Maaseudun Tiede 3/2012

Page 1

Vihreä talous kunnioittaa kasvun rajoja Liite 3/2012 | 22.10.2012

Luonnonvarojen kestävä kulutus on jatkuvuuden ehto. Uusiutuvat luonnonvarat ja kasvun tavoittelu tuovat rajat vastaan nopeasti. Teema-artikkeleissa kartoitetaan vihreän talouden mahdollisuuksia

Kimmo Haimi

Sekatilat hävisivät erikoistumisen tieltä

Sikoja ja nautoja pitäneiden sekatilojen määrä on vähentynyt 12 vuodessa 90 prosenttia. Suurin osa sekatiloista jatkoi tuotantoaan ja erikoistui yhden eläinlajin pitoon. Sivu 3

Lähiruokaa heikosti saatavilla kuntakeittiöihin

Huono saatavuus, raha ja alhainen jalostusaste hankaloittavat lähiruuan käyttöä kuntakeittiöissä. Vähillä työntekijämäärillä pyörivät kuntakeittiöt tarvitsevat raaka-aineet esikäsiteltyinä, mutta pienillä lähiruokatuottajilla ei ole mahdollisuutta jalostaa itse tuotteitaan. Sivu 7

Nurmet vain harvoin syysviljan esikasvina

Nurmea hyödynnetään huonosti viljelykierrossa, vaikka noin 42 prosenttia Suomen maatalousmaasta on nurmipeitteistä. Esimerkiksi palkokasvinurmien tehokkaampi hyödyntäminen on perusteltua, mikäli typpilannoitteiden hinnat jatkavat nousuaan. Sivu 12

Uudet lajikkeet paransivat rukiin kilpailukykyä

Uudet, satoisat ja kestävät lajikkeet ovat lisänneet halukkuutta viljellä ruista. Synteettiset lajikkeet voivat nostaa kotimaisen rukiin satotasoja tulevaisuudessa huomattavasti. Myös rukiin hyvä kysyntä ja teollisuuden sitoutuminen kannustavat sen viljelyyn. Sivu 13 Yrjö Tuunanen

Titta Pihamaan mielestä kotimaisten marjaviinien tärkeä ominaisuus on raaka-aineiden, suomalaisten marjojen puhtaus.

Lähiruoka turvaa alueen hyvinvointia Suomalaisten marjaviinien suosio on kasvanut viime vuosina, mutta vielä ne eivät pysty vastamaan ulkomaalaisille rypäleviineille.

Alkiontutkimuksen tavoitteena on saada aikaan terveitä jälkeläisiä.

Paljon maitoa ja pitkää ikää

Alkionsiirrot ovat nopea tapa uudistaa tilojen eläinkantaa. Hyvät alkiot takaavat terveet eläimet. Onnistuminen on monen asian summa. Tutkija Jaana Peipon työn tavoitteena on, että lehmät voidaan pitää karjassa mahdollisimman pitkään. Sivu 18

Pohjoisen kaalisato ylitti odotukset… s. 16 Oikea niittoajankohta vähentää fosforikuormitusta… s. 17 Suomenlehmän maito on oiva raaka-aine… s. 20

Tiukka alkoholilainsäädäntö ja toimitusmyynnin kieltäminen vähittäisasiakkaille vähentävät suomalaisen lähijuoman, marjaviinin, menekkiä. Yksikään viinitila ei tule toimeen Suomessa pelkällä viinintuotannolla vaan lisäksi tarvitaan esimerkiksi maatilamatkailua. Lähijuoman ja -ruuan lisäk-

si pitäisi suosia myös lähipalveluita. Oman alueen hyvinvoinnista ja työpaikoista on pidettävä huolta. – Nuorille voisi esittää kysymyksen, onko kenenkään äiti tai kummisetä esimerkiksi Tukholmassa töissä, kun ulkomaille suunnataan ostoksille. Tuskinpa, Lähiruokatori Heilan omistajan Titta Pihamaa sanoo.

Pihamaa on tyytyväinen, että ruuan alkuperä on alkanut kiinnostaa yhä useampaa. Nainen kuitenkin toivoo pientä herätystä, jotta jokainen kuluttaja ymmärtäisi millaisilla kustannuksilla ruokaa Suomessa tuotetaan.

Sivut 10–11

Yrjö Tuunanen

Eläinten ruuissa käytetään usein ulkomaalaista soijavalkuaista kotimaisten vaihtoehtojen sijasta.

Kotimainen ruoka on 75-prosenttisesti kotimaista Täysin kotimaisia elintarvikkeita ei ole, sillä niiden valmistus vaatii aina tuontipanoksia. Eniten tuontiin nojaa kasvi- ja eläinöljyjen valmistus, kun esimerkiksi maatalouden tuontipanosaste on suhteellisen pieni. Suomen koko elintarvikemarkkinoiden kotimaisuusaste on 75 prosenttia. MTT:n vanhemman tutkijan Marja Knuuttilan mukaan kotimaisuusastetta voidaan pitää varsin korkeana.

Sivu 4


Turn static files into dynamic content formats.

Create a flipbook
Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.
Maaseudun Tiede 3/2012 by Natural Resources Institute Finland (Luke) - Issuu