MTT:n esite

Ruokaketjun MTT – Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

kestävä ja vastuullinen biotalous

Maaseudun kehittäminen.

Geeniaineistojen monipuolisuuden turvaaminen.

Ilmastonmuutoksen hillintä.

Terveyttä edistävät elintarvikkeet LUONNONVARATUTKIMUS

TUTKIMUStoimintaa

JA Monipuolista

gl baalia vaikuttavuutta

Hyvä lukija, törmäät MTT:n toimintaan useammin kuin ehkä tiesitkään.

Olemme läsnä jokapäiväisessä arjessasi, esimerkiksi ruokapöydässä. Perustehtävämme on tutkimustiedon ja palveluiden tuottaminen yhteiskunnan kannalta oleellisiin elintarvike-talouden haasteisiin.

3

MTT

-Tieteestä elinvoimaa

MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) on kansainvälisesti arvostettu tutkimuslaitos, joka tuottaa innovaatioita uusiutuvista luonnonvaroista. Juuremme ovat syvällä suomalaisessa maaperässä ja oksamme ulottuvat kaukomaille. Vankka runkomme on täynnä osaamista ja kokemusta, uhkuen luovaa ja innovatiivista ajattelua.

Tutkimuksemme pääteemaksi vuonna 2010 kirkastui ruokaketjun kestävä ja vastuullinen biotalous. Pääteema sisältää luonnonvarojen kestävän käytön, ilmastonmuutoksen hillinnän sekä biotalouden tuotannon ja kulutuksen vastuullisuuden tutkimuksen. Kasvualueina nähdään myös maa- ja elintarviketalouden tuotannon sekä maaseudun kehittämisen tutkimus erityisesti kestävyyden, kannattavuuden ja hyvinvoinnin näkökulmista.

Luonnonvaratutkimuksen yhteiskunnallinen merkitys kasvaa jatkuvasti, mikä on vahvistanut MTT:n asemaa suomalaisessa ja kansainvälisessä tutkimuskentässä. MTT:n asiantuntemusta hyödynnetään entistä voimakkaammin myös elinkeinoelämän kilpailukyvyn kehittämisessä.

Vuonna 2010 MTT:ssä tehtiin noin 760 henkilötyövuotta ja toimintaa on 14 toimipaikalla eri puolilla Suomea. Tutkijoiden ja akateemisten asiantuntijoiden osuus henkilöstöstä on lähes puolet.

MTT tekee tieteestä elinvoimaa.

4

Tutkimusohjelmissa monitahoista yhteistyötä MTT:n perustehtävä on tutkimustiedon sekä palveluiden tuottami-

daan puitteet tutkimusorganisaatioiden yhteistyölle, ja ne tarjo-

nen, ja roolimme elinkeinoelämän kilpailukyvyn kehittäjänä kasvaa

avat toimivan tavan kytkeytyä kansallisiin ja EU-tasoisiin tutki-

koko ajan. Suuntaamme tutkimustamme asiakkaiden tarpeiden

musohjelmiin.

mukaan. Tutkimusohjelmamme takaavat sen, että tieto kohtaa sen tarvitsijat ja resurssimme kohdentuvat asiakaslähtöisesti. Samalla

Tutkimusohjelmat rakentuvat strategian mukaisista kärkihank-

reagoimme nopeasti tutkimustarpeiden muutoksiin. Tutkimusoh-

keista, jotka kokoavat mukaan tutkimuksen yhteistyötahoja ja

jelmat ovat selkeitä kokonaisuuksia, joiden suunnitteluun ja hyö-

tutkimustulosten hyödyntäjiä. Jokaisella tutkimusohjelmalla on

dyntämiseen asiakkaat on helppo kutsua mukaan.

koordinaattori vastaamassa tutkimusohjelman tuloksellisuudesta ja menestyksekkäästä läpiviennistä.

Ohjelmapohjainen tutkimus on aidosti monitieteistä, mikä on tehokkaan ongelmanratkaisun edellytys. Tutkimusohjelmilla luo­

MTT:n kahdeksan tutkimusohjelmaa: Mahdollisuuksien maaseutu

Fossiilisesta uusiutuvaan

Huomisen maatila

Geenivarojen kestävä käyttö

Vastuullinen elintarviketalous

Muuttuva ilmasto ja maatalous

Hyvinvointia ruuasta

Vesistöystävällinen maatalous

Tutkimusalat takaavat ohjelmissa tarvittavan osaamisen Tutkimusalat varmistavat tutkimusohjelmiin tarvittavan osaamisen, sen ylläpidon, kehittämisen ja riittävyyden. MTT:n tutkimusalat ovat: Biotekniikka- ja elintarviketutkimus

Taloustutkimus

Kotieläintuotannon tutkimus

Teknologiatutkimus

Kasvintuotannon tutkimus

Ympäristöntutkimus

5

MTT:ssä tutkimus tehdään asiakkaalle MTT:n toimintamallissa tutkimus kohtaa asiakkaansa ajankohtaisten teemojen kautta. Tutkimusyksiköt puolestaan luovat tukevan pohjan tutkimukselle ja varmistavat tutkijoille hyvät puitteet tehdä työtä sekä kehittää osaamistaan.

a s i a k a s Ruokaketjun kestävä ja vastuullinen biotalous

Huomisen maatila

Hyvinvointia ruuasta

Mahdollisuuksien maaseutu

Vastuullinen elintarviketalous

Muuttuva ilmasto ja maatalous

Vesistöystävällinen maatalous

Fossiilisesta uusiutuvaan

Geenivarojen kestävä käyttö

Teknologiatutkimus / Ympäristöntutkimus

Biotekniikkaja elintarvike tutkimus

Kotieläintuotannon tutkimus

Kasvintuotannon tutkimus

Taloustutkimus

MTT:n strategian pääteemat ohjaavat tutkimusta MTT:n tutkimusohjelmat kokoavat tutkimusta ajankohtaisiin teemoihin

Tutkimusyksiköt ylläpitävät ja kehittävät osaamista

Palveluyksikkö tuottaa tutkimusta tukevat palvelut

MTT:n infrastruktuuri luo tutkimuksen edellytykset Pellot, yhteensä 1 639 ha • Jokioisten kartanot 1 175 ha (Jokioinen, Vihti, Ypäjä, Hyvinkää) • Halolan tila 444 ha (Maaninka, Ruukki, Rovaniemi, Ylistaro, Sotkamo, Mikkeli, Laukaa, Toholampi) • Piikkiö 20 ha

Kasvihuonetuotannon tutkimus • Tutkimus- ja lisäyskasvihuoneet, yht. 5 500 m2 (Laukaa ja Piikkiö) • Modernin kasvihuoneteknologian tutkimus (Piikkiö) • Puutarhakasvien mikrolisäys- ja tutkimuslaboratoriot (Laukaa) • Kasvigeenivarojen kryosäilytys laboratorio (Laukaa)

Mittauslaitteistot ja -ympäristöt, MTT, Vakola (Vihti) • Koneiden ja laitteiden tutkimus- ja testausympäristö halli-, pelto- ja metsäoloissa • Testataan turvallisuutta, toimivuutta ja käytettävyyttä • Olosuhdehalli (-40 − +60 °C)

Elintarvikkeiden tuotekehityshalli ja tutkimusmeijeri (Jokioinen) • erotusteknologiayksikkö BioTRIM • pilot-tason perusprosessointi laitteistot • koejuustola

Eläimet • 90 sonnia (Ruukki) • 230 lehmää (Maaninka ja Jokioinen) • 1500 kanaa (Jokioinen) • 90 emakkoa ja 1200 lihasikaa vuosittain (Hyvinkää) • 3 000 broileria (Jokioinen) • 30 hevosta (Ypäjä)

Maaningan tutkimuspihatto • 120 eläinpaikkaa ja 12 yksilöpartta • Mahdollisuus syöttää yhtä aikaa 3 erilaista väkirehua kioskeista ja 4 erilaista karkearehua tai seosrehua • 24 Insentec-karkearehuvaakaa • Kulunvalvontaporteilla varustettu ulkoilutarha, jossa valumaveden keräysmahdollisuus

Genomiikkatutkimus (Jokioinen) • DNA:n ja RNA:n analysointilaitteistot • Muinais-DNA -laboratorio • Alkiolaboratorio • PCR- ja elektroforeesilaitteet • Sekvensointilaitteistot • Pipetointirobotit • Bakteerien kasvun seurantalaite • Kasvatushuoneet

Laboratoriopalvelut (Jokioinen) • FINAS-akkreditoitu testaus laboratorio (T024) elin tarvikkeiden ja maatalous tuotteiden sekä maa-, vesi- ja ympäristönäytteiden analyyseja ja testausta varten

Biokaasututkimus • maatilamittakaavan biokaasulaitos (Maaninka) • tutkimusbiokaasureaktori (Sotkamo) • laboratoriomittakaavan tutkimusalusta (Jokioinen)

MTT osallistuu aktiivisesti maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön hallinnonalojen yhteisen luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymän (LYNET) toimintaan.

6

Tutkimusohjelmaa johtaa Professori Hilkka Vihinen | hilkka.vihinen@mtt.fi | puh. 0400 490 711

MAHDOLLISUUKSIEN MAASEUTU Mahdollisuuksien maaseutu -ohjelman tavoite on parantaa maaseudun elinvoimaisuutta tuottamalla monitieteistä tutkimustietoa, joka tukee maaseudun yritystoiminnan kasvua, toimijoiden verkostoitumista, aluekehitystä sekä yhteiskunnallista ohjausta.

Suomi on maaseudun suurvalta: meillä on laajat, toimivat maaseutualueet, mutta tämä ei ole itsestäänselvyys. Olennaista on kehittää maaseutua kokonaisuutena ja arvioida maaseudun toimivuutta sen omilla kriteereillä, jotka ovat erilaiset kuin kaupungeissa.

Ohjelman tämän hetken tutkimusaiheita ovat esimerkiksi kunnan julkisten ruokahankintojen kestävyys, luonnonmarja-alan markkinoiden kehittäminen sekä maaseudun ulkomaalaistyövoima ja sen merkitys.

Tutkimusteemat Maaseudun toimijaverkot ja yrityskeskittymät Muuttuva maaseutuyritys Maaseudun elinkeinot, alue- ja paikallistalous Kestävä maankäyttö Maaseudun ja maatalouden yhteiskunnallinen ohjaus

7

Green care luo hyvinvointia maaseudulta Green care on monissa Euroopan maissa yleistynyt toimintamalli, ­jonka perusajatuksena on hyödyntää luontoa ja maaseutuympäristöä ihmisten henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin lähteenä. Suomessakin on jo monien vuosien ajan tarjottu esimerkiksi ratsastus-, puutarha- ja ekoterapiaa.

Maaseudun toimijoiden green care -kiinnostus näyttää herän­neen viime vuosien aikana. MTT:n hankkeessa tutkitaan green care -toiminnan leviämisen edellytyksiä ja mahdollisuuksia Suomessa.

Hanketta johtava erikoistutkija Katriina Soini MTT:stä kertoo, että Suomessa on paljon luontoavusteisia hoivamenetelmiä, mutta ne pitäisi saada saman nimen ja sateenvarjon alle.

– Meille tulee paljon kyselyjä, tiedon ja neuvonnan tarve näyttää olevan suuri. Green care -toiminnan kehittämiseksi on käynnistetty hankkeita ja kesällä 2010 perustettiin Green Care Finland ry, Soini jatkaa.

Maaseutuympäristö elvyttää Hoivamaatalous on yksi green care

tumaisema ja maatilan arkirutiinit.

tinkimistä. Vuoden 2011 loppuun kes-

-toiminnan osa-alue, joka on yleis-

– Maatilalla voi ottaa luontevasti vastuu-

tävässä hankkeessa toimialalle tuotetaan

tynyt etenkin Alankomaissa ja Bel-

ta eläimistä ja kasveista ja oppia sosi­aalisia

laatujärjestelmä ja -käsikirja.

giassa. Kansainvälisten tutkimusten

taitoja. Monille on myös tärkeää­ nähdä

mukaan maatalousympäristö tarjo-

omin käsin tehdyn työn tulokset ja kokea

– Green care -alalle ei kannata lähteä köy-

aa erittäin monipuoliset mahdollisuu-

kuuluvansa yhteisöön.

käisin perustein. Soveliaan koulutuksen ja

det edistää erilaisten asiakasryhmien

menetelmiin perehtymisen lisäksi on ol-

henkistä ja fyysistä hyvinvointia. Maa-

Soinin mukaan green care voi olla moni­

tava valmis sitoutumaan pitkäjänteiseen

seutuympäristön resursseja ovat eläi-

alaisille maatilayrityksille hyvä lisäelin-

asiakastyöhön.

met, kasvit, metsä, puutarha, maaseu-

keino, mutta toiminnan laadusta ei ole

8

HUOMISEN MAAT LA Tutkimusohjelmaa johtaa Sirpa Thessler | sirpa.thessler@mtt.fi | puh. 0400 305 440

Maatalous on yritystoimintaa. Tilakoon kasvaessa ja työvoiman saannin vaikeutuessa on tärkeää kehittää tuottajien liikkeenjohdollista näkemystä ja tuotannon automatisointia. Myös yhteiskunta edellyttää maatiloilta yhä enemmän vastuullisuutta ympäristön, eläinten, talouden ja tukipolitiikan suhteen.

Ohjelman tavoitteena on luoda menetelmiä maa­ tilojen riskienhallintaan ja liiketoimintaosaamisen kehittämiseen. Huomisen maatila -ohjelmassa ke­­hitetään älykkäitä teknologioita peltoviljelyn, puutarhatalouden ja kotieläintuotannon käyttöön näiden vastuullisuuden, kilpailukyvyn ja laadunhallinnan parantamiseksi.

Tutkimusteemat Maaseutuyritysten johtaminen Eläinten hyvinvointi Maatalouden uudet teknologiat Maatalouden raaka-aine- ja energiatehokkuus

Ohjelmassamme kehitetään myös malleja ja mene­ telmiä rehun ja ruuantuotannon raaka-aineiden laadun parantamiseen ja sadon määrän lisäämiseen huomioiden kestävyyden ja kannattavuuden näkökulmat.

Kotimaisen raaka-aineen laadun ja saatavuuden turvaaminen Kasvin- ja eläinjalostuksen uudet työkalut

9

Genomiikka katsoo pintaa syvemmälle Genomiikka etsii kotieläinten perimästä ratkaisuja niiden terveys- ja tuotanto-ongelmiin. MTT:ssä työ alkoi 1990-luvun alussa geenikartoituksella ja alkiotutkimuksella: nyt tutkijat pureutuvat yhä syvemmälle geenien ja ympäristön vuorovaikutukseen.

Viime vuosina genomiikka on edennyt jättiharppauksin teknologisen kehityksen siivittämänä. Esimerkiksi satojen tuhansien tiheiden SNP-merkkien (single nucleotide polymorphism) avulla pystytään laatimaan aiempaa tarkempia geenikarttoja.

Alan uranuurtaja MTT:ssä, professori Johanna Vilkki kertoo, että tutkimuksen tuloksena on tuotettu valintamerkkejä, joiden avulla jalostuksessa voidaan poistaa perimästä haitallisia ominaisuuksia tai parantaa tuotteen laatua.

– Uudet tehokkaat sekvensointityökalut mahdollistavat myös sen, että geenien erilaiset ilmenemismuodot kudoksissa voidaan selvittää samalla kertaa, Vilkki lisää.

Laatua ja terveyttä Tänään tärkeimpien kotieläinlajien peri-

ongelmat ja utaretulehdus sekä kanan-

Näköpiirissä olevien sovellusten kir-

män koko emäsjärjestys tunnetaan. MTT

munan kuoren kestävyys. Näitä asioita

jo on laaja.

on osallistunut kansainvälisessä yhteis-

MTT:n tutkijat olivat mukana selvittä-

työssä mm. naudan, kanan ja sian peri-

mässä esimerkiksi EU:n tutkimuksen 6.

MTT:n nutrigenomiikkatutkimus tar-

män kartoitukseen.

puiteohjelman SABRE-tutkimusohjel-

kastelee mm. nautojen ruokinnan muu-

massa, joka päättyi syksyllä 2010.

tosten vaikutusta niiden maitorasva-

Perimän hienokartoituksen lisäksi

synteesiin. Tutkimuksen tavoitteena on

MTT:ssä on ryhdytty tarkastelemaan

Geenitutkimuksen uusinta aluetta edus-

parantaa maitorasvan laatua ja selvit-

geenien ja ympäristön monimutkaista

taa nutrigenomiikka: se selvittää solu-

tää korkeatuottoisten lehmien hedel-

vuorovaikutusta. Tutkimuskohteita ovat

ja molekyylitasolla, miten ravitsemus

mällisyysongelmien taustalla toimivia

muun muassa nautojen hedelmällisyys-

muokkaa geenien toimintaa soluissa.

mekanismeja.

10

Vastuullinen elintarviketalous Tutkimusohjelmaa johtaa Sari Forsman-Hugg (2010 vt. Jaana Kotro) | sari.forsman-hugg@mtt.fi | puh. 0400 639 450

Vastuullinen elintarviketalous -ohjelma tuottaa tietoa elintarvikesektorin vastuullisen toiminnan rakennuspuiksi. Tiedon avulla elintarvikealan yritykset voivat kehittää liiketoimintaansa vastuullisuuteen perustuvaksi ja kuluttajat arvioida omia ruokavalintojaan. Vastuullisuus on liiketoiminnan kilpailuvaltti, joka kuitenkin tarvitsee yhtei­ set ja läpinäkyvät mittarit.

Tutkimusohjelman tavoitteena on auttaa elintarviketaloutta kehittämään toimintaketjujaan aiempaa kestävämpään suuntaan. Tutkimusaiheitamme ovat esimerkiksi ruokahävikin vähentäminen, vastuullisuuden todentamiseen tarvittavien tiedonhallintajärjestelmien rakentaminen sekä yhteisesti hyväksyttyjen vastuullisuuden mittarien rakentaminen elinkeinon käyttöön.

Tutkimusteemat Ruuantuotannon ja -kulutuksen vastullisuus ja kestävyys Elintarviketalouden ympäristövaikutukset ja ekotehokkuus Elintarvikemarkkinoiden toimivuus ja tehokkuus

Jaana Kotro

11

Ruokaa roskiin luvattoman paljon Suomalainen heittää syömäkelpoista ruokaa roskiin keskimäärin ­20–30 kiloa vuodessa. Yksittäinen kotitalous haaskaa vuosittain ­50–65 kiloa eli viisi prosenttia ostamastaan ruuasta. Eniten pois heitetään vihanneksia ja kotiruokaa.

MTT:n Foodspill-projekti selvitti suomalaisten kotitalouksien ruokahävikin määrää, laatua ja taustatekijöitä. Tutkimukseen osallistui 420 kotitaloutta.

Tu o r e t u o t t e i t a e n i t e n MTT:n tutkija Kirsi Silvennoisen mukaan kulutustottumuk-

senttia), leipää ja muita viljatuotteita (13 prosenttia) sekä he-

sissa on suuria yksilöllisiä eroja, mutta keskimäärin hävikkiä

delmiä ja marjoja (13 prosenttia). Lihaa, kalaa ja kananmunia

syntyi 23 kiloa henkeä kohti.

heitettiin pois 7 prosenttia ja valmisruokia 6 prosenttia. Säilykkeitä ja napostelutuotteita heitettiin pois suhteellisen vähän.

Eniten pois heitettiin vihanneksia (19 prosenttia kokonaishä-

– Suomen talouksissa ruokaa heitetään pois yhteensä 120–160

vikistä), kotiruokaa (18 prosenttia), maitotuotteita (17 pro-

miljoonaa kiloa, Silvennoinen laskee.

Sinkut haaskaavat eniten Poisheiton suurimpia syitä olivat ruuan pilaantumi­nen, päivä-

Mitä enemmän henkilöitä kuului talouteen, sitä suurempi hä-

yksen vanhentuminen, lautastähteeksi jäämi­nen ja liian suu-

vikki oli. Henkeä kohti laskettuna yksin asuvat kuitenkin haas-

rien ruokamäärien valmistaminen.

kasivat eniten. Eniten ruokahävikkiä henkeä kohti syntyy sinkkutalouksissa, erityisesti yksin asuvilla naisilla.

Lajittelu vähentää hävikkiä Foodspill-hankkeen johtajan Juha-Matti Katajajuuren mukaan

– Ruuan tuhlaaminen pitäisi saada aisoihin kaikissa elintar-

kotitalouksissa tiedostetaan melko hyvin, paljonko niissä tuh-

vikeketjun vaiheissa. Merkittäviä ympäristövaikutuksia syn-

lataan ruokaa. Biojätteitä päivittäin lajittelevissa kodeissa ruo-

tyy täysin turhaan. Ravinto on kulutuksestamme suurin yk-

kahävikkiä syntyi vähemmän verrattuna talouksiin, jotka la-

sittäinen ympäristövaikutuksia aiheuttava tekijä, muistuttaa

jittelivat biojätteensä harvemmin.

Katajajuuri.

12

Hyvinvointia ruuasta Tutkimusohjelmaa johtaa Professori Raija Tahvonen | raija.tahvonen@mtt.fi | puh.040 481 9750

Hyvinvointia ruuasta -ohjelman ­tavoitteena on edistää kansanterveyttä ja hyvinvointia kehittämällä innovatiivisia, terveyttä edistäviä ja kansainvälisesti kilpailukykyisiä elintarvikkeita sekä niihin perustuvia ruokavalioita. Lisäksi ohjelma tuottaa ja välittää tietoa yhteiskunnallisen päätöksenteon ja yksityisen kulutuksen tueksi.

Elintapasairaudet aiheuttavat valtavia kustannuksia terveydenhuollolle. Perimä vaikuttaa alttiuteen sairastua, mutta terveellisellä ravinnolla ja liikunnalla pystytään merkitsevästi vähentämään sairastumisriskiä. Kehitämme kuluttajan arkeen sopivia terveellisiä ja/ tai terveysvaikutteisia kestävän kehityksen periaatteiden mukaisia elintarvikkeita.

Tutkimusteemat

Ylipainon, 2-tyypin diabeteksen ja muistisairauksien ehkäiseminen uusilla innovatiivisilla elintarvikkeilla ja ruokavalioilla Tuotantoeläinten ja ravintokasvien geenitietoon perustuva elintarvikeraaka-aineiden ­kehittäminen Uusien terveyttä edistävien ainesosien, ruokavalioiden ja tuoteperheiden kehittäminen Terveyttä edistävään kulutuskäyttäytymiseen kannustavat taloudelliset ja yhteiskunnalliset ohjauskeinot

13

Globaalit megatrendit suomalaisessa ruokapöydässä Kuluttajat reagoivat elintarvikkeiden hinnanmuutoksiin varsin vähän.

Kymmenen prosentin veronkorotus rasvaisille ja rasvaa sisältäville sokerisille elintarvikkeille vähentäisi rasvan kokonaiskulutusta vain puolisen prosenttia.

Megatrends-tutkimushankkeessa kehitetään malleja, jotka kuvaavat, miten tuotantotekijöiden hinnanmuutokset vaikuttavat elintarvikkeiden kuluttajahintoihin ja miten muutokset kuluttajahinnoissa puolestaan vaikuttavat elintarvikkeiden kysyntään.

Rasvaverolla sivuvaikutuksia – Jos suomalaisia halutaan hinnan avulla ohjata terveelli-

set nimittäin aiheuttaisivat sivuvaikutuksia, jotka puolestaan

sempään ruokavalioon, veronkorotusten pitää olla merkit-

heikentäisivät ruokavalion ravitsemuksellista laatua.

täviä, sanoo Megatrends-hankkeen koordinoija, professori ­Xavier Irz MTT:stä.

– Jos rasvavero nostaisi rasvaisten ruokien hintaa, myös vihan­ nesten ja hedelmien kysyntä saattaisi laskea. Tämä taas ei olisi

Elintarvikkeiden arvonlisäveromuutoksilla näyttäisi olevan

terveyden kannalta tavoiteltava tulos. Kaikki kulutusmuutok-

vain vähäinen vaikutus suomalaisten ruokavalion terveelli-

set eivät kuitenkaan ole sidoksissa hintaan, Irz lisää.

syyteen. Paljon käytettyjen elintarvikkeiden hinnanmuutok-

Kansalliset erot tasoittuvat Globaaleja megatrendejä ovat muun muassa energian ja raa-

tystä välimerellisestä ruokavaliosta ravitsemuksellisesti huo-

ka-aineiden hinnannousu, teknologinen kehitys, ilmaston

nompaan suuntaan.

lämpeneminen ja kuluttajien terveys- ja ympäristötietoisuus.

– Vaikka suomalaisten ruokavalio onkin muuttunut muutaTrendien vaikutuksesta kansalliset erot ruokalautasilla vähe­

massa vuosikymmenessä huomattavasti terveyden kannalta

nevät. Suomalaisten aiemmin ravitsemuksellisesti heikko-

parempaan suuntaan, meille on tullut uusia huolenaiheita ku-

laatuiseksi arvioitu ruokavalio on parantunut selvästi kun

ten lihavuus ja kakkostyypin diabetes, sanoo Irz.

taas eteläeurooppalaiset ovat siirtyneet terveellisenä pide-

14

F ssiilisesta uusiutuvaan Tutkimusohjelmaa johtaa Teija Paavola | teija.paavola@mtt.fi | puh. 040 357 7967

Itämeren tila, ruuan ilmastojalanjälki ja elintarviketuotannon huoltovarmuus ovat mittavia elinkeinoelämän haasteita, joita Fossiilisesta uusiutuvaan -ohjelma ratkoo kehittämällä koko suomalaista elintarvikeketjua.

Tutkimuksemme panostaa erityisesti bioenergian tuotannon tehostamiseen sekä kierrätysravinteiden ja biomateriaalien tuotteistamiseen. Uusia, kestäviä liiketoimintamuotoja kehitämme tehostamalla koko elintarvikeketjun sivuvirtojen, kasvibiomassojen ja jätteiden hyötykäyttöä.

Tutkimusteemat Biotalouden uusiutuvia raaka-aineita kestävästi hyödyntävän liiketoiminnan kehittäminen Biotalouden energia- ja materiaalitehokkuuden sekä omavaraisuuden parantaminen Biomateriaaleihin ja tuotannon sivuvirtoihin perustuvien teknologioiden ja liiketoimintamallien kehittäminen

15

Karjanlanta hyödyksi tehokkaasti ja turvallisesti Hyötylanta-hankkeessa kehitettiin keinoja lannan ja muiden eloperäis­ t­en materiaalien tehokkaaseen hyödyntämiseen. Energia ja ravinteet on tarkoitus saada kiertoon ilman haitallisia ympäristövaikutuksia.

Ennen päätymistä kasvien ravinteeksi lannassa olevasta typestä voi haihtua kymmeniä prosentteja ilmaan ammoniakkina, joka aiheuttaa rehevöitymistä, happamoitumista ja hiukkaspäästöjä ja on lannan päästötekijöistä merkittävin. Typpihävikin hallinta ja typen saaminen tehokkaasti viljelykasvien käyttöön on tärkein tekijä lannan kestävän ravinnekäytön kannalta.

Typen kaasuuntumista vähennetään tehokkaimmin levittämällä lanta sijoitusmenetelmällä, jossa typen haihtuminen on olennaisesti pienempää kuin hajalevityksessä. Mikäli lanta on levitetty mullokselle tai sängelle, lanta kannattaa muokata nopeasti maahan esimerkiksi kyntämällä.

Ty p p i e r i l l e e n k i i n t o a i n e e s t a Toinen iso ongelma lannan hyödyntämisessä on lietelannan

hygieniariski vähenee, kertoo tutkija Heikki Lehtonen MTT:stä.

korkea fosforipitoisuus lannoitustarpeeseen nähden. Kiintoaineksen ja fosforin erottaminen omaksi jakeekseen lietelan-

Kotieläintiloille on etua siitä, että fosforipitoinen kiintoaines

nasta mahdollistaa typpipitoisen nesteosan levittämisen ja

voidaan levittää niille peltolohkoille, jotka todella ovat fosfo-

imeyttämisen maahan erikseen.

rilannoituksen tarpeessa. Kiintoaines sisältää lisäksi orgaanista typpeä, joka hajoaa vähitellen kasveille käyttökelpoiseksi

Typpipitoista, vähäfosforista osaa voidaan levittää hehtaaria

liukoiseksi typeksi. Jakeistaminen sopii hyvin yhteen sijoitus-

kohden enemmän kuin raakalietettä, jonka levitysmäärää rajoit-

levityksen sekä biokaasutuotannon kanssa. Tehokkaamman

tavat ympäristötuen säädökset fosforilannoituksesta. – Parhaassa

lannan käytön vuosihyödyt voivat olla maataloudelle noin 10

tapauksessa typpilannoitustarve voidaan kattaa kokonaan lanta-

miljoonan euron luokkaa.

typellä. Samalla lannan kuljetus voi vähentyä jopa alle puoleen ja

16

Tutkimusohjelmaa johtaa Professori Asko Mäki-Tanila | asko.maki-tanila@mtt.fi | puh. 040 755 2339

Geenivarojen kestävä käyttö Tulevaisuuden tarpeita on vaikea ennakoida, joten on ylläpidettävä mahdollisimman monipuolista geeniainesta. Tähän liittyy kiinteästi kasvi- ja eläingenomiikkatiedon hyödyntäminen jalostuksessa, tuotannossa ja ilmastonmuutokseen vastaamisessa.

Geenivarojen kestävä käyttö -ohjelmassa pyrimme turvaamaan alkuperäisten eläin- ja kasvigeenivarojen moni­ muotoisuutta. Haluamme säilyttää geenivarojen saatavuuden tuleville sukupolville, viljelijöiden, jalostuksen ja tutkimuksen tarpeisiin.

Kansallisten geenivarojen hyödyntäminen ei ole mahdollista ilman laajaa kansainvälistä tutkimusyhteistyötä. MTT on myös jatkossa mukana keskeisissä kasvi- ja eläingeenitutkimuksen eurooppalaisissa yhteistutkimushankkeissa.

Tutkimusteemat Kansallisten geenivarojen identifiointi, säilyttäminen ja kehityshistoria Kasvi- ja eläingenomiikkatiedon käyttö tuotannossa, jalostuksessa ja vaihtelun säilyttämisessä Geenivarojen yhteiskunnallinen ja kulttuurinen arvo Uusien hyödyntämistapojen kehittäminen

17

Apuna muisti- ja geenitieto Pöytyän Yläneeltä Korpelan torpan metsittyneeltä pihamaalta löytynyt omenapuun tynkä osoittautui Huvitus-omenalajikkeen emopuuksi.

Tutkijat pääsivät puun jäljille paikallisen muistitiedon avulla. Lopullisesti lajike varmistettiin samanlaisilla analyysimenetelmillä, joita käytetään rikostutkimuksissa.

Tarina alkaa vuodesta 1895, kun Uudenkartanon torppari

– Menimme vuoden 2009 keväällä paikallisten oppaiden ja

Juho Korpela kylvi puutarhaansa Huvitus-tilan puutarhassa

pienen kasviasiantuntijaryhmän kanssa katsomaan Korpe-

kasvaneen ulkomaisen omenalajikkeen siemeniä. Yhdestä sie-

lan torpan pihamaata. Löysimme yllätykseksemme puutarhan

menestä kasvoi erityisen talvenkestävä omenapuu, joka tuotti

kasvijäänteitä, kuten harjaneilikoita ja ruusupensaita, kertoo

hyvännäköisiä ja -makuisia omenoita. Vartteet lähtivät leviä-

projektipäällikkö Maarit Heinonen MTT:stä.

mään innokkaiden kotipuutarhureiden mukana.

– Myöhemmin kysyin maanomistajalta lupaa siirtää näitä kasKorpelan torppa vaihtoi omistajaa sotien jälkeen, ja raken-

veja. Isäntä antoi luvan ja samalla mainitsi, että näittehän te

nukset purettiin vuonna 1960. Puutarha ja Korpelan ome-

Korpelan omenan. Kävimme torpalla uudestaan ja löysim-

na painui unhoon.

me omenapuun tyngän, joka oli jäänyt meiltä huomaamatta.

Tu n n i s t u s D N A : s t a Lajiketunnistusta ei pystytty tekemään huonokuntoisesta

omenalajike on yksilö samalla tavalla kuin ihminen, kertoo

omenapuusta, joka ei enää tuottanut hedelmää. Lajiketieto

MTT:n erikoistutkija Kristiina Antonius.

selvisi lehtinäytteestä tehdystä DNA-analyysistä, jota verrattiin Suomen kansallisen kasvigeenivaraohjelman kokoelmis-

Huvitusta on käytetty lähes kaikissa MTT:ssä vuosikymmen-

sa olevaan Huvituksen DNA-tunnisteeseen.

ten aikana jalostetuissa omenalajikkeissa. Lajikkeen geenejä löytyy muodossa tai toisessa tuhansista suomalaisista puu-

– Samoja menetelmiä käytetään esimerkiksi rikostutkinnassa, kun selvitetään epäiltyjä tai tunnistetaan uhreja. Jokainen

tarhoista.

18

Muuttuva ilmasto ja maatalous

Tutkimusohjelmaa johtaa Professori Pirjo Peltonen-Sainio | pirjo.peltonen-sainio@mtt.fi | puh. 040 522 1956

Muuttuva ilmasto ja maatalous -tutkimusohjelman tietoa tarvitaan poliittisen päätöksenteon tueksi, kun etsitään toimenpiteitä ja ohjausmekanismeja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi kustannustehokkaasti. Ilmastonmuutoksen hillintään liittyvän tutkimuksen tekevät erityisen ajankohtaisiksi ne kansainväliset ilmastosopimukset, joihin Suomi on sitoutunut.

Ohjelman tavoitteena on tuot­­­­taa tietoa ja ratkaisuja mahdol­ lisuuksista hillitä ilmas­ton­­­­muutosta maatalouden kas­vi­­huonekaasupäästöjä vä­hen­­­­­­tämällä.

Lisäksi tutkimme ja edistämme suomalaisen maa­­­talouden sopeu­tumista il­mas­­ton­muu­tok­­­sen myönteisiin ja kielteisiin seurausvaikutuksiin.

Tutkimusteemat Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Ilmastonmuutoksen hillintä

Ruokaturva ja kestävä tuotanto

Skenaariot, mallinnus ja riskien arviointi

19

Päästöt alas Maatalouden kasvihuonekaasujen päästöihin tavoitellaan vuoden 2005 tasosta 13 prosentin vähennystä vuoteen 2020 mennessä. On mietittävä paljonko päästöjä voisi rajoittaa navetasta, pellolta ja metsistä.

MTT on mukana tutkimuksessa, jossa laaditaan vaihtoehtoisia päästöskenaarioita ja arvioidaan, miten maataloustuotannon ja metsien käytön muutokset vaikuttavat kasvihuonekaasujen (khk) eli metaanin, typpioksiduulin ja hiilidioksidin päästöihin. Hankkeessa ovat mukana Metla, Syke ja Ilmatieteen laitos.

Märehtijöistä ja turpeesta MTT:n erikoistutkija Kristiina Regina kertoo, että märehti-

Maatalouden khk-päästöistä 20 prosenttia aiheutuu turve-

jät tuottavat 30 prosenttia maatalouden kasvihuonekaasuista.

maiden viljelystä. Maaperän hiilivarantoihin ja turvemaiden käyttöön liittyvien toimien arviointi muodostaa toisen vähen-

– Ensimmäiseen vähennysskenaarioon laskemme, miten nau-

nysskenaarion. Lisäksi tarkastellaan maan orgaanisen ainek-

tojen ruokintaa muuttamalla voitaisiin vähentää metaanin

sen lisäämisen vaikutuksia. Orgaanisten maiden päästöjä voi-

tuotantoa ja lannan typen määrää. Samalla selvitämme, miten

daan vähentää metsityksellä tai viljelemällä niillä nurmea.

lehmien keski-iän nosto keventäisi maitokiloa kohti syntyvää metaanikuormaa. Hahmottelemme myös erilaisten lannan-

– Neljännessä skenaariossa yhdistämme kaikkien toimien vai-

käsittelymenetelmien vaikutusta ilmastolle haitallisten kaa-

kutukset ja selvitämme, voidaanko eri keinoja yhdistämällä

sujen vapautumiseen.

khk-päästöjä pienentää tavoitellut 13 prosenttia.

Metsät sitovat hiiltä Metsätalouden neljä skenaariota laatii Metla. Se arvioi erilaisten hakkuumäärien ja metsänkäsittelytapojen vaikutuksen puuston kehitykseen. Puustotiedoista johdetaan arviot khk-päästöistä. Laskelma kertoo myös, miten puiden sisältämän hiilen määrä ja maaperän hiilitase kehittyvät eri metsänkäsittelymalleissa.

Skenaariot eivät sisällä varsinaisia toimenpidesuosituksia. Tutkimuksen tehtävä on kartoittaa vaihtoehdot päättäjille mahdollisimman hyvin.

20

Tutkimusohjelmaa johtaa Professori Eila Turtola | eila.turtola@mtt.fi | puh. 040 595 5405

Vesistöystävällinen maatalous Vesistöystävällinen maatalous -ohjel­ massa tehtävä tutkimus on merkityksellistä sekä ympäristönsuojelun että maatalouden näkökulmasta, sillä tarvitsemme yhä suljetumpia ravinnekiertoja ja entistä tehokkaampaa ravinteiden käyttöä.

Ohjelman tavoitteena on vähentää ravinteiden ja torjunta-aineiden huuhtoutumista pelloilta Itämereen ja Suomen sisävesiin ja siten lisätä vesistöjen hyvinvointia. Suurimmat ajankohtaiset haasteet liittyvät Itämeren tehokkaan suojelun vaatimaan kansainväliseen tutkimusyhteistyöhön. Eri Itämeren maiden tutkijoiden on tuotettava yhteisesti hyväksyttyä tietoa, jonka pohjalta voidaan edetä poliittiseen päätöksentekoon ja vaikuttavaan toimintaan. MTT on aktiivisesti mukana tässä työssä.

Tutkimusteemat Maatalouden vesistövaikutusten arviointi Vesistöystävällisten tuotantomenetelmien kehittäminen Teknologiset ratkaisut kuormituksen hallintaan Vesiensuojelun taloudellinen tutkimus

21

Tehopesu fosforille MTT:n laboratoriotutkimukset aktiivisista vesienpuhdistusmenetelmistä ovat antaneet lupaavia tuloksia. Käytännön sovelluksista odotetaan apua fosforista pahiten kärsiville vesistöille.

Laboratorio-oloissa raemainen, rautaa ja kalsiumia sisältävä materiaali sitoo tehokkaasti veteen liuennutta fosforia, mutta sen on toimittava myös luonnon vaihtelevissa oloissa, talvella ja äkillisissä tulvissa. Tätä varten on suunniteltu tehopuhdistin, jota testataan käytännössä Jokioisten koepelloilla.

– Tehopuhdistimen pitäisi parantaa vesistöjen tilaa alueilla, joilla pintamaan fosforipitoisuus on korkea sekä pistemäisten kuormittajien, kuten hevostarhojen läheisyydessä, kertoo erikoistutkija Risto Uusitalo MTT:stä. Liukoisen fosforin lisäksi MTT:ssä tutkitaan keinoja, joilla voidaan vähentää eroosiossa vesistöihin kulkeutuvaa fosforia. Eroosiota on saatu hillittyä levittämällä pelloille maahiukkasia sitovaa kipsiä.

Direktiivi velvoittaa Suomessa pelloilta kulkeutuva fosfori rehevöittää erityisesti

– Ravinnekierrot on syytä saada nykyistä paljon hallitummik-

Saaristomerta ja Lounais-Suomen viljelyalueiden jokia ja jär-

si, sillä hyvään satotasoon on jatkossa päästävä nykyistä pie-

viä. Ravinnevalumia vähentäville tehomenetelmille on kysyn-

nemmillä tuotantopanoksilla ja tarkemmalla ravinteiden käy-

tää myös muualla Euroopassa, sillä EU:n vesipuitedirektiivi

töllä, professori EilaTurtola painottaa.

edellyttää jäsenvaltioilta vesistöjen hyvää ekologista tilaa vuoteen 2027 mennessä.

Vinoutunut ravinnekierto Kasvi- ja eläintuotantotilamme ovat eriytyneet maantieteel-

– Vesistöjen tilan parantamiseksi tarvitaan sekä uutta puhdis-

lisesti. Lantaa kertyy liikaa eläintilojen lähelle, kasvintuotan-

tusteknologiaa että viljelyn pitkän aikavälin muutoksia, Tur-

totiloilla taas käytetään kemiallisia lannoitteita. Lisäksi Suo-

tola tähdentää.

men fosforilannoitussuositukset ovat Uusitalon mukaan olleet hieman ylimitoitettuja. Tämä liikalihava ravinnekierto kertyy maaperään, josta fosforia pääsee vesistöihin.

22

Viestintä tuo tutkimustiedon ulottuvillesi MTT haluaa palvella asiakkaitaan monipuolisesti ja jakaa informaatiota useissa kanavissa. Verkkosivuillamme www.mtt.fi ja niihin linkittyvissä verkkopalveluissa sekä julkaisuissa tuomme tiedon laajasti kaikkien ulottuville. Panostamme viestinnässä tutkimuksen tuottaman tiedon muokkaamiseen käyttökelpoiseen muotoon. Tuotamme päivittäin uutta sisältöä verkkosivuillemme, jonne on koottu tiedot muun muassa kaikista tutkimusohjelmista, niiden kärkihankkeista ja vastuuhenkilöistä.

MTT julkaisee tutkimustuloksiaan kolmessa sarjassa: MTT Tiede, MTT Kasvu sekä MTT Raportti. Sarjat julkaistaan joko suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.

MTT julkaisee myös omaa asiakaslehteään MTT ELO:a sekä Maaseudun Tulevaisuuden välissä ilmestyvää Maaseudun Tiede -liitettä.

MTT palvelee monipuolisesti verkossa Taloustohtori-sivustolla on useita palveluita suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi: • Taloustohtori kertoo Suomen maa- ja puutarhatalouden sekä poro ja turkistalouden talouden tunnusluvut.

• Rakennekehitys-sivuilla voi seurata tilojen lukumäärän kehitystä ja Tuotantosuunta-palvelu kertoo maatilan tuotantosuunnan ja taloudellisen koon.

• EU standard results -palvelu tarjoaa EU:n jäsenmaiden talouslaskelmat ja EU advanced results -palvelu MTT:n jäsenmaille laskemat tunnusluvut.

Kasper-palvelussa on ajankohtaista tietoa pelto- ja puutarhaviljelyyn sekä kasvinsuojeluun. Keväällä 2011 julkaistu Kasper avaa samasta ikkunasta entisen KasperIT:n sisällöt sekä MTT:n lukuisat kasvintuotantoon liittyvät työkalut.

Rehutaulukot-palvelusta löytyvät viralliset Suomessa käytettävät kotieläinten rehujen rehuarvot, niiden laskentaperusteet sekä ruokintasuositukset. Palvelu tuotetaan yhdessä Helsingin yliopiston maataloustieteiden laitoksen kanssa.

Agronet-portaali sisältää maatalousalan uutis- ja ajankohtaistietoa, maatalousalan organisaatioiden kotisivuja sekä yhteyksiä alan tietokantoihin. Palvelu tuotetaan yhdessä ProAgria Keskusten Liiton, ProAgria Maatalouden Laskentakeskuksen, MTK:n, Viestilehdet Oy:n (Maaseudun Tulevaisuus) sekä Agropolis Oy:n kanssa.

Artturi®on MTT:n ja Valio Oy:n yhteinen verkkopalvelu, joka edistää nurmirehun tuotantoa ja käyttöä suomalaisilla maatiloilla koko elinkeinon hyväksi.

MTT 31600 Jokioinen Vaihde 020 772 004 Latokartanonkaari 9 00790 Helsinki Vaihde 020 772 004 Tutkimusasemantie 15 92400 Ruukki Vaihde 08 2708 4500 Tervamäentie 179 05840 Hyvinkää Vaihde 019 457 5700 Silmäjärventie 2, PL 44 69101 Kannus Vaihde 020 772 004 Antinniementie 1 41330 Vihtavuori Vaihde 014 339 6800 Halolantie 31 A 71750 Maaninka Vaihde 017 264 4800 Lönnrotinkatu 3 50100 Mikkeli Vaihde 020 772 004 Alapääntie 104 61400 Ylistaro Vaihde 06 474 6400 Vakolantie 55 03400 Vihti Vaihde 09 224 251 Toivonlinnantie 518 21500 Piikkiö Vaihde 02 477 2200 Eteläranta 55 96300 Rovaniemi Vaihde 020 772 004 Kipinäntie 16 88600 Sotkamo Vaihde 08 666 1741 Opistontie 10 A 1 32100 Ypäjä Vaihde 020 772 004

w w w . m t t . f i MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) tekee monialaista tutkimusta maa- ja elintarviketalouden sekä ruokaketjun biotalouden sektoreilla.