Maataloudelle kestävää kilpailukykyä Liite 4/2013 | 16.12.2013
Ruoantuotannon kestävyys ja kilpailukyky ovat koetuksella, kun tuotantoympäristö ja ilmasto muuttuvat. Tutkimus hakee vastauksia muutoksen herättämiin kysymyksiin.
MARKKU VUORIKARI
Naudanlihan jalanjälkiä voidaan keventää Naudanlihan eri tuotantotapojen vaikutuksia ympäristöön lasketaan ensi kertaa laajassa MTT:n tutkimuksessa. Sivu 7
Omenapuumetsät kasvavat vielä vuorten rinteillä Luonnonvaraiset villiomenapuumetsät ihastuttavat viljellyn omenan alkukodissa Kazakstanissa. Metsät kaipaavat suojelua. Sivu 8
Luonnonhoitopelloilta saadaan energiaa Luonnonhoitopeltoja voitaisiin käyttää aktiivisemmin sekä energiantuotantoon että maan rakenteen kohentamiseen. Sivu 12
Lihaluujauho tekee paluuta rehuihin Lihaluujauhon täyskäyttökielto poistuu asteittain. Evira valvoo rehuja dna-testeillä, mutta sen tarkkuudessa on vielä viilattavaa. Sivu 15
Ikiaikainen humala sopii oluen maustajaksi Kotimaiset geenivarahumalat sopivat oluen valmistukseen aromin antajiksi. Katkerohumalat tulevat kuitenkin ulkomailta. Sivu 13 JAANA NISSI/MTT
Piritta Hakala hoitaa tarvittaessa myös siemennykset hedelmällisyyskäynnillään. Terhi Valkama seuraa.
Karjan hedelmällisyys tarkassa seurannassa Terhi ja Pasi Valkaman tilalla Valkeakoskella karjan hedelmällisyyttä seurataan systemaattisesti. Mitään ei jätetä sattuman varaan. Faban hedelmällisyysasiantuntija Piritta Hakala käy Valkaman tilalla vähintään kerran kuukaudessa. Hän tekee varhaistiineystarkastuksia eläimille, joiden siemennyksestä on 5–6 viikkoa. Tiinehtymättä jääneet havaitaan näin heti.
Kansallinen humalan geenivarakokoelma sijaitsee Mustialassa ja sitä pitää yllä Hämeen ammattikorkeakoulu.
Luomuviljan sato on hyvä, mutta pieni…s. 14 Lihakarjan jalostukseen teurasominaisuuksien ulottuvuus…s. 18 Paputuotteet tunnetaan vielä huonosti…s. 16
Tarkastettavaksi otetaan myös lehmiä, jotka eivät ole näyttäneet kiimaansa selkeästi. Hakala selvittää, eikö kiimakierto ole lähtenyt ollenkaan käyntiin vai onko kiima vain ollut hiljainen. ”Hedelmällisyysseuranta auttaa löytämään hiljaiset kiimat, pitämään poikimavälin lyhyenä ja pääsemään heti kiinni ongelmatapauksiin”, Terhi Valkama toteaa.
JANNE LEHTINEN/MTT:N ARKISTO
Varsinkin isossa karjassa tarkka seuranta on tärkeää. Lehmien poikimaväli on Suomessa keskimäärin yli 400 päivää. Valkaman karjassa keskiarvo on 390 päivää. ”Hyvä ruokinta, hyvä hoito ja tarkka kiimanseuranta”, Valkama luettelee keinot, joilla hedelmällisyyttä voidaan parantaa.
Sivut 10-11
Lypsylehmän maitorauhasen toimintaan pystytään vaikuttamaan ruokinnalla. MTT:ssä on kehitetty dieetti, joka vähentää maidon rasvapitoisuutta jopa 12 prosenttia.
Räätälöity ruokavalio vähentää maidon rasvapitoisuutta ja helpottaa lehmän energiavajetta Lypsylehmä kuluttaa maitorasvan tuotantoon jopa kolmanneksen energiastaan. Lehmä ei kuitenkaan pysty syömään niin paljon ruokaa kuin poikimisen jälkeen alkava maidontuotanto vaatisi. Oikealla ruokavaliolla maitorasvan tuotantoa saadaan supistettua, jolloin myös energiavaje helpottuu ja hedelmällisyys paranee.
Sivut 4-5