Vastuullinen ruokaketju kannattaa Liite 1/2012 | 12.3.2012
Juurekset voi aumata samoin kuin jurtit
Ruuan tie tiedetään
Mitä tarkoittaa vesijalanjälki?
Teatteriravintola ylpeänä esittää: karitsan taival Tohmajärveltä Joensuuhun.
Tuomikirvat voivat yllättää keväällä
Miltä näyttää ensi kevään tuomikirvakartta? Paikoitellen aika punaiselta, sillä viime kesä oli kirvoille otollista muninta-aikaa. Sivu 4
Tasaiset aumat ovat sopiva välivarasto juureksille, joiden sesonki alkaa vasta parin kuukauden kuluttua sadonkorjuusta. Lämpimät syksyt voivat kuitenkin hankaloittaa säilytystä. Sivu 5
Maatalous kuluttaa noin 70 prosenttia maailmassa käytetyistä vesivaroista. Teollisissa vaiheissakin vettä kuluu. Suomessa ruokaa tuotetaan silti pienellä vesijalanjäljellä, sillä vesivaramme ovat runsaat. Sivu 9
Kevätrapsi kukoistaa Pohjanmaalla
Kevätrapsi tuotti Pohjanmaalla hyvän sadon, kunhan kylvöille päästiin aikaisin. Kasvukausien lämpeneminen lisää kevätrapsin kilpailukykyä rypsiin nähden myös kolmannella viljelyvyöhykkeellä. Sivu 16
Ruokapöydän koolla on lehmälle merkitystä … s. 8 Rehu-maitoketjua jäljitettiin Italiassa … s. 12 Kasvihuoneille tehdään hiilijalanjälkilaskuri …s. 19 Katja Järvel ä
Lähes kaikki kysyvät lihan alkuperää, joensuulaisen Teatteriravintolan keittiömestari Tiia Tahvanainen kertoo. Saavat mielellään kysyäkin, varsinkin lammasruuista. Teatteriravintolan karitsanliha on tuotettu Outi ja Jari Sirolan tilalla Tohmajärvellä. Tahvanainen osaa kertoa siitä enemmänkin; hän on käynyt paikan päällä. Keittiömestari tietää myös lihan muut vaiheet. Teurastus, leikkaus, pakkaus, pakastus, varastointi ja lopulta aterian valmistus tapahtuvat kaikki lähialueella. Muutkin ruoka-ainekset ravintola hankkii mieluiten omasta maakunnasta ja ainakin kotimaasta. Tahvanainen on siitä ylpeä. ”Paikallisen tuotteen hankinta on työläämpää, mutta se voi olla myös varmempaa. Kotimainen on kokille hienompi raaka-aine kuin ulkomainen.” Myös Sirolat pitävät tärkeänä yhteistyötä paikallisen ravintolan kanssa. ”Tieto kulkee puolin ja toisin.” Sirolan laitumella olevat lampaat näkyvät tieltä. Osaltaan sekin antaa ohikulkijoille tietoa, miten lampaat kasvatetaan. Outi Sirola korostaa, että Suomi on lihantuotannon mallimaa. ”Meillä on varmasti Euroopan tiukimmat vaatimukset lihantuotannossa. Ne pitäisi vain tuotteistaa. Nyt yhtä maailman parhaista tuotteista myydään Euroopan halvimpaan hintaan.” Sivut 10–11
Tuoreet, suoraan tuottajalta ostettavat tuotteet vetävät kuluttajia puoleensa.
Vastuullisesti toimiva ruokaketju on kilpailukyvyn edellytys. Tuotannon läpinäkyvyys helpottaa kuluttajan päivittäisiä valintoja. Teema-artikkelit valottavat vastuullisuuteen liittyvää tutkimusta.
eil a pennanen
Sirolan karitsaa, olkaa hyvä. Keittiöpäällikkö Tiia Tahvanainen on ylpeä Teatteriravintolan ruokaannoksista ja niiden kotimaisista raaka-aineista. Suuri osa raaka-aineista on vieläpä omasta maakunnasta.
markku vuorikari
Tuotantoeläinten kohtelu kiinnostaa kuluttajia. Kuluttajat myös luottavat kotimaisiin tuotantotapoihin enemmän kuin ulkomaisiin.
Suorat kontaktit kiinnostavat ostajia
Kuluttajien mielestä heidän mahdollisuutensa vaikuttaa ruokaketjun toimintaan ovat heikommat kuin kaupalla ja suurilla elintarviketeollisuusyrityksillä. Samoin he kokevat, että tuottajilla on vain vähän vaikutusvaltaa. Kuluttajat haluavat asioida suoraan tuottajien kanssa, sillä tuottajilta suoraan ostetut tuotteet koetaan laadukkaammiksi. Sivut 14-15
Vastuullisen tuotannon kriteerit ovat hyvässä mallissa lihasikaloissa Jo 93 prosenttia lihasikaloista täyttää vastuullisen tuotannon vaatimukset. Suomalainen lihaketju on seurannut sikojen terveyttä ja hyvinvointia vuoden 2011 alusta lähtien. Seurannan aloittaminen näyttää tuottaneen tulosta, sillä vuonna 2010 kriteerit olisi täyttänyt vain 82 prosenttia lihasikaloista. Tilojen myyntikatteet ovat parantuneet samassa tahdissa sikojen hyvinvoinnin kanssa.
Sivut 6–7