tanssiviihde_307 by Hannu Jakobsson

MILJOONATANSSEISSA

KARNEVAALITUNNELMAA JA SALSARYTMEJÄ s. 6

ISKELMÄPARAATISSA BILEMEININKIÄ JA PARITANSSIA

s. 7

PAAVO VÄYRYNEN

KOKO SUOMI TANSSII -PALSTALLA s.

TANSSIViihde

SUOMALAISEN SEURATANSSIKULTTUURIN JA ISKELMÄMUSIIKIN ERIKOISLEHTI • 3/2007

EINO GRÖNILLE ISKELMÄ-FINLANDIA PALKINTO

TANSSIPAIKKALIITTEESSÄ MUKANA: • Auran Nuortentalo, Aura • Hietasaaren Majakka, Oulu • Hotelli Levitunturi, Sirkka • Hotelli-Ravintola Karelia, Joensuu • Kerhola, Nokia • Kisaranta, Kangasala • Kruunupuisto, Punkaharju • Kylpylähotelli Peurunka, Laukaa • Kylpylähotelli Päiväkumpu, Karjalohja • Lomakeskus Revontuli, Hankasalmi • Naapurinvaara, Sotkamo • Pesäkallio, Lahti • Ruusulinna, Nurmijärvi • Sokos Hotel Presidentti, Helsinki • Tanssipaviljonki Tulenliekki, Leppävirta • Tarvashovi, Tarvasjoki • Teeriharju, Somero • Viihdekeskus Hojo-Hojo, Tuusniemi

ARTISTIHAASTATTELUISSA

ANTTI RAISKI NELJÄNSUORA MIKKO SILTALA

PAULA KOIVUNIEMELLÄ VAUHTI PÄÄLLÄ

TANSSIETIKETISTÄ ANNA KAIKKIEN KUKKIEN KUKKIA

TAVOITTEENA KESTOSUOSIKIN KRUUNU

TANGOKUNINGAALLISILLA NÄYTÖN PAIKKA

s. 10

TANSSIVIIHDE -LEHTI 3/2007

PÄÄTOIMITTAJAN SANANEN

KUVA: J.VUORENPÄÄ

TANSSI ON HYVÄÄ JA MONIPUOLISTA LIIKUNTAA

len viime kesän ajan tansseissa ollessani mittaillut ahkerasti tanssiaskeleideni määrää askelmittarilla. On täten todettava, että keskimääräinen tulos on ollut noin 14 000 askelta iltaa kohden. ”Huonompinakin” iltoina, jolloin olen omasta mielestäni tanssinut huomattavasti vähemmän, on askeleiden määrä ollut vähintään yli 6 000! Paras ilta oli puolestaan reilut 20 000 askelta, joka on jo varsin hurja tulos. Voiko joku vielä väittää, ettei tanssi ole hyvää liikuntaa?! Tanssi-ilta koostuu yleensä eri tempoisista tanssilajeista ja välillä pidetään aina lepotaukoja. Tanssi on siis eräänlaista intervalli-harjoittelua, joka kuntoa hyvin kohottavaa. Samalla tapaa myös ihmisiä ja liikuntamäärä saavutetaan kuin huomaamatta hauskanpidon ohella. Tätä näkökantaa kannattaa jokaisen miettiä, joka alkaa suunnitella uuden liikunnallisen harrastuksen aloittamista. Tässähän tulee lätkäistyä monta ”kärpästä” kerralla – huvi ja hyöty yhdessä pläjäyksessä ja kunto sen kuin kasvaa! Jos tanssi kiinnostaa sinua harrastuksena, viehän tämä lehti heti myös työnantajallesi ja kehota osallistumaan Suomen Seuratanssiliiton järjestämään yrityskampanjaan, jolla haastetaan yrittäjiä aktivoimaan omaa työvoimaansa tanssin pariin. Virkeä ja hyvinvoiva työntekijä on myös aktiivinen ja yhteistyökykyinen työssään. Tanssiterveisin, Jaana ” Jande” Vuorenpää

SAMI HOPPONEN

Tanssikoulu Sulava

VOITTI KULTAINEN

��

HELSINKI: Aleksis Kiven katu 32-34 p. (09) 446 788, ma-pe 11-18, la 10-15 LAHTI: Vesijärvenkatu 26 p. (03) 782 3021, ma, ke ja pe 12-18, la 10-14 OULU: Pakkahuoneenkatu 32 p. (08) 338 122, ma, ke ja pe 12-18, la 10-15 TURKU: Sammaltie 12, Piikkiö p. (050) 538 9097, avoinna sopimuksen mukaan

Kahvila

•

KUVA: JENNI GÄSTGIVAR

HARMONIKKA -KILPAILUN

kaalisissa järjestetyn Kultainen harmonikka -kilpailun voittajaksi valittiin yleisöäänestyksen perusteella tänä vuonna loistava haitaristi Sami Hopponen. Sami on Susanna Heikkiä säestävän Karavaani -orkesterin laulava haitaristi,

kosketinsoittaja ja bändiliideri. Sami Hopponen sai myös kaikilta tuomareilta täydet pisteet. Tapahtuman yhteydessä järjestetyssä kansainvälisessä Primus Ikaalinen -kilpailussa Sami valittiin toiseksi Ranskan Julien Gonzalesin jälkeen.

fi ke. i v ar

ss tan

“ Rakastan tanssimista! Siinä voi tyhjätä päänsä myös mahdollisista huolista ja murheista - ja taas tyttöä vain naurattaa!”

Ravintola

Parkano • Aukioloajat • su - to 9 - 23 pe - la 9 - 24

JULKAISUTIEDOT Julkaisija ja Kustantaja SUOMEN SEURATANSSILIITTO SUSEL ry Puheenjohtaja, Petri Riento Kankaanrannantie 46, 29200 Harjavalta GSM. 040 861 8209, petri.riento@susel.fi Lehden toimitus Päätoimittaja/taitto:Jaana Vuorenpää, GSM 050 569 1969, paatoimittaja@jaamedia.fi Toimitus: Juha Lahti, pro.viihde@marttila.fi Marianne Krause Vierailevat toimittajat: Markus Majabacka ja Heikki Merihaara Toimitusneuvosto: Matti Mustajärvi, Pentti Teräväinen, Suomen Huvijärjestäjien Keskusliiton ja Suomen Ohjelmatoimistojen liiton edustajat, Jaana Vuorenpää

Painopaikka Pirkanmaan Lehtipaino, Tampere Painosmäärä 63 000 kpl Kannen pääkuva Martti Hautamäki; Tangokuninkaalliset 2007 Jenna Bågeberg ja Henri Stenroth. Ilmoitusmyynti ja lehden tilaukset: Jaana Vuorenpää GSM 050 569 1969 tanssiviihde@jaamedia.ﬁ Aineiston toimitus postiosoite; Jaamedia/Tanssiviihde lehti, PL 57, 33711 Tampere e-mail; tanssiviihde.aineisto@jaamedia.fi

Lehden 4/2007 aineistopäivä on 15.10.2007 (Valmiit ilmoitukset 2.11.) Jakelu: Julkaisua jaetaan ilmaisjakelulehtenä liiton jäsenseurojen lisäksi tanssilavoilla ja - ravintoloissa, hotelleissa, huoltoasemilla, kauppakeskuksissa ja muissa mahdollisissa yrityksissä eri puolilla Suomea. Katso lehden mediatiedot: www.susel.fi ISSN 1796-7139 Aikakauslehtien Liiton jäsen

Ilmestymisviikot 2007: helmikuu vko 9, toukokuu vko 21, elokuu vko 35, marraskuu vko 46 Aineistopäivät: Taitettava aineisto - kunkin ilmestymiskuukautta edeltävän kuun viimeinen arkipäivä. Marraskuun lehdessä se on poikkeuksellisesti jo 15.lokakuuta. Valmiit ilmoitukset - viimeistään 5 arkipäivää ennen julkaisuviikon ensimmäistä päivää.

Yhteistyössä mukana;

Suomen Huvijärjestäjien Keskusliitto ry Ohjelmatoimistojen Liitto ry Suomen Tanssinopettajien Liitto ry Discopress Oy

LEHDEN 3/2007 JAKELUPAIKAT Jäsenistö (kts. yhteystiedot s. 19). Jakelupaikkojen tarkemmat yhteystiedot ovat luettavissa verkkosivustolla; www.susel.ﬁ Lehtiä on saatavilla jäsenten toimesta myös pienempiä määriä satunnaisissa kohteissa. Anttila, Tampere ABC Aura ABC Iisalmi ABC Jalasjärvi ABC Kiurvesi ABC Kokkola ABC Masuuni, Karkkila ABC Rauma ABC Tikkula, Pori ABC Viipurinportti, Lappeenranta Auran Nuortentalo, Aura Cafe Tuike, Viitasaari Esakallio, Somero Helsinki-Pavi, Vantaa Hesestoppi, Parkano Hietasaaren Tanssimajakka, Oulu Hiitteenharjun TeeBee, Harjavalta HimosAreena, Jämsä Hotelli Cumulus, Kemi Hotelli Hiittenharju, Harjavalta Hotelli Iso-Valkeinen, Kuopio Hotelli Kalliohovi Hotelli Korpilampi, Espoo Hotelli Luostotunturi, Sodankylä Hotelli Mesikämmen, Ähtäri Hotelli Sommelo, Kuusankoski Hotelli Ylläsrinne, Yllärjärvi Hotelli Ylläs-Saaga, Ylläsjärvi Hotelli-Ravintola Karelia, Joensuu Hotelli-Ravintola Pitkä-Jussi, Kurikka Hullu Poro Areena, Sirkka Härkäpakari Oy, Huittinen Jyväskylän Viihdekeskus, Jyväskylä Järvenpään Tanssikeskus, Järvenpää Kangasalan Kisaranta, Kangasala Kauppahotelli Grand, Lahti /Iltaravintola Tähtitaivas Kruunupuisto, Punkaharju Kukonhiekka, Saarijärvi Kuntotalo, Kouvola Kylpylähotelli Keurusselkä, Keuruu Kylpylähotelli Peurunka, Laukaa Kylpylähotelli Päiväkumpu, Karjalohja Kylpylähotelli Rauhalahti, Kuopio Kyläkauppa Veljekset Keskinen, Tuuri Käenkoski, Parkano Lapland Hotel Äkäshotelli, Äkäslompolo Linjurin Kauppakeskus, Salo Lomahotelli Jämi, Jämijärvi Lomakeskus Revontuli, Hankasalmi Martin Kievari, Hietama Naapurinvaaran Huvikeskus, Sotkamo Neste Napapiiri, Rovaniemi Nokian Kerhola, Nokia Pajarinhovi, Kitee Paradise Garden, Salo Pesäkallio, Lahti Ravintola Galax, Turku Ravintola Kaleva, Mikkeli Rokuan Kuntokeskus, Rokua Ruusulinna, Nurmijärvi Saariselän Tunturihotelli, Ivalo Salon Citymarket, Salo Satulinna, Hattula Scandic, Luosto Siuntion Hyvinvointikeskus, Siuntio Sokos Hotel Kouvola, Tanssiravintola Marilyn, Kouvola Sokos Hotel Presidentti, Helsinki Sokos Hotel Vantaa, Ravintola Tulisuudelma Suomen Tanssitarvike Oy (Hki, Oulu, Lahti, Turku) Tanhuhovi, Lohja Tanssikrouvi, Häijää Tanssiravintola Jyväshovi Tanssiravintola Lempi & Toivo, Kemi Tanssiravintola Lyhty, Seinäjoki Tanssiravintola Rukahovi Tanssipaviljonki Tulenliekki, Heinävesi Teboil Pirkanhovi, Lempäälä Teboil Tähtihovi, Heinola Teeriharju, Somero Urjanlinna, Sievi Wanhan Tanssikellari, Helsinki Viihdekeskus Hojo-Hojo, Tuusniemi Viihdekeskus Kalliojärvi, Orismala Viihdekeskus Merisärkkä, Kalajoki Vuokon Soppi Oy, Härkä-Center, Nokia Vuoksenniskan Työväentalo, Imatra Ylläksen Kaivohuone, Äkäslompolo

JOENSUUN TANSSIVIIKKO TUPLASI KÄVIJÄMÄÄRÄNSÄ

oensuun kymmenes Tanssiviikko tuplasi kävijämääränsä viime vuoteen verrattuna. Osallistujia Tanssiviikon eri tapahtumissa oli yhteensä 3 250 henkeä, joista osa oli mukana tanssipassilla koko ajan ja osa vieraili yksittäisillä kursseilla. Tapahtuma toteutettiin nyt Lemmenlavan ja Liperin lavan lisäksi ensimmäistä kertaa Joensuun Yliopiston Normaalikoulun seitsemässä liikuntasalissa, jotka nekin kävivät ahtaaksi tanssikurssien osanottajista. Humpan SM-kilpailu, ElvisLiperissä ja Tanssi-Finlandia kisat ja tanssi-iltamat Tanssiviikon opettajien esityksineen kokosivat tanssikansan Liperin lavalle

lauantaina ja tiistaina ja Tanssiviikon uutuus ”satamatanssit” saivat Tuulaakin matkustajasataman tilat ja pihat pullistelemaan tanssijoista maanantaina ja keskiviikkona. Tanssiviikon kantavana voimana on koko toiminnan ajan ollut tanssinohjaajakoulutus ja myös tänä vuonna lähes 80 uutta seuratanssinohjaajakokelasta aloitteli ohjaajauransa. Varsinaisella tanssileirillä suosituimmat lajit olivat tänä vuonna perinteiset lavatanssit ja argentiinalainen tango, mutta myös salsa ja latinalaiset tanssit kiinnostivat. Vetonauloina olivat TV:n Tanssii Tähtien kanssa ohjelman Marko Keränen ja Sanna

WWW.SUSEL.FI TEKSTI JA KUVA: JUHANI TAHVANAINEN

Hirvaskari, jotka saivat salin täyteen tanssijoita omilla tunneillaan. Suurimmassa ryhmässä oli yli 150 tanssijaa yhtä aikaa harjoittelemassa cha-chaa:ta. Järjestäjät olivat tyytyväisiä kävijämäärään, joka aiheutti tosin myös lukujärjestysongelmia ilmoittautuneiden ennakoitua suuremman lukumäärän vuoksi, mutta joustavuudella ja päivää jatkamalla tästäkin ongelmasta selvittiin. Tapahtuman järjestäjinä olivat Suomalaisen Humpan Yhdistys ry, Scandinavian Cultureforum ry ja Liperin Lavatanssijat ry, jotka yhteistyössä ja talkoohengellä toteuttivat mittavan tapahtuman ja Suomen Seuratanssiliiton Lavatanssicup-osakilpailun oheisohjelmineen. Tapahtumaa olivat tukemassa mm. Liperin

kunta ja MSL sekä yksityiset yritykset ja kansanedustaja Eero Reijonen. Tanssiviikko on käynnistetty Joensuun laulujuhlien ja Joensuun katufestivaalien tilalle ja tämä tapahtuma ei juuri ole saanut kaupungin tukea toiminnalleen, mutta aikaisempina vuosina mm. Suomen Kulttuurirahasto ja Taidetoimikunta ovat tukeneet tapahtuman järjestämistä ja opetusministeriön KKI-projekti tanssinohjaajakoulutusta. Tänä vuonna osallistujia oli suomalaisten lisäksi seitsemästä eri maasta, Ruotsista, Venäjältä, Serbiasta, Sveitsistä, Intiasta, Argentiinasta ja Kuubasta ja tapahtumalla olisi järjestäjien mielestä mahdollisuuksia myös mittavampaan toteutukseen esim. tanssimatkailun ja tanssileirien kehittämisessä. Se edellyttäisi talkoopohjaa ammattimaisempaa järjestelyorganisaatiota ja myös laajempaa sponsori- ja tukirahoitusta tapahtuman kansainväliseen markkinointiin. • Liperin lavalla pidetyn humppatapahtuman nimenä oli Elvis Liperissä ja yhtenä kilpailumuotona oli siten myös tanssimisen Elviksen musiikkiin, joka on itsessään hyvin monipuolista ja vaihtelevaa. Kuvassa tapahtumassa mukana olleita ”Elviksiä daameineen.

TANSSIORKESTEREIDEN SUOMEN MESTARI 2007

VOIMAORKESTERI

lläksellä Ylläs Soikoon -tapahtuman yhteydessä heinäkuussa pidetyn Tanssiorkestereiden Suomen mestaruus kilpailun voitti tänä vuonna tamperelainen Voimaorkesteri. Orkesterin kokoonpanossa soittavat Petri Grönfelt - basso ja laulu, Jake Niska - rummut ja laulu, Tomi Mattila - kitarat ja laulu ja Sami Varvio - harmonikka ja koskettimet. Voimaorkesteri on vuonna 2001 perustettu yhtye, jonka yhtenä vahvuutena on laulu: “Meille Voimaorkesterilaisille tärkeä tavoite on antaa yleisölle enemmän kuin mitä se on osannut odottaa tanssimaan tullessaan. Iloinen ja ulospäin suuntautuva asenne, sekä hyvällä ﬁiliksellä soittaminen on meille elämäntapa. Otamme toiveita mielellämme vastaan ja toteutamme ne suurella todennäköisyydellä. Paras anti keikasta meille on se, kun yleisö nauttii aikaansaannoksistamme!”

kolme jäsentä neljästä taitaa omien instrumenttiensa lisäksi laulun. Erityisalueinaan bändi mainitsee tanssimusiikin ohella keikoillaan Finnhits-musan ja taittuupa heiltä tarpeen vaatiessa myös Suomipop/rock.

KUVA: MIKA OKKO

Esikuviksi kirjataan mm. Olavi Virta, Nat King Cole ja Eppu Normaali ja Brian Setzer. joten laajuutta siis musiikissa on. Bändi on tuottanut myös muutaman omakustannesinglen. Martti Metsäkedon johdolla toiminut tuomaristo toteaa Voimaorkesterin vahvuudeksi monipuolisen rytmien hallin-

nan, vahvan lauluosaamisen ja hienon ohjelmiston. Kilpailu oli erittäin tasokas ja tasaväkinen. Voittaja sai Kullervo Linna Säätiön tuhannen euron palkinnon lisäksi keikkamyyntisopimuksen sekä mahdollisuuden levytyssopimukseen. Toiseksi kilpailussa tuli Pekka Nebelung ja Volga, jonka jäsenet ovat Turusta ja Jyväskylän seudulta, kolmanneksi itsensä soitti Karavaani Polvijärveltä.•

SISÄLLYSLUETTELO Tässä numerossa mm. 5 Kaustisen Folk Music Festival 8 Vihreät Niityt Iskelmäviikko 9 Tanssi-isännät ja -emännät 13 Taivaan tulet ja Jarkko Honkanen

& Pohjantähti 17 Minun Tarinani - Tuomas Kaikkonen

AJANKOHTAISTA

2-4

UUTISET JA TIEDOTTEET

ARTIKKELIT

5-9 10-13 14-17

aihealueittain

TAPAHTUMAT JA MUUT ARTISTIT JA MUSIIKKI TANSSI

JOKA LEHDESSÄ MM.

18-19

KYSY BUFFETIN PUOLELTA TAPAHTUMAKALENTERI JÄSENSEURATIEDOT YHTEISTYÖJÄSENET JÄSENETUPAIKAT TANSSIPAIKKALIITE (keskiaukeama)

TANSSIVIIHDE -LEHTI 3/2007

SYYSKAUDEN PAKINA

KUVA: JAANA VUORENPÄÄ

TANSSIKULTTUURISTA

anssikulttuurista riittää tänä päivänä monen monta sanomista ja sanojaa. Se, että onko tämä perinteinen kulttuuri kuolemassa, nousemassa, väärin- tai oikeinpäin, riippuu aina sanojasta. Seuraavassa on eräs näkemys noin 12- vuotta alalla olleelta laulajalta ja soittajalta nimeltä Janne Raappana. Jos tarkastelee asiaa vaikka 40- vuotta vanhojen silmälasien takaa, voi todeta tanssikulttuurin hiipuneen. Mutta kun nollapiste asetetaan yhdeksänkymmentäluvun puoleenväliin, niin asian kenties todetaan olevan toisin. Tästä voimme kiittää mm. ympäri Suomea järjestettäviä tanssikursseja. Niiden myötä innostus ja mielenkiinto monimutkaisiinkin tanssiaskeliin ja kuvioihin on varmasti lisääntynyt. Kurssit ovat myös aikaansaaneet muutoksen varsinkin lavoille missä tanssi on väkijuomia tärkeämpää. Luonnollistahan on, että kun taidot parketilla kasvavat, niitä on kiva päästä kokeilemaan orkesterin tahdittamana viehättävän parin kanssa. Pelkkä tangon, valssin ja humpan tanssiminen ei enää riitä vaan orkesterilta täytyy löytyä swingin, jiven, salsan yms. sivut kikkakirjastaan. Tämä on pienelle orkesterille kovin haasteellista, mutta samalla myös innostavaa. Jos meinaa ohkaisen leipänsä päälle saada juustoa ja vielä kinkkuakin, täytyy esiintyvien artistien ja orkestereiden pysyä muutoksen kyydissä ja pitää lujaa kahvoista kiinni. ”Sama raha, treenas tai ei”- lause ei enää päde vaan näin ajattelevat saavat upota reikäisen laivansa kanssa aallokoihin. Tämä muutos ei toki ole vielä missään tapauksessa valmis, vaan nyt eletään jonkinlaisessa murrosvaiheessa. Kurssit käyneet tanssijat haluavat monipuolisuutta, perustaitajat taas tavallisuutta ja fanit niitä levybiisejä. Siinä onkin ehkä se haastavin puoli tässä hommassa, miten saada kaikki tyytyväisiksi

ja vieläpä tulemaan seuraavankin kerran. Fakta on se, että jos peruskansa jää lavoilta pois kokonaan, tämä kulttuuri kokee kovan kolauksen. Jos taas orkesteri tai solisti ei saa kerätyksi näitä ”kädenalitanssijoita” paikalle, on esiintyjän tulevaisuus koetuksella. Fanit näyttelevät myös tosi tärkeää roolia tässä

palapelissä. On sydäntä lämmittävää, että tanssitaidotonkin voi tulla ihailemaan ja vain kuuntelemaan suosikkiartistiaan. Se kertoo siitä, että iskelmämusiikki tekee kauppansa, joko laillisesti tai vähemmän laillisesti, mutta tekee kuitenkin. Artistilla on mielestäni tässä suhteessa aavistuksen helpompaa, sillä hän laulaa illasta kaksi settiä, jotka monesti koostuvat pääosin levybiiseistä, ja taustaorkesteri hoitaa sen perinteisemmän puolen. Silloin kaikki yleensä saavat osansa: artisti fanien ihailun, orkesteri muun yleisön kunnioituksen, ammattitanssijat monipuolisen ohjelmiston, perustaitajat valssinsa ja fanit levybiisinsä. Kun taas orkestereilla, joilta puuttuu se kaksi settiä laulava ihminen siitä lavan etureunasta, on oltava mapissa niin paljon tavaraa, että kaikki edellä mainitut kolme yleisöryhmää tulee tyydytetyksi. Niin ja täytyyhän se nautinto saada siitä itsellekin… Mutta täytyy muistaa, että tämäkin kuuluu niihin omiin valintoihin! Tietysti yksi tämän kansallisaarteen säilymisen kannalta erittäin tärkeää on sen jatkuvuus, miten saada nykymaailman nuoret innostumaan iskelmästä ja tanssimisesta. Onneksi siitä on omalta osaltaan huolehtimassa niin monet nuoret artistit ja orkesterit. Tottahan on, että saman ikäiseen esiintyjään on helpompi samaistua. Tässä on kuitenkin paljon heinää niitettäväksi ja peltoa kylvettäväksi. Iskelmää soittavat radiokanavat ovat myös saaneet, onneksemme, mukavan jalansijan Suomessa ja olemassa olollaan levittävät tätä iskelmän evankeliumia. Näin lopuksi voin todeta, että mielestäni tanssilavakulttuuri on menossa ainakin musiikillisesti oikeaan suuntaan. Monipuolisuus niin lavalla kuin tanssilattiallakin tuo mielenkiintoa ja vaihtelua tanssintäyteisiin iltoihin. Erittäin hyviä sellaisia sinulle, joka jaksoit lukea tänne asti. • Terveisin, Janne Raappana/Taikakuu

TANSSIPAIKAT HALUAVAT SIIRTÄÄ RISKIÄ ESIINTYJILLE Ohjelmatoimistojen liitto r.y. teetti toukokuussa 2007 tutkimuksen, jossa kartoitettiin elävän viihteen markkinatilannetta, asiakkaiden ostoaikeita, toimistojen kehitysnäkymiä, jne.

utkimuksen teki Digium Oy web-kyselynä ja siihen vastasi yhteensä lähes 90 toimistoa, tanssipaikkaa ja ravintolaa. Vastaajista noin kolmannes edusti tanssija huvipaikkoja. Yksi tutkimuksen kysymyksistä kartoitti toimistojen kehittämistarpeita ja samat vaihtoehdot tarjottiin sekä asiakkaille että toimistoille.

Yli 70% tanssipaikkojen vastaajista on sitä mieltä, että artistin ja/tai toimiston pitäisi ottaa enemmän lippuriskejä. Vastaava luku muilla asiakkailla oli 40 %. Toimistojen halukkuus riskeihin oli 18 %. Näkemykset ovat siis kaukana toisistaan. Taulukosta voi poimia sellaisenkin yksityiskohdan, että muut kuin tanssipaikat, pitivät markkinointiin liittyviä toimiston palveluita ja

Lähde: Ohjelmatoimistojen liitto r.y:n tutkimus, toukokuu 2007

aineistoa lippuriskejä tärkeämpänä. MUUTOKSIA TANSSIMUSIIKIN MARKKINOILLA • monet vahvat artistinimet ovat yhtiöittäneet toimintansa ja heidän asioitaan hoitaa henkilökohtainen manageri/ keikkamyyjä. Näiden artistien hintakehitys vaikuttaa koko kenttään ja toimistojen mahdollisuus vai-

kuttaa asiaan on vähäinen. • tanssipaikoilla esiintyvien artistien myyntipalkkiot ovat toimistojen näkökulmasta niin vahvasti kilpailtuja, että ne eivät enää mahdollista järkevää liiketoimintaa palveluineen ilman suurta volyymia. Kehitykseen on vaikuttanut mm. toimistojen keskinäinen kilpailu • tanssimusiikin markkinoita dominoivat ostajat, jotka operoivat useampia tanssipaikkoja ja voivat ostaa kerralla kymmeniä keikkoja. Osalle järjestäjistä (yhdistykset) toiminta on varainhankintaa ja osalle liiketoimintaa, molemmat kilpailevat samoilla markkinoilla • toimistot kilpailevat keskenään parhaista artistiedustuksista ja tähdet ovat toimistojen asiakkaita – emme voi sanella tai yksin päättää heidän hintojaan. Toimisto, joka ei pidä huolta artistinsa hinnan kehittymisestä vrt. kollegoihin, on pian entinen edustaja ja tilalle tulee joko toinen toimisto tai artistin oma keikkamyyjä • media ei ole enää entiseen tapaan kiinnostunut tanssilavojen tähdistä (paitsi tietenkin aviokriiseistä, yms.) ja ääniteteollisuuden kannalta iskelmä- ja tanssimusiikin tuottaminen on melkoinen riskibusiness - ehkä

sen seurauksena eräät levy-yhtiöt pyrkivät myös keikkamarkkinoille paikatakseen heikkoa äänitemyyntiä. YHTEISET TALKOOT JA TULEVAISUUDEN TEKIJÄT HAUSSA Näistä lähtökohdista yhtälö on erittäin haastava, vaikka toimistoissa ymmärretäänkin tanssipaikkojen huoli. Tietenkin toimistojen intressinä on se, että tanssipaikkoja on paljon ja ne pärjäävät tulevaisuudessakin. Toimistot ja niiden edustamat artistit ovat varmasti halukkaita tekemään osansa, mutta yksipuolinen riskin siirtäminen ei ole vastaus ongelmaan. Tässä tulisi olla mukana kaikkien alan toimijoiden – myös oman myyntinsä hoitavien esiintyjien sekä tanssienjärjestäjien, oli kyseessä sitten ry tai oy. Moni tanssipaikka on kehittänyt toimintaansa ja sopeutunut tilanteeseen, sekä markkinoiden muutoksiin. Niistä voi ottaa esimerkkiä katsoen samalla tulevaisuuteen. Yhdistysten haasteena on jatkossa löytää riittävästi päteviä henkilöitä, jotka kykenevät ja haluavat hoitaa tanssipaikkojen pyörittämistä osana varainhankintaa ja ry:n nimissä – asia kun ei suju enää vuosikymmeni-

TANSSIPAIKAT

RAVINTOLAT/KLUBIT/FESTARIT

TOIMISTOT

Lisää lippuriskejä (72 %)

Parempi markkinointi-/oheismateriaali (47 %)

Lisäpalveluiden kehittäminen (41 %)

Enemmän esiintymistä illan aikana (59 %)

Lisää lippuriskejä (40 %)

Enemmän tuotekehitystä (36 %)

Vähemmän volyymia (ääntä) (34 %)

Enemmän tuotekehitystä (33 %)

Ohjelmamyyjien palveluasenne (32 %)

Parempi markkinointi-/oheismateriaali (28 %)

Vähemmän volyymia (ääntä) (27 %)

Ohjelmamyyjien ammattitaito (32 %)

Tähtien aikaisemmat esiintymisajat (19 %)

Enemmän esiintymistä illan aikana (27 %)

Toimistojen suunnitteluvalmius (32 %)

Ohjelmamyyjien palveluasenne (27 %)

en rutiineja toistamalla. Tehtävä on haastava ja usein epäkiitollinen. Kutsumusta pitää olla. Toimistojen kannalta tulevaisuuden avaintekijöitä ovat oma tuotekehitys ja sopimusartistit, sekä riittävä tarjonnan määrä. Artistit, joiden nimi roikkuu monen toimiston listoilla, joutuvat pärjäämään omillaan. Tämä tarkoittaa myös sitä, että alallamme tapahtuu lisää yrityskauppoja, fuusioita, liittoutumisia ja lopettamisia. Toivon ja uskon, että se tarkoittaa asiakkaillemme myös laadukkaampaa palvelua ja uusia vetovoimaisia esiintyjiä. Mielenkiintoista on sekin, miten täytetään aukko, jonka markkinoilta lähivuosi-na (todennäköisesti) poistuvat noin kuusikymppiset ja paljon keikkailevat artistit jättävät. MARKKINOINTI TARKASTELUUN Voisiko tanssipaikkojen yhteisiä markkinointitoimenpiteitä kehittää? Keinoja ja sisältöä, ostoyhteistyötä, palveluita, jne. Onko lipun hinnan korottaminen täysin pois suljettu vaihtoehto, jos siihen on selkeät perusteet, joita kuluttajakin ymmärtää? Suomalaiset tanssilavat ovat toki ilmiönä ainutlaatuinen, mutta eivät yksittäinen irrallinen saareke, kun kuluttajien vapaa-ajasta ja rahoista kisailee yhä useampi harras-tus tai asia. Vastauksia kysymyksiin voi hakea ja kuulla vaikkapa Ikaalisissa, kun alan toimijoita kokoontuu sinne Lavakauden päättäjäiset tapahtumaan syyskuun alussa. Tarina siis jatkuu tämän lehden seuraavassa numerossa. Markku Laaksonen Melodia Oy:n tj ja Ohjelmatoimistojen liiton pj

WWW.SUSEL.FI

SIMO SILMU YLEISÖN SUOSIKKI

ISKELMÄ-FINLANDIA

EINO GRÖNILLE

TEKSTI: JUHA LAHTI KUVAT: TONI LUND/ISKELMÄ JA JAANA VUORENPÄÄ

apsan Tahtien yhteydessä myönnettävä Iskelmä-Finlandia tunnustuspalkinto on osoittautunut varsin hyväksi keksinnöksi itse tapahtuman kannalta. Asia on esillä varsin laajasti eri medioissa ja varsinkin tämän vuoden ennakkospekuloinnit toivat IskelmäFinlandialle entistä enemmän julkisuutta. Voidaan kaiketi sanoa, että tämän vuoden Iskelmä-Finlandia tunnustuspalkinto ja yleisöäänestyksen ykkössija muodostuivat tietyllä tapaa varsin Porikeskeiseksi. Näin siksi, että tunnustuksen saanut Eino Grön on kotoisin Porin Reposaaresta ja yleisön suosikiksi noussut nuori Simo Silmu taas asuu Porin kupeessa, Noormarkussa. - Vaikka asunkin tällä hetkellä Espoossa, niin kyllä minulla on edelleen siteitä Reposaareen. Veli asuu siellä ja kalastusmökkini sijaitsee myös Reposaaressa, Grön kertoo. Nokian kaupungin myöntämästä Iskelmä-Finlandia tunnustuspalkinnosta Eino Grön on innoissaan. - Ensimmäinen ajatus tunnustuksen myöntämisen jälkeen oli se, että ei ole mennyt viisikymmentä vuotta hukkaan. Olen to-

KOKEMUS JA NUORUUS KOHTASIVAT

ki saanut ennenkin tunnustusta esimerkiksi Syksyn Sävel-voiton myötä. Sehän tuli yleisöäänestyksen perusteella, ja yleisön tunnustushan on aina paikallaan ja hienoa, Eino Grön lisää. Artisti ottaa Iskelmä-Finlandian nimenomaan tunnustuksena, eikä näe siinä minkäänlaista kilpailua eri artistien kesken. Seppo Hovi oli henkilö, joka teki

valinnan tunnustuksen saajaksi. - Meille artisteille tapahtuma oli konsertti, jossa esiinnyimme, ja sen jälkeen ilmoitettiin tunnustuksen saaja. Se, että yksi henkilö tekee ratkaisun asian suhteen, on mielestäni täysin oikein, koska tällä henkilöllä on kuitenkin erittäin pitkä kokemus alalta ja näkemys eri artistien uraan kokonaisuutena, Eino

KAUSTINEN FOLK MUSIC FESTIVAL

Tanssikansalle tarjoutui tämän vuoden Kaustinen Folk Music Festivaleilla nauttia tanssin huumasta kokonainen viikko.

tarjolla oli joka illan päätteeksi kunnon lavatanssit Kaustisen festivaaliareenan pyöreällä tanssilattialla. Varaslähtöperjantai heinäkuun kuudes päivä käynnisti tanssiputken, teeman ollessa rivitanssi ja countrymusiikki. Asiaan kuu-

Iskelmä-Finlandia yleisöäänestyksen voiton vei vasta uransa alkutaipaleella oleva, Yölintuorkesterin solistina itsensä läpi lyönyt Simo Silmu. Voittoa artisti kommentoi vaatimattomaan tapaansa. - Näin pääsi vahingossa käymään. No, kyllä kansa tietää. Tämä merkitsee minulle kovasti paljon, ja arvostan sitä yhtä paljon kuin varsinaisen tunnustuksen saamista, Silmu mainitsee. Simo Silmu on tullut tunnetuksi nimenomaan Yölintu-orkesterin laulusolistina, ei ehkä niinkään sooloartistina. Tämän myöntää mies itsekin. - Kyllä Yölintu on suuremmassa asemassa tämän saavutuksen suhteen. Eihän minulla oikeastaan edes ole äänitteiden lisäksi mitään soolouraa, Silmu kertoo. Musiikin ja keikkailun vastapainoksi Simo Silmu harrastaa vapaa-aikanaan ulkoilua ja vesijetin kanssa päristelyä. Myös ystävien kanssa tulee vietettyä paljon aikaa ja kuulemma puhutaan kaikesta muusta paitsi musiikista.

TEKSTI: J-P JOUPPI, KUVAT: AKI JA ELINA PAAVOLA

KAUSTISELLA TANSSITIIN VIIKKO

dellisen vuoden festivaalien asiakastyytyväisyystutkimuksessa esille tullut festivaalivieraiden halu päästä nauttimaan illan päätteeksi tanssin pyörteistä, otettiin festivaalien järjestäjien toimesta tosissaan. Niinpä tänä kesänä

Grön analysoi. Golﬁa vapaa-aikanaan harrastava Grön tekee kesäaikana noin kymmenen keikkaa kuukaudessa. Talvet artisti viettää ulkomailla lämpimissä olosuhteissa.

lui myös rivitanssin opetusta ja opastusta, illan tanssi-isäntänä toimiessa kansanedustaja Mikko Alatalon. Festivaalien varsinaiset aloitustanssit lauantaina mentiin sitten Kaustislaisen Kaija Lustilan ja Menox-yhteen tahdeissa. Tanssikansa löysi välittömästi Areeman tanssilattian ja meno oli niin kuin illan teemaksi oli nimetty; Tule ja Puserra. Tanssiteema muuttui sitten sunnuntaina, kun vuoroon tuli perinteiset pelimannitanssit. Vanhan ajan tyyliin soittavat pelimannit istuivat keskellä tanssilattiaa ja tanssi tapahtui pelimannien ympärillä. Monelle pelimannitansseja ennen kokemattomalla idea oli hauska ja sai soiton kuulostamaan aivan erilaiselta, jotenkin läheisemmältä, kun akustinen musiikki soi tanssijoiden keskellä. Maanantai avasi salsasta pitäville aivan uuden kokemuksen, kun kuubalainen Septeto Nacional valtasi lavan ja pisti lanteet heilumaan. Perinteisesti jäyhät suomaiset saivat nyt kyytiä aivan eri malliin ja erityisesti nuoKatri-Helenan juhla-areenalla pidetty konsertti oli suuri yleisömenestys.

ret näyttivät viehättyvän aidosta kuubalaisesta menosta. Tiistai oli sitten huippuartistien alkusoitto, kun Kaustisen Areenalle asteli illan päätteeksi Jani&Jetsetters. Huippuhyvä soundi ja hieno laulu valtasi Keski-Pohjalaisen kylän ja lava oli kirjaimellisesti pullollaan tanssijoita. PERINNETTÄ JA HUIPPUESIINTYJIÄ Perinteet tulivat taas kunniaan keskiviikkona. Nyt oli vuorossa yökatrilli. Yökatrilli on vuodesOik. esiintyjänä olleet Seminaarimäen mieslaulajat viihdyttämässä yleisöä. Alh. kuva Mukulamatinea konsertista.

Musiikin suhteen lähitulevaisuuden suunnitelmat ovat selvillä. - Uutta soololevyä aletaan varovasti suunnitella, ja ensimmäisiä maistiaisia siitä saadaan uskoakseni vielä tämän vuoden puolella. Yölintu puolestaan tekee syksyllä konserttikiertueen. Joulukuussa sitten aloitetaan kahden kuukauden talviloma, Silmu kertoo. TAPSAN TAHDIT TAVOITTEESEEN Hieman kehnosta säästä huolimatta tämän vuotinen Tapsan Tahdit keräsi tavoitellun kävijämäärän. - Noin 30 000 kävijää vieraili tapahtumassa, eli sama määrä kuin viime vuonna. Olen suhteellisen tyytyväinen tulokseen, kun ottaa huomioon, että sää ei

tosiaankaan ollut paras mahdollinen ja tapahtuma oli nyt päivän lyhyempi kuin viime vuonna, toteaa toimikunnan puheenjohtaja Timo Pälä. Tänä vuonna tapahtumassa oli toteutettu sellainen muutos, että laulumusiikki ja tanssimusiikki oli erotettu toisistaan. - Tanssimusiikista päästiin nauttimaan tahtikadulla, ja ratkaisu tuntui olevan täysin oikeanlainen. Tätä ratkaisua tulemme kehittämään jatkossa edelleen, Pälä mainitsee. Jäähallissa siis järjestettiin Iskelmä-Finlandia tapahtuma. Myös päätöspäivän koko perheen Piknik keräsi paikalle kolmisentuhatta musiikin ystävää vesisateesta huolimatta. Se onkin Pälän mukaan yksi asia, mikä on ja pysyy myös tulevaisuudessa. •

Simo Silmu voitti Tapsan Tahtien ja Iskelmä-radion yhteistyössä järjestämän yleisöäänestyksen 33%:lla annetuista 14141 äänestä.

ta toiseen yksi Kaustisen suosituimpia tapahtumia, vaikka katrillia ei maassamme enää paljoakaan tanssita. Paikalla oli kuitenkin tanssiopettaja Antti Savilampi opastamassa ja näyttämässä katrillin saloja ja loppuyöstä homma sujuikin mallikkaasti kaikilta. Perinnelinja jatkui vielä torstaina jolloin Kaustisen vanhat Siltatanssit oli siirretty Areenalle. Maarit Peltoniemi orkestereineen kaivoi vanhan hyvän tunnelman esille tyylikkäällä laulullaan ja moni tanssija palasi ajassa taaksepäin, siihen kun meijerin sillalla pantiin jalalla

koreasti. Perjantaina Areenan lavalle asteli sitten Charlies. Huippusuosittu suomenruotsalainen orkesteri houkutteli paikalla paljon ruotsinkielisen rannikkoseudun tanssijoita ja Areenan tanssilattia alkoi käydä liian pieneksi, vaikka yli 800 tanssijaa vetääkin. Loppuhuipennus koettiin sitten päätöslauantaina, Yölinnun ollessa tanssijoiden viihdyttäjänä. Ja mikä viihdyttäjä Simo Silmu kumppaneinaan onkaan. Valssit, tangot ja humpat seurasivat toisiaan ja oltiin jo pitkällä sunnuntain puolella, ennen kuin orkesteri vihdoin päästettiin, hienon keikan jälkeen, pois esiintymisareenalta. Kokkolalainen pariskunta Seppo ja Raija Pekonen jaksoivat tanssia läpi liki koko viikon ja he kiteyttivät Kaustisen tämän vuoden tanssiviikon osuvasti kommentillaan. -Olemme käyneet monta vuotta Kaustisen festivaaleilla, mutta tänä vuonna tanssi toi aivan uuden ulottuvuuden, kun itsekin pääsee tällä lailla osallistumaan tapahtumaan. Parasta tietysti oli se, että osallistuminen tapahtui tanssimalla. Toivottavasti tansseja on ensi vuoden festivaaleilla yhtä paljon, nauroi pariskunta Pekonen. Tanssia on todella ensi vuoden Kaustinen Folk Music Festivaleilla aivan yhtä paljon, sillä tanssi on tullut Kaustisen festivaaleille jäädäkseen. •

TANSSIVIIHDE -LEHTI 3/2007

TANGOKUNINKAALLISILLA NÄYTÖN PAIKKA

TAVOITTEENA KESTOSUOSIKIN KRUUNU

- Tosi hyvä tuntuma on jo nyt keikoilla. Tangokuningattaren tittelin voiton myötä tavoitteena oli keikat, ja nyt niitä sitten on, Jenna Bågeberg kertoo. Varmasti lähes kaikilla kuninkaallisilla on tavoitteena saada laulamisesta ammatti pidemmäksi aikaa. Tämä ei kuitenkaan ole helppo tavoite toteuttaa, sen olemme kaikki voineet huomata monien varsin hyvienkin artistien jäätyä kuninkuusvuoden

jälkeen unholaan. Jenna Bågebergilla on ainakin aluksi tietyt asiat, joihin hän haluaa urallaan panostaa. - Pyrin erottumaan muista monipuolisuudellani. Laulan keikoillani aina yleisölle. Sellainen tietty palo musiikkiin minulla on aina ollut, kuningatar luettelee. Pelkästään hyvä laulusuoritus ei yksin riitä vakiinnuttamaan artistin asemaa tähtikatraassa, vaan niin monet muutkin asi-

TANSSIN HUUMAA TUURISSA

MILJOONATANSSEISSA KARNEVAALITUNNELMAA

sikoulu Baila Bailan huikeaan MidNight Show’un. Sen lisäksi molemmat tanssikoulut opettivat yleisölle Salsaa ja muita salsan sukuisia tansseja. Tansikilpailujen tuomaristo oli varsin arvovaltainen. Siihen

kuuluivat koko kansan ikioma Marco Bjurström, Tanssii tähtien kanssa –ohjelmasta tuttu tuomari Merja Satulehto, Suomen Tanssiurheiluliiton puheenjohtaja Carola Tuokko, itse valmennus- ja kilpailukokemusta

TEKSTI: JUHA LAHTI KUVAT: MATTI HAUTAMÄKI

Tangokuningaskuntamme hallitsevat valtiaat Jenna Bågeberg ja Henri Stenroth ovat päässeet jo täyteen vauhtiin edustustehtäviensä parissa. Töitä pitääkin lähitulevaisuudessa tehdä valtava määrä, koska molempien tavoitteena on jatkaa laulajan uraa ammattimielessä myös kuninkuusvuoden jälkeen. Ja tehtävähän ei ole aivan helppo.

ontiolahdella asuva, 18-vuotias Jenna Bågeberg on PohjoisKarjalan tyttöjä. Viime vuonna prinsessan tittelin saaneen ja nyt siis kuningattareksi kruunatun neitokaisen rupattelu olikin murteen ansiosta varsin miellyttävää kuunneltavaa. Haastatteluhetkellä oli varsinaista artistin kenttätyötä, eli keikkailua takana vasta viikon verran, mutta ensituntuma työhön oli jo saatu.

tyimpänä artistina Henri Stenroth on päässyt todelllisen tekemisen makuun ja ensituntumaa esiintymisiin on jo tullut. - Tangovuosi on lähtenyt liikkeelle loistavasti. Ihmisiltä on tullut paljon positiivista palautetta. Myös kritiikkiä olen saanut, ja pidänkin siitä, että asiat sanotaan suoraan, Stenroth kertoo. Jo nyt muutaman viikon keikkailun jälkeen Stenroth kertoo tehneensä tanssipaikoilla havainnon, jonka hän on myös ottanut huomioon esiintymisissään. - Ihmiset omaavat nykyään aivan loistavan tanssitaidon. Olenkin tehnyt ohjelmistostani erittäin kattavan niin, että se käsittää kaikki ne tanssilajit, jotka

lavoilla tarvitaan. Ravintolakeikoille sitten saatankin tehdä vähän muutoksia ohjelmistooni niin, että saadaan enemmän biletystä mukaan, Stenroth mainitsee. Tangokuningas uskoo kovan työn tuottavan tulosta ja paikan ammattiartistina myös kuninkuusvuoden jälkeen. - Haluan tehdä kaikkeni musiikin eteen. Yhteistyö orkesterin kanssa on ensiarvoisen tärkeää ja kun se toimii niin se myös näkyy ja kuuluu, Henri Stenroth mainitsee. Jenna Bågebergin tapaan myös Henri Stenroth tulee julkaisemaan ensilevynsä tämän vuoden marraskuussa. Luvassa on monipuolista materiaalia tyylillisesti laidasta laitaan. Oulussa asuvan Stenrothin mieltä askarruttaa tällä hetkellä yksi asia, mutta siihenkin kaiketi on tulossa muutos lähiaikoina: - Oulusta on vähän pitkä matka keikoille, kun 85% keikoista on Jyväskylän eteläpuolella. Olenkin todennäköisesti asettumassa jossain vaiheessa asumaan johonkin sopivampaan paikkaan, Stenroth analysoi. •

at vaikuttavat lopputulokseen. Eikä laulajan työ olekaan ainoastaan keikoilla kiertämistä, vaan siihen kuuluu myös olennaisena osana oikeanlaisen julkisuuskuvan luominen median välityksellä, ja yleensäkin esillä oleminen. Levytykset ovat myös tärkeä elementti artistin tulevaisuuden perustaa rakennettaessa. Niinpä varsinkin kuninkuusvuonna julkaistavan ensilevyn materiaaliin kannattaakin panostaa ja sitä pitää miettiä tarkkaan. Jenna Bågebergin esikoisalbumi julkaistaan marraskuussa. - Levy tulee sisältämään sekä uusia iskelmiä että joitakin covereita. Mutta kauttaaltaan tanssittavaa musiikkia siellä on. Ja ennen pitkäsoiton julkaisua tulee toki ulos kaksi singleä, muun muassa ’Raju rakastaja’-tango, Bågeberg mainitsee. MUSIKAALISUUS PERINTÖNÄ Hallitseva tangokuningas, oululainen Henri Stenroth kertoo omien sanojensa mukaan olevansa rempseä ja huumorintajuinen kaveri. Pikkupojasta asti musiikin parissa touhunnut laulaja on perinyt musikaalisuutensa äidiltään, joka itsekin on hankkinut elantonsa ammattimuusikkona. Nyt yhtenä maamme työllisteTanssikoulu Bailabailan vauhdikas ja värikkäin asuin varustettu esitys sai yleisön otteeseensa Kyläkaupan piha-alueella. TEKSTI: PIRJO KAINU KUVAT: JAANA VUORENPÄÄ

Veljekset Keskisen Kyläkaupan alueella tapahtui taas, kun Miljoona Tanssit kokosivat jälleen järjestyksessään jo kolmannen kerran tanssin ja musiikin ystävät yhteen kesäkuun lopulla Tuuriin. Kaikki kaupassa kävijät pääsivät nauttimaan tanssin ja musiikin ihmeellisestä maailmasta.

änä vuonna tapahtuma sisälsi lähes vuorokauden tanssia tauotta. Yleisötanssien välillä oli valmennusta Kyläkaupassa kävijöille, välillä taas kisattiin Jiven pohjoismaisesta mestaruudesta sekä Samban ja Salsan kyläkaupan mestaruudesta. Tuurissa näyttäisi olevan aina tuuria myös ilmojen suhteen, sillä tapahtumaa helli

aurinko koko kesäkuisen lauantaipäivän. Mukana oli myös kaksi Suomen tunnetuimpiin salsakouluihin kuuluvaa tanssikoulua helsinkiläinen Tanssikoulu Baila Baila ja tamperelainen Salsa Pasion. Heidän huikeita esityksiään saatiin nähdä niin päivällä kuin illalla aina puolille öin saakka. Ilta huipentuikin Tans-

WWW.SUSEL.FI

ISKELMÄPARAATI 2007 IKAALISISSA

BILEMEININKIÄ JA PARITANSSIA Kerätessäni järjestäjien ja esiintyjien kommentteja tämänvuotisen, Ikaalisissa järjestetyn Iskelmäparaatin tiimoilta, en voinut välttyä siltä johtopäätökseltä, että tapahtuma on ollut jälleen varsin menestyksekäs kaikkien osapuolien näkökulmasta katsottuna.

skelmäparaati järjestettiin nyt viidennen kerran ja kolmatta kertaa kaksipäiväisenä. Alun perin levy-yhtiöiden, ohjelmatoimistojen ja Ikaalisten Kylpylän yhteistyönä liikkeelle lähtenyt tapahtuma pyrkii tänä päivänä tuomaan esille uusia esiintyjiä sekä päivän kuumimmat nimet samassa tapahtumassa. - Sen lisäksi, että ohjelmatarjonta on varsin laaja, palvellaan tapahtumassa myös kahdenlaista yleisöä. Violetta on paikka

niille, jotka haluavat nimenomaan tanssia, ja teltassa on sitten enemmänkin sellainen bilemeininki, ja sinne ihmiset tulevat etupäässä kuuntelemaan musiikkia, katsomaan esiintyjiä ja viettämään mukavaa yhdessäoloa, kertoo Iskelmän ohjelmapäällikkö Ari Ojala. Ojalan mukaan iskelmämusiikin taso Suomessa on noussut huomattavasti niiden seitsemän vuoden aikana, jotka hän on päässyt alaa näköalapaikalta seuraamaan.

Matti ja Teppo Ruohonen olivat jo toista kertaa peräkkäin esiintymässä Iskelmäparaatissa. - Tuotantoihin satsataan tänä päivänä selvästi tosissaan. Iskelmä myös myy hyvin, koko ajan tulee uusia hienoja esittäjiä ja lisäksi vanhat konkarit sitten tekevät hyvää materiaalia mietitysti ja tyylikkäästi. Nykyään myös uskalletaan perustaa tanssiorkestereita ja olla bändejä, Ojala mainitsee. ESIINTYJÄT INNOISSAAN Jos oli Iskelmäparaatin teltassa parituhatpäisen yleisön keskuudessa hyvä meno ja tunnelma korkealla, sitä se oli myös esiintyjillä. Niin kokeneemmat nimet kuin myös nuoremmat artistit antoivat varauksettomasti kiitosta järjestelyistä kauttaaltaan sekä erityisesti siitä tunnelmasta, joka teltassa vallitsi. Kiireistä keikkakesää viettävät Matti ja Teppo olivat myös paikalla mutta eivät ensimmäistä kertaa. Jani & Jetsetters revittelivät Iskelmäparaatissa villiten yleisön rentoon meininkiin.

vän ja illan aikana. Merja kertoi yleisölle vakiotansseista samalla kun joensuulainen tanssipari Petteri Savikurki – Kerttu Sakki tanssivat kyseisiä tansseja. Marco ja Merja opettivat myös hauskaa ja vauhdikasta tanssia nimeltään Hustle, jossa yleisön lanteet pistettiin keinumaan ja heilumaan. TANSSIN HUUMAA JA BILETYSTÄ AAMU KAHTEEN Petteri Savikurki ja Kerttu Sakki vakiotanssinäytöksessä, jota juonsivat Merja Satulehto ja Marco Bjurström. runsaasti omaava Martti Lång sekä seuratanssivalmentaja Kati Grönroos. Kilpailijat olivat hyvin tyytyväisiä saamaansa palautteeseen paikan päällä. Jiven pohjoismaiden mestaruuden avoimessa luokassa vei pari Timo Arstila – Anne Jänkälä. Sama pari voitti myös salsan Kyläkaupan mestaruuden avoimessa luokassa. 50-sarjan jiven ja samban mestaruudet vei ylivoimaisesti pari Kauko Heik-

kilä – Anneli Arkko. Avoimen luokan samban mestaruuden voitti pari Kauko Heikkilä – Anneli Arkko sekä salsa 50-sarjan mestaruuden pari Raimo Välimäki – Anna-Liisa Nyqvist. TANSSII MARCON JA MERJAN KANSSA Marco Bjurström ja Merja Satulehto hauskuuttivat yleisöä tanssikilpailujen tuomaroinnin lisäksi monipuolisesti iltapäi-

Yleisötansseja tanssittiin kolmen orkesterin tahdittamina.

TEKSTI: JUHA LAHTI KUVAT: JAANA VUORENPÄÄ

- Meille tämä oli jo toinen kerta tässä tapahtumassa, joten se ei ollut enää siten uusi kokemus. Yhtä hyvä tunnelma oli nyt kuin viimeksikin, yleisö on tapahtumassa tosi hyvällä ﬁiliksellä mukana. Meillä on ’Pöytä täyteen’- levy alla, ja sieltä vedettiin paljon biisejä, Matti Ruohonen mainitsee. Veljekset veivät keikan läpi normaaliin tapaansa. - Sata lasissa ja pilkettä silmäkulmassa vedettiin, niin kuin aina. Sikäli tämä poikkesi tanssilavakeikasta, että nyt ei tarvinnut esittää kahta samantyyppistä kappaletta peräkkäin. Vedettiin menevämpää musaa, koska oli perjantai-ilta ja yleisöllä selvästi bailumeininki, Ruohonen lisää. Ensi vuonna 40-vuotistaiteilijajuhlaansa viettävä Markku Aro edusti Ruohosten tapaan Iskelmäparaatissa kokeneempaa artistikaartia. Myös hän antoi positiivista palautetta tapahtuman ilmapiiristä. - Niin hieno yleisö, että harvoin näkee. Tunnelma oli sellainen, että esitin vain kaksi hidasta kappaletta. Erityiskiitos hyvästä äänentoistosta, Aro kertoo. Markku Aro tekee tällä hetkellä 15 – 18 keikkaa kuukaudessa. Syksyllä alkaa uuden levyn teko ja tulevana juhlavuotena saattaa artistin mukaan olla luvassa joitakin konserttiesiintymisiäkin. Iskelmäparaati toimi myös useiden artistien levynjulkaisufoorumina, sillä uutukaisensa tapahtumassa esittelivät niin Heli Ruotsalainen, Neljänsuora kuin Annika Eklundkin. TanssiViihde tavoitti ’Shanghain Valot’kappaleella paikkansa artistieliitissä vakiinnuttaneen Eklundin keikkabussista matkalla pohjoiseen keikkakiertueelle. - Esiinnyimme Iskelmäparaatin teltassa, ja täytyy sanoa, että Viihdyttäjä 2007 –tittelin voittanut orkesteri Sinitaivas tahditti Kyläkaupan väkeä päivällä ja alkuillasta. Tuo nuorista salskeista miehistä koostuva bändi kyllä sai yleisön jalat vipattamaan. Mukana oli myös muutaman vuoden tauolta palannut Susanna Heikki & Karavaani. Yleisö otti uudistuneen Susannan vastaan todella lämmöllä ja kehui kovasti Susannan ammattitaitoa sekä ohjelmistoa. Illan elävän musiikillisen puolen päätti vuoden 2002 tangokuningatar Johanna Pakonen & Omenapuu takuuvarmalla ja vauhdikkaalla ohjelmistollaan. •

Vas. Merja Satulehto ja Marco Bjurström opettamassa Hustle -tanssia yleisölle . Oik. Susanna Heikki & Karavaani orkesteri esiintymässä ja ylh. oik. tangokuningatar 2002 Johanna Pakonen.

Oik. uutta levyään syksyllä työstämään aloittava Markku Aro sai yleisönsä vauhtiin. Alh. Annika Eklund Iskelmän ohjelmapäällikkö Ari Ojalan haastattelussa.

se oli kyllä siihen mennessä kesän mukavin keikka. Kun ihmiset ovat paikalla kuuntelemassa musiikkia, on se minulle juuri oikea yleisö, Annika Eklund mainitsee. Neljännen pitkäsoittonsa nyt julkaissut Eklund ei normaalistikaan rakenna ohjelmistoaan mahdollisimman monipuolista tanssittavuutta silmällä pitäen, vaan pyrkii tavoittamaan kuulijansa muilla keinoin. - Vaikka tänä kesänä on ollut tanssilavakeikkoja tosi paljon, esitän kuitenkin hyvin paljon materiaalia juuri omilta levyiltäni. Uutukaiseltakin on jo mukana yhdeksän kappaletta keikkasetissäni, Annika Eklund kertoo. JATKOA SEURAA Ainakin tämän vuotisten tunte-

musten perusteella on Iskelmäparaatille luvassa jatkoa myös ensi vuonna, sen verran hyvää palautetta tapahtumasta on tihkunut. Jatkoa lupailee myös Ari Ojala. - Tämä on radiokanavamme kannalta erittäin tärkeä paikka kohdata sekä yleisöä että artisteja, Ojala mainitsee. Mitään suurisuuntaisia kasvusuunnitelmia tapahtumalle ei ole asetettu. - Samalta pohjalta jatketaan näillä näkymin myös ensi vuonna. Vaikka kasvattamisen varaa onkin, niin pidetään juttu edelleen kaksipäiväisenä ja kehitetään sitä siinä laajuudessa, Ojala kertoo tulevaisuuden suunnitelmista. •

TANSSIVIIHDE -LEHTI 3/2007

SEINÄJOEN 2007 TANGOMARKKINOILLA Eero, Helsinki:

Mikä oli parasta? - Atria-hallin tanssit. Puuttuiko mitään? - Ei nyt tule mieleen. Voisitko tulla uudelleen? - Kyllä, siinä tapauksessa, että etukäteen tiedossa olisi hyvä porukka.

Kyllikki, Seinäjoki:

Mikä oli Tangomarkkinoissa parasta? - Loistava valikoima hyviä artisteja lyhyessä ajassa! Puutteita en havainnut. Kesäfestivaalit ovat aina säiden armoilla. Oletko Tangokadulla ensi vuonna? - Kyllä olen, varsinkin, kun läheltä on helppo tähän tulla

Heikki, Porvoo:

Mikä oli Tangomarkkinoilla parasta? - Se, että tangoa soitettiin paljon, sai tanssia riittävästi! Jäikö mitään puuttumaan? - Suihkuja kaipasin… Valtavan hyvä fiilis perjantain ja lauantain tansseissa, kyllä kannatti osallistua! Väliajallakin pääsi tanssimaan. Voisitko tulla uudelleen? - Kyllä, sekä tanssimaan, katsomaan, että kisaamaankin!

Timo, Espoo:

Paras asia Tangomarkkinoilla? - Tangoa oli paljon, joka oli hyvä asia, eikä se kyllästyttänyt, koska tunnelma oli niin hyvä, nimenomaan tangon tanssimiseen. Herättikö mikään huomiotasi? - Aika tasaisen hyvä paketti. Simo Silmu laulamassa Evaa heti aluksi, alusta pitäen tuli hyvä tunnelma. Tuletko uudestaan? - Olen ehdottomasti paikalla ensi vuonna!

Tarja ja Jouni, Ulvila:

Miksi käyt Tangomarkkinoilla? - Yleisen juhlatunnelman vuoksi. / T - Tunnelman vuoksi. / J Mikä mietitytti? - Ehkä Tangokadun hinta ja päivä- ja iltalippujen yhdistyminen. /T - Olisi ehkä parempi vähän vapauttaa myyntipaikkoja, muillekin kuin atrialle ja muikkukauppiaille... En tiedä onko hinnat liian kovat vai säännöt? Tietty ilmaistapahtumaa saisi olla enempi./ J Markkinoiden kohokohta? - Janne Kataja jäi mieleen! / T - Naisväen pingviinitanssi... ja Matti nykäs sou. / J Tuleeko käytyä uudelleen? - Kyllä tulee, matkailuautolla oltiin tällä kertaa. Varmasti, ihan yleisen tunnelman vuoksi. / T - Kyllä tulee. / J

VIHREÄT NIITYT -ISKELMÄVIIKKO

SATEISILLA NIITYILLÄ VIERAILI 32 000 KÄVIJÄÄ

KUVAT: TUOMAS JA JAAKKO LUUKKONEN

LTONEN

KatuGallup / Marianne Krause

KUVA: TOMMI AA

Rakkaimmat Tangot Esko Rahkosen muistolle -konsertissa esiintyi useita nimekkäitä artisteja.

o yhdeksännen kerran järjestetyillä Vihreät Niityt - iskelmäviikolla Kiuruvedellä ohjelmisto oli tänä vuonna entistäkin korkeatasoisempi. TV2:n läsnäolo ja merkittävä panostus ryhditti ohjelmistoa entisestään. Viiden päivän ja neljän yön aikana kuuliin yhteensä 15 konserttia, tanssittiin kuudet tanssit ja nautittiin suomalaisen iskelmän helmistä. Tapahtumassa koettiin ensimmäisen kerran kovien sateiden

vaikutus. Niittyjen taiteellisen johtajan Reijo Gladin mukaan vesisade verotti ainakin 8 000 kävijää, jonka vaikutus rahallisesti on arviolta 200 000 euroa. Vihreiden Niittyjen kävijämäärä oli keskiviikon ja torstain suhteen selvässä kasvussa, mutta voimakkaat sateet rauhoittivat tilannetta normaaliksi. Sateesta huolimatta Iskelmäviikolla oli, oheistapahtumat mukaan lukien, yli 32 000 vierasta. Merkittävimpiä konsertteja Idols tähti ja Euroviisuedustajanakin Suomea maailman kartalle tuonut Hanna Pakarinen täytti faniensa odotukset, sillä heistä koostuvat nimmarijonot olivat Hannan keikan jälkeen melkoiset. Jokainen fani sai kuitenkin lopulta halumansa eli nimmarin ja ystävällisen hymyn hyväntuuliselta Hannalta.

olivat ”Kuin silloin ennen” Toivo Kärki-konsertti, jossa kuultiin Kärjen tunnettuja ja vähemmän tunnettuja sävelmiä, sekä kaksi ennen julkaisematonta sota-aikaista kappaletta. Eniten mielenkiintoa herätti Esko Rahkosen muistokonsertti, jossa tunteet purkautuivat yli 6 000 kävijän silmistä. Myös Matti Eskon nimitys Vihreiden Niittyjen toiseksi Iskelmäikoniksi hänen juhlakonserttinsa aikana liikutti yleisöä. Einin vauhdikas Estradilla 30 -vuotta konsertti/-show yhdessä Avenue 7 orkesterinsa kanssa sai yleisön punttiin vipinää. Vierailevana solistina konsertissa esiintyi lisäksi Taiska. Lavalle nousi paljon muitakin suomalaisen musiikkimaailman kuumia ykkösnimiä. Yleisöä viihdyttivät mm. Mamba, Hanna Pakarinen ja Laura Voutilainen sekä aina niin iki-ihana Katri-Helena. SUOMENHEVONEN NOUSI KUNNIAAN VIHREILLÄ NIITYILLÄ Pitkän linjan peliporukka Eki Jantunen ja Mutkattomat esiintyivät kahdesti tapahtumassa. He olivat paneutuneet musiikillisesti kahteen merkittävään aiheeseen: suomalaisen metsän jätkäkulttuuriin sekä 100-vuotistaan juhlivaan suomenhevoseen. Mutkattomien solisti ja mm. yli 8 vuotta aktiivisesti tv-ja radiomaailmassa toiminut Eki Jantunen pitää Vihreiden Niittyjen tunnelmaa erityisenä. -Kyllä Niittyjen tunnelma on ehdottomasti mieliinjäävän ainutlaatuinen. Loistava yleisö ja asiaansa todellisella lämmöllä paneutunut järjestelyväki pistävät pelin sellaiseksi, että kyllä siinä kokeneempikin konkari lämpenee. Suomenhevonen-konsertisEinin 30-vuotisjuhlakonsertti koostui hänen hiteistään vuosien varrelta ja mukana oli toki myös uudempaa tuotantoa. Konsertti taltioitiin TV2:n toimesta.

sa lauantaina 14.7. yleisö eli vahvasti juhlien taiteellisen johtajan Reijo Gladin osuvin johdatteluin, heppalaulujen ja mm. Riitta Väisäsen ja Klaus Thomassonin vetämän paneelin lumoissa. Konsertissa mentiin kattava läpileikkaus maamme hevosaiheisista lauluista, joista Eki ja Mutkattomat ovat levyttäneet valtaosan. Hevosmiesten polkka, Rahalla saa ja hevosella pääsee, Mennään vossikalla ja mm. Aaveratsastajat soivat tuhatpäiselle yleisölle hyvinkin vastaanottavasti. Konsertissa esiintyivät myös Toivo Kärki-kilpailun voittaneet Hanna Hirvonen ja Virpi Piippo. TANSSINOPETUSTA HUIPPUOPETTAJIEN OHJAUKSESSA Vihreät Niityt Tanssileiri järjestettiin jälleen kerran tapahtuman yhteydessä. Tanssileirin käytännön järjestelyistä huolehti paikallinen Tanssiseura Ylä-Savon Vuskarit. Leiri oli mahtava menestys, sillä kursseille osallistui mittavat 218 henkilöä eri puolilta Suomea. Salit notkuivat, kun Jari Aaltonen ja Kati Koivisto sekä Tommi ja Pirjo Koivula opettivat tanssinsaloja. Opettajilta ja kurssilaisilta on tullut vielä jälkeenpäinkin paljon myönteistä palautetta leirin järjestelyistä. ENSI VUONNA 10-VUOTISJUHLA Vihreillä Niityillä on vahva arvopohja, jonka pohjalle ensi vuoden kymmenvuotisjuhlaa on helppo rakentaa. Tapahtumalla on hyvä maine ja ylikonstaapeli Terho Nousiaisen mukaan tänäkään vuonna ei päivien aikana tehty yhtään rikosilmoitusta, eikä edes juopumuspidätystä! Reijo Gladin mukaan, tulevaisuuden tavoitteena on saattaa Iskelmäviikko valtion kulttuurituen piiriin. Teema, johon eduskunnan varapuhemies, maakunnan oma mies Seppo Kääriäinen avajaispuheessaan tarttui vaatien kulttuuritukien uudelleen arviointia.•

WWW.SUSEL.FI

PALVELUKSESSANNE

TEKSTI: TUIJA MANNINEN, KUVA; JUKKA MUSTONEN

TANSSI-ISÄNNÄT JA -EMÄNNÄT

Keski-Suomen ainoat tanssi-isännät ja –emännät huolehtivat tanssijoista, orkesterista ja yleisestä tunnelmasta hankasalmelaisessa Lomakeskus Revontulessa. Vuosi sitten käynnistetty kokeilu on osoittautunut toimivaksi, ja sama tahti jatkuu alkavana tanssisyksynä.

ankasalmelainen Lomakeskus Revontuli lanseerasi viime syksynä tanssijoille tarkoitetun uuden palvelun, kun se pestasi tanssiiltoihin avuksi joukon tanssiisäntiä ja –emäntiä. - Oma henkilökuntamme ei tanssi, eikä meillä välttämättä ole kaikkea tietoa siitä, miten asioiden pitäisi tanssisalissa olla, kuten onko taukomusiikki tanssittavaa. Henkilökunta ei myös ehdi näkemään, missä parketin puolella mennään. Tanssi-isännyyttä lähdettiin kehittelemään toimitusjohtajamme Valkaman Tiian ideasta. Tanssi on kuitenkin liikuntaharrastus, ja ihmiset tykkäävät panostaa siihen, Revontulen kanta-asiakasklubin isäntä Jukka Mustonen kertoo. Isäntiä ja emäntiä etsittiin Revontuli-klubilaisten joukosta. Tehtävään löytyi puolisen tusinaa innokasta tanssinharrastajaa. - Halusimme tähän ihmisiä, joille tanssi on kiva harrastus. Saimme kasaan sopivan kokoisen ja mukavan porukan eri-

ikäisiä miehiä ja naisia. Se yllätti, että saimme ryhmän kerralla kokoon, eikä isäntiä tarvinnut alkaa etsiä muuta kautta. Isännät ja emännät ovat ottaneet paikan omakseen ja saaneet hyvän hengen aikaiseksi, Mustonen sanoo. Tanssi-isännyydestä ei makseta palkkaa, mutta isännät ja emännät saavat tiettyjä etuja, kuten vapaan sisäänpääsyn sekä ruokailun. Vuodenvaihteessa isäntäporukassa tapahtui muutoksia, kun yksi pari jättäytyi pois ja uusia kasvoja tuli remmiin mukaan. - Mukana olevat nuoret naiset ovat meille rikkaus, ja se kuvastaa tanssinharrastajien nykyistä ikärakennetta. Vielä pitäisi saada nuoria miehiä tanssipaikoille. Pojilla voi olla korkea kynnys lähteä harjoittelemaan, mutta ei kukaan ole seppä syntyessään. Monille nuorille miehille tanssista on kuitenkin tullut harrastus tyttöystävän kautta. HYVÄ TUNNELMA VÄLITTYY KAIKILLE

Revontulen tanssiemäntä Eeva Sirkiä esittää tanssiinkutsun, josta ei voi kieltäytyä.

Uuden palvelun mukana Revontulessa kehitettiin myös talon tanssitoimintaa. Tanssijoille saatiin vesipiste ja salin puolelle nimetyt seinustat miehille ja naisille. Jukka Mustosen mukaan tanssi-isännillä ja –emännillä on merkitystä tunnelman luomisessa. Siihen kun vaikuttavat musiikin voimakkuus, valaistus sekä

olennaisesti parketin luisto. Heidän tehtäviinsä kuuluu tietenkin tanssittaminen. Tanssi-isännät ja –emännät ovat roolissaan myös asiakaspalvelijoita ja toimivat linkkinä tanssijoiden ja talon henkilökunnan välillä. Mustosen mukaan palautteen saanti asiakkailta on hankalaa, sillä he eivät juuri kirjoittele mielipiteitään lomakkeille. Hän kokee, että tanssi-isännille on helpompaa antaa risuja ja ruusuja. - He auttavat myös orkesteria, sillä myös soittajat ovat meille asiakkaita. Isännät pyrkivät luomaan puitteet, jotta orkesterin olisi mahdollisimman helppo tehdä työtään. Kun orkesteri viihtyy, he tulevat tänne mielellään uudelleen. Ja kun soittajista on mukavaa olla töissä, se näkyy myös yleisölle, Mustonen sanoo. Parin viime vuoden aikana perinteinen suomalainen tanssikulttuuri on ollut kovassa nousukiidossa muun muassa television tanssiohjelmien innoittamana. Revontulessa on parin talven aikana järjestetty tanssikursseja, jotka ovat houkutelleet uusia ihmisiä tanssin pariin. Mustonen on myös nähnyt törmäyksen aktiivitanssijoiden ja niin sanottujen seuraa hakevien tanssijoiden kesken. - Ihmiset lähtevät tanssimaan eri tarpeista. Toiset ylläpitävät omaa harrastustaan, toiset hakevat seuraa ja viihtyvyyttä. Lavoilla on olemassa tietty eti-

ketti, ja olisi hyvä, jos kaikkien kesken löytyisi ymmärrystä ja joustavuutta. Silloin kaikilla olisi mukava ilta. Sitä paitsi tanssi on hyvä syy ottaa toinen lähelle, Mustonen huomauttaa. Hän kehottaa aktiivisia tanssijoita hakemaan parketille muitakin kuin oman tanssiseuran kavereita ja siten saamaan uusia harrastajia tanssien pyörteisiin. Ensimmäisen kappaleen aikana ei kannata mainita tanssikurssille menoa, sillä se voi antaa väärän signaalin. Kannustaa toki saa. - Oikealla, ystävällisellä tavalla kerrottu tieto lisää keskinäistä ymmärrystä ja hyvää ilmapiiriä. Pieni positiivinen sana kaverille herättää varmasti hänen mielenkiinnon uuteen harrastukseen ja valaa uskoa omiin oppimismahdollisuuksiin. Tytöt, huomatkaa ne pojat, jotka ovat tanssipaikalla ﬁilistelemässä esimerkiksi Yölinnun keikalla. Sieltä saattaisi löytyä innokkaitakin oppijoita, Mustonen vinkkaa. •

ARTISTIT JA MUSIIKKI

TANSSIVIIHDE -LEHTI 3/2007 •TANSSITARVIKKEET•HARJOITUSASUT• •TANSSIMUSIIKKI•TANSSIKENGÄT•

PAULA KOIVUNIEMELLÄ VAUHTI P ÄÄLLÄ UUSIUTUMINEN ON MENESTYKSEN AVAIN TEKSTI: JUHA LAHTI KUVAT: JUKKA LEHTINEN

Pitkäkatu 35, 44150 Äänekoski GSM 040 505 2507 E-mail: dancestopoy@pp.inet.

TERVETULOA TUTUSTUMAAN!

www.dancestop.

Alemana Dance Center, PORI Alemana Dance Center, JKL puh. 02-5480 759, fax 02-5481 077 puh./fax 014-612 488

laaja ja laadukas valikoima

katso liikkeidemme tarkemmat aukioloajat ja yhteystiedot nettisivustoltamme!

tanssikenkiä, tanssiasuja ja muita alan tuotteita! tilaa esittely tilaisuuksiisi, soita puh. 0400 591 646 tai sähköpostitse alemana@co.inet.fi

TUTUSTU tuotteisiin

www.alemana.fi

Maassamme on muutamia kokeneita iskelmämusiikin artisteja, joiden suosio on ja pysyy siitä huolimatta, että koko ajan alalle on tulossa uusia lahjakkaita kykyjä. Ja sitten on lisäksi joitakin harvoja taiteilijoita, jotka vielä vuosikymmeniä kestäneen uran jälkeenkin pystyvät täydellisesti uudistumaan niin laulajana kuin esiintyjänäkin. Yksi tällainen on Paula Koivuniemi.

aikkihan sen tietävät, että Paula Koivuniemelle tuli tänä vuonna kuusikymppiä mittariin. Juhlat siis olivat sen mukaiset, vai? - En oikeastaan viettänyt merkkipäivääni. Ohitin sen, Koivuniemi kuittaa kuin ohimennen. Syynä tähän on se, että artistilla on ollut lähiaikoina toinenkin merkkipaalu, kun ’Perhonen’kappaleen julkaisemisesta tuli viime vuonna kuluneeksi neljäkymmentä vuotta. - Viime vuonna vietettiin 40vuotistaiteilijajuhlaa, siksi tänä vuonna otettiin vähän rauhallisemmin, Paula Koivuniemi lisää. Neljäkymmentä vuotta on pitkä aika kiertää maamme tanssilavoja ja ravintoloita, varsinkin kun suosio on ollut koko taipaleen ajan kovaa luokkaa. - Silloin kun pitää työstään ja satsaa siihen, niin onnistuu tekemisissään. Minä rakastan työtäni. Tunnen olevani oikealla alalla, artisti avaa menstymisensä saloja. Esiintymistilanne ja ihmisten eteen astuminen on edelleen sellainen tilanne, joka saa kokeneen Paula Koivuniemen edelleen syttymään. - Kun astun lavalle ja näen ne ihmiset, niin kaikki muu sulkeutuu. Ei ole muuta kuin juuri se esiintymistilanne. Jos minulla on jotakin omia huolia, en tosiaankaan näytä niitä lavalla esiintyessäni, Koivuniemi kertoo. Muutamien muiden kokeneempien laulajiemme tavoin

verrattuna, ja tansseissa käytiin varsin innokkaasti.

“

ISOILLE ESTRADEILLE Tällä hetkellä Paula Koivuniemi on jättänyt tanssilavakeikat vähemmälle, ja kesä on vierähtänyt isommissa tapahtumissa esiintyen. - Kesäshow 2007 on kiertänyt lähinnä erilaisilla kesäfestareilla. Myös joillakin rock-festivaaleilla olen esiintynyt, laulaja kertoo tämän hetken tekemisistään. Paula Koivuniemen kanssa keikoilla kiertää 9-miehinen orkesteri, jota johtaa hänen tämänhetkinen tuottajansa, Mika Toivanen. Kokoonpanoon kuuluu muun muassa kaksi kosketinsoittajaa, kaksi kitaristia sekä puhaltimet. Puolentoista tunnin shown materiaali on sovitettu rock-henkisesti, jolloin myös esiintymiset rock-festareilla ovat mahdollisia. -Kun varsinkin kitaristit - joista muuten toinen soittaa myös Leningrad Cowboysissa - ovat taustaltaan rocktyylisiä soittajia, on sovituksista tullut väkisinkin vähän rokahtavia, Koivuniemi mainitsee. Mutta eivät kappaleiden sovitukset mitenkään kiveen hakattuja ole siinä mielessä, etteikö niissäkin olisi elävyyttä varsinkin esiintymistilanteessa. - Kyllä etenkin hittibiisit ovat joka keikalla hieman erilaisia, koska yleisökin on aina erilaista eri paikoissa. Kaiken kaikkiaan on ollut aivan mahtava juttu laajentaa esiintymistä festareille, ja ihmisetkin ovat ottaneet tämän jutun tosi hienosti, Koivuniemi analysoi.

Koivuniemikin on saanut silloin alkuvaiheessa luoda uraansa rauhassa. Levyjä ei julkaistu samaan tahtiin kuin nykyään, ja jos pääsi levylaulajaksi, niin melko varmasti kappaleet myös soivat paljon muun muassa radiossa. Myös tanssipaikkakulttuuri oli silloin hieman erilaista, kun tanssilavoja oli kymmenkertainen määrä nykyiseen

TYÖ VIE MUKANAAN Maamme varsin rajallisilla markkinoilla pitää elantonsa iskelmämusiikilla ansaitsevan tehdä koko ajan hurjasti työtä leipänsä eteen. Huipulle pääseminen kun on niin kovan työn takana, mutta sieltä alas tuleminen sujuukin jo sitten varsin sutjakkaasti, mikäli ote pääsee herpaantumaan. Pyrkijöitä alalle on koko ajan paljon, mutta vain pieni osa heistä päätyy kestosuosikiksi. Paula Koivuniemen kokemuksella löytyy myös muutama vinkki uusille yrittäjille. - Karismaattiset laulajat pääsevät kyllä esille. Ja erilainen

Silloin kun pitää työstään ja satsaa siihen, niin onnistuu tekemisissään. Minä rakastan työtäni.

“

ääni on hyvä valtti, se on ollut minunkin etuni tässä työssä. Suomessa pitää tosissaan satsata tähän alaan, pitää uusiutua koko ajan. Laulajan työ vie muka-

“

Huipulle pääseminen kun on niin kovan työn takana, mutta sieltä alas tuleminen sujuukin jo sitten varsin sutjakkaasti, mikäli ote pääsee herpaantumaan.

“

naan, ja sen pitää antaakin viedä, artisti mainitsee. Verratessaan nykypäivän menoa oman uransa alkuaikoihin, on Koivuniemellä pieni varoituksen sana sanottavanaan uusille artisteille. - Nykyään on helpompi päästä esille ja ollaan heti julkisuudessa. Silloin ei saa nousta homma päähän, vaan työtä on tehtävä nöyrästi ja on oltava vaatimaton, Koivuniemi kertoo. Paula Koivuniemen uralle mahtuu myös varsin mittava määrä äänitteitä ja laulaja työskentelee parhaillaankin studiossa uuden levynsä parissa. Marraskuussa on tarkoitus julkaista Paula Koivuniemen seuraava pitkäsoitto, nimeltään ’Timantti’. Liekö nimi enne levymyynnin suhteen? •

ARTISTIT JA MUSIIKKI

MUUSIKON POIKA

WWW.SUSEL.FI TEKSTI: JUHA LAHTI KUVA: JAANA VUORENPÄÄ

UUTUSLEVYT AMMATTILAISRAADISSA

MIKKO SILTALALLA LEVYTYSPROJEKTI MENOSSA Mikko Siltalan kappale ’Jos meillä huomista ei ois’ on soinut varsin kiitettävässä määrin radiossa. Niinpä on vähintään oikeutettua odottaa tälle pienoiseksi hitiksikin muodostuneelle kappaleelle myös jatkoa. Näin on tosiaan tapahtumassakin, silä syksyllä on suunnitelmien mukaan nautittavissa ensimmäiset makuelämykset miehen ensimmäiseltä pitkäsoitolta.

- ’Jos meillä huomista ei ois’kappale on omakustanne ja sen jatkumoa tämä levytysprojekti nyt on. Toki tuon ensisinglen jälkeen on julkaistu kaksi muutakin biisiä, Mikko Siltala mainitsee. Tähänastiset singlejulkaisut ovat sisältäneet pitkälti iskelmällisiä piirteitä. Ensimmäisen pit-

käsoiton materiaali tulee oleman kuitenkin hieman reippaampaa poljentoa, eikä ihan perinteistä tanssi-/iskemämusiikkia ole luvassa. Tähän on Siltalalla kuitenkin omat perustelunsa. - Mielstäni olisi hyvä saada nuorempia ihmisiä käymään enemmän tanssipaikoilla ja tutustumaan niiden tunnelmaan.

Ehkä juuri tämä minun musiikkini auttaa siihen. Uuden levyn materiaalista kyllä ainakin puolet toimii suoraan tanssipaikoillakin, loput menee ehkä vähän rokimmaksi, Siltala analysoi. Miehen keikkapaikat ovat tällä hetkellä lähinnä ravintolat ja yksityistilaisuudet sekä laivat. Ohjelmisto on rakennettu kohdeyleisön mukaan, ja niinpä perinteistä tanssimusiikkia ei kovin paljon ohjelmistosta löydy. - Joissakin yksityistilaisuuksissa on toki perinteistäkin tanssimusiikkia soitettu, mutta olen huomannut sen, että kyllä tällainen soittamamme menomusakin kelpaa tanssiporukalle, Mikko Siltala heittää. MONIPUOLISUUTTA Mikko Siltala ei ole heittänyt tulevaisuuttaan yhden kortin varaan. Nyt 28-vuotias mies on ollut radiossa mukana 15-vuotiaasta lähtien. Keikoilla Siltala on käynyt jo kymmenen vuotta. Myös musikaalirooleja ja teatteria on tullut jo kokeiltua, eikä koulutuskaan ole kokonaan unohtunut. - Olen valmistunut tuotantopuolen medianomiksi Tampereen ammattikorkeakoulusta, Siltala mainitsee. - Kun koulut loppuivat vuonna 2004, niin sen jälkeen olen satsannut musiikkiin. Se tuleekin olemaan pääasia lähitulevaisuudessa, ja katsotaan sitten, mihin asti kortit riittävät, Siltala kertoo

MONIPUOLINEN MUSIIKKIMIES Nummelalaisen Antti Raiskin, 30, uusimmalla albumilla kuullaan niin lattarivaikutteita kuin ajatuksia isyydestäkin

ntti Raiskin elämässä on tapahtunut paljon sitten vuoden 2000, jolloin hänet kruunattiin tangokuninkaaksi. Voittovuosi esitettiin perinteistä tanssimusiikkia, mutta sitten linjaa muutettiin popimmaksi. – Ensimmäinen albumini oli pitkälti valmiiksi rakennettu. Toinen levyni ilmestyi viisi vuotta myöhemmin, ja sen linja oli ehkä liiankin rankka. Kokeilin rajojani ja testasin mihin pystyn, Antti muistelee. Tämän vuoden maaliskuussa julkaistulla kolmannella pitkäsoitolla Matkaaja nummelalainen laulaja on alkanut löytää musiikillista minäänsä. – Matkaaja sisältää nuorekkaita perusiskelmiä. Sen on tuottanut Munckin Pete, ja hänen kä-

denjälkensä kyllä tunnistaa. Tykkään Petrin tyylistä tuottaa musiikkia. Kaikki Matkaajalta julkaistut kolme singleä – Katseesi polttaa Julia, Sydäntä naulataan ja Sinä minussa – ovat keikkuneet

suunnitelmistaan. Vaikka miehen ensilevy ja musiikkisuuntaus ei välttämättä fanaattisimman tanssijan jalkaa hivelekään, niin toki Siltalan erilaiset variaatiot eri esiintymistilanteissa antavat mahdollisuuden varsin nautittavaan elämykseen. - Rakennamme aina ohjelmistomme kohdeyleisön mukaan. Soitamme myös ihan perinteistä tanssimusiikkia, jos sitä pyydetään. Esimerkiksi lattareita löytyy kyllä ohjelmistosta, Siltala luettelee. Mikko Siltalan orkesteri esiintymistilanteissa on peruskokoonpanoltaan se perinteinen kvartetti, eli rytmiryhmä rummut ja basso, sekä soolosoittimet kitara ja koskettimet. Jos aiakas niin haluaa, liitetään mukaan sitten esimerkiksi puhaltajat. - Shown puolesta pyritään aina myös visuaalisiin elämyksiin keikoilla, ja iso kokoonpano entaa tähän kyllä tietynlaisia vapauksia, artisti mainitsee. ISKELMÄÄ JA ROKIMPAA Hyvä asia Mikko Siltalan urassa on se, että hänen tukenaan on paljon alaa ymmärtäviä ihmisiä; hänen bändinsä on nimittäin koottu kaveriporukasta, ja yhdessä on asioita tehty jo viitisentoista vuotta. - Kyllä tässä kokoonpanossa on erittäin hyvä yhteishenki, joka on nimenomaan peruja siitä, että olemme tunteneet toisemme jo kauan, Siltala kertoo.

TEKSTI: AINO-KUUTAMO UUSITORPPA KUVA: MINNA ANNOLA

radioiden soittolistojen kärjessä. Tarkoituksena olisi puskea ulos vielä neljäs sinkku tuoreelta albumilta. Vasta sitten seuraavan pitkäsoiton työstäminen on ajankohtaista, mutta sitä Antti ei ole vielä ehtinyt tarkemmin suunnitella. Matkaaja on suurien tunteiden levy. Teksteihin on kätketty jos jonkinlaista sanomaa. Yksi albumin kappaleisiin heijastuva seikka on se, että sekä pitkäsoiton tuottaja Petri Munck että itse artisti tulivat ensimmäistä kertaa isäksi levyn nauhoitusten aikana viime kesänä. Antti onkin omistanut albuminsa nimiraidan pojalleen Rasmukselle, pienelle matkaajalle. Nyt esikoinen on vuoden vanha vesseli. Rasmus on perinyt vilkkaan luonteensa isältään. Hän on vauhdikas ja hymyileväinen tyyppi. Rasmus on sosiaalinen eikä pelkää uusien ihmisten tapaamista. Olin itse samanlainen pienenä. Ulkonäkönsä Rasmus on perinyt enemmän äidiltään – luojan kiitos, huumorintajuinen Antti naurahtaa. Keikka-auton mittariin kertyneiden kilometrien myötä Antti on saanut kokemusta ja lisää itsevarmuutta. Pa-

rikymppisen tangokuninkaan elämä oli varsinkin alussa yhtä hullunmyllyä. - Minulla oli keikka viikko ennen tangomarkkinoita. Siellä tuskin ketään kiinnosti, kuka olen. Oli outoa astua voiton jälkeen lavalle, kun eturivissä oli monta sataa ihmistä, jotka olivat tulleet paikan päälle katsomaan minua. En tiennyt miten päin olisin ollut. Anttia on tituleerattu Suomen Juanekseksi. Matkaajalle onkin noukittu lattarivaikutteita niin Juaneksen, Eros Ramazzottin kuin Santanankin tuotannosta. Ei siis mikään ihme, että Antti tunnetaan monipuolisena artistina. Hän saattaa aloittaa settinsä perinteisellä valssilla ja päättää sen vaikka räjähtävään klassikkokappaleeseen Final Countdowniin. Sesam-orkesterinsa kanssa Suomea kiertävä karismaattinen laulaja esittää yleensä keikoilla materiaalia kaikilta kolmelta pitkäsoitoltaan. – Teen ohjelmiston paikan mukaan. Perussetti on sellainen, että se toimii lähes kaikissa tilaisuuksissa häistä laivakeikkoihin. Lavatansseissa en tosin yleensä kehtaa vetää niitä rankimpia kappaleita. •

TANSSIKAPPALEITA UUSILLA ÄÄNILEVYILLÄ

Tätä Suomi Tanssii –listaa laativat tanssiravintoloiden musiikki-isännät arvostelevat alkuvuoden uutuuslevyjä tanssija iskelmämusiikin saralta. Lista julkaistaan tuoreeltaan kahdesti kuussa nettisivuilla www.hitit.ﬁ Taikakuu - Uuteen elämään - Levy, joka sykkii elämää, suuria tunteita ja ei päästä kuulijaansa helpolla. Levy on kuvaus elämästä ja asioista joista jokainen löytää itsensä. Loistava levy myös heille, joilla ei tanssijalkaa kutita. Kuuntelemaan ja tunnelmoimaan vaan. Päivi Karppinen / Radio Kajaus, Kajaani - Tämä pumppu tykittää nyt ihan uudella tarmolla. Reilusti rokimpi yleisilme, Raappanan riipaiseva ääni ja tuttu Taikakuu-soundi tarttuvat sekä vanhaan että uuteen tuttavaan. Levyllä on useampikin radiohitti. Jenni Puhakka / Radio Rex, Joensuu Heli Ruotsalainen - Tuulen suuntaan - Raikas ja iloisenoloinen uusi tuulahdus iskelmätaivaalle. Levyllä monta hyvää iskelmäbiisiä, joista uusimpana löytönä suomalaiskansallista kesäromantiikkaa tihkuva Oljenkorsia ruutupaidassa. Marja Tuomisaari / Radio SUN, Pirkanmaa Markus Törmälä & FBI-beat - Tähtitaivas - On tätä odotettu kuin kuuta nousevaa. Nyt on levy valmis ja toden totta eikä tarvinnut pettyä meistä kenenkään. Kaikki me pidämme FBI-Beatia maamme parhaimpiin kuuluvana kokoonpanona. Tahdit ja kompit ovat kohdallaan, joten minun on helppo puhua kaikkien suulla nyt. Kappale toisensa jälkeen vie parketilla tanssijoita eteenpäin hyvällä asenteella. Kuitenkin pitänee nostaa jotain esille niin, olkoon valintani nyt tällä kertaa. Hän silti toivoo sekä Mitä jos, Karppinen & Puonti -käsialaa. Sateeseen, aivan huippukappale Heikki Ilmosen sävel ja teksti. Hulvattoman hauska kappale on puolestaan Tempun minkä tahansa, jossa totta toinen puoli. Laiho & Toiviainen jälleen laittaneet parastaan. Karppinen & Nissilä ovat tehneet todella upean hitaan kappaleen Yksin. Lasse Juha Metsäperä - Opitko rakastamaan - Kova joukko tekijöitä Metsäperän levyllä. Kauniita tanssikappaleita joukossa, mutta kuunteluunkin aivan mainio levy. Varsinaiset vauhtiraidat ovat nuo Jos ovesta meet sekä Suolaa haavoihin. Hieno ja upea raita on Jamppa Tuomisen vanha tuttu Aamu toi, ilta vei. Kaunis on myös kappale Maailmalle. Lasse - Varsin onnistuneen oloinen kokonaisuus ja tuo Jamppa Tuomisen hitin coverointi on ihan mukiin menevä. CD:llä on monta käyttökelpoista kipaletta. Taustat ovat hyvän kuuloiset sekä toimivat. Jos jotain negatiivistä mainitaan, niin olisihan tuolle CD:lle mahtunut enemmänkin kuin 11+ yksi piilobiisi. Juke Neljänsuora - Hankotien laitaan - Toisien kanssa kun tanssit vaan niin levyt silloin soi, åålspraits. Vokalisti Ketosella on miellyttävä ääni. Albumin yleisilme herättää meikäläisessä kyllä pikkaisen negaatioita, sellaista liian haikeaa tunnelmaa. Soitto soi ammattimaisesti ja sovituksellisestikin asioita on kyllä ihan selvästi mietitty. Pertsa - Linjakkaasti oman tyylinen levy. Hyvätunnelmaista kuunneltavaa. Ei oltu menty sieltä, mistä aita on matalin, vaan melodioissa, sovituksessa ja sanoituksissa on kunnianhimoa ja asiaa. Varsinkin sovituksissa on käytetty mielikuvitusta. Toki tällä orkesterilla löytyy kannattajakuntaa myös tanssijoissa. Rami Kaija Pietilä - Nyt tahdon tanssimaan - Tasapainoinen, upea kokonaisuus tanssimusiikkia Vammalasta. On ilo huomata, että kun solisti osaa laulamisen, se myös kuuluu levyltä. Löytöinä mm. Nyt tahdon tanssimaan, Syliisi vielä hetkeksi jään, Olen sun sekä Amorin kaaret. Lasse - Tässä on selvästi haettu sellaista vanhaa kokonaissoundia aikojen takaa, tuo laulun lievä ylikaiutus mukaanlukien. Laadukasta soitantaa. Kaijan ylärekisteriä kuunnellessa meikäläiselle tulee ajoittain ahdistunut tunnelma. Kuulkaas, tässäpä kokonaisuudessaan tasapainoinen tanssilevy niihin perinteisempiin geimeihin! Pertsa Henkka & Kulkurit - Henkka & Kulkurit - Kohtuullisen onnistunutta rautalankabeat-tunnelmaa ja melodiatkin mukavaa kuunneltavaa. Soitto ja laulu toimii, ehkä sinne tuotantopuolelle pitäisi vielä saada pientä viilausta. Levyn kappalejärjestystä olisin myös muokannut hieman, koska alkupuoli aina puoleenväliin saakka kulki lähes samalla tempolla. Rami - Soundillisesti sellainen ihmisläheinen, ei liian hifistelevä. Ollaan toimivalla tasolla esitettävään materiaaliin nähden. No, kyllähän nuo s - kirjaimet suhahtelevat aika ajoin häiritsevästi. Tuo Ganesien Gypsy girl -versiointi oli mukava. Ehkäpä tulevaisuudessa niitä positiivisempia kappaleita enemmän? Mukavat levynkannet. Rautalanka- ja beat-pohjalta ponnistavia bändejä on kyllä nykyään melkoisen paljon liikenteessä. Mutta eihän siinä mitään, jos sielu sanoo niin. Pertsa

ARTISTIT JA MUSIIKKI

TANSSIVIIHDE -LEHTI 3/2007

HUUMORINTAJUISET KAVERUKSET HANKOTIEN LAIDASTA TEKSTI: AINO-KUUTAMO UUSITORPPA KUVA: MINNA ANNOLA

Lohjalaisen Neljänsuoran keikkareissuihin kuuluu kaljan kittaamisen sijaan kuntoilu.

inglestä Irwinin hattu tuttu tanssiorkesteri Neljänsuora on pikkuhiljaa noussut kotimaisen iskelmämusiikin eliittiin. Lohjalainen poppoo julkaisi hiljattain ensimmäisen pitkäsoittonsa HMC: n Hurmio-levymerkillä. Se on yhtyeen neljäs levy. – Yhteistyö uuden levy-yhtiön kanssa on ollut erittäin antoisaa. Pidimme hauskaa albumia tehdessämme. Alusta asti meillä on ollut huumorimeininki ja olemme päättäneet, että bändissä pitää aika olla kivaa, poppoon vilkkusilmäinen laulaja Antti Ketonen sanoo. Neljänsuoran Hankotien laitaan osuu sopivasti rytmiä janoavaan tanssijalkaan. Uuden levyn raikkaista ja tyylikkäistä iskelmäkappaleista löytyy jokaisen makuun jotakin. – Esimerkiksi kappaleet Lolita ja Soditaan sovitaan ovat saanut kiitosta tanssiväeltä. Kokonaisuus on yhtenevämpi kuin aiemmin. Meille annettiin kappaleita valitessa vapaat kädet.

Saimme tehdä sitä, mikä tuntui parhaalta. Lauluista neljä ovat bändin kitaristin Juha Mäen ja kosketinsoittajan Jarkko Pietilän käsialaa. Yhtye on sovittanut pitkäsoiton biisit tuottaja Petri Munckin kanssa. Sinkku Irwinin hattu on Teemu Haapaniemen säveltämä ja Kaje Komulaisen sanoittama. Se on kunnianosoitus takavuosien laulajasuuruuksille Irwin Goodmanille ja Rauli “Badding” Somerjoelle. Reipas kappale oli yksi tämän kevään suurimpia radiohittejä. Albumilta Hankotien laitaan julkaistu kakkossingle Kivinen tie jatkaa edeltäjänsä viitoittamalla tiellä. Se luo kauniin kuvan kotimaisesta maalaismaisemasta, joka koskettaa monen suomalaisen sielua. Orkesterin jäsenet ovat lapsuudenkavereita. Laulaja Antti Ketonen, rumpali Esko Mäki, kitaristi Juha Mäki ja kosketinsoittaja Jarkko Pietilä ovat siis tunteneet toisensa pikkunassi-

Taikakuun uusi levy -Uuteen elämäännyt kaupoissa!

asi m o Hae

Suosittu Neljänsuora on noussut kotimaisten tanssiartistien eliittiin. Yhtye tekee vuodessa noin 140 keikkaa.

TÄTÄ SUOMI TANSSII Musiikkijuontajien lista maan tanssituimmista iskelmistä syyskuun alkupuolella 2007. Uusi lista ilmestyy kahdesti kuussa netissä www.hitit.ﬁ

www.taikakuu.com

T.T. PURONTAKA

& TÄHTITAIVAS

UUTUUS ALBUMI SYKSYLLÄ!

“Purontaka ei ole koskaan ollut median maskotti. Tärkeintä on vain ollut viihdyttää ja viihtyä myös itse tässä työssä, josta 20 vuoden taipaleen aikana on tullut elämäntapa”, T.T. Purontaka kertoo.

Esiintymiset:

kasta asti. Harjavaltalainen basisti Jussi Välimaa liittyi huumorintajuiseen joukkoon puolitoista vuotta sitten. – Kävimme neljäsluokkalaisista asti Juhan kanssa esiintymässä Lohjan torilla. Lauloimme ja meillä oli molemmilla kitarat. Esitimme kappaleita kuten Rafaelin enkeli ja Sininen ja valkoinen. Parhaimmillaan tienasimme parissa tunnissa tuhat markkaa. Toreja kierrettiin laajemmaltikin parikymppisiksi asti. Pian kuvioihin tulikin Neljänsuora. Yhtye perustettiin yhdeksän vuotta sitten. Vuonna 2002 Neljänsuora voitti Vuoden Viihdyttäjä -palkinnon. Muita sen pokanneita artisteja ovat esimerkiksi Yölintu ja Charlies. Neljänsuora kiertää maakuntia ”luokkaretkimeiningillä”. Tervehenkinen yhtye kuluttaa keikkareissuilla luppoaikaa urheilemalla. He pelaavat muun muassa koripalloa. – Aina kun kokoonnumme yhteen, keikoilla ja muutenkin, meillä on hyvä meininki. Välillä keikan jälkeen saatamme kyllä ottaa muutaman olusenkin. •

antti ahopelto

& helmenkalastajat

www.pohjoisartistit.ﬁ (08) 42 3811 Vuoden 2007 Tangoprinssi on haluttu esiintyjä lavoille ja ravintoloihin!. Antin Tangoprinssivuodet ovat vauhdittaneet entisestään kysyntää ja keikkaohjelmisto on hyvin laaja.

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30

ed 1 9 6 5 2 3 7 13 20 8 11 10 4 16 23 25 15 22 24 18 * 12 * 14 * 21 * 26 19 17

vk 6 24 11 15 9 13 20 6 46 2 6 15 23 6 9 41 6 11 18 2 * 6 * 2 * 4 * 4 4 6

Kappale Kellot soi Ilta himmenee Aamu toi, ilta vei Maailman upein nainen Nyt voimme jatkaa Jos minut kesyttäisit Haavoittumaton Äiti valvoo Sateen hiljainen ääni Soittaja No kai nyt sentään Hei Mambo Mitä sulle kuuluu? Maria Tempun minkä tahansa Kaipuuni on uskomaton Olit minun vain kesän Paratiisin portin taa Sinut tahdon kokonaan Päiväuneksija Nyt tahdon tanssimaan Jäähdytellään Syvät tunteet Seinillä on korvat Ensirakkautta Tähdet meren yllä Vieläkö muistat Taas nuori oon Peilipallo Ota minut, jätä minut

Artisti Topi Sorsakoski & Agents Varjokuva Juha Metsäperä Charlies Anne Mattila Charles Plogman Yölintu Kari Tapio Reijo Taipale Fredi Martti Metsäkedon orkesteri Anita Hirvonen Finlanders Paula Koivuniemi Markus Törmälä & FBI–beat Anne Mattila Lasse Hoikka Antti Huovila Taikakuu Kurre Kaija Pietilä Tanssiorkesteri Syke Timo & Seppo Henri Stenroth Mika Tapani & Beaters Saska Helmikallio Isto Hiltunen Tauski Johanna Pakonen Tommi Soidinmäki

Levymerkki EMI Mediamusiikki Hurmio Edel Bluebird Bluebird Warner Edel Bluebird Bonnier pienk. Woodoodo MTG Edel MTG Bluebird Bluebird Bluebird Magnum Romance pienk. Magnum pienk. Mediamusiikki pienk. Mediamusiikki Hurmio Power Mediamusiikki Mediamusiikki

ARTISTIT JA MUSIIKKI

TAIVAAN TULET JA POHJANTÄHTI LOISTIVAT LAPIN YÖSSÄ!

TEKSTI JA KUVAT UNTO VIITAMÄKI

KUVA: MIKA HYVÄRINEN

uuren suosion maassamme saanut ﬁktiivinen televisiosarja Taivaan tulet kuvattiin vuodessa Kemijärvellä. Sarjan ohjaaja Kari Väänänen on asunut lapsuudessaan Kemijärven Tohmossa. Kolmisen vuotta sitten hän oli serkkunsa Tapani Väänäsen 50-vuotisjuhlilla. Tuolloin Väänänen totesi, että työttömyydestä kärsinyt Kemijärvi eli voimattoman apatian vallassa. – Se oli järkyttävä kokemus ja halusin tehdä jotain, joka piris-

täisi kemijärveläisten mielialaa. Lopulta ideoin kertomuksen paluumuuttajapoliisi Rauni Väänäsestä. Sain TV2:n vakuuttumaan siitä, että kuvaukset on suoritettava Kemijärven kauniissa maisemissa eri vuodenaikoina. Filmiryhmä asui vuoden hotelli Kemijärvessä. Ryhmä käytti kemijärveläisiä alihankkijoita ja noin 200 paikallista avustajaa. Jo kuvausten aikana oli todettavissa, että ihmisten apatia alkoi hiipua. Kari Väänänen halusi sarjan

Jarkko Honkanen & Pohjantähti ovat keikkailleet yhdessä vuodesta 2005 Rakkauden Kellot singlen ilmestymisen jälkeen. Pohjantähti on reilut 10 vuotta sitten koottu tanssiorkesteri, joka on aikaisemmin kiertänyt Suomea ahkerasti kvartettina. tanssikohtauksissa käyttää pohjoisen muusikoita. Niinpä sarjan alkujaksoissa esiintyi Jarkko Honkanen Pohjantähti –yhty-

eineen, johon kuuluvat solistin lisäksi Jari Nyyssönen, Arto Mäntyjärvi, Heikki Vaara ja Joni Nyberg! Honkanen on syntyisin Kemijärven Vuostimosta. Rumpalina on kemijärveläinen Jari Nyyssönen ja muutkin jäsenet ovat lappilaisia. Taivaan tulien katsojapalautteessa Honkasen ja Pohjantähden esiintymistä kiiteltiin laajalti. Yhtye on esiintynyt vuosia suurella suosiolla Lapin tunturikeskuksissa. Hyvä maine ja esiintyminen Taivaan tulissa on poikinut keikkoja eteläänkin. Väänänen on nyt Kemijärvellä kirjoittamassa Taivaan tulille lisäjaksoja. Jos kuvaukset alkavat ensi vuonna, nähdään alkujaksot uusintana ensi keväänä. Honkanen ja Väänänen neuvottelevat taas yhteistyöstä. Kari Väänäsen muutama vuosi sitten vaikeaan sairauteen menehtynyt serkku Tapani Väänänen oli myös innokas musiikkimies. Hänen yhtyeensä Old Fellows soitti jo 70-luvulla 60-luvun rockia Kemijärvellä. Kymmenisen vuotta sitten Tapani alkoi samojen kavereiden kera keikkailun. Yhtye tanssittaa edelleen Kemijärvellä ja lähiseudulla. Taivaan tulien päätösjaksossa Old Fellows esiintyi hääorkes-

TANSSIVIIHTEEN VAIKUTTAJAT KOKOONTUVAT SEMINAARIIN IKAALISIIN SYYSKUUSSA puolestaan varsinainen Lava- vaikuttaa lopulta kaikkien taIkaalisten Kylpylässä järjestetään Lavakauden päättäjäisien yhteydessä tänä vuonna myös tanssikulttuuria käsittelevä seminaaritapahtuma. Koko tilaisuuden yleisteemana on ”Ei välttämättä aivan samassa veneessä, mutta kuitenkin samalla vesistöllä”!

eminaarissa pohditaan tanssikulttuurille ajankohtaisia ja päivän polttavia aiheita. Tarkoituksena on saada aikaan mielenkiintoisia ja rakentavia keskusteluja sekä myös aivan konkreettisia päätöksiä kulttuurin edistämiseksi ja ylläpitämiseksi. Tapahtuma antaa loistavat puitteet alalla vaikutta-

vien eri tahojen kohtaamiselle ja verkostoitumiselle. Vihdoinkin kaikki osapuolet voidaan saada saman katon alle! Seminaari käynnistyy luennoilla lauantaina 8. syyskuuta alkaen klo 14. 00 ja päättyy noin klo 18. Illalla on tarjolla tanssinopetusta ja ohjelmaa yleisötanssien merkeissä. Sunnuntaina on

kauden päättäjäiset -tapahtuma. Päivällä on vielä seminaarin ns. palautetilaisuus ja sen lisäksi käsitellään yksi seminaariaihe. Illan aikana esiintyy huomattava määrä eri artisteja ja orkestereita. Uusia bisnes- ja yhteistyökontakteja syntyi takuuvarmasti, sillä koolla on ideanikkareita ja yrittäjiä monipuolisesti viihdealan eri osa-alueilta. Seminaarin itseoikeutettuna pääaiheena on lauantaina artistien hinnoittelu ja sen merkitys, mikä on varmasti tämän hetken ehkä kaikista eniten eri tahoja puhuttava aihe ja josta aiheutuvat seuraukset saattavat

hojen toimintaan lamauttavasti, ellei uusia ratkaisuja ja keinoja löydetä tilanteeseen. Muita seminaarin luentoaiheita ovat mm. tanssietiketti ja sen saattaminen yleisölle laajemmin. Yleisön tietoisuutta tulisi aktivoida esimerkiksi siitä, miten tanssilattialla käyttäydytään siten, että kaikille löytyisi tilaa. Tämä lisäisi omalta osaltaan myös yleisöryhmien keskinäistä suvaitsevuutta. Faktaa on, että kaikkea yleisöä tarvitaan, jotta tanssipaikat voivat ylläpitää menestyksellisesti toimintaansa. Uusien ihmisten ja varsinkin nuorison saaminen tanssipaikoil-

WWW.SUSEL.FI terina. Sen lopussa poliisi Aimo Peltoniemeä näytellyt vuotsolainen Vesa Kietäväinen kysyi yhtyeen basistilta ja Tapani Väänäsen ystävältä Tapani Kontiolta, että miksi teillä on mukana kita-

ra, jota ei kukaan soittanut. Tapani vastasi, että kitara on erään kaverin, joka soitti aikoinaan kanssamme. Kari Väänänen halusi tällä tavalla kunnioittaa serkkunsa muistoa. •

Oik. Kari Väänänen Taivaan tulet -ohjelman kuvauksissa. Alh. Konstaapeli Rauni Väänänen (Ria Kataja) kuuntelemassa mitä Taivaan tulien poliisipäällikkö Junnilla (Kari Väänänen) on hänelle sanottavanaan.

le viihtymään on aina ajankohtainen ja varsin oleellinen asia. Tanssii tähtien kanssa ohjelma on tehnyt yleisesti tanssista trendikkäämpää ja innostanut ihmisiä tanssin pariin niin kilpa- kuin seuratanssipuolelle. Muutoinkin tanssi ja iskelmämusiikki ovat olleet viime vuosina median yhtenä aktiiviaiheena, mutta riittääkö se? Mitäs sitten, kun isot ikäpolvet eivät jaksa enää käydä tansseissa – onko tanssipaikoilla riittävästi yleisöä toiminnan jatkamiseksi, sillä ketä jää jäljelle? Myös uusien artistien lanseeraus puhututtaa. Miten he voisivat saada paremmat mahdollisuudet oman ammattitaitonsa kartuttamiseen ja myös sen

näyttämiseen. Seminaariin ovat kaikki alan vaikuttajat tervetulleita ja toivommekin runsasta osanottoa. Yhdessä toimien voimme luoda vahvemmat edellytykset tanssikulttuurin menestykselliselle ylläpitämiselle ja koko toiminnan kehittymiselle. Ilmoittaudu mukaan! Paikalle voi toki saapua myös ilman ennakkoilmoittautumista! Katso lisätietoja; www.hitit.ﬁ tai www.susel.ﬁ Tanssiviihde osio. Mukana seminaarin järjestelyissä Suomen Huvijärjestäjien Keskusliitto, Ohjelmatoimistojen liitto, Suomen Seuratanssiliitto, Discopress Oy ja Tanssiviihde-lehti. •

KONSERTTIKIERTUEET 2007 Matti ja Teppo

Tomi Metsäketo Johanna Kurkela 13.10. 15.10. 16.10. 17.10. 18.10. 20.10. 21.10. 23.10. 24.10.

Helsinki Kokkola Oulu Kuusamo Kuhmo Kuopio Tampere Turku Lahti

tuotanto: Indico

konserttien liput 30 e

Suomen ikimuistoinen 90 v. syntymäpäiväjuhla! 14.10. Hämeenlinna 15.10. Järvenpää 16.10. Lahti 17.10. Kuopio 18.10. Oulu 19.10. Jyväskylä 20.10. Turku 21.10. Helsinki 22.10. Pori 23.10. Tampere

4.11. 5.11. 6.11. 7.11. 8.11. 9.11. 10.11. 11.11. 12.11. 14.11. 15.11. 16.11.

Oulu Kajaani Joensuu Lappeenranta Jyväskylä Pori Järvenpää Helsinki Lahti Turku Tampere Turku

Syksyn konserttikiertueet ovat täynnä tunnelmaa: nostalgisia iskelmiä, tämän päivän sävelmiä ja taitavaa tulkintaa! Varaa nyt lippusi unohtumattomiin hetkiin!

Lisätiedot : www.auraviihde.fi • Ennakkomyynti mm. Lippupalvelu

9.11. 10.11. 11.11. 12.11. 13.11. 14.11. 15.11. 17.11. 18.11. 19.11.

Kuopio Oulu Jyväskylä Helsinki Tampere Lahti Järvenpää Pori Turku Turku, Silja Europa

TANSSI

TANSSIVIIHDE -LEHTI 3/2007

KOKO SUOMI TANSSII

HAASTATTELUSSA

PAAVO VÄYRYNEN

Tällä palstalla haastattelemme suomalaisia julkisuuden henkilöitä; miten tanssi ja musiikki kuuluvat heidän elämäänsä sekä miten he kokevat sen merkityksen.

TEKSTI: HEIKKI MERIHAARA, KUVA: KESKUSTAN KUVAPANKKI

Kansanedustaja, ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen (kesk) arvostelee kärkevästi tanssipaikkojen tekijänoikeusmaksuja. Väyrynen on harmissaan myös artistien suurista palkkioista. Väyrysen mukaan kyse on tanssilavojen kannattavuudesta – nykyjärjestelmässä lipputulot menevät järjestelykuluihin. Kannattavuutta voi tulla vain oheispalveluista. Kemin maalaiskunnassa vuonna 1946 syntynyt Väyrynen muistetaan yhä kansantanssiharrastuksesta. Hän on toiminut vaimonsa Vuokon kanssa tanssikeskus Tähtirannan omistajana vuodesta 1998. Vaikka Väyrynen ei enää aktiivisesti tanssi, hänellä on varmat suunnitelmat Linnan juhlia varten Mitkä ovat varhaisimpia muistojanne tansseista? - Kävin Simossa Kuivaniemellä lähinnä nuorisoseurojen taloilla tansseissa. Myös Saari-Onnelan lava tuli tutuksi. Tuolloin olin noin 15-vuotias. Mitä tanssiminen on teille merkinnyt? - Kun olin nuorempi, tanssiminen oli seurustelumuoto ja ajanviettotapa. Nykyisin en juuri enää tanssi.

Miksi olette päätyneet tällaiseen ratkaisuun? - Perustimme vaimoni kanssa yhdeksän vuotta sitten tanssikeskus Tähtirannan. Tuolloin päätimme olla tanssimatta. Jos tekisimme toisin, joutuisimme jatkuvasti olemaan lattialla. Emme ehtisi tanssia kaikkien halukkaiden kanssa. Millaisia ajatuksia Suomen tanssilavakulttuuri herättää? - Sehän on kansallinen erikoisuus - muualla ei vastaavaa ole. Tanssilavoissa on jotain perisuomalaista. Tanssiminen on varsinkin varttuneelle väelle sopiva liikuntamuoto. Kuinka tanssilavat tänä päivänä voivat? - Perinteiset tanssilavat ovat vaikeuksissa, jos niissä ei ole riittävän hyviä oheispalveluja, esimerkiksi tasokkaita saniteettitiloja ja ravintolaa A-oikeuksilla. Tanssitoimintahan ei ole kovin kannattavaa, vaan tuotot tulevat pääasiassa ravintolapuolelta. Yksinkertaisemmat lavat voivat menestyä, jos niitä ylläpidetään puhtaasti talkoovoimin. Miten tanssilavoista saataisiin kannattavampia? - On vaikea kuvitella, että valtio tukisi tanssilavoja, sillä toiminnalla ei ole rasitteita. Artistien palkkiot ovat kautta linjan korkeat, erityisesti kesällä. Lipputulot menevät tanssien järjestämiskustannuksiin. Ehkä tanssinjärjestäjien pitäisi yhteistyössä vaatia hintojen kohtuullistamista. Mitä mieltä olette tekijänoikeusmaksuista? - Tällä hetkellä käytävä keskustelu on hyvin kiusallinen. Teostohan pyrkii perimään tanssipaikoilta hyvin suuria maksuja. Maksujen taso on mielestäni liian korkea ja selvästi toimintaa rajoittava tekijä.

HAASTEKAMPANJA VAUHDISSA

Suomen Seuratanssiliitto SUSEL ry:n viime keväänä käyntiin potkaisema yrityksille suunnattu haastekampanja on päässyt hyvään vauhtiin.

uden idean sisältöä pureksitaan parhaillaan eri yrityksissä ja kampanjan kehittäjä uskookin sen lyövän lopullisesti läpi lähitulevaisuudessa. Ottakaa siis haaste vastaan! - Kun muutama vuosi sitten sain oman työntekijäni tanssimaan, huomasin, kuinka paljon siitä on hyötyä henkilökunnalle ja koko yritykselle, kun ihmisellä on hyvä kunto ja pääkoppa kunnossa, kertoo Kauko Keränen, haastekampanjan isä. Siitä Keränen sai idean kampanjaan. Se on suunnattu kaikille suomalaisille yrityksille, ja ajatuksena onkin se, että yritykset vastaisivat haasteeseen ja voivat sitten haastaa edelleen muita yrityksiä mukaan. - Haasteen vastaanottaminen tarkoittaa käytännössä yksinkertaisesti sitä, että yritys edesauttaa työntekjöidensä mahdollisuuksia päästä tanssinharrastuksen

piiriin. Työnantaja voi esimerkiksi järjestää omia yrityksen sisäisiä tanssikursseja tai luoda muulla tavoin henkilökunnalle edellytyksiä osallistua harrastuksen harjoittamiseen. - Yritys voi lisäksi lähteä niin halutessaan Susel ry:n yhteistyöjäseneksi ja tai ryhtyä myös jäsenetupaikaksi, jolloin voi myöntää erilaisia etuisuuksia Susel ry:n jäsenille, Keränen valottaa kampanjan luonnetta. Miehen mukaan joissakin, varsinkin miesvaltaisissa yrityksissä ollaan oltu jonkin verran empiväisiä kampanjan suhteen, koska kyseessä on nimenomaan paritanssiin liittyvä asia. Toinen asia, joka on askarruttanut, on se, että kun ei oikein osata tanssia. - Ei kaikista ihmisistä tarvitse tulla maailman parhaita tanssiammattilaisia, vaan tanssia voi ihan omaksi iloksi. Ja väittäisin, että kaikki ihmiset, jotka osaa-

TEKSTI: JUHA LAHTI KUVA: JAANA VUORENPÄÄ

Mikä sai teidät perustamaan Tähtirannan? -Euroopan parlamentin jäsenenä järjestin paljon koulutusta Pohjantähti-opistolla. Ajattelin, että Suomessa tarvitaan lisää kansainvälisyyskasvatusta. Minulla oli hyvin aikaa ja energiaa suunnitella asiaa, kun vietin kesäisin kaikki viikonloput pohjoisessa. Hankimme Pohjanrannan tilan vaimoni kanssa ja päätimme vuokrata tiloja kansanopistolle. Samalla käynnistimme tanssitoiminnan isossa navetassa. Mallia kävimme hakemassa Jouko Elevaaran Merikarvian lavalta. Vuodet ovat olleet rikkaita ja toimintamalli on löytynyt monien erehdysten kautta. Mitä tanssipaikan isännyys merkitsee? - Ihmiset arvostavat sitä, jos isäntä voi illan mittaan käydä tervehtimässä tanssijoita. Käytäntö kuitenkin vaihtelee. Itse käyn kyllä tansseja katsomassa, jos vain olen paikalla. Muulloin käytännön järjestelyistä huolehtivat Urheiluseura Veitsiluodon Kisa-Veikkojen talkoolaiset sekä ravintolahenkilökunta. Mikä on Tähtirannan yleisöennätys? - Tähtirannassa oli 1700 kävijää, kun lavalla tehtiin Kesäillan valssi –ohjelman nauhoituksia vuonna 2002. Vilkkaimpina päivinä on normaalisti lähes tuhat tanssijaa. Silloinkin tilaa on vielä mukavasti. Millaisena näette Tähtirannan tulevaisuuden? - Se näyttää valoisalta. Ehkä kannattavuuttakin tulee vähitellen lisää. Yleisö muistaa teidät etenkin kansantanssijana. Vieläkö tämä harrastus jatkuu? - Ei toki. Siitä on jo kymmeniä vuosia – kansantansseja harrastin lähinnä lukiovuosina. Linnan juhlissa aiomme toki vaimoni kanssa pyörähdellä. Pidän eniten suomalaisista tansseista, etenkin valssista.

PEKKANISKA OY MUKAAN TEKSTI: JAANA VUORENPÄÄ SUSELIN YRITYSHAASTEKAMPANJAAN Pekkaniska Oy päätti näyttää esimerkkiä muille ja vastasi ennakkoluulottomasti Suomen Seuratanssiliitto SUSEL ry:n yrityksille suunnattuun haastekampanjaan.

P vat laskea neljään, voivat oppia myös tanssimaan ihan perustansseja, Keränen rohkaisee. Haastekampanja on siis pyörähtänyt käyntiin ja Kauko Keränen uskookin vahvasti idean saavan siivet alleen ajan myötä. - Tämä aiheuttaa varmasti vähän pohdintaa yrityksissä alkuvaiheessa, mutta uskon tähän asiaan pitkällä tähtäimellä. Parin vuoden sisällä asia on varmaan saanut jo uudet mittasuhteet, Keränen mainitsee. •

Millainen on hyvä tanssipaikka? - Sijainnilla on ratkaiseva merkitys. Suuria väkimääriä ei tule kuin niihin paikkoihin, jotka ovat taajaväkisen asutuksen lähellä tai keskellä. Majoitusmahdollisuus ja karavaanipalvelut houkuttelevat silti väkeä kauempaakin. Itse tanssilattian pitää olla kunnossa. Suuri merkitys on myös aiemmin mainitsemillani saniteettipalveluilla ja ravintolalla.

ekkaniska Oy on jo pitkään innostanut henkilökuntaansa liikunnan pariin erilaisin kuntobonuksin, joissa heille on maksettu rahallisia korvauksia tietynlaisista liikuntasuoritteista tai muista terveyttä edistävistä toimenpiteistä. Esimerkiksi tupakoinnin lopettaminen vähintään vuoden ajaksi on lisännyt työntekijän tuloja 1000 euron suuruisella kertapalkkiolla. Yritys on järjestänyt jo aiemminkin henkilökunnalleen tanssikursseja ja he aikovat jatkaa kyseistä etuisuutta aktiivisesti myös tulevaisuudessa. Työntekijöille on luvassa lisäksi vapaalippuja omaan uuteen tanssipaikkaan, joka nousee Helsingin keskustaan VR:n Makasiinien paikalle ensi vuoden elokuuhun mennessä. Yrityskonsernin perustajan Pekka Niskan mielestä on tärkeää, että työntekijöillä on yhteisiä harrastuksia. Tanssi on kaikille sopiva ja monipuolinen liikuntamuoto sekä hyvä keino yksinäisyyden poistamiseen. Niska haluaakin aktivoida henkilökuntaansa erityisesti tanssin pariin, sillä hänen mielestään kyseinen harrastus lisää ihmisten sosiaalisuutta ja siten myös yhteistyökyky työntekijöiden keskuudessa kasvaa. Kun keskinäiset henkilökemiat pelaavat, työviihtyvyys lisääntyy ja siten poissaolotkin työstä vähenevät merkittävästi. Tämä tekijä on ollut jo selkeästi havaittavissa Pekkaniska Oy:n henkilökunnan keskuudessa. Yrityksen työpaikkailmoituksissa on nykyään aina maininta, jossa työnhakijan tanssinharrastus katsotaan eduksi paikkaa haettaessa. Pekka Niska katsoo, että tällä tavoin hän saa helpommin tanssia harrastavia henkilöitä hakeutumaan heille töihin, jotka ovat yleensä pääsääntöisesti myös hyvin aktiiveja ja sosiaalisia henkilöitä. Keväällä Pekkaniska Oy päätti hakea Tanssiviihde lehden kautta työntekijöitä yritykselleen. Ilmoituksen perusteella he pestasivatkin kolme uutta tanssia harrastavaa nuorta insinööriä töihin, joihin he ovat olleet todella tyytyväisiä. Tanssiviihde lehti toimi siten myös rekrytointiilmoituksien osalta loistavasti. Pekka Niska haluaa haastaa muita yrityksiä rohkeasti mukaan kampanjaan. Vielä haastatteluhetkellä hän ei ollut päättänyt yksittäistä kohdetta haasteelleen, mutta jäämme sitä odottelemaan! Mikä tahansa yritys voi lähteä mukaan haasteeseen ja haastaa SUSELin kautta uusia kohteita ja edistää sillä tavoin omalta osaltaan yleistä hyvinvointia. •

TANSSI

WWW.SUSEL.FI

KÄY TANSSIMAAN

HENKILÖKUVAT LIISA KONTTURI JA LASSE PAASIKKO

Käy Tanssimaan -palsta esittelee paritanssia tanssinopettajien ja tanssinohjaajien näkökulmasta. Artikkelien kirjoittajina tulevat toimimaan pitkän linjan tanssinammattilaiset ja –ohjaajat Suomen Tanssinopettajain liiton opettajien, Suomen Seuratanssiliiton ohjaajien sekä Oulun seudun ammattikorkeakoulun kasvattien tanssinopettajien joukosta. Artikkelit lähestyvät seuratanssia eri lähtökohdista ja luvassa on mielenkiintoisia juttuja tanssinopetuksellisista asioista, tanssista kuntoilumuotona, tanssilajien kehittymisestä jne. Lukijat saavat lisäksi tutustua artikkelien kirjoittajiin, sillä jokaista kirjoittajaa on pyydetty lyhyesti esittelemään itsensä ja omaa toimintaansa seuratanssin parissa. Palstan koordinaattorina toimii Liisa Kontturi.

MUSIIKILLINEN LÄHTÖKOHTA TANSSINOPETUKSESSA Paritanssi elää Suomessa uutta kukoistuskauttaan ja lajin pariin hakeutuu yhä enemmän uusia ihmisiä. Tanssista on tullut monelle harrastajalle elämäntapa, joka pitää sisällään tanssi-iltojen lisäksi säännönmukaisen kursseilla käymisen. Kurssitoiminta laajenee ja monipuolistuu jatkuvasti, joten alan kouluttajat joutuvat pohtimaan minkä tyyppistä opetusta kursseilla tarjotaan.

oni tanssija hakee harrastamiselleen tavoitteellisuutta lähtemällä mukaan kilpailutoimintaan; sen myötä treenituntien määrä kasvaa ja mukava harrastus voi jopa muuttua ryppyotsaiseksi “pitää tehdä oikein” –asiaksi. Diplomitanssinopettaja, FM Raili Laine (artikkeli SUSELlehti 2004/3) on määritellyt seuratanssin seuraavasti: Seuratanssin tulee onnistua 1) millä tahansa kropalla, 2) kenen kanssa tahansa, 3) joko omavalintaisella tai opetetulla tanssitaidolla, 4) viejän valitulla suhteella musiikkiin, 5) suhteessa partneriin ja suhteessa tilaan, 6) suhteellisen pienellä opettelupanostuksella. Kaikkien seuratanssin parissa mukana olevien tahojen olisi hyvä aika ajoin muistuttaa mieliin Railin ajatukset siitä, että seuratanssin luonne vapaana parinvaihtotanssina on se, joka on koko lajin inhimillinen käyttövoima ja sen tulevaisuudenkin perusta ja että seuratanssista nauttiminen ei vaadi välttämättä pitkälle vietyä teknistä taitoa tai valtavaa määrää tanssilajeja ja –kuvioita. Toivoisimme artikkelimme lukijan ymmärtävän, että perinteisestä tanssinopetusajatuksesta vapautuminen ei sulje pois sitä, etteikö lajin perusopetusta tarvittaisi. Liikkuvan ihmisen kehontuntemus ja –hallinta toimivat oivallisina rakennusaineksina myös onnistuneen paritanssin luomisessa ja kaikenlainen tanssitekninen treenaaminen edesauttaa sitä, että tanssija löytää keinoja hauskanpitoon tanssimisen avulla. Lisäksi on äärimmäisen vapauttavaa ajoittain “päästää vapaalle” ja opetella ottamaan luovalla tavalla käyttöön olemassa olevat ainekset. Vaihtoehtoisena lähtökohtana perinteiselle tanssinopetustavalle voi olla esimerkiksi musiikillinen lähtökohta, jolloin oppilaita ohjataan luomaan omaa tanssiaan soivan musiikin perusasioiden pohjalta. Liikkeelle lähdetään perussykkeen hahmottamisesta edeten siitä

kappaleen eri mittaisiin jaksoihin, luonteenomaiseen rytmiin sekä muihin tanssimusiikille tyypillisten erityispiirteiden toteuttamiseen tanssin avulla. Samalla tunnilla eritasoiset voivat osallistua tanssijat voivat luoda omannäköistä tanssia omista lähtökohdistaan. Oppilaan kannalta tärkeintä on ymmärtää se, että tanssi ja liike syntyy siinä hetkessä. Ei ole olemassa “oikeaa tapaa” tanssia kyseisellä hetkellä soivaan kappaleeseen vaan tanssi on erilaista jokaisen parin kanssa. Opetus nojaa kahteen peruspilariin; soivan musiikin perusasioiden kunnioittamiseen ja vapaaseen vientiin, jota ilman luovaa paritanssia ei voi syntyä. Tunneilla on tärkeää antaa tilaa oppilaiden luovuudelle opettajan toimiessa ideoiden antajana ja kannustajana sekä muistutellessa olemassa olevien taitojen soveltamisesta tanssiin siten, että musiikkilähtöisyys ja vapaa vienti toimivat. Näillä keinoin oppilaalla on mahdollisuus kokea aivan uudenlaisia onnistumisen elämyksiä tanssin parissa. SATULINNAN TANSSIPÄIVILLÄ Saimme kutsun saapua pitämään “musikaalisen tanssin” tunteja Satulinnan tanssipäiville Parolaan toukokuussa. Nämä kutsut tuntuvat aina mieluisilta ja antavat meille itsellemmekin tervetullutta vaihtelua perustanssinopetus– ja muusikontyöhön. Tunnit tuovat kerta kerran jäl-

keen itselle olon, että on kyennyt välittämään osallistujille aitoa, ryppyotsatonta tanssimisen ja onnistumisen riemua. Työnjako näillä tunneilla on muotoutunut selkeäksi

TEKSTI: LIISA KONTTURI JA LASSE PAASIKKO KUVAT: JAANA VUORENPÄÄ JA LIISA KONTTURI

ja toimivaksi; Lasse antaa muusikon ammattitaidolla kurssilaisille perustietoa musiikin lainalaisuuksista ja demonstroi niitä esimerkein eri soittimilla. Liisan tehtävänä tanssinopettajana on miettiä konkreettisia harjoitteita, joiden avulla musiikin perusasioita opetellaan toteuttamaan käytännössä. Koska Lassella on soitinarsenaalia mukanaan, voidaan useimmat asiat kokeilla elävän musiikin tahdittamina ja tarvittaessa poimia musiikista kuultavaksi ja aistittavaksi vain tiettyjä soittimia. Harjoitteet on mietitty siitä lähtökohdasta että ne soveltuvat sekä aloittelijalle että konkaritason tanssijalle. Satulinnan tanssipäivillä teemoina olivat foksi ja beatrytmit sekä lattarit. Vartalonsykkeen tunnistamisen, askelten tempon varioinnin ja ﬁilistelyn avulla opeteltiin saamaan aikaan TANSSIA ilman tiettyä perusaskelta. Onnistumisen riemu oli molemminpuolista, kun viimeisten sambojen soidessa saatiin aikaiseksi riemukasta karnevaalitunnelma parin kanssa tanssittu-

Liisa Kontturi (Lissu) on ollut musiikin ja tanssin parissa koko ikänsä. Musiikkiopintojen oli tarkoitus johtaa ammattiin, mutta sattuma puuttui elämään vieden Liisan tanssinopettajan tielle ja hän on toiminut paritanssinopettajana vuodesta 1986 työskennellen seura- ja kilpatanssin parissa. Hänellä on takanaan useista erilaisia tanssinopettajatutkintoja, lisäksi Liisa on oikeutettu ottamaan vastaan sekä kansainvälisen International Dance Teachers´Associationin että Suomen Tanssinopettajaliiton diplomitutkintoja. Liisa on ollut vahvasti mukana kehittämässä suomalaista tanssinopettaja- ja ohjaajajärjestelmää sekä tanssiurheilun että seuratanssin puolella toimien yhteistyössä sekä lajin ammatillisen koulutuksen että lajiliittojen (STUL ja SUSEL) kanssa. Tällä hetkellä Liisa työskentelee päätoimisesti Oulun seudun ammattikorkeakoulun kilpa- ja seuratanssin suuntautumisvaihtoehtovastaavana, toimii SUSELin ohjaajakoulutuksen koulutusvastaavana sekä opettaa oman tanssikoulunsa puitteissa kaiken ikäisiä ja tasoisia oppilaita, lähtien alle kouluikäisistä huipputason osaajiin. Lasse Paasikko on pitkän linjan tanssimuusikko ja hänellä on kokemusta päätoimisesta muusikon työstä liki kolmenkymmenen vuoden ajalta. Hän on niitä harvinaisia muusikkoja, jotka ovat aidosti kiinnostuneita myös tanssimisesta ja joka on nähnyt aikaa ja vaivaa tanssitaitonsa kehittämiseen. Lasse on Finlanders- tanssiorkesterin perustajajäsen ja on leipätyönsä kautta kosketuksissa seuratanssin aktiiviharrastajakenttään jokaisella keikallaan. Muusikon työnsä lisäksi Lasse toimii tanssimusiikkikouluttajana useissa eri tanssinopettajia ja –ohjaajia valmistavissa instansseissa.

na ilman ainuttakaan opeteltua perusaskelikkoa! Paras palaute tuli Satulinnan isännältä, kurssia sivusta seuranneelta Aaro Pesoselta, joka totesi tuntien jälkeen: “ Kerrankin

oli sellainen tanssikurssi, jossa olisi tosissaan halunnut olla mukana”. Ehkäpä ensi kerralla Aaro, uskomme, että nauttisit! •

SSIA LAIVA TÄYNNÄ TAN SYKSYN SUURI TANSSIRISTEILY KUTSUU ITÄMEREN AALLOILLE 7.-8.LOKAKUUTA VIKING LINEN M/S ISABELLALLE!

Tanssiristeilyn järjestää Suomen Seuratanssiliitto SUSEL ry ja Auraviihde yhteistyössä Matkapoikien ja Viking Linen kanssa. Sunnuntai-iltana Turusta Tukholmaan ja takaisin Turkuun purjehtivalla risteilyllä tanssitaan kolmen huippusuositun tanssiorkesterin vauhdittamana koko risteilyn ajan..niin sunnuntai-iltana kuin maanantaipäivänä. Mukana ovat huippusuositut orkesterit Varjokuva, Mikko Mäkeläinen & Myrskylyhty ja Pekka Nebelung & Volga. Lisäksi SUSEL järjestää tanssikursseja ja tanssiseurojen esittelyä. Laivalla on myös orkestereiden fanitapaamisia. Tapahtumia ja mielenkiintoisia pisteitä on ympäri laivaa. Lisätietoja; Matti Mustajärvi, matti.mustajarvi@sekahaku.net www.auraviihde.ﬁ, www.matkapojat.ﬁ

TANSSI

TANSSIVIIHDE -LEHTI 3/2007

ANNA KAIKKIEN KUKKIEN KUKKIA SUVAITSEVUUDESTA TANSSIPAIKOILLA

SEURAtanssi, seuraTANSSi vaiko SEURATANSSI? Mikä saa meidät lähtemään tanssipaikoille ja pitämään yllä sitä tosiasiaa, että suomalainen paritanssikulttuuri on kaiketi rikkaampaa, monivivahteisempaa ja aktiivisempaa kuin missään muualla maailmassa?

otiivit lähteä tanssipaikalle ovat nykyään hyvin erilaisia ja aikaajoin tulee vastaan erilaisia törmäystilanteita, joissa tanssiyleisön eri osapuolet eivät kykene ymmärtämään toistensa tilannetta vaan tiedostamattaan tai tietoisesti aiheuttavat kanssaihmisilleen epämiellyttäviä tilanteita. Jokainen meistä on kuitenkin yksilönä vastuussa omasta käy-

töksestään, eikä minkään ryhmän käytöstä voi siten yleistää kaikkia koskevaksi. Mikäli aiomme antaa omalle paritanssikulttuurillemme tilaisuuden elää yhtä vahvana tulevaisuudessakin, meidän on yhdessä pidettävä huolta siitä, että lavoilla on tilaa kaikille. Suurin osa tanssiyleisöstä kuuluu siihen ryhmään, jotka ovat tulleet viettämään mukavaa iltaa yksin,

kumppanin kanssa tai kaveriporukassa. Tälle yleisönosalle ilta pitää sisällään musiikin kuuntelua, kenties muutaman paukun ottamista ja jonkin verran tanssimista. Tämä osa yleisöstä saattaa aiheuttaa hankalia tilanteita esimerkiksi juopumalla liikaa tai osoittamalla piittaamattomuutta tanssilavan ”liikennesääntöjä” kohtaan, jolloin muiden tanssiminen voi vaikeutua. Lavoilla on mukana paljon myös sellaisia henkilöitä, jotka ovat tulleet ehkä vain kuuntelemaan ja katsomaan illan artistia. Nämä tanssiyleisön edustajat voivat haitata osaltaan tanssimista kerääntymällä esiintymislavan eteen ja viemällä näin tilaa tanssivalta yleisöltä. Tämän tekijän merkitykseen vaikuttaa luonnollisesti aina myös kunkin tanssilavan lattian muoto ja koko. Varsinkin pienillä suorakulmionmuotoisilla tanssilavoilla, jossa esiintymislava on keskellä, lavan edustalla olevat katsojat voivat muodostaa helposti eräänlaisen tulpan lattian kiertosuunnan toimivuuteen ja aktivoida osaltaan siten mahdollista ruuhkaa ja epäjärjestystä. Oman lisänsä tanssiyleisökirjoon tuovat aktiivitanssijat, jotka haluavat tanssia paljon, mieluiten muiden aktiivitanssijoiden kanssa. Tämä ryhmän jäsenet ovat monesti hyvin itsetietoisia ja he voivat aiheuttaa joskus harmillisia tilanteita kohtelemalla ehkä epäkunnioittavasti niitä, joiden tanssitaito on hieman alemmalla tasolla tai jotka eivät kenties halua tanssia lainkaan. Jokaisen tanssi-iltaan osallistujan olisi syytä muistaa se, että lavat eivät elä pelkästään heidän ryhmänsä avulla vaan kaikkia tarvitaan ja jokaisen tulisi kantaa kortensa kekoon yhteisen hyvän aikaansaamiseksi. Näin tekevät sekä tanssijärjestäjät että esiin-

TEKSTI: LIISA KONTTURI KUVAT: JAANA VUORENPÄÄ

tyvät orkesterit ja artistit, jotka joutuvat tekemään monenlaisia kompromisseja tanssi-iltojen aikana palvellakseen kaikkia tahoja. Kompromisseja toivoisi siten myös tanssiyleisön edustajilta. Tapakasvatus on muuttanut muotoaan vuosikymmenten saatossa, eikä käyttäytymisetiketti voi enää olla samanlainen kuin mitä isoäitimme ja –isämme ovat noudattaneet. Meissä sisällä asuvat mallit määräävät sen, miten suhtaudumme kanssaihmisiimme ja muuttuviin, erilaisiin tilanteisiin. Siitä, että tanssipaikat muuttuivat ”kaiken kansan paikoiksi” ei loppujen lopuksi ole kulttuurihistoriallisesti kovinkaan kauan; vielä 1950- luvulla oli selkeä erottelu mm. työväen paikkojen ja porvariston paikkojen kesken. Nykyään kukaan ei kysele sosiaalista taustaa vaan tanssipaikoille ovat tervetulleita kaikki koulutustaustasta riippumatta. Toinen merkittävä seikka, joka on vaikuttanut tanssiyleisön muuttumiseen, on tanssipaikkojen anniskeluoikeus. Vielä jokin aika sitten oli tavallista, että tanssilavalla ei ollut anniskelua, joten se yleisön osa, jolle tanssilla ja artistilla ei ole merkitystä hakeutui ravintoloihin. On päivänselvää, että yhteiset käyttäytymissäännöt ja suvaitsevuus toisiamme kohtaan helpottavat kaikissa tilanteissa, joissa ihmiset kohtaavat toisiaan, niin myös tanssi-illan erilaisissa tilanteissa. Näiden julkituominen voisi edesauttaa sitä, että osalta hankalista tilanteista vältyttäisiin. Suomen Seuratanssiliiton ohjaajakoulutuksen oppilailla on yhtenä koulutukseen liittyvänä tehtävänä laatia tanssilavaetiketti, jonka he voisivat jakaa omille tanssikurssilaisilleen. Tämän tehtävän tavoitteena on herättää koulutuksessa olijat huomaamaan tilanne ja tekemään sille jotain omalta osaltaan, omilla kursseillaan. Tämä on yksi tapa kantaa kortensa yhteiseen kekoon ja pitää huolta paritanssikulttuurimme säilymisestä. •

TANSSIETIKETTI TEKSTI: SOILE PIESANEN

• Huolehdin puhtaudestani. • Pukeudun siististi, rennosti ja niin, että minun on mukava liikkua. • En tuoksu, enkä haise voimakkaasti. • Jätän roikkuvat korut, käsilaukun ja kännykkäkotelon pois tanssilattialta. • Kun haluan tanssia, menen seisomaan miesten riviin, jos olen mies ja naisten riviin, jos olen nainen. • Seuraan hakuvuoroa, joka näkyy kyltistä tai jonka orkesteri ilmoittaa. • Kieltäydyn tanssista vain, jos hakija on voimakkaasti humalassa tai käyttäytyy huonosti. • Liikun tanssilattialla vastapäivään. • Jos tanssin nopeasti edeten, käytän ulkokehää. • Jos tanssin hitaasti edeten, pysyn sisempänä tai jos tanssini pysyy paikallaan, pysyn keskellä. • En peruuta, enkä tanssi vastavirtaan, kun etenen tanssilattialla. • Otan muut tanssijat huomioon ja pyydän anteeksi, jos törmään muihin. • Vien varmasti ja rauhallisesti ottaen parini huomioon / seuraan osaamallani tavalla. • Tanssin parini kanssa kaksi kappaletta kerrallaan tai jos haluan jatkaa saman parin kanssa, kysyn kohteliaasti, voisimmeko tanssia vielä toisenkin kappaleparin. • Vien daamini pois tanssilattialta tanssin päätyttyä ja kiitän kohteliaasti / seuraan kavaljeeriani takaisin riviin. • Nautin tanssimisesta ja annan muidenkin nauttia taitotasosta riippumatta!

TANSSI

K Y S Y BUFFETIN PUOLELTA

WWW.SUSEL.FI

KYSYMYKSIÄ & VASTAUKSIA Tällä palstalla lukijat voivat kysyä mieltään askarruttavia tanssikulttuuriin liittyviä kysymyksiä. Vastauksia julkaistaan mahdollisuuksien mukaan ja ne ovat luettavissa myös verkkosivustollamme. Vastaajina toimivat Liisa Kontturi, Lasse Paasikko, Markku Laaksonen, Pentti Teräväinen, Petri Riento ja Sakari Kesonen.

LIISA

LASSE

MARKKU

PENTTI

Kysymyksiä voit lähettää sähköpostitse osoitteeseen: tanssiviihde@jaamedia.ﬁ, tai verkkosivustomme; www.susel.ﬁ/tanssiviihde palautelomakkeella sekä myös postitse: Jaamedia/Tanssiviihde lehti, PL 57, 33711 Tampere Merkitse kuoreen viite “ Kysy Buffetin Puolelta”

PETRI

SAKARI

LIISA KONTTURI vastaa mielellään tanssimista, tanssitekniikkaa ja tanssilajeja koskeviin kysymyksiin. LASSE PAASIKKO vastaa parhaimman mukaan tanssimusiikkia koskeviin kysymyksiin.

MARKKU LAAKSONEN vastaa esim. alan yleistä kehitystä, taloutta, markkinointia, rakenteita ja mediaa koskeviin kysymyksiin. PENTTI TERÄVÄINEN vastaa äänitteitä, artisteja sekä erilaisia hittilistoja koskeviin kysymyksiin.

PETRI RIENTO vastaa pääasiassa liittoa, sen kehitystä, ja liiton linjauksia koskeviin kysymyksiin. SAKARI KESONEN vastaa tanssi-illan järjestämiseen ja valtakunnallisesti neuvoteltuihin sopimuksiin liittyviin kysymyksiin.

Tanssikursseilla opetetaan samat askeleet Tangoon ja Foksiin. Onko kyseessä sama tanssi? Monien muidenkin tanssilajien askelikot ovat samankaltaisia, esim. Valssin, Perushumpan ja Samban, niin myös Tangon ja Foksin. Alkeiskurssilaiselle voi helposti jäädä harhakuva siitä, että kyseessä on yksi ja sama tanssi, koska alkeiskurssilla on käytettävänä kovin lyhyt aika yhtä tanssilajia kohti ja koska opetus useimmiten painottuu askelkuvioiden opettamiseen. Mikäli harrastus jatkuu alkeis-

kurssin jälkeenkin, tulee tanssija toivottavasti saamaan oppia myös siihen, millä keinoilla lajeihin saadaan eroavaisuuksia. Tyylinmukainen tanssiminen syntyy oikeanlaisesta tanssitekniikasta, johon liittyy monenlaisia asioita; vartalonkäyttö, liikkumistapa, liikkeen suhteuttaminen musiikkiin, tanssiasento jne. Näiden asioiden avulla tanssiminen muuttuu rikkaammaksi ja askeleiltaan samankaltaiset lajit saadaan erottumaan toisistaan. Vastaajana Liisa Kontturi

Isoäitini kyseli minulta taannoin soitetaanko tansseissa vielä saksanpolkkaa. Mitä se sellainen oikein on? Polkan tullessa Suomeen 1800-luvulla sitä soitettiin nykyistä laajemmalla tempohaarukalla. Hitaampaa polkkaa kutsuttiin tuolloin joko saksanpolkaksi, rheinländeriksi, schottikseksi tai tyyskaksi (tysk dans). Nykyisin tunnemme tuon tanssirytmin nimellä jenkka, joka nimitys otettiin käyttöön vasta 1910-luvulla. Vastaajana Lasse Paasikko

MINUN TARINANI - TUOMAS KAIKKONEN

MUSIIKKI JA TANSSI

TEKSTI: TUOMAS KAIKKONEN KUVAT: JAANA VUORENPÄÄ

- Miten paljon ajatuksia herättävä, kiehtava, tunteikas ja avara maailma se onkaan, ja mitä kaikkea se voi pitää sisällään!

olemmilla asioilla on ollut ja on edelleenkin iso merkitys sielussani ja sydämessäni, koska musiikki on minulle erittäin tärkeä asia. Haitarin soittaminen on kuulunut elämääni jo aivan pikku pojasta lähtien ja myös tanssiharrastus on ollut mukana hyvin nuoresta pitäen. Ehkä olen saanut tämän kimmokkeen sirmakan soiton aloittamiseen ja tanssiin pienenä vanhemmiltani, kun kuulemani mukaan

isäni on soittanut sänkyni vierellä vanhaa tanssimusiikkia haitarilla jo viikon vanhasta lähtien. Laulunharrastus tuli vasta vuosia myöhemmin kuvioihin mukaan, vaikka olin joskus vannonut, että meikäläinen se ei ikinä tanssi eikä laula, mutta kuinkas sitten kävikään. Täytyy myöntää, ettei ole tarvinnut yhtään katua sitä, että on tullut opeteltua soittamaan, laulamaan ja tanssimaan. Ne ovat kaikki myös hyviä tapoja kertoa tunteista…

Ensimmäiset tanssikokemukseni ovat sieltä jostain kahdeksan tai yhdeksän vuoden iästä, kun olin vanhempieni mukana lomareissuilla katselemassa ja kuuntelemassa orkestereita lavatansseissa. Äitini vei minua aina välillä tanssilattialle ja toisinaan vanhempani laittoivat minut tanssimaan myös iäkkäämpien mummojen kanssa, joka ei ollut välttämättä niin kovin innostava kokemus nuorelle pojalle, mutta sieltä ne perusopit ja -taidot on saatu plakkariin. Tanssiminen on tullut vuosien lomassa jollain lailla yhä tärkeämmäksi ja rakkaammaksi soiton ja laulun ohella, ja olen siitä hyvin iloinen - onhan tanssi myös erittäin hyvä ja hauska liikuntamuoto. Perinteisempiä tanssityylejä on tullut osattua siis jo aika nuorena, mutta näihin vieraampiin tansseihin olen tutustunut vasta nyt ihan viime aikoina erilaisten tanssikurssien kautta, joista on saanut paljon lisää intoa ja mielenkiintoa tanssimiseen. Nykyäänhän tanssin opetteluun on todella paljon enemmän mahdollisuuksia kuin ennen, sillä loistavia kursseja ja taitavia opettajia on saatavilla lähes mis-

totarinani. Toivon kaikille lukijoille ja tanssijoille oikein sä päin Suomea tahansa. Oma tanssinharrastus on nautinnollisia, tunnelmallisia, sekä hauskoja tanssihetkiä. opettanut minua muusikkona Muistakaa, että tanssi on sydämen asia! • ymmärtämään ja ajattelemaan syvällisemmin tanssirytmien soittamista ja tulkitsemista tanssijoiden kannalta; tempoja, rytmin selkeyttä ja tunnistettavuutta sekä arvostamaan myös sitä, kuinka tärkeää orkesterisoitossa on kunnioittaa tanssivaa yleisöä ja eri tyylien oikein soittamista, jotta kaikki pystyisivät nauttimaan täysillä orkesterin soitosta ja tanssimisestaan. Kun itse käy tanssimassa, niin oppi näkemään myös sen toisen puolen lavatansseista, mitä ei esiintymislavan puolelta välttämättä helposti aina huomaa. Esimerkiksi kuinka tärkeää on, että orkesterin soitto ei pauhaa liian lujaa korviin, ja että orkesteri näyttäisi myös siis- Väriloiste orkestiltä ja iloiselta musisoidessaan terissa solistina tanssiväelle, joka on tullut pai- toimiva Tuomas kalle viihtymään ja nauttimaan Kaikkonen tanslavatanssitunnelmasta ja hyvästä simassa tyttöystävänsä kanssa musiikista. Voisi sanoa, että tanssi on yk- naistentansseissi elämän suoloista, ja siksi toi- taan kuululla voisin muidenkin, niin nuorten Pyhäsalmen kuin vanhojen, jotka ehkä vielä kesälavalla. arvuuttelevat tai miettivät tanssin aloittamista, nousevan rohkeasti vain sieltä sohvalta ylös ja käyvän kohti tanssin maailmaa, ja tanssikursseille. Saatatte löytää tanssimisen kautta aivan uutta intoa ja ihania asioita elämäänne - vaikka sen elämänkumppanin, jos sellaista ei vielä ole. Niinhän sitä sanotaan, että tanssissa on taikaa! Tässä oli minun tanssija soit-

TANSSIVIIHDE -LEHTI 3/2007

TAPAHTUMAKALENTERI SUSEL jäsenten ilmoittamat tapahtumat. Tiedot löytyvät kokonaisuudessaan verkkosivuiltamme www.susel.fi Lyhenteet: TK - tanssikurssi tai -leiri, CUP - SUSEL CUP Lavatanssikilpailu, MUU - muu tilaisuus, KON - konsertti, TAP - tapahtuma, KOU - koulutus TK / 14.8. - 29.11. / Eri tanssikursseja Raahessa / Raahen työväentalo / www.raahentanssiklubi.com TK / 11.9 - 12.12. / Eri tanssikursseja; Aura, Loimaa, Uudessakaupunki, Mynämäki, Nousiainen ja Turku / www.sekahaku.net TK / 1.9. / Sanna Hirvaskari Kiuruvedellä / www.vuskarit.urli.net CUP / 1.9.. / SUSEL Lavatanssi CUP / Foksi SM ja Bugg Lohjalla / www.kolumbus.fi/tanhuhovi TK / 2.9. / Argentiinalaisen Tangon kurssi Raahessa / Tomas ja Erita / www.raahentanssiklubi.com KOU / 7.-9.9 / Musiikintulkinta ja sen opettaminen Harjavallassa / www.susel.fi TK / 8.-9.9. / Argentiinalaisen Tangon kurssi Ivalossa / Tomas ja Erita / www.plappi.fi/yhdistykset_ja_vapaa_aika TK / 15.9. / Liisa Kontturi Kiuruvedellä / www.vuskarit.urli.net

TANSSIKENGÄT JOKAISEEN JALKAAN

TK / 16.9-.9.12 / Tarvashovin tanssikurssit joka sunnuntai / www.tanssikurssit.ﬁ TK / 28-30.9. / Tunturi Tanssi Saariselällä/ Tanssiseura Heinäkengät ja Saariselän Tunturihotellli TK / 29.9. / Argentiinalaisen Tangon kurssi Raahessa / Tomas ja Erita / www.raahentanssiklubi.com

Laaja valikoima, kaikki koot suoraan myymälästä

CUP / 6.10. / SUSEL Lavatanssi CUP / Tango SM ja Lava-Jive Tampereella / www.hurmio.ﬁ TAP / 7.-8.10. / Syksyn suuri Tanssiristeily Viking Isabellalla / www.susel.ﬁ

TANSSIKURSSIT NON-STOP

www.pilvisteps.

KON / 13.-24.10./ Tomi Metsäketo ja Johanna Kurkela -konserttikiertue / www. auraviihde.ﬁ

tanssikoulu

KON / 14.-23.10./ Suomi Sinivalkoinen -konserttikiertue / www. auraviihde.ﬁ

PilviSteps

TK / 14.10 / Sanna Hirvaskari ja Marko Keränen Kiuruvedellä / www.vuskarit.urli.net TK / 19.-21.10. / Megaleiri 2007 Helsingissä, Hotelli Presidentti / Salsaa, Buggia, Lattareita ym. / www. staditanssii.ﬁ

Pasilan asema 2. kerros, Helsinki puh. 09-2780 0110 tai 050 566 6095 e-mail: tanssikoulu@pilvisteps.

TK / 19-21.10 /Vuskarit Runnin Kylpylällä /rumba ja cha (perus ja jatkotaso) / www.vuskarit.urli.net TAP TK / 19-21.10 /Lapin Tango - yhteispohjoismainen tangotapahtuma / www.hotellilevitunturi.ﬁ TK / 27.10-3.11 /Baile Retro 4 Kanarialle / Playa del Ingles / Tanssimatka Kanarian aurinkoon / www. tanssikurssit.ﬁ

Entinen osoite tai lehden saaja Etunimi Sukunimi

Postinumero

Postitoimipaikka

KON / 4.-16.11/Matti ja Teppo -konserttikiertue / www. auraviihde.fi KON / 9.-19.11./ Sinitaivas 20 v -juhlakonserttikiertue / www. auraviihde.fi TK / 24.11 / Timo Arstila ja Anne Jänkälä Kiuruvedellä / www.vuskarit.urli.net TAP / 5.12 / Itsenäisyyspäivän aaton Suurtanssit / Turkuhalli / www.auraviihde.fi KON / 7.-17.12./ White Christmas -konserttikiertue / www. auraviihde.fi KON / 7.-17.12./ Tulkoon Joulu -kirkkokonserttikiertue / www. auraviihde.fi KON / 11-18.12./ Iloinen Joulukonserttikiertue /Finlanders ja 7 Seinähullua Veljestä/ www. auraviihde.fi

HUOM! Tanssikursseja ja myös muita yksittäisiä tapahtumia kannattaa käydä katsomassa aina myös suoraan kunkin SUSEL jäsenen ylläpitämiltä verkkosivuilta. Osoitteet löytyvät viereiseltä sivulta.

E-mail

Lähiosoite

PALVELUKORTTI

Tilaan Tanssiviihde lehden alk. numerosta __/______ itselleni lahjaksi määräaikaistilaus 12 kk / 25 eur kestotilaus / 20 eur (laskutusväli 12 kk) muutan tilaukseni kestotilaukseksi irtisanon tilaukseni maksetun ajan loppuun päättymään heti osoitteen muutos alkaen ___/___200__ ajaksi ___/___200__ - ___/___200__

Puhelin

Uusi osoite tai lahjatilauksen saaja Etunimi Sukunimi

Postinumero

LEHDEN TILAUS

E-mail

Lähiosoite Postitoimipaikka

www.susel.fi

Puhelin

Tanssiviihde lehden voi nyt myös tilata suoraan kotiin. Tilausmuodot ovat: - kestotilaus / 20 € - määräaikaistilaus 12 kk / 25 €

Ilmestyy neljä kertaa vuodessa!

Kirjemaksu

c/o Jaamedia PL 57 33711 TAMPERE

Kestotilaus on voimassa jatkuvasti ilman uudistamista, kunnes tilaaja irtisanoo tilauksen. Jatkuva tilaus laskutetaan 12 kuukauden välein aina kunkin laskutusjakson alussa. Tilaaja voi irtisanoa jatkuvan tilauksen ilmoittamalla siitä vähintään kolme viikkoa ennen laskutusjakson päättymistä. Muutos astuu tällöin voimaan uuden laskutusjakson alkaessa. Määräaikaistilaus on voimassa 12 kk ajan, joka on samalla tilauksen laskutusjakso. Määräaikaistilaus laskutetaan määräajan alussa. Tilaaja voi milloin tahansa pidentää määräaikaisen tilauksen pituutta tai siirtyä jatkuvan tilauksen tilaajaksi ilmoittamalla siitä tilauspalveluun. Yhteyshenkilö lehden tilauksissa: Jaana Vuorenpää, GSM 050 569 1969, tanssiviihde@jaamedia.ﬁ Lehden voi tilata myös verkkosivustomme kautta tai oheisella tilauslomakkeella.

WWW.SUSEL.FI

SUOMEN SEURATANSSILIITTO SUSEL RY:N

JÄSENTANSSISEURAT ALUEITTAIN

WWW.SUSEL.FI

ETELÄ-KARJALA

Ylä-Karjalan Tanssikerho Täysikuu ry, NURMES

Saimaan Seuratanssijat SaiSet ry, LAPPEENRANTA

www.oyk.ﬁ/~tanssikerho.taysikuu, 050 336 7188

www. saiset.net, 040 543 8414 POHJOIS-POHJANMAA ETELÄ-POHJANMAA

Raahen Tanssiklubi ry, RAAHE

Botafogo ry , SEINÄJOKI

www.raahentanssiklubi.com, 0500 160 785

www.netikka.net/botafogo, 050 343 3858 Tanssikerho Jammarit ry, NIVALA Fuskaajat ry, SEINÄJOKI

www. jammarit.net, 044 710 8722

www.fuskaajat.ﬁ, 040 551 8071 POHJOIS-SAVO Tanssiliikuntaseura Mesikämmenet ry, ÄHTÄRI www. geocities.com/mesikammenet, 0400 413 134

Jumis-Paloisten nuorisoseura ry/Viäntymättömät ry, VARPAISJÄRVI ei www-sivuja, 040 568 7624

ETELÄ-SAVO Mikkelin Tanssihullut ry, MIKKELI

Tanssiseura J & V ry, KUOPIO

www.tanssihullut.net, 040 550 0507

www.tanssiseurajetv.ﬁ, 040 511 2856

ITÄ-UUSIMAA

Tanssiseura Tanssi-Savo ry, KUOPIO

Porvoon Lavatanssiseura ry, PORVOO

www.tanssisavo.ﬁ, 040 757 1821

www.porvoonlavatanssiseura.ﬁ, 040 757 5601 Tanssiseura Ylä-Savon Vuskarit ry, KIURUVESI KAINUU

www.vuskarit.urli.net, 050 354 2023

Kuhmon Lavatanssijat ry, KUHMO www.kuhmonet.ﬁ/kuhmonlavatanssijat, 050 306 0029

PÄIJÄT-HÄME Lahden Lavarientäjät LAVARIT ry, LAHTI

Tanssiurheiluseura Kajaanin Casamba ry, KAJAANI

www.lavarit.com, 040 596 6962

www. casamba.ﬁ, 0400 192 245

YHTEISTYÖJÄSENET: • Alemana Dance Center www.alemana.fi • Auraviihde Oy www.auraviihde.fi • Dance Stop Oy www.dancestop.fi • Extraviihde Oy www.extraviihde.fi • Finlanders Production Oy www.finlanders.fi • Fysioterapia ja tanssinopetus www.tanssiajaterapiaa.com Maija-Leena Astikainen Ky • Hotelli Levitunturi www.hotellilevitunturi.fi • Hotelli Ylläs Saaga www.yllassaaga.com • Mosala Oy (Kaustinen Folk Music Festival) www.kaustinen.net • Kisa Ravintolat(Tanssipaviljonki Tulenliekki) www.tulenliekki.com • Leenan Kahvio • Lehtimäki & Lehtonen Ay (Kapakanmäki) wwww.kapakanmaki.fi • MML-Invest Oy (Satulinna,Jenkkapirtti) www.satulinna.net • Nokian kaupunki / Tapsan Tahdit www.tapsantahdit.fi • Ohjelmatoimisto Atlas www.ohjelmatoimisto-atlas.com • Pipex In Style • Piruetti Oy www.piruetti.fi • Pistohiekan Lava www.pistohiekanlava.net • Saariselän Tunturihotellit Oy www.tunturihotelli.fi • Seinäjoen Tangomarkkinat Oy www.tangomarkkinat.fi • Sempatik Oy (Ravintola 91,1) www.ravintola911.com • Suomen Media & Action www.tanssikurssit.fi • Suomen Viihdekeskus www.viihdekeskus.fi • Taikakuu Oy www.taikakuu.com • Tanssikoulu Baila Baila www.bailabaila.fi • Tanssikoulu Eija Puranen • Tanssikoulu Hannu Koivisto www.haetko.fi • Tanssikoulu Liisa Kontturi • Tanssikoulu Pilvisteps www.pilvisteps.fi • Tanssikoulu Tahvanainen / Dancebic www.dancebic.com • Tanssikoulu Vietävän Hyvää www.vietavanhyvaa.net • Telexmyynti R.Koivisto Oy (Kyröskosken Suurlava)

Pori Turku Äänekoski Riihimäki Rauma Helsinki Sirkka Ylläsjärvi Kaustinen UUSI Heinävesi UUSI Turku Tuulos UUSI Hämeenlinna Nokia Turku Joensuu Tampere Puumala Saariselkä Seinäjoki Helsinki Piikkiö Jyväskylä Tampere Helsinki Ikaalinen Leppävesi Oulu Helsinki Joensuu Turku Kyröskoski UUSI

Möysän Nuorisoseura ry, LAHTI KESKI-POHJANMAA

www.tonttila-sali.com, 040 719 1754

Kokkolan Tanssiklubi ry, KOKKOLA www.kokkolantanssiklubi.ﬁ, 0400 160 099

Tanssiklubi Dancing ry / Tanssikerho Jam’n Roll, LAHTI www. jamroll.com, 040 745 4555

Edut voimassa toistaiseksi ellei toisin ilmoiteta!

KESKI-SUOMI Keski-Suomen Tanssin Ystävät KESTÄVÄT ry, JYVÄSKYLÄ RUOTSI www. kestavat.ﬁ, 040 723 3196

Saanko Luvan Seuratanssijat ry, GÖTEBORG www.saankoluvan.se, +46 73 953 4563

Tanssin Taikaa ry, JYVÄSKYLÄ www. tanssittaa.ﬁ, 040 568 5225

SATAKUNTA Lavatanssiseura TanssiTossut ry, HARJAVALTA

KYMENLAAKSO

www.tanssitossut.com, 040 861 8209

Lavatanssiseura Tanssikas ry, KOUVOLA www. tanssikas.net, 040 824 2226

Rauman Danseor ry, RAUMA www.raumandansseor.tk, (02) 822 9368

LAPPI Kemijärven Seuratanssijat ry, KEMIJÄRVI

UUSIMAA

www. kemijarvi.ﬁ/seuratanssijat, 040 827 5945

Lohjan Tanssifestivaalit ry, LOHJA www.kolumbus.ﬁ/tanhuhovi, 050 303 3624

Meri-Lapin Seuratanssijat SwengiJengi ry, KEMI www.swengijengi.net, 050 387 5687

Rock’n’Roll Dance Club Comets ry, HELSINKI www.comets.ﬁ, 050 387 7140

Saarenkylän Nuorisoseura ry/NASTAT, ROVANIEMI www. nastat.net, 040 736 1694

Tanssin Taitajat ry, VANTAA www.tanssintaitajat.ﬁ, 044 373 8165

Sodankylän Seuratanssijat ry, SODANKYLÄ www. plappi.ﬁ/~seuratanssijat, 0400 131 229

Tanssiurheiluseura Heartbreakers HB ry, HELSINKI ei www-sivuja, 050 572 2779

Tanssiseura Heinäkengät ry, INARI www.plappi.ﬁ/yhdistykset_ja_vapaa_aika, 040-700 8146

Team Illusion ry, TUUSULA www. teamillusion.ﬁ, 040 567 0860

Tanssiseura Menomono ry, KITTILÄ www.menomono.ﬁ, 040 762 1254

VARSINAIS-SUOMI Lavatanssiseura Monokas ry, SOMERO

PIRKANMAA

www.somero.ﬁ/monokas, 040 501 4841

Tanssiseura Hurmio ry, TAMPERE www.hurmio.ﬁ, 050 374 9132

Salon Seuratanssi Klubi ry, SALO www.salonseuratanssiklubi.com, 040 838 0284

POHJANMAA Tanssiurheiluseura Rolling ry, VAASA

Tanssirinki ry, TURKU

www.rolling.ﬁ, 040 589 0087

www. tanssirinki.com, 040 415 4250

Vaasan Viuhka ry, VAASA

Tanssiurheiluseura Bolero ry/ Flying Steps, TURKU

www.vaasanviuhka.ﬁ, 050 390 1277

www.ﬂyingsteps.ﬁ, 040 578 6792

POHJOIS-KARJALA

Turun Kansantanssin Ystävät ry/Sekahaku, TURKU

Itä-Suomen Tanssimaailma ry, JOENSUU

www.sekahaku.net, 0400 225 856

www.tanssimaailma.com, 050 584 5594 Liperin Lavatanssijat LiLat ry, LIPERI www.lilat.com, 050 592 8449 Scandinavian Culture Forum ry, JOENSUU www.freewebs.com/cultureforum, +46 70 603 7373 Suomalaisen Humpan yhdistys ry, JOENSUU www.freewebs.com/humpanyhdistys, 0400 883 140

JÄSENETUPAIKAT 2007 • Aulavan lava, Alavus • Esakallio, Somero • Haikan lava, Pirkkala • Hotelli Iso Valkeinen, Kuopio • Hotelli Rauhanlahti, Kuopio • Huvilintu, Raisio • Höyryveturipuisto, Haapamäki • Kalliojärven Viihdekeskus , Isokyrö • Kapakanmäki, Tuulos • Kerhola, Nokia • Kisaranta, Kangasala • Kohoniemi, Pielavesi UUSI • Krouvin lava, Hartola • Kulttuuritalo, Helsinki • Kyröskosken Suurlava, Kyröskoski • Laurilan lava, Marttila • Liperin lava, Liperi • Littoisten lava, Kaarina • Lomakeskus Revontuli • Lusan halli, Kurikka • Martin Kievari, Hietama • Mäntyrinne, Savonlinna • Naapurivaaran Huvikeskus, Sotkamo • Pesäkallio, Lahti • Petäjäjoen Paviljonki, Loimaa • Pistohiekan Lava, Puumala • Riutanharju, Riihimäki • Rönnin lava, Eräjärvi • Savion lava, Laukaa • Suukosken keidas, Tervola • Syvälahden lava, Kangasniemi • Tanhuhovi, Lohja • T-talo, Turku • Tanssi- ja huvikeskus Satulinna, Hattula • Vesivehmaan Jenkkapirtti, Asikkala • Viihdekeskus Hojo hojo, Tuusniemi

LISÄTIETOJA JÄSENETUPAIKOISTA VERKKOSIVUILTA WWW.SUSEL.FI

• Ada-Maria Ateljeeompelimo, JOENSUU; -10% normaalihintaisista tuotteista. • Alemana Dance Center, Pori, Tre, Jkylä; alkaen -5 % • Intersport, Joensuu; -10% normaalihintaisista tuotteista. • Joensuun Erä-Urheilu Oy, Joensuu; -10% normaalihintaisista tuotteista. • Joen Kultakeidas, Joensuu; -10% normaalihintaisista tuotteista. • Kelloliike Ilmankangas ky, Joensuu; kaikista normaalihintaisista tuotteista -20% • Muotiputiikki Helmi, Somero; -12 % norm.hinnoista • pepper.corn / TVT -Style Ky, Joensuu; -10% normaalihintaisista tuotteista. • PIPEX In Style, Joensuu; -10% norm.hinnoista • Roset Ideat; -10 % norm.hinnoista • Suomen Media & Action; -10% tanssikursseista ja -leireistä • Suutari Kake, Lappeenranta; -10 % norm.hinnoista

SUOMEN SEURATANSSILIITTO SUSEL RY TARJOAA TOIMINTAA JA YHTEISTYÖTÄ YRITYKSILLE JA YHTEISÖILLE

HAASTA YHTEISTYÖKUMPPANISI KANNUSTAMAAN TYÖNTEKIJÄNSÄ TANSSILIIKUNNAN PARIIN Haastekampanjasta lisätietoja: Kauko Keränen, GSM 0400 282 601 Liity myös SUSELin jäseneksi ja tai ryhdy yhteistyökumppaniksi jäsenetupaikkana.

SUSEL Yhteistyöjäsenyys jäsenmaksu 150 eur / v. 2007

WWW.SUSEL.FI

YHTEISTYÖJÄSENILLE

Ostamalla ILMOITUSTILAA

lehdestä voit tavoittaa laajalti suomalaista aikuisväestöä ja saada huomattavaa näkyvyyttä yrityksesi tai yhteisösi toiminnalle ja tuotteille!

• Näkyvyyttä Tanssiviihde -lehdessä ja verkkosivuilla • Jäsenalennus Tanssiviihteen ilmoitustilasta • Mahdollisuus laittaa tiedotteita sähköiseen jakeluun jäsenistölle • Alennuksia yhteistyökumppaneiden sopimusten mukaisesti

Laaja jakeluverkosto kautta Suomen! Jakelupaikkoina tanssipaikkoja, hotelleja, huoltoasemia, kauppakeskuksia sekä muita yksittäisiä yrityksiä.

• Näkyvyyttä Tanssiviihde -lehdessä ja verkkosivuilla • Lisää kosketuspintaa ja vetovoimaa tanssinharrastajiin

Painosmäärä 60 000 - 80 000 kpl/numero.

YHTEISTYÖKUMPPANEILLE

TANSSIVIIHDE LEHTI 3/2007

TANSSIPAIKKAliite syksy 2007

Tanssit lauantaisin klo 20.30 - 02.00 * tunti naisille Hietasaarentie 13, Oulu

Onnenmaan Suurtanssit Ouluhallissa la 15.9.2007!

2007

TANSSIKAUSI SYYSKUU- JOULUKUU (8.12) Esiintyjinä ovat maan parhaat artistit ja orkesterit, jotka takaavat onnistuneen ja iloisen tanssi-illan. Tulossa mm. Kari Tapio, Finlanders, Souvarit, Taikakuu, Yölintu, Anne Mattila! Myös yritys- ja perhejuhlia niin tanssi-illan lomassa kuin yksityistilaisuutena.

Tanssikausi 2008 alkaa la 8.3.2008!

VARUSTELU Savuton kahvio, A-oikeudet, grilli

A-oikeudet!

Katso ohjelmistotiedot: www.hietaviihde.

LIITE ON TARKOITETTU PÄÄASIALLISESTI TANSSIPAIKKOJEN OHJELMISTO- JA YHTEYSTIEDOILLE! ETELÄ-SUOMEN SUOSITUIN YKSITYINEN TANSSIPAIKKA

Tanssit lauantaisin klo 20 - 02

Aspinniituntie 80, Nurmijärvi Opastuspuhelin: 0400 808 871

Syyskauden avajaiset lauantaina 15.9.2007 Klo 20 - 02 / Liput 13 eur

Yleisöä viihdyttämässä Pekkaniskan Pojat ja Saija Tuupanen & Tornados

Bussikuljetukset Helsingistä (Kamppi) Ruusulinnaan:

Laituri 12, lähtö klo 20.00

Ruusulinnasta Helsinkiin:

Lähdöt klo 00.25 ja 01.45 • • • • • • • •

Katso koko kauden ohjelma:

Tanssiparketti n. 900 m2 Kahvila-ravintola 450 m2 Pub 200 m2 Tilavat saniteetti- ja ehostustilat Tehokas ilmastointi Laajat, valvotut parkkialueet A-oikeudet Ikäraja 18 vuotta

www.ruusulinna.net

TOIMIVA TANSSIPAIKKA SYNTYY

TEKSTI: MARKUS MAJABACKA KUVAT: JAANA VUORENPÄÄ

SYDÄMELLÄ JA HYVÄLLÄ VAINULLA Menestyvän tanssipaikan pyörittäminen ei ole töistä helpoimpia. Lavan täyttäminen onnellisilla ihmisillä ei ole itsestään selvyys, ja hyvinvoivan tanssipaikan ylläpitäminen vaatiikin vetäjältä rakkautta alaa kohtaan ja herkkyyttä huomioida tanssijoiden tarpeet.

Syksy 2007 La 1.9. La 8.9. La 15.9. La 22.9. La 29.9. La 6.10. La 13.10.

Tulipunaruusut Sinitaivas, Markus Sextet Jenna Bågenberg & Fantasia Johanna Debreczeni & Four Roses Kari Piironen & Noiser Janne Tulkki & Tulinen Sydän Rainer Friman ja Nalle Lehtonen & Tulinen trumpetti La 20.10. Teuvo Oinas & Tanssikengät La 27.10. Elina Vettenranta & Freesia Mustolantie 9 La 3.11. Varjokuva 71200 Tuusniemi Info 040 546 6501 Tanssit lauantaisin www.hojo-matkat. klo 20:00 - 01:30

anne Huttusta pidettiin hulluna, kun hän päätti avata Pielavedelle uudestaan tanssipaikan, joka oli ollut kiinni lähes 16 vuotta pientä toimintaa lukuun ottamatta. Huttunen pääsi kuitenkin näyttämään epäilijöille pitkää nenää, kun Pielaveden Kohoniemeen saapui tanssikansaa pitkienkin matkojen takaa. - Meillä eivät anniskeluluvat ehtineet avajaisiin, ja saimme siitä hirveästi positiivista palautetta, koska humalaisia ei näkynyt missään. Tämän perusteella teimme radikaalin päätöksen, emmekä ottaneet anniskelulupia ollenkaan käyttöön, Huttunen kertoo. Viihdealalla yhteensä 21 vuotta työskennellyt Huttunen aloitti työn tekemisen esiintyvänä taiteilijana ja siirtyi sen jälkeen myymään esiintymisiä artisteille. Tänä vuonna hän ostaa esiintyjiä omaan tanssipaikkaansa ensimmäistä kertaa yksityisyrittäjän ominaisuudessa. Nelosen uutiset toitottivat tuossa vähän aikaa sitten pienten tanssilavojen kuolemista, mutta meillä on kuitenkin kävijöitä riittänyt. Tanssijoiden määrään vaikuttaa paljon se, mitä heille tarjotaan. Suomessa on liikaa esiintyjiä, joiden ohjelmisto painottuu pelkkään iskelmään. Jos orkesteri esittää pelkkää iskelmää, niin ainakin meillä he ovat todennäköisesti tehneet yhtä aikaan ensimmäisen ja viimeisen keikkansa, Huttunen nauraa. HYVÄ LOPPUTULOS EI SYNNY PELKÄLLÄ BISNEKSELLÄ Tanssipaviljonki Tulenliekki aloitti toimintansa Leppävirralla vuonna 2000 viikkoa ennen juhannusta mutta esiintyjiä estradille paikan toiminnasta vastaava Pentti Leinonen alkoi varata

Kiitämme Kruunuareenan tanssikesästä 2007!

Ravintola Kruunupuiston tanssikalenteria päivitetään parhaillaan. Katso talvikauden tanssit netistä www.kruunupuisto.fi Vaahersalontie 44, 58450 Punkaharju puh. (015) 775 091, myyntipalvelu@kruunupuisto.fi

Tanssipaviljonki Tulenliekkiä ja Tommolan Suurlavaa pitävä yrittäjä Pentti Leinonen tietää, että tanssipaikkojen menestykselllinen toiminta vaatii runsaasti työtä ja suuria investointejakin. On pystyttävä myös tarjoamaan yleisölle sitä, mitä se haluaa. jo vuotta aikaisemmin. Leinonen käynnisti tanssitoiminnan uudestaan myös Tommolan Suurlavalla monen vuoden hiljaiselon jälkeen. Molemmat tanssipaikat ovat löytäneet tiensä hyvin suomalaisten tanssijoiden sydämiin, eikä kävijöistä ole ollut pulaa. Lavat eivät täyttyneet kuitenkaan sormia napsauttamalla. - Jotkut tanssien järjestäjät haluavat päästä helpolla, ja luulevat voivansa järjestää hyviä ja onnistuneita tansseja pienellä investoinnilla. Toimivan tanssipaikan perustaminen ja avaaminen ei tapahdu kuitenkaan koskaan helposti, vaan siihen täytyy upottaa aikaa, työtä ja ra-

haa, Leinonen kertoo. Nykypäivänä tanssilavoilla näkee yhä enemmän myös nuoria tanssijoita. Leinosen mukaan nuoriin vetoavat erityisesti nopeat ja vauhdikkaat tanssit, joista voi löytää yhtymäkohtia disko- ja paritanssin väliltä. Hän painottaakin yhdeksi menestyvän tanssipaikan ominaisuudeksi rikasta ja monipuolista ohjelmistoa, vaikkakin peruslinjat on muistettava pitää suorassa. - Ohjelmisto ei saa poukkoilla liikaa, eikä liian isoja muutoksia saa tehdä tuttuihin toimintalinjoihin. Onnistuneet viihdeillat ovat minulle aina henkisiä tilipäiviä. Tätä alaa täytyy rakas-

taa rajun bisneksen tekemisen sijaan, tanssikulttuurista jo pikkupoikana innostunut Leinonen toteaa. HYVÄT ARTISTIT EIVÄT KORVAA HUONOJA TANSSIOLOSUHTEITA Tanssikulttuurin kasvu on ollut Suomessa hidasta mutta varmaa, ja vaikkei ihan vielä voidakaan puhua varsinaisesta tanssibuumista, niin uusien ja laadukkaiden tanssipaikkojen avaaminen on vaikuttanut luonnollisesti myös tanssiharrastuksen lisääntymiseen. Järvenpään Tanssikeskuksen toiminnasta vastaava Seppo Kaltiainen aloitti tanssien järjestämisen jo 1990-luvun alussa tanssikoulun ja tanssiurheiluseuran toiminnan rahoittamiseksi. Tanssikulttuurin kehittymistä läheltä seurannut mies pitääkin hyvää pohjatietoa äärimmäisen tärkeänä asiana uusia tanssipaikkoja perustettaessa. Yhdessä vaiheessa kiersin säännöllisesti katsomassa eri tanssipakkoja täällä Suomessa. Otin selvää, minkä ikäisiä ihmisiä niissä käy, ja mitkä orkesterit vetävät tanssijoita puoleensa. Lippujen hinnat on pidettävä kohtuullisena, äänentoiston on oltava hyvä, ja väliaikalevyt valittava sen mukaan, minkälaisia ihmisiä on paikalla, Kaltianen neuvoo. Suomalaisessa tanssikulttuurissa tapahtuneen muutoksen huomaa hyvin siitä, että vielä kymmenen vuotta sitten tanssilavojen vetonauloiksi hankittiin isoja artisteja, jotka vetivät satunnaisesti paikalle suuren joukon ihmisiä. Nykyään tanssipaikat täyttyvät helpommin, vaikkei estradilla esiintyisikään iskelmätaivaan suurin tähti. Tanssipaikoille ihmisiä vetää ennen kaikkea hyvät tanssiolosuhteet. Sellaisilla paikoille voi tulla vaikeuksia, jotka pyrkivät korvaamaan huonon tanssilattian ja äänentoiston kovilla esiintyjillä, koska artistien hinnat ovat nousseet reilusti ylöspäin vuosien aikana. Kahden suositun artistisin esiintymisestä yhdeltä illalta voi joutua maksamaan kymmenenkin tuhatta euroa, Kaltianen kertoo. Hyvien tanssiolosuhteiden lisäksi Järvenpään Tanssikeskuksen lattialle kansaa houkuttelee myös humalaisten puuttuminen. Yhden illan aikana kaupaksi saattaa mennä vain 8 pulloa olutta. Olemme suunnitelleet jopa oluen myynnin lopettamista kokonaan, koska tänne ei tulla viettämään viikonloppua, vaan ennen kaikkea tanssimaan, Kaltiainen sanoo. • Tulenliekin tanssiparketin keskialueella leiskuaa tanssi-iltoina aina myös komea tuli jyhkeässä takassa. Tulen loimussa esiintymässä Tangokuningatar Johanna Pakonen orkestereineen.

VUODEN HUVIJÄRJESTÄJÄN VALINTAAN VAIKUTTAVAT MONET ERI TEKIJÄT

TEKSTI: SAKARI KESONEN

uomen Huvijärjestäjien Keskusliitto on valinnut jo vuodesta 1984 alkaen jäsenistöstään aina Vuoden Huvijärjestäjän. Tarkoituksena on löytää sellainen huvipaikka, joka on kehittänyt omaa toimintaansa aktiivisesti ja menestyksellisesti eteenpäin. Liittojohtokunta laati valintakriteereiksi tärkeimmiksi katsomiaan asioita, joista nousi viisi erillistä pääkohtaa esiin. Huvipaikan kehittäminen pitää sisällään useita tekijöitä. Investointien on oltava tarkoituksenmukaiset ja yleisön toiveet on niin ikään pystyttävä ottamaan huomioon mahdollisimman laajalti. Henkilökunnan tehtäväkohtainen ja perusteellinen ohjaus eri tehtäviin takaa omalta osaltaan toimivan ja asianmukaisen yleisöpalvelun ja vahvistaa siten koko huvipaikan toimintaa niin yleisön kuin henkilökunnan näkökulmasta katsoen. Yhtenäinen työasu huvipaikoilla on lisäksi toivottavaa, sillä siten henkilökunta erottuu näkyvämmin yleisön joukosta. Tällöin heidät voi löytää nopeasti ja pyytää opastusta tai muu-

ta apua sitä tarvittaessa. Lainsäädännössä on määritelty useita eri pykäliä huvijärjestäjien toimintaa koskien ja niiden noudattaminen on edellytys huvitoiminnan lakimääräiselle ylläpitämiselle. Tarvittavien lupien kunnossa pitäminen vaikuttaa osaltaan siten myös Vuoden Huvijärjestäjä arvonimen valintaan. Ohjelmatarjonta tulee olla niin ikään monipuolista ja sen hinta/laatusuhde kohdallaan sovitettuna huvipaikan todellisiin kävijämääriin. Näiden tekijöiden menestyksellinen huomiointi luo vankan perustuksen kannattavalle toiminnalle vähentäen tappiollisuuden mahdollisuutta. Tämän kaiken edellä mainitun ohella myös pitkän tähtäimen suunnittelu noin 3-5 vuodeksi eteenpäin nähdään tärkeänä tekijänä, sillä se luo huvipaikoille vahvemmat mahdollisuudet menestyä ja pysyä ajan hengessä mukana. Markkinoinnilla on hyvin tärkeä osuus toiminnassa; miten ja missä sitä suoritetaan (lehdet, TV, radio, netti). Internet on tuonut hyvin paljon mahdolli-

suuksia huvipaikoille niin markkinoinnissa kuin muussakin yhteydenpidossa. Yhteismarkkinointi toisten huvipaikkojen ja/tai muiden yhteistyökumppaneiden kanssa laajentaa myös mahdollisuuksia näkyvyyden lisäämiseksi ja unohtaa ei voi myöskään sponsoriyhteistyön tuomia etuja. Valintakriteerit ovat luonnollisesti aikojen myötä muuntuneet tuosta vuodesta 1984, mutta kaikki nämä edellä mainitut pääkohdat ovat edelleen hyvin merkitseviä ja huomionarvoisia nykyäänkin. Huvipaikat tekevät myös yleisökyselyjen perusteella tärkeitä ja oleellisia päätöksiä toimintaansa koskien. Olisikin hyvin toivottavaa, että mahdollisimman moni vastaisi tällaisiin mahdollisiin kyselyihin ja olisi näin omalta osaltaan vaikuttamassa huvipaikkojen kehitykseen. Näin kysyntä ja tarjonta voisivat kohdata toisensa paremmin! •

VUODEN HUVIJÄRJESTÄJÄT 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006

Suonenjoen Vasama ry Evijärven Nuorisoseura ry / Evijärven Nuorisoseuran lava Mietaan Nuorisoseura ry / Mietaan nuoriso- ja urheilutalo Köyliön Lallintalo Nivalan Urheilijat ry / Tuiskula Teuvan Rivakka ry / Kaarihovi Lestijärven Kiisto ry / Discoland Yläneen VPK ry / Valasranta Savitaipaleen Urheilijat ry / Säänjärven lava Kauhajoen Karhu ry / Kauhajoen Kasino Hankasalmen Hanka ry / Hangan lava Evijärven Alapään Nuorisoseura ry / Alapään Nuorisoseura Ruokolahden Raju ry / Suikkalan lava Kuikan Pvy ry / Kuikan lava Lapuan Virkiä ry / Latosaari Punkalaitumen Kunto ry / Särkkä Sotkamon Nuorisoseura ry / Naapurivaara Saarijärven Pullistus ry / Kukonhiekka Auran Nuortentalosäätiö / Auran Nuortentalo Kangasniemen Retkipaikka säätiö / Syvälahden Lava Ylikiimingin Nuijamiehet ry / Nuijamiesten Lava Someron Esa ry / Esakallion lava

Katso koko ohjelmisto :

www.tanssi.net HEPOLAMMINTIE 41, LAHTI. PUH. (03) 784 1176

Tanssit lauantaisin klo 20.00 - 01.30

La La La La La La La La La

22.9. 29.9. 6.10. 13.10. 20.10. 27.10. 3.11. 10.11. 24.11.

Charlie Plogman & Tommys Tulipunaruusut Markus Törmälä & FBI-beat Syke Norolan Pojat Taikakuu Kati Fors & Major Teuvo Oinas &Tanssikengät Tangokuningatar 2007 Jenna Bågeberg

Tanssitalo kutsuu tanssiin, Tervetuloa!

Keskiviikkoisin ISKELMÄTÄHTI-ILTA Tangon taikaa ja humpan huumaa!

Torstaisin CLASSIC DISCO NIGHT Discohittejä 70-, 80- ja 90-luvuilta !

05.09. 12.09.

06.09 13.09 20.09 27.09 04.10 11.10 18.10 25.10

19.09. 26.09. 03.10. 10.10. 17.10. 24.10. 31.10.

TARJA LUNNAS & ROSSO TOMMI SOIDINMÄKI Tangokuningas 2004 & SEINÄRUUSU TAIKAKUU TANSSIORKESTERI SYKE MATTI & TEPPO ja HORIZONE TANGOKUNINGATAR 2007 ANNE MATTILA & MISTRAL MIKKO MÄKELÄINEN & MYRSKYLYHTY MARKUS TÖRMÄLÄ & FBI BEAT

Perjantaisin TÄHTIPERJANTAI Kotimaiset popin ja rockin kärkinimet livenä! 07.09. 14.09. 21.09. 28.09. 05.10. 12.10. 19.10. 26.10. 26.10.

Special Guest Dj Topi Honkonen Special Guest Dj Cowboy Ski Special Guest Dj Bonetti (Pepe Ristoja) Special Guest Dj Beaver (Tapani Ripatti) Special Guest Dj Topi Honkonen Special Guest Dj Börje Special Guest Dj Cowboy Ski Special Guest Dj Beaver (Tapani Ripatti)

Lauantaisin SHAKEN AND STIRRED Suomen parhaat bilebändit masiinat kybällä!

JIRI NIKKINEN SOUL TRAIN o7 / LEMMENJÄTTILÄISET Sami Saari, Johanna Försti, Petra (Tik Tak) JONNA TERVOMAA ILE KALLIO & vierailevat solistit: ANSSI KELA ja MIKKO KUUSTONEN LAURI TÄHKÄ & ELONKERJUU LAPINLAHDEN LINNUT KAIJA KOO BAND JORE MARJARANTA DINGO

01.09. 08.09. 15.09. 22.09. 29.09. 06.10. 13.10. 20.10. 27.10.

VISITOR MR SUSHI G-AGENT FAKTA BEAT LIKKA JEAN S. G-AGENT PLAYA ALLIANCE

Liput ovelta tai ennakkoon Lippupisteestä.

www.presidentticlub.fi

Avoinna ke ja to 21-03, pe ja la 21-04 | Ikäraja 24 vuotta | Antinkatu 2, 00100 Helsinki, puh. 09 691 2582

ISKELMÄTÄHTI-ILTOINA tanssivalmennusta Presidentti Clubilla klo 19.00-20.00 Katso lisätiedot osoitteesta www.staditanssii.fi

Paritanssin Megaleiri 19.-21.10.2007 Sokos Hotel Presidentissä

- swingiä, salsaa, lattareita, suomalaisia seuratansseja, argentiinalaista tangoa, buggia… - alkeita, jatkokursseja, konkaritunteja… - iltabileitä perjantaina ja lauantaina - huippuedulliset majoitukset Sokos Hotel Presidentissä

Katso lisää: www.staditanssii.fi | Lisätietoja: office@staditanssii.fi

Nokian tanssiva

KERH � LA

Souranderintie 13, Nokia / Info 045 133 1981

•maakunnan suurin parketti 450 m2 • Nokian kaunein rakennus • Tasokas kahvila •

Tanssiaika: su 17 (18) – 22 (23), la, aattoina ja juhlapyhinä 20 – 01 (02) Su Su Su Su Su Su Su Su Su

30.9. 7.10. 14.10. 21.10. 28.10. 4.11. 11.11. 18.11. 25.11.

Tarja Lunnas & Rosso Pekkaniskan Pojat ja Channel Four Markku Aro & Diesel Taikakuu Finlanders FBI Beat Anne Mattila & Mistral Martti Metsäkedon orkesteri Pekkaniskan Pojat

Kustaa Kolmannentie 39, Kangasala / Info 045 133 1981

KISARANTA - Kisis for you!

Tulossa syksyllä 2007 : Varjokuva, Eija Kantola, Taikakuu, Jani & Jetsetters, FBL Beat, Martti Metsäkedon orkesteri, Susanna Heikki, Anne Mattila ym. Katso koko ohjelmisto: www.tanssi.net

Tanssiaika la ja aattoina 20-01 (02) Suurparketti 550 m2

AURAN NUORTENTALO Kirkkotie 254 21370 Aura kk

Marraskuu

Lokakuu la 6.10 la 13.10 la 20.10 la 27.10

Anne Mattila & Mistral, Charlies (tanssikurssi Fusku) Marko Lämsä & pallosalama,Tiina Pitkänen & Baroque (tanssikurssi Hidas valssi) Markus Törmälä & FBI-Beat, Saija Tuupanen & Tornados (tanssikurssi Cha Cha) Mikko Mäkeläinen & Myrskylyhty, Jani & Jetsetters (tanssikurssi Bugg)

Tarja Lunnas & Rosso , Taivalkunta Beat (tanssikurssi Kävelyhumppa) Tanssiorkesteri Pekka Niskanpojat, A. Aallon rytmi orkesteri (tanssikurssi Rumba) Taikakuu, Annika Eklund & Casino (tanssikurssi Tango) Martti Metsäketo yhtyeineen, Markku Aro & Diesel (tanssikurssi Kävelyjenkka)

la 3.11 la 10.11 la 17.11 la 24.11

Ohjelmamuutokset mahdollisia.

Tanssit klo 21 - 02 • Tanssikurssit klo 19 - 20.30 / Lavatanssikerho Sekahaku INFO (02) 486 9092, 040 514 2468

www.aurannuortentalo.

JOKA ILTA ELÄVÄÄ MUSIIKKIA! SYYSKUUSSA 1.9. la Tangoprinssi Antti Ahopelto & Poikamiehet 2.9. su Saija Tuupanen & Tornados 3.9. ma Katri Helena & Petoman 4.9. ti Naisten tanssit: Taikakuu 5.9. ke A. Aallon Rytmiorkesteri 6.9. to Lea Laven & Leasing 7.9. pe Taikakuu 8.9. la Anza Mertaranta Allstars 9.9. su A. Aallon Rytmiorkesteri 10.9. ma Anneli Mattila & V.I.P 11.9. ti Naisten tanssit: Tangokuningas Henri Stenroth 12.9. ke Johanna Pakonen & Omenapuu 13.9. to Saska Helmikallio & Magnet 14.9. pe SMORK-voittaja Voimaorkesteri 15.9. la Tangokuningas Henri Stenroth 16.9. su Finlanders 17.9. ma Tangokuningatar Jenna Bågeberg 18.9. ti Naisten tanssit: Kari Vepsä & Onnenmaa 19.9. ke Tommi Soidinmäki & Seinäruusut 20.9. to Lasse Hoikka & Souvarit 21.9. pe Tangokuningatar Jenna Bågeberg 22.9. la Anne Mattila & Mistral 23.9. su Kari Vepsä & Onnenmaa 24.9. ma Korsuorkesteri 25.9. ti Naisten tanssit: Lasse Hoikka & Souvarit 26.9. ke Mira Sunnari & Molli-Ori orkesteri 27.9. to Sinitaivas – Viihdyttäjä 2007 28.9. pe Johanna Pakonen & Omenapuu 29.9. la Matti Esko ja Vetonaula

LAPIN TANGO – LAPLAND TANGO 19.–21.10. Yhteispohjoismainen tangotapahtuma! Tanssikurssit: Argentiinalainen tango kahdessa tasossa – opettajina Pasi & Mari Lauren, Pekka Kulju. Suomalainen ja kansainvälinen tango – opettajina Juhani Tahvanainen ja Tii Kinnunen. Lisäksi Pohjoiskalotin tangomestaruuskilpailut ja karaokemestarin valinta. Katso www.hotellilevitunturi.fi

��

NSSIT EN TA NAIST tiistai! joka

LOKAKUUSSA 3.10. ke Kake Randelin & Rovers 5.–7.10. Sinkkuviikonloppu – kielletty alle 45 v… Charlies 10.10. ke 13.10. la Sirkan Kyläjuhlat 17.10. ke Teemu Harjukari & Taivaanrannanmaalarit 24.10. ke Markus Törmälä & FBI Beat 31.10. ke Susanna Heikki & Karavaani MARRASKUUSSA 2.–3.11. Levihotellin Suuri Karaokeviikonloppu 7.11. ke Kari Vepsä & Onnenmaa 9.11. pe Stardust, alakerrassa Syndrooma 10.11. la Anniina Mattila, alakerrassa Syndrooma 12.11. ma Marita Taavitsainen Ja Koivu Orkesteri Anne Mattila & Mistral 14.11. ke 16.–18.11. LeviDays – talvikauden avajaiset 16.11. pe Tangokuningas Henri Stenroth, Tangokuningatar Jenna Bågeberg ja Jettiset, alakerrassa Laskuteline 17.11. la Marita Taavitsainen Ja Koivu Orkesteri, alakerrassa Laskuteline 19.11. ma Lasse Hoikka & Souvarit 21.11. ke Susanna Heikki & Karavaani 26.11. ma Lasse Hoikka & Souvarit 28.11. ke Pekkaniskan Pojat 30.11.–1.12. Tonttuilevi 30.11. pe alakerrassa Jytäbändi -76 1.12. la alakerrassa Jytäbändi -76

HOTELLI LEVITUNTURI • 99130 SIRKKA Puh. (016) 646 301 • Fax (016) 646 660 hotelli.levitunturi@hotellilevitunturi.fi www.hotellilevitunturi.fi

KAIKKI TANSSIPAIKKALIITTEEN ILMOITTAJAT MAINITAAN MYÖS ETUSIVULLA! Ilmoitustilamyynti:

IRROTA LIITE LEHDESTÄ JA OTA MUKAASI!

Jaana Vuorenpää tanssiviihde@jaamedia.ﬁ GSM 050 569 1969