Äly on jo pelloilla Liite 3/2014 | 17.10.2014
Digiajan maatalous käyttää ja tuottaa paljon tietoa: paikannus, peltorobotit ja kännykkäsovellukset ovat jo arkea. Älykkäät ratkaisut tukevat kestävää ruoantuotantoa.
pekka fali
Biotalouden arvokkaat massat kartalle Rakenteilla olevaan Biomassa-atlakseen kerätään biomassojen paikkatietoja sekä tietoja niiden käytöstä. Atlasta voisi käyttää esimerkiksi maatilalleen biokaasulaitosta suunnitteleva viljelijä.
Sivu 6
Sekaviljely vahvistaa pellon käyttöä Sekaviljelyssä lajit voivat kasvaa vuororivein, kaistoina, päällekkäin tai täysin sekoittuneena. Lajit valitaan niin, että ne kilpailevat mahdollisimman vähän ravinteista, valosta, vedestä ja kasvutilasta.
Sivu 7
Bakteerien antibioottivastustuskyky kasvaa Suomessa tuotantoeläimistä tavatut bakteerit ovat herkkiä antibiooteille, mutta tilanne on huononemassa. Eviran seurannassa sikojen indikaattoribakteereilla todettiin resistenssiä useille lääkkeille.
Sivu 9
Vasikkatalossa vasikka kasvaa terveenä Vasikoiden kasvatuksen tulisi tapahtua erillään lehmähallista, joka on varsinainen sairauksien riskihautomo. Suomessa vasikkatalojen buumi odottaa vielä tuloaan.
Sivu 13
Syväpakkanen toimisi omenapankkina Omena on ainoa Suomessa menestyksellä viljeltävä hedelmä. Kenttäkokoelmissa säilytettävät lajikkeet voivat olla vaarassa, jos karanteenitaudeiksi luokitellut kasvintuhoojat rantautuvat Suomeen. Syväjäädytys voisi sopia oksien varasäilytykseen.
Sivu 17
Saara Tuohimetsä/MTT
Arvokkaat omenalajikkeet kasvavat toistaiseksi kenttäkokoelmissa.
Säilörehu sopii sialle sellaisenaan ja myös puristeena. …s. 7 Kannattaisiko rakentaa biokaasulaitos? …s. 14 Mistä löytyvät eroosiolle herkät peltolohkot? …s. 19
Prosessissa syntyvä typpipitoinen neste säilötään altaaseen, josta se voidaan levittää nurmelle. Säiliön yläpuolelle tulee pallomainen kupu, joka varastoi biokaasua.
Biokaasua lehmän tapaan MTT Sotkamoon valmistuu pian Suomen ensimmäinen biokaasulaitos, joka käy nurmirehulla. Käsittelyjäännöksenä muodostuu lannoitetta pellolle. Lokakuun lopussa Sotkamossa käynnistyy uudentyyppinen biokaasulaitos. Se toimii kuivamädätystekniikalla eli raaka-aineena on kiinteä nurmirehu eikä esimerkiksi lietelanta. Nurmi sopii biokaasun raaka-aineeksi, koska karjatilojen määrä vähenee ja peltoalaa vapautuu ruuantuotannosta. MTT:n vanhemman tutkijan Elina Virkkusen
mukaan pelloilla kasvava nurmi voi tuottaa seitsenkertaisen energiamäärän lantaan verrattuna, mutta sitä ei ole vielä juurikaan hyödynnetty. Säilörehu kaasutetaan biokaasureaktorissa. Kaasu lämmittää MTT Sotkamon kiinteistöt ja korvaa näin fossiilisen polttoöljyn. Biokaasulla käyvät tulevaisuudessa myös tutkimusaseman auto ja traktori.
Käsittelyjäännöksenä muodostuu typpipitoista nestettä sekä fosforipitoista kiintoainesta, joita voidaan käyttää lannoitteina pellolla. Biokaasu parantaa maatilan riippuvuutta tuontipolttoaineista ja kohentaa aluetaloutta. Lisäksi se edistää ravinteiden kierrätystä sekä Kainuun ja koko maan biokaasuosaamista. Sivut 10-11
Liisa Pesonen/MTT
Tutkimusmestari Esko Kaskioja tekemässä kiertokoetta kylvökoneen automatiikan avustamana.
Automaattiset navigointijärjestelmät parantavat tarkkuutta Traktoreiden ja työkoneiden navigointijärjestelmät eivät vielä toimi yhdessä. MTT:ssä kehitetty navigointijärjestelmä kylvi hehtaarin kokoisen pellon ilman ihmisen apua. Suorilla ajolinjoilla työkoneen suurin virhe oli alle viisi senttimetriä, ja mutkaisillakin ajolinjoilla virhe jäi alle 10 senttimetrin.
Sivu 5