Maaseudun Tiede 1/2013

Page 1

Varmuutta viljelyyn uusilla lajikkeilla Liite 1/2013 | 22.3.2013

Paikallisiin olosuhteisiin sopivat lajikkeet ovat sadon onnistumisen tae. Viralliset lajikekokeet auttavat viljelijöitä tekemään oikeita valintoja.

Seppo Samuli

Tuomikirvat vähissä keväällä

Syksyn munalaskenta ennustaa pientä tuomikirvakantaa kevääksi. Tarkkailua ei kuitenkaan kannata unohtaa. Sivu 8

Tattarin suosio kasvaa Suomessa

Tattarin viljelyn suosio on kasvanut noin kolminkertaiseksi muutamassa vuodessa. Satovaihtelut ovat vielä suuria. Sivu 9

Jalostuksella saadaan kestävyyttä

Taudinkestävyyden saavuttaminen on kilpajuoksua taudinaiheuttajia vastaan. Työ vaatii pitkäjänteisyyttä. Sivu 15

Valkuaista kokonaan kotimaisin voimin

Rehuissa käytetty tuontivalkuainen voidaan tulevaisuudessa korvata kokonaan kotimaisella tuotannolla. Sivu 16 Olga Pihlman/MTT

MTT:n laboratorioissa tutkitaan monenlaisia näytteitä.

Osa elämän kiertokulkua

Laboratoriomestari Leena Puura haluaa selvittää, miten fosforia voitaisiin kierrättää tehokkaammin. Sivu 18

Ruisleipäviljassa satoisuutta on haettu hybridilajikkeista… S. 5 Jo ensimmäinen vuosi vaikuttaa kuminan satoon… S. 14 Raija Tahvonen

Jalostustyöntekijä Sari Jaaksi on poistanut rypsin kukasta sen siitepölyä sisältävät heteen. Sen jälkeen hän töpöttää sitä vasten toisen rypsilajikkeen kukkaa. Tavoitteena on yhdistää siitepölyssä oleva perimä siemenen kasvattavan kukan perimään.

Kumppani tositarkoituksella Uusia lajikkeita kehitetään risteyttämällä haluttuja ominaisuuksia perimässään kantavia lajikkeita toisiinsa. Käytännössä se tehdään siirtämällä siitepölyä kukinnosta toiseen. Ennen kuin uusi kasvilajike on edennyt jalostajan ideasta viljelyyn, taustalla on kymmenen vuotta työtä ja valtava määrä sen aikana tuotettua numerodataa. Suomalainen Boreal Kasvinjalostus tuottaa vuosittain useita uusia viljelykasvilajik-

keita markkinoille. Yleensä jalostustyön lähtökohtana on esimerkiksi viljaa jalostavan teollisuuden esittämät toiveet siitä, millaisia ominaisuuksien yhdistelmiä lajikkeisiin toivotaan. Sen jälkeen jalostaja valitsee risteytettä-

vät lajikkeet, jotka kylvetään kasvihuoneisiin. Itse risteytys on yksinkertainen tapahtuma mutta työläs: siitepölyä töpötetään käsityönä hedelmöitettävän kasvin emiin.

Sivut 10–11

Tapio Tuomel a/MTT

Ongelmat tuleentumisessa eivät välttämättä aiheuta korjuuvaikeuksia.

Suussa sulavan suklaakakun voi koristella makeisilla. Sivu 20

Kaakaon polyfenolit voivat edistää terveyttä… S. 20

Oikuttelevat säät varjostivat viime kasvukautta Koko 2000-luku on ollut poikkeuksellisten säiden aikaa kuivuus- ja hellejaksoineen. Viime kasvukaudella ongelmia tuotti sateinen sää, ja sateet katkaisivat kylvöt pariksi kolmeksi viikoksi. Viime kesänä aikaiset lajikkeet toivat tuotantovarmuutta.

Sivu 3


Turn static files into dynamic content formats.

Create a flipbook
Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.
Maaseudun Tiede 1/2013 by Natural Resources Institute Finland (Luke) - Issuu