MTT:n vuosikertomus 2013 by Natural Resources Institute Finland (Luke)

Laadukas ruoka, puhdas ympäristö – hyvinvoiva ihminen

Vuosikertomus 2013

MTT on Suomen johtava ruokajärjestelmän vastuullisuutta, kilpailukykyä ja luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä kehittävä tutkimuskeskus.

Puheenvuoro: Erkki Kemppainen

s. 3

Puheenvuoro: Anu Harkki

s. 4

MTT Asiakasratkaisut

s. 5

Kestävä ja kilpailukykyinen ruoantuotanto

s. 6

Vastuullinen ruokaketju – hyvinvoiva kuluttaja

s. 8

Ympäristöystävällinen maatalous

s. 10

MISSIO

Vihreän talouden mahdollisuudet

s. 12

Laadukas ruoka, puhdas ympäristö – hyvinvoiva ihminen

Älykkäästi uusiutuvista luonnonvaroista

s. 14

Kansainvälinen toiminta

s. 16

Tutkimustietoa suoraan käytäntöön

s. 17

Toimipaikat ja infrastruktuuri

s. 18

Puheenvuoro: Esko Lindstedt

s. 19

Puheenvuoro: Ilkka P. Laurila

s. 20

MTT:n avainhenkilöt

s. 21

Vuosikertomuksen talousliite

s. 22

VISIO Ruokajärjestelmä toimii luotettavasti, mahdollistaa kaikkien ketjun jäsenten vastuullisen toiminnan ja edistää kansanterveyttä. MTT tunnetaan vastuullisen ruoantuotannon ja -kulutuksen sekä ravitsevan ruoan asiantuntijana.

ARVOT 2

SISÄLLYS

Asiakaslähtöisyys Asiantuntijuus ja innovatiivisuus Eettisyys Hyvinvoiva työyhteisö Toiminnan tuloksellisuus

STRATEGIA MTT kehittää toimintatapaansa entistä verkostomaisemmaksi ja joustavammaksi sekä vahvistaa organisaation kilpailukykyä ulkopuolisen tutkimusrahoituksen hankinnassa kotimaasta ja EU-lähteistä. Tutkimuksen pääsuunnat: 1. Ruokaketjun kestävä ja vastuullinen biotalous: luonnonvarojen kestävä käyttö – luonnonvarat, maankäyttö, biomateriaalit ja bioenergia 2. Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutumi- nen maa- ja elintarviketaloudessa: ohjauskeinot ja tuotantoteknologian kehittäminen

Kannen kuva: Dreamstime

3. Maa- ja elintarviketalouden tuotannon ja maaseudun kehittäminen: kestävyys, kannattavuus ja hyvinvointi MTT:n strategisesta tutkimuksesta vastaa viisi tutkimusaluetta. Ne hyödyntävät koko MTT:n osaamista ja toteuttavat strategisia linjauksia tutkimusteemojensa kautta. Tutkimusyksiköt vastaavat osaamisen kehittämisestä ja resursseista.

MTT palkitsee vuosittain työntekijöitään, jotka osoittavat erityistä aktiivisuutta, yhteistyökykyä ja innovatiivisuutta

Vuoden tieteentekijä on professori Reimund Rötter

Vuoden viestijä on professori Sirpa Kurppa

Vuoden innovaattori on professori Kari Tiilikkala

Kuva: Veikko Somerpuro/MTT:n arkisto

Vuosi 2013 oli hyvä: julkaisumäärät olivat tavoitteen mukaisia, ja teimme paljon ansiokasta tutkimusta sekä politiikkavaikuttamista, mitä meiltä odotetaankin.

OSAAMISELLA RAKENNETAAN TULEVAISUUTTA

lijohtaja Erkki Kemppainen pitää henkilöstön osaamisen kehittämistä parhaana tapana rakentaa tutkimuskeskuksen tulevaisuutta. Vuonna 2013 tehty henkilöstön osaamiskartoitus paljasti, millä alueilla osaamista on hyvin ja millä on vielä puutteita. – Emme ole aivan osanneet hyödyntää henkilöstömme kaikkea osaamista. Nyt voimavarat saadaan kokonaisvaltaisemmin käyttöön. Myös henkilöstö on kokenut tämän hyvänä, hän kertoo. Osaamisen kehittäminen auttaa valmistautumaan Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n, Metsäntutkimuslaitos Metlan, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL:n ja Tiken tilastotuotannon fuusioon Luonnonvarakeskukseksi. Fuusio tapahtuu vuoden 2015 alussa. – Uuden tutkimuskeskuksen yksikkö- ja ryhmäjakoon liittyy väistämättä epävarmuutta, jota pyritään hälventämään sijoittamalla henkilöstö osaamisen mukaan parhaalla mahdollisella tavalla.

Yhteinen näkemys keskustelemalla Fuusioituvissa laitoksissa toteutettiin esimiestyöskentelyyn VMBaro työtyytyväisyystutkimus vuonna 2013. MTT:n keskiarvotulos 3,76 (asteikolla 1–5) oli samaa tasoa kuin RKTL:n ja Metlan. Erkki Kemppaisen mukaan keskiarvoon voi olla tyytyväinen, vaikka aiemmilta vuosilta ei ole olemassa vertailulukuja. – Esimiestoiminnan kyselystä löytyi myös kehitettäviä kipukohtia, joihin seuraavaksi panostamme. MTT:ssä esimiestyöskentelyä on kehitetty usean vuoden ajan seminaareissa, joissa koolla on aina 30–40 esimiesasemassa olevaa henkilöä. Samaa perinnettä halutaan jatkaa Luonnonvarakeskuksen esimiesfoorumeissa, joissa koolle on saatu tässä vaiheessa 130–150 esimiestä. – Yhteisten tapaamisten kautta tavoitamme henkilöt, jotka vievät viestiä eteenpäin henkilöstölle. Keskusteluun perustuvat esimiesseminaarit ovat auttaneet yhteisen näkemyksen luomisessa, Erkki Kemppainen toteaa.

Kuva: Veikko Somerpuro/MTT:n arkisto

MTT:n vahvuus Luonnonvarakeskukseen mentäessä on nimenomaan asiakaspalvelun ja kaupallistamisen osaaminen. Sitä on vahvistettu viime vuosina, ja tulokset nähdään jo miljoonissa.

OSAAMINEN ASIAKKAIDEN KÄYTTÖÖN Tutkimusjohtaja Anu Harkki katsoo tyytyväisenä MTT:n nykytilannetta.

utkimuskeskuksen osaamista on saatu kanavoitua asiakkaiden käyttöön aiempaa tehokkaammin. Pari vuotta aktiivisesti työtä tehnyt Asiakasratkaisut-toiminto on löytänyt uomansa, ja tuloksia on saatu. Maksullisten palvelujen kannattavuus on parantunut merkittävästi: esimerkiksi mittaus- ja standardisoimispalveluissa saavutettiin kannattavuuden rajapyykki. – Asiakaspalvelun laadullinen ja määrällinen kehittyminen on ollut huikeaa. Toki se on vaatinut kovaa työtä eli työtapojen ja markkinoinnin tehostamista sekä uusien palvelujen kehittämistä asiakkaille, hän kertoo. Anu Harkin mukaan MTT on parantanut juoksuaan niin laadun, kilpaillun rahoituksen hankinnan kuin myös konkreettisten, asiakkaita palvelevien tutkimusten toteuttajana. – Tämä on asiantuntevan, osaavan ja innostuneen henkilöstön ansiota. Siitä kuuluu kaikille lämmin ja arvostava kiitos.

Innovaatioita on onnistuttu jalkauttamaan elinkeinon käyttöön. Vuonna 2013 työ johti yhden uuden tuotteen kaupallistamiseen. Kaksi tutkimusratkaisua on puolestaan päätynyt yritysten tuotteistettaviksi. Anu Harkki (AM Harkki) Twitterissä: @biogreeneconomy

Kuva: Jussi Mustikkamaa/Yle

Kuva: Pixmac

Pellon Groupin Juha Takala esitteli Farmari-maatalousnäyttelyssä hajunpoistoprosessin läpikäyneitä sian lietelannan käsittelyjakeita.

ASIAKKAAN JA TUTKIMUKSEN YHDISTÄJÄ

TT Asiakasratkaisut tarjoaa maatalous- ja elintarvikealan asiakkaille konsultointi- ja tutkimuspalveluja sekä testaus- ja kehittämispalveluja. Palvelujen tuottamisessa hyödynnetään MTT:n laajaa osaamista ja ainutlaatuista infrastruktuuria. Asiakkaan tarpeeseen tai ongelmaan tuotetaan ratkaisu joko uutta tietoa luoden tai olemassa olevaa osaamista soveltaen ja jalostaen. MTT Asiakasratkaisujen keskeisenä tehtävänä on tutkimustulosten tuotteistaminen ja kaupallistaminen; työtä tehdään läpi innovaatioketjun alkaen perustutkimuksesta keksinnön suojaamiseen ja kaupallistamiseen asti. MTT:llä on käynnissä muun muassa useita Tekesin Tutkimusideoista uutta tietoa ja liiketoimintaa -kaupallistamishankkeita, joita MTT Asiakasratkaisut koordinoi.

MTT Asiakasratkaisujen tuottamia palveluita Kasvinsuojeluaineiden testaus Mittaus- ja standardointipalvelut Valiotaimituotanto www.mtt.fi/asiakasratkaisut

SIANLANTA KADOTTAA HAJUNSA MUUTAMAN NELIÖN KONTISSA Miltä haisee sianlanta, kun siitä on poistettu haju? Vähän perunakellarilta ja maltaalta, kuvailee kehitystyössä mukana ollut tutkimusmestari Risto T. Seppälä MTT:stä. Ylihärmäläisen Pellon Group Oy:n valmistama ensimmäinen maatilatasolle soveltuva BioSampo-hajunpoistolaitteisto lanseerattiin kesällä 2013 Farmari-maatalousnäyttelyn yhteydessä. Lietelannan käsittelylaitteisto poistaa lietteest ä hajun ja erottelee ravinteet. Hajunpoistolaitteisto perustuu MTT:n professori Erkki Auran vuonna 2000 aloittamaan tutkimustyöhön, pitkäjänteiseen teknologiatutkimukseen sekä yrityksen omaan kehitystyöhön. BioSampo on erinomainen esimerkki tutkimustulosten soveltamisesta ja yhteistyöstä yritysten kanssa. BioSampossa liete pumpataan ensimmäiseen konttiin, jossa siitä erotetaan kiintoaine ja siihen jäävä fosfori. Toisessa, isommassa kontissa haju poistetaan lietteen nesteosasta biologisella käsittelyllä. Haluttaessa typpi voidaan vielä erotella biologisen käsittelyn jälkeen. Tutkija Anni Alitalo kertoo, että hajunpoistolaitteiston kehitystyön suurimmat ongelmat johtuivat aivan uudenlaisen teknologian luomisesta. Kaikkiin mikrobiologian, kemian, fysiikan ja maatilatuotannon aiheuttamiin kysymyksiin on pitänyt kehittää omanlaisensa, uusi ratkaisu. Nyt koelaitteistot ovat toiminnassa, ja kiinnostus ulkomaillakin kasvaa kaiken aikaa. MTT on jo aloittanut vastaavanlaisen naudanlietteen käsittelyjärjestelmän tuotekehityksen.

Kuva: Veikko Somerpuro / MTT:n arkisto

Tutkimuspäällikkö

Harri Huhta

KESTÄVÄSTI TUOTETTUA JA KILPAILUKYKYISTÄ RUOKAA Kuluttajat ansaitsevat ja tarvitsevat terveellistä ja laadukasta ruokaa. Samalla ruoantuotannon tulisi olla kestävää ja kannattavaa. Kestävä ja kilpailukykyinen ruoantuotanto -tutkimusalueella tehdään työtä kilpailukykyisen sekä eettisesti ja ekologisesti kestävän ruoantuotannon varmistamiseksi.

HUIPPUTULOKSET Valkuaisomavaraisuus on mahdollista OMAVARA-hanke osoitti, että soijarouheen nykyisestä 70 miljoonasta valkuaiskilosta voitaisiin palkoviljojen viljelyä laajentamalla korvata 40–50 miljoonaa kiloa ja ilmaston edelleen lämmetessä se voitaisiin teoriassa korvata kokonaan, jolloin Suomi olisi täysin valkuaisomavarainen. Ayrshiren ominaisuudet syynissä Genominen valinta -hankkeessa arvioitiin Suomen ay-karja genomitiedon perusteella ja koottiin aineisto tietokannaksi. Samalla kartoitettiin aykarjapopulaation hedelmällisyys- ja utareterveysominaisuuksiin vaikuttavien kromosomialueiden sijainti ja vaikutus. Perunan Y-virustorjunta vauhtiin Tutkimus tuotti uutta tietoa perunan Y-viruksen esiintymisestä, oireista ja virustyypeistä sekä sitä levittävistä kirvalajeista ja niiden elinkierrosta. Uuden tiedon perusteella Y-viruksen leviämistä pystytään hillitsemään tehokkaasti esimerkiksi olkikatteen avulla.

MAITOTILIN PERUSTA TEHDÄÄN PELLOLLA TULOS Satovaihtelut nurmilla ovat liian suuret. Mitä tasaisemmin nurmi on perustettu, sitä parempi sato saadaan. Nurmilla kannattaa suosia apilaseoksia sekä ylipäätään erilaisia kasviseoksia. Gratil-rikkakasvintorjunta-aine ei tapa puna-apilaa. Nurmirehu kannattaa korjata useammin kuin kerran satokaudessa. Lietelannan multaus estää liukoisen typen haihtumisen ammoniakkina. Zeoliittivalmisteella voidaan ehkäistä lehmien poikimahalvauksia. Viljan kuivauksen hiilijalanjälki pieneni, kun siirryttiin bioenergiaan. HYÖDYT Apilan viljely lisääntyi, minkä vuoksi nurmen typensaanti parani. Hernettä ja härkäpapua viljellään aiempaa enemmän, mikä on kohentanut tilojen valkuaisomavaraisuutta. Kun peltojen satotaso paranee, tilat pystyvät tuottamaan enemmän maitoa. PALAUTE ”Todella opettavainen hanke, jonka kautta ProAgria sai neuvontaansa tietoa MTT:n huippuasiantuntijoilta. Yhteistyö toimijoiden kesken oli hedelmällistä.” Hankevastaava Kaisa Matilainen, ProAgria Pohjois-Karjala

Kuva: Sakari Alasuutari/Vastavalo.fi

MTT

TUTKIMUSALUEET

Kestävä ja kilpailukykyinen ruoantuotanto

TEHOT IRTI PELLOSTA Lähes 60 tilaa ja yli 20 kenttäkoetta. Kolmen kasvukauden aikana kerättiin mittava määrä tietoa siitä, miten nurmi saadaan tuottamaan. Tärkeintä on, että nurmen perustamisen eteen on nähty vaivaa.

Teksti: Maria Latokartano

ohjoiskarjalainen nurmipelto näyttää kauempaa tasaisen vihreältä. Lähempi tarkastelu paljastaa toisenlaisen totuuden. Neljäsosaneliön koealalle mahtuu niin nurmikasveja, rikkaruohoja kuin kasvittomia kohtia. Pellot tuottamaan -hankkeen tutkija Päivi Kurki käy läpi 150 koealan tulokset ja yllättyy. – Satovaihtelu oli aivan huikean, luvattoman suuri, 7–69 prosenttia. Näin suuri vaihtelu peittää alleen siemenmäärästä tai kasvilajiseoksesta johtuvat satoerot. Jos pelto halutaan saada täystuotantoon, on työ aloitettava täältä – ruohonjuuritasolta. APILA AUTTAA, KUN NURMI KÖYHTYY Pohjois-Karjalassa, kuten muuallakin Suomessa, maitotilat vähenevät, mutta maitomäärä pitäisi saada kasvamaan. Jotta yhtälö toteutuisi, on pellosta saatava sato maksimoitava. Pellon vesitalouden ja pH:n tulee olla kunnossa ensin. Kasvun eväiksi nurmet tarvitsevat lannoitteita, ja tässä törmätään ongelmaan. – Sadon mukana pellosta poistuu ravinteita enemmän kuin sinne laitetaan. Köyhdytämme nurmipeltojamme jatkuvasti. Viljelijän kannalta loistava vaihtoehto on lisätä nurmiseokseen typensitojakasvia, kuten apilaa, jonka juuristo kaiken lisäksi yltää poimimaan ravinteita syvältä. TÄRKEINTÄ TASAINEN PERUSTUMINEN Pellot tuottamaan -hankkeessa oli mukana 58 tilaa, joiden mailla havaintokokeita tehtiin kolmen kasvukauden ajan. Hankkeen edetessä moni asia sai vahvistuksen. Kuten se, että nurmen tasainen perustuminen on niin tärkeää, että valintatilanteessa kannattaa ennemmin uhrata suojaviljasato kuin nurmi. Tai että Gratil-rikkakasvivalmiste ei tapakaan puna-apilaa, vaan kasvusto toipuu jo seuraavaan satoon. Tai että kustannussäästöjen toivossa apilanurmea ei kannata korjata vain yhtä kertaa kasvukauden aikana, sillä samalla kokonaissadosta menetetään lähes puolet. Tai että viljelyssä kannattaa suosia monipuolisia seoksia, sillä eri lajit menestyvät eri oloissa eri tavalla. – Oma näkemykseni esimerkiksi täydennyskylvön suhteen

on kehittynyt koko ajan. Nykyään suosittelen, että nurmiäestykset tehdään säännöllisesti keväisin ja samalla aukkokohdat täydennyskylvetään. MAAN ALTA LIETE EI KARKAA Viikkoja jatkuneesta helteestä voi moni pitää, mutta lannanlevitysnäytökseen sää ei ole paras ensinkään. – Lietelannan typestä osa on liukoisessa muodossa ja osa sitoutuneena orgaaniseen ainekseen. Jos lämpötila ylittää 25 astetta, liukoinen typpi haihtuu helposti ammoniakkina, Kurki kertoo. Levityksessä ovat viime aikoina yleistyneet multausvaunut. Ne viiltävät maan auki muutaman sentin syvyyteen ja ruiskuttavat lietteen suoraan maahan. Tällöin typpi sitoutuu maapartikkeleihin eikä karkaa taivaan tuuliin. Juuri tällainen multaava levityslaite ahertaa nykyään monen viljelijän pellolla. Tulokset näyttävät lupaavilta. – Silmälläkin näki multauksen vaikutuksen kasvuston värissä. ZEOLIITTI SUOJAA POIKIMAHALVAUKSELTA Pellot tuottamaan -hanke päättyi viime vuoden lopussa. Hankkeessa havaitut hyvät käytännöt ovat jääneet osaksi tilojen arkea. – Moni tilallinen on lisännyt apilan käyttöä nurmissaan, samoin härkäpavun ja herneen viljelyä on jatkettu. Valkuaiskasvien viljely on parantanut tilojen valkuaisomavaraisuutta, kertoo ProAgria Pohjois-Karjalan Pellot tuottamaan -hankkeen hankevastaava Kaisa Matilainen. Hankkeen yli 20 kokeesta Matilaista ilahduttaa erityisesti zeoliittikoe. Zeoliitti on kationinvaihtaja, joka sitoo märehtijän rehusta ylimääräistä kalsiumia. Poikimahalvauksen riski pienenee oleellisesti, kun sitä lisätään lehmän ravintoon kaksi viikkoa ennen poikimista. – Viljelijät ovat kysyneet, mistä valmistetta voisi tilata, sillä he haluaisivat jatkaa sen käyttöä. Pellot tuottamaan -hanke käynnistyi vuonna 2009 ja päättyi 2013. Hanketta hallinnoi ProAgria Pohjois-Karjala ja MTT:n lisäksi siihen osallistuivat Itä-Suomen yliopisto ja Karelia-ammattikorkeakoulu. Hanketta rahoittivat Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto, Pohjois-Karjalan ELY-keskus ja Suomen valtio.

Kuva: Veikko Somerpuro/MTT:n arkisto

Tutkimuspäällikkö

Juha-Matti Katajajuuri

VASTUULLISUUTTA, RAVITSEMUSTA JA KESTÄVIÄ VALINTOJA Jopa 40 prosenttia kulutuksen ympäristövaikutuksista aiheutuu ruoasta. Vastuullinen ruokaketju – hyvinvoiva kuluttaja -tutkimusalueella kehitetään ruokaketjun vastuullisuutta ja resurssitehokkuutta sekä edistetään kuluttajien kestäviä valintoja ja hyvinvointia. Tavoitteena on vähentää ruokahävikkiä ja ruokaketjun haitallisia ympäristövaikutuksia sekä ruokavalioista johtuvia elintapasairauksia.

HUIPPUTULOKSET

Uudenlaista tietoa ravinnehuuhtoumista Hierarchynet-hankkeessa kehitettiin peltoviljelyn ravinnehuuhtoumien laskentaan uudenlainen mallinnus, joka ottaa huomioon peltolohkojen sijainnista ja maaperän laadusta johtuvan typpi- ja fosforihuuhtoumien vaihtelun. Uusi malli mahdollistaa tilakohtaisen tarkastelun ja tarjoaa viljelijöille uudenlaista tietoa. Yhteistyöllä kokonaisvaltaista kestävyyttä ja hyvinvointia Usean ministeriön ja tutkimuslaitoksen yhteistyönä toteutetussa Hyvinvoipa-hankkeessa selvitettiin kestävän kehityksen periaatteiden toteutumista sosiaali-, terveys, ruoka- ja liikuntapolitiikoissamme sekä eri väestöryhmien ruoankulutuksen vaikutusta ekologiseen kestävyyteen. Hankkeen tulokset kertovat, että epäterveelliset ruokailutottumukset, vähäinen liikunta ja alhainen koulutustaso kytkeytyvät yhteen. Yhteiset pelisäännöt ruoan ilmastoviestintään Climate Communication II -hankkeessa laadittiin kuluttajatutkimusten ja sidosryhmädialogin kautta etenemissuositus elintarvikealan ilmastoviestintään yhteistyössä yritysten, tutkijoiden, ministeriöiden ja sidosryhmien kanssa. Suositus sisältää alan yhteiset pelisäännöt ja kehotuksen parantaa kuluttajien tietämystä ja lisätä viestintää elintarvikkeiden ympäristövaikutuksista.

SYÖMÄLLÄ TERVEYTTÄ ITSELLE JA ITÄMERELLE TULOS Yhteistyössä Marttojen kanssa koottiin vastuullisiin ruokavalintoihin ohjaava opaskirjanen. Lisäksi valmistettiin ruokavalintoihin liittyvä, kriittisyyteen opettava opasmateriaali, jota jaetaan lukiolaisille. Uudella nettilaskurilla voi vertailla erilaisten lounaiden ympäristövaikutuksia, ravitsemuksellista arvoa sekä kemikaalikuormitusta. HYÖDYT Jokainen kuluttaja voi valinnoillaan kohentaa Itämeren tilaa ja omaa terveyttään. Vastuulliset ruokavalinnat yleistyvät. Hankkeessa mukana olleiden Viron ja Latvian yliopistojen hiilijalanjälkeen liittyvä tiedontaso kohosi. PALAUTE Hieno hanke ja hauskasti toteutetut, helppokäyttöiset sovellukset. Hankkeessa on kasattu tietoa, jota ei aiemmin ole näkynyt juuri missään. Hankkeen tuloksista kannattaisi viestiä vielä lisää.” Suomen kestävän kehityksen toimikunnan apulaispääsihteeri Marja Innanen, Ympäristöministeriö

Kuva: Riitta Weijola/Vastavalo.fi

MTT

TUTKIMUSALUEET

Vastuullinen ruokaketju – hyvinvoiva kuluttaja

LAUTASELLINEN TIETOA Kuluttaja on ruokakaupassa pulassa, kun ostoskoriin pitäisi osata valikoida tuotteita, jotka ovat hyväksi sekä itselle että ympäristölle. Foodweb-hankkeen aikana rakennettu ateriasovellus auttaa päätöksenteossa.

Teksti: Maria Latokartano

omaatteja, juustoa, leipää, jotain lihaa tai kalaa, maitoa.Kauppalistani näyttää yksinkertaiselta, mutta se on vain pintaa. Kun vielä isoäidin aikaan ruoka oli jotain, millä pidettiin nälkä loitolla, on se nykyään eettinen valinta, joka pitää sisällään joukon riskejä. Jos haukkaan palan naudan pihviä, juon lasin maitoa tai syön eväsvoileivän, olen osallisena ketjussa, joka toimillaan rehevöittää vesistöjä ja edistää ilmastonmuutosta. Jos mielelläni herkuttelen ranskanperunoilla tai Itämerestä pyydetyllä kalalla, olen vaarassa kerryttää kroppaani ylen määrin paitsi rasvaa myös dioksiineja ja PCB-yhdisteitä. Vaikeaa. Marja Innanen tuntee ongelman. Hän työskentelee Ympäristöministeriössä Suomen kestävän kehityksen toimikunnan apulaispääsihteerinä, ja painii ruokaan liittyvien valintojen kanssa päivittäin. – Ruokaan ja syömiseen kohdistuu nykyään niin monenlaisia vaatimuksia, että kuluttajat alkavat olla hukassa niiden kanssa, hän sanoo. Nettisovellus avuksi valintoihin Jokioisissa professori Sirpa Kurppa istuu työpöytänsä ääreen ja avaa tietokoneen. Ruokaan liittyvät kysymykset ovat tuttuja myös hänelle. Viime vuodet Kurppa on työskennellyt muun muassa Foodweb-hankkeen vastuullisena johtajana ja selvittänyt riskejä, joita aiheutuu ruoantuotannosta ja liittänyt tätä tietoa ruoan kulutuksesta tuleviin riskeihin. Tähän asti kaltaisteni kuluttajien ongelma on ollut se, ettei tietoa ruoan monenlaisista vaikutuksista ole ollut helppo löytää muodossa, joka helpottaisi valintojen tekemistä. Foodwebin myötä ongelmaan on luvassa helpotusta. Kurppa klikkaa auki hankkeen kotisivut. – Tämän ateriasovelluksen avulla voit koota ruoka-annoksesi ja saada kuvauksen sen aiheuttamasta hiilijalanjäljestä ja rehevöittävästä vaikutuksesta sekä sen sisältämistä haitta-aineista. Kurppa huomauttaa, että kyseessä on sovelluksen harjoitteluversio. – Jotta kuluttaja todella pääsee vertaamaan tuoteryhmien sisäisiä eroja, tarvitaan vakiintunutta määritystietoa ruokaraaka-aineiden hiilijalanjäljistä, rehevöittävistä vaikutuksista sekä mieluiten myös muista ympäristövaikutusluokista. Entä jos söisinkin kalaa… Kokeilen ohjelmaa. Kasaan ruoka-annoksen, johon kuuluu

jäävuorisalaattia, kurkkua ja tomaattia, keitettyjä perunoita ja naudanlihapihvi kermakastikkeella. Salaatin päälle lorautan salaatinkastiketta ja ruokajuomaksi nautin lasin kevytmaitoa. Jälkiruoaksi syön jogurtin. Tulos: Ruoasta saamani energiamäärä on korkeahko, ravitsemuksellinen arvo sen sijaan voisi olla korkeampikin. Näin syöden en altistu haitta-aineille, mutta ympäristöä kuormitan koko lailla. Vaihdan pihvin tilalle paistetun ahvenen ja kuvaajat pompsahtavat heti parempaan asentoon; ruoasta aiheutuva ympäristökuormitus laskee roimasti ja ravitsemuksellinen arvo kohoaa. Mitä mieltä sovelluksesta on Innanen? – Hauskasti toteutettu ja huikea sovellus. Näyttää yksinkertaiselta, mutta on vaatinut kauheasti työtä. Bloggaajalle kokeiluun? Kurppa toivoo, että ruoantuottajat innostuisivat laskurin myötä järjestelmällisesti arvioimaan tuotteidensa ympäristövaikutuksia. – Vasta tällöin laskuri saataisiin todella asianmukaiseen käyttöön, hän perustelee. Sekä Kurppa että Innanen jakavat toiveen, että mahdollisimman moni kuluttaja löytäisi ja ottaisi ruoka-ainelaskurin käyttöön. – Tätä kannattaisi levittää ruokamessuilla ja mediassa. Onnistuisikohan yhteistyö jonkun ruokabloggaajan kanssa, Innanen pohtii. Ruoka-ainelaskurin lisäksi hankkeen aikana on koottu työkirjamainen opasmateriaali, jota jaetaan lukiolaisille. Oppimista yli rajojen Foodweb-hankkeen tavoite oli luoda toimintatapoja, joiden avulla Itämeren maiden asukkaat voisivat omalta osaltaan huolehtia Itämeren tilasta. Suomen lisäksi Foodweb-hankkeessa olivat mukana Viro ja Latvia, jotka molemmat lähtivät selvittämään ruoan ympäristövaikutuksia nollapisteestä. Sirpa Kurppaa ilahduttaa erityisesti se, että hankkeen jälkeen tieto ja osaaminen ovat molemmissa maissa aivan uudella tasolla. Foodweb-hanke käynnistyi vuonna 2011 ja valmistui 2013. MTT:n lisäksi hankkeeseen osallistuivat Suomen Ympäristökeskus (SYKE), Tarton yliopisto, Tiedekeskus AHHAA sekä Latvian yliopisto. Hankkeen rahoitti Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR). Projekti oli osa Keskisen Itämeren (Central Baltic) INTERREG IV A -ohjelmaa 2007–201.

Kuva: Veikko Somerpuro/MTT:n arkisto

Tutkimuspäällikkö

Jyrki Aakkula

MAATALOUS JA YMPÄRISTÖ SOPUSOINNUSSA Ilman maataloutta ei olisi ruokaa. Maatalous kuitenkin kuormittaa ympäristöä aiheuttamalla ravinnekuormitusta ja kasvihuonekaasupäästöjä. Ympäristöystävällinen maatalous -tutkimusalueella etsitään tuotannollisia ja teknologisia ratkaisuja maatalouden myönteisten ympäristövaikutusten lisäämiseksi ja kielteisten vähentämiseksi.

HUIPPUTULOKSET Ilmastonmuutoksen vaikutuksetminimiin Integroidun mallityöskentelyn avulla voidaan tunnistaa alueet, joilla kasvintuotanto reagoi herkimmin ilmastonmuutoksen aiheuttamaan stressiin. Tämä auttaa arvioimaan eri alueille sopivia sopeutumisstategioita ilmastonmuutoksen kielteisten vaikutusten minimoimiseen. Vähäpäästöisempiä lypsylehmiä Greendairy-hankkeessa kehitettiin lypsylehmille metaanipäästöjä vähentävä ruokinta säätämällä täysrehun osuutta ja lisäämällä kasvirasvaa. Ruokavaliolla on vaikutusta pötsin mikrobiston koostumukseen ja sitä kautta ruoansulatuksessa syntyvän metaanin määrään. Uusi malli ympäristötoimenpiteiden kustannustehokkuuden arviointiin Janne Helin kehitti väitöstutkimuksessaan laskentamallin ympäristötoimenpiteiden kustannustehokkuuden arviointiin tilatasolla. Mallin mukaan arvioituna on epätodennäköistä, että nykyisillä ympäristötukitoimenpiteillä saavutettaisiin maataloudelle asetetut ravinnekuormituksen vähentämistavoitteet.

IPM-OSAAMISTA VILJELIJÖILLE TULOS Hankkeen aikana koostettiin laaja tietopaketti integroidun kasvinsuojelun menetelmistä viljoilla jaettavaksi hankkeen kotisivuille sekä oppilaitoksiin. Torjunnan tarpeellisuuden määrityksessä käytettäviä menetelmiä päivitettiin aiempaa helppokäyttöisemmiksi. Viljelijöiden tietämystä integroidusta kasvinsuojelusta kohotettiin ja heidän verkostoitumistaan parannettiin seminaareissa ja pellonpiennarpäivillä. Kasvinsuojeluaineiden riskien ja vaikutusten arviointiin kehitettiin täysin uusi riski-indikaattori. HYÖDYT Integroidun kasvinsuojelun mukainen toiminta otetaan käyttöön maatiloilla 2014 alkaen. Pinta- ja pohjavesien pilaantumisen ja resistenttien kasvintuhoojakantojen kehittymisen riskit pienevät. PALAUTE ”Mielenkiintoinen hanke, johon osallistumiseen ei juuri tarvinnut ylipuhua. Uudet viljelymenetelmät ovat aina kiinnostavia. Itselleni kirkastui hankkeen myötä, miten tärkeää tehoaineiden kierrätys on, kun halutaan välttää kasvintuhoojien resistenssiä. Omalla tilallani luovuin hankkeen myötä joistain rutiiniruiskutuksista.” Viljelijä Veli-Pekka Aila

Kuva: Dreamstime

MTT

TUTKIMUSALUEET

Ympäristöystävällinen maatalous

VELI-PEKASTA TULI TÄSMÄTORJUJA PesticideLife-hankkeessa testattiin, miten hyvin integroidun kasvinsuojelun menetelmät soveltuvat viljatiloille. Neljän vuoden aikana konkariviljelijäkin oppi uusia toimintatapoja.

Teksti: Maria Latokartano

lta-aurinko heittää viimeiset säteensä yli vehnäpellon. Ylistarolainen viljelijä Veli-Pekka Aila kulkee kasvustossa ja pyyhkäisee välillä kädellään tähkiä, jotka ovat juuri tulleet esiin. Sieltä täältä ilmaan pölähtää pieni, oranssinkeltainen siivekäs. Viimeiset neljä vuotta Aila on ollut mukana PesticideLife-hankkeessa, jonka aikana tilalla on testattu integroidun kasvinsuojelun menetelmiä. Vielä muutama vuosi sitten hän olisi yksittäiset tähkäsääsket nähtyään lisännyt rutiininomaisesti kasvinsuojeluruiskuun tuhohyönteisiä torjuvaa ainetta. Mutta ei tällä kertaa. Vieraskemikaaleja ei haluta luontoon Kasvinsuojeluaineet ovat kaksiteräinen miekka. Oikein käytettyinä ne suojaavat viljelykasvia rikkakasveilta, tuhohyönteisiltä ja taudinaiheuttajilta. Väärin käytettyinä ne pilaavat pinta- ja pohjavedet ja edesauttavat torjunta-aineille resistenttien kasvintuhoojakantojen muodostumista. – Esimerkiksi Keski-Euroopassa on jo peltoja, jotka on jouduttu poistamaan viljelystä resistenttien rikkakasvien vuoksi, PesticideLife-hankkeen projektipäällikkö Sanni Junnila kertoo. EU pyrkii vähentämään kasvinsuojeluaineiden käytöstä aiheutuvia riskejä alueellaan. Marraskuussa 2009 astui voimaan puitedirektiivi, joka velvoittaa jäsenmaita laatimaan kasvinsuojeluaineiden kestävästä käytöstä kansallisen toimintaohjelman. Suomen toimintaohjelma valmistui keväällä 2011 ja integroidulla kasvinsuojelulla on siinä merkittävä rooli. Integroidun kasvinsuojelun sijaan voitaisiin yhtä hyvin puhua räätälöidystä kasvinsuojelusta. Ongelmat pyritään ehkäisemään ennalta, eikä mitään toimenpidettä tehdä rutiininomaisesti, vaan ainoastaan havaitun tarpeen mukaan. – Viljelykierto on hyvä siellä, missä sitä voi käyttää. Viljelijä voi myös valita kahdesta lajikkeesta kestävämmän ja tasapainoisella lannoituksella huolehtia siitä, että kasvi voi hyvin ja on näin ollen vastustuskykyinen kasvintuhoojia kohtaan, Junnila kertoo. Lisäoppi auttaa päätöksenteossa Veli-Pekka Aila tähyää traktorin ohjaamosta silmä tarkkana. Peltolohkoille on kepitetty koeruutuja, joista yhtä ei ruisku-

teta tuholais-, toista rikkakasvi- ja kolmatta tautien torjunta-aineella. Yksi ruuduista saa kaikki käsittelyt. Satokauden jälkeen ruuduista tehdään satoanalyysi, joka kertoo, oliko ruiskutus tarpeen vai ei. Junnilan luettelemat esimerkit ovat hänelle periaatteessa tuttuja, mutta harvoin pelto on täysin vapaa kasvintuhoojista. Rajanveto kasvinsuojelun tarpeellisuuden ja tarpeettomuuden välillä on vaikeaa etenkin, kun päätös olisi tehtävä nopeasti. – Kiireessä on helpompaa valita rutiini kuin harkita, Junnila myöntää. Vanhat rutiinit on kuitenkin mahdollista korvata uusilla. PesticideLife-hankkeen aikana viljelijöille on viety tietoa kasvinsuojelun eri vaihtoehdoista. Asia on ajankohtainen, sillä tämän vuoden alusta jokaisen, joka ammattimaisesti käyttää kasvinsuojeluaineita, tulee noudattaa integroidun kasvinsuojelun yleisiä periaatteita. Integroitu kasvinsuojelu on prosessi Integroitu kasvinsuojelu on oppimisprosessi tai tapa ajatella ja toimia, ei mekaaninen malli. Kuten Veli-Pekka Aila toteaa, 20 vuodessa nämäkin menetelmät ehtivät muuttua moneen kertaan. PesticideLife-hankkeen puitteissa on koottu hankkeen kotisivuille tietopaketti, joka on jaettu myös maatalousalan oppilaitoksiin. Kotisivuilla pääsee tutustumaan IPM-opetusvideoihin. Lisäksi hankkeessa kehitettiin viranomaiskäyttöön suunnattu menettelytapa mitata kasvinsuojeluaineiden ympäristövaikutuksia ja IPM:n edistymistä. Hankkeessa mukana ollut Veli-Pekka Aila on tyytyväinen oppimaansa. – Herättävintä oli se, miten tärkeää tehoaineiden kierrätys on. Näen asian niin, että kasvinsuojelussa on mentävä kohti harkittuja täsmäruiskutuksia sen sijaan, että käytettäisiin samaa, halvinta ainetta vuodesta toiseen. PesticideLife-hanke käynnistyi vuonna 2010 ja päättyi 2013. Hankkeessa oli mukana yhdeksän tilaa, joilla testattiin integroidun kasvinsuojelun menetelmiä. MTT:n johtama hanke on saanut Euroopan yhteisön Life+ -rahoitustukea.

Kuva: Veikko Somerpuro/MTT:n arkisto

Tutkimuspäällikkö

Hilkka Vihinen

KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA EKOLOGISISSA RAJOISSA Vihreä talous toimii maapallon ekologisissa rajoissa. Vihreän talouden mahdollisuudet -tutkimusalueen ytimessä on puhdas ja turvallinen tuotanto, kierrätys ja suljetut kierrot, talouden luonnonvaraperusteisuus, mutta myös sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja paikallisuuden merkityksen lisääntyminen.

HUIPPUTULOKSET Helpotusta maatilayrittäjien kustannuserien laskentaan LIIKE-MAA-hankkeessa tarkasteltiin laajasti maatilayritysten menestykseen vaikuttavia tekijöitä ja kehitettiin kannattavuuskirjanpitoon perustuva kustannuslaskentajärjestelmä tilan talouden johtamiseen. Järjestelmä kertoo esimerkiksi, paljonko rehuohran tai viljelijän työn osuus on maitokilon noin 80 sentin yksikkökustannuksesta. Tukea maaseudun tärkeiden palveluiden tuottamiseen SGEI-hanke tuotti konkreettisia politiikka- ja toimenpide-ehdotuksia, joilla tuetaan Suomen maaseudun palveluita, joiden tuottaminen ei ole ollut markkinaehtoisesti mahdollista ja joiden turvaaminen katsotaan yhteiskunnallisesti tärkeäksi. Itämeren saaristoalueen lammastilat tuottamaan Monitieteisessä KnowSheep-hankkeessa laadittiin Suomen ja Viron rannikko- ja saaristoalueen lammastaloudelle strategia ja kehittämissuunnitelma, jota noudattamalla tilat pystyvät kehittämään toimintaansa ja tavoittamaan asiakkaansa paremmin.

LÄHIRUOASTA PUOLIVALMISTEITA TULOS Lähellä tuotetuista raaka-aineista itse valmistetut puolivalmisteet säilyvät yhtä hyvin kuin vastaavat teolliset tuotteet. HYÖDYT Kun lähiruokaa käytetään enemmän, sitä myös pitää tuottaa enemmän. Etenkin vihannesviljelijät ovat kiinnostuneet uusista mahdollisuuksista. Uuden ajattelutavan ansiosta myös pientuottajilla on mahdollisuus päästä mukaan kuntien ruokahuoltoon. Lähellä tuotetun ruoan alkuperä on helppo jäljittää ja sen valmistusketju on läpinäkyvä. Puolivalmisteet kypsyvät yön aikana, joten keittiölaitteiden joutoaika vähenee. Kuljetuskustannukset ja ruokahävikki ovat pienentyneet. PALAUTE ”Parasta tässä projektissa on ollut siinä mukana olleiden henkilöiden asenne. Aktiivisuudella on saatu aikaan hienoja tuloksia.” Vanhempi tutkija Rainer Peltola, MTT ”Laitoskeittiön henkilökunta on sanonut, etteivät he enää palaisi entiseen.” Ruokapalvelupäällikkö Merja Ahola, Sodankylän kunta

Kuva: Dreamstime

MTT

TUTKIMUSALUEET

Vihreän talouden mahdollisuudet

MERJA TOI LÄHIRUOAN LAITOSKEITTIÖÖN Sodankylän kunnan ruokapalvelupäällikkö Merja Ahola teki sen, mistä muut puhuvat. Ensi syksystä lähtien keskuskeittiöllä valmistuvat lihat, kalat ja juurekset tulevat paikallisilta tuottajilta.

Teksti: Maria Latokartano

uin yrittäisi sovittaa kantikasta kappaletta pyöreään reikään. Suunnilleen siltä taisi Merja Aholasta tuntua keväällä 2012, jolloin hän aloitti työnsä Sodankylän kunnalla. Uuden ruokapalvelupäällikön odotettiin ensi töinään paneutuvan kunnan ruokapalvelun järjestämiseen. Kukkaronnyörit olivat tiukalla, joten kustannuksia pitäisi karsia ja toimintaa tehostaa. Samaan aikaan kunnassa oli alkamassa lähiruokahanke. Toiveena oli, että paikalliset raaka-aineet löytäisivät tiensä myös keskuskeittiöön. – Silloin mie aattelin, että nyt ne kustannukset ainakin karkas, Ahola muistelee. Miten saada ruoka pellosta pöytään? Ei sillä, etteikö Sodankylästä ruokaa saisi. Lokan ja Porttipahdan tekojärvistä nousee kalaa ja lähipelloista perunaa. Metsät ovat marjoja mustanaan eikä vihanneksia tai poronlihaa tarvitse kaukaa hakea. Laitoskeittiön koneita ei kuitenkaan ole rakennettu raaka-aineiden vaan puolivalmisteiden käyttöä silmällä pitäen. Puolivalmisteiden tuottaminen taas olisi pienille lähiruokatuottajille liian kallista. Onneksi Lapissa etäisyydet ovat pitkät. Ajomatkalla kotiin Kittilään oli aikaa ajatella. Eräällä reissulla Aholalla välähti: tehdään puolivalmisteet keskuskeittiössä itse! Tarjouspyyntöjä iltapuhteina Innostuksen vallassa Ahola otti ensin yhteyttä keskuskeittiön laitteet toimittaneeseen Electroluxiin ja sen jälkeen elintarvikkeiden pakkausratkaisuja tarjoavaan Finnvacumiin. Molemmissa yrityksissä näytettiin idealle vihreää valoa. Ahola laati listan; kalaa, poroa, vihanneksia. Näitä kaikkia hän haluaisi jatkojalostaa keittiössään. Mutta ennen kuin työ ehti alkuun, seinä nousi vastaan. Omatekoisia puolivalmisteita ei saa ottaa käyttöön ennen perinpohjaisia laboratoriokokeita. Kunnalla rahaa niiden tekemiseen ei ollut. Hetken vaihtoehtoja puntaroituaan Ahola otti yhteyttä MTT:n Rainer Peltolaan. Tämä lupasi kustantaa analyysit Lappi Luo-ohjelman rahoituksesta, kunhan Ahola hoitaisi laboratorioiden kilpailutuksen. Kun itsenäisyyspäivän iltana vuonna 2012 muu Suomi seurasi televisiosta Linnan juhlia, naputteli Ahola tietokoneellaan tarjouspyyntöjä. Yllättävän hyvä tuote Viimein päästiin tositoimiin. Keittiöllä raaka-aineet pestiin, punnittiin, paloiteltiin ja pakattiin vakuumipusseihin. Sitten ne saivat muhia uuneissa yön yli matalassa lämpötilassa.

Aamulla ruoka pikajäähdytetiin +3-asteiseksi, minkä jälkeen puolivalmiste oli valmis analysoitavaksi. Tulokset yllättivät. Sodankylän lähituotetut puolivalmisteet säilyivät käyttökelpoisina jopa kuusi viikkoa. Jos vielä saisi teurastamon… Lähiruokapyörä pyörii Sodankylässä nyt vinhaa vauhtia. Valmistumassa on uusi keskuskeittiö, johon rakennetaan tilat myös multaisten juuresten käsittelyä varten. Reseptiikkaa kehitetään parhaillaan yhdessä IsoMitan kanssa. Rahaa säästyy, kun lämmitettyjen annosten sijaan jakeluautolla kuljetetaan pikakylmennettyjä tuotteita. Ruokaa säästyy, kun sitä valmistetaan päivittäin vain tarvittava määrä. Säästyneillä euroilla voidaan ostaa entistä laadukkaampia raaka-aineita. Aholan haaveissa siintää vielä lähiteurastamo. Sen jos saisi yhteistyössä naapurikuntien kanssa, alkaisi paletissa olla kaikki tarvittava. Innostutaanko muuallakin? Rainer Peltolan lautasella höyryää lähisärjestä valmistettu kalamurekepihvi. Hän leikkaa siitä palan ja maistaa. – Todella hyvää. Aivan suotta särkeä pidetään roskakalana. Rainer Peltolan mukaan lähiruoan käyttöön liittyvät haasteet ovat samanlaisia, oltiinpa sitten pohjoisessa tai etelässä. – Kun asenne on oikea, saa aktiivisuudella ja pienellä panostuksella aikaan hienoja tuloksia, Peltola kiteyttää. Parhaillaan MTT selvittää, millaisia mahdollisuuksia pohjoisen matkailuyrityksillä olisi käyttää toiminnassaan lähiruokaa. Monessa tapauksessa hankaluudet koskevat toimitusvarmuutta. – Monet Lapin lähiruokayritykset ovat niin pieniä, että heidän on vaikea vastata matkailuyritysten tarpeisiin. Jos tulee huono marjavuosi tai pedot verottavat poroja, he ovat lirissä. Näihin ongelmiin pitää vielä löytää ratkaisuja, kertoo Lappi Luo -työohjelmaa hoitava elintarviketoimialan kehittäjä Jussi Veijola MTT:stä. Kiinnostusta lähiruokaan kuitenkin on. MTT:n kyselyissä esimerkiksi Levin alueen matkailijat ovat nostaneet tärkeimmäksi kriteeriksi ruoan kotimaisuuden, ja lähialueen ruoka tulee hyvänä kakkosena. Laboratorioanalyysit rahoitettiin Lapin luonnontuoteja elintarvikealaa kehittävän Lappi Luo-kattohankkeen kautta. Työohjelman tavoitteena on Lapin luonnontuoteja elintarvikealan toimintaedellytysten edistäminen, alan tiedon lisääminen, kehittämistyön ohjauksen vahvistaminen sekä yrittäjyyden ja työmahdollisuuksien lisääminen. Hanke toimii kahdessa vaiheessa vuosina 2008–2014 ja sitä rahoittavat EU:n maaseuturahasto ja Lapin TE-keskus.

Kuva: Niina Pitkänen / MTT:n arkisto

Tutkimuspäällikkö

Sanna Marttinen

KILPAILUKYKYÄ TUOTANNON SIVUVIRROISTA Fossiilisten polttoaineiden varassa toimiva ruoantuotanto ei ole kestävää. Ruokajärjestelmässä on sivujakeita ja jätekomponentteja, joita voitaisiin hyödyntää, myös kaupallisesti. Älykkäästi uusiutuvista luonnonvaroista -tutkimusalueella halutaan rakentaa uutta biotalouden mallia, jossa erityisinä kehittämiskohteina ovat biomassojen hyödyntäminen ja älykkäät teknologiat ja prosessit.

HUIPPUTULOKSET 14

Sovellukset keskusteluyhteyteen SmartAgriFood-projektissakehitettiin tulevaisuuden Internet-teknologioita hyödyntävä palvelukehyskonsepti. Sen avulla voidaan toteuttaa esimerkiksi matkapuhelimessa tai tabletissa toimiva ohjauskeskus, joka palvelee viljelijää eri työtilanteissa. Järjestelmä tekee mahdolliseksi kauan kaivatun sovellusten välisen automaattisen tiedonvaihdon, joka on tarpeen vaikkapa tautihälytys- ja konerikkotilanteissa. Lantafosfori riittäisi lannoitteeksi Suomen pelloille Baltic Manure -hankkeen tulokset kertovat, että Suomen nurmi- ja viljatuotannon fosforilannoitus voitaisiin hoitaa lähes täysin lantafosforilla, jolloin kalliosta ei tarvitsisi enää louhia fosforia tähän tarkoitukseen. Tämä vaatisi lannan tehokasta prosessointia, typen ja fosforin erottelua sekä uusien lannoitevalmisteiden jakelun kehittämistä. Uutta tietoa ruokajätteen käsittelystä Valorgas-hankkeessa tehty tutkimus osoitti, että ruokajätettä käsittelevä biokaasuprosessi toimii korkeallakin kuormituksella ja on kustannustehokasta. Jätteen esikäsittely korkeassa lämpötilassa ja paineessa pienensi biokaasun saantoa, mutta tuotti puhtaampaa kaasua.

BIOHIILI KÄY MONEEN TULOS Valmistustavalla voidaan vaikuttaa biohiilen ominaisuuksiin. Eri kasvit ja erilaiset maatyypit hyötyvät biohiilestä eri tavoin. Maassa biohiili sitoo itseensä vettä ja ravinteita sekä kemikaaleja. Lantapohjaisessa pyrolyysissä raaka-aineen fosfori sitoutuu biohiileen. HYÖDYT Maahan lisätty biohiili parantaa maaperän ravinne- ja vesitaloutta. Biohiiltä voidaan jatkossa käyttää fosforin kierrätykseen. Tulevaisuudessa maatilat käyttävät pyrolyysituotteita energiatuotannossaan. Monet biohiilisovellukset voidaan kaupallistaa vientituotteiksi. PALAUTE ”Meillä on aiemminkin ollut hyviä kokemuksia MTT:n kanssa käytännönläheisestä yhteistyöstä mutta tämä hanke oli ihan huippuhyvä. Käyttökohteet olivat järkeviä ja kokeet konkreettisia.” Kehitys- ja tuotekehitysjohtaja Hannamaija Fontell, Biolan Oy

Kuva: Kari Tiilikkala/MTT

MTT

TUTKIMUSALUEET

Älykkäästi uusiutuvista luonnonvaroista

BIOHIILEN AIKAKAUSI ALKAA Biohiili on kuin vehnäjauho: taitavissa käsissä molemmista aineksista syntyy toinen toistaan mielenkiintoisempia tuotteita. Professori Kari Tiilikkala uskoo biohiilibisneksen starttaavan toden teolla lähivuosina. Biolanilla hiilestä ”leivottiin” jo ensimmäinen myyntituote, hiiltä sisältävä kompostimulta.

Teksti: Maria Latokartano

annamaija Fontell repäisee säkin suun auki ja sekoittaa sisällön kasvilavan multaan itsekseen hyräillen. Kevät saa kotipuutarhurin mielialan aina koholle ja tänä vuonna tunteeseen sekoittuu ripaus jännitystä. Koekäytössä on uusi tuote, Vihreäksi Mullaksi ristitty kompostilannoitettu, puuhiiltä sisältävä multaseos. On kulunut vuosi siitä, kun Biolanilla kehitys- ja tuotekehitysjohtajana työskentelevä Fontell sai puhelun MTT:n Kari Tiilikkalalta. MTT:llä oli alkamassa Hidaspyro II-hanke, jonka aikana haluttiin selvittää pyrolyysillä tuotetun biohiilen käyttömahdollisuuksia. – Biolanilla on oma grillihiilitehdas sekä kompostimultaa, joten ilman muuta olimme kiinnostuneita, Fontell kertoo. Hiili kuin vehnäjauho Pyrolyysi on menetelmä, jossa orgaanista ainetta kuumennetaan korkeassa lämpötilassa ja hapettomissa olosuhteissa. Prosessin lopputuote on mustunut kappale, josta noin 90 prosenttia on hiiltä ja loput tuhkaa. Professori Kari Tiilikkala vertaa biohiiltä jauhoihin. Sellaisenaan tuotteesta ei juuri iloa ole, mutta kun sitä jatkojalostaa, vaihtoehtoisia käyttötapoja on loputtomasti. Biohiilestä leivottuja kakkuja voi Tiilikkalan mukaan käyttää paitsi maan ravinne- ja vesitalouden hoitoon, myös energiantuotantoon ja ravinteiden kierrätykseen. Osaltaan hiilellä voidaan torjua jopa ilmastonmuutosta. Tuhansia vuosia vanha keksintö Hiilen lisääminen maaperään ei ole uusi innovaatio, pikemminkin menetelmä on ikivanha. Etelä-Amerikan intiaanit tekivät niin jo 2500 vuotta sitten, samoin Meksikon alkuperäiskansat. Suomalaisetkin osasivat väkevöittää viljelysmaitaan syttä kydöttämällä. Maaperässä hiili toimii pesusienen tavoin. Sateella se imee itseensä vettä ja ravinteita, mikä vähentää maanpinnan kuorettumista ja ravinteiden huuhtoutumista. Kuivan jakson aikana se vastaavasti luovuttaa antimiaan pitkäkestoisesti kasvien käyttöön. Hiilestä hyötyy myös maaperän pieneliöstö.

Apu tulevaisuuden fosforiongelmiin? Biohiilen ominaisuudet ja käyttömahdollisuudet vaihtelevat valmistustavasta riippuen. Hidaspyro II:n biohiili valmistettiin koivusta. Puun lisäksi monet muut eloperäiset ainekset, kuten lanta ja jopa jätteet sopisivat biohiilen raaka-aineeksi. Esimerkiksi lantaa kuumennettaessa saadaan tulokseksi biohiiltä, joka sisältää fosforia. MTT:llä selvitetään parhaillaan, miten tehokkaasti kasvit voivat käyttää lannasta valmistetun biohiilen fosforia hyväkseen. Jos menetelmä toimii, voi se tarjota vaihtoehdon fosforin kierrätykseen. Puupohjaista biohiiltä käytetään energiaksi. Tiilikkala uskoo, että tulevaisuudessa pyrolyysiin perustuvia hajautettuja, pieniä tuotantoyksiköitä syntyy esimerkiksi maatiloille. Yhdysvalloissa laskeskellaan jo, minkä verran hiilen sitominen maahan voisi tuoda oikeuksia päästökaupassa. Läpimurron kynnyksellä Biohiilen täysmääräistä kaupallista hyväksikäyttöä hidastaa kuitenkin lainsäädäntö. – Veikkaan, että biohiilen käytössä nähdään neljä raaka-aineesta johtuvaa sykliä; kasviperäinen, eläinperäinen, lantaperäinen ja jäteperäinen, Tiilikkala uskoo. Täyttä bisnestä biohiilellä tehdään Tiilikkalan mukaan viimeistään kymmenen vuoden päästä. Palataan vielä Fontellin kasvilavalle, jossa kurpitsantaimet ovat lähteneet mukavaan kasvuun. – Tämä hanke on ollut huippuhyvä, konkreettinen ja käytännöllinen. Vihreän Mullan lisäksi meillä on biohiilen varalle muutama ajatus. Uskon, että pari uutta tuotetta tulee markkinoille muutaman vuoden sisään. Hidaspyro II-hanke käynnistyi vuonna 2011 ja valmistuu 2014. Projektiin osallistuivat MTT:n lisäksi VTT ja Helsingin Yliopisto sekä yrityksistä Biolan Oy, Barbetec Oü, Ekokem Oy Ab, Envor Biotech Oy, Lahti Science and Business Park, Miktech Oy, Raussin Energia Oy, Viheraluerakentajat ry. Sen rahoittivat TEKES sekä mukana olleet tutkimuslaitokset ja yritykset.

KANSAINVÄLINEN TOIMINTA Ruokaturvan työkaluja Afrikan maihin

Itämeren ympäristökuorma pienemmäksi

Kestävää kannattavuutta maitoketjulle

Suomen ulkoasiainministeriön rahoittama kehitystutkimusohjelma FoodAfrica toimii Länsi- ja Itä-Afrikassa ja tarjoaa päätöksentekijöille ja paikallisille viljelijöille uutta tietoa ja työkaluja ruokaturvan parantamiseen. www.mtt.fi/foodafrica

Baltic Manure -hanke vähensi maatalouden ympäristökuormitusta Itämereen. Alueen toimijat koottiin yhteen MTT:n johdolla etsimään yhteisiä keinoja edistää uusituvan energian käyttöä, parantaa ravinteiden kiertoa ja tehdä Itämeren alueesta houkuttelevampi paikka investoijille ja asukkaille. www.balticmanure.eu

SOLID – Sustainable Organic and Low Input Dairying -tutkimushanke kehittää kestävää maitoketjua rehujen tuotannosta kuluttajien näkemyksiin asti. Hankkeessa on mukana tutkijoita kaikista MTT:n yksiköistä. www.solidairy.eu

Ulkoministeriön rahoittaman yhteistyön maat (IKI). Instituutioiden välisen yhteistyön instrumentti IKI mahdollistaa valtion laitosten ja virastojen osallistumisen kehitysyhteistyöhön. Kuva: MTT:n arkisto

Kuva: ICRAF

MTT:n kahdenväliset sopimukset.

Ulkoministeriön rahoittama FoodAfrica-ohjelma.

EU:n tutkimusrahoitus: Seitsemäs puiteohjelma ja sen liitännäisohjelmat.

Tutkija Mercy Nyambura esittelee FoodAfrica -ohjelman puitteissa perustettua laboratoriota World Agroforestry Centren (ICRAF) tiloissa.

Kansainvälisten asiain päällikkö Roy Tubb tapaamassa yhteistyökumppaneita Tianjinissa (Agricultural Environmental Protection Institute, Chinese Academy of Agricultural Sciences).

EU:n alueiden välinen yhteistyö (Interregional), joka jaetaan edelleen keskisen Itämeren maihin (Central Baltic), Itämeren alueen maihin (Baltic Sea Region) ja EU:n naapuruuspolitiikan maihin (ENPI).

TUTKIMUSTIETOA SUORAAN KÄYTÄNTÖÖN

TT järjestää vuosittain useita yleisö- ja tiedetapahtumia ja osallistuu moniin yhteistyökumppanien järjestämiin tapahtumiin. Vuonna 2013 MTT:llä oli iso rooli A Greener Agriculture for a Bluer Baltic Sea -konferenssin järjestelyissä. Tapahtuma keräsi lähes 300 Itämeren alueen maatalous- ja ympäristöalan tutkijaa, yritysten edustajaa, virkamiestä ja neuvontajärjestön edustajaa Helsinkiin keskustelemaan maatilojen kestävän toiminnan kehittämisestä, lannan ravinteiden tehokkaammasta hyödyntämisestä sekä ravinnepäästöjen hallinnasta erilaisin toimenpitein. Tuoreet tulokset verkossa MTT:n uutiset, tapahtumat ja blogikirjoitukset kootaan kerran kuukaudessa ilmestyvään uutiskirjeeseen. www.mtt.fi/uutiskirje.

Asiakaslehti MTT ELO havainnollistaa MTT:n työtä käytännönläheisesti ja tuo sitä lähemmäksi suurta yleisöä. www.mttelo.mtt.fi MTT:n tutkijat ovat ahkeria bloggareita. MTT ELO:n verkkosivuilla ilmestyy uusi blogikirjoitus joka viikko www.mttelo.mtt.fi/blogit

• Maa- ja puutarhatalous-, porotalous- ja turkistalous -verkkopalvelut • Viljatietopankki • Tuotantosuunta-palvelu • Maatalouden rakennekehitys -palvelu • Maatalouden kokonaislaskenta -palvelu • Maannostietokanta www.mtt.fi/taloustohtori

Kasper-palvelu ennustaa tulevaa, kertoo ensimmäisistä tuhoojahavainnoista, kasvukauden ilmiöistä ja tutustuttaa muun muassa uusien peltokasvilajikkeiden viljelyarvoon sekä mehiläisalan palveluihin. Palvelu auttaa viljelijöitä päätöksen teossa kesän kiireisimpinä hetkinä. www.mtt.fi/kasper

Rehutaulukot -palvelussa esitetään viralliset Suomessa käytettävät kotieläinten rehujen rehuarvot ja niiden laskentaperusteet sekä ruokintasuositukset. Palvelu tuotetaan yhdessä Helsingin yliopiston Kotieläintieteen laitoksen kanssa. www.mtt.fi/rehutaulukot

Kuva: Olga Pihlman/MTT

Viljelijöiden tiedontarpeita palvellaan Maaseudun Tulevaisuuden välissä jaettavalla Maaseudun Tiede -liitteellä, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. www.mtt.fi/maaseuduntiede

MTT Kasvu – oppaat ammattipiireille ja tiedon soveltajille MTT Tiede – tiedeyhteisölle suunnatut julkaisut MTT Raportti – perinteiset tutkimusraportit Ilmaiset verkkojulkaisut ja maksulliset painetut julkaisut voi ladata ja tilata osoitteesta www.shop.mtt.fi

Farmari-maatalousnäyttelyssä MTT:n asiantuntijat esittelivät kuluttajille ja maaseudun yrittäjille MTT:n toimintaa. Satu Ervasti ja Elina Tampio esittelivät biokaasulaskuria, jolla voidaan laskea energian tuotto tilan omista raaka-aineista ja arvioida biokaasulaitoksen kannattavuutta.

MTT:n toimipaikat ja infrastruktuuri

TUTKIMUKSEN INFRASTRUKTUURI Minkiön tutkimuspihatto Jokioinen 130 eläinpaikkaa. Muun muassa lypsykarjan ruokinnan tehokkuus, naudan alkioiden siirto ja OPU-tekniikat. Maaningan tutkimusmaatila Maaninka 120 eläinpaikkaa. Maidon- ja nurmituotannon sekä kotieläinteknologian tutkimuskeskittymässä tehdään monipuolista bioenergia-, ympäristö- ja kasvintuotannon tutkimusta vastaten niin alueellisiin kuin globaaleihin tutkimustarpeisiin.

ISOBUS-laboratorio

Kryosäilytys

Vihti MTT Vakolan ISOBUS-laboratoriossa konevalmistajat voivat testata, kehittää ja tuotteistaa ISO 11783 standardin (ISOBUS) mukaisia järjestelmiään. ISO 11783 standardinmukaisuus on jo lähitulevaisuuden kulmakivi maatalouskoneiden viennin menestykselle.

Laukaa Laukaan kryopankkiin on luotu muun muassa turvakokoelma kansallisesti arvokkaista vatukkageenivaroista. Kryopankissa säilytetään nestetyppijäädytettyinä 42 karhunvatukkaja vadelmakantaa. Kryopankki mahdollistaa kantojen pitkäaikaissäilytyksen kustannustehokkaasti ja myös erilaisissa kriisioloissa.

Biokaasulaitokset Sotkamo, Maaninka, Jokioinen Lannan ja ruokajärjestelmän sivutuotteiden energiasisällön hyödyntäminen ja ravinteiden kierrätys biokaasuteknologian avulla.

Cropinfra-tutkimus- ja kehitysalusta Vihti Maatilamittakaavan tutkimus- ja kehitysympäristö tietämyksenhallinnan teknologioiden, työkoneautomaation, robotiikan sekä tulevaisuuden internet -teknologioiden tutkimiseen kasvintuotannossa. Maasää-havainnointiverkko Karjaanjoen valuma-alue Automaattisten asemien mittauksia käytetään muun muassa kasvitautien kehittymisen ja ravinteiden huuhtoutumisen mallinnuksessa. Valiotaimilaboratorio Laukaa Puutarhakasvien kasvitaudeista puhtaan ja lajikkeiltaan aidon taimimateriaalin tuotanto. Piikkiön tutkimuskasvihuoneet Kaarina Puutarhatuotannon uusien menetelmien kehittäminen ja testaus. Huuhtoutumiskentät Jokioinen, Toholampi Ravinteiden huuhtoutumisen tutkiminen, viljelytavan vaikutus.

Kuvat: Pasi Suomi/MTT, Marjatta Uosukainen/MTT, Maarit Kärki/MTT, Jenni Virta/Iloinen Liftari, Olga Pihlman/MTT:n arkisto ja Mikko Jauhiainen/MTT:n arkisto.

9 18

Laboratoriot Jokioinen, Oulu Elintarvikkeiden laadunhallinta ja turvallisuus, bioaktiiviset yhdisteet, erotusteknologiat, tuotekehitys, perunan kasvifysiologia ja kasvitaudit. Kasvintuotannon diagnostiikka- ja ympäristölaboratoriot. Monipuolinen eläinravitsemuksen analytiikka sisältäen rehuanalyysit sekä rasvahappoanalytiikan sekä näiden menetelmäkehityksen osana kotieläintuotannon tutkimusta.

ROVANIEMI

Ruukin tutkimuspihatto

Genomilaboratorio

Ruukki Naudanlihantuotannon nykyaikainen tutkimusympäristö tarjoaa erinomaiset mahdolli-OULU suudet tuotannon tehokkuuteen, kestävyyteen sekä erityisesti eläinten ruokintatutkimukseen, uudessa lihanautojen kylmäpihatossa. Lokakuussa 2013 avattu tutkimusympäristö tuottaa nautojen ravitsemusta, terveyttä, hyvinvointia RUUKKI ja käyttäytymistä koskevaa tietoa, joka palvelee niin tuottajia kuin koko ruokaketjua. .

Jokioinen Genomiikan laboratorion ajanmukainen peruslaitekanta ja osaava henkilöstö tukevat kestävän ruoantuotannon ja geneettisen monimuotoisuuden tutkimista. Tietoa käytetään muun muassa kestävämpien eläinten ja kasvien jalostamisessa.

SOTKAMO KANNUS

MAANINKA SEINÄJOKI LAUKAA

Metaboliakammiot

Cowlab

MIKKELI Maaninka Maaningan tutkimuspihaton ainutlaatuinen navettateknologian tutkimusympäristö mahdollistaa monipuolisen eläinten ruokinta-, käyttäytymis- ja hyvinvointitutkimuksen. Tutkimuspihatossa myös testataan markkinoille tulevaa uutta navettateknologiaa, ja VIHTI testien tulokset välitetään koko maidontuotantoelinkeinon hyödyksi.

Jokioinen Minkiön tutkimuspihaton metaboliakammioissa tutkitaan lehmän maidontuotantoa, rehunkulutusta, energia-aineenvaihduntaa ja metaanin tuotantoa. Tietoja käytetään esiJOKIOINEN merkiksi nautojen jalostustyössä.

YPÄJÄ PIIKKIÖ

HELSINKI

Pellot

Eläimet

Kasvihuonetuotanto

yhteensä 1 640 hehtaaria.

90 sonnia, 230 lehmää ja 30 hevosta.

Tutkimus- ja lisäyskasvihuoneet, yhteensä 5 500 m2.

MTT on siirtynyt kotieläintutkimuksen tutkimusympäristöjen osalta uusiin toimintamalleihin: Liha- ja emakkosikatutkimuksen yhteistyötä elinkeinon yritysten sekä kehittäjäorganisaatioden tuottamissa tutkimusympäristöissä Siipikarjatutkimuksen yhteistyötä kehittäjäorganisaatioiden tuottamissa tutkimusympäristöissä Hevostutkimuksen kumppanuus Hevosopisto Oy:n kanssa Turkistuotannon tutkimusympäristö MTT:n osaomistaman Luova Oy:n tuottamana Naudanlihantuotannon tutkimusympäristö Ruukin Yrityspuisto Oy:n tuottamana Maidontuotannon tutkimusympäristö Maaningalla Maaningan kunnan tuottamana

Kuva: Nana Simelius/MTT:n arkisto

MTT:n johtokunta Esko Lindstedt Johtokunnan puheenjohtaja Maanviljelysneuvos

Leena Mannonen Johtokunnan varapuheenjohtaja Kaupallinen neuvos MMM

TULOSKUNTO HYVÄ, TALOUDESSA AIEMPAA TIUKEMPAA Vuosi 2013 oli MTT:lle hyvä: toiminnalliset ja osaamisen tavoitteet saavutettiin suunnitelmien mukaisesti, ja kysyntä MTT:n osaamiselle säilyi vahvana. Myös maa- ja metsätalousministeriön kanssa tehdyt tulossopimus ja palvelusopimus (asiantuntija- ja politiikkatuki) toteutuivat suunnitellusti.

uotostaso säilyi edellisvuoden tasolla. MTT tuotti monipuolisesti asiantuntijapalveluita päätöksenteon ja luonnonvarojen kestävän käytön tueksi elinkeinojen ja asiakkaiden tarpeisiin. Osallistuimme valtioneuvostolle tehdyn kansallisen biotalousstrategian laadintaan. Käynnistimme yhdessä Helsingin yliopiston kanssa Luomuinstituutin Mikkelissä. Puutarhasektorin osaajista on Suomessa puutetta, joten alan kehitys MTT:ssä ei edennyt suunnitelmien mukaan. Vuotta leimasi maa- ja metsätalousministeriön käynnistämä valmistelu, joka tähtää MTT:n, Metsäntutkimuslaitos Metlan, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL:n sekä MMM:n tietopalvelukeskus Tiken tilastotuotannon fuusioon vuonna 2015. Vuoden lopussa ratkaistiin osittain vuodesta 2006 jatkunut kiista toimitilahinnoittelusta Senaatti-kiinteistöjen ja MTT:n välillä. Siikajoella otettiin käyttöön alueellisella rahoituksella toteutettu tutkimusnavetta, joka mahdollistaa monipuolisen tutkimuksen lihanaudoilla. Tässä Senaatti ei ole mukana, samoin kuin Senaatti ei ole mukana Maaningan koenavetassa. Taloudessa tapahtui käänne huonompaan. Valtion perusrahoitus aleni edellisvuodesta 2,5 miljoonaa euroa eli 7 prosenttia. Samalla viime vuodet jatkunut markkinaehtoisen rahoituksen voimakas kasvu pysähtyi ja kääntyi pieneen, yhden prosentin laskuun.

Tästä huolimatta MTT kasvoi ministeriön suurimmaksi tutkimuskeskukseksi, mikä on hieno saavutus. Liikevaihto kasvoi 59,5 miljoonaan euroon (+0,5 M€ eli +1 %). Valtion perusrahoituksen osuus liikevaihdosta säilyi edellisvuoden tasolla 57 prosentissa. Tämä kehitys, jossa valtion perusrahoituksen osuus liikevaihdosta on alentunut asteittain 70 prosentista (vuonna 2008) nykyiseen 57 prosenttiin, on ollut ratkaiseva MTT:n kilpailukyvylle. Kehitys kertoo yhtäältä siitä, että MTT:n osaamiselle on vahvaa kysyntää, ja toisaalta siitä, että MTT:n toimintakulttuuri on ennakoinut hyvin tutkimuksen rahoitusrakenteen muutoksia. Vuoden 2012 alussa käynnistetyn talouden tasapainottamisohjelman sekä rahoituspuskurin ansiosta talouden käänne ei onneksi edellyttänyt äkkinäisiä korjausliikkeitä. Jatkoa kuitenkin suunnitellaan kiristyneistä lähtökohdista. Maatalouden heikentyneet tuottajahinnat ja kansainvälinen viljan hintojen lasku ovat nostaneet MTT:n maatilatutkimusalustan kustannustasoa, mikä vaatii sekä omien kustannusten alentamista että tutkimuksen hinnoittelun tarkistamista. Fuusiosta odotetaan tehostamishyötyjä hallintoon. Näin saatavat hyödyt ylittävät valtion palvelukeskusten mallilla syntyvät ylimääräiset kustannukset. Tutkimusongelmien ratkaisussa yhteistyö on voimaa. Kiitän asiakkaita aktiivisesta yhteistyöstä ja luottamuksesta! Kiitän myös osaavaa ja innostunutta henkilökuntaa tuloksekkaasta vuodesta! Esko Lindstedt johtokunnan puheenjohtaja

Erkki Kemppainen Ylijohtaja MTT

Jaana Kiljunen Kehityspäällikkö Valio Oy

Olavi Kuusela Hallituksen puheenjohtaja Agronomi Hogran Oy

Merja Leino Johtaja Atria Oy

Petteri Paronen Kaupunginjohtaja Kuopion kaupunki

Leena Puura Henkilöstön edustaja Laboratoriomestari MTT

Susanna Tauriainen Koulutusjohtaja MTK

UUDENLAISTA AJATTELUA JA ASIAKASLÄHTÖISYYTTÄ 20

Kehitysjohtaja Ilkka P. Laurila pitää MTT:n vuotta 2013 onnistuneena, vaikka rahoituksen kannalta olikin vaikeaa. Vuotta leimasi MTT:n kasvun päättyminen.

Tiedossa oli jo hyvissä ajoin, että valtion kehysrahoitus vähenee edellisvuodesta 2,5 miljoonaa euroa. – Lisäksi ilmassa oli epäilyksiä, että myös yritysrahan kanssa tulee olemaan vaikeaa, Laurila toteaa. MTT:n liikevaihto kasvoi vielä hieman, lähinnä kertaluontoisista eristä johtuen. Markkinaehtoinen myynti kääntyi pieneen, yhden prosentin laskuun. Vaikeista lähtökohdista huolimatta ulkopuolista rahoitusta onnistuttiin kuitenkin saamaan siinä mitassa, ettei budjettirahan osuus liikevaihdosta kasvanut edellisvuoden 57 prosentista. Muutoksia tapahtui lähinnä ulkopuolisten rahoittajien osuuksissa. Tulevaisuus vaatii uutta näkökulmaa Kiperästä taloustilanteesta huolimatta MTT:n tutkimustuotokset säilyivät erinomaisina. – Julkaisujen määrä pysyi hyvänä, ja niiden laatu ja vaikuttavuus paranivat jonkin verran, Ilkka P. Laurila toteaa tyytyväisenä. Tiukka taloustilanne jatkuu myös tulevina vuosina ja heijastuu myös vuonna 2015 aloittavaan Luonnonvarakeskukseen. – Luonnonvarakeskuksen ensimmäiset vuodet tulevat olemaan taloudellisesti hyvin vaikeita, koska kaikkien valtion tutkimuslaitosten budjettirahoitus laskee edelleen. Meillä on käytettävissä selvästi vähemmän rahaa kuin ennen. Varautuminen tulevaan on käynnistetty hyvissä ajoin Luonnonvarakeskuksen talous- ja rakenneohjelmassa. Ohjelmaan sisältyy vuosille 2015–2017 sekä lisätulojen hankintaa, kannattavuuden parantamista että säästöjä. – Tilanne vaatii uudenlaista otetta: uusien rahoitusinstrument-

tien käyttöön tarvitaan uutta ajattelua. Lisäksi toiminnan tulee olla asiakaslähtöistä. Tavoitteena on, että asiakkaat ovat mukana tutkimus- ja kehitystyössä entistä aktiivisemmin, jolloin myös tulokset ja palvelut vastaavat paremmin asiakkaiden tarpeisiin. Alueellisia kumppanuuksia vahvistetaan tekemällä tiivistä yhteistyötä kunkin alueen kehitys-, infrastruktuuri- ja rahoitustavoitteiden saavuttamiseksi.

Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekesin rahoittama tutkimus kasvoi, samoin ulkoministeriön rahoittama yhteistyötutkimus. Sen sijaan kotimainen yritysrahoitus ja EU-rahoitus pienenivät. Ilkka P. Laurila (IP Laurila) Twitterissä: @IPLaurila

MTT:N AVAINHENKILÖT

Erkki Kemppainen Ylijohtaja erkki.kemppainen@mtt.fi

Ilkka. P. Laurila Kehitysjohtaja ilkka.p.laurila@mtt.fi

Anu Harkki Tutkimusjohtaja anu.harkki@mtt.fi

YKSIKÖIDEN JOHTAJAT

TUTKIMUSPÄÄLLIKÖT

Biotekniikka- ja elintarviketutkimus Eeva-Liisa Ryhänen eeva-liisa.ryhanen@mtt.fi

Kestävä ja kilpailukykyinen ruoantuotanto Harri Huhta harri.huhta@mtt.fi

Kotieläintuotannon tutkimus Jutta Siivonen jutta.siivonen@mtt.fi

Vastuullinen ruokaketju – hyvinvoiva kuluttaja Juha-Matti Katajajuuri juha-matti.katajajuuri@mtt.fi

Kasvintuotannon tutkimus Markku Järvenpää markku.jarvenpaa@mtt.fi

Ympäristöystävällinen maatalous Jyrki Aakkula jyrki.aakkula@mtt.fi

Taloustutkimus Sari Forsman-Hugg sari.forsman-hugg@mtt.fi

Vihreän talouden mahdollisuudet Hilkka Vihinen hilkka.vihinen@mtt.fi

Palveluyksikkö Pentti Aspila pentti.aspila@mtt.fi

Älykkäästi uusiutuvista luonnonvaroista Sanna Marttinen sanna.marttinen@mtt.fi

TOIMINTARAKENNE

Maa- ja metsätalousministeriö Johtokunta

MTT Asiakasratkaisut Palveluyksikkö

Ylijohtaja, esikunta, johtoryhmä ja johtoryhmän työvaliokunta

Kansainvälinen tieteellinen neuvottelukunta

Kestävä ja kilpailukykyinen ruoantuotanto

ASIAKAS

Vastuullinen ruokaketju – hyvinvoiva kuluttaja

Biotekniikkaja elintarviketutkimus

Ympäristöystävällinen maatalous Vihreän talouden mahdollisuudet Älykkäästi uusiutuvista luonnonvaroista Tutkimusalue

Tutkimusyksikkö

Kotieläintuotannon tutkimus

Kasvintuotannon tutkimus

Taloustutkimus

TÄYDENNETTY TUOTTO- JA KULULASKELMA 2012–2013, milj. euroa 2012

2013

TOIMINNAN TUOTOT MTT:n oma budjettirahoitus Varainhoitovuoden talousarvio

34,315

31,754

Siirto seuraavalle vuodelle

-7,202

-4,968

Siirto edelliseltä vuodelta

6,514

MTT:n budjettirahoitus yhteensä

7,202 33,627

33,988

Yhteishanke- ja muu rahoitus Valtion budjettitalous

9,278

10,619

Muu julkishallinto

3,252

3,129

Yritykset ja yhteisöt

3,670

3,263

EU ja muut ulkomaiset yhteisöt

2,984

2,765

Yhteishanke- ja muu rahoitus yhteensä

19,184

19,776

MPL:n* mukaisen palvelutoiminnan tuotot

3,879

3,686

Muut toiminnan tuotot

21,119

- Yhteistoiminnan rahoitustuotot

-19,051

- Läpikulkueränä kirjatut tuotot

-0,029

TOIMINNAN TUOTOT YHTEENSÄ

21,226 -19,183 2,039

58,729

100

38,655

-0,040

2,003

59,453

100

39,148

TOIMINNAN KULUT Henkilöstömenot Vuokrat netto

5,458

5,777

Materiaalikulut

3,820

4,157

Ulkopuoliset palvelut

6,402

6,615

Muut kulut

2,123

17,803

2,205

18,754

Valmistus omaan käyttöön

-0,158

-0

-0,203

-0

TOIMINNAN KULUT YHTEENSÄ

56,300

100

57,699

100

VASTUUKATE (KÄYTTÖKATE)

2,429

1,754

-1,450

-1,582

TOIMINNALLINEN TULOS

0,979

0,172

Rahoitustuotot ja -kulut

0,004

0,005

Satunnaiset erät

0,004

0,003

TILIKAUDEN TULOS

0,987

0,180

Poistot

*) MPL = Maksuperustelaki

RAHOITUSRAKENNE, milj. euroa 2012

2013

muutos ed. v:een, %

muutos v:een 2008, %

Yhteisrahoitus

18,2

18,1

-1

118

Maksullinen toiminta

3,9

3,7

-4

Yhteensä

22,1

21,8

-1

Budjettirahoitus

33,6

34,0

-2

Maatilatulot ym.

3,3

3,7

Yhteensä

59,0

100

59,5

100

MTT:N TUTKIJOIDEN VUONNA 2013 VALMISTUNEET VÄITÖSKIRJAT Heikkilä Anna-Maija Replacement decisions on Finnish dairy farms – towards better economic performance with novel technology and sustainable herds 17.8.2013 Kallioniemi Marja Well-being at work on farms in Finland Stress, safety in animal handling and working conditions of women on dairy farms 31.8.2013 Haikonen Tuuli Microtubule and replication vesicle associations of the potyviral HCpro protein 27.9.2013

Stygar Anna Optimal management of replacement heifers in beef herd. 16.10.2013 Heikkurinen Pasi Reframing strategic corporate responsibility: From economic instrumentalism and stakeholder thinking to awareness and sustainable development 8.11.2013 Artell Janne Recreation value and quality of Finnish surface waters – revealed preferences, individual perceptions and spatial issues 15.11.2013

Halmemies-Beauchet-Filleau Anni Role of forage species and concervation method in ruminal lipid metabolism, mammary lipogenesis and milk fatty acid composition in lactating cows 29.11.2013 Helin Janne Cost-efficient nutrient load reduction in agriculture - short-run perspective on reducing nitrogen and phosphorus in Finland 13.12.2013

HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ

YHTEISRAHOITUKSEN KÄYTTÖ 1000 milj. €

muutos ed. v:een, %

ELY-keskukset

3,7

-1

Makera

3,1

-4

EU:n tutkimusrahoitus

2,3

-13

Muu kotimainen rahoitus

2,0

Muu valtion budjettitalous

1,7

Tekes

1,3

Kotimainen yritysrahoitus

1,2

-29

Suomen Akatemia

1,2

Maa- ja metsätalousministeriö

1,1

Muu ulkomainen rahoitus

0,3

Ulkomainen yritysrahoitus

0,2

112

Yhteisrahoitus yht.

18,1

-1

841 800

814

770 775 764 773 767 751

600

400

200 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

VASTUUKATE TOIMINNOITTAIN, milj. euroa 2012

2013

Tuotot

3,879

100

3,686

100

Kulut

2,137

1,864

VASTUUKATE

1,742

1,822

Tuotot

54,850

100

55,767

100

Kulut

54,163

55,835

100

VASTUUKATE

0,687

-0,068

-0

Tuotot

58,729

100

59,453

100

Kulut

56,300

57,699

VASTUUKATE

2,429

1,754

1. MAKSULLINEN TOIMINTA

2. TUTKIMUSTOIMINTA

3. TUTKIMUSKESKUS YHTEENSÄ

Investoinnit

1,993

1,673

RAHOITUSJÄÄMÄ (vastuukate/investoinnit)

0,436

0,081

Kone- ja laiteinvestoinnit

1,611

0,991

Poistot koneista ja laitteista

1,103

1,170

MTT:N RAHOITUS RAHOITUSLÄHTEITTÄIN, milj. euroa

2012

2013

Valtion budjettirahoitus

42,905

44,607

Muu julkinen rahoitus

6,236

5,894

Yksityinen rahoitus

9,588

8,952

RAHOITUS YHTEENSÄ

58,729

100

59,453

100

JULKAISUJEN MÄÄRÄ 2013 Julkaisuluokka

2008

2009

2010

2011

2012

2013

A Vertaisarvioidut tieteelliset artikkelit

169

200

199

204

219

211

B Vertaisarvioimattomat tieteelliset kirjoitukset

515

196

473

166

293

525

496

581

536

724

565

C Tieteelliset kirjat D Ammattiyhteisölle suunnatut julkaisut* E Suurelle yleisölle suunnatut julkaisut

Muut julkaisut

225

227

154

378

422

Yhteensä

1524

1194

1564

1140

1662

1325

*Sisältää MTT:n julkaisusarjoissa julkaistut väitöskirjat ja lisensiaatintyöt

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT 31600 Jokioinen vaihde: 029 5300 700 etunimi.sukunimi@mtt.fi

Opistontie 10 A 1 32100 Ypäjä

Halolantie 31 A 71750 Maaninka

Toivonlinnantie 518 21500 Piikkiö

Silmäjärventie 2 69100 Kannus

Vakolantie 55 03400 Vihti

Kipinäntie 16 88600 Sotkamo

Latokartanonkaari 9 00790 Helsinki

Paavo Havaksen tie 3 90570 Oulu

Lönnrotinkatu 3 50100 Mikkeli

Tutkimusasemantie 15 92400 Ruukki

Antinniementie 1 41330 Vihtavuori

Eteläranta 55 96300 Rovaniemi

Kampusranta 9 C 60320 Seinäjoki

MTT yhdistyy Metsäntutkimuslaitos Metlan, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL:n ja Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tiken tilastopalveluiden kanssa Luonnonvarakeskukseksi 1.1.2015. www.luonnonvarakeskus.fi