Maaseudun Tiede 3/2015

Page 1

Bioenergia kasvaa metsissä1 ja maatiloilla

Liite 3/2015 | 12.10.2015

Biokaasulaitoksista energiaa maatiloille Maatilojen biokaasulaitosten avulla saadaan ravinteet kiertoon. Ne voivat myös lisätä maatalouden energiaomavaraisuutta ja vähentää ympäristövaikutuksia. Investoinnin kannattavuus on silti pullonkaulana.

Sivu 5

Metsien hyvä hoito parasta ilmastopolitiikkaa Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus lisääntyy ja ilmasto muuttuu. Suomalainen metsätalous voisi osaltaan olla torjumassa ilmastonmuutosta.

Sivu 8

Yhä useampi kasvihuone lämpiää hakkeella Viime vuonna kasvihuoneyritykset kuluttivat noin 1 600 gigawattituntia energiaa, josta sähköä kolmannes. Lämmitysenergiaa tuotettiin eniten uusiutuvalla polttohakkeella.

Sivu 9

TEPPO JOHANSSON/KOTIMAISET KASVIKSET RY

Kasvihuoneiden lämmityksessä on siirrytty pois öljystä, mutta valotuksen tehostamisessa on vielä työtä.

Kalamassasta potkua biokaasun tuotantoon Kasvatetun kalan rasvaisia perkuu- ja fileointijäännöksiä käytetään biodieselin raaka-aineena. Kala tehostaa myös biokaasutuotantoa. Sen varaan ei silti kannata biokaasulaitosta perustaa.

Sivu 15

Sikalietteen fosfori tehokkaasti erilleen Energiapuun korjuun oltava ekologisesti kestävää

s. 6

Suomalainen bioenergiaosaaminen on vientituote s. 13 Metsähakkeen kuivaus kannattaa

Uusia tuotteita keksitään ja testataan koko ajan

s. 16

L ARI LIEVONEN

JOENSUU (MT)

Pentin Pajan ykköstuotteella sykeharvesterilla voi nyt tehdä myös määrämittaista tukkia langattoman mittalaitteen avulla. Samalla koneella hoituvat siis tukit, kuidut ja halot, iloitsevat Pentin Pajan yrittäjät Janne ja Mikko Häikiö. Taimikon perkauksen koneellistaminen on ollut yksi Pentin Pajan tulevaisuuden näköaloista, jonka eteen koneiden kehittelyä on tehty jo vuosia. Tien- ja pellonreunojen raivaukseen sekä taimikon kitkentään soveltuviin leukoihin on hiljattain lisätty leikkaava terä. ”Tuotekehittelyä ja lisävarustelua keksimme koko ajan asiakkaiden palautteen ja omien testikokeilujen pohjalta. Ideoinnin taustalla on vankka käytännön työkokemus”, toimitusjohtaja Mikko Häikiö sanoo. Suomessa taimikonhoidosta on koneellistettu vasta muutama prosentti, ja esimerkiksi Ruotsissa tullaan vielä Suomen perässä. Ruotsissakin tosin koneellista Naarva-perkaajaa jo kokeillaan. Pentin Pajan tavoitteena on myydä sinne ensi vuonna puolenkymmentä kitkevää eli lehtipuiden vesat juurineen maasta riuhtaisevaa, järeätä P25-mallista, perkaajaa. Pentin Paja Oy on vuonna 1982 perustettu perheyritys, joka on erikoistunut pienpuun korjuuseen tarkoitettujen laitteiden tuotekehitykseen ja valmistukseen. Lisäksi yritys tarjoaa teollisuuslaitoksille huolto-, asennus- ja kunnossapitopalveluita. Pentin Paja Oy myy Naarva-tuotenimellä yli kymmentä erilaista mallia sykeharvestereita, kaatopäitä, energiakouria ja perkaajia. Naarva-tuoteperheestä löytyy laitteita kaikkien konevalmistajien alustakoneisiin: traktoreihin, metsäkoneisiin, kaivinkoneisiin ja kuorma-autoihin. Naarva-tuotteita käytetään muun muassa energiapuun hakkuuseen, ensiharvennuksiin, ongelmapuiden kaatoon, taimikonhoitoon sekä piennarten ja pellonreunojen raivaukseen. Naarva-tuotteita on viety yli 30 maahan. Suurimpia vientimaita ovat Ruotsi, Saksa, Norja ja Viro.

Sivut 10–11

Janne Häikiö, Juha Korhonen ja Mikko Häikiö ovat tyytyväisiä langattoman mittalaitteen toimintaan. Sitä on testattu tänä syksynä ahkerasti Joensuun metsissä.

TUOMAS HEINONEN/RODEO

s. 12

Uusiutuvan energian tuotantoa ja käyttöä halutaan lisätä. Metsä tuottaa jo nyt energiaa voimalaitoksille ja kuluttajille. Maatalous puolestaan tuottaa paljon biomassoja, niiden sivutuotteita ja jätteitä, joista saadaan energiaa. Myös kalojen perkeistä saadaan bioenergiaa.

Polttopuu tarvitsee oman laatustandardinsa, koska käyttövalmiin puun kauppa on lisääntynyt suuresti.

Polttopuulle kansainvälinen laatuluokitus Myytävälle polttopuulle on määritetty kansainväliset laatuluokat. Ne koskevat sekä tulisijoissa että halkokattiloissa käytettävää puuta. Polttopuun tärkeimmät määritettävät ominaisuudet ovat raaka-ainelähde, puulaji, mitat, kosteus ja määrä.

Sivu 19


Turn static files into dynamic content formats.

Create a flipbook
Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.
Maaseudun Tiede 3/2015 by Natural Resources Institute Finland (Luke) - Issuu