Lajikekokeet osa vihreää vallankumousta Liite 1/2015 | 23.3.2015
Viljelykasvien lajikelistalle valikoituu vuosittain parhaiten oloihimme soveltuvia lajikkeita. Yhdistämällä satoisimmat lajikkeet ja muut viljelytoimenpiteet oikein, ravinnontuotanto on lisääntynyt huimasti.
Jaana Kankaanpää
Orgaanisen maanparannusaineen levityksessä tarkennettavaa Orgaaniset maanparannusaineet ovat lannoitevalmisteita, joita tuotetaan orgaanisesta jätemateriaalista. Kompostit ja mädätysjäännökset ovat näistä tutuimpia, mutta niiden levittämisessä on vielä tarkennettavaa. Sivu 3
Luonnontuotealan toimijat puhaltavat yhteen hiileen
Luonnontuotteet ovat tärkeä osa Suomen biotaloutta. Ne moninkertaistavat maamme luomutuotannon pinta-alan. Luonnontuotteiden pohjoinen ja arktinen puhtaus sekä eksotiikka antavat Suomibrändille uskottavuutta. Sivu 12
Arktiset kasvit ovat pohjoisen biotalouden voimavara
Lapin arvokkaita luonnonvaroja voidaan hyödyntää pohjoisen biotaloudessa. Biotalous tuottaa, käyttää, jalostaa ja markkinoi uusiutuvia luonnonvaroja. Se on myös uusiutuvista luonnonvaroista valmistettujen tuotteiden kulutusta. Sivu 13
Metsästäjät ja vapaa-ajankalastajat kateissa
Kalastuksen harrastajien määrä on vähentynyt ja metsästäjät ukkoutuvat. Vieläkö vapaa-ajankalastus ja metsästys tuottaa ja ylläpitää tulevaisuudessa maaseudulla aineellista ja aineetonta hyvinvointia? Sivu 15 Pixabay
Virallisten lajikekokeiden lisäksi Luonnonvarakeskuksessa tehdään monia muita kokeita. Tutkijat Marja Jalli, Antti Laine ja Marja Kujala tarkastelevat Luken kasvihuoneessa syyrialaisten ja jordanialaisten maatiaislajikkeiden taudinkestävyyttä. Vanhoja maatiaislajikkeita voidaan hyödyntää uusien lajikkeiden jalostuksessa.
Lajikekokeista hyötyy viljelijä ja kuluttaja Lajikekokeista saatava tieto vaikuttaa läpi elintarvikeketjun pellolta kuluttajaan saakka.
Vapaa-ajankalastus tuottaa hyvää mieltä ja toisinaan aimo saaliinkin.
Kotimaiset tuomikirvat kadoksissa ensi kesänä
Tuomikirvaennusteen mukaan kirvatuhojen riski on jäämässä vähäiseksi. Tarkkana kannattaa silti olla, sillä kirvoja voi vielä tulla kaukokulkeumana. Sivu 18
Pian vesakoita torjutaan biologisesti s. 9 Ilmasto on lämmennyt ja viilennyt monesti s. 14 Toisen jäte on toisen raaka-aine s. 17 Tuorekasvisten käsittelyyn ohjeet s. 19
Viljelijä saa virallisista lajikekokeista tiedon, mitkä lajikkeet sopivat viljeltäväksi Suomen oloissa. Jos tietoa ei olisi, joutuisi viljelijä kantamaan riskin lajikkeen viljelyn onnistumisesta, tai uusia lajikkeita ei uskallettaisi ottaa tiloilla viljelyyn tiedon puuttuessa. Elintarviketeollisuudelle on tärkeää saada lajikekokeista tietoa lajikkeiden laadusta. KuEkoCentria
luttaja hyötyy kokeiden ansiosta ruuan laadusta ja riittävyydestä. Keskimäärin kaksi kolmesta lajikkeesta karsiutuu lajikekokeissa eikä niitä hyväksytä lajikeluetteloon. Viime vuosina säästöpaineet ovat pakottaneet Luonnonvarakeskuksen etsimään virallisten lajikekokeiden toteuttamiseen uusia
keinoja. Yksi tapa voisi olla viime kesänä kokeiltu malli, jossa kokeita järjestettäisiin myös viljelijöiden pelloilla. Se voisi auttaa myös tiedotuksessa. ”Maatiloilla tehtävät kokeet voisivat olla tiedonjakoalueita alueen viljelijöille”, Luonnonvarakeskuksen tutkijat suunnittelevat.
Sivut 10–11
Ympäristömyönteinen lähiruoka sopii hyvin myös julkisten laitosten, kuten päiväkotien, koulujen, sairaaloiden ja vanhainkotien, ruokavalinnaksi.
Lähiruoka on julkisissa hankinnoissa ympäristöystävällinen valinta Oman alueen raaka-aineista ja tuotantopanoksista tuotettua ruokaa kutsutaan lähiruoaksi. Voitaisiinko sitä käyttää myös julkisten laitosten ruokahankinnoissa? Kyllä vain, ja nyt lähiruoan ympäristömyönteisyyttä voidaan myös arvioida mittarein. Tämä toivottavasti lisää sen käyttöä julkisissa hankinnoissa. Sivu 16