tanssiviihde_207 by Hannu Jakobsson

TANGOMARKKINOIDEN

LAULUKILPAILU UUDISTUU

s. 4

JONE NIKULA

SAI ÄIJÄT TANSSIMAAN

s. 6

AIRA SAMULIN

KOKO SUOMI TANSSII -PALSTALLA s.

TANSSIViihde

SUOMALAISEN SEURATANSSIKULTTUURIN JA ISKELMÄMUSIIKIN ERIKOISLEHTI • 2/2007

HELI RUOTSALAISELTA ESIKOISLEVY

TANSSIPAIKKALIITTEESSÄ MUKANA:

RAUTALANKAISKELMÄÄ

• Esakallio, Somero • Huvilintu, Raisio • Ilveskasino, Kuopio • Jormuan lava, Kajaani • Juhlatalo Juurikkasaari, Säynätsalo • Viihdekeskus Kalliojärvi, Isokyrö • Kapakanmäki, Tuulos • Krouvin lava, Hartola • Kruunupuisto, Punkaharju • Kuikan lava, Jyväskylän mlk • Kyllikinranta, Iisalmi • Kylpylähotelli Päiväkumpu, Karjalohja • Kyröskosken suurlava, Kyröskoski • Liperin lava, Liperi • Merisärkkä, Kalajoki • Metsälinna, Ristiina • Naapurinvaara, Sotkamo • Pappisten lava, Loimaa • Rönnin lava, Orivesi • Savion lava, Laukaa • Syvälahden lava, Kangasniemi • Tähtiranta, Keminmaa

ISKELMÄFINLANDIA 2007 -EHDOKKAAT

JALALLA KOREASTI ASUNTOVAUNUJEN KUPEESSA

TANSSILEIREILLE MENNÄÄN OPPIMAAN JA PITÄMÄÄN HAUSKAA

MARIKO PAJALAHTI JA ALEKSI SEPPÄNEN

- TANSSIN UUDET TÄHDET

MATTILAILMIÖ

SISARUSPARVEN LENTO JATKUU

s. 10

TANSSIVIIHDE -LEHTI 2/2007

PÄÄTOIMITTAJAN SANANEN

KUVA: NICOLA OBERMEIER

TÄYTTÄ VAUHTIA ETEENPÄIN TANSSIN VOIMALLA!

innikäs markkinointityöni on alkanut korjata pikku hiljaa satoaan. Olen saanut nimittäin ilolla huomata, että Tanssiviihde lehden olemassaolo on havaittu potentiaalisena mediana ja julkaisun perustarkoitus on niin ikään sisäistetty entistä syvällisemmin eri tahojen keskuudessa jo sen toiminnan alkumetreiltä. Tämä antaa lehdelle vahvan mahdollisuuden kehittyä ja kasvaa askel askeleelta ja tavoittaa yhä laajemmin ihmisiä tanssin ja musiikin pariin. Tästä kaikesta on nyt tuloksena ennätyksellinen 70 000 kpl painos tässä järjestyksessään toisessa numerossa.

enemmän tanssipaikoilla ja heitä tarvitaankin, jotta lavat pystyisivät jatkamaan toimintaansa tässä koko ajan muuntuvassa ympäristössään. Tanssinopetustarjonta ja kurssien osallistujamäärät ovat kasvaneet huimasti. Erilaiset tanssija musiikkiaiheiset tapahtumat ovat lisääntyneet ja keräävät entistä isompia yleisömääriä. Tanssin nykypäivän suosiosta kertoo myös sekin, että Tanssii Tähtien kanssa -ohjelma keräsi ﬁnaalilähetyksessään televisioiden ääreen lähes kaksi miljoonaan katsojaa, mikä oli kaikkien aikojen ennätys Suomen katsojaluvuissa. Keväällä Helsingissä pidetyt Euroviisut tosin taisivat lyödä vielä tämänkin määrän.

Lavatanssi ja iskelmämusiikki muodostavat suomalaiseen tanssikulttuuriin ainutlaatuisen ilmentymän, jota ei ole tässä muodossaan muualla maailmassa. Tanssitaito on tietyllä tavalla osa yleissivistystä, sillä tanssi kuuluu oleellisena osana yleensä ihmisten vapaa-aikaan ja esimerkiksi juhlatilaisuuksiin. Jokaiselle meistä tulee elämänkaarensa aikana hetkiä, jolloin tanssitaidon merkitys korostuu, vaikka sitten omat häät. Ilman musiikkia on aika vaikea tanssia! Iskelmämusiikin kautta ihmiset voivat purkaa myös tuntemuksiaan ja ammentaa laulujen sanoituksista omaan elämäänsä sopivia asioita, on kysymys sitten iloista tai suruista. Ennen vanhaan perinteiset tanssipaikat olivat nuorisolle lähes ainoita vapaa-ajan kohtaamispaikkoja, joissa tavata toisiaan. Varsinkin maaseudulla lavat ja seurojentalot kokosivat paikallisen nuorenväen ja toki myös vähän vanhempia. Vuosikymmenten myllerryksessä lavatanssin suosio alkoi kuitenkin hiipua uhkaavasti diskojen ja muiden ajanvietepaikkojen ilmestyessä lisäämään tarjontaa. Monet isommatkin tanssipaikat saattoivat joutua lopulta vähentämän toimintaansa oleellisesti tai lopettamaan sen täysin, ja vain sitkeimmät jäivät jäljelle. Tanssikulttuuri ei kuitenkaan sammunut, vaan eli hetken ehkä hieman hitaammalla liekillä. Tämän ns. lama-ajan seurauksena oli kuitenkin, että erityisesti kaupunkialueilla ja niiden läheisyydessä kasvanut muutama sukupolvi jäi osittain tai lähes kokonaan tanssikulttuurin vaikutuspiirin ulkopuolelle. Tanssikulttuuri elää mielestäni tällä hetkellä kuitenkin tietynlaista nousujohteista murrosvaihettaan ja muutosta on ollut selkeästi nähtävissä. Nuoria kuin muitakin ikäryhmiä näkyy yhä

Tanssi on erittäin monipuolinen ja melkein kenelle tahansa sopiva liikuntamuoto, jota kukin voi harrastaa omien kykyjensä ja taitojensa mukaisesti. Se laajentaa lisäksi sosiaalista elämää, sillä tansseissa voi edelleenkin kohdata ihmisiä! :) Tanssipaikoille lähdetään ennen kaikkea viihtymään ja siellä jokainen voi viettää aikaa omalla tavallaan; joko tanssien, kuunnellen musiikkia tai muuten vain hengaillen ja tavaten uusia ja vanhoja tuttuja tai kaikkea tätä yhdessä. Ei tarvitse edes osata tanssia! Erilaisista ihmisistä muodostuu elävä ja vivahteikas yleisö, joka luo omanlaistaan tunnelmaa. Mitä enemmän yleisöä on, sitä varmemmin tanssipaikat voivat niin ikään ylläpitää ja kehittää toimintaansa. Yleisöryhmien suvaitsevuus toisiaan kohtaan on siten myös tärkeä tekijä, eikä ketään pidä väheksyä. Kaikki ovat yhtä tervetulleita tansseihin! Näin kesäaikaan on avoinna toinen toistaan ihanampia ja idyllisempiä tanssilavoja, joihin kannattaa käydä tutustumassa, mutta toki talvellakin on tarjolla lavatansseja. Annetaan toisillemme tilaa ja nautitaan yhdessä Suomen kesästä tanssien merkeissä! Päätoimittaja, Jaana Vuorenpää

http://tanssi.net Tietoa mm. • tanssipaikoista • esiintyjistä • eri tanssilajeista • keskustelupalsta

JULKAISUTIEDOT Julkaisija ja Kustantaja SUOMEN SEURATANSSILIITTO SUSEL ry Puheenjohtaja, Petri Riento Kankaanrannantie 46, 29200 Harjavalta GSM. 040 861 8209, petri.riento@susel.fi Lehden toimitus Päätoimittaja/taitto:Jaana Vuorenpää, GSM 050 569 1969, paatoimittaja@jaamedia.fi Toimitus: Juha Lahti, pro.viihde@marttila.fi Vierailevat toimittajat: Anita Andersson, Markus Majabacka ja Heikki Merihaara Toimitusneuvosto: Jaana Vuorenpää, Matti Mustajärvi, Pentti Teräväinen, Suomen Huvijärjestäjien Keskusliiton ja Suomen Ohjelmatoimistojen liiton edustajat

Painopaikka Pirkanmaan Lehtipaino, Tampere Painosmäärä 70 000 kpl Kannen pääkuva MTV3 Tiedotus/Tanssii Tähtien kanssa; Mariko Pajalahti ja Aleksi Seppänen Ilmoitusmyynti ja lehden tilaukset: Jaana Vuorenpää GSM 050 569 1969 tanssiviihde@jaamedia.ﬁ Aineiston toimitus postiosoite; Jaamedia/Tanssiviihde lehti, PL 57, 33711 Tampere e-mail; tanssiviihde.aineisto@jaamedia.fi Ilmestymisviikot 2007: helmikuu vko 9, toukokuu vko 21, elokuu vko 35, marraskuu vko 46 Aineistopäivät: Taitettava aineisto - kunkin ilmestymiskuukautta edeltävän kuun viimeinen arkipäivä. Marraskuun lehdessä se on poikkeuksellisesti jo 15.lokakuuta. Valmiit ilmoitukset - viimeistään 5 arkipäivää ennen julkaisuviikon ensimmäistä päivää.

Lehden 3/2007 aineistopäivä on 30.7.2007 (Valmiit ilmoitukset 10.8.) Jakelu: Julkaisua jaetaan ilmaisjakelulehtenä liiton jäsenseurojen lisäksi tanssilavoilla ja - ravintoloissa, hotelleissa, huoltoasemilla ja muissa mahdollisissa yrityksissä eri puolilla Suomea. Katso lehden mediatiedot: www.susel.fi ISSN 1796-7139 Aikakauslehtien Liiton jäsen

Yhteistyössä mukana;

Suomen Huvijärjestäjien Liitto ry Ohjelmatoimistojen Liitto ry Suomen Tanssinopettajien Liitto ry Suomen Tanssipalvelin Discopress Oy

LEHDEN 2/2007 JAKELUPAIKAT Jäsenistö (kts. yhteystiedot s. 19). Jakelupaikkojen tarkemmat yhteystiedot ovat luettavissa verkkosivustolla; www.susel.ﬁ Lehtiä on saatavilla jäsenten toimesta myös pienempiä määriä satunnaisissa kohteissa. ABC Jalasjärvi, Jalasjärvi ABC Kiuruvesi, Kiuruvesi ABC Kokkola, Kokkola ABC Lahdesjärvi, Tampere ABC Marjahaka, Iisalmi ABC Masuuni, Karkkila ABC Rauma, Rauma ABC Tikkula, Pori ABC Viipurin portti, Lappeenranta Cafe Tuike, Viitasaari Esakallio, Somero Haikan Lava, Pirkkala Helsinki Pavi, Vantaa Hesestoppi, Parkano Hietasaaren Tanssimajakka, Oulu Hiitteenharjun TeeBee, Harjavalta HimosAreena, Jämsä Hotelli Cumulus, Kemi Hotelli Hiittenharju, Harjavalta Hotelli Iso-Valkeinen, Kuopio Hotelli Kalliohovi, Rauma Hotelli Korpilampi, Espoo Hotelli Levitunturi, Sirkka Hotelli Luostotunturi, Sodankylä Hotelli Mesikämmen, Ähtäri Hotelli Sommelo, Kuusankoski Hotelli Ylläs Saaga, Ylläsjärvi Hotelli-ravintola Karelia, Joensuu Hotelli-Ravintola Pitkä-Jussi, Kurikka Hullu Poro Areena, Sirkka Huvilintu, Raisio Ilveskasino, Kuopio Juhlatalo Juurikkasaari, Säynätsalo Kaarihovi, Teuva Kajasteen lava, Nurmes Kallioniemen lava, Koria Kauppahotelli Grand, Lahti Kisaranta, Kangasala Kruunupuisto, Punkaharju Kuikan Lava, Jyväskylän mlk Kukonhiekka, Saarijärvi Kyllikinranta,Iisalmi Kylpylähotelli Keurusselkä, Keuruu Kylpylähotelli Peurunka, Laukaa Kylpylähotelli Päiväkumpu, Karjalohja Kylpylähotelli Rauhalahti, Kuopio Käenkoski, Parkano Lapland Hotel Äkäshotelli, Äkäslompolo Lemmenlava, Hammaslahti Linjurin kauppakeskus, Salo Liperin lava, Liperi Lomahotelli Jämi, Jämijärvi Lomakeskus Revontuli, Hankasalmi Martin Kievari, Hietama Metsälinna, Ristiina Mäntsänlän Suurlava, Mäntsälä Naapurinvaaran Huvikeskus, Sotkamo Neste Napapiiri, Rovaniemi Nokian Kaupunki, Nokia Pajarinhovi, Kitee Paradise Garden, Salo Pyhtään VPK:n lava, Pyhtää Ravintola Galax, Turku Ravintola Kaleva, Mikkeli Riutanharju, Riihimäki Rokuan Kuntokeskus, Rokua Rönnin lava, Eräjärvi Saariselän Tunturihotelli, Saariselkä Salon Citymarket, Salo Savion lava, Laukaa Scandic, Luosto Siuntion Hyvinvointikeskus, Siuntio Sokos Hotel Presidentti, Helsinki Sokos Hotel Vantaa, Ravintola Tulisuudelma Suikkalan lava, Salosaari Suomen Tangomarkkinat, Seinäjoki Suomen Tanssitarvike Oy; Helsinki, Oulu, Lahti ja Turku Suutari-Kake, Lappeenranta (Prisma) Syvälahden lava, Kangasniemi Tanssipaviljonki Tulenliekki, Heinävesi Tanssiravintola Jyväshovi, Jyväskylä Tanssiravintola Lempi & Toivo, Kemi Tanssiravintola Lyhty, Seinäjoki Teboil Pirkanhovi, Lempäälä Tirvan lava, Valkeala Tuuloksen Kapakanmäki, Tuulos Urjanlinna, Sievi Valasranta, Yläne Wanhan Tanssikellari, Helsinki Viihdekeskus Hojo-Hojo, Tuusniemi Viihdekeskus Kalliojärvi, Orismala Viihdekeskus Merisärkkä, Kalajoki Vuokon Soppi Oy, Harju-Center, Nokia Ylläksen Kaivohuone, Äkäslompolo

WWW.SUSEL.FI

SINITAIVAS VOITTI TANSSIORKESTEREIDEN

VUODEN 2007 ISKELMÄ-FINLANDIA -PALKINTO JAETAAN TAPSAN TAHDEILLA

SM 2007:N SMORK FINALISTIT VALITTU

TUOMARISTON MIETTEITÄ Tuomaristo arvosti erityisesti eri tanssityylien määrää ja niiden mukanaoloa ohjelmistoissa. Semiﬁnalistit saivat myös arvokasta palautetta tulevia koitoksia varten. Finaalissa orkesterit

KUVA: EXTRAVIIHDE

ouvolan seudulta kotoisin oleva Sinitaivas -orkesteri voitti pääsiäissunnuntaina Nurmijärven Ruusulinnassa järjestetyn tanssiorkestereiden “Viihdyttäjä 2007” -tittelin. Voittajaorkesteri sai palkinnoksi levytyssopimuksen SonyBMG levy-yhtiön kanssa sekä kiinnityksen suosittuun “Kesäillan Valssi” TV-ohjelmaan.

“Kesäillan Valssin” projektituottaja Päivi Konttinen kehui Sinitaivasta nuorekkaaksi ja enegiseksi kokoonpanoksi, joka soittajien nuoresta iästä huolimatta oli omaksunut tanssilavakulttuurin idean. Sinitaivas -orkesterin soittajat ovat kaikki 22-vuotiaita musiikin ammattilaisia. Levy-yhtiön tiedoteen mukaan Sinitaivaan esikoisalbumi pyritään julkaisemaan kesän alussa.

Juha-Matti Ahola; laulusolisti, rummut , Jukka Lehtimäki; koskettimet, haitari, laulu, Petri Hannonen; basso, laulu, Timo Salmi; kitara, laulu, Tapani Salonen; puhaltimet, laulu.

TANSSIORKESTEREIDEN

M-orkesterikilpailun finaaliorkesterit valittiin 26. - 28.2.2007 Viking Linen m/s Amorellalla pidettyjen Semifinaaliristeilyjen perusteella. Risteilyiltä pääsi jatkoon kuusi orkesteria. Tiukassa kisassa finaalipaikan lunastivat (aakkosjärj): • Coralia (Ylivieska) • Karavaani (Polvijärvi) • Pekka Nebelung & Volga (Turku/Jyväskylä) • Solistiyhtye Ketola ja Witikainen (Kemi/Tornio) • Twisters (Rajamäki) • Voimaorkesteri (Tampere) Nämä 6 finaaliorkesteria jatkavat loppukilpailuun; SMORKkilpailun finaali on palannut jälleen entiseen ajankohtaansa ja finaali järjestetään heinäkuussa Ylläs Soikoon –tapahtuman yhteydessä Äkäslompolossa to - pe 19. - 20.7.2007.

VIIHDYTTÄJÄ 2007 KILPAILUN

levisioi konsertin. Vuosittain myös yleisö on äänestänyt suosikkiaan. Radiokanava Iskelmän järjestämän äänestyksen puitteissa voi yleisö käydä myös keskustelua aiheesta Iskelmän kotisivuilla www.iskelma.ﬁ. Tapsan Tahdit ja Iskelmä haluaa Iskelmä-Finlandia-palkinnolla painottaa iskelmämusiikin asemaa merkittävänä populaarikulttuurin muotona ja kohottaa iskelmän sekä iskelmämusiikin esittäjien arvostusta. •

joutuvat mm. 16 tanssilajin rytmikokeeseen, joka mittaa orkestereiden eri osaamisalueita. Tuomaristo piti tärkeänä myös sitä, että nuoret soittajat ovat kiinnostuneita tanssimusiikista ja omalta osaltaan ovat takaamassa suomalaisen tanssikulttuurin jatkumista.

SISÄLLYSLUETTELO

skelmä-Finlandia -palkintoa tavoittelemaan on valittu seuraavat taiteilijat: Eino Grön, Anne Mattila, Simo Silmu, Topi Sorsakoski ja Reijo Taipale. Tapsan Tahdeilla heinäkuun 26. päivänä Nokialla pidettävässä Finlandia -konsertissa jaettavan palkinnon saajan valitsee muusikko Seppo Hovi. Iskelmä-Finlandia -palkinto on arvoltaan 10 000 euroa. Palkinnon saamisen perusteena voi olla vuosia jatkunut pitkä ja menestyksekäs työ esiintyjänä tai toisaalta nuoremman taiteilijan vahvat näytöt suuresta menestyksestä. Ensimmäisen kerran vuonna 2001 jaettu tunnustus on kuluneiden vuosien aikana noussut maamme merkittävimpien kevyen musiikin palkintojen joukkoon. Iskelmä-Finlandia -palkinto myönnetään nyt seitsemättä kertaa suomalaiselle iskelmäartistille, joka on edistänyt ansiokkaasti kotimaista kevyttä musiikkia. Iskelmä-Finlandia –tunnustuksen ovat aiemmin saaneet Antti Huovila (2001), Marion Rung (2002), Kari Tapio (2003), veljespari Matti & Teppo (2004), Jari Sillanpää (2005) sekä Paula Koivuniemi (2006). Tämän vuoden Finlandia-konsertin kapellimestarin tehtävään on valittu kotimaisen musiikin moniosaaja Pekka Kuorikoski ja konsertin säestyksestä vastaa PopFinlandia-orkesteri. TV2 te-

TANSSII TÄHTIEN KANSSA -OHJELMAN UUDET TÄHDET

KEIKKOJA JA LEVYTYSSOPIMUS SM-orkesteria hemmotellaan monin tavoin, se saa mm. mahdollisuuden levysopimukseen (MTG) ja keikkamyyntisopimuksen. Lisäksi Kullervo Linna -säätiö palkitsee voittajan rahapalkinnolla. Tänä vuonna mukaan on tullut uusia yhteistyökumppaneita: Suomen Muusikkojen liitto ry, Tanssinjärjestäjien Tuki ry, Suomen Huvijärjestäjien Keskusliitto ry ja Suomen Tanssinopettajain liitto. Nämä tanssinjärjestäjien ja huvipaikkojen etujärjestöt haluavat olla edistämässä ja kehittämässä tanssilavamusiikin jatkumista ja takaavat myös voittajalle työllisyyden keikkapaikoilla. Tuomariston puheenjohtajana toimii musiikin monitoimimies Martti Metsäketo.•

AIRA SAMULIN KOKO SUOMI TANSSII PALSTALLA

TANSSILEIREILLE MENNÄÄN OPPIMAAN JA PITÄMÄÄN HAUSKAA

AJANKOHTAISTA

2 - 4

ARTIKKELIT

5 - 9 10 - 13 14 - 17

UUTISET JA PAKINAT

aihealueittain TAPAHTUMAT JA MUUT ARTISTIT JA MUSIIKKI TANSSI

JOKA LEHDESSÄ MM.

MATTILAN LAULAVAN SISARUSPARVEN SUOSIO JATKUU VAHVANA

17 - 19

KYSY BUFFETIN PUOLELTA TAPAHTUMAKALENTERI JÄSENSEURATIEDOT YHTEISTYÖJÄSENET JÄSENETUPAIKAT TANSSIPAIKKALIITE (keskiaukeama)

TANSSIVIIHDE -LEHTI 2/2007

KESÄKAUDEN PAKINA

SAMASSA VENEESSÄ

oskus tuntuu, että se ihana viikonloppu onkin kaikkea muuta kuin ihana. Kulunut viikko on voinut monellakin eri taholla olla kaikkea muuta kuin sujuvasti mennyt palkitseva työrupeama. Eikä varmasti kukaan ole sellainen päivänsäde, etteikö joskus enemmän tai vähemmän kiristäisi. Meillä kaikilla tuntuu joskus tulevan sellainen, minä en hymyile - , en ole kohtelias- , enkä muutenkaan millään muotoa tahdo olla oma miellyttävä itseni - päivä. ”Joskus tuntuu, että ne viikonlopun ihanat tanssit ovat kaikkea muuta kuin ihanaa. Viimeksikin lipunmyyjä oli ynseä murahteleva otus, joka tuskin sai sanottua edes päivää. No, myönnetään, että itsekin saatoin ehkä olla vähän tyly. Mutta minähän sitä rahaa tässä maksan, eikö siitä pitäisi tulla edes hymyilevä tervetuloa toivotus? Ja musiikki tuli liian lujaa, valot olivat liian kirkkaat, lattia ei luistanut, kahvi oli liian kuumaa….” ”Joskus tuntuu, että ne ihanat viikonlopun tanssit ovat kaikkea muuta kuin ihanaa. Koko viime viikko meni lanatessa parkkipaikkaa, hioessa tanssilattiaa, vaihtaessa lamppuja salin kattoon, kun ne ovat muka liian kirkkaat, ja maistellessa ja haistellessa lattia liukasteita kun kahvi ei liukasta tarpeeksi, se valkoinen jauho sotkee vaatteet ja se yksi myrkky saa ne laulajat röhimään. Ja sitten kun se lattia on viimein liukas, joku tulee sanomaan että nyt siellä kaatuu!! Pidetään ne tanssit, mutta minä mökötän!” ”Joskus tuntuu, että ne ihanat keikat ovat kaikkea muuta kuin ihanaa! Taas joutuu ajamaan monta tuntia, huoltamon kahvi oli varmasti eilistä, bussiin tuli taas karmean kallis remontti, äänentoistossa on jotain vikaa, koko viime viikko meni

UUDET TUULET PUHALTAVAT TANGOMARKKINOIDEN

LAULUKILPAILUSSA

treenatessa uutta ohjelmistoa, eikä siitä kuitenkaan kukaan tykkää ja ääni on mennyt! No, mennään sitten kun on pakko! Mutta yhtään ylimääräistä ei esitetä, toiveita ei toteuteta, eikä vahingossakaan hymyillä.” Ajatellaanpas toisin.. ”Tänä viikonloppuna ajattelin mennä tansseihin ja unohtaa kerta laakista kaikki huolet ja murheet. Nyt olen vapaa kaikista työpaikan jutuista ja otetaan laatuajasta kaikki ilo irti. Jos kukaan ei järjestäisi tansseja, eikä kukaan soittaisi ja laulaisi, niin missäs minäkin viikonloppuni viettäisin? Voi veikkoset, täytyypä oikein sanoa niille kasvotusten, että on se vaan mukava juttu nämä tanssit!” ”Huomenna olisi taas tanssi-ilta. Toinen orkesteri joutui perumaan, mutta ei hätä ole tämännäköinen. Ohjelmatoimisto löysi orkesterin ja toinenkin bändi lupasi auliisti soitella koko illan jos niikseen tulee. Olipa nekin mukavia, oikein rentoja kavereita! Täytyypä oikein keittää kahvit ja ottaa pojat vastaan oikein kädestä pitäen. Ja mitä minäkin tekisin ilman niitä tanssijoita ja soittajia? Mukavaa sosiaalista kanssakäymistä itsellekin nämä illat!” ”Illan keikka jo häämöttää, on se kyllä hienoa päästä taas lavalle toteuttamaan juuri sitä, mistä aikaisemmin vain haaveilin. Se on mahtava ﬁilis, kun yhdessä yleisön kanssa saadaan tunnelma kattoon. Joskus lavan ohi tanssivan parin hymy ja hyvä ﬁilis antaa sen parhaimman palkinnon ja tulee hyvä mieli itsellekin. Tänä iltana laulu raikaa ja soitto soi!! Täytyypä erikseen vielä oikein kiittää järjestäjää hyvästä huolenpidosta. On tämä sentään jotain sellaista hienoa, mitä muilla ei edes ole!!” Voisiko olla että omalla käytöksellä voisimme joskus saada jonkun raskaankin työviikon runteleman ihmisen hyvälle

rentouttavalle tuulelle? Pienet eleet usein tuntuvat saavan ihmeitä aikaan. En toki väitä, että huonoja päiviä ei olisi koskaan omalle kohdalle siunaantunut ja etteikö suustani olisi koskaan päässyt sellaista mitä olisin mieluummin ollut sanomatta. Mutta tulevaisuudessa lupaan tehdä kaikkeni omalta osaltani että vene, jossa kaikki olemme, olisi saumoistaan mahdollisimman joustava ja tiivis. Sellainen vene kestää suurempiakin vastoinkäymisiä. Hymyillään, kun tavataan! Terveisin; Tanssin ja laulun innokas harrastaja

KUVAT: MARTTI HAUTAMÄKI JA ESA-MATTI ÅKERBERG

Seinäjoen ﬁnaalin karsinnassa esitettävien tangojen treenauksesta. Kukin ﬁnalisti esittää myös yhden omavalintaisen kappaleen, joka ei ole tango! SEINÄJOEN FINAALILÄHETYKSET UUDISTUVAT

Vuoden 2006 kuninkaalliset Marko Lämsä ja Elina Vettenranta .

uoden 2007 Seinäjoen Tangomarkkinoiden tangolaulukilpailu uudistuu. Tänä vuonna kilpailun kulkua ja pisteiden laskua on muutettu aikaisemmista vuosista, lisäten Seinäjoki Areenan ja tv-katsomoiden jännitystä entisestään. Uutena käytäntönä, Tangolaulukilpailussa, valitaan ainoastaan yksi Tangoprinssi- ja prinsessapari. Kilpailijoille annetaan tänä vuonna ohjeistus pukeutumiseen semifinaalin ja finaalikilpailujen aikana. Raision semifinaalissa nähtiin esiintymisasuina nuorekasta ja trendikästä. Finaalin karsinnassa pukukoodina on ke-

säistä ja juhlavaa, ja finaalissa iltapuku ja smokki. Uudistuksella halutaan nostattaa tangokilpailijoiden omaa persoonaa enemmän esille, sekä monipuolistaa heidän näkyvyyttään sekä yleisön, että tuomariston edessä. TANGOFINALISTIT MTV3:N UUDESSA TELEVISIOSARJASSA! Raision semifinaalista finaalipaikoille selviytyneet esiintyjälupaukset esitellään kesäkuun aikana lähetettävässä MTV3:n ohjelmasarjassa Kohti tangoa. Kukin ohjelma sisältää finalistien haastatteluja sekä otteita

Perjantain finaalin karsinnassa (6.7.) kilpailee tuttuun tapaan 5 miestä ja 5 naista pääsystä seuraavan päivän finaalihuipennukseen. Tänä vuonna karsintaa on muutettu siten, että lauantaille valitaan vain 2 miestä ja 2 naista mittelöimään Tangokuninkaan ja -kuningattaren tittelistä. Lauantain finaalissa kilpailevan finaalinelikon valinnasta vastaa puolitetusti tangotuomaristo sekä yleisö. Nyt siis yleisön äänestämät kuningas- ja kuningatarsuosikit pääsevät suoraan kilpailemaan kirkkaimmasta kruunusta! Lauantain finaalissa (7.7.) tangofinalistit esittävät kukin perinteisen tangon, modernin tangon sekä “kaksintaistelutangon” puoliksi vastakilpailijansa kanssa. Nämä kappaleet ovat finaalin karsinnassa julkistettavat Tangon sävellys- ja sanoituskilpailun 2 parasta tangoa. Tuomariston pisteytys poikkeaa aikaisemmista vuosista siten, että tuomaristo antaa kilpailijoille pisteet jokaisen laulusuorituksen jälkeen. Uusi käytäntö tulee lisäämään jännitystä ja dramatiikkaa koko kilpailun ajaksi, viimeiseen loppuhuipennukseen asti. Yleisöäänestys alkaa kesäkuun alussa, MTV3-kanavalla

pyörivän Tangomittari-äänestyksen myötä. TANGO-ORKESTERIN UUSI KOKOONPANO JA KAPELLIMESTARI Uudet tuulet puhaltavat myös suoria tv-lähetyksiä säestävässä orkesterissa. Seinäjoki Areenan suurestradilla tullaan näkemään ja kuulemaan 24-henkinen Seinäjoen Suuri Tango-orkesteri, kapellimestarinaan säveltäjätuottaja Mika Toivanen. Tangoorkesterissa soittaa Suomen rautaisimpia ammattimuusikoita. Jäsenten taustalta löytyy levytyksiä, tv-ohjelmia sekä suurkonsertteja kotimaisen iskelmäja popgenren suurten nimien parissa. Myös pitkäaikainen yhteistyö Seinäjoen kaupunginorkesterin kanssa jatkuu. Tango-orkesterissa on edustamassa yhteensä 14 muusikkoa kaupunginorkesterin riveistä. Toivanen vastaa myös ﬁnaalikappaleiden uusista sovituksista .Kilpailun tangot saavat uuden olomuotonsa Toivasen tuoreilla sovituksilla, jotka päivittävät yli 20-vuotisen laulukilpailun uuteen aikakauteen. Luvassa on kattava annos tangoa; perinteisestä, nykypäivän moderniin tangoon.•

Otoksia viime kesän Tangomarkkinoilta; yläkuvassa Tangon tulkintaa Atriahallilla ja alakuvassa vuoden 2005 kuningaspari Saska Helmikallio ja Kati Fors avajaistunnelmissa.

WWW.SUSEL.FI

MUUSIKOSTA TOIMITUSJOHTAJAKSI

AKU TOIVOSEN TYÖ

MUSIIKIN PARISSA JATKUU

TEKSTI: JUHA LAHTI KUVA: MINNA JALOVAARA

TEKSTI: JUHA LAHTI

ku Toivonen jos joku on musiikkimies. Hän aloitti pianonsoiton opinnot 7-vuotiaana, opiskeli teoriaa ja lauloi pitkään Rauman Poikakuorossa. Ammattilaisura muusikkona alkoi Lea Lavenin taustaorkesterissa Mistralissa 80-luvulla jatkuen sitten viidentoista vuoden kiinnityksellä Finlanders-orkesterissa. Kun Toivonen vuonna 2006 päätti lähteä vetämään MTG Musiikkituottajat Group Oy:tä toimitusjohtajan ominaisuudessa, jäi keikkaelämä taakse, mutta työ musiikkiympyröissä jatkui. Eikä miehen yhteistyö Finlanders-orkesterinkaan kanssa suinkaan päättynyt. Yritys nimittäin tuottaa ja julkaisee edelleen bändin levyt. - Viisitoista vuotta olin tosiaan mukana Finlandersissa. Minua on kuitenkin aina kiinnostanut kaupallinen ura, ja halusin suunnata omaa tekemistäni siihen suuntaan, siksi olen nyt tekemässä tätä työtä, Aku Toivonen perustelee valintaansa. Aku Toivosen johtama MTG toimii sekä musiikin tuotanto- että levy-yhtiönä. Musiikin kuluttajille on usein epäselvää kaikki äänitteiden tekemiseen liittyvät koukerot, siksi Toivonen haluaakin selvittää aihee-

seen liittyviä käsitteitä. - Aika usein on vallalla sellainen käsitys, että laulaja julkaisee itse levynsä. Todellisuudessa laulajan osuus useimmiten rajoittuu pelkästään siihen, että hän käy studiossa laulamassa biisit. Tuotantoyhtiö on se, joka hoitaa musiikin julkaisukuntoon. Siihen siis sisältyy muun muassa kappalevalinnat, sovitukset ja studiotyöskentely. Kun sitten itse musiikki on valmis, alkaa levy-yhtiön työ, kuten levyjen

HEINÄLUOMA

HALLITSI PARKETIN TEKSTI JA KUVA: HEIKKI MERIHAARA

ärvenpäässä maaliskuussa järjestetty vaalitentti toi johtavat poliitikot tanssikansan eteen. TV1:n Järvenpään Tanssikeskuksessa järjestämässä tilaisuudessa olivat keskustelemassa pääministeri Matti Vanhanen (kesk), valtiovarainministeri Eero Heinäluoma (sd) ja puheenjohtaja Jyrki Katainen (kok). Noin tunnin kestäneessä suorassa lähetyksessä ehdokkaat väittelivät kiivaasti ajankohtaisista aiheista. Katsojille tarjottiin poliittisen puuron kevennykseksi välillä tanssijoiden haastatteluja. Ohjelman lopuksi katsojat

jännittivät, kuinka väittelijät suhtautuvat tanssihakuun. Pisteet korjasi kotiin Heinäluoma, joka pyörähteli näyttävästi lattialla helsinkiläisen Marja Hämäläisen seurassa. – Nyt ainakin mieheni tietää, missä olen ollut, kun on sen television kautta nähnyt! Toki kerroin aikeistani hänelle etukäteen, myönsi Hämäläinen. Vanhanen antoi hakijoille pakit – myös tanssipaikan emännälle Liisa Kinnuselle. Vanhanen vetosi väsymykseen. Katainen kieltäytyi tanssitaidottomuuteensa vedoten. Finlandersin soittama Oikeesti oli liian kova haaste. •

Järvenpään Tanssikeskuksessa järjestetty vaalipaneeli keräsi runsaasti väkeä seuraamaan Matti Vanhasen, Jyrki Kataisen ja Eero Heinäluoman poliittista vääntöä.

TANSSII TAHTIEN KANSSA

monistaminen, kansien suunnittelu, mainonta, levyjen myynti jakelijoille, jne. MTG toimii sekä tuotanto- että levy-yhtiönä, Toivonen selvittää toimintaa. Jatkossa Aku Toivonen on laajentamassa MTG:n toimintaa myös media-alalle. Yritys toimii sisällöntuottajana Hesburgerketjun myyntipisteisiin toteutettavassa Hese-TV konseptissa. Lisäksi yritys tulee syksyllä 2007 avaamaan internetissä musiikkikauppa.ﬁ- palvelun.•

o 21. kerran järjestettävä Tapsan Tahdit on vuosien saatossa kasvanut melkoisiin mittoihin. Laulelmatapahtumana aikoinaan aloittanut tapahtuma on taipaleensa varrella laajentanut musiikkitarjontaansa muillekin musiikin alueille - toki laulelma edelleen on yksi Tahtien pääaiheista. Musiikkitarjonnan monipuolistaminen on myös taannut tapahtuman kävijämäärän tasaisen kasvun. - Viime vuonna kävijöitä oli melko tarkkaan 30 000, ja tänä vuonna olemme asettaneet tavoitteen täsmälleen samaksi, kertoo toimikunnan puheenjohtaja Timo Pälä. Tapsan Tahtien luonne on jo kymmenkunta vuotta sitten muuttunut iskelmävoittoiseksi. - Laulelmakulttuuri Suomessa on suhteellisen kapea-alaista, joten olemme siirtyneet enemmän iskelmäpuolelle. Tästä hyvänä esimerkkinä on Iskelmä Finlandia- palkinto, Timo Pälä mainitsee. Paritanssin ystäville Tapsan Tahtien kehityssuunta on varsin mieleinen. Tahtien tapahtumapaikkana oli aikaisemmin tori, nyt on siirrytty Tahtikadulle. - Tahtikadun ohjelma painottuu tanssiin. Kadulle on rakennettu suuri esiintymislava, ja

TAAS TANSSITAAN

tansseja järjestetään joka päivä huippuartistien esiintyessä. Esiintymislavan eteen on myös rakennettu tanssilattia, Pälä kertoo. Tapsan Tahtien tämänhetkisestä monipuolisuudesta kertoo myös se, että jäähallissa järjestetään tapahtuman yhteydessä bile-ilta, jossa esiintyy muun muassa Idols-tähtiä Antti Tuisku mukaan lukien, sekä Men-

neisyyden Vangit. Ja tapahtuman perinteitä kunnioittaen, Lauluteltassa voi nauttia trubaduurien esityksistä ja osallistua yhteislauluun tai karaokeen. Tapsan Tahdit järjestetään Nokialla 25. - 29.07.2007. •

Kuva vuoden 2006 avajaistansseista, solistina Tomi Markkola

KUVA: HARRI HINKKA

”KESÄILLAN VALSSEJA”

V 2:en suosittu ”Kesäillan Valssi” –ohjelma starttaa Suomen kesälavoille jo kahdennentoista kerran. Lähetykset nauhoitetaan kesäkeskiviikkoisin Etelä-Suomen tanssilavoilla ja televisiosta ohjelma on katsottavissa perjantaisin. Tuttuun tapaan juontajana toimii ihastuttava Sari Tamminen, joka on tänä vuonna saanut aisaparikseen Idols-ohjelmastakin tutun Janne Katajan. Mielenkiintoisia kohtaamisia on odotettavissa, kun kaupunkilaispoika Janne tapaa lavatanssin taitajia ja joutuu Maija Astikaisen tiukkaan tanssinopetukseen. Ohjelman vakio-orkesterina toimii ”Viihdyttäjä 2007” voitaMaija Astikainen

KUVA: PERTTI MANNELIN

ja Sinitaivas, joka valittiin pääsiäisenä Viihdyttäjä –kilpailun ﬁnaalissa. Mukana on tietenkin myös Suomen ykkösartisteja, kuten Tapani Kansa, Matti ja Teppo, Reijo Taipale sekä Rainer Friman. Jokaisessa ohjelmassa on mukana myös tuore artistikasvo, joka pääsee näyttämään osaamistaan tanssiväelle. Tarkemmat esiintyjälistat ja nauhoitusten ajankohdat löytyvät http://www.yle.ﬁ/kesaillanvalssi/ -sivustolta. •

Janne Kataja ja Sari Tamminen ovat räväkkä juontajapari Kesäillan Valssin pyörteissä.

Nauhoitukset 1. Keskiviikkona 30.5. KISARANTA, Kangasala artisteina Marita Taavitsainen, ja esiintyjät: Mikko Siltala. Ohjelma nähdään TV2:lla 15.6.2007 klo 21.00 2. Keskiviikkona 30.5. KISARANTA, Kangasala artistina Pekkaniskan Pojat sekä Sami Keskitalo. Ohjelma nähdään TV2:lla 22.6.2007 klo 21.00 3. Keskiviikkona 6.6. ESAKALLIO, Somero artisteina Matti & Teppo sekä Laura Carita. Ohjelma nähdään TV2:lla 6.7.2007 klo 21.00 4. Keskiviikkona 6.6. ESAKALLIO, Somero artistina Markus Törmälä & FBI Beat sekä Mikael Konttinen. Ohjelma nähdään TV2:lla 13.7.2007 klo 21.00 5. Keskiviikkona 13.6. NURMEN LAVA, Lempäälä artisteina Tapani Kansa ja Tiina Pitkänen. Ohjelma nähdään TV2:lla 20.7.2007 klo 21.00 6. Keskiviikkona 13.6. NURMEN LAVA, Lempäälä artistina Rainer Friman ja Juha Metsäperä. Ohjelma nähdään TV2:lla 27.7.2007 klo 21.00 7. Keskiviikkona 4.7. RIUTANHARJU, Riihimäki artisteina Reijo Taipale ja Susanna Heikki. Ohjelma nähdään TV2:lla 3.8.2007 klo 21.00 8. Keskiviikkona 4.7. RIUTANHARJU, Riihimäki artistina Jani & Jetsetters ja Heli Ruotsalainen. Ohjelma nähdään TV2:lla 10.8.2007 klo 21.00

TANSSIVIIHDE -LEHTI 2/2007

TANSSII TÄHTIEN KANSSA

MARIKO PAJALAHTI JA ALEKSI SEPPÄNEN -TANSSIN UUDET TÄHDET

TEKSTI: ANITA ANDERSSON KUVAT: MTV3 TIEDOTUS / TANSSII TÄHTIEN KANSSA

Mariko ja Aleksi ovat tähtiä. Sunnuntaina 22.4. Tanssii Tähtien kanssa –ohjelman ﬁnaalissa Myrskyluodon Maijan tahdissa lyötiin sinetti voitolle. Musiikki oli täydellinen valinta, laulu johon pari oli ihastunut jo kauan ennen kuin uskalsivat toivoa ﬁnaalipaikkaa.

nneksi Konalassa tanssisaliksi muuttuneessa entisessä koulussa oli sen verran hämärää parketin ympärillä, että paikalla ollut väki pystyi nieleskelemään rauhassa ja pyyhkimään silmänurkkaan tulleita liikutuksen kyyneliä. Marikon ja Aleksin välittämä tunnelma ja heidän välisensä henkilökemia oli käsin kosketeltavaa. Jostain syystä tuomaristo ei ollut ihan samaa mieltä kuin yleisö joka viime kädessä voittajan kuitenkin äänesti. Mariko ja Aleksi saivat tuomareilta tasaisesti pisteen pari heikompia arvosanoja kuin toinen ﬁnaalipari, Sari Siikander opettajanaan Mikko Ahti. Missään nimessä toinen parikaan ei ollut huono. Ilta oli todellista tanssin juhlaa. SUURI MUODONMUUTOS Kwan-yhtyeen solisti MC Mari-

JONE NIKULA

SAI ÄIJÄT TANSSIMAAN

ko on bändinsä kanssa lavalla ollessaan jotain aivan muuta kuin tämä glamourprinsessaksi muuttunut kaunotar joka ohjelman myötä katsojien eteen ilmestyi. Korkokengät, prinsessapuku, kimallusta ja naisellisuutta, siinä Marikon uusi look. Hän totesikin viihtyvänsä myös tällaisissa asuissa ja otti vaatimattomana vastaan saamiaan kehuja. Muutos Marikon kohdalla oli vielä suurempi kuin näyttelijä Sarin kohdalla. Sari oli myös glamourprinsessa jokaisessa ohjelmassa, mutta näyttelijän taidoilla, monenlaisia rooleja näytelleenä, muutos ei vaikuttanut niin suurelta kuin rokkari-Marikon osalta. JÄNNITYSTÄ ILMASSA Kutsuvieraat ja lehdistön edustajat kokoontuivat Konalaan hyvissä ajoin ennen h-hetkeä. Juontaja Marco Bjurström

TEKSTI JA KUVAT: ANITA ANDERSSON

Katja Koukkula ja Jone Nikula Ella Kannisen ja Marco Bjurströmin haastateltavana viime vuoden Tanssii Tähtien Kanssa -ohjelman puitteissa.

os ajatellaan kilpatanssia, hevimies, toimittaja ja Idols-tuomari Jone Nikula ei ehkä ole ensimmäinen miespuolinen henkilö, jonka voi ajatella parketilla pyörivän. Hän yllätti kaikki Tanssii Tähtien kanssa –ohjelman ensimmäisellä tuotantokaudella. Espanjalaisvaatteet päälle, pitkät hiukset kiinni ja Jorgen hahmo oli syntynyt. Lattarit, vakiot ja muutkin tanssiaskeleet siivittivät äijän taivalta opettaja Katja Koukkulan johdolla. Jonen esi-

merkki innosti myös muita äijiä tanssilattialle. Keväällä Jone on kokeillut yhdessä toisen heviäijän, Jouni Hynysen kanssa Subtv:n Äijätsarjassa erilaisia äijämäisiä juttuja aina sikopaimenesta tankin ohjaamiseen. - Tanssiminen on fyysisesti rankempaa ja kovempaa, sitä tuli tehtyä pitemmän aikaa, toteaa Jone. Äijät-sarjan yhteydessä käytiin vain perehtymässä töihin, se ei ollut fyysisesti rankkaa. Äijiä ﬁlmatessa naurettiin

enemmän, joskin kyllä tanssiessakin naurettiin. Jone hymyilee ajatukselle että hänen esimerkkinsä on rohkaissut miehiä tanssilattialle. - En ole jatkanut tanssimista. Ei ole partneria jonka kanssa harrastaa. Pitäisi opetella lisää. Ei ole kivaa alkaa haparoimaan omillaan kun pääsin hyvän opettajan oppiin alussa, Jone sanoo. Elämä jossa mikään inhimillinen ei ole vierasta, se on ainoaa oikeaa elämää, kaikkea voi kokeilla kerran. •

selittää nopealla tempolla yleisölle illan kulkua. Suurin osa puheesta menee valitettavasti ohi, nimenomaan puhenopeuden takia. Ennen tv-lähetyksen alkua nauhoitettiin Jorma Uotisen esittämä tanssi, se kohua herättänyt esitys jossa hän esiintyi mustissa trikoissa ja punaisessa pitkässä hameessa ja joka televisiossa nähtiin äänestystulosta odotellessa. Tanssi oli varmaankin hyvin taiteellinen, mutta se oli väärässä paikassa väärään aikaan. Myöhemmin ohjelmaa nauhalta katsoessa osa yleisön

naurunpyrskähdyksistä kuului kotikatsomoonkin. Niin yleisöstä kuin pressiväestä pidettiin erittäin hyvää huolta järjestäjien taholta koko ohjelman ajan. Kaikki sujui tältä osin nappiin. Kumpi pari voittaa, siinä illan kysymys, molemmat nimittäin parit onnistuivat esityksissään. VOITON JÄLKEEN Marco Bjurström ja Ella Kanninen luotsaavat ohjelman loppuhetkillä kaikki kilpailuun osallistuneet parit lattialle. Sitten

WWW.SUSEL.FI saamme kuulla yleisön mielipiteen ratkaisseen voiton Marikon ja Aleksin hyväksi. Katsomo repeää. Mariko otti voiton vastaan varsin rokkarimaisesti rajulla tekstillä, Aleksi hillitymmin. Kaikki parit tanssivat voittajaparin ympärillä kunnes lamput sammuivat ja lähetys loppui. Sitten alkoi hulina. Parketti täyttyi onnittelijoista. Finaaliparit kävivät nettitv:n haastattelussa. Muita pareja kuvattiin sillä aikaa. Sitten tulivat estraadille Sari ja Mikko. Pettymys ei näkynyt heidän kasvoillaan. Heidän jälkeensä tulivat Mariko ja Aleksi. Otettiin yhteiskuvia kaikista nel-

jästä. Siinä vaiheessa kun naisista otettiin yhteiskuvia, Aleksi ehti kadota. Hän kävi katsomossa olevien tanssiopettajiensa luona. Viimein hänetkin saatiin takaisin Marikon viereen. Kysymykset satelivat voittajille. Mariko kertoi kuinka on saanut voimia ohjelmaa katsoneiden ihmisten palautteesta, heidän kiitoksestaan. Mitään ei jäänyt hampaankoloon vaikka tuomaristolta tulikin huonommat pisteet. Voittoa juhlitaan kunnolla. Lisäksi kaikki neljä ﬁnalistia toivoivat jatkoa yhteistyölle. Sitähän onkin tulossa syksyllä ainakin Helsinkiin Aleksanterin

teatteriin, näemme molemmat parit yhdessä näyttämöllä. Ohjelman suosio oli Suomen oloissa varsin suuri. Katsojat rakastavat sympaattisia tanssijoita ja haluavat seurata heidän kehitystään ja kilpailemistaan. Myöhemmin MTV3:n kesäohjelmia esittelevässä pressitilaisuudessa kanavan ohjelmajohtaja Jorma Sairanen ei tyrmännyt ajatusta kolmannesta tuotantokaudesta. Sitä odotellessa, ei kun tanssimaan vaan! • Yhteispotretissa; Aleksi Seppänen, Sari Siikander, Mariko Pajalahti ja Mikko Ahti.

LETKEÄSTI LEVILLÄ

-TANSSILEIRI 24.-26.8.2007 Lajit: Foxi, bugg, rumba, fusku neljässä tasoryhmässä. Ekstralajina salsa. Aikataulu: Ilmoittautuminen perjantaina klo 15 – 17. Tanssikurssi alkaa pe klo 17.30 ja päättyy su klo 13.00. Opettajat: Anna ja Mika Väisänen, Pirjo ja Tommi Koivula, Sari ja Jari Aaltonen, Kati Koivisto ja Ossi Kalliokoski Leirimaksut: 50 €, 10.8. jälkeen maksu 60 € SUURTANSSIT ULKO- JA SISÄLAVALLA • Perjantaina uusi Tangoprinsessa yhtyeineen • Lauantaina SMORK 2007 -voittajayhtye ja ROSVO-teema! Parhaiten pukeutunut palkitaan seuraavan tanssileirin majoituspaketilla. • Molempina iltoina myös Trio Dreams ja karaokea. vuos Marilyn im allia

Ilmoittautuminen: www.nastat.net

2006

Majoitus: 75 € per hlö 2-hengen huoneessa / 2 vrk Majoitushinta sisältää: • aamiaiset • kylpylän sauna- ja allasosaston ja David-kuntokeskuksen käytön • sisäänpääsyn tanssiravintolaan – suurtanssit sisä- ja ulkolavalla – alakerrassa karaokea • sisäänpääsyn Lasten Maailmaan

HOTELLI LEVITUNTURI Elävää musiikkia 365 iltana vuodessa.

HOTELLI LEVITUNTURI • 99130 SIRKKA • Puhelin (016) 646 301 • Fax (016) 646 660 hotelli.levitunturi@hotellilevitunturi.fi • www.hotellilevitunturi.fi

TANSSIVIIHDE -LEHTI 2/2007

LAVATANSSISEURA MUKANA TANSSIVÄKI BAILAA JA PALKITSEE MUSIIKKIESITYKSESSÄ

IKAALINEN KERÄÄ TANSSIVÄKEÄ

TEKSTI: PENTTI TERÄVÄINEN KUVA: PAULA TERÄVÄINEN

Tanssilattioiden liepeillä työskentelevät musiikin ammattilaiset ja innokkaat tanssinharrastajat verkostoituvat jo 18. kertaa 8 – 9. syyskuuta Lavakauden päättäjäisissä. Niitä vietetään jo 15. kertaa Ikaalisten kylpylässä.

avakauden päättäjäisiä vietetään tanssivuoden taitekohdassa. Kesälavat sulkevat oviaan ja talvipaikat aloittelevat kauttaan. Kyseessä ovatkin eräänlaiset ”pestuumarkkinat”, joilla esitellään alkavan kauden uutta ohjelmistoa tanssienjärjestäjille ja alan harrastajille. Yritysmaailmasta tuttu termi ”verkostoituminen” toteutuu tapahtumassa hyvin. Ammattiväelle tämä merkitsee uusien levytys- ja keikkamyyntidiilien solmimista sekä jo voimassaolevien kontaktien vahvistamista. Alan harrastajat voivat bongata sekä asemansa jo vakiinnuttaneita tähtiä että nousevia uusia kykyjä. Nimmarivihkot ovat kovassa käytössä. Lavakauden päättäjäisten noin 50 artistin Tätä Suomi tanssii –gaalan yhteydessä jaetaan iso nippu erilaisia palkintoja. Palkittavien joukossa ovat mm. Kesän 2007 tanssihitti, radioiden

Kuukauden ja Vuoden levyjen tekijät sekä Vuoden Tanssittaja ja Tanssittajatulokas. Lavakauden päättäjäisiin ovat tervetulleita kaikki tanssija

iskelmämusiikin harrastajat ja ammattilaiset. Lisää tapahtumasta on kesän mittaan luettavissa netissä osoitteessa www.hitit.ﬁ

Tulevana kesänä Somerolla juhlitaan jälleen suurten taiteilijoiden, Unto Monosen ja Rauli Badding Somerjoen, musiikin merkeissä.

auli Badding Somerjoen syntymästä on tänä vuonna kulunut 60 vuotta. Muistopäivää juhlii Esakalliolla tanssiseura Monokas sekä joukko tunnettuja somerolaisia muusikkoja ja laulajia esityksellä, jonka on käsikirjoittanut ja ohjannut Kaija Parko. Draamallinen musiikki-tanssiesitys on nimeltään ”Sydämessäin Rauli Badding Somerojoki 60 vuotta”. Esitys on kaksituntinen ja sai ideansa parin vuoden takaa, jolloin Esakalliolla vietettiin Unto Monosen 75vuotismuistopäivää. Silloinen pienimuotoinen esitys sai aivan mahtavan vastaanoton, ovathan Mononen ja Badding Someron omia poikia. Paikallisia säveliä, muistojen musiikkia on koottu esitykseksi, jossa tangon tus-

•TANSSITARVIKKEET•HARJOITUSASUT• •TANSSIMUSIIKKI•TANSSIKENGÄT•

Alemana Dance Center, PORI Alemana Dance Center, JKL puh. 02-5480 759, fax 02-5481 077 puh./fax 014-612 488

laaja ja laadukas valikoima

katso liikkeidemme tarkemmat aukioloajat ja yhteystiedot nettisivustoltamme!

Pitkäkatu 35, 44150 Äänekoski

tanssikenkiä, tanssiasuja

GSM 040 505 2507

ja muita alan tuotteita!

E-mail: dancestopoy@pp.inet.

tilaa esittely tilaisuuksiisi,

TERVETULOA TUTUSTUMAAN!

soita puh. 0400 591 646 tai sähköpostitse alemana@co.inet.fi

TUTUSTU tuotteisiin

www.alemana.fi

www.tapiola.fi tai 0203 63630 ma–pe 8–20.

TEKSTI JA KUVA: AHTI KUKKONEN

www.dancestop.

Pertti Riikonen (oik), Juha Kohonen ja Antti Toukkari katsastavat Baddingin suosikkikappleen, ’Arpiset haavat’, sävelkulkua. ka ja rokin riemu yhdistyvät. Someron oma juttu löytyi ja mahtavan yleisömenestyksen siivittäminä juhlitaan jälleen Esakalliolla ensi heinäkuussa kahtena sunnuntaina. Tällä kertaa Baddingin musiikki on pääosassa. Mukana esitystä on tekemässä yli 40 henkeä. Juhlat päättyvät yleisötansseihin. Esityksen musiikista vastaa kaksi

juuri näihin tilaisuuksiin koottua bändiä. Somerolaiset laulajat tulkitsevat paikkakunnan omien muusikoiden kappaleita ja Monokkaan tanssijat luovat omilla esityksillään syvyyttä tulkintaan ja tunnelmaan. Tämä esitys yhdistää mainiolla tavalla paikallisen musiikkiperinteen ja tanssin. •

JALALLA KOREASTI

ASUNTOVAUNUJEN KUPEESSA Useilta Suomen karavaanarien leirintäalueilta löytyy hyviä tanssipaikkoja.

suntovaunulla matkailu ja lavatanssit vetoavat kesällä useisiin suomalaisiin. Leirintäalueita Suomesta löytyy noin 500 ja karavaanariliiton omien jäsenyhdistysten ylläpitämiä alueita löytyy eri puolilta maata 62. Matkailu- ja tanssiharrastuksen yhdistäminen ei ole vaikeaa, koska useilta karavaanarien leirintäalueilta, tai niiden lähettyviltä löytyy hyviä tanssipaikkoja. - Monet valitsevat leirintäalueen sen perusteella, missä on mukava seutu ja hyvä tanssilava. Myös niitä karavaanareita löytyy, jotka kiertävät jonkun artistin perässä ja valitsevat leirintäalueen sen mukaan, missä päin oma suosikki aina esiintyy,

SF-Caravan ry:n toiminnanjohtaja Timo Piilonen kertoo. Turkulaiset Jorma Salminen ja Sanna Saksa ovat kuuluneet karavaareihin jo yli kahden kymmenen vuoden ajan. Asuntovaununsa kanssa he ovat kiertäneet kesäisin pääasiassa keski- ja itäSuomea. Suosikkikohde löytyy Puruvedeltä karavaanarien leirintäalueelta. - Puruveden rannalle on pakko päästä käymään joka kesä. Sieltä löytyy hieno uimaranta ja kirkas vesi, Jorma Salminen sanoo. Karavaanarien leirintäalueita Salminen ja Saksa eivät valitse tanssilavojen perusteella, vaan hyvä tanssipaikka etsitään tarvittaessa paikallisesta lehdestä. Tanssilattialle pariskunta ei eksy

TANSSIIN KUTSU LAPPEENRANNASTA

- HAAVEESTA TOTTA

oin puoli vuotta sitten Jaakko Vatanen esitti idean tanssin ja seuran esille tuomisesta suuremmassa mittakaavassa ja vielä hyvän asian puolesta. Lappeenranta on vuoden 2007 Unicef-kaupunki ja voisimme omalta osaltamme osallistua keräykseen lahjoittamalla esityksen tuoton Uniceﬁlle. Koko homman isänä Jaakko Vatanen keräsi suunnitteluryhmän koolle ja aloitti esityksen suunnittelun valmiiksi kokonaisuudeksi. Jo alussa oli selvää, että oma tanssiseuramme Saimaan Seuratanssijat tekee työt talkoilla ja pyrkii rahoittamaan kulut keräämällä sponsoritukea, jota kertyikin ilahduttava määrä kattaen lähes kaikki kulut. Lämmin kiitos kaikille osallistumisesta! Itse esityksen suunnittelu eteni jouhevasti Jaakon tekemän valmiin suunnitelman pohjalta. Ensimmäinen asia oli taustabändi, johon saimme kokeneet

ammattilaiset Savitaipaleelta. Tanssiyhtye Väliaikainen oli heti mukana suunnittelemassa kappalevalintoja ja esityksen kulkua. Suuren työn teki myös Raija Oksanen, joka jo alussa otti ohjaajan osan itselleen suurella innostuksella. Hän suunnitteli parit jokaiseen tanssiin ja minkälaisissa asuissa esiinnytään ja kuinka toteutetaan. Kauko (Kake) Keränen entisenä teatterilaisena suunnitteli valaistuksen ja taustakuvat ja millaisessa tunnelmassa kulloinkin mennään. Esityksen toisessa osiossa käytävä Saimaan Tähdet -tanssikilpailu vaati sekin oman aikansa suunnittelussa. Kun olimme löytäneet neljä vapaaehtoista oman kulmakuntamme “julkkista” ja heille opettajat, heistä vastuun otti Liisa Temola. Kilpailussa valssia ja fuskua tanssivat: Kansanedustaja Anneli Kiljunen, Kaupunginvaltuutettu Ari Torniainen, Teatterinjohtaja Antti Majanlahti ja salibandyn Suo-

WWW.SUSEL.FI TEKSTI JA KUVAT: MARKUS MAJABACKA

enää samaan tahtiin, kuin parikymmentä vuotta takaperin. Silloin jalalla saatettiin pistää koreasti kolmekin kertaa viikossa. KARAVAANARIEN TANSSEISSA ON VAUHTIA JA VAPAUTTA Kallionokan ja Kangasalan Kisarannan lavojen lisäksi myös Vehmassalmen tanssilava on tullut tutuksi Salmiselle ja Saksalle. Viime juhannuksena he osallistuivat siellä karavaanarien järjestämään tanssitapahtumaan. - Vehmassalmessa on iso tanssilava, ja myös esiintyjät ovat yleensä hyviä. Kävimme siellä Jorman kanssa aikoinaan treffeilläkin, Saksa kertoo. SF-Caravan ry:n toiminnanjohtaja Timo Piilonen mukaan suuret tanssilavat yksittäisillä paikoilla, kuten Merikarvialla ja Hankasalmella houkuttelevat

luonnollisesti kesäisin monia karavaanareita paikalle. Kuitenkaan kaikki eivät kaipaa tanssipaikoilta tilaa, vaan idyllistä tunnelmaa. - Peräseinäjoen Kalajärveltä karavaanarien leirintäalueelta löytyy sympaattinen tanssipaikka, jossa on hyvä tunnelma. Rannassa on pyöreä tanssilava, jossa lomailijoiden on helppo käydä tanssahtelemassa, Piilonen kertoo. Yleisten tanssien lisäksi karavaanarit järjestävät myös omia tansseja, joihin vain yhdistyksen jäsenmaksun maksaneilla on pääsy. Tavallisista lavatansseista ne eroavat siinä, että liikkeellä ollaan usein koko perheen voimin. - Karavaanarien tansseissa meno on yleensä hieman vauhdikkaampaa ja vapaampaa, kun vertaa sitä tavallisten tanssien menoon, Saksa sanoo. - Ne ovat vähän sellaiset koko perheen tanssit, Salminen lisää. •

HELSINKI: Aleksis Kiven katu 32-34 p. (09) 446 788, ma-pe 11-18, la 10-15 LAHTI: Vesijärvenkatu 26 p. (03) 782 3021, ke-pe 12-18, la 10-14 OULU: Pakkahuoneenkatu 32 p. (08) 338 122, ti ja to 12-18, la 10-15 TURKU: Sammaltie 12, Piikkiö p. (050) 538 9097, avoinna sopimuksen mukaan

Turkulaisten Jorma Salmisen ja Sanna Saksan jokavuotiseen kesätraditioon kuuluu asuntovaunumatkailu. Lentopallon ja kesäpelien lomassa pariskunta myös tanssii mielellään.

TEKSTI: ASKO KIIVERI KUVA: MARKKU OIKKONEN

menmestari Laura Kokko. Käsiohjelman ja mainoksen suunnitteli hienosti Jussi Salo. Valmiin käsikirjoituksen mukaan alkoi ahkera harjoittelu. Pikku hiljaa esitys nitoutui kohdalleen ja lopputulos näytti todella hienolta myös yleisön näkökulmasta. Itse esityksessä kävimme läpi kaikki tunnetuimmat tanssilajit.

Esiintyjinä oli n. 40 seuramme jäsentä täydennettynä muutamilla naapuriseurojen jäsenillä. Oman osansa esitykseen toi myös Tanssikoulu Onnenmaan opettajat Mika ja Anna Väisänen, jotka myös tuomaroivat tanssikilpailun. Oli todella mieltä lämmittävä tunne tanssia täydelle Lappeenrantasalille ja kuulla yleisön kannustukset ja aplodit. Tästä on hyvä jatkaa vieden tanssin sanomaa eteenpäin! •

Tanssiinkutsussa esitettiin mm. eksoottista kuubalaista Salsa Ruedaa, jossa tanssitaan aina piirissä joukon johtohenkilön ohjeiden mukaan. Kuvassa Saiset:in omia tanssijoita.

IV Tampereen kansainvälinen salsafestivaali koostuuu 36 korkeatasoisesta tanssitunnista sekä iltaohjelmasta. Suomen Seuratanssiliiton jäsenille 10% alennus Festivaalipassista! Alennushinta: 153 € (norm. 170 €). Festivaalipassi sisältää kaikki tanssitunnit, salsaillat, salsakonsertin, sekä lounaan lauantaina ja sunnuntaina. Ilmoittaudu tunneille osoitteessa: www.salsapasion.net/festival

w. w w

ss tan

ita

e.fi k i rv

TANSSIVIIHDE -LEHTI 2/2007

MATTILA-ILMIÖ

ARTISTIT JA MUSIIKKI TEKSTI: JUHA LAHTI KUVAT: TAPANI KAHILA

SISARUSPARVEN LENTO JATKUU Kolme A. Mattilaa kiertää tällä hetkellä varsin kiitettävällä tahdilla maamme tanssipaikkoja. Suuntaus suosion suhteen näyttäisi kaikilla olevan edelleen nousujohteinen.

Karvian laulavat sisarukset esiintymässä yhteisellä keikalla kotikylässään pidetyssä konsertissa; Anne, Anitta, Anneli ja Anniina.

ikä ihmeen taika kätkeytyy sisarusten menestyksen taustalle? Vai onko mitään poppakonstia sittenkään olemassa? No, pakkohan artistien itsensä on tietää, miten huipulle päästään, ja varsinkin, miten siellä pysytään. TanssiViihde yritti selvittää asiaa vasta parikymppiseltä Anneli Mattilalta. -Morjens!, heitti Anneli Mattila hauskasti korostaen soittaessani hänelle haastattelun merkeissä. Hänen itsensä mukaan puheessa on sekoitus Tampereen, Etelä-Pohjanmaan ja Porin murretta. Olisiko yhdistelmä sitten vaikka Karvian murretta – sieltähän Mattilat kotoisin ovat. Tiedä häntä, mutta mukavalta se kuulosti ja oli samalla eräänlaiset sinunkaupat joka poisti kertaheitolla sen pienenkin jännityksen, joka yleensä haastattelutilanteissa vallitsee. NYHTYRIÄ MEININKIÄ Haastattelun yhtenä tavoitteena oli siis selvittää artistin itsensä kanta siihen, mistä Anne, Anneli ja Anniina Mattilan kova suosio johtuu. Pääosin Anneli Mattilan arviot asiasta olivat juuri sellaisia, joita odotinkin häneltä kuulevani. - Keikat teemme aina viimeisen päälle. Olemme sellaisia luonnollisia ja aika vaatimattomia ihmisiä. Suomessa ei oikein ylpeilemällä pärjää, Anneli Mattila perusteli. Jotenkin sisarukset ovat erinomaisesti onnistuneet antamaan myös ulospäin itsestään juuri tällaisen kuvan, ja se lienee ollut varsin onnistunut käyttäytymismallin valinta. Mutta vielä oli kuitenkin yksi suosioon vaikuttava asia, jota Anneli Mattila halusi painottaa, ja josta kaikkien artistien kannattaa ottaa opiksi.

- Me olemme nyhtyreitä asiamme suhteen! Ainakaan minulle ei kylläkään ollut selvillä, mitä ’nyhtyri’ tarkoittaa ja niinpä jouduinkin pyytämään lisäselvitystä asiaan. - Nyhtyri on sellainen tinkimätön ihminen, Anneli Mattila selventää termiä. PANOSTUSTA OHJELMISTOON Leipänsä tanssimusiikkia laulamalla ansaitsevan artistin tulee tietenkin rakentaa keikkaohjelmistonsa niin, että se mahdollisimman hyvin palvelee tanssijoita erilaisissa ympäristöissä. Anneli Mattila on nyt vienyt asian vielä astetta pidemmälle. - Muutama viikko sitten minulta ilmestyi uusi levy, ’Luottaa Oik. Anneli esiintymässä Satulinnassa Hattulassa. Alakuvassa 13-vuotias Anitta vieraili lavalla laulamassa yhdessä isosisko Annen kanssa Parkanon Käenkoskella.

Huomiseen’. Se on selvästi nyt suunnattu enemmän tanssiyleisölle sisältäen vähän ’vanhanaikaisempaa’ musiikkia. Albumil-

ta löytyy muun muassa foksia ja sambaa, sellaisia biisejä siis, joita voin ottaa suoraan keikkaohjelmistoon. Levyllä vallitsee sellainen ’Laila Kinnunen’-ﬁilis, Anneli Mattila analysoi. - Meistä sisaruksista Anniinalla on ehkä tanssijalalle kaikkein antoisin keikkaohjelmisto, eli varsin paljon ihan perinteisiä tahtilajeja, Anneli mainitsee. Nuoresta iästään huolimatta Anneli Mattilalla on jo melkoisesti esiintymiskokemusta. Isosiskonsa Annen kanssa hän alkoi kiertää keikoilla 13-vuotiaana. Esiintymiskokemuksen lisäksi yksi erinomainen avu tanssimusiikin esittämisessä on oma tanssitaito. -Äiti on opettanut meidät kaikki tanssimaan jo nuorena. Kun omaa tanssitaidon, niin on helpompi tarkkailla esimerkiksi kappaleiden tempoja, kun tietää, millaisia niiden kuuluu tanssittavuuden kannalta olla, Mattila mainitsee. Sisarusten suosiossa ei siis näy hiipumisen merkkejä. Ja lopuksi Anneli Mattila vetää vielä asiaan liittyen ässän hihastaan: - Pikkusisko Anitta – nyt 13vuotias – tekee jo keikkoja oman bändinsä kanssa ja käy joskus laulamassa minun keikoillani. Hänkin on ihan selvästi luonteeltaan esiintyjä ja viihdyttäjä, eli hänestäkin varmaan vielä kuullaan, Anneli Mattila mainitsee. •

ARTISTIT JA MUSIIKKI

HELI RUOTSALAISELTA ESIKOISLEVY

TEKSTI: JUHA LAHTI KUVA: SEPPO HAGFORS

RAUTALANKAISKELMÄÄ

Maamme kevyen musiikin koneisto tuottaa nykyään liukuhihnalta uusia artisteja. Niinpä äänitteen tekemisessä pitää jokaisen uuden laulajan paneutua aika tarkasti siihen, millaista materiaalia levylleen laittaa. Heli Ruotsalaisen valinta vaikuttaa melko onnistuneelta ja kiehtovalta – tanssittavaa rautalankaiskelmää.

tse asiassa kuuntelin Heli Ruotsalaisen musiikkia ensimmäisen kerran vasta nyt. Kyseessä oli neitokaisen uusin äänite, ’Rauhaton’-single. Vaikka kuuntelussa oli vain yksi kappale, olin yllättynyt siitä, ettei kuuntelukokemukseni päättynytkään siihen runsaaseen kolmeen minuuttiin, joka on kappaleen kesto. Jäin nimittäin koukkuun, ja kuuntelin biisiä uudelleen ja uudelleen. Kappale sävellyksenä ja sanoituksena ei ollut syynä tähän – kyseessä on melko tavanomainen, kantrahtavalla kompilla kulkeva, joskin hyvin tarttuva tuote. Syyt

WWW.SUSEL.FI kin äänensä käytön suhteen. - Olen saanut esikoislevylleni mukaan kolme omaa biisiäni. Lisäksi toimin jonkinlaisena musiikin sekatyöläisenä, teen muun muassa Radiomainos-spiikkejä ja laulan stemmoja muille, Ruotsalainen kertoo. KEIKKAKUNTO KOHDALLAAN

löytyvät toisaalta. Ensinnäkin se, että nuori nainen laulaa tämäntyylistä musiikkia, loi aika mielenkiintoisen yleiskuvan, sillä eiköhän rautalankamusiikki Suomessa ole mielletty perinteisesti sittenkin ’äijien’ temmellyskentäksi? Mutta se varsinainen juttu on kuitenkin Heli Ruotsalaisen ääni, joka teki minuun totaalisen vaikutuksen. Artistin erittäin miellyttävä äänen sävy ja laulamisen puhtaus ovat jotain sellaista, mitä en ole pitkään aikaan kuullut.

Esikoisalbumi julkaistaan 16.6.2007 Ikaalisten kylpylässä Iskelmäparaatin yhteydessä. Levyn materiaali tulee noudattamaan jo aloitettua linjaa. - Mukana levyllä ovat kaikki singlekappaleet. Myös yksi cover-biisi on mukana ja yksi kappale lauletaan Mikko Mäkeläisen kanssa duettona, Heli Ruotsalainen mainitsee. Artisti osoittautuu keskustelun edetessä varsin monitoimiseksi niin musiikillisesti kuin muuten-

TANSSITTAVA ORKESTERI

KINOJAKE

Heli Ruotsalainen kiertää keikoilla Twisters-orkesterin kanssa. - Pojilla on oikea asenne tähän työhön, mikä on ensiarvoisen tärkeää. Kaiken kaikkiaan he ovat tosi mukavia kavereita, joiden kanssa tulen hienosti toimeen, artisti ylistää bändiään. Levyt ja keikkailu ovat kaksi erilaista ympäristöä. Tämän päivän valveutuneelle tanssiyleisölle ei varmasti riitä pelkästää levymateriaalin esittäminen keikoilla. Miten Heli Ruotsalainen on ottanut huomioon tämän? - Keikkaohjelmistoni on varsin monipuolinen. Mukana on muun muassa hidas valssi, jive ja lattareita, paikasta riippuen. Myös esimerkiksi humppaa olen ottamassa mukaan, Ruotsalainen luettelee. Heli Ruotsalaisen tavoite musiikkimaailmassa on se, että hän pystyisi elättämään itsensä tällä työllä. Keikkailullahan se leipä pääosin on ansaittava. Kun artsisti itse kertoo viihtyvänsä hyvin kaikenlaisissa esiintymispaikoissa, on asenne silloin tältä osin kohdallaan. Myös jatko levytyspuolella on Ruotsalaisen toiveena. Esikoislevyn menestys sanelee varmasti pitkälti jatkosuunnitelmat. No, jos albumin materiaali on vähänkin onnistunut, on tämän upeaäänisen artistin esikoisen vastaanotosta odotettavissa varsin lämmin. •

KUVA: SARI MUHONEN

UUTUSLEVYT AMMATTILAISRAADISSA

TANSSIKAPPALEITA UUSILLA ÄÄNILEVYILLÄ

Tätä Suomi Tanssii –listaa laativat tanssiravintoloiden musiikki-isännät arvostelevat alkuvuoden uutuuslevyjä tanssija iskelmämusiikin saralta. Lista julkaistaan tuoreeltaan kahdesti kuussa nettisivuilla www.hitit.ﬁ Lasse Hoikka & Souvarit - Pohjolan yö - Souvareilta sitä itseään. Levy kuuluu heidän parhaimmistoonsa. Nautittavaa kuunneltavaa ja tanssittavaa. Voiko levy yleensä alkaa paremmalla valssilla kuin Pohjolan yöllä? Poimitaan muutama muukin, vaikka kaikkihan ovat huippuluokkaa. Lapinvuokko - ehdottoman kova sana parketilla, Syksyn lehti - ihana kappale kuunneltavaksi ja tanssittavaksi. Levyn paras, sanat eivät riitä kertomaan kokonaisuutta. Tuhannen värin maa - teksti ja sävel toimivat kauniisti nivoutuen yhteen. Ruska rakkaus - tämä se on Souvarit-meininkiä. Lapin uni - solistina Jukka Lampela, kappaleessa on jotain outoa noitarummun taikaa. Lisäksi valssit, humpat ja tangot ovat aitoa Souvarit-meininkiä, Neljän tuulen tiestä puhumattakaan. Lasse Finlanders - Mitä sulle kuuluu? - Levy-yhtiön puolelle siirtynyt Aku Toivonen on ollut työstämässä albumia ja hänen paikkansa bändissä on ottanut Tomi Oravala. Tomi esittääkin mielestäni parhaan kappaleen Taas tässä kävi näin, joka on myös hänen omaa käsialaansa. Taustat ovat tietenkin parasta A-ryhmää Muutama uusi kappale on varmasti Finkuilla jo ohjelmistossa. Aika sekä radiosoitto näyttävät mitkä nousevat hiteiksi. Juke - Äijät on ihan Pretty in pink -fiiliksissä. Nimikappale diskohaitsuineen ja kertseineen on kyllä kaikin puolin täyttä timangia. Kimppalaulanta luo yllättävän paljon lisäpotkua kipaleisiin. Täysverinen, tyylikäs iskelmäalbumi. Pertsa Antti Raiski - Matkaaja - Parhaiten meikäläiseen iskivät lattarivaikutteiset kappaleet. Soundiosasto, tuotanto ja musisointi ehdotonta huippuluokkaa. Antin laulu soundaa hyvältä, liiallinen paatos aiheuttaa kuitenkin ajoittain hiukka luonnottoman kuuloista kireyttä. Tätähän voi kommentoida ihan samoin sanoin kuin Finkkujenkin uutuusalbumia, elikkä täysverinen ja tyylikäs iskelmäalbumi! Pertsa - Tyylikäs kokonaisuus, hyvät sovitukset puhaltimineen. Tanssillisuus olisi ehkä kaivannut vähän vaihtelevampia rytmejä, mutta kuunteluun aivan mainio levy. Mainitsemisen arvoinen vaikkapa tuo Kulkuri, josta pidin erityisesti. Rami Varjokuva - Kaksinkertaiselta SM-tanssiorkesterilta vihdoin pitkäsoitto. Otetaanpa nyt vain nuo helmet levyltä eli kuoritaan kermat päältä. Ilta himmenee - on loistavaa laululla ja soitolla tunnelmointia. Unessain - astetta edellistä hitaampi, jos tätä tanssittaessa kauniin ja lumoavan tumman naisen kanssa ei synny yhteyttä, niin ei sitten minkään muunkaan kanssa. Yö katseessasi - hyvää hidasta valssia. Greenfields - tässä nupit kaakossa ja twist toimii. Yhtyeen nimeä kantava Varjokuva-kappale on kuin loistava piste I:n päällä. Lasse. - Voxit ja kaikki. Että voikin olla tyylikäs kokonaispaketti. Biiseistä kolahtelivat etenkin nuo rokimmat Blackwellin ja Scottin sekä P.Smithin teokset, joissa tosin vokalisti olisi voinut toimia hiukka terävämmin. Pertsa Janne Tulkki - Viimeinen satama - Upea levyllinen uutta musiikkia ”Tulkkilasta”. Tanssittavaa ja kuunneltavaa, siis jokaiselle jotakin. Hienoja säveliä ja hempeitä tulkintoja vertaansa vailla olevista lauluista. Löytöinä mm. Viimeinen satama, Norsunluusydän, On tässä elämässä, Tahdon tanssia, Levoton sekä Saat lämmön tuntemaan. Lasse - Tuttua ja turvallista Jannea. Mies on itse säveltänyt ja sanoittanut suurimman osan kappaleista, joten tarjotaan nyt sitten oikein kunnolla Jannea. Olen edelleen sitä mieltä, että tuo Norsunluusydän on yliveto kappale, mutta Tahdon tanssia tulee olemaan vielä monen häävalssi, sillä sen verran hyvästä kappaleesta on kysymys. CD toimii miehen faneille taatusti. Juke

yväskyläläinen neljästä nuoresta miehestä ja kahdesta nuoresta naisesta koostuva KinoJake –orkesteri mainostaa olevansa ”tanssittava orkesteri”. Makuasioista on paha kiistellä, mutta ainakin palautteen perusteella myös katetta tälle väittämälle löytyy. - Kieltämättä tanssijat ovat ottaneet meidät hyvin vastaan, myöntää KinoJaken rumpali Janne Kananen. Puhtaasta sattumasta ei kuitenkaan ole kyse. KinoJake pyrkii ottamaan tanssijat huomioon niin kappalevalinnoissa kuin tempoissa ja rytmeissäkin. Näissä asioissa turvataan pitkälti Janne Kanasen asiantuntemukseen. Janne kun on sekä kilpaillut että opettanut lavatansseja. Lisäksi pyritään parhaimman mukaan kuuntelemaan millaista palautetta keikoista tulee, soittovolyymeistä tempoihin. - Kaikkia on tietenkin mahdoton miellyttää tai reagoida jokaiseen palautteeseen, mutta aina niistä jotain tarttuu, Kananen tuumaa.

Rainer Friman - Kaikkien aikojen rakastetuimmat - Tässä kaikki Raikun isoimmat hitit, jotka soivat 80-luvun lopussa ja 90-luvun alussa joka paikassa taukoamatta. Hyvä paketti tutustua miehen vanhempaan tuotantoon, jos on uudemmasta CD: stä pitänyt. Nämä kappaleet toimivat edelleen erittäin hyvin. Juke - Todellakin rakastetuimmat. Vanhalla soittajapojalla tulee nuoruus mieleen kuten tanssijoillakin. Hyvä kokonaisuus, josta löytyy tunnelmaa ja kaikki tykkää. Tätä on jo odotettu ja kansa pääsee tanssimaan kunnolla.. Harold

Monipuolisuuden ja tanssittavuuden lisäksi KinoJaken tavaramerkkejä ovat viulu, joka on tanssilavoilla nykyään hieman harvinaisempi instrumentti, sekä kinojakemainen nuorekas meininki. Kaikki kappaleet jenkasta sambaan tai tangosta rokkiin soitetaan yhtä energisesti ja kulloisellekin tyylilajille uskollisesti. Kuusihenkinen kokoon-

pano muokkautuukin aika hyvin eri tyylilajeihin. Lavatanssit ja tanssilavat ovat muutenkin lähellä yhtyeen jäsenten sydäntä. Viulisti Annina Siltanen tekee Jyväskylän Yliopiston Musiikin laitokselle gradua joka käsittelee nimenomaan tanssijoiden tanssimusiikkiin kohdistamia odotuksia ja basisti Jussi Valve taas on tutustunut

lavatanssikulttuuriin mm. osallistumalla Rönnin tanssilavan toimintaan. Yhtyeen keikkamyynti siirtyi vuoden alussa Auraviihteen osaaviin käsiin ja kesän 2007 aikana ”Jakemobiili” suuntaakin yhä useammin myös kauemmasKeski-Suomen ulkopuolelle. •

Katja Höyhtyä - Koti rakkauden - Niin tämän päivän soundein toteutettu CD kuin vain voi olla. Kappaleet ihan ok, solisti keskiverto ja yksi kappale ainakin minulle erottuu selvästi ylitse muiden. Se kappale on Souvarihanuristi Jukka Lampelan sovittama valssi Sinua sinua ainoastaan. Juke - Joukon jatkoksi levyllinen tanssillisesti sovitettuja kappaleita. Vaihtelevin rytmein tunnelmasta toiseen ja solisti onnistuu oikein mukavasti. Haaremijuttu oli hauska. Rami - Pirteää tanssimusiikkia ja monipuolisia tahteja. Löytöjä ovat Jouduin haaremiin, Vain kuu kuulla saa, Sydän vasten sydäntäin, Sinua sinua ainoastaan sekä Sä oot mun kesä. Lasse

SUSANNA HEIKKI PALASI PARKETEILLE

Pidetty ja arvostettu tähtisolisti Susanna Heikki palaa tanssipaikoille kolmen vuoden tauon jälkeen.

ARTISTIT JA MUSIIKKI

TANSSIVIIHDE -LEHTI 2/2007

usanna on kypsytellyt paluutaan pikkuhiljaa ja tanssijoiden toiveita nou-

dattaen sympaattinen Lapin tyttö palasi estradeille maaliskuussa. - Kyllä tuntuu todella muka-

”TANSSI TOHTORIN KANSSA”

TEKSTI JA KUVA: EXTRAVIIHDE

valta huomata, että ihmiset eivät ole unohtaneet. Hyvää tanssimusiikkia arvostetaan edelleen ja paljon vanhoja tuttuja on tullut taas keikoille tanssimaan, kertoo tyytyväinen Susanna Heikki. Susannan mukana kiertää nuorista soittajista koottu Karavaani –orkesteri. Uutta musiikkiakin on saatu radiosoittoon ja mukavasti jalan alla taittuva ”Vietellen” on saanut jo runsaasti soittoa. Kolarissa syntynyt ja lapsuutensa viettänyt Susanna on aloittanut keikkailun oman bändin kanssa jo 16-vuotiaana. Susanna ja orkesteri ovat keikkaileet niin häät kuin pikkujoulutkin lähinnä vanhaa tanssimusiikkia esittäen. Peruskoulun jälkeen Susanna jatkoi matkaansa musiikin parissa ja opiskeli samalla nuorisotoiminnan ohjaajaksi. Susanna ehti pitää mm. musiikkileikkikoulua alle viisivuotiaille lapsille. Musiikkia Susanna on opiskellut Rovaniemen musiikkiopistossa sekä ottanut laulutunteja. Vuonna ‘96 Susanna osallistui ensimmäisen kerran tangomarkkinoille, sijoittuen 20 parhaan

joukkoon. 1997 Susanna voitti tangoprinsessan tittelin ja ahkera keikkailu jatkui aina kaksostyttöjen syntymään asti. Lapsenhoidon ohessa Susanna opiskeli radiotyötä ja ”Sussua” on voitu kuulla viime aikoina useasti Radio Suomen yöradion aalloilla. Nykyisin Helsingissä asuva Susanna kertoo viihtyvänsä pääkaupungissa hyvin. Kaupunkilaiselämä sopii nykyiseen elämäntilanteeseen, vaikka haaveena onkin muuttaa ja asettua joskus vielä pohjoiseen asumaan. - Lastenhoitojärjestelyt lasten isän kanssa on voitu sopia niin, että keikkailu onnistuu hyvin. Keikat ovat pääasiassa viikonloppuisin ja pyrin ajamaan keikoilta kotiin niin usein kuin mahdollista, kertoo Susanna. Susanna pyrkii omien sanojensa mukaan tarjoamaan yleisölle sekä perinteistä tanssimusiikkia että nykypäivän iskelmää. - On hienoa nähdä, että monille tanssipaikoille on tullut paljon nuoria ja innostuneita paritanssiharrastajia. •

Susanna Heikki pyrkii omien sanojensa mukaan tarjoamaan yleisölle sekä perinteistä tanssimusiikkia että nykypäivän iskelmää.

TULOSSA! TULOSSA! TULOSSA! TULOSSA! TULOS Ammattitanssinopettajan, ammattimuusikon ja huippuartistien yhteistyön tulos

nen

u lk

Suomi Laulaa ja Tanssii Vol 2

J a nne T

Mukana mm.

iisa uhk T

TANSSILAVOJEN

a ne n

imo uru T

LEGENDAT Uusi pitkäsoitto cd-levy Uutta ja ikivihreää tanssimusiikkia tanssittavaksi ja kuunneltavaksi… Kaksi bugg/jiveä, kaksi valssia (mm. häävalssi Janne Tulkki ja Liisa Tuhkanen), kaksi tangoa (mm. Tangojen Yö), kaksi foksia (mm. Foksimiehen uusi sovitus), kaksi boleroa, kaksi cha-chaa (uusi Tanssitaan Aamuun!), kaksi Sambaa (uusi Goan Yöt), kaksi humppaa (mm. Janne Tulkin humppa), kaksi jenkkaa, kaksi hidasta valssia, polkka ja masurkka (Lasse Paasikon sävellys) ... 22 tanssikappaletta.

Levyn julkaisu v. 2007!

www.dancebic.com

JANNE LEINO

- Charlies solisti promotoidaan farmasian tohtoriksi TEKSTI JA KUVA: EXTRAVIIHDE

uositun Charlies –yhteen komearaaminen solisti Janne Leino on varmuudella valtakunnan ainoa keikkaileva iskelmälaulaja, jolla on taskussaan myös tohtorin paperit. Promootiotilaisuus on toukokuussa ja silloin kysytylle Charlies –orkesterille tulee väistämättä yksi ilta ilman keikkaa. Päivät Janne toimii Loimaan Keskusapteekissa proviisorin esimiestehtävissä ja viikonloput ja osittain arki-illatkin kuluvat keikkabussissa ja tanssipaikoilla ympäri Suomen. - Tanssimusiikki ja keikkailu on minulle loistavaa vastapainoa päivätöihin. Ruumiin ja sielunhoitoahan tämä keikkailukin

tavallaan on. Tanssi on hyvää liikuntaa, joka tekee ihmeitä ihmismielelle, kertoo Janne erikoisista ammatinvalinnoistaan. Charlies tekee vuosittain yli sata keikkaa ja toinen albumi, jossa Janne on solistina, on juuri tekeillä Ilkka ”junnunpoika” Vainion valvovien tuottajasilmien alla. Janne Leino on julkaissut myös ”Hans Tuulimyllypoika” satukirjasarjan ensimmäisen osan ja tälläkin sektorilla ehtiväinen Leino on työstämässä uutta satukirjaa. - Hans Tullimyllypoika opettaa lapsille ekologisia arvoja, jotka tässä ilmastomuutoksen vaivaamassa maailmassa ovat erittäin tärkeitä. - Kaikkea ehtii, kun suunnittelee työnsä hyvin. Keikkailu ei edes tunnu työltä, sillä musiikki on ollut aina lähellä sydäntä. Jos joku muukin tykkää musiikistamme niin sillä jaksaa itsekin pitkään, Janne kertoilee. Sen ajan minkä perheeltään, työltään ja musiikilta ehtii Janne käyttää liikkumiseen mm. sauvakävellen ja luennoiden liikunnan ja terveiden merkityksestä osana terveyden –ja lääkehoitoa. •

TÄTÄ SUOMI TANSSII Musiikkijuontajien lista maan tanssituimmista iskelmistä toukokuun loppupuolella 2007. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30

ed 1 2 3 4 5 * 6 8 21 27 18 11 12 15 * 7 22 * 19 9 24 14 10 23 26 25 13 16 28 17

vk 7 9 11 9 5 * 26 3 5 7 11 31 20 35 * 7 9 * 3 35 9 23 5 79 13 3 13 24 13 11

Kappale Mitä sulle kuuluu? Kuin taivaisiin Nyt boogie soi Ilta himmenee Haavoittumaton Hei Mambo Kaipuuni on uskomaton Opitko rakastamaan Kuolematon Katoaa Viimeinen satama Sateen hiljainen ääni Kesämuisto Uhkapeluri Maailman upein nainen Return To Sender Rakkautta ei piiloon saa Rauhaton Taas tässä kävi näin Aamuun on hetki aikaa Talviseen tunturiin Katseesi polttaa Julia Sinut tahdon kokonaan Oikeesti Sata miestä Päiväperhonen Nauti ja elä Taivas itkee puolestain Ota syliin ja rakasta Vietellen

Artisti Finlanders Kari Tapio Pekkaniskan pojat Varjokuva Yölintu Anita Hirvonen Anne Mattila Juha Metsäperä Maarit Peltoniemi Markus Törmälä & FBI–beat Janne Tulkki Reijo Taipale Varjokuva Agents & Jorma Kääriäinen Charlies Varjokuva Laura Voutilainen Heli Ruotsalainen Finlanders Charles Plogman Souvarit Antti Raiski Taikakuu Finlanders Paula Koivuniemi Tuija Mäensivu Matti Esko Rainer Friman Sarian Susanna Heikki

Levymerkki MTG Edel Magnum Mediamusiikki Warner Woodoodo Bluebird Hurmio Musiikkifarmi MTG PFM Bluebird Mediamusiikki EMI Edel Mediamusiikki HMC/Bonnier Edel MTG Bluebird Velhonpetsi Hurmio Magnum MTG Edel pienk. Edel Magnum Smilemusic Magnum

ARTISTIT JA MUSIIKKI

* DANCING ON THE

WWW.SUSEL.FI

RIVERSIDE www.dancebic.com

*Info 0400 883 140

JOENSUUN 30.6 - 5.7. 2007 O K K I I V I S S N A T ESÄYÖN AURINGON TANSSILEIRI K

JA JOEN JATSIT

* Tanssikenkämyynti

* Joen Jatseilla Humppa-SM ja www.alemana.ﬁ Tanssiﬁnlandia: Elvis Liperissä * Lasten- ja nuorten Tanssileiri * Tanssikursseja kaikille tasoille * Leiritanssit * Tangojen Yö * Midnight Show * Tanssinohjaajakoulutukset - seuratanssi, Latinobic, lastentanssi, senioritanssi, Swing

Suomen huippuopettajat:

Juhani Tahvanainen, Carlos Correa, Lasse Paasikko ja Liisa Kontturi, Timo Arstila, Kati Koivisto, Sanna Hirvaskari ja Marko Keränen, Tommi ja Pirjo Koivula, Anna ja Mika Väisänen, Jari ja Sari Aaltonen, Pasi Lauren, Maria Savolainen, Matti Heikkilä, Sanna-Maria Nissilä, Jaana Siitari, ym...

* Tanssia aamusta aamuun - illasta iltaan !

TANSSI

TANSSIVIIHDE -LEHTI 2/2007

KOKO SUOMI TANSSII

HAASTATTELUSSA

Tällä palstalla haastattelemme suomalaisia julkisuuden henkilöitä; miten tanssi ja musiikki kuuluvat heidän elämäänsä sekä miten he kokevat sen merkityksen.

AIRA SAMULIN

Sotaorpo ja Karjalan evakko, Hyrsylän Mutkan emäntä, intohimoinen keräilijä. Äskettäin 80 vuotta täyttänyttä Aira Samulinia voi kuvailla monin eri tavoin. Hän on ollut mukana niin televisio-ohjelmissa kuin kaupunginvaltuustojen istunnoissa. Aira on saanut muun muassa Suomen leijonan ritarikunnan ritarimerkin, Mielenterveyspalkinnon ja Vuoden yrittäjänaisen palkinnon. Yksi asia on Airan elämässä ylitse muiden: tanssi. Mitä tanssi sinulle merkitsee? – Tanssi tuli elämääni jo äidin kohdussa eikä se pääty ennen kuin henki lähtee! Tanssi on tärkeä ihmisen ilmaisukeino ja liikkumisen muoto. Jo alkuihmiset ovat ottaneet eläimistä mallia liikkumiseensa, sillä eläimet tanssivat omalla tavallaan. Siihen vain rummun pärinää ja liikuntaa mukaan. Itse olen harrastanut kaikkia mahdollisia tansseja balettia lukuunottamatta. Se ei sovi näin isolle ihmiselle.

TEKSTI: HEIKKI MERIHAARA

Mikä on varhaisin muistosi, joka liittyy tanssimiseen? – Jo 14-vuotiaana steppasin ja tienasin siten rahoja koulunkäyntiin. Selitin itselleni, ettei se ole tanssia, vaan taitoesitys. Steppaaja työskentelee jaloillaan kuin rumpali. Tanssiminenhan oli syntiä ja kiellettyä ennen sotia ja sodan aikana. Lavatansseista minulla ei varsinaisesti ole kokemusta, vaikka sotavuosina me nuoret kävimme kielletyissä nurkkatansseissa. Siellä hypittiin polkkaa, jenkkaa ja valssia poliisin pelossa. Heti sodan jälkeen aloitin kilpatanssin. Miten kuvaisit työtäsi tanssin parissa? – Voi herran jestas, sitä on aivan mahdoton kertoa lyhyesti. Televisiosta näin äskettäin tanssivideon mainoksen ja tajusin, että opetin juuri samalla tavalla ihmisille jo 1960-luvulla. Harrastin ja valmensin kilpatanssia ja järjestin muotinäytöksiä. Näin syntyi Rytmikkäät. Toin aerobicin Suomeen ja opetin macarenaa ihmisille jo kauan ennen kuin siitä tuli muotitanssi. Tärkeintä on muistaa seisovassa asennossa liikkuminen – se on ihmiselle kaikkein luontevinta ja terveellisintä. Siihen kun liittää rytmin ja musiikin, ihmiset innostuvat valtavasti! Kuinka oppisi on otettu vastaan? – Mediat ja kilpailijat ovat pitäneet minua omituisena, mutta ihmiset ovat ymmärtäneet. En kai muuten olisi saanut kymmeniätuhansia aikuisia ja koululaisia tanssimaan! Ihmisistä ja heidän onnellisuudestaan tulee paras kannustus. Oli upeaa nähdä syntymäpäivilläni, kuinka vanhat Rytmikkäät esiintyivät innosta puhkuen. Vaikka painoa on kertynyt, he haluavat esiintyä. Tärkeintä ei ole se, miltä näyttää, vaan miltä tuntuu. Kuinka suhtaudut kilpatanssiin? – Kilpatanssiurallani olen nähnyt, mitä se pitää sisällään. Säännöistä en ole koskaan pitänyt. Minua on harmittanut se, että eri tanssilajien harrastajat ovat omissa lokeroissaan eivätkä aina hyväksy toisiaan. Mitä mieluiten tanssit? – Se riippuu musiikista. Tanssin omia koreograﬁoitani ja tanssisin kyllä paritanssiakin, mutta se vaatii toisen puoliskon. Joidenkin mielestä tein 1960-luvulla karhunpalveluksen paritanssille, kun tanssikouluista nuoret tulivat kursseilleni oppimaan diskotansseja. Totuus on, etten ole paritanssiin hirveästi uskonut. Tanssi tulee mielestäni mielekkäämmäksi, jos partneria ei tarvitse huomioida. Silti toivoisin synninpäästöä itselleni, minä en ole paritanssia tuhonnut – toimin vain ajan

Kahvila

•

hengessä. Kukaan ei voi tehdä mitään vasten tahtoaan. Olet tainnut aina toimia oman mielesi mukaan? – Kyllä. Minua moitittiin 1960-luvulla, että olin liian vanha minihameen käyttäjäksi. Pitkien housujen kanssa en olisi saanut käyttää korkeita korkoja. Esimerkkejä on runsaasti. Kieltojen ja käskyjen maailmassa on ikävä elää. Jokaisen tulisi saada olla sellainen kuin on. Näin olen itsekin selvinnyt eteenpäin yksinhuoltajana ja yksityisyrittäjänä. Haluan elää tiukasti tässä päivässä. Keille tanssiminen sopii? – Ei tuollaista voi kysyä. Jos joku haluaa juosta, hän juoksee. Sama pätee tanssiin ja koko elämään. Tanssi on kaikenikäisten liikuntaa. Miltä tuntui opettaa televisio-ohjelmissa tanssia lavakansalle? – Kyllähän lavatansseilla käyvät ihmiset nauttivat tanssista, kunhan he ovat löytäneet sopivan partnerin. Lavatansseissa korostuu läheisyyden tunne, molemmilla on hyvä olla. Lämpöä ja tunnelmaa ei mikään muu korvaa. Tanssi on parasta parisuhdeterapiaa – ettehän te muuten halaa puolisoanne tuntia yhtä mittaa! Jos toinen osapuoli on kuin riivinrauta, homma ei olekaan yhtä hauskaa. Kuka on viimeksi saanut tanssia kanssasi paritansseja? – Martti Suosalo Tango Kabaree -elokuvan ﬁlmauksissa. Hän on lahjakas tanssija ja näyttelijä. Linnan juhlissa olen tanssinut Ekku Peltomäen kanssa useita kertoja. Ketkä ovat laulajasuosikkejasi? – Kaikki ovat minun ystäviäni, joten en laita heitä arvojärjestykseen. Uusia tulee ja entiset pysyvät mielessä. Edesmenneistä suosikkejani ovat olleet esimerkiksi Olavi Virta ja Laila Kinnunen. Sinulla on kokemusta myös Euroviisuista, sillä teit koreograﬁan Fredin Pump Pump -esitykseen vuonna 1976. Mitä mieltä olet nykytrendeistä? – Aavistin heavymusiikin nousun. Kun näin Lordin ensi kerran, sanoin heti sen voittavan. Uudet suuntaukset vievät mukanaan – näin kävi hiphopinkin kanssa. Olen musiikin suhteen kaikkiruokainen, vaikka kuuntelen enää satunnaisesti sitä. Rakastan myös hiljaisuutta ja yksinäisyyttä.

it Tanssikurss & Tanssit

Ravintola

Tanssikurssit koko kesän tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin. Torstaisin myös tanssit samaan hintaan!

Parkano • Aukioloajat • su - to 9 - 23 pe - la 9 - 24

��

Vanha Littoistentie 153, Kaarina. Järj. Lavatanssikerho Sekahaku

JENKKAPIRTIN JATSIT

��

JENKKAPIRTILLÄ JA TALLUKASSA ... ASIKKALASSA 2.-5.8. 2007 Elokuun kuutamossa tanssikurssit ja tanssileiri ja illat tietysti tanssia...

��

www.littoistenlava.net

��

Opettajina mm. * Juhani Tahvanainen & Tii Kinnunen * Liisa Kontturi * Maija Astikainen Majoitukset ja ruokailut: Hotelli Tallukka Lisätietoja e-mail: tanssimarkkinat@netti.ﬁ Puh. 0400 883 140 / 0400 961 009 Katso tarkemmat tiedot tapahtumasta: www.freewebs.com/jenkkapirtinjatsit Yhteistyössä : Jenkkapirtti, Hotelli Tallukka, STOL, Lahden Lavarit /SUSEL, Dancebic-tanssiliikunta, Scandinavian Cultureforum/ SUSEL

Iltatanss eis tahdit ta sa kaavat m m. A

nne Matt Elina Ve ila ja ttenranta

TANSSI

TANSSILEIREILLE

WWW.SUSEL.FI TEKSTI: EIJA PURANEN KUVAT: JANI HUHTALA

MENNÄÄN OPPIMAAN JA PITÄMÄÄN HAUSKAA Tanssinopetusta on nykyään entistä laajemmin ja monimuotoisemmin tarjolla kaiken tasoisille harrastajille kautta Suomen. Varsinkin tanssileirien suosio on kasvanut vuosien mittaan. Leireiltä voi aloittelijakin saada helposti pontevan alun harrastukselleen ja kaupan päälle uusia tuttuja ja ystäviä. Mukaan voi lähteä helposti vaikka yksinkin. Esimerkiksi ilmoittautumisten kohdalla alkeistasolle voi tulla mukaan mutkattomasti yksinkin, mutta muille tasoille ensisijaisesti parin kanssa. Koivuloiden leireillä on käytössä myös paripörssi, josta parittomat voivat löytää itselleen parin kenen kanssa ilmoittautua mukaan. Tunneilla on pääsääntöisesti käytössä aina parinvaihto, jolla voidaan taata paremmin, että jokainen pääsee tanssimaan koko ajan, ja siten myös tutustuu mukavasti toisiin leiriläisiin sekä itse oppiminen tehostuu. Leireille tulee ilmoittautua yleensä ennakkoon ja se onkin erittäin yleisesti käytössä oleva tapa. Tällöin järjestäjät voivat arvioida helpommin esimerkiksi ruuan menekkiä. Aina ennakkoilmoittautumisiakaan ei tarvitse tehdä ja osallistumispäätöksensä voi lyödä lukkoon vaikka vasta paikan päällä, joka lisää valinnanvapautta. Tanssileirejä mainostetaan hyvin monella tavalla. Perinteisesti käytössä ovat internet, sähköposti, erilaiset mainokset lehdissä ja jaettavat mainoslehtiset, mutta myös radiomainontaa käytetään jonkin verran. Anna-Liisa Merentie kertoo, että hyviä mark-

kinoijia ovat niin ikään henkilöt, jotka ovat olleet leireillä aikaisemminkin ja kertovat positiivisista kokemuksistaan eteenpäin tuttavilleen. Osallistuessaan uudestaan leirille, heillä saattaakin olla mukanaan liuta aivan uusia tanssista kiinnostuneita henkilöitä, joilla ei ole kenties mitään varhaisempaa kokemusta tällaisesta toiminnasta. TANSSILEIREJÄ ON MONENLAISIA Useat tanssileirit ovat muodostuneet perinteiseksi ja niitä osataan jo odottaa. Leirijärjestäjät ovat pääsääntöisesti tanssiseuroja tai muita vastaavia tahoja, mutta myös poikkeuksia löytyy. Niina Huhtala kertoo järjestämiensä tanssileirien ja -tapahtumien alkaneen haaveesta saada Sari ja Jari Aaltosen tanssikursseja lähemmäksi kotipaikkaansa. Niinpä hän lähti tuumasta toimeen ja aloitti itse järjestämään viikonloppujaleirejä Turkuun. Jo kuuden vuoden ajan hän on pyörittänyt leirejä, aluksi talkoilla rakkaudesta tanssiin, kunnes noin vuosi takaperin syntyi yritys nimeltään Suomen Media & Action. Tällä hetkellä hän vastaa pääosin Tanssikoulu Jari Aaltosen viikonloppukursseista

12 VUOTTA TANSSILEIREJÄ KUHMOSSA TEKSTI: EERO IMMONEN

Etelä-Suomen alueella sekä organisoi useita isoja leirejä. Kesäkuussa järjestettävä Kuhmon leiri on myös saanut luotua oman henkensä ja pitänyt paikkansa leiritarjonnan joukossa jo 12 vuoden ajan. Kuhmon Lavatanssijat ry:n edustajan AnnaLeena Merentien mielestä Kuhmon leirin erityisominaisuutena voisi pitää sitä, että opettajat itse suunnittelevat ohjelman ja he vain aikatauluttavat sen. Yksi opettaja opettaa koko leirin ajan samaa tasoa. – Kuhmon leiri sopii sellaisellekin, joka ei koskaan aikaisemmin ole ollut millään leirillä. Meillä on hyvät järjestelyt ja me pidämme ihmisistä huolta, lupaa Anna-Leena Merentie. Pirjo ja Tommi Koivula ovat olleet organisoimassa yli 10 vuoden ajan tanssileirejä, joiden järjestäjänä ovat olleet eri tanssiseurat. Tällä hetkellä leirejä on ympäri Suomen, mutta pääsääntöisesti eteläisessä Suomessa. Osa leireistä järjestetään suurempien yleisötapahtumien yhteydessä. - Asiakkaiden laatutietoisuus on kasvanut entisestään, mikä on vain hyvä asia, tuumii Pirjo Koivula. Tyytyväiset tanssijat takaavat jatkuvuuden! Leirijärjestäjät käyttävätkin pääsääntöisesti ammattiopettajia, mutta myös hyvät seuraohjaajat ja -valmentajat saavat jakaa tietojaan ja taitojaan leireillä. Kesäisessä Suomessa on paljon tarjolla erilaisia tanssileirejä ja -tapahtumia, sillä kesähän on perinteisesti lavatanssin aktiivisinta aikaa. On tanssitaitoa sitten enemmän tai vähemmän hallussa tai ei lainkaan, kaikki rohkeasti vain mukaan tanssimaan! •

Kuhmossa järjestetään viikkoa ennen juhannusta jo kahdennentoista kerran tanssinharrastajien valtakunnallinen tanssileiri. Kuhmoon kokoontuu suuri joukko innokkaita tanssinharrastajia ympäri Suomea. Suurin osa osallistujista on EteläSuomesta ja kaukaisimmat ovat tulleet Ruotsista saakka. uhmon tanssileirin toteutuskonsepti on pysynyt alusta alkaen samanlaisena. - Hyväksi todettua konseptia ei ole katsottu tarpeelliseksi muuttaa, toteaa Kuhmon Lavatanssijoiden puheenjohtaja Anna-Leena Merentie. Tanssileiri on toteutettu Kuhmon Lavatanssijoiden puitteissa talkoovoimin. Tanssileirin osallistujilta on kerätty joka vuosi palautetta leirin ja opettajien onnistumisista sekä kehittämistarpeista. Palautteen perusteella tanssileiriä on voitu kehittää entistä osallistujaystävällisemmäksi. Kuhmon leirillä on paljon pareja ja henkilöitä, jotka ovat käyneet leirillä vuosikausia. Kari Uusiportimo ja Riitta Koukkari Kokkolasta ovat käyneet Kuhmon tanssileirillä jo neljä kertaa peräkkäin ja he ovat tulossa myös tulevana kesänä Kuhmon leirille. Ensimäistä kertaa Riitta ja Kari lähtivät katsomaan tanssinopetusta viisi vuotta sitten jatkokurssille ja he aistivat heti ”Kuhmon hengen” ja hyvän talkoolaisten yhteistyöhengen. Siitä lähtien Kuhmon tanssileiri on vetänyt heitä puoleensa joka vuosi. Kari ja Riitta ovat tykänneet Kuhmon leirillä opetuksen monipuolisuudesta ja ammattitaitoisuudesta sekä viime vuosina latinalaisten tanssien voimakkaasta mukaantulosta. - Opettajat ovat olleet huippuhyviä. Suomen parhaita, toteaa Riitta. Karin mielestä Kuhmon leirin ennakkoinformaatio on ollut hyvällä tasolla. Perille löytää helposti ja paikan päällä liikkuminen onnistuu myös helposti. Kuhmon leirin tasoryhmät ovat myös olleet hyvä asia. Ongelmia on lähinnä tullut silloin, kun samaan aikaan on ollut eri opettajilla yhtä mielenkiintoisia aiheita. Ongelmat ovat ratkaistu jalkautumalla. Kari menee toiseen ryhmään ja Riitta toiseen. Näin molemmat ovat saaneet omaksuttua uusia asioita omaan tanssiin. Jälkeenpäin kuvioita ja ideoita kerrataan yhdessä. Leiriläisille järjestetty leirisauna savusaunoineen leirintäalueella on ollut myös kohokohta. Saunasta on ollut kiva pulahtaa Lammasjärveen. Myös Kelon tanssipaikka on miellyttänyt läheisen sijainnin ja hyvien orkestereiden vuoksi Riittaa ja Karia. •

Tanssitunneilla opetellaan asioita myös yksin tanssien. Kati Koiviston tunnilla (kuva oik.) Valasrannan Tanssileirillä 2006 meno oli reipasta tiiviissä mutta iloisessa tunnelmassa . Suomen aurinkoinen ja lämmin kesä, upea luonto ja tanssin opettelu sekä itse lavatanssit - Nämä tekijät voi helposti yhdistää kesäisillä tanssileireillä, joita on tarjolla ympäri maata. Alakuva; Valasranta.

Kuvassa Riitta Koukkari ja Kari Uusiportimo; ”Vanhat Varikset” Kokkolan vanhassa kaupungissa. KUVA: JARMO SEIKKULA

lavalegenda 2007

SEURATANSSIN AVOIMET SM-KILPAILUT FAIR-PLAY SU 5.8.2007 VESIVEHMAAN JENKKAPIRTTILLÄ LUOKAT * yleinen luokka * senioriluokka * uudet kisaajat –luokka Voit osallistua enintään kahteen luokkaan Neljä lajia 1. Perinteiset seuratanssit (valssi, humppa, foksi, tango) 2. Latinalaiset seuratanssit (samba,rumba, cha-cha) 3. Kansantanssinomaiset seuratanssit(jenkka, polkka, masurkka) 4. Svengaavat seuratanssit (fusku, jive ja bugg)

Oikeudet muutoksiin pidätetään!

anssileireillä ollaan tiiviisti yhdessä aamusta iltatanssien loppumiseen saakka ja seuraavana päivänä sama toistuu jälleen yhtä energisenä. Tanssituntien tauot käytetään lepäämisen lisäksi myös ajatusten vaihtoon muiden leiriläisten kanssa, joita on saattanut tulla paikalle ympäri maata, joten leirit ovat siten erittäin sosiaalinen tapahtuma. Tätä kaikkea tunnelmaa ei pääse välttämättä kokemaan viikoittaisilla tanssitunneilla, jotka tarjoavat osallistujilleen pitkäjänteistä ja säännöllistä tanssitiedon ja -taidon kohennusta, unohtamatta jatkuvan liikuntaharrastuksen antamia positiivisia vaikutuksia ihmiskehoon. - Leireille tullaan oppimaan, pitämään hauskaa ja tapaamaan uusia samanhenkisiä ihmisiä ja vanhoja tuttuja, luettelee Pirjo Koivula Boogie Tour ry:stä syitä, miksi ihmiset innostuvat tanssileireistä. Kahdesta päivästä viikkoon kestävillä leireillä saa intensiivisesti tanssimaailman viimeisimmät ja uusimmat tuulahdukset ja vinkit, hyviä perustekniikka opetuksia unohtamatta. - On kiva, jos on aikaa käydä kursseilla viikoittain ja usein nämä ihmiset ovat tosi aktiivisia myös leireillä. On kuitenkin toinen porukka, joka ei ehdi tai voi harrastaa säännöllisesti ja heille leirit ovat hyvä tapa ylläpitää ja kehittää omaa tanssitaitoa, tuumii Suomen Media & Actionin Niina Huhtala. Leireillä saa oppia vaikka vain yhteen tai vaihtoehtoisesti useampaan eri tanssilajiin. Leirit voivat olla myös teemoitettuja keskittyen laajempaan lajikokonaisuuteen, esim. lattarit tai rock’n’swing-tanssit. Näin pääsee nopeasti tutustumaan mahdollisesti uusiinkin tanssilajeihin niin, että niitä voi heti kokeilla vaikka leirien yhteydessä pidettävissä iltatansseissa. Osallistujat ovat tanssista innostuneita ihmisiä ikään tai taitotasoon katsomatta, sillä tarjolla on tunteja aina alkeistasosta konkareihin. Eri sukupolvet kohtaavat toisensa myös leirien aikana, sillä leiriläisten ikäjakauma vaihtelee nuorisosta eläkeläisiin. Osallistujamäärät kipuavat tämän tästä yli sadan hengen, jopa jo useamman sadan tanssijan leirejäkin järjestetään. Niina Huhtala kertoo, että Valasrannan Tanssileirin kävijätavoite on tänä vuonna mittavat 600 tanssijaa! Jo perinteiseksi muodostuneilla leireillä on omia hyväksi havaittuja tapoja ja käytäntöjä.

Voit osallistua yhteen tai useampaan lajiin, kolme parasta palkitaan kaikissa lajeissa. Jokaisessa luokassa LAVALEGENDA PARIT PALKITAAN 200 EURON STOL-STIPENDILLÄ! Kisamaksu 20 e / henkilö sis. tanssilipun sunnuntaiksi - lisäluokka 5 e

Lisätietoja, ohjelma ja aikataulu: www.stol-ry.net, www.freewebs.com/lavalegenda

TANSSI

TANSSIVIIHDE -LEHTI 2/2007

KÄY TANSSIMAAN

Käy Tanssimaan -palsta esittelee paritanssia tanssinopettajien ja tanssinohjaajien näkökulmasta. Artikkelien kirjoittajina tulevat toimimaan pitkän linjan tanssinammattilaiset ja –ohjaajat Suomen Tanssinopettajain liiton opettajien, Suomen Seuratanssiliiton ohjaajien sekä Oulun seudun ammattikorkeakoulun kasvattien tanssinopettajien joukosta. Artikkelit lähestyvät seuratanssia eri lähtökohdista ja luvassa on mielenkiintoisia juttuja tanssinopetuksellisista asioista, tanssista kuntoilumuotona, tanssilajien kehittymisestä jne. Lukijat saavat lisäksi tutustua artikkelien kirjoittajiin, sillä jokaista kirjoittajaa on pyydetty lyhyesti esittelemään itsensä ja omaa toimintaansa seuratanssin parissa. Palstan koordinaattorina toimii Liisa Kontturi.

ERITYISEN ERITYISTÄ TANSSIA Maassamme on tuhansia ihmisiä, joiden osallistuminen normaaliin tanssikurssitarjontaan ei ole mahdollista. Tanssinnälkä, harrastamisen into ja halu oppia olisivat kuitenkin suuria, mistä siis apu?

rityisryhmillä tarkoitetaan liikunta-, kehitystai aistivammaisia, jotka tarvitsevat tanssitaidon oppimiseen henkilökohtaisia ideoita ja neuvoja tai erilaista pedagogista lähestymistapaa. Heitä ovat liikuntarajoitteiset kävelevät, kävelyn apuvälineitä käyttävät, pyörätuolin käyttäjät, kehitysvammaiset, kuulo- ja näkövammaiset henkilöt. Ensinnä totean, että sellaista vammaa tai vajetta ei olekaan, joka estäisi tanssitaidon hankkimisen tai tanssiharrastukseen osallistumisen. Ongelma on lähinnä saatavana olevassa tarjonnassa ja pätevien, sopivasti luovien opettajien ja ohjaajien puutteesta. Toinen iso haaste kurssi- ja harrastustoiminnan järjestämisessä on samantyyppisten erityisryhmäläisten tavoittaminen, joka vaatii järjestötoiminnan yhteistyötä, puurtamista ja rohkaisua. Kolmas ongelma useille erityisryhmien harrastajille on raha. Miten pieni eläke riittää kurssimaksuihin tai miten kuukauden taximatkojen maksimimäärä (9 edestakaista matkaa) riittää harrastamiseen ja perusasioilla käyntiin? Näille asioille ei löydy yhtä ratkaisua, mutta ongelmat ovat aina käsiteltävissä.

tavallisille tanssikursseille, kun tanssimistilanteissa annetaan henkilökohtaisia vinkkejä esim. askelten pituudesta tai vahvemman tukijalan käytöstä käännöksissä. Myös kuulovammaiset voivat osallistua normaaleille tanssikursseille tulkin kanssa. Tällöin tulkki tulkkaa opettajan selostukset ja kiertää ryhmän mukana tanssiparin vieressä. Musiikin tempo on hyvä kokeiluttaa kaiuttimista ja ohjaustilanteessa näyttää rytmiä ilmaan kädellä. Yksityistuntiopetuksessa käyn läpi esim. häävalssin tarkan rytmin niin, että askelten tempo jää mieleen mahdollisimman tarkasti ja sopivatempoisen häävalssin sanatkin on tärkeä käydä yhdessä läpi. Häätilanteessa ihana tapa on tulkata häävalssin sanat, jolloin häävalssin tanssiminen saa syvemmän sielun. Viittomakielisiä tanssinohjaajia on Suomessa vain muutama, joten sellaisen aarteen löytäessä kannattaa kokeilla monipuolisia tanssitunteja useille ikäryhmille.

Vaikea-asteisemmin liikuntarajoitteisten kävelevien ja kävelyapuvälineitä käyttävien tanssinopetus on haasteellista ja vaatii hyvin henkilökohtaista kuvioiden ja liikkumistavan räätälöintiä. Kurssitilanteessa voi toki opettaa yhteisen kaavan, mutta Lievästi liikuntarajoitteiset jokaisen tanssijan kanssa on tärvoivat hyvin osallistua myös keä käydä läpi ikioma paras tapa

suoriutua tanssikuvioista, jolloin vältetään turhaa lihasjännitystä, rasitusta, kipua ja turvataan mahdollisimman hyvä tasapaino. Yksityistunti on ehdottomasti paras tapa räätälöidä henkilökohtainen malli kustakin tanssilajista. Perussääntö on se, että paritanssimisessa keppejä, kyynärsauvoja ja rollaattoreita ei käytetä, vaan parin tanssiasennolla ja otteella turvataan tasapaino ja liike. Jos kaksi vaikeasti liikuntarajoitteista tanssii yhdessä, voidaan välissä käyttää yhtä rollaattoria. Kilpatanssissa apuvälineillä kävelevät saavat tanssia pyörätuolissa, jolloin pyörätuolia voi verrata urheiluvälineeseen. Kehitysvammaisten tanssitoimintaa on Suomessa tarjolla melko paljon. Tukiyhdistykset toimivat aktiivisesti ja järjestävät monipuolista harrastustoimintaa, johon myös tanssi iloksemme kuuluu. Tanssiseurat ja tanssikoulut voisivat kuitenkin järjestää täsmäkursseja varsinkin erikoisimmissa tanssilajeissa. Kehitysvammaiset ovat musikaalisia ja innokkaita oppilaita, joiden kanssa on erityisen ihana työskennellä. Ohjaaminen vaatii selkokieltä ja paljon visuaalista mallitusta. Näiden asioiden ollessa kunnossa vain taivas on rajana tanssilajien oppimiselle. Näkövammaisten tanssijoiden kanssa ei fysiikka ole esteenä, vaan tällöin tanssikurssin vetäjältä vaaditaan erityistä tapaa ohjata. Miten opetan sokealle pariskunnalle jiven pumpsit? Näyttää ei voi, joten sanoilla on pakko pärjätä. Itse ratkaisin ryhmäopetuksen sujumisen käyttämällä kellotaulua suuntien ymmärtämiseen, opetusääneni ollessa klo 12:ssa. Monen kommelluksen jälkeen opetustapa rutinoitui ja oppilaat oppivat loistavasti niin jivet kuin polkatkin. Tanssitaidot ovat saaneet arvoistansa huomiota niin kotimaassa kuin kansainvälisissä seminaareissa ulkomaillakin.

TEKSTI: DIPL.TANSSINOPETTAJA JA FYSIOTERAPEUTTI PÄIVI LEPPÄNEN KUVA: EMMI TIERMAS

na olivat kymppitanssit, jotka tähtäsivät kilpailutoimintaan. Pyörätuoliluokat olivat osana Tanssiurheiluliiton kisoja ja parhaimmillaan kisapareja nähtiin lattialla kymmeniä. Rohkenin jo tuolloin epäillä, että suoraan kilpailutoimintaan tähtäävä harrastajakanta ei yksin riitä marginaalilajin eteenpäin viemiseksi. Olisi tarvittu aktiivista seuratanssitoimintaa lajin harrastajamäärän kasvattamiseksi, josta sitten kilpailemisesta kiinnostuneet olisivat voineet siirtyä kilpatanssilajien puolelle. Niin kävi, että kilpailijakanta ja tanssinharrastajamäärä hiipui ja tänä päivänä aktiivisia pyörätuolitanssiryhmiä on Suomessa vain muutama. Kilpatanssissa olemme edelleen MM-tasolla, turkulaiset Henrik Koukku & Emmi Tiermas ovat pitäneet Suomen maailmankartalla sinnikkäästi. Pyörätuolitanssin opettaminen vaatii tietotaitoa diagnostiikasta, otteista ja kuvioista, sekä kykyä henkilökohtaiseen neuvontaan niin manuaalipyörätuolin, kuin sähköpyörätuolinkin käyttäjille. Tanssipaikoilla olevat pyörätuolin käyttäjät tietävät varmasti itselle sopivan tanssiasennon ja otteen, joten rohkeasti vain hakemaan humpalle! Kutsunkin koko tanssiväen talkoisiin kaikkien erityisryhmien tanssitoimintojen lisäämiseksi ja erityisesti pyörätuoliseuratanssin käynnistämiseksi. Erityistanssin parissa työskentely vaatii kykyä ohjata yksilöllisesti ja keksiä idearikkaita kikkakolmosia, koska sama tanssikuviomalli ei ole kaikille mahdollista. Palkintona työstä on kuitenkin onnellisia tanssitaitoisia ihmisiä ja sehän on meille kaikille tanssimista rakastaville tärkeintä.

Ja vielä vinkki kesälavoille: kun kohtaat lavalla pyörätuolin käyttäjän, sokean tai liikuntarajoitteisen kävelevän, mene rohkeasti hakemaan tanssiin ja takaan, että konkarikin kokee Pyörätuolitanssin aloitim- tanssimisessaan jotain uutta ja me Suomessa 80-luvun lopussa erilaista syvyyttä. • innolla ja ilolla. Tällöin lajiEmmi Tiermas ja Henrik Koukku Salsan pyörteissä.

HENKILÖKUVA PÄIVI LEPPÄNEN Päivi Leppänen on kotoisin Keski-Suomesta, Viitasaarella syntynyt ja Äänekoskella koulunsa käynyt, tanssimiseen jo 2-vuotiaana hurahtanut tanssinystävä. Fysioterapiaopintojen takia muutti Turkuun -84 ja jatkoi siellä tanssinohjaamista monipuolisille ryhmille. Fysioterapian ja tanssinohjaamisen yhteistyönä syntyivät myös erityisryhmien tanssiryhmät ja oppilasmäärä kasvoi kasvamistaan. Vuonna -96 oli aika siirtyä ohjaamisesta opettamiseen ja Päivi suoritti STOL:n tanssinopettajan tutkinnon. Diplomitanssinopettajan kunniakirjan aika oli -98. Ammattilaisuus avasi jälleen uusia tanssimisen ovia ja oppilaat ovatkin saavuttaneet vuosien varrella upeita sijoituksia useissa tanssilajeissa kilpatanssista muihin paritansseihin, showtanssista discodanceen SM-, EM- ja MM-tasoilla. Tanssikoulu Tanssitupa avasi ovensa Turussa vuoden 2000 tammikuussa ja toiminta keskittyi omiin tiloihin. Nyt Tanssitupa tanssittaa vauvasta vaariin kolmentoista vakituisen työtänsä rakastavan ohjaajan ja ammattilaisopettajan toimesta, lajeina lastentanssista hiphoppiin, breikistä showtanssiin, jivestä foxiin kaiken ikäisille, joten koko perheelle löytyy varmasti oma mieluinen tanssilaji harrastus- tai kilpailuryhmissä saman katon alta, erityisryhmien tanssijoita unohtamatta. Myös tanssinohjaajien kouluttaminen kuuluu toimintaan. Päivitä tanssitaitosi Tanssituvassa.

Päivi

TANSSI

K Y S Y BUFFETIN PUOLELTA

WWW.SUSEL.FI

KYSYMYKSIÄ & VASTAUKSIA Tällä palstalla lukijat voivat kysyä mieltään askarruttavia tanssikulttuuriin liittyviä kysymyksiä. Vastauksia julkaistaan mahdollisuuksien mukaan ja ne ovat luettavissa myös verkkosivustollamme. Vastaajina toimivat Liisa Kontturi, Lasse Paasikko, Markku Laaksonen, Pentti Teräväinen, Petri Riento ja Sakari Kesonen.

LIISA

LASSE

LIISA KONTTURI vastaa mielellään tanssimista, tanssitekniikkaa ja tanssilajeja koskeviin kysymyksiin. LASSE PAASIKKO vastaa parhaimman mukaan tanssimusiikkia koskeviin kysymyksiin. Millaisin kriteerein Vuoden Huvijärjestäjä valitaan ja miten valinta tapahtuu käytännössä; ketkä päättävät jne.? Vuoden Huvijärjestäjän valitsee SHK:n johtokunta ,jolle voi tehdä ehdotuksia yksityiset, yhteisöt ym. Nimitys tehdään aina kevätliittokokouksessa ja nimitys koskee edeltävää vuotta. Vuoden 2006 huvijärjestäjäksi valittiin 19.05.Sotkamon Naapurinvaaralla pidetyssä kokouksessa Someron Esakallio. Valintaan vaikuttavia asioita ovat; • Tulee olla SHK:n jäsen • Huvipaikan jatkuva kehittäminen • Henkilökunnan kouluttaminen • Huvipaikan markkinointi • Huvipaikan ja sen eri sidosryhmien yhteistyö Olemme koulutuksissa korostaneet että huvipaikan yleisilme, niin henkilökunnan käytös,-pukeutuminen ja muu esiintyminen on hirmu tärkeää. Yleisilmeellä tarkoitetaan kokonaisuutta (parkkialue, nurmikot, rakennukset). WC:t luovat tanssiväelle huvipaikan tasosta hyvän

MARKKU

MARKKU LAAKSONEN vastaa esim. alan yleistä kehitystä, taloutta, markkinointia, rakenteita ja mediaa koskeviin kysymyksiin. PENTTI TERÄVÄINEN vastaa äänitteitä, artisteja sekä erilaisia hittilistoja koskeviin kysymyksiin.

TANSSIMINEN ON HAUSKAA

- KYNNYS OLI KORKEA ALOITTAA, MUTTA SE KANNATTI

Halu oppia vei minut lopulta nettiin etsimään kursseja. Mietin lähtöä pitkään. Tahto ja pelko kävivät melkoista kamppailua sisälläni. Tanssiessa toisen ihmisen kanssa joutuu niin läheiseen kontaktiin, että väkisinkin rohkeus on koetuksella. Mielessä pyöri monenlaista. Opinko, pysynkö

PETRI

SAKARI

PETRI RIENTO vastaa pääasiassa liittoa, sen kehitystä, ja liiton linjauksia koskeviin kysymyksiin. SAKARI KESONEN vastaa tanssi-illan järjestämiseen ja valtakunnallisesti neuvoteltuihin sopimuksiin liittyviin kysymyksiin.

kuvan. Kriteereissä on vain pääotsikot, joiden alle tulee vielä paljon senillä ei ole äänioikeutta liiton varsinaisissa kokouksissa, mutta yhteistyöjäsenyys luo väylän suoraan tanssinharrastajiin, niin eri asioita. / Vastaajana Sakari Kesonen, SHK ry tanssinjärjestäjille, esiintyjille, tanssikouluille, ohjelmatoimistoille Miten ja ketkä voivat liittyä SUSELin jäseniksi? kuin muille tanssin alueen palveluntuottajille. Liiton varsinaisia jäseniä voivat olla rekisteröidyt yhdistykset, tavallisimmin lavatanssiseurat. Henkilöjäsenet kuuluvat liittoon oman Kun haet yhteistyöjäsenyyttä: jäsenseuransa kautta. SUSEL on merkittävin valtakunnallinen seura• täytä jäsenhakemus liiton kotisivuilla www.susel.ﬁ tanssia ja -kulttuuria vaaliva ja kehittävä yhdistys. Se luo mainion ja • ota kopio maksetusta jäsenmaksusta vahvan ympäristön kaikille, jotka haluavat olla mukana suomalaisen • lähetä asiakirjat liiton osoitteeseen paritanssimaailman kehittämisessä. Kun haet varsinaista jäsenyyttä: Liiton osoite: Suomen Seuratanssiliitto SUSEL ry, Kankaanrannan• täytä jäsenhakemus liiton kotisivuilla www.susel.ﬁ tie 46, 29200 HARJAVALTA • ota kopio yhdistyksen yhdistysrekisteriotteesta • ota kopio yhdistyksen säännöistä Liiton hallitus käsittele hakemukset seuraavassa kokouksessaan, • ota kopio maksetusta jäsenmaksusta sekä toimittaa tiedon hakijalle./Vastaajana Petri Riento, SUSEL ry • lähetä kaikki asiakirjat liiton osoitteeseen Yhteistyöjäsenyyden kautta liittoon voivat kuulua yritykset, yksityishenkilöt ja rekisteröityneet yhdistykset ja yhteisöt. Yhteistyöjä-

MINUN TARINANI - TEIJA LEHTINEN

usiikilla on aina ollut suuri merkitys elämässäni ilon lähteenä, ystävänä, terapeuttinakin. Sen rytmit saavat herkästi sisukseni sykkimään. Tanssiharrastus oli vuosia haaveenani. Sen aloittaminen ei kuitenkaan ollut kovin helppoa. Nuorempana ei kursseja ollut paljoakaan tarjolla ja myöhemmin elämä toi tullessaan ennakkoluuloja ja pelkoja. Lavalle minut sai ensikerran muutama vuosi sitten laulaja, jonka halusin kuulla livenä. Kävin monesti kuuntelemassa häntä, mutten uskaltanut mennä tanssiriviin vähillä taidoillani. Useimmat ihmiset tanssivat kovin totisina ja siitä syntyi vaikutelma, ettei se olekaan pelkkää hauskanpitoa. Pikku hiljaa mieliteko kuitenkin kasvoi ja rohkenin valssin, jenkan ja humpan tuttuihin tahteihin. Kädenalitansseja lähdin lujaa pakoon. Ne näyttivät hauskalta, mutta kun en niitä osannut.

PENTTI

Kysymyksiä voit lähettää sähköpostitse osoitteeseen: tanssiviihde@jaamedia.ﬁ, tai verkkosivustomme; www.susel.ﬁ/tanssiviihde palautelomakkeella sekä myös postitse: Jaamedia/Tanssiviihde lehti, PL 57, 33711 Tampere Merkitse kuoreen viite “ Kysy Buffetin Puolelta”

mukana, miten paljon toiset jo osaa, ymmärränkö viejää, eikä ole pariakaan. Viimein tahto vei voiton ja löysin itseni kurssilta. Yhden kynnyksen ylitettyä kasvaa halu kokeilla seuraavaa, itsensä ylittäminen kannustaa. Jännitys on aina uuteen kurssipaikkaan sisään

astuessa melkoinen, mutta iloinen mukaansa tempaava opettaminen saa unohtamaan itsensä. Olen joka kerta saanut huomata, että kursseilla otetaan kaikki ihmiset huomioon. Porukkaan tutustuu pikku hiljaa, sitä mukaa kun uskaltaa avata suunsa. Siinä ollaan samassa veneessä, opettelemassa. On huojentavaa huomata, että muitakin jännittää. Olen tutustunut kursseilla moniin mukaviin tanssijoihin, jotka tulevat myös lavalla hakemaan. Edelleenkin on tanssilajeja, joihin arkaillen lähden mukaan eli opeteltavaa on loputtomiin. Tunnen olevani tanssijana alkutaipaleella. Jokainen pieni edistysaskel antaa ison ilon, tanssimisesta onkin tullut intohimo. Tanssimisen suuri haaste on minusta siinä, että oppii tanssimaan erilaisten ihmisten kanssa. Ja harrastuksen ollessa kyseessä siihen pitäisi syntyä myös yhdessä tekemisen ilo. Nautittavaa tanssia ei tee kuvioiden paljous ja tekninen suoritus vaan musiikille antautuminen ja parille tanssiminen, toisen huomioiminen. Parhaimmillaan tanssi on hauskaa leikkimielistä kehojen keskustelua. Kauheata ajatellakaan, miten monet varpaat olen tallonut ja kuinka monet kerrat väärään

suuntaan säntäillyt. Muutaman kerran olen vauhdikkaassa menossa häpeäkseni tintannut turpiinkin tanssittajaani. Silloin olisi voinut lattian läpi vajota, mutta… kaunis anteeksipyyntö ja huumori ovat parhaimmat apuvälineet niillä hetkillä. Inhimillisiä vahinkoja tanssilattialla riittää, enkä usko olevani ainoa, jolle niitä sattuu. Paljon enemmän on kuitenkin riittänyt naurua ja hauskaa. Tanssiminen on antanut paljon. Olen kasvanut ihmisenä sosiaali-

Teija Hotelli Ylläsrinteen parketilla tanssiparinaan Risto Kemppainen.

semmaksi ja saanut elämisen rohkeutta, mm. istuin auton rattiin vuosien jälkeen ja olen kokenut asioita, joista en olisi osannut uneksiakaan. Tanssi on myös pitänyt kuntoa yllä, antanut liikkumisen iloa, parantanut kehon hallintaa ja tasapainoa. Olen saanut ystäviä ja tavannut monia ihania ihmisiä tanssin parissa. Suosittelen lämpimästi tätä hienoa harrastusta kenelle tahansa.•

TANSSIVIIHDE -LEHTI 2/2007

SINUSTAKO SEURATANSSINOHJAAJA?

TAPAHTUMAKALENTERI

SEURATANSSINOHJAAJAN STARTTIKURSSI ALKAA JOENSUUSSA 1.-5.7.2007

• ohjaamisen perusteet

SUSEL jäsenten ilmoittamat tapahtumat. Tiedot löytyvät kokonaisuudessaan verkkosivuiltamme www.susel.ﬁ

• tanssimusiikin rytmiikan perusteet

Lyhenteet: TK - tanssikurssi tai -leiri, CUP - SUSEL CUP Lavatanssikilpailu,

• oman tanssitaidon kehittäminen

MUU - muu tilaisuus, KON - konsertti, TAP - tapahtuma, KOU - koulutus

• viiden perustanssin alkeisopetuksen didaktiikka

Koulutus jatkuu 7.-9.9. ja 16.-18.11.2007, jonka jälkeen voit siirtyä tammikuussa 2008 alkavaan perusohjaajakoulutukseen.

TK / 27.4 - 28.9./ Monokkaan tanssikurssit Someron Esakalliolla / aina ennen tansseja klo 19.30 21.00. / www.somero.ﬁ/monokas tai www.esakallio.net .

Kouluttajina toimivat seuratanssin huippuammattilaiset: Juhani

TAP / 27.-28.5. / Meritango -risteily Silja Europalla / www.silja.ﬁ

Tahvanainen, Liisa Kontturi, Eija Puranen, Timo Arstila sekä tanssimusiikkikouluttaja Lasse Paasikko ja vierailevia kouluttajia.

TK / 4.6, 11.6, 18.6 ja 25.6./ Lavatanssikurssit Salossa / Eri lajeja / Merja Cakar / www.salonseuratanssiklubi.com

Tietoja koulutuksen sisällöstä:

TK / 8.6./ Kesäkuhinat Someron Esakalliolla / www.tanssikurssit.ﬁ

koulutusvastaava Liisa Kontturi 050-443 1011, liisa.kontturi/at)oamk.ﬁ

TK / 09.-10.6. / Yöttömän yön swingit Luostolla / Kädenali - Rock’n swing -tanssileiri / Hotelli Luostotunturi / Jive, Bugg, Fusku, Boogie Woogiw, Lindy hop / www.plappi.ﬁ/yhdistykset_ja_vapaa_aika/urheilu_ja_liikunta/sodankylan_seuratanssijat_ry/tanssikurssit/

OHJAAJIEN TÄYDENNYSKOULUTUS JOENSUUSSA 1.-3.7.2007

TK / 14.6 / Stadi Tanssii -Lattari-ilta Pavilla / Salsa, Merengue / Carlos Correa / www.hki-pavi.ﬁ, www.staditanssii.ﬁ

Teemana musiikintulkinta ja sen opettaminen.

TK / 15.06. / Rönnin Tanssimiitti Orivedellä / www.ronninlava.com, www.kinojake.com

Tietoja koulutuksen sisällöstä: Timo Arstila, 040-592 3449, timo.arstila(at)helsinki.ﬁ

TK / 15.-17.6. / Seurantanssileiri Kuhmossa / www.kuhmonet.ﬁ/kuhmonlavatanssijat TK / 16.6. / Hurmiotanssit Viikinsaaressa / lavatanssien opetusta ilmaiseksi / www.hurmio.ﬁ

Tervetuloa mukavaan joukkoon! Tarkempia tietoja myös: www.susel.ﬁ

TK / 20.6. / Puistolavatanssit keskustorilla Tampereella / www.hurmio.fi CUP / 30.6.2007 / SUSEL Lavatanssi CUP / Humppa SM ja Elvis Liperissä / www.susel.fi TAP TK / 30.6. / Miljoonatanssit Tuurissa / Karnevaalitapahtuma, tanssikilpailut / www.tuuri.fi, www.staditanssii.fi KOU / 02.-04.7. / Latinobic-ohjaajakoulutus Joensuussa / www.freewebs.com/latinobic TAP / 4.-8.7. / Seinäjoen Tangomarkkinat / www.tangomarkkinat.fi TAP / 8.7. / Bussi Somerolle Iltamat / Sydämesssäin Rauli Badding 60 vuotta / www.somero.fi/monokas TK / 12.-14.7. / Vihreät Niityt Tanssileiri Kiuruvedellä / www.vuskarit.urli.net TAP / 19.07. / SMORK-finaali Ylläksellä / Ylläs Soikoon tapahtuma / www.smork.net

Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Eija Puranen 0400-823 824, eija.puranen(at)ippnet.ﬁ

TAP / 21.07. / Hyrylän Humppa Tuusulassa / Perinteinen koko kansan tanssitapahtuma / www.staditanssii.ﬁ TK / 23.-29.7. / Valasrannan Tanssileiri, Yläne / Eri lajeja /Jari ja Sari Aaltonen / www.tanssikurssit.ﬁ

Entinen osoite tai lehden saaja Etunimi Sukunimi

Postinumero

Postitoimipaikka

TAP / 25.-29.7. / Tapsan Tahdit Nokialla / www.tapsantahdit.fi TK / 27.7 / Puistolavatanssit keskustorilla Tampereella / www.hurmio.fi CUP / 11.8. / SUSEL Lavatanssi CUP / Hitaat SM ja Jenkat Kaarinassa / www.sekahaku.net TK / 23.8. / Stadi Tanssii -Lattari-ilta Pavilla / Cha cha cha, Bachata / Yasser Sarria /www.hki-pavi.fi, www.staditanssii.fi TK / 25.-26.8. / Monokkaan Tanssileiri III Somerolla / Palken, Jänkälä, Arstila ja Pohjola / www.somero.fi/monokas TK / 1.9. / Sanna Hirvaskari Kiuruvedellä / www.vuskarit.urli.net CUP / 1.9.. / SUSEL Lavatanssi CUP / Foksi SM ja Bugg Lohjalla / www.kolumbus.fi/tanhuhovi TK / 8.-9.9. / Argentiinalaisen Tangon kurssi Ivalossa / Tomas ja Erita / www.plappi.fi/yhdistykset_ja_vapaa_aika

E-mail

Lähiosoite

PALVELUKORTTI

Tilaan Tanssiviihde lehden alk. numerosta __/______ itselleni lahjaksi määräaikaistilaus 12 kk / 25 eur kestotilaus / 20 eur (laskutusväli 12 kk) muutan tilaukseni kestotilaukseksi irtisanon tilaukseni maksetun ajan loppuun päättymään heti osoitteen muutos alkaen ___/___200__ ajaksi ___/___200__ - ___/___200__

TK / 15.9. / Liisa Kontturi Kiuruvedellä / www.vuskarit.urli.net

Puhelin

CUP / 6.10. / SUSEL Lavatanssi CUP / Tango SM ja Lava-Jive Tampereella / www.hurmio.fi TAP / 7.-8.10. / Syksyn suuri Tanssiristeily Viking Isabellalla / www.susel.fi TK / 19.-21.10. / Megaleiri 2007 Helsingissä, Hotelli Presidentti / Salsaa, Buggia, Lattareita ym. / www. staditanssii.fi

Uusi osoite tai lahjatilauksen saaja Etunimi Sukunimi

Postinumero

LEHDEN TILAUS

E-mail

Lähiosoite Postitoimipaikka

www.susel.fi

Puhelin

Tanssiviihde lehden voi nyt myös tilata suoraan kotiin. Tilausmuodot ovat: - kestotilaus / 20 € - määräaikaistilaus 12 kk / 25 €

Ilmestyy neljä kertaa vuodessa!

Kirjemaksu

c/o Jaamedia PL 57 33711 TAMPERE

Kestotilaus on voimassa jatkuvasti ilman uudistamista, kunnes tilaaja irtisanoo tilauksen. Jatkuva tilaus laskutetaan 12 kuukauden välein aina kunkin laskutusjakson alussa. Tilaaja voi irtisanoa jatkuvan tilauksen ilmoittamalla siitä vähintään kolme viikkoa ennen laskutusjakson päättymistä. Muutos astuu tällöin voimaan uuden laskutusjakson alkaessa. Määräaikaistilaus on voimassa 12 kk ajan, joka on samalla tilauksen laskutusjakso. Määräaikaistilaus laskutetaan määräajan alussa. Tilaaja voi milloin tahansa pidentää määräaikaisen tilauksen pituutta tai siirtyä jatkuvan tilauksen tilaajaksi ilmoittamalla siitä tilauspalveluun. Yhteyshenkilö lehden tilauksissa: Jaana Vuorenpää, GSM 050 569 1969, tanssiviihde@jaamedia.ﬁ Lehden voi tilata myös verkkosivustomme kautta tai oheisella tilauslomakkeella.

WWW.SUSEL.FI

SUOMEN SEURATANSSILIITTO SUSEL RY:N JÄSENTANSSISEURAT ALUEITTAIN

WWW.SUSEL.FI

ETELÄ-KARJALA

Ylä-Karjalan Tanssikerho Täysikuu ry, NURMES

Saimaan Seuratanssijat SaiSet ry, LAPPEENRANTA

www.oyk.ﬁ/~tanssikerho.taysikuu, 050 336 7188

www. saiset.net, 040 543 8414

UUSI jäsen!

POHJOIS-POHJANMAA ETELÄ-POHJANMAA

Raahen Tanssiklubi ry, RAAHE

Botafogo ry , SEINÄJOKI

www.raahentanssiklubi.com, 0500 160 785

www.netikka.net/botafogo, 050 343 3858 Tanssikerho Jammarit ry, NIVALA Fuskaajat ry, SEINÄJOKI

www. jammarit.net, 044 710 8722

www.fuskaajat.ﬁ, 040 551 8071 POHJOIS-SAVO Tanssiliikuntaseura Mesikämmenet ry, ÄHTÄRI www. geocities.com/mesikammenet, 0400 413 134

Jumis-Paloisten nuorisoseura ry/Viäntymättömät ry, VARPAISJÄRVI ei www-sivuja, 040 568 7624

ETELÄ-SAVO Mikkelin Tanssihullut ry, MIKKELI

Tanssiseura J & V ry, KUOPIO

www.tanssihullut.net, 040 550 0507

www.tanssiseurajetv.ﬁ, 040 511 2856

ITÄ-UUSIMAA

Tanssiseura Tanssi-Savo ry, KUOPIO

Porvoon Lavatanssiseura ry, PORVOO

www.tanssisavo.ﬁ, 040 757 1821

www.porvoonlavatanssiseura.ﬁ, 040 757 5601 Tanssiseura Ylä-Savon Vuskarit ry, KIURUVESI KAINUU

www.vuskarit.urli.net, 050 354 2023

Kuhmon Lavatanssijat ry, KUHMO www.kuhmonet.ﬁ/kuhmonlavatanssijat, 050 306 0029

PÄIJÄT-HÄME

YHTEISTYÖJÄSENET: • Alemana Dance Center • Auraviihde Oy • Dance Stop Oy • Extraviihde Oy • Finlanders Production Oy • Fysioterapia ja tanssinopetus Maija-Leena Astikainen Ky • Hotelli Levitunturi • Hotelli Ylläs Saaga • Leenan Kahvio UUSI • MML-Invest Oy (Satulinna,Jenkkapirtti) • Nokian kaupunki / Tapsan Tahdit UUSI • Ohjelmatoimisto Atlas UUSI • Pipex In Style • Piruetti Oy • Pistohiekan Lava • Saariselän Tunturihotellit Oy • Seinäjoen Tangomarkkinat Oy • Sempatik Oy (Ravintola 91,1) • Suomen Media & Action • Suomen Viihdekeskus • Taikakuu Oy • Tanssikoulu Baila Baila • Tanssikoulu Eija Puranen • Tanssikoulu Hannu Koivisto • Tanssikoulu Liisa Kontturi • Tanssikoulu Pilvisteps • Tanssikoulu Tahvanainen / Dancebic • Tanssikoulu Vietävän Hyvää UUSI

www.alemana.fi www.auraviihde.fi www.dancestop.fi www.extraviihde.fi www.finlanders.fi www.tanssiajaterapiaa.com

Pori Turku Äänekoski Riihimäki Rauma Helsinki

www.hotellilevitunturi.ﬁ www.yllassaaga.com

Sirkka Ylläsjärvi Turku www.satulinna.net Hämeenlinna www.tapsantahdit.fi Nokia www.ohjelmatoimisto-atlas.com Turku Joensuu www.piruetti.fi Tampere www.pistohiekanlava.net Puumala www.tunturihotelli.fi Saariselkä www.tangomarkkinat.fi Seinäjoki www.ravintola911.com Helsinki www.tanssikurssit.fi Piikkiö www.viihdekeskus.fi Jyväskylä www.taikakuu.com Tampere www.bailabaila.fi Helsinki Ikaalinen www.haetko.fi Leppävesi Oulu www.pilvisteps.fi Helsinki www.dancebic.com Joensuu www.vietavanhyvaa.net Turku

Lahden Lavarientäjät LAVARIT ry, LAHTI Tanssiurheiluseura Kajaanin Casamba ry, KAJAANI

www.lavarit.com, 040 596 6962

www. casamba.ﬁ, 0400 192 245 Möysän Nuorisoseura ry, LAHTI KESKI-POHJANMAA

www.tonttila-sali.com, 040 719 1754

Kokkolan Tanssiklubi ry, KOKKOLA www.kokkolantanssiklubi.ﬁ, 0400 160 099

Tanssiklubi Dancing ry / Tanssikerho Jam’n Roll, LAHTI www. jamroll.com, 040 745 4555

Edut voimassa toistaiseksi ellei toisin ilmoiteta!

KESKI-SUOMI Keski-Suomen Tanssin Ystävät KESTÄVÄT ry, JYVÄSKYLÄ RUOTSI www. kestavat.ﬁ, 040 723 3196

Saanko Luvan Seuratanssijat ry, GÖTEBORG www.saankoluvan.se, +46 73 953 4563

Tanssin Taikaa ry, JYVÄSKYLÄ www. tanssittaa.ﬁ, 040 568 5225

SATAKUNTA Lavatanssiseura TanssiTossut ry, HARJAVALTA

KYMENLAAKSO

www.tanssitossut.com, 040 861 8209

Lavatanssiseura Tanssikas ry, KOUVOLA www. tanssikas.net, 040 824 2226

Rauman Danseor ry, RAUMA www.raumandansseor.tk, (02) 822 9368

LAPPI Kemijärven Seuratanssijat ry, KEMIJÄRVI www. kemijarvi.ﬁ/seuratanssijat, 040 827 5945

UUSIMAA Lohjan Tanssifestivaalit ry, LOHJA www.kolumbus.ﬁ/tanhuhovi, 050 303 3624

Meri-Lapin Seuratanssijat SwengiJengi ry, KEMI www.swengijengi.net, 050 387 5687

Rock’n’Roll Dance Club Comets ry, HELSINKI www.comets.ﬁ, 050 387 7140

Saarenkylän Nuorisoseura ry/NASTAT, ROVANIEMI www. nastat.net, 040 736 1694

Tanssin Taitajat ry, VANTAA www.tanssintaitajat.ﬁ, 044 373 8165

Sodankylän Seuratanssijat ry, SODANKYLÄ www. plappi.ﬁ/~seuratanssijat, 0400 131 229

Tanssiurheiluseura Heartbreakers HB ry, HELSINKI ei www-sivuja, 050 572 2779

Tanssiseura Heinäkengät ry, INARI www.plappi.ﬁ/yhdistykset_ja_vapaa_aika, 040-700 8146

Team Illusion ry, TUUSULA www. teamillusion.ﬁ, 040 567 0860

Tanssiseura Menomono ry, KITTILÄ www.menomono.ﬁ, 040 762 1254

VARSINAIS-SUOMI Lavatanssiseura Monokas ry, SOMERO

PIRKANMAA

www.somero.ﬁ/monokas, 040 501 4841

Tanssiseura Hurmio ry, TAMPERE www.hurmio.ﬁ, 050 374 9132

Salon Seuratanssi Klubi ry, SALO www.salonseuratanssiklubi.com, 040 838 0284

POHJANMAA Tanssiurheiluseura Rolling ry, VAASA

Tanssirinki ry, TURKU

www.rolling.ﬁ, 040 589 0087

www. tanssirinki.com, 040 415 4250

Vaasan Viuhka ry, VAASA

Tanssiurheiluseura Bolero ry/ Flying Steps, TURKU

www.vaasanviuhka.ﬁ, 050 390 1277

www.ﬂyingsteps.ﬁ, 040 578 6792

POHJOIS-KARJALA

Turun Kansantanssin Ystävät ry/Sekahaku, TURKU

Itä-Suomen Tanssimaailma ry, JOENSUU

www.sekahaku.net, 0400 225 856

www.tanssimaailma.com, 050 584 5594 Liperin Lavatanssijat LiLat ry, LIPERI www.lilat.com, 050 592 8449 Scandinavian Culture Forum ry, JOENSUU www.freewebs.com/cultureforum, +46 70 603 7373 Suomalaisen Humpan yhdistys ry, JOENSUU www.freewebs.com/humpanyhdistys, 0400 883 140

JÄSENETUPAIKAT 2007 • Aulavan lava, Alavus • Esakallio, Somero • Haikan lava, Pirkkala • Hotelli Iso Valkeinen, Kuopio • Hotelli Rauhanlahti, Kuopio • Huvilintu, Raisio • Höyryveturipuisto, Haapamäki • Kalliojärven Viihdekeskus , Isokyrö • Kapakanmäki, Tuulos UUSI • Kerhola, Nokia • Kisaranta, Kangasala • Krouvin lava, Hartola • Kulttuuritalo, Helsinki • Kyröskosken Suurlava, Kyröskoski UUSI • Laurilan lava, Marttila • Liperin lava, Liperi • Littoisten lava, Kaarina • Lomakeskus Revontuli • Lusan halli, Kurikka • Martin Kievari, Hietama • Mäntyrinne, Savonlinna • Naapurivaaran Huvikeskus, Sotkamo • Pesäkallio, Lahti • Petäjäjoen Paviljonki, Loimaa • Pistohiekan Lava, Puumala • Riutanharju, Riihimäki • Rönnin lava, Eräjärvi • Savion lava, Laukaa UUSI • Suukosken keidas, Tervola • Syvälahden lava, Kangasniemi • Tanhuhovi, Lohja • T-talo, Turku • Tanssi- ja huvikeskus Satulinna, Hattula • Vesivehmaan Jenkkapirtti, Asikkala • Viihdekeskus Hojo hojo, Tuusniemi

LISÄTIETOJA JÄSENETUPAIKOISTA VERKKOSIVUILTA WWW.SUSEL.FI

• Ada-Maria Ateljeeompelimo, JOENSUU; -10% normaalihintaisista tuotteista. • Alemana Dance Center, Pori, Tre, Jkylä; alkaen -5 % • Intersport, Joensuu; -10% normaalihintaisista tuotteista. • Joensuun Erä-Urheilu Oy, Joensuu; -10% normaalihintaisista tuotteista. • Joen Kultakeidas, Joensuu; -10% normaalihintaisista tuotteista. • Kelloliike Ilmankangas ky, Joensuu; kaikista normaalihintaisista tuotteista -20% • Muotiputiikki Helmi, Somero; -12 % norm.hinnoista • pepper.corn / TVT -Style Ky, Joensuu; -10% normaalihintaisista tuotteista. • PIPEX In Style, Joensuu; -10% norm.hinnoista • Roset Ideat; -10 % norm.hinnoista • Suomen Media & Action; -10% tanssikursseista ja -leireistä UUSI • Suutari Kake, Lappeenranta; -10 % norm.hinnoista

Ihmissuhteet • Perhe • Ruoka • Sisustaminen • Terveys • Kauneus • Muoti • Luovat ideat • Matkailu

Tutustumistarjous Tanssiviihteen lukijoille! Kotivinkki on virkistävän erilainen kodin lehti, joka innostaa ajattelemaan, tekemään ja toimimaan. Arki on Kotivinkissä elämänmyönteistä, sekä kotona että sen ulkopuolella. Tilaa itsellesi hyvää mieltä!

k k 6 i k k n i Kotiv (9 lehteä)

-50

)

. 33 € 16,50 € (norm

Tilaajalahjaksi näyttävä meikkipussi Hohtavan punaisessa satiinimeikkipussissa on siro kukkabrodeeraus ja vetoketjusuljenta. Koko n. 23 x 14 x 7 cm. Kun tilaat Kotivinkin, saat meikkipussin lahjaksi!

Arvo

8,90 €

�

Irrota tästä ja postita heti, postimaksu on jo maksettu.

TILAUSKORTTI

� KYLLÄ!

KOLME HELPPOA TAPAA TILATA Tarjoustunnus 176325

Tilaan Kotivinkin 6 kk kestotilauksena puoleen hintaan, vain 16,50 € (norm. 33 €). Tilaukseen sisältyy 9 lehteä.

�

KOTIVINKKI MAKSAA POSTIMAKSUN

Saan lahjaksi: Näyttävän meikkipussin (arvo 8,90 €).

Tutustumishintaan!

Tarjoustunnus 176334 Erikoisetu! Pidennän tilausta: 3 lisälehteä hintaan 5,50 €. Saan siis yhteensä 12 lehteä ja tilaajalahjan vain 22 € (norm. 44 €).

Osoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin

Tarjous on voimassa 30.9.2007 saakka ja koskee uusia tilauksia. Ulkomaan tilauksiin lisätään postimaksu ja tilaajalahjoja ei toimiteta Suomen ulkopuolelle. Osoitetietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti.

00000_KV_ilmo_tanssiviihde.indd 1

2. Kuponki heti postiin. Postimaksu on maksettu. 3. Lähetä tekstiviesti LEHTITILAUS X ETUNIMI SUKUNIMI LÄHIOSOITE POSTIOSOITE numeroon 17224. Kirjoita X:n tilalle kupongissa oleva tarjoustunnus valitsemasi tarjouksen mukaan.

Tilaajalahja toimitetaan noin 3 viikkoa tilausmaksun kirjautumisesta.

Nimi

1. Mene nettiin www.kotivinkki.ﬁ/tilaa. Syötä kenttään kupongissa oleva tarjoustunnus valitsemasi tarjouksen mukaan.

Forma Publishing Group Oy VASTAUSLÄHETYS Tunnus 5000880 00003 Helsinki

ESIMERKKI TEKSTIVIESTITILAUKSESTA: LEHTITILAUS X Tiina Tilaaja Kansikatu 2 00100 Helsinki

Tekstiviestin hinta on 0,80 €. Palvelu toimii Soneran, Elisan, Saunalahden, DNA:n ja TeleFinlandin liittymissä. Kestotilaussäännöt: Kestotilauksen 1. jakso. Tilaus jatkuu 18 numeron pituisissa jaksoissa voimassa olevaan kestotilaushintaan, kunnes tilaaja irtisanoo tai muuttaa tilauksensa määräaikaiseksi. Peruutus on tehtävä kaksi viikkoa ennen uuden jakson alkua. Mikäli peruutus tehdään myöhemmin, laskutetaan tilaajan saamat lehdet irtonumerohintaan. Ulkomaan toimituksiin lisäämme postimaksun. Osoitetietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Tarjous on voimassa 30.9.2007 saakka ja koskee vain uusia tilauksia.

7.5.2007 14:30:50