tanssiviihde_407 by Hannu Jakobsson

PARITANSSIA LAPSILLE

KÄY TANSSIMAAN -PALSTALLA s. 15

SUURI TANSSIRISTEILY

MARCO BJURSTRÖM

HAUSKANPITOA PARITANSSIN KOKO SUOMI TANSSII MERKEISSÄ LAIVALLA s. 8 -PALSTALLA s.

TANSSIViihde

SUOMALAISEN SEURATANSSIKULTTUURIN JA ISKELMÄMUSIIKIN ERIKOISLEHTI • 4/2007

TANSSIRAVINTOLA ON LÄHELLÄ JA LÄHESTYTTÄVISSÄ

TANSSIPAIKKALIITTEESSÄ MUKANA: • Auran Nuortentalo, Aura • Hotelli Levitunturi, Sirkka • Hotelli-Ravintola Karelia, Joensuu • Hotelli-Ravintola Pitkä-Jussi, Kurikka • Kruunupuisto, Punkaharju • Kylpylähotelli Päiväkumpu, Karjalohja • Ravintola Galax, Turku • Rokuan Kuntokeskus, Rokua • Savonlinna-Sali, Savonlinna • Scandic Luosto, Luosto • Tanssikrouvi, Häijää • Tanssiravintola Lempi & Toivo, Kemi • Teeriharju, Somero • Viihdekeskus Merisärkkä, Kalajoki • Viihteen Valtatie 2, Harjavalta • Wanhan Tanssikellari, Helsinki

ARTISTIHAASTATTELUISSA MM. FREDI LASSE HOIKKA TOMI MARKKOLA CHARLES PLOGMAN TOMMI SOIDINMÄKI YHTEENVETO

TANSSIVIIHTEEN SEMINAARISTA

LAVAKAUDEN PÄÄTTÄJÄISET

MUSIIKKIVÄKI VERKOSTOITUI KELLON YMPÄRI

ANNE MATTILA PERHE ON VOIMANLAHDE s. 10

TANSSIVIIHDE -LEHTI 4/2007

PÄÄTOIMITTAJAN SANANEN

KUVA: J.VUORENPÄÄ

VUOSI ON TAAS KOHTA PULKASSA JA UUSI ODOTTAMASSA VUOROAAN NURKAN TAKANA

ietiskellessäni vuoden saldoa, olen tullut siihen tulokseen, että Tanssiviihde lehden ehkä hieman haparoivista ensiaskeleista on alkanut pikku hiljaa muodostua yhä selkeämpiä ja määrätietoisempia. Ehkä ensi vuosi mahdollistaa jo varsin mukavan ja vakaan kävelyvauhdin. Alkaa siis näyttää vahvasti siltä, että en taida olla sittenkään aivan blondi, kun uskon tähän lehteen. Olen tosin aina välillä joutunut tarkastelemaan hiusteni juurikasvua, mutta kyllä se vieläkin maantienväriseltä näyttää. Heh - Sitä paitsi luja usko siirtää vaikka vuoria tai ainakin se on siirtänyt vuorenpäätä kovasti paikasta toiseen. Kesällä oli pakko hankkia pieni ja terhakka diesel-auto vanhan bensakäyttöisen tilalle, kun bensan hinnat hipovat melkein jo pilviä ja matkaaminen on ollut siten hyvin kallista meikäläisen kilometrimäärillä. Tosin vähäpäästöisten autojen verotuksen huojentumisen vuoksi, autoni arvo laski yhdellä iskulla melkein 4000 euroa, joten eipä siitä vaihdosta tainnut olla minulle kovinkaan paljon taloudellista hyötyä. Dieselin hintakin kohoaa näköjään koko ajan ja se taitaa kohta saavuttaa bensan hinnan, jos huonosti käy. No, ehkä luontoa säästyy ainakin! Kuluneet kuukaudet ovat olleet varsin rankkoja ja työntäyteisiä, mutta kyllä ihminen kestää lähes mitä vaan, kun sydän on mukana tekemisissä. Ilman oikeanlaista motivaatiota, en olisi varmaan tässä nyt. Se positiivinen palaute, joka lukijoilta ja ylipäätään kentältä on kaiken kaikkiaan kantautunut, on antanut minulle paljon voimia jatkaa työtäni. En olekaan ainoa, joka uskoo tähän julkaisuun ja sen menestykselliseen tulevaisuuteen! Ja mitä enemmän eri tahot ottavat osaa lehden tekemiseen ilmoitustilaostoilla ja muutoin, sitä isompi ja vahvempi julkaisu meillä on ja sitä enemmän voimme tavoittaa ihmisiä tanssin ja musiikin pariin ja nimenomaan niitä UUSIA ihmisiä, joita tanssipaikat tarvitsevat pärjätäkseen tulevaisuudessakin. Ja kyllä siitä siivusta saavat myös esiintyjät voita leivän päälle lisää! Jees, ei muuta kuin mukavia lukuhetkiä. Kaiketi tässä on sa-

malla myös paikallaan toivottaa Rauhaisaa Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2008 kaikille osapuolille! Tanssiterveisin, Jaana ”Jande” Vuorenpää :) päätoimittaja

“ Otin osaa syksyn naamiaisristeilyyn m/s Viking Isabellalla. Tässä meikäläisen uusi Halloween look - uskallatko hakea tanssimaan? Vain pirunsarvet puuttuvat? ;D ”

-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Hauskat ja tehokkaat tanssileirit ja kurssit järjestää Boogie Tour Ry. Lisätietoja verkossa:

TANGO (pe) BUGG (la) FUSKU/ FOKSI (su) Huippuopettajat Suomesta ja Ruotsista, neljä tasoryhmää, vapaaehtoinen parinvaihtosysteemi, tasoryhmästä riippuen joko aamupäivät tai iltapäivät vapaata, vaikka joulu-ostoksilla käymiseen. Mahdollisuus osallistua muiden tasojen tunneille. Ilmoittaudu: pirjo.koivula@boogietour.com tai p. 040-7205647. Voit ilmoittautua yksin tai parin kanssa, mutta ilman paria ilmoittautuneet saavat vahvistuksen vasta, kun parimäärä on tasan. Hinta/hlö: 35 €/päivä, koko leiri 60 €. 25.11 mennessä ilmoittautuneille -10%

Ilmoittautumiset pareittain (alkeisryhmiin myös ilman paria): p. 040-7205647 tai email: pirjo.koivula@boogietour.com Leirin hinta/hlö: pe 20 €, la ja su 35€, koko leiri 80 €. Huom! 31.1.2008 mennessä ilmoittautuneille -10%

JULKAISUTIEDOT Julkaisija SUOMEN SEURATANSSILIITTO SUSEL ry Kankaanrannantie 46, 29200 Harjavalta Kustantaja JAAMEDIA PL 57, 33711 Tampere Lehden toimitus Päätoimittaja/taitto:Jaana Vuorenpää, GSM 050 569 1969, paatoimittaja@tanssiviihde.fi Toimitus: Juha Lahti, juha@tanssiviihde.fi Marianne Krause, marianne@tanssiviihde.fi Vierailevat toimittajat: Heikki Merihaara Toimitusneuvosto: Matti Mustajärvi SUSEL ry, Pentti Teräväinen Discopress Oy, Suomen Huvijärjestäjien Keskusliiton ja Suomen Ohjelmatoimistojen liiton edustajat, Jaana Vuorenpää

Painopaikka Pirkanmaan Lehtipaino, Tampere Painosmäärä 60 000 kpl Kannen pääkuva Paula Teräväinen; Lavakauden Päättäjäiset / Paula Koivuniemi Ilmoitusmyynti ja lehden tilaukset: Jaana Vuorenpää GSM 050 569 1969 tanssiviihde@tanssiviihde.ﬁ Aineiston toimitus postiosoite; Jaamedia/Tanssiviihde lehti, PL 57, 33711 Tampere e-mail; aineisto@tanssiviihde.fi Ilmestymisviikot ja aineistopäivät 2008: helmikuu vko 8 - 1/2008 - 25.1.2008 toukokuu vko 21 - 2/2008 - 25.4.2008 syyskuu vko 44 - 3/2008 - 5.9.2008 Valmiit ilmoitukset tulee olla toimituksella viimeistään 5 arkipäivää ennen julkaisuviikon ensimmäistä päivää. Lehden 1/2008 aineistopäivä on 25.1.2008 (Valmiit ilmoitukset 11.2.)

Jakelu: Julkaisua jaetaan ilmaisjakelulehtenä SUSELin jäsenseurojen lisäksi tanssilavoilla ja - ravintoloissa, hotelleissa, huoltoasemilla, kauppakeskuksissa ja muissa mahdollisissa yrityksissä eri puolilla Suomea. Lehti on myös tilattavissa maksua vastaan sekä luettavissa verkkosivuilta digilehtenä. Katso lehden mediatiedot: www.tanssiviihde.fi ISSN 1796-7139 Aikakauslehtien Liiton jäsen

Yhteistyössä mukana;

Suomen Huvijärjestäjien Keskusliitto ry Ohjelmatoimistojen Liitto ry Suomen Tanssinopettajien Liitto ry Discopress Oy

LEHDEN 4/2007 JAKELUPAIKAT SUSEL jäsenistö (kts. yhteystiedot s. 19). Lehtiä on saatavilla SUSEL jäsenten toimesta myös pienempiä määriä satunnaisissa kohteissa. Jakelupaikkojen tarkemmat yhteystiedot ovat luettavissa verkkosivustolla; www.tanssiviihde.ﬁ Anttilan tavaratalo, Tampere ABC Aura ABC Iisalmi ABC Jalasjärvi ABC Kiikoinen ABC Kiurvesi ABC Kokkola ABC Masuuni, Karkkila ABC Rauma ABC Tikkula, Pori ABC Viipurinportti, Lappeenranta Auran Nuortentalo, Aura Cafe Tuike, Viitasaari Hesestoppi, Parkano Hiitteenharjun TeeBee, Harjavalta HimosAreena, Jämsä Hotelli Cumulus, Kemi Hotelli Hiittenharju, Harjavalta Hotelli Iso-Valkeinen, Kuopio Hotelli Kalliohovi, Rauma Hotelli Korpilampi, Espoo Hotelli Levitunturi, Sirkka Hotelli Luostotunturi, Sodankylä Hotelli Mesikämmen, Ähtäri Hotelli Sommelo, Kuusankoski Hotelli Ylläs Saaga, Ylläsjärvi Hotelli Ylläsrinne, Yllärjärvi Hotelli-Ravintola Pitkä-Jussi, Kurikka Hullu Poro Areena, Sirkka Humppilan lasi, Humppila Härkäpakari Oy, Huittinen Imatran Kylpylä, Imatra Kangasalan Kisaranta, Kangasala Kankaanpään Kuntoutuskeskus, Kankaanpää Karelia, Joensuu Kauppahotelli Grand, Lahti /Iltaravintola Tähtitaivas Kaustisen kansantaiteenkeskus, Kaustinen Kruunupuisto, Punkaharju K-Supermarket, Kankaanpää Kuntotalo, Kouvola Kylpylähotelli Keurusselkä, Keuruu Kylpylähotelli Peurunka, Laukaa Kylpylähotelli Päiväkumpu, Karjalohja Kylpylähotelli Rauhalahti, Kuopio Kyläkauppa Veljekset Keskinen, Tuuri Kärsämäen Kataja, Kärsämäki Lapland Hotel Äkäshotelli, Äkäslompolo Linjurin Kauppakeskus, Salo Lomahotelli Jämi, Jämijärvi Lomakeskus Revontuli, Hankasalmi Martin Kievari, Hietama Neste Aapiskukko, Pälkäne Neste Häijää, Häijää Neste Länsituuli, Noormarkku Neste Napapiiri, Rovaniemi Neste Pentinkulma, Urjala Nokian Kerhola, Nokia Pajarinhovi, Kitee Paradise Garden, Salo Pesäkallio, Lahti Puistokulma, Vantaa Ravintola Galax, Turku Ravintola Kaleva, Mikkeli Rokuan Kuntokeskus, Rokua Ruusulinna, Nurmijärvi Saariselän Tunturihotelli, Saariselkä Salon Citymarket, Salo Savonlinna-Sali, Savonlinna Scandic, Luosto Siuntion Hyvinvointikeskus, Siuntio Sokos Hotel Presidentti, Helsinki Sokos Hotel Vantaa, Ravintola Tulisuudelma Sokos Hotelli Tahkovuori, Tahkovuori Suomen Tanssitarvike Oy (Hki, Oulu, Lahti, Turku) Suutari-Kake, Lappeenranta (Prisma) Tango Kahvila, Joensuu (rautatieasema) Tanhuhovi, Lohja Tanssikrouvi, Häijää Tanssipaviljonki Tulenliekki, Heinävesi Tanssiravintola Jyväshovi, Jyväskylä Tanssiravintola Lempi & Toivo, Kemi Tanssiravintola Lyhty, Seinäjoki Tanssiravintola Marilyn, Kouvola Tanssiravintola Rukahovi Teboil Pirkanhovi, Lempäälä Teboil Tähtihovi, Heinola Teeriharju, Somero Wanhan Tanssikellari, Helsinki Viihdekeskus Merisärkkä, Kalajoki Vuokon Soppi Oy, Härkä-Center, Nokia Vuoksenniskan Työväentalo, Imatra Ylläksen Kaivohuone, Äkäslompolo

WWW.TANSSIVIIHDE.FI

OLAVI VIRTA SININEN HUVIMAJA

TEKSTI JA KUVA: LASSE FINSKA

TANGOKUNINGAS KAUKO SIMONEN

LAULUKILPAILUN VOITTAJAT VETÄYTYY ELÄKKEELLE

ohjalla Laurentius salissa laulettiin kilpaa syyskuun alkupuolella jo neljättä kertaa Olavi Virta nimeä kantavan laulukilpailun Sininen huvimaja merkeissä. Siuntion Hyvinvointikeskuksessa käytyjen semifinaalien pohjalta Lohjalle kelpuutettiin kaksikymmentä laulajaa; neljätoista yleiseen miesten ja naisten ﬁnaaliin sekä kuusi miesten ja naisten seniorisarjan ﬁnaaliin. Illan loppukilpailussa kuultiin kaikkiaan kahtatoista kilpailijaa,

joista tuomaristo valitsi seuraavat voittajat vuodelle 2007. Miestensarjan voitti Marko Mäntyniemi Seinäjoelta ja naistensarjan Katja Jakku Viialasta. Seniorisarjan miestensarjan voitto matkasi Juha Kuneliuksen myötä Ruotsiin ja naistensarjan voitti puolestaan Liisa Suomalainen Kemijärveltä. Lohjalla kuten Siuntiossakin ﬁnalisteja säesti Jukka Eskelisen orkesteri. Tapahtuman järjestää, Viihdeohjelmat Keravalta. •

TEKSTI JA KUVA: LASSE FINSKA

Kauko Simonen, pesunkestävä tangojen tulkitsija, tunnetaan samettiäänestään ja aidosta ja rehellisesti lavaesiintymisestään. Kuvassa Simonen esiintymässä Huittisten Hirvensuulilla.

Kuvassa Lohjan yleisen naistensarjan voittaja viialalainen Katja Jakku esiintymässä Sinutnion semiﬁlaanlissa.

auko Simonen lähti 15 -vuotiaana armeijan leipiin Satakunnan ja Hämeen rajamailta Viljakkalasta. Ensin soitto-oppilaaksi vuonna 1966 Hämeenlinnaan ja sieltä Rovaniemelle ammattimuusikoksi1970, ja eläkkeelle Simonen jäi lopulta sotilasmuusikkona 1999. Vuonna 1985 maamme ja koko maailman ensimmäiseksi Tangokuninkaaksi Seinäjoella valittu Kauko Simonen on päättänyt lopettaa keikkailevan artistin uransa joulukuussa. Viimeinen keikka pidetään kyseisen kuun 6. pvä Oulussa.

Finland. Industry Awards -palkintojen saajat päättää kullekin palkintokategorialle tai sarjalle nimetyt raadit. Musiikki & Median hallitus valitsee puolestaan raatien kokoonpanot suomalaisten musiikkialan ammattilaisten joukosta. Kuhunkin raatiin valitaan äänestettävän sarjan toimijan vastapoolin edustajia. Palkintojen tarkoituksena on

Tässä numerossa mm. 5 Halloween tunnelmaa laivalla 6 Tanssiviihteen seminaarin yhteenveto 11 Tommi Soidinmäki hurmaa 12 Fredi; Huolehtikaa lapsista! 16 Elämäniloa pyörätuolitanssista

2-4

UUTISET JA TIEDOTTEET

ARTIKKELIT Kauko Simonen on voittanut kaksi muutakin laulukilpailua; Humppakuninkaan tittelin 1981 Loimaalla ja Valssinvaltiaan tittelin Forssassa 1992. - Nyt on tullut aika jättää estradit muille. Kuusi vuotta sitten saatu infarkti ja sepelvaltimotauti laittavat lopulta hiljentämään keikkailut. Vielä kuitenkin ilmestyy seitsemäs levy, jossa on kymmenen uutta ja kymmenen vanhaa levytystä. Levyn julkaisee VL-Musiikki loppuvuodesta. Ritva vaimon kanssa omistaudutaan terveille elämäntavoille Rovaniemen Syväsenvaarassa, kertoo Simonen. •

TANSSIPAVILJONKI TULENLIEKKI taja ja toimitusjohtajana toimiva Pentti Leinonen kävi noutamassa palkinnon. Hän kertoi arvostavansa tunnustustaan suuresti ja on todella otettu tultuaan valituksi. Muita palkittuja oli tänä vuonna mm. Vuoden musiikkikustannusyhtiöksi valittu Warner/Chappell Music Finland ja Vuoden levy-yhtiöksi nimitetty SonyBMG Music Entertainment

SISÄLLYSLUETTELO

AJANKOHTAISTA

INDUSTRY AWARDS 2007 -VUODEN TANSSIPAIKKA uomen musiikkiteollisuuden jokavuotinen Musiikki & Media tapahtuma palkitsi joukostaan jälleen parhaat osaajat. Perjantaina 19.10 Tampere-talon Industry Awards –gaalassa palkintoja jaettiin kaiken kaikkiaan 21 sarjassa. Livesarjan Vuoden tanssipaikaksi 2007 valittiin Leppävirralla sijaitseva Tanssipaviljonki Tulenliekki. Tanssipaikan omis-

huomioida kuluneen vuoden aikana työssään ansioituneet musiikkibisneksen ammattilaiset. Palkinnot ovat musiikkibisneksen ammattilaisten tunnustus niille alan toimijoille, joiden työn tulokset ovat usein tuntuvampia ja näkyvämpiä kuin tekijät itse.

5-8 9-13 14-17

aihealueittain

TAPAHTUMAT JA MUUT ARTISTIT JA MUSIIKKI TANSSI

JOKA LEHDESSÄ MM.

18-19

KYSY BUFFETIN PUOLELTA TAPAHTUMAKALENTERI SUSEL JÄSENSEURATIEDOT SUSEL YHTEISTYÖJÄSENET SUSEL JÄSENETUPAIKAT TANSSIPAIKKALIITE (keskiaukeama)

FINLANDERSILLE PLATINAA!

inlanders on ollut Suomen huipulla jo yli kaksikymmentä vuotta. Lukuisat konsertti- ja TV-esiintymiset sekä lava- ja ravintolakeikat ovat tuoneet yhtyeen tutuksi koko Suomen viihdekansalle. Nyt tämä maineikas pitkän linjan tanssiorkesteri on saanut ensimmäisen platinalevynsä iskelmäristeilyllä ke 10.10. Yhtyeen Seikkailija-albumi on ylittänyt

30 000 kappaleen myyntimäärän. Levyn yksi soitetuimpia hittejä on Oikeesti, joka on Kaisa Rannan säveltämä ja Sinikka Svärdin sanoittama kappale.

PUHEENVUORO VIIHDETTÄ HAMPAAT IRVESSÄ

len tyrmistynyt tekijänoikeuskeskustelun kulusta. Saan miltei tappouhkauksia kun kehitän keskustelua suomalaisen tekijänoikeuksien omistajan ja niitä generoivan tahon näkökulmasta. Mistä kumpuaa sokea luottamus nykyjärjestelmiin, vaikka tekijöiden asema tuntuu alati huononevan? Tekijänoikeus on työsuorite ja osa symbioottista tuotanto- ja palveluketjua, jota kauppaa ja teollisuutta harjoittavat yritykset välittävät kulutukseen ”success fee” periaatteella. Jos ketju katkeaa, kukaan ei saa mitään. Järjestöt katkovat ketjua tavan takaa estäen milloin minkäkin palvelutuotannon. Tekijöillä on yrittäjäriski, mutta ei mitään oikeutta suoraan sopimiseen. Joh-

topäätökseni on, että viihteessä taistellaan kymmenien vuosien takaisten valtarakenteiden säilymisestä, eikä tekijän oikeuksista. Poptori on tahtomattaan myrskynsilmissä, koska se on irronnut järjestöjen riippuvuussuhteista. Näemme kotimaisen viihde-elinkeinon elvyttämisessä vain radikaalien toimien tuovan parannuksia. Otan kantaa infrastruktuuriin, sillä vika on siinä eikä osaamisessa. Politiikassa kritiikkiä pidetään normaalina, mutta jostain syystä viihteen puolella keskustelua ei haluta käydä. Työtämme väheksytään, vaikka kymmenet artistit ovat saaneet kauttamme uutta nostetta ja tulovirtaa. Vapautamme tekijöiden oikeudet uuteen ansaintaan ja luovat

teokset takaisin yleisölle, tuottamalla ne uudelleen. Olemme vuoden 2001 jälkeen käyttäneet 4 680 185,94 euroa tuotantoihin ja tuotekehityksiin. Tästä summasta 3 524 078,66 on luovan työn tekijöille maksettuja palkkoja. Tänä aikana olemme maksaneet lisäksi 1 444 325,05 euroa tekijänoikeusmaksuja. Ala tarjoaa ylivoimaisen kilpailuedun niille joilla on rahaa, eli monikansallisille pörssiyhtiöille. Kaikesta näkee, että raha ja ”parhaat hitit” tulevat rahan luokse. Rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät. Ajamme toimialamme asiointia superministeriöön oikeudenmukaisuussyistä. Jos olisimme käyttäneet nuo summat rakennusalalla, meillä olisi n. 10 milj. euron kiinteistöomaisuus. Nyt

meillä on 0 euroa ﬁnanssimarkkinoilla noteeraamatonta tekijänoikeutta. Mitä enemmän ja laadukkaampaa suomalaista työtä tehdään, sen suurempia rahoitusvaikeuksia kohdataan, sillä kestävä kulttuurituote tuloutuu vasta vuosien jälkeen. Jos kulttuurityötä tehdään, sillä täytyy olla samat talouden mekanismit käytössään kuin muullakin työllä. Tämä seikka on ymmärrettävä, käsitellään asioita millä hallinnon momentilla hyvänsä. ”Köyhän on oltava nöyrä” on ainoa sääntö, jota Poptori työssään rikkoo. Erkki Puumalainen toimitusjohtaja Poptori Oy

TANSSIVIIHDE -LEHTI 4/2007

TALVIKAUDEN PAKINA

KULTTUURIAPURAHOJEN JAOSSA ”KIRVEELLE” TÖITÄ!

ihreät Niityt –iskelmäviikko järjestettiin Suomen suvessa Kiuruvedellä jo yhdeksännen perättäisen kerran. Upeita konsertteja, taiteilijajuhlia, tansseja, jännitystä tihkuva Toivo Kärki -laulukilpailu, tanssileiri, maaseudun oheistapahtumia, esitelmiä, paneeleita, ihmisten kohtaamisia ja syviä tunteita suomalaisen korkeatasoisen musiikin parissa. Vihreät Niityt –iskelmäviikko on vakiinnuttanut paikkansa suomalaisen iskelmämusiikin arvopohjaisena ykköstapahtumana ja sen tietävät parhaiten kymmenet tuhannet iskelmävieraat läheltä ja kaukaa. Myös valtakunnallinen media mm. TV2 ja Radio Suomi ovat löytäneet Niityt. Te siis arvostatte iskelmäviikkoa, mutta kuinka on arvostus kulttuuria tukevissa piireissä? Voi olla, että arvostetaan, mutta se ei ole ainakaan toistaiseksi näkynyt kulttuuritukia myöntävien päätöksissä, ellei sellaiseksi katsota Opetusministeriön vuonna 2006 Vihreille Niityille myöntämää 2000 euron suuruista avustusta. Yhdeksälle toimintavuodelle jyvitettynä tuki tarkoittaa 222 euron vuosittaista avustusta! Vihreitten Niittyjen suosio ei siis näy ainakaan valtion kulttuuritukien muodossa. Vertailun vuoksi, vanhat festivaalit saavat vuosittain satojatuhansia ja yksi lähes 700 000 euroa! En ole katkera, mutta muistutan, että kevyenmusiikin tapahtumissa käytetään samoja nuotteja kuin oopperatapahtumissakin. Tässä asiassa puhun myös monien muiden tanssi-

TANSSIVIIHDE LEHDEN TOIMINNASSA MUUTOKSIA

nsimmäinen Tanssiviihde lehden toimintavuosi 2007 on mennyt selkeässä kasvusuunnassa ja se onkin vakiinnuttanut asemansa varsin ansiokkaasti kuluneen vuoden aikana tanssikulttuurin ja iskelmämusiikin äänenkannattajana eri tahojen keskuudessa. Lehti ei ole pelkästään tanssiväelle proﬁloituva julkaisu, vaan kohteena on koko Suomen kansa, jonka vuoksi lehden sisällön viihteellisyyteen ja monipuolisuuteen panostetaan entistä laajemmin. Toimintaa pyritään koko ajan kehittämään ja kasvattamaan, jotta se palvelisi mahdollisimman hyvin eri osapuolia ja täyttäisi sille määritellyn tarkoituksen. Julkaisun ensisijainen tavoite on innostaa uusia ihmisiä tanssin ja musiikin pariin, käymään tanssipaikoilla viihtymässä ja lisätä yleensäkin ihmisten tietoutta tästä ainutlaatuisesta kulttuuristamme sekä sen arvostusta. Tanssi on hyvää liikuntaa ja sopii kaikille sekä aktivoi myös ihmisten sosiaalista elämää eli

kaiken kaikkiaan hyvin monipuolinen harraste ihmisten yleisen hyvinvoinnin lisäämiseen. Lehden avulla voidaan myös motivoida alalla vaikuttavia tahoja intensiivisempään yhteistyöhön ja aktivoida osaltaan lisäksi kotimaan matkailua. JULKAISIJA JA KUSTANTAJA MUUTTUI Lehden toimintamuoto on kokenut muutoksen tuulia. Suomen Seuratanssiliitto SUSEL ry:n ja Jaamedian keskinäisellä sopimuksella Tanssiviihde lehden julkaisija ja kustantaja on 1/2008 numerosta alkaen Jaamedia ja SUSEL siirtyy lehden pääyhteistyökumppaniksi. Jaamedia toimii kustantajana myös jo 4/2007 numeron osalta. SUSELin ja sen jäsenten toiminnot ja edut lehdessä säilyvät kuitenkin lähes ennallaan. Tämän muutoksen tarkoituksena on ollut lähinnä yksinkertaistaa lehden byrokraattista toimintamuotoa ja mikä osaltaan antaa myös molemmille tahoille paremmat mahdollisuudet kes-

ja iskelmätapahtumien puolesta. Totuus on, että me kaikki kansankulttuuria tekevät olemme taka-alalla kun miljoonien tukipotteja jaetaan. Eduskunnan varapuhemies Seppo Kääriäinen peräänkuulutti Vihreitten Niittyjen avauspuheessaan tarvetta kulttuuri-

kittyä omaan ydinosaamiseensa. UUDET VERKKOSIVUT Tanssiviihde lehdelle on tulossa omat verkkosivut osoitteeseen www.tanssiviihde.ﬁ vielä tämän vuoden aikana. Sivustoa valmistellaan parhaillaan ja tavoitteena on, että marraskuun loppuun mennessä olisi jo ainakin väliaikainen sivusto avoinna. Sivustolle on suunnitteilla mm. nettiartikkeliosio, jonka kautta voidaan julkaista laajemmin erilaisia ajankohtaisia nettiartikkeleita ja joista informoidaan myös kausittain lehdissä. Tulossa on lisäksi kuva-albumi, jossa on kuvia eri tanssipaikoista, artisteista, tapahtumista jne. Näille verkkosivuille on mahdollista ostaa niin ikään erillistä mainostilaa. Kunnes tämä uusi sivusto on valmis, lehden verkkosivut ovat vielä SUSELin sivuston yhteydessä. MUITA MUUTOKSIA Mediatiedot 2008 julkaistaan tämän loppu vuoden aikana. Sieltä löytyvät uudet ilmoitustilahinnat ja myös muuta toimintaa on jossain määrin päivitetty; on mm. laajempi mahdollisuus

ilmoitustilaostojen räätälöityihin vuosisopimuksiin. Lehden ulkoasua pyritään uudistamaan koko ajan aikauslehtimäisempään suuntaan ja sivukoko muuttuukin nyt hieman pienemmäksi, mutta säilyy edelleen kustannussyistä sanomalehtenä. Muutosta aikaisempaan on niin ikään se, että ensi vuonna ilmestyy vain kolme numeroa neljän sijasta. Elokuun ja marraskuun numerot yhdistetään isoksi syys-talvikauden jättinumeroksi. Tämä muutos johtuu lähinnä toiminnallisista syistä. Elokuun lehden osalta ilmoitustilamyynti ja aineiston saanti on ollut hieman hidasta, sillä moni taho on heinä-elokuun vielä kesälomilla ja henkilöiden tavoittaminen saattaa olla siten hankalaa. Useimmat kesätanssipaikat jatkavat toimintaansa pitkälle syksyyn asti ja talvipaikat avaavat ovensa vasta kenties lokakuussa. Pikkujouluaika ja joulumarkkinat voidaan myös tällä tavoin huomioida ajallisesti paremmin lehdessä. Joulukuun ja helmikuun väli on tanssikulttuurissa jossain määrin muutoinkin hieman hiljaisempaa aikaa. Suunnittellut ilmestymiskuu-

tukijärjestelmän asettamiseksi vakavasti uuteen harkintaan. Olen täysin samaa mieltä. Kun vanhat tapahtumat saavat suuret tukensa automaattisesti muiden jäädessä ilman, kuka luo enää uutta kulttuuritarjontaa? Katseeni suuntautuu taiteen keskustoimikuntaan, joka tekee esityksiä valtakunnallisten kulttuuritapahtumien avustuksien jaosta kulttuuriministeriölle. Kysynkin, mikä on keskustoimikunnan ja ministeriön rooli ja vastuu iskelmä- ja tanssikulttuurin kehittämisessä? Yksi selvitys kevyen musiikin huonosta menestymisestä tukimarkkinoilla voisi löytyä Taiteen keskustoimikunnan kokoonpanosta, jonka16.toimikunnan jäsenen joukosta ei löydy yhtään populaarimusiikin edustajaa! Olisikohan syytä meidän alan edustajien yhdessä Soloartistien kanssa ryhdistäytyä ja ajaa toimikuntaan ainakin muutama iskelmä- ja tanssimusiikin edustaja päätöksiä tekemään?! Erästä Suomen tunnetuinta savolaista ﬁlmimogulia lainatakseni totean, että näissä kulttuuriapurahojen jaoissa on pasasen malliin paljon ” kirveelle ” töitä! Reijo Glad tuottaja, taiteellinen johtaja Vihreät Niityt -iskelmäviikko

kaudet ja -viikot ovat ensi vuodelle helmikuu (vko 8), toukokuu (vko 21) ja syys-lokakuu (vko 44). UUSIA JAKELUPAIKKOJA TARVITAAN Haemme koko ajan lisää myös uusia jakelupaikkoja, joissa lehti tavoittaa kaikenlaisia ihmisiä ja joissa on laaja asiakasvaihtuvuus. Jakelupaikkoina toimivat yleisesti ottaen mm. hotellit, kylpylät, huoltoasemat ja kauppakeskukset sekä luonnollisesti myös tanssipaikat. Tällä hetkellä jakelupaikkoja on kaiken kaikkiaan noin 200 kpl, mutta tavoitteena on tuplata määrä ensi vuoden aikana. Erityisesti huoltoasemat ja kauppakeskukset kiinnostavat, koska lehtiä menee niissä todella hyvin. Kaikki jakelupaikat listataan aina jokaiseen lehteen ja myös lehden verkkosivustolla on oma osionsa, jossa on kaikkien paikkojen yhteystiedot ja mahdollinen linkki heidän omalle sivustolleen. Lehdet toimitetaan Matkahuollon toimesta pääasiallisesti aina suoraan perille asti ja jakelupaikan velvollisuus on lähinnä

huolehtia lehtitelineen täytöstä ja tarvittaessa lehtien väliaikaisesta varastoinnista, jos lehtiä on jaossa enemmän kuin 600 kpl (tuo määrä mahtuu kerrallaan telineeseen). Sekä tietysti siitä, että lehdet ovat asianmukaisesti esillä sovitun kauden ajan, eikä niitä heitetä roskiin ennen jakeluajan päättymistä. Metallisissa telineissä lehdet ovat aina siististi esillä ja niiden paikkaa voidaan helposti tarvittaessa vaihtaa. Jokaista numeroa koskien kullekin jakelupaikalle pyritään kartoittamaan myös aina sopiva määrä lehtiä, että telineet eivät olisi tyhjillään missään vaiheessa, mutta niitä ei olisi myöskään liikaa. Jakelusopimus on voimassa aina toistaiseksi periaatteella ja se tehdään kirjallisesti. Jos olette kiinnostuneita lähtemään mukaan lehden jakelutoimintaan tai haluatte suositella uutta jakelupaikkaa, ottakaa yhteyttä Jaamediaan. Yhteistyötä tekemällä voimme vaikuttaa tämän suomalaisen kulttuurin ylläpitämiseen ja kehittämiseen, ja osaltaan siten myös ihmisten yleiseen hyvinvointiin! •

WWW.TANSSIVIIHDE.FI

SYDÄMESSÄIN

TEKSTI:AHTI KUKKONEN / KUVAT: PEKKA ALITALO, AHTI KUKKONEN JA OLLI SILTANEN

leen tulkitsi Kusti Välttilä. Tämä tunnelmallinen kappale sai aikaan yleisön piirissä kohahduksia - esityksessä oli jotain hyvin herkkää baddingmäisyyttä. Kakskymmentä suvea, Kaija Härmälän esittämänä, aloitti toisen osan. Kaijan varsinainen mestarinäyte oli Valot, jonka tulkinnan paikallislehti Somero, noteerasi varsin korkealle: ”Tulkinta kestää vertailun sopraano Mari Palon taannoiseen levytykseen.” Kari Luodon ja Harry Nurmen tyyliin rokahtava meno luontui mainiosti. Lavakonkari Harry Nurmi sai ylistystä paikallislehden palstoilla: ”Nuorekkaasta rockstatuksestaan huolimatta Baddingin musiikki kaipaa sittenkin hieman elämänkokemusta taakseen.

RAULI BADDING SOMERJOKI Rauli Badding Somerjoki oli se, joka sai suomen kielen soimaan rockissa toisin kuin kukaan ennen häntä. Hän toi rocklaulun Suomeen. Badding levytti 70-luvun alkupuolella useita Chuck Berryn kappaleita suomeksi. Yksi niistä oli Reelin’ And Rockin’ eli Fiilaten ja höyläten, vanha 1950-luvulla valmistunut laulu, jota Berry oli terävöittänyt uudella tekstillä.

iilaten ja höyläten syntyi, kun Jarkko Laine teki Baddingiä varten tähän yhtä tehokkaan tekstin. Tämä huhtikuussa 1973 julkaistu single räjäyttikin pankin, sillä sen ansiosta Baddingistä tuli hetkessä kuuluisa. Hän oli kyseisen vuoden halutuin artisti ja kuuluisuus vei miestä ympäri Suomea. Synnyin rokkaamaan –levy meni hyvin kaupaksi. Kukaan ei enää vastustanut Baddingin tapaa laulaa rockia. Nyt se olikin ehdottoman oikea tulkinnan muoto. Tänä vuonna tuli kuluneeksi tasan 60 vuotta Rauli ”Badding” Somerjoen syntymästä (30.8.1947). Baddingin muistoa juhlittiin viime heinäkuussa musiikkinäytelmä -esityksellä, jossa oli mukana joukko tunnettuja somerolaisia muusikkoja laulajia sekä paikallinen tanssiseura Monokas. Tämän upean ja näyttävän esityksen ohjasi Kaija Parko. Tilaisuus nimettiin Baddingin mukaan ”Sydämes-

säin Rauli Badding Somerjoki 60v”. Mukana esityksessä oli yhteensä noin 50 ihmistä: kaksi bändiä. toistakymmentä solistia, kahdeksan tanssiparia ja muita avustajia. Syyskuun alussa oli vuorossa Badding-laulukilpailu - Somero Soikoon. Tuolloin monitoimihalli täyttyi Baddingin musiikin ystävistä ja tapahtuma lunasti paikkansa merkittävänä paikallisena tapahtumana. Jälleen kerran somerolainen tango ja rokki soivat vaikuttavasti - nostalgista musiikkia ja lavatanssin riemua. Tilaisuudella osoitettiin kunnioitusta niin lavatanssi-ilmiölle kuin tanssimusiikin mestareille, Unto Monoselle ja Rauli Badding Somerjoelle. Jälleen kerran tanssi-iltamat syntyivät paikallisin voimin ja mukana oli eriikäisiä lavatanssikulttuurin harrastajia, tekijöitä ja arvostajia. Musiikista vastasivat varta vasten kootut iltamabändit so-

M/S VIKING ISALBELLALLA

merolaistaitureiden, Pertti Riikosen ja Vesa Toukkarin, johdolla. Laulajina on tunnettuja somerolaisia laulajia. Iltamien yhteydessä on muisteltu myös muita somerolaisia soittajia. Tutuksi ovat tulleet niin kosketinsoittaja Arto (Mamba) Koskinen, Tommi Parko kuin Antti Toukkari. Arto Koskinen on sovittanut mm. kappaleen Valot ja ollut mukana monissa Nummisen projekteissa. Antti Toukkari soitti Baddingin Oy Niittisydän Ab -yhtyeessä 70-luvun alussa kitaraa ja nyt esityksessä saksofonia. Laulaja, lauluntekijä, Mauri Antero Numminen houkutteli 60-luvun loppupuolella Baddingin mukaan omiin underground touhuihinsa ja auttoi tätä alkuun muusikon urallaan. Hän järjesti Baddingin ensimmäisen oman singlen tekemisen sekä tuotti mm. ensimmäisen LP:n, Synnyin rokkaamaan. Tommi Parko on mukana M.A.Nummisen Underground –levyllä In memoriam. SYDÄMESSÄIN RAULI BADDING, 60 V Molempien iltamien teemat olivat samat: muistojen musiikkia, tangon tuskaa ja rockin riemua. Esitykset olivat matka menneisyyden tanssilavalle ja uskomattomien parinmuodostumien maailmaan. Tanssilavaahan voidaan pitää suurten tunteiden,

HALLOWEEN TUNNELMAA

TEKSTI JA KUVAT: JAANA VUORENPÄÄ

Turkulainen tanssiseura Flying Steps on järjestänyt jo noin kymmenen vuoden ajan joka syksy tanssintäyteiset naamiaisbileet laivalla.

apahtuma on kerännyt nuorisoa ja hieman vanhempaakin tanssinharrastajaa ympäri Suomea. Tieto naamiaisista on kulkenut lähinnä suusta suuhun ja parhaimmillaan mukana on ollut jopa 120 osanottajaa. Kutsuja on lähetetty myös suoraan tanssiseuroille ja kaikki ovat olleet aina tervetulleita mukaan. Tapahtuman puuhamiehenä toiminut Jari Tuominen, on

ollut tyytyväinen naamiaisten antiin. - Naamiaisten tarkoitus on ollut kerätä samanhenkisiä tanssi-intoisia henkilöitä pitämään hauskaa ja rentoutumaan hullutellen yhdessä, ja siinä on onnistuttu todella hyvin. Lapsenmieltä ei saa unohtaa, ja täällä sen voi päästää hyvin esiin, Tuominen kertoo. Ajankohta on aina hieman vaihdellut, mutta nyt se osui so-

pivasti pyhäinpäivän aattoon. Laivalla kulkikin mitä hurjimpia olioita ja asuihin oli nähty todella paljon vaivaa. Paikalla oli mm. luolamies, prinsessa, pelle, poliisi, elvis, geisha, gangsteri, romaanimies, naispaholainen, norsuja, merirosvoja, sairaanhoitajia. Parhaan asun palkinnon voitti hurja haamunelikko, jonka taidokkaasti toteutetut asusteet ja siihen sopiva aavemainen liikehtiminen saivat jo melkein oikeasti uskomaan haamuihin. Nämä puvut koostuivat vaaleansävyisistä ja hieman repaleisista vaatteista ja kunkin yllä oli myös runsaasti seittejä ja hämähäkkejä. IIK! Yksi humoristisemmista ja huomiota herättävimmistä puvuista oli tamperelaisten Hannan, 32, ja Markuksen, 34, lehmän ja sonnin asusteet. Heidän

uskomattomien tyyppien ja arkipäivän komiikan näyttämönä. Iltamat esittelivät ajan henkeä ja musiikin luonnetta, parinmuodostus ja liikunnan ilo ovat tanssialavan keskeisiä elementtejä. Baddingin ja Monosen kappaleiden sanoituksissa on kaihoa ja kaipausta jonnekin, josta ei edes tiedetä. Heidän musiikkinsa puhuttelee ja synnyttää tunnereaktioita vuosikymmenestä toiseen.

Tämänvuotisessa esityksessä ensimmäisessä osassa oli meno rajumpaa ja toisessa hiukan ”höllättiin”. Illan isäntänä toimi Matti Kultanen, joka itsekin on käynyt koulua samaan aikaan Raulin kanssa. Laulajia tämänvuotisissa esityksissä oli kaikkiaan 13. Niistä mainittakoon mm. Mika Luodon kappale, Kuin runotar hän kulkee, oli mestarillinen tulkinta. Sydän lämpöä täys –kappa-

TÄMÄ EI JÄÄ TÄHÄN Ohjaajana toiminut Kaija Perko luonnehti Raulin ja Unton merkitystä myös hyvin vaikuttavana. - Unto Mononen ja Rauli Badding Somerjoki ovat tuoneet suomalaiseen musiikkiin omaleimaisen ja tärkeän erityispiirteen. Sitä voisi kutsua vaikka … somerolaislisäksi! … Se ei tullut ilmaiseksi; kummankin taiteilijan elämä ja kohtalo todistavat - niin kuin runoilija Eino Leino asian ilmaisi - että kalliit ovat laulujen lunnaat. Sanotaan myös, että kukaan ei ole profeetta omalla maallaan. Enää se ei pidä paikkaansa: Unto Mononen ja Rauli Badding Somerjoki kuuluvat somerolaisen kulttuurin kiintotähtiin. Heidän säteilynsä kestää.” •

suunnitellessaan pukeutumista oli tavoitteena saada molemmille yhtenäinen tyyli ja asut löytyivätkin suhteellisen helposti aivan valmiina liikkeestä. Pitäähän lehmällä olla mukana matkassa aina oma sonni! Anne on osallistunut jo useana vuonna naamiaisristeilylle tapaamaan tuttuja, mutta hän sai tänä vuonna houkuteltua myös Markuksen mukaan hauskanpitoon. - Tämä on ollut todella positiivinen kokemus. Normaalistihan ensimmäinen ilta menee laivalla yleensä pitkäksi ja seuraava päivä otetaan sitten vähän enemmän lepäillen. Nyt on ollut kuitenkin koko ajan jotain kivaa tekemistä, Markus kertoo. Kanssamatkustajat suhtautuivat varsin positiivisin mielin heihin, ehkä tosin hieman huumorilla kuittaillen ja erityisesti Annen lehmäpuvun mittavat utareet herättivät paljon suorastaan koskettelevaa mielenkiintoa. Matkan varsinainen naamiaisosuus alkoi vasta laivan paluumatkalla Tukholmasta Turkuun. Tanssia sai koko päivän ajan aina siihen asti, kunnes laiva saapui päätesatamaan. Iltaa oli mahdollisuus jatkaa yhdessä vielä Auran Nuortentalon tansseissa, jonne menemisestä on myös muodostunut vankka perinne naamiaisiin osallistujien kesken. Todennäköisesti naamiaiset

järjestetään taas ensi vuonna, vaikka Jari Tuominen aikookin

jättäytyä tämän jälkeen tapahtuman järjestelyistä syrjään. •

Yläkuvassa ”Bensaa suonissa”, niin tanssijoilla kuin laulaja Harry Nurmellakin. Alakuvassa ”Pilvet karkaa niin minäkin” ja Niina Alitalo - Vesa Toukkari, Mika Kesälinna ja Pasi Herkkola säestyspuuhissa.

Ylh. kuvassa Hanna ja Markus . Keskellä asusta päätellen nähtävästi vankilasta karannut pelle ja hippityttö. Alhaalla pukukilpailun voittanut haamujengi.

TANSSIVIIHDE -LEHTI 4/2007

Levyjulkkareitaan tapahtumassa juhlistanut Tiina Pitkänen esiintyi illan aikan Pekka Nebelung & Volga yhtyeen säestyksellä.

LAVAKAUDEN PÄÄTTÄJÄISET 2007

MUSIIKKIVÄKI VERKOSTUI KELLON YMPÄRI Lavakauden päättäjäisiä juhlittiin 8.-9. syyskuuta jo 18. kertaa keräten noin 500 musiikin ja median ammattilaista verkostoitumaan ja pitämään hauskaa yhdessä. Paikkana oli jälleen kerran Ikaalisten Kylpylä.

apahtuman lämmittelyosuus alkoi jo lauantaina, jolloin pidettiin tanssiviihteen vaikuttajien keskeinen seminaari. Siellä pohdittiin tanssikulttuurin nykytilaa ja sen edistämistä (kts. juttu toisaalla). Varsinainen tapahtuma lähti käyntiin vasta sunnuntai-iltapäivällä. Aulatiloissa oli esillä Reijo Tapio Huhtasen pystyttämä keikkajulistenäyttely ja lauluntekijöiden Biisikioskilla saattoi käydä kuuntelemassa demoja uusista kappaleista. Hausmyllyn tiimi viihdytti paikallaolijoita myös uuden albuminsa tuotannolla.

TANSSIVÄKI

ASIAA JA VIIHDETTÄ WANHALLA Kuten muutamana aiempana vuotena, sunnuntain päivätilaisuus starttasi iltapäivällä Wanhan Ravintolan puolella. Levyjulkkareitaan juhlinut Rocieros soitti sisääntulomusiikkia samalla, kun talo tarjosi kuoharia tervetuliaisiksi. Koska tapahtuman tarkoituksena on tutustuttaa ihmisiä toisiinsa, iltapäivä aloitettiin osanottajien esittelykierroksella. Mikrofoni kiersi ja jokainen kertoi nimensä sekä edustamansa tahon. Pisimpään puhui kuopiolainen lauluntekijä, kuplettimies

Niilo Munde, joka voisi ryhtyä kyllä keikkailemaan myös stand up –koomikkona. Dannyn hybridimediakirja ansaitsi oman aikansa. Dannya haastatteli aiheen tiimoilta yhtenä illan juontajanakin toiminut Kari Niiranen alias DJ Nite, joka työskenteli aikanaan tiskijukkana D-tuotannon kiertueilla. Kyseessähän ei ole pelkästään Suomen vaan koko maailman ensimmäinen artistin hybridimediakirja, jossa on samassa paketissa CD-levy, DVD-konsertti extroineen ja värikäs 84sivuinen kirja. Poptori mainostaa pakettia

keis- kuin aktiiviharrastajille. Tanssietiketistä ja tanssipaikan omista toimintaperiaatteista on hyvä tiedottaa myös tanssipaikan tiedotustaululla. Hakuvuorot tulisi olla niin ikään selkeästi merkitty joko valotaululla tai muutoin, myös esiintyjän ilmoitus vuoron alkamisesta ja päättymisestä toimii hyvin. Toisena aiheena oli uusien ihmisten ja varsinkin nuorison saaminen tanssipaikoille viihtymään. Keinot tähän ovat hyvin moninaisia. Tärkeää olisi pystyä tuomaan tanssikulttuuria esiin entistä positiivisemmassa ja trendikkäämmässä valossa eri medioissa. Television, radioiden ja lehtien rooli on tässä hyvin

Uusien artistien lanseerauksesta käytiin myös paneelikeskustelua, jossa osanottajina olivat artistit Janne Tulkki ja Tiina Pitkänen, toimittajat Marja Tuomisaari ja Lasse Finska sekä tanssienjärjestäjä Sirpa Moilanen (Sotkamon Naapurivaara).

Lavakauden päättäjäisten yhteydessä järjestettiin ensimmäistä kertaa tanssikulttuurin eri osa-alueita käsittelevä seminaari, johon osallistui noin 30 henkeä. Mukana oli edustava läpileikkaus tanssiparkettien liepeillä työskentelevistä ja harrastavista ihmisistä.

oma yleinen etikettisääntönsä koskien liikkumisen kiertosuuntaa. Jos se häiriytyy, lattialla saattaa tulla tavallista enemmän yhteentörmäyksiä ja se voi aiheuttaa sekasortoa. Kun kaikki tanssivat samalla periaatteella liikkuen, siten tilaa löytyy myös paremmin. Tanssietiketin esiintuomisen keinoina voisi olla mm. tanssiseurojen ja –paikkojen yhteistyö. Tanssiseurojen jäsenet voivat toimia esimerkiksi tanssi-isäntinä ja –emäntinä opastaen yleisöä tanssipaikan toimintaan ja yleisetikettiin sekä lisäksi tanssittaa heitä. Seurat voivat järjestää tanssikursseja tanssipaikoilla, joissa voidaan opastaa tanssinsalojen lisäksi yleisiä käyttämismalleja niin al-

”äänilevyn uutena tulemisena”. Toivottavasti muutkin artistit innostuvat paketointiin, jossa kuluttaja saa todella vastinetta rahoilleen. Tätä eivät piraatit kopioi. Lauantain seminaari jatkui myös sunnuntaina, sillä iltapäivän asiateemana oli uusien artistien lanseeraus. Alustuksen aiheesta piti Ikaalisten artistikoulutuksen vetäjä Eija Hinkkala, jonka puhe lähti artistin näkökulmasta, joita olikin valtaosa yleisön joukosta. Paneloinnin jälkeen saatiin kuulla artistikoulutuksen Ideasta estradille –opiskelijoiden upeaa laulantaa. Ryhmä mainosti samalla myös ensi kevään loppushowtaan, josta on kehkeytymässä kokemisen arvoinen tapaus. Iltapäivän levyjulkkariosuumerkittävä. Tanssipaikkojen perusmarkkinointia pitäisi myös lisätä ja tätä voitaisiin toteuttaa myös yhteismarkkinointina eri tahojen kesken, jolloin se olisi taloudellisesti edullisempaa ja laajentaisi mahdollisuuksia markkinoinnin kasvattamiseen. Tanssikurssitarjontaa lapsille ja nuorille pitäisi niin ikään kehittää. Kilpatanssipuolellahan lasten tanssikurssitarjontaa on hyvin paljon, mutta seuratanssipuolella se on vielä vähäistä. Mitä nuorempana lapset ja nuoret saavat kosketuksen tanssin maailmaan, sitä suuremmalla todennäköisyydellä he tanssivat vielä vanhempanakin. Tanssinopetus tulisi saada esimerkiksi koulujen liikuntatuntien perusohjelmaan, sillä kuuluhan tanssitaito omalla tavallaan yleissivistykseen.

TEKSTI: JAANA VUORENPÄÄ KUVA: PAULA TERÄVÄINEN

POHTI TULEVAISUUTTA

ääasiallisina aiheina olivat mm. tanssietiketti ja suvaitsevaisuuden korostaminen tanssipaikoilla, uusien ihmisten viihtymään saaminen. Myös rahasta puhuttiin, sillä erityisen paljon puhetta herätti vetävien tähtiartistien hinnoittelu, joka tuntuu karanneen jossain määrin käsistä. Uusien artistien lanseeraus puhututti niin ikään seminaarissa. Tietämättömyys tanssipaikkojen yleisistä toimintatavoista saattaa olla toisinaan syynä eri yleisöryhmien keskeisiin konﬂikteihin ja suvaitsemattomuuteen. Se voi osaltaan myös nostattaa kynnystä lähteä tanssimaan tanssipaikkaan. Tanssilattian käytöstä on mm.

TEKSTI: PENTTI TERÄVÄINEN / LYHENNYS J.VUORENPÄÄ KUVAT: PAULA TERÄVÄINEN

Ylh. Kari Niiranen ja Pena Teräväinen SISU palkinnon voittaneen Ilkka Vainion (kesk.) puristuksessa. Alh. Dannyn D´Voices kuoro; Varpu Virta, Miina Mikkonen ja Katja Lukin.

Voisiko tanssinopetuksen lisätä siten myös liikunnanopettajien, lastentarhanopettajien ja muiden nuorisotyöntekijöiden omaan koulutusohjelmaan, jotta heillä olisi paremmat valmiudet opettaa tanssia puolestaan lapsille ja nuorille. Uudet ja eksoottiset tanssit houkuttelevat nuorisoa paremmin kuin ehkä aivan perinteiset tanssilajit. 18-v ikärajoitukset

haittaavat osaltaan nuorten tutustumista perinteisiin tanssilavoihin? Ikärajoitus on tosin pitkälti tanssilavan itsensä määritettävissä, koska suoranaisesti laki ei sitä velvoita, kunhan myyntiä ei tapahdu alaikäisille. Jotkut tanssilavat ovat ratkaisseet tilanteen anniskelualueiden selkeällä eriyttämisellä muusta huvialueesta tai käyttävät muita valvonnallisia toimenpiteitä!

WWW.TANSSIVIIHDE.FI

Kai ja Veli-Matti Jämsä voittitvat Kesän 2007 Tanssihitti - äänestyksen kappaleellaan Haavoittumaton, joka on myös Yölintu yhtyeen tuoremman levyn nimikappale. dessa Lasse Finska haastatteli tapahtumassa uusia levyjä julkaisevia artisteja. Puheen- ja soittovuoron saivat Tiina Pitkänen, Kaija Pietilä ja Erkki Hällström.

jotka olivat olleet tuttu näky myös aikaisimmissa Lavakauden päättäjäisissä. - Ei Esko Rahkonen ole kuollut, hän lauloi tänäänkin radiossa, totesi Pena.

TÄHTIEN TUIKETTA ILTAGAALASSA Tätä Suomi tanssii –gaala oli monipuolisen musiikin juhlaa. Vaikka painotus oli tanssija iskelmämusiikissa, illan mittaan kuultiin laaja kattaus kotimaisen musiikin eri lajeja, sillä paikalla oli lähes 50 eri esiintyjää. Vauhdikkaasti vyöryvä tähtiparaati kesti palkitsemisineen noin kuusi tuntia. Illan juontajina toimivat tuttuun tapaan Lasse Finska, Kari ”Nite” Niiranen ja Pena Teräväinen. Alkupuheenvuorossa muistettiin kuluneen vuoden aikana edesmenneitä artisteja, Ravintoloissa tilanne on kuitenkin eri ja lailla määrätty. Panostaminen laajempaan ohjelmatarjontaan houkuttelee aina myös uutta yleisöä; erilaisia esiintyjiä esiintymään ja selkeitä teemailtoja vaihtelevin yleisökohderyhmin. Kun asiakas saadaan kerran paikalle, hän voi tulla toisenkin kerran. Faktaa on myös, että nuoret artistit ja orkesterit vetävät niin ikään enemmän nuoria. Työnantajat tulisi saada tarjoamaan tanssia työntekijöilleen tyky-toimintana. Suomen Seuratanssiliitolla on tällä hetkellä menossa Yrityshaastekampanja, jolla halutaan kannustaa yrityksiä juuri tähän suuntaan. Artistien hinnoittelu on tämän hetken ehkä kaikista eniten eri tahoja puhuttava aihe ja alan kuuma peruna, mutta josta aiheutuvat seuraukset saattavat vaikuttaa lopulta kaikkien osapuolten tuottavaan toimintaan ja mahdollisuuksiin. Siksi yhteisen tasapainon löytäminen on hyvin tärkeä ja oleellinen seikka koko kulttuurin menestykselliselle jatkumiselle. Tilanteen kehittymiselle ei ole olemassa pelkäs-

Danny alias Ilkka Lipsasen viimeisin tuotos on maailman ensimmäinen artistin hybridimediakirja, joka sisältää 84 sivuisen kirjan lisäksi CD- ja DVD-levyn.

Paula Koivuniemi palkittiiin Vuoden 2007 Tanssittajana. Hän kaikkien ikäryhmien suosikki ja tuonut tanssipaikoille ja iskelmämusiikin pariin aivan uutta väkeä.

VUODEN PALKITUT Tanssikansan supersuosikki Paula Koivuniemi nimettiin Vuoden 2007 Tanssittajaksi. Vuoden 2007 Tanssittajatulokkaan palkinnon pokkasi kaksinkertainen SM-orkesteri Varjokuva, joka on kuluneen vuoden aikana noussut maan vetovoimaisimpien yhtyeiden joukkoon. Valinnan tekivät Tätä Suomi tanssii –listaa laativat musiikkijuontajat. Lista täyttää tänä vuonna jo 21 vuotta. Paula Koivuniemi on keikkaillut yli 40 vuotta ja vakiinnuttanut paikkansa kansakunnan levykaapin päällä. Paula on tuonut

tanssipaikoille ja iskelmämusiikin pariin uutta väkeä, ja hän on kaikkien ikäryhmien suosikki. Varjokuva-orkesteri on tehnyt puolestaan pitkän linjan kenttätyötä sisukkaasti, linjastaan tinkimättä. Loistavat arvostelut saanut esikoisalbumi löi yhtyeen koko kansan tietoisuuteen. Vain ani harvalta levyltä on noussut yhtä monia tanssihittejä (Kesämuisto, Ilta himmenee, Sua odotan, Return To Sender jne.) vakituiseen käyttöön. Kehuja on kerännyt myös Varjokuvan soitannollinen ote: yhtye käyttää taitavasti harvinaisen laajaa instrumenttivalikoimaa ja sen kompit ovat aina kohdallaan. Tanssiväen SISU-palkinto määrätietoisesta, pitkäaikaisesta työstä tanssikulttuurin hyväksi ojennettiin ensimmäiselle kruunatulle tangokuninkaalle Kauko Simoselle, joka on ilmoittanut

siirtyvänsä lauluhommista eläkkeelle Suomen itsenäisyyden 90-vuotispäivänä. Toinen SISU-palkinto annettiin levytuottaja-sanoittaja Ilkka Vainiolle, jonka määrätietoinen, pitkäaikainen työ tanssikulttuurin hyväksi jatkuu edelleen. Vainio on tuottanut lukemattomia tanssija iskelmälevyjä. Hän on myös satojen hitti-iskelmien sanoittaja. Vainio on ollut mukana tekemässä mm. Paula Koivuniemen, Heli Ruotsalaisen ja tangokuninkaallisten albumeja. Lavakauden päättäjäisissä palkittiin lisäksi radioiden Kuukauden Levy –voittajat vuoden ajalta. Tällaisen kunniakirjataulun saivat mm. Paula Koivuniemi, Ville Leinonen, Vesa-Matti Loiri, Antti Sarpila, Jorma Kääriäinen, Juha Metsäperä, Heli Ruotsalainen, Taikakuu, Fredi ja Annika Eklund. Vuo-

den 2006 levy oli Juha Metsäperän Pienen hetken albumi ja Vuoden 2006 Joululevyksi valittiin Tarja Turusen Henkäys ikuisuudesta. Netissä toimitetun Kesän 2007 Tanssihitti –äänestyksen voitti Kai ja Veli-Matti Jämsän kappale Haavoittumaton, joka on Yölintu-yhtyeen tuoreimman albumin nimikappale. Ehdolla oli kaiken kaikkiaan 57 kappaletta, jotka ovat olleet kesän mittaan Tätä Suomi tanssii –listalla. Loppuillan tanssija biletyssetistä vastasi Pekka Nebelung & Volga – ja hyvin vastasikin. Alan huippumiehistä koostuva ryhmä näytti osaamistaan. Keulamies Nebelung on paitsi laulaja ja vetävä lavahahmo, myös erinomaisen taitava puhallinsoittaja. Kielitaitoa hänellä riittää vaikka muuallekin kuin kotimaan keikoille.

Kello kävi jo pitkälle aamuyötä, kun pääsalin soitto seisahtui. Sinnikkäät juhlijat siirtyivät pubin puolelle, joka sulkeutui vasta aamuneljältä. Sisukkaimmat sissit jatkoivat verkostoitumista samoilla silmillä aamupalaan asti. Muutama otti tästäkin aikalisän ja jätti kylpylän vasta tiistaina. Merkkaa kalenteriisi ensi vuoden syyskuun 7. ja 14. päivät. Seuraavat Lavakauden päättäjäiset pidetään jompanakumpana sunnuntaina. Tervetuloa mukaan taas ensi vuonna! •

tään yhtä ”syyllistä”, vaan se on syntynyt ajan myötä monen eri tekijän aiheuttamana. Huvipaikkojen määrä on uhkaavasti vähentymässä. Vielä 60-luvulla oli jopa 3000 tanssipaikkaa, kun taas 2000-luvun alkupuolella aktiivisempaa tanssitoimintaa harjoittavia tahoja on laskettu olevan enää noin reilu 200 kpl. Määrän pienentyessä entisestään tulevaisuudessa myös artistien työmahdollisuudet kaventuvat ja hinnat tulevat laskemaan tätä kautta joka tapauksessa, koska markkinat muuttuvat silloin tanssinjärjestäjäkeskeiseksi. Tarvitseeko niin pitkälle kuitenkaan mennä, ennen kuin aletaan toimia yhteisesti asian kohentamiseksi? Artistien hinnat eivät kohtaa aina välttämättä toteutunutta lipunmyyntiä; jos artisti ei vedä riittävästi yleisöä, tällöin tanssipaikoille voi tulla mittaviakin tappioita. Pääsylippujen hinnan selkeä nostaminen vähentäisi oleellisesti jo itsessään yleisöä. Perus tanssi-iltoja ei voi verrata suoraan myöskään konsertteihin, joissa liput ovat huomattavasti korkeampia hinnoiltaan. Jos tanssi-iltojen liput nousi-

sivat samalle tasolle konserttien kanssa, silloin yleisöllä ei olisi myöskään yksinkertaisesti varaa käydä niin usein tansseissa, saati sitten nuorison, jolla käyttörahaa on huomattavasti vähemmän kuin aikuisväestöllä. Tanssi-illat tanssipaikoilla tulisi säilyttää kaiken kansan viihtymismuotona, johon kenellä tahansa on varaa tulla useammankin kerran viikossa. Artisteille tanssipaikat ovat myös tärkeä osa perusesiintymisiä, joissa he voivat päästä yleisön kanssa kosketuksiin ja tuoda omaa tuotantoaan ja ammattitaitoaan esiin laajamittaisemmin. Esiintyjien ja tanssinjärjestäjien toiminta on aina kahdenkeskeistä, ja heidän välisiin sopimuksiin alan järjestötkään eivät voi vaikuttaa muuta kuin neuvoa-antavasti. Hinnoittelussa on puolin ja toisin huomioitava useita eri tekijöitä. Mitkä ovat yhteiset resurssit tarvittavan yleisömäärän houkuttelemiseen paikalle, että molempien osapuolten toiminta kannattaa!? Mitä sitten voidaan yhteisesti tehdä? Voisiko ratkaisuna olla ns. prosenttipalkkiot tuotosta; takuusumma molemmille osa-

puolille, jonka jälkeen jäävä tulos tasataan sovitun mukaisesti. Silloin niin tanssinjärjestäjä kuin esiintyvä artisti vastaisivat yhdessä illan taloudellisesta tuloksesta. Illan tuottaessa enemmän, saisivat molemmat osapuolet myös enemmän ja mahdollinen tappiokin jakaantuisi siten molempien kesken. Ennen kaikkea nyt on lyötävä viisaat päät yhteen ja keskityttävä uusien ihmisten houkuttelemiseen tanssipaikoille, jotta voidaan saada tarvittava tuotto molemmille jaettavaksi. Karkeasti arvioiden vain noin alle 20 % artisteista ja esiintyjistä esiintyy nykyään prosenttipalkalla.

tumaan itsestään? Suurin osa alalle halukkaista joutuu perääntymään ja etsimään muita hommia. Syitä voivat olla ammattitaidottomuus (kynnys alalle on matala), luovuttaminen (rahan ja uskonpuute) ja katkeruus (ei tupata, kun ei tykätä). Porttien avaamista helpottavat ohjelmatoimistot ja levy-yhtiöt, jotka ovat myös itse portinvartijoita. Ovet aukeavat kuitenkin vain harvoille ja valituille. Pelkkä persoonallisuus sekä lauluja esiintymistaito eivät riitä. Tarvitaan muun muassa markkinointitaitoja, tuotteistamista, promoamista ja myyntiosaamista sekä liiketoiminnallista osaamista. Artistin täytyy tuntea alan yleiset toimintatavat ja käytännöt, verkostot, tekijänoikeudet jne. Näistäkään ominaisuuksista ei ole haittaa: sitkeys, sosiaalisuus, yhteistyökyky, johtajuus, riskinottokyky, uskallus, yrittäjyys, kilpailun ja kateuden sietokyky, täysillä tekeminen, kahden työn tekeminen (oltava päivätöissä rahan takia). Voimia urakkaan voi antaa rakkaus musiikkiin, laulamiseen ja esiintymiseen. Toiminnan on

oltava pitkäjännitteistä, eikä sitä voi rakentaa sattuman tai laulukisavoiton vaan ammattitaidon varaan. Ura edellyttää hyvää fyysistä ja henkistä kuntoa. Tarvitaan myös realistinen minäkuva ja hyvä itsetunto. Artistikoulutuksesta saa evästä menestymiseen, mutta onnistuminen on lopulta kiinni ihmisestä itsestään. Tulokset näkyvät keskimäärin noin 3 – 5 vuoden kuluttua niiden kohdalla, joilla näitä ominaisuuksia on. Helppoa ei ole siis kellään!

Uuden artistin lanseeraus ei ole helppoa. Haasteita ja portinvartijoita, jotka artistin täytyy ”pehmittää”, on useita. Oman bändin saaminen on usein vaikein haaste. Jos ei ole bändiä, ei ole keikkojakaan. Keikkajärjestäjien vakuuttaminen: kuka ostaa porsaan säkissä? Kuka osaa myydä itsensä keikoille? Äänite on niin ikään tärkein markkinointiväline, mutta laadukkaan teko ei ole halpaa. Entä miten artisti voi saada media kiinnos-

Katso kuvia ja alkuperäinen juttu tapahtumasta; www.hitit.ﬁ

Seminaarissa korostettiin paljolti yhteistoiminnan merkitystä. Kaikkien osapuolten on keskusteltava asioista avoimesti ja pystyttävä myös tekemään konkreettisia tekoja, jotta tanssikulttuurin jatko ja alan työllisyys taataan. Yhdessä voimme vaikuttaa asioihin ja tilanteisiin sekä saada isojakin kehitysratkaisuja aikaiseksi Tanssikulttuurin ajankohtaisia asioita pohtiva seminaari järjestetään myös ensi vuonna syyskuussa Lavakauden päättäjäisten yhteydessä . Varaa kalenteriisi jo nyt tuo ajankohta ja lähde vaikuttamaan tulevaisuuteesi! •

TANSSIVIIHDE -LEHTI 4/2007

LAVALLE LAIVALLE

TEKSTI: MARIANNE KRAUSE KUVAT: J. VUORENPÄÄ JA JALI SMOLANDER

SYKSYN TIIVISTUNNELMAINEN TANSSIRISTEILY

Tapahtuman juontajana toiminut Lola Wallinkoski haastatteli kaikki esiintyjiä alkuillan esittelyn yhteydesssä. Vuorossa Mikko Mäkeläinen ja taustalla Varjokuvan basisti Juho Kulmala.

okakuun alkupuolella pidetty ja valtavan suosion saanut Suuri Tanssiristeily keräsi laivan täyteen tanssinharrastajia ja muita iloisia risteilijöitä. Tapahtuma järjestettiin yhteistyössä usean tahon kanssa. Matkapojat toivat, Viking Line majoitti, Auraviihde viihdytti ja SUSEL opetti yli puolta tuhatta

tanssituristia. - Ei tartte edes tuntea, kun on samanhenkisiä ihmisiä, iloitsee Sini-Pauliina Suikka, Espoosta saapunut tanssinharrastaja. - Heti ilmoittauduttiin mukaan kun huomattiin ilmoitus netissä, innostuvat Riikka Ojanperä ja Risto Ruuskanen Helsingistä kertomaan lähdöstään risteilylle.

Turusta lähteneelle m/s Viking Isabellalle saapui enemmän kuin puolituhatta tanssin ystävää ympäri Suomen. Iltaa vietettiin kolmen huippuorkesterin säestämissä tansseissa sekä improvisoiduissa levytansseissa. Seuraava päivä meni tanssitunneilla ja alkuiltatansseissa, jotka saatiin lop-

pumaan vasta kun laiva saapui satamaan. - Oli kätevää, kun matkatoimisto järjesti bussikyyditkin, ei ollut kallistakaan, iloitsevat Ojanperä ja Ruuskanen. LAITAMYÖTÄISESSÄ Risteilyn kohokohtia olivat itseoikeutetusti Varjokuvan, Pekka Nebelung & Volgan ja Mikko Mäkeläisen & Myrskylyhdyn esiintymiset. Lattia oli niin täynnä tanssitaitoisia, että innokkaimmat tanssivat pöytien välissä ja käytävillä. Henkilökunta oli joustavaa, tanssijat varovaisia, eikä vaaratilanteita näyttänyt olevan, vaikka ainakin merenkäynti välillä teetti ylimääräisiä sivuaskelia. Ylä- ja alamäkeen suoritetut pyörähdykset naurattivat pareja. Muusikko Mikko Mäkeläinen toteaa, että illalla tungos oli niin valtava, ettei korokkeelta käsin oikein saanut selvää menosta. - Ehkä joidenkin illan ilottelijoiden jalka ei enää aamulla tainnut niin vipata, Mikko naureskelee. Risteilyn esiintyjien ohjelmistot olivat tarkkaan mietittyjä, sillä paikalla oli hyvin monenlaisia yleisöryhmiä ja esiintymisajat vaihtelevia. -Tanssiristeilyn päivätansseihin katsotaan enemmän tanssijoille suunnattua musiikkia. Oli mielekäs keikka, monta orkesteria ja mekin tapaamme tuttuja niistä. Tanssijatkin tapaavat toisiaan, kertoo Mäkeläinen Myrskylyhdyn ohjelmistosta. Nebelung sanoo, että bändillekin on kivaa, kun on paljon tanssimaan tullutta väkeä. - Eipä tarvitse arpoa mitä soittaisi. Tanssittavaa musiikkia. Jos soitetaan rumbaa, niin ihmiset saattavat jopa tanssia rumbaa, Nebelung vertaa tavanomaisiin laivakeikkoihin. Laiva toimii hyvin tanssipaikkana, vaikka itse tanssimiseen varattu tila saattaakin olla pienehkö verrattaessa perinteisiin tanssilavoihin. Oikeanlaisen tunnelman aikaan saaminen on peruslähtökohta yleisön viihtymiselle. Esiintyvällä orkesterilla on tässä iso rooli. -Tanssin ja lavan ei tarvitse olla erillään ravintolasta ja viihteestä. Rytmimusiikkiohjelmisto ja tyyli pysyy; tanssi-

Varjokuva orkesterin solisti ja rumpali Kyösti Mäkimattila miettiväisenä risteilyn fanitapaamisessa. lavatunnelmaa viedään keikalle kuin keikalle. Esikuvat löytyvät 50-60-luvuilta, pohtii Kyösti Mäkimattila Varjokuva-yhtyeestä etuheittokampauksessaan risteilyn fanitapaamisessa. RISTEILYLLÄ VIIHDYTTIIN Tanssiporukan lisäksi risteilyllä oli toki muitakin matkustajia, jotka varmasti saivat rautaisannoksen tanssikulttuuria tuliaisikseen. Tunnelma risteilyllä on tietenkin tiiviimpi kuin lavalla, mutta siksihän risteilylle tullaankin. - Kaikki nurkat hyväksi käyttäen luova tanssi-ihminen keksii keinot, kunhan kuulee rytmin, naureskelee Sini-Pauliina Suikka. Tanssiristeilyllä viihtyvät parit, parittomat, tanssikonkarit ja vastainnostuneet leirimäisessä tunnelmassa. - Tänne on helppo tulla yksin tai tanssitaidottakin, ja täällä jokainen pääsee vuorollaan tanssimaan, vaikkei lavalla pääsisikään, kertoo SUSELin hallituksen varapuheenjohtaja Matti Mustajärvi. Lattareita tällä kertaa opettanut tanssinopettaja ja SUSELin koulutussihteerinä toimiva Eija Puranen on samaa mieltä. - Ei ole niin nokonuukaa vaikkeivät jalat aina ole oikein päin.

Tänne tullaan hyvän ﬁiliksen takia. Purasen tunneilla olikin paljon yksintanssia ja hauskaa jammailua paritanssin lisäksi. Tunnelma oli katossa, ja aamusta lähtien kiirehdittiin tunneille, vaikka ilta oli venynyt pikkutunneille. - Tänne ei tulla näyttäytymään vaan yhdessäolon vuoksi, toteaa Erkki Kaitsalmi. Tanssiaktiivi Lilli Kivimäki Tampereelta oli myös hyvin tyytyväinen risteilyn antiin. - Meistä oli positiivinen ylläri, että ihmiset todella lähtivät tänne, siis tanssin takia, ja että saa treenata samalla, Kivimäki kertoo. - Tavallisetkin turistit olivat innostuneet tanssimaan ja musa oli suunnattu nuorekkaille, todella monipuolista. Voisi lähteä toisenkin kerran, jos on mahdollisuus. SUSELin sihteeri ja ensi vuonna puheenjohtajana toimintaa jatkava Päivi Mustonen hehkuttaa samaa. - Ensi vuonna uudestaan! Tosiaankin, sillä Auraviihteeltä tulleiden tietojen mukaan seuraava tanssiristeily järjestetään näillä näkymin jo ensi vuoden maaliskuussa. •

Eija Puranen ohjasi innokkaita oppilaitaan risteilyn paluumatkalla lattaripainotteisessa tunnelmassa. Vuorossa Merenquen eksoottiset askellukset.

ARTISTIT JA MUSIIKKI

CHARLES PLOGMAN ON AURANNUT OMAN TIENSÄ

TEKSTI: PETER EKHOLM KUVAT: MISKA PUUMALA

Kahdenkymmenenviiden vuoden kokemus keikkailusta on antanut Charles Plogmanille hyvän vainun siitä, mitä yleisö haluaa. Tällä hetkellä hän elää omaa pientä unelmaansa.

arin viime vuoden aikana Charles Plogman on lyönyt itsensä lopullisesti läpi suomalaisen tanssija iskelmäyleisön sydämiin. Plogman tekee n. 140 keikkaa vuodessa. -Tuleehan siinä autossa istuttua, mutta varsinkin kesällä Suomi on niin kaunis, että tunnen itseni etuoikeutetuksi, kun saan nähdä niin paljon. Näin syksyllä mieli on vähän haikea, kun kesälavat laittavat ovensa kiinni, sanoo Plogman.

KAHDEN LEVYN SYKSY Tämä syksy on Plogmanille kiireistä aikaa, koska häneltä ilmestyy kolmas sooloalbumi ja myöhemmin syksyllä ilmestyy myös joululevy. Kolmas levy on yleensä monella tavalla artistille vedenjakaja. Yleisö toivoo tuttua ja turvallista, mutta samalla myös jonkin verran uudistumista. Plogman itse on tyytyväinen uuteen levyynsä ”Jos minut kesyttäisit”. Levyä työstettiin pikkuhiljaa koko vuosi ja viimeiset viilaukset tehtiin kesän alussa. - Mielestäni tämän on paras levyni tähän mennessä. Olen miettinyt paljon keikkayleisöä ja tältä levyltä löytyy sitä tuttua minua, mutta myös monipuolisesti muutakin tanssikengälle sopivaa musiikkia, kuten esimerkiksi hidas valssi ja lattarityyppinen tsatsaa –biisi, Plogman miettii. Hänen molemmat aikaisemmat levynsä ”Jalat alta” sekä ”Aamuun on hetki aikaa” ovat myyneet kultaa. MONIPUOLISUUS TÄRKEÄÄ Yli 25 vuotta tien päällä ovat

TOMI MARKKOLA ON MONIOSAAJA Tomi Markkolan muusikon ura alkoi jo 13-vuotiaana haitarinsoitolla. Pienimuotoisia keikkojakin tuli silloin jonkin verran tehtyä. Kun sitten kukaan muu orkesterin jäsenistä ei suostunut laulajan hommaa ottamaan kontolleen, jäi se Markkolan hoidettavaksi, ja me kaikkihan hyvin tiedämme, että hän on tämän hommansa vuosien saatossa varsin hienosti hoitanut.

aulaminen on ollut Tomi Markkolan ammatti jo yli kymmenen vuoden ajan – siis siitä lähtien, kun hän toisella yrittämällään vuonna 1996 otti itselleen tangokuninkaan tittelin. Ensimmäinen

yrityskin edellisenä vuonna oli vienyt miehen jo kymmenen parhaan joukkoon, voittajaksi silloin kruunattiin Jari Sillanpää. - Kun menin mukaan kilpailuun toistamiseen 1996 ja voitin

WWW.TANSSIVIIHDE.FI

kilpailun, niin moni kyllä sanoi, ettei sinusta voi Sillanpään jälkeen mitään nimeä tulla, Markkola muistelee. Tangokuninkuudesta alkoi kuitenkin upea iskelmälaulajan ura, joka onkin jatkunut tähän

TEKSTI: JUHA LAHTI KUVA: MELODIA KP

päivään asti varsin tasaisena eikä merkkejä suosion hiipumisesta ole havaittavissa. Mikä on siis miehen suosion salaisuus? - No ehkä salaisuus on se, etten ole koskaan yrittänyt vetää mitään roolia. Myös se, että soitan keikoilla harmonikkaa, on hyvä asia. Ja sitten minulla on ollut aina hyviä taustabändejä, kuten Sylvia, Bolero ja nyt Fernet. Ja bändin pitää olla hyvä, jotta homma toimii. Yleisöä pitää myös kuunnella ihan konkreettisesti – itse kyselen jopa kappaleitteni tempojen toimivuutta tanssijoilta, Markkola luettelee asioita. MONESSA MUKANA Tomi Markkolan elämä ei kuitenkaan ole pelkkää laulamista. Siitä pitää omalta osaltaan huolen perhe, johon kuuluvat vaimo ja kaksi poikaa. Nuorempi miehenaluista oli haastatteluhetkellä vasta parin viikon ikäinen. Mutta miten laulajan ammatti lyö yksiin perhe-elämän kanssa? - Tämä on vähän kaksijakoinen asia. Perheen kannalta työajat ovat hyvät, koska olen yleensä päivät kotona. Huono asia taas on se, että olen yleensä viikonloput keikoilla. Markkola pyörittää myös Riutanharjun tanssilavaa Riihimäellä. Takana on nyt neljäs kesä. Tanssilava työllistää kesäaikaan 15 työntekijää. Onko laulaja Tomi Markkolasta siis kasvamassa raudanluja bisnesmies? - No ei tästä kyllä bisnestä saa tekemälläkään. Lähinnä se on sellainen rakas harrastus

opettaneet Plogmanille paljon. Hän keikkailee Tommys –orkesterin kanssa. Plogman miettii paljon ohjelmistoaan ja juuri sitä, miten illasta saa hyvän ja monipuolisen kokonaisuuden. - Minulla on ollut tapana jokaisen uuden levyn kohdalla ottaa kaikki uudet biisit heti ohjelmistooni. Se on toiminut hyvin ja myös yleisö oppii heti tuntemaan muutkin kuin sinkkubiisit. Joskus on tämän takia joitakin itselle rakkaita lauluja jäänyt pois ohjelmistosta, mutta kyllä se on kokonaisuus joka ratkaisee. - Tommys soittaa omien settiensä aikana niitä lajeja, jotka taas puuttuvat omasta setistäni. Saadakseen musiikillisesti mahdollisimman monipuolisen illan, kannattaa kuunnella koko ilta, Plogman sanoo.

kokonaisuus vie kuulijan joulun tunnelmiin. Levyn kappaleet ovat syntyneet muutaman viime vuoden aikana. Myös tälle levylle hän on säveltänyt suurimman osan lauluista. Jutun lopuksi on pakko paljastaa otsikon sanaleikki. Plogman on suomeksi auramies. •

JOULUINEN HAAVE Plogmanin pitkäaikainen haave on ollut tehdä levy, jossa on uusia joululauluja. Tänä jouluna tuo haave toteutuu, kun hänen joululevynsä julkaistaan. Pienet jouluun ja talveen liittyvät tarinat ovat olleet tekemisen lähtökohtana. Melodinen ja rauhallinen

minulle. Hoidamme tanssilavaa vaimon kanssa yhdessä. Minä vastaan kuitenkin Riutanharjun ohjelmasta, Markkola kertoo. Kaiken muun tekemisen lisäksi Tomi Markkola on myös koulutettu ’viherpeukalo’, sillä hänellä on puistopuutarhurin koulutus ja löytyypä työkokemusta muun muassa Nokian golfkentän kenttämestarin tehtävästä, jossa hän aikoinaan toimi kymmenen työntekijän esimiehenä.

Uusin levy, nimeltään ’Miehen Tie’, on järjestyksessään miehen kahdeksas pitkäsoitto, ja se julkaistiin lokakuun alkupuolella. Uusi levy antaa varmasti vauhtia taas tuleville keikoille, joita kertyy Markkolalle noin 160 vuodessa. Puhtia keikkailuun hän saa lenkkelilystä, hiihdosta ja golﬁsta ja Riutanharjun remontinkin hän laskee harrastukseksi. Tulevaisuuden suhteen miehen mielessä on muutakin kuin tanssilavakeikat: - Jossain vaiheessa haluan tehdä konsertteja. Ja myös kirkkomusiikki kiinnostaa, Markkola heitti lopuksi ja kiirehti varmasti sen rakkaimman harrastuksensa pariin – vaipanvaihtoon.•

UUSI LEVY MYYNTIIN Markkolan yksi tasaisen suosion salaisuuksista on varmasti säännöllinen äänitetuotanto. Mitään rimanalituksia levyjen kanssa ei ole missään vaiheessa tehty, vaan kappaleet soivat myös radiossa varsin tiuhaan tahtiin.

Kahvila

•

Ravintola

Parkano • Aukioloajat • su - to 9 - 23 pe - la 9 - 24

HELSINKI: Aleksis Kiven katu 32-34 p. (09) 446 788, ma-pe 11-18, la 10-15 LAHTI: Vesijärvenkatu 26 p. (03) 782 3021, ma, ke ja pe 12-18, la 10-14 OULU: Pakkahuoneenkatu 32 p. (08) 338 122, ma, ke ja pe 12-18, la 10-15 TURKU: Sammaltie 12, Piikkiö p. (050) 538 9097, avoinna sopimuksen mukaan

sit

fi ke. i v ar

ans t . ww

ARTISTIT JA MUSIIKKI

TANSSIVIIHDE -LEHTI 4/2007 TEKSTI: JUHA LAHTI / KUVA: HARRI HINKKA

ANNE MATTILALLE PERHE ON VOIMANLÄHDE

NAUTIMME TOISISTAMME

Vasta vähän yli kaksikymppinen Anne Mattila on ehtinyt saavuttaa nuoresta iästään huolimatta urallaan jo varsin paljon. Haastattelun alla mietin, olisiko paikan vakiintuminen iskelmälaulajattariemme tähtikaartissa muovannut tämän nuoren artistin olemusta ja käyttäytymistä johonkin suuntaan? Vai onko ihmisen sittenkin mahdollista säilyttää se alkuperäinen luonnollisuus ja vaatimattomuus kaiken julkisuudenkin keskellä? Näköjään on!

a juuri kyky säilyttää oma luonnollisuutensa ja rehellisyytensä kaikessa tekemisissään onkin varmasti aina ollut vahvin avu Anne Mattilan suosion saavuttamisessa ja sen pysymisessä. Mitään imagoa ei ole tarvinnut rakentaa – se on tullut itsestään. Laulajattaresta on helppo luoda itselleen mielikuva aina iloisesta ja joskus vähän rempseästäkin maalaistytöstä, joka ei juuriaan peittele eikä häpeile. Päinvastoin, hän on niistä ylpeä. - Kyllä minä edelleen aika usein vedän ne punaiset kumisaappaat jalkaan ja lähden pihalle lehtiä haravoimaan tai äidin kanssa mustikkaan, Anne Mattila tokaisee. Juuri kaikenlainen yhdessä puuhastelu tuntuukin olevan Mattilan perheelle varsinainen rikkaus.

- Tänä iltana pidämme mökillä lettukestit koko perheen kesken. Minä tykkään kokata isommalle porukalle. Ja sitten lopuksi tietenkin saunotaan, Mattila kertoo tiistain iltasuunnitelmista. Myös keikkailulta jäävä vapaa-aika kuluu osittain sisarusten kesken. Ja kuinka ollakaan, musiikki liittyy olennaisena osana myös näihin heidän yhteisiin hetkiinsä. - Meillä on kotona sellainen karaoketyyppinen laitteisto, jolla saadaan kappaleista pelkät musiikkitaustat soimaan. Siellä sitten paljon likkojen kanssa lauleskellaan ja treenataan varsinkin konsertteja varten, Anne Mattila kertoo. Perheen yhteenkuuluvuuden tunne on arvokas asia ja luo hyvän ja turvallisen pohjan elämälle ja kaikelle tekemiselle. Tämän on myös Anne Mattila oivaltanut. - Kun oikeasti nautitaan toisistamme, niin kyllä se näkyy myös esiintymisissä, hän mainitsee. Väistämättä tulee mieleen kysymys, että miten nyt 23-vuotiaan ja jo pitkän aikaa suosion huipulla olleen laulajan ystäväpiiri on suhtautunut asiaan? Onko Anne Mattila ’erilainen nuori’? - No olenhan minä erilainen nuori siinä mielessä, että teen tätä laulajan työtä ammatikseni ja olen paljon julkisuudessa. En kuitenkaan tunne olevani mitenkään outo, eikä laulaminen

ja julkisuus ole millään tapaa vaikuttanut ystäväpiiriini. TANSSILAVOJA JA KONSERTTEJA Jo kahdeksan vuotta ammatikseen laulanut nuori artisti on tehnyt itselleen selväksi sen, mitä hän oikeasti haluaa tehdä, mikä on tärkeää ja mikä ei. - Minulle on itse asiassa aivan sama, saanko yksi, kaksi tai neljä kultalevyä. Ei sillä ole merkitystä. Teen sitä mikä tuntuu hyvältä. Laulaminen keikoilla on minulle tärkeää. Toisaalta on myös niin, että jos asettaa itselleen liikaa tavoitteita, tulee myös liikaa yrittämistä ja teennäisyyttä, Anne Mattila analysoi. Parin vuoden päästä tulee kuluneeksi 10 vuotta siitä, kun Anne Mattila kertoo ammattimaisen laulajanuransa alkaneen. Odotettavissa on siis massiivinen konserttikiertue, vai kuinka? - Eipä taida tulla. Olen ajatellut asian niin, että tehdään sitten konserttikiertue kun tulee 50 vuotta ikää täyteen. Siihen asti haluan tehdä työtä tanssilavoilla. Kun ihmisillä on nykyään kaikenlaisia murheita ja saamme lähes päivittäin lukea lehdistä kamalista tapahtumista, on todella palkitsevaa, kun huomaa laulamisellaan ja lauluillaan tekevänsä jonkun ihmisen iloiseksi. Siksi laulaminen keikoilla on minulle tärkeää, Anne Mattila kertoo.

JASKA MÄKYNEN

TEKSTI JA KUVA: LASSE FINSKA

TALVEKSI ETELÄN LÄMPÖÖN

Vuonna 1991 Tangokuninkaaksi valittu Jaska Mäkynen 55 vetäytyy talveksi Kanariansaarille etelänlämpöön. Hän on siellä aina pääsiäiseen asti ja piipahtaa vain jouluksi kotimaahan parille keikalle.

Jaska Mäkynen keikalla Huittisissa Hirvensuulilla.

aija Pohjolan kanssa 1991 Tangokuninkaallisiksi valittu Jaska Mäkynen sai jo vuonna 1985 ja 1987 Tangoprinssin tittelit. Tätä ennen vuonna 1984 hän voitti Isosyötteellä Suomen tangomestari tittelin Kauko Simosen tullessa toiseksi. Mäkynen teki ensimmäisen

Toki konserttiesiintymisiäkin on ollut ja niitä on tulevaisuudessakin luvassa, sillä Mattilan laulavat sisarukset pitävät aina aika ajoin yhteiskonsertteja, joissa he kukin vuorollaan esittävät omia kappaleitaan. Tätä puolta ollaan nyt myös kehittämässä muun muassa äänissä laulamisen suuntaan, ja asian tiimoilta saadaan nähdä ja kuulla tuloksia ehkä ensi syksynä. Laulajan työ on raskasta. Esiintymiset ovat lähes poikkeuksetta myöhään illalla ja yöllä, ja pitkät ajomatkat rassaavat. Ja itse laulamisen tekninen onnistuminen vaatii hyvää terveyttä ja kuntoa. - Urheilen mahdollisimman paljon vapaa-aikanani ja pyrin pitämään kunnostani mahdollisimman hyvää huolta. Lisäksi olen luonteeltani sellainen, etten helposti masennu. Esimerkiksi syksy on mielestäni upeaa aikaa kaikkine luonnon kauniine väreineen. Ja talven kovimmilla paukkupakkasilla voi sitten vaikkapa kietoutua peiton alle ja katsoa viimeinkin sen suosikkileffansa. Kannattaa aina etsiä asioista niitä positiivisia puolia. Anne Mattila on julkaissut uransa aikana jo useita albumeja, jotka ovat tuottaneet myös joitakin platina- ja kultalevyjä. Hänen uusin levynsä on hiljattain julkaistu ’Nyt voimme jatkaa’. •

palkkiollisen laulukeikkansa Alajärvellä 1973 marraskuussa. - Sain keikasta 100 markkaa, josta verojenpidätyksen jälkeen käteeni jäi 73 markkaa 80 penniä ja se oli silloin iso raha. Musiikki on aina vetänyt puoleensa ja tansseissa aloin käydä, kun täytin 16. Muistan hyvin ensimmäisen tanssi-iltani Alavudella. Illan

solistina oli Esko Rahkonen ja hänen esittämänsä kappale Kylmää sotaa ja rakkautta on siitä hetkestä ollut yksi rakkaimmista kappaleista. Kun seuraavaa levyä alan tekemään se kappale tulee myös tälle levylle ja mahdollisesti nimikkokappaleeksi. Tähän mennessä on ilmestynyt sellaiset kymmenkunta pitkäsoittoa, kertoo Mäkynen. Jaska Mäkynen on kotoisin Alavudelta ja asuu nykyään Kuortaneella, joka nyt talveksi jää kakkoskodiksi, kun talvi vietetään Kanariansaarilla. Mies on hankkinut laulajanammatin lisäksi muitakin ammatteja. Jaska on tehnyt pitkän päivätyön ompelukonemekaanikkona ja myyntimiehenä. Lisäksi hän on ollut apuna veljensä huopakattoﬁrmassa katontekijänä. Oma yhtye Nelostie on seurannut Jaskaa kaikki nämä vuodet säestävänä yhtyeenä. Mukaan vahvasti on tulossa myös oma tytär Hanna-Kaisa, joka voitti Ikaalisissa Kultaisen Harmonikan suomenmestaruuden vuonna 1996. - Hanna-Kaisan kanssa tehtiin kuluneena kesänä 2007 jo 15 yhteistä keikkaakin, sekä vuonna 2005 hengellinen levy yhdessä. Hanna-Kaisa osaa laulaa, josta on valtavan hieno tuki mm. yhteisissä duetoissa. Hanurihan on totta kai aina Hanna-Kaisalla mukana keikoillamme, kertoo ylpeä Jaska isä. • www.jaskamakynen.com

ARTISTIT JA MUSIIKKI

WWW.TANSSIVIIHDE.FI

VALLOITTAVA JA KARISMAATTINEN

TEKSTI: JAANA VUORENPÄÄ KUVA: NUMI NUMMELIN

TOMMI SOIDINMÄKI HURMAA Mitä tapahtuu silloin, kun sympaattinen aito maalaispoika, jolla on vahva karismaattinen olemus, yhdistetään upeaan lauluääneen? Siitä tulee tuloksena valovoimainen tähtiartisti, jollainen KeskiSuomesta kotoisin oleva laulaja Tommi Soidinmäki, 24, ehdottomasti on! Hän valloittaa yleisönsä aidolla olemuksellaan ja samettisen vahvalla äänellään ja saa hieman vanhempienkin tyttöjen polvet vielä veteliksi.

ommi Soidinmäki aloitti musiikillisen uransa omien sanojensa mukaan jo kolmivuotiaana laulamalla jok’ikisissä kissanristiäisissä mm. Dingon Autiotalo kappaletta, joka oli hänen silloinen bravuurinumeronsa. Myös näytteleminen kiinnosti häntä lapsena kovasti ja monesti sukulaiset saivatkin näytteitä pojan taidoista sekä pääsivät itse mukaan Tommin kirjoittamiin näytelmiin. Yläasteiässä musiikki alkoi tuntua yhä enemmän omimmalta ja Tommi menikin opiskelemaan Kaustisen musiikkilukioon. Siellä ollessaan hän päätti saada musiikista myös ammatin itselleen. Parhaillaan Tommi kouluttautuu musiikkipedagogiksi Jyväskylän ammattikorkeakoulussa. Opiskelut ovat pitäneet hänet varsin kiireisenä aktiivisen keikkailun ohessa, mutta jopa 15 keikkaa keskimäärin kuukaudessa esiintyvä Tommi aikoo saada luvut päätökseen jo ensi syksyyn mennessä. Miehellä on nuoresta iästään huolimatta jo varsin mittava kilpailutausta, ja kisoista on tullut myös useita voittoja. Ensimmäinen ykkössija heltisi kotipaikkakunnan Tenavatähti kisasta vuonna 1995. Viisi vuotta myöhemmin Tommi voitti Lavatähti -kisan. Heti sitä seuraavana vuonna tuli Ponnahdus Pinnalle -kisan voitto sekä vuonna 2004 hänestä tuli järjestyksessään toisella yrittämällä Tangokuningas, joka nosti Tommin suuren yleisön tietoisuuteen ja sinne hän on myös ansiokkaasti jäänyt.

Varsinaisen keikkailun Tommi aloitti vasta tangokuninkuusvuotenaan. Esiintyminen on ollut hänelle aina kuitenkin hyvin luontevaa ja josta hän nauttii suuresti. - Välitön kanssakäyminen yleisön kanssa antaa minulle lavalla esiintymiseen myös oman juttunsa, josta on hyvä ammentaa. Ehkä se on joidenkin mielestä eräänlainen klisee, mutta minusta yleisöltä voi saada paljon ponnetta itselleen ja heistä se kaikki lähtee, jonka ansiosta on myös helppo rentoutua ja antaa parastaan esiintymiseensä, Tommi mietiskelee. Lapsuuden into näyttelemiseen on säilynyt Tommilla niin ikään läpi vuosien. Satunnaisten lukioaikaisten koulunäytelmien ja kotipaikkakunnan teatteriesityksissä hän on päässyt harjoittamaan näyttelijän halujaan erilaisissa pikkurooleissa. Tommi neuvottelee tällä hetkellä jo neljännestä roolityöstään, joista kolmesta aikaisemmasta hän on joutunut valitettavasti jättäytymään pois muiden työkiireidensä takia. Tommilla on kuitenkin vahvana haaveena päästä näyttäytymään teatterilavalla, joten hän ei pidä sitä mitenkään mahdottomana ajatuksena, että jonain päivänä hän tekisi isomman roolin jossain musikaaliproduktiossa. Vaihtuvuutta työhön tuo loppu vuoden osalta nyt marraskuussa alkava neljän konsertin pituinen italialaismusiikkia sisältävä Amado Mio -konserttikiertue yhdessä Tomi Metsäkedon ja Sanin kanssa, joka jatkuu vielä

223 sivua, nelivärikuvitus ISBN 978-952-5671-07-0 Suositushinta 36 € Kustannusosakeyhtiö AtlasArt 2007 Myynti: kirjakaupat

www.atlasart.fi

TANSSIKAPPALEITA UUSILLA ÄÄNILEVYILLÄ

Tätä Suomi Tanssii –listaa laativat tanssiravintoloiden musiikki-isännät arvostelevat alkuvuoden uutuuslevyjä tanssija iskelmämusiikin saralta. Lista julkaistaan tuoreeltaan kahdesti kuussa nettisivuilla www.hitit.ﬁ

Jyrki Anttila - Rakkauden siivin CD - Tyylikästä viihdettä. Osaava orkesteri säestää taitavaa solistia. Tango oli aika hieno. Rami - Jotenkin se vaan kuulostaa niin kornilta kun oopperamies tulkitsee tällaista nk. kevyempää materiaalia. Laadukas paketti omassa sarjassaan kaikin puolin. Pertsa - Jyrki kuulostaa yhtä hyvältä cd:llä kuin livenä kuultuna. Varsin onnistunut kokonaisuus ja voi suositella lämpimästi hankittavaksi, vaikkapa Isänpäivälahjaksi. Juke

keväällä. Joulukuun vaihteessa Tommi on mukana puolestaan Joulun Kosketus –kirkkokonserttikiertueella. Konserttien väliin jäi myös uuden Ota minut -albumin julkistaminen, joka tapahtui lokakuun viimeisenä päivänä. Uusimman levyn nimikkokappale on saanut jo paljon soittoaikaa ja keikkunut menestyksellisesti monilla listoilla. Tätä albumia on tehty ja hiottu huolella ja Tommi onkin perin tyytyväinen sen sisältöön. - Olen hyvin onnellinen siitä, että olen saanut tehdä aika pitkälle tämän uuden levyn Asikaisen Riston kanssa. Risto kokeilee aivan selkeästi minua kohtaan rajojaan, sillä levylle on koottu hieman rohkeampia biisejä kuin aikaisemmin. Tälle levylle tulee myös sellainen hieno vanha venäläinen kansansävelmä kuin Tiet, joka on alkujaan Laila Kinnusen levyttämä. Se on minulle sellainen eräänlainen mottolaulu, joka kertoo ihmisen elämästä ja sen vaiheista. Se on täyttä totta joka sana, mitä siinä laulussa kerrotaan, Tommi kertoo levystään. Albumi on soundillisesti ja

teemallisesti hieman selkeämpi kuin aikaisemmat pitkäsoitot, jotka olivat Tommin omasta mielestä jossain määrin hieman sillisalaatteja sisällöltään. Jokainen levyistä on ollut kuitenkin yhtä merkityksellinen hänelle ja niissä kaikissa on ollut omat hyvät puolensa. Albumilla on mukana myös Tommille aivan uusia säveltäjätuttavuuksia, jotka tuovat erilaista sävyä levyn sisältämään musiikkiin. Jore Marjarannan ja Samuli Edelmanin taustalla vaikuttanut Ako Kiiski ja Ville Nurmi, joka on puolestaan soittanut Anna Erikssonin ja Petri Laaksosen bändeissä, ovat säveltäneet kappaleita levylle. Tanssillisuutta ei ole myöskään unohdettu, sillä se sisältää esimerkiksi muutaman lattarityylisen kappaleen ja nopean foxin. Toki radioystävällisyys tulee niin ikään huomioida. - Se mikä on tanssipaikoilla kova juttu, ei mene välttämättä lainkaan radiosoitossa läpi. Olemme pyrkineet saamaan levylle aikaiseksi sellaisen kultaisen keskitien, että se voisi soida hyvin radioissa että keikoilla, Tommi toteaa. •

TANSSILA VAKIRJA Tanssista, lavoista ja lavojen tansseista. Viihdyttävä tietokirja perisuomalaisen tanssilavakulttuurin taustoista ja olemuksesta ennen ja nyt. Muistelmia tanssikuumeen kulta-ajoilta, hyvän tanssipaikan tekijät ja Suomen lähes 600 tanssilavaa.

UUTUSLEVYT AMMATTILAISRAADISSA

Tomi Markkola - Miehen tie CD - Vihdoinkin se ilmestyi, tätä on odotettu Tomilta. Täynnä juuri sellaista musiikkia mitä odotimmekin. Löytöinä mm. Miehen tie, Jos vielä, Lähellä sinua, Taipumaton sekä Erämaa. Lasse - Hiukka häiritsi tässä soundiosastossa tämä liiallinen kompressointi ja kaikuefektien käyttö. Tomin laulu ja tulkinta on kyllä nyt niin miellyttävällä tasolla, ettei mitään rajaa. Hieman olisin toivonut lisää jonkinlaista monipuolisuutta kappalevalikoimaan. Siltikin varsin tasapainoinen ja hieno iskelmälevy. Pertsa - Tomi laulaa hyvin ja taustat toimivat komiasti eli kokonaisuus on toimiva paketti, mutta se iso hitti tältä cd:ltä mielestäni puuttuu. Juke

Tanssilavat – onnen huuman ja katkeran kalkin näyttämöt!

Kerkko Hakulinen ja Pentti Yli-Jokipii

Alemana Dance Center, PORI Alemana Dance Center, JKL puh. 02-5480 759, fax 02-5481 077 puh./fax 014-612 488

laaja ja laadukas valikoima

katso liikkeidemme tarkemmat aukioloajat ja yhteystiedot nettisivustoltamme!

tanssikenkiä, tanssiasuja ja muita alan tuotteita! tilaa esittely tilaisuuksiisi, soita puh. 0400 591 646 tai sähköpostitse alemana@co.inet.fi

TUTUSTU tuotteisiin

www.alemana.fi

Korsuorkesteri – Raatteentie CD - Perinteistä humppaa tarjoillaan herkullisissa kuoseissa. Haitari, viulu ja oliko vielä balalaikkakin? Hyvä meininki. Selkeä ja kontekstiin sopiva soundimaailma. Isänmaallista huumorihumppaa. Pertsa - Hyvää soitantaa hyvällä rytmillä. Sanoitus kyllä vähän tynttää. Kaikki kunnia veteraaneille, meillä OLI sentään itsenäinen maa monta kymmentä vuotta. Rami - Hienoa ja upeaa humppaa siitä parhaimmasta päästä. Teksti istuu kuin tauti tähän säveleeseen. Lasse Saija Varjus – Varjus CD - Kunnioitettavaa. Rohkeita sovituksia, kitaran ja haitarin vuoropuheluja ja sanoituksissakin asiaa. Todella kovan luokan tulkinta, laulajan äänessä on sitä jotain. Rami - Varsin vamppaavaa ja säväyttävää tulkintaa Saijalta. Meikäläiselle nämä Syrjän ja Leskisen coveroinnit putosivat. Oikein mukava albumikokonaisuus, sopivan kaukana sellaisesta jäykästä ja perinteisestä iskelmätoteutuksesta. Mainiota. Pertsa - Saija kuuluu maamme upeaäänisempiin naissolisteihin. Hienoa että saamme häneltä uutta musiikkia. Löytöinä mm. Haaveilen tänään, Pimeyden tango, Mimosan hipiä sekä Sähköö, jossa duetto Pate Mustajärven kanssa. Lasse Joel Hallikainen - Miljoonan ruusun maa CD - Kauan ehti Joel olla hiljakseen iskelmälevyn suhteen. Nyt jälleen herkullisia kappaleita on kuultavissa koko CD. Kypsän tuntuista musiikkia, tanssittaviakin ovat. Löytöinä mm. Kerro mitä on rakkaus, Kyyneleet, Hengitän sinua sekä Miljoonan ruusun maa. Lasse - Tämä jousien käyttö luo kappaleisiin sellaisen M. Toivasmaisen romanttisen säväyksen, huh. Avauskappaleessa sitä perinteistä hittipotentiaalia. Tyylikäs kokonaisuus. Ja mikä pahinta ja parasta, tämä kuulostaa Joel Hallikaiselta. Keep on rolling. Pertsa - Pari kappaletta erottui edukseen. “Kerro mitä rakkaus on” ja nimibiisi. Yleisilme on hieman haikea ja ylitunteellinen sanoitusten ja esityksenkin vuoksi. Sovitukset ovat täyteläisiä ja tyylillä tehtyjä. Rami Syke - Osaa mieskin rakastaa CD - Pirteää, kevyttä ja tanssittavaa iskelmää koko levyn verran. Homman kruunaa lopussa kaunis häävalssi. Rami - Mukava kokonaisuus, siistiä toimintaa kaikin puolin. Hyvä ja selkeä kokonaissoundi. Ehkäpä liiankin ihqua, pientä särmää kaipailin. Finlanders pamahti mieleen tätä albumikokonaisuutta kuunnellessani. Pertsa - Urjalalainentanssiorkesteri on saanut pitkästä aikaa upean tanssilevyn ilmoille. Hienoa tanssimusiikkia, joista löytöinä mm. Sinä, Jos lähdet pois, Olit niin villi, Osaa mieskin rakastaa sekä Erämaan tuuli. Lasse Erkki Hällström - Kulkurin iltatähti CD - Ammattilainen säveltäjänä, mutta lauluosuus on epätasaista. Osittain ontuu tekniikka ja osittain sorrutaan tulkitsemaan liikaa. Rami - Erkin ääni on kyllä komia ja soveltuu parhaiten laulelmatyyppisiin kappaleisiin, joissa tarkkuus ei ole niin tärkeässä roolissa. Havaitsin myös käsittämättömän tyylittömiä kaikuefektejä, huh huh. Useimmiten tulee kritisoitua vokalistin laulun jäämistä musiikin alle piiloon, tällä kertaa asia onkin aivan päinvastoin. Pertsa - Hatunarvoinen nosto miehelle, joka tekee hieman päälle kuusikymppisenä esikoislevynsä ja onnistuu siinä täyden kympinarvoisesti. Hällström on tehnyt määrätynlaisen historiallisen teon, tuoden lauluissaan esiin jo hieman unhottuneita Suomalaisia ikivihreitä kappaleita. Lasse

ARTISTIT JA MUSIIKKI

TANSSIVIIHDE -LEHTI 4/2007

FREDI:

HUOLEHTIKAA LAPSISTA!

TEKSTI: JUHA LAHTI KUVA: HENRIK SCHÜTT

Cats-musikaaliin mukaan lähteminen merkitsi Fredin elämän muuttumista jälleen vähän kiireisemmäksi. Monissa revyissä ja parissa oopperassakin mukana ollut pitkän linjan viihdetaiteilija halusi ottaa roolin vastaan, kun sitä hänelle tarjottiin. Ehkä yksi syy motivaatioon on se, että musikaalin tarina, jossa nuoret ja vanhemmat kissat elävät elämäänsä yhdessä, on juuri sitä, mistä ihmiset ovat menettämässä otteensa. Fredi toivookin, että kosketus nuorten ja aikuisten välille saataisiin takaisin.

eskustellessani Matti Siitosen – Fredin - kanssa, tunnistin hänessä ihmisen, jolla on elämänkokemuksen mukanaan tuomaa tietämystä monistakin arkipäivän asioista. Tunnistin ihmisen, jolla on oma elämä hallussa ja arvot kohdallaan. Vaikka juuri tällä hetkellä musikaaliharjoitukset Lahdessa vievätkin lähes kaiken ajan, on miehellä ollut aikaa miettiä vuosien saatossa muitakin kuin työasioita. Erityisen huolissaan hän on tämän hetken maailman menosta ja sitä kautta lasten tekemisistä ja hei-

LASSE HOIKKA

KUN AIKA ON

Souvarit-yhtyeen keulahahmo ja perustaja, rakastettu ja ihailtu laulaja Lasse Hoikka julkaisee soololevyn Kun aika on Souvareitten 30-vuotisjuhlan kynnyksellä.

ouvarit heitti ensimmäisen keikkansa syyskuussa Muurolan lavalla vuonna -78, ja siitä päivästä lähtien ura on ollut nousujohteinen. Lasse Hoikka on kiitollinen siitä, että työ tien päällä on tuottanut tulosta. On syntynyt ainutlaatuinen Lasse ja Souvarit -suosio. Yleisö viihtyy tanssipaikoilla, levyt menevät kuin kuumille kiville ja yhtye solisteineen on saanut nauttia hienoista hetkistä lavalla sekä tietenkin lukuisista kulta- ja platinalevyistä. Tilausta soololevyllekin on ollut jo vuosia. Lassen pitkän uran

LUOMISINTO HUIPUSSAAN Musiikkielämänsä Fredi kertoo kulkevan seitsemän vuoden sykleissä. Juuri nyt on huippukohta menossa. - Viime aikoina on esimerkiksi sävellyspuolella ollut hiljaisempaa, mutta nyt on luominen huipussaan, Fredi mainitsee. Sen lisäksi, että mies on nyt siis mukana Cats- musikaalissa, on hän ehtinyt ahkeroimaan myös levytysrintamalla. Fredin elokuussa julkaistu levy sisältää myös viisi hänen itsensä säveltämää kappaletta. Myös muutamia omia sanoituksia on pitkäsoitolla mukana. - Into tehdä uutta musiikkia on nyt kova. Myös muille artisteille olen materiaalia tekemässä. Pienoisena yllätysvetona Fredi kertoi äskettäin tehneensä myös yhden tanssilavakeikan. - Tanssipaikat ovat nykyään

dän tulevaisuudestaan. - Suomessa vallitsee tällä hetkellä jonkinlainen ’heti kaikki mulle’- meininki. Meidän pitäisi kuitenkin rauhoittua ja keskittyä enemmän lapsiin. Kunpa jokainen ajateltaisiin, että lapset ovat meidän kaikkien vastuulla, Fredi kertoo tuntemuksistaan. Fredille lastenlapset ovat olleet ’kova juttu’. Hän tunnustaa, että omille lapsille ei aikanaan jäänyt niin paljon aikaa kuin mitä hän pystyy nyt lastenlapsilleen antamaan. - On aivan ihanaa seurata pienen ihmisen kehittymistä. Nyt

TEKSTI:REIJA KOKKOLA KUVA: LIISA PAKKANEN

kunniaksi hänelle räätälöitiin aivan omantyylinen, viihdyttävä, koskettava ja taitavasti rakennettu countryhenkinen iskelmälevy, joka sisältää voimakkaita tunteita ja herkkiä tunnelmia. Mies itse, komea ääni ja 12 hienoa kappaletta muodostavat ainutlaatuisen kokonaisuuden, joka sykäyttää hyvän musiikin ystävän sydäntä. Rovaniemeläinen laulaja harrastaa vapaa-aikanaan metsästystä, kalastusta ja kullanhuuhdontaa. Saa nähdä, huuhteleeko Lapin oma poika Lasse Hoikka vielä kultaa tällä levyllä! •

ajattelee lapsista eri tavalla kuin silloin aikanaan, kun oli itse paljon menossa. Vanhempani hoitivat silloin paljon lapsiamme – sitä vain moikattiin ja mentiin, Fredi muistelee. Myös koulukiusaamisen Fredi näkee erittäin huolestuttavana piirteenä. - Kiusaaminen pitäisi tavalla tai toisella saada kuriin. Siinähän voidaan pahimmassa tapauksessa pilata yhden ihmisen koko elämä, Fredi analysoi.

suurempia kuin ennen, sellaisia viihdekeskus-tyyppisiä..Meininki tanssipaikoilla on vuosien saatossa kuitenkin säilynyt aika lailla ennellaan. Tosin tanssipaikat itsessään ovat parantuneet ja esimerkiksi alkoholitarjonta on tullut kuvaan mukaan. Kun silloin aikanaan itse paljon kiersi tanssilavoja, ei niistä aina löytynyt edes takahuonetta artisteille, vaan sitä omaa vuoroaan piti odotella tanssiyleisön joukossa, Fredi muistelee. Saammeko nauttia jatkossa Fredin upeasta tulkinnasta enemmänkin maamme tanssipaikoilla? - Voisihan se olla ihan hieno juttu, Fredi kertoo arvoituksellisesti. •

TÄTÄ SUOMI TANSSII Musiikkijuontajien lista maan tanssituimmista iskelmistä marraskuun alkupuolella 2007. Uusi lista ilmestyy kahdesti kuussa netissä www.hitit.ﬁ 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30

ed 1 2 8 11 3 6 15 14 4 9 10 7 5 16 17 13 28 25 22 * 19 * 12 * * 21 * 24 26 20

vk 35 17 7 7 24 9 2 57 13 22 17 26 20 9 2 4 17 31 52 * 34 * 26 * * 2 * 4 2 4

Kappale Ilta himmenee Kellot soi Moskova Vanha suola janottaa Jos minut kesyttäisit Se maa on kaunis Taipumaton Sateen hiljainen ääni Soittaja Aamu toi, ilta vei No kai nyt sentään Maailman upein nainen Nyt voimme jatkaa Niin paljon rakkautta sain Olit niin villi Albumi Maria Haavoittumaton Kaipuuni on uskomaton Villit vattupensaat Mitä sulle kuuluu? Viilennä tunteeni Hei Mambo Marraskuu Jokainen hetki Kulkurin iltatähti Sä häikäiset mua Sinun silmiesi tähden Tiikerinainen Turusta Miljoonan ruusun maa

Artisti Varjokuva Topi Sorsakoski & Agents Paula Koivuniemi Charles Plogman Charles Plogman Mikko Mäkeläinen & Myrskylyhty Tomi Markkola Reijo Taipale Fredi Juha Metsäperä Martti Metsäkedon orkesteri Charlies Anne Mattila Topi Sorsakoski & Agents Syke Jari Sillanpää Paula Koivuniemi Yölintu Anne Mattila Ässät Finlanders Teuvo Oinas Anita Hirvonen Antti Tuisku Arja Koriseva Erkki Hällström Pepe Enroth Jyrki Anttila Mika Peltoniemi & Turhat jätkät Joel Hallikainen

Levymerkki Mediamusiikki EMI Edel Bluebird Bluebird Mediamusiikki MTG Bluebird Bonnier Hurmio pienk. Edel Bluebird EMI Magnum Bridgehead Edel Warner Bluebird Silturecords MTG Magnum Woodoodo HMC pienk. VL-Musiikki W Records MTG pienk. Suomen Sävel

ARTISTIT JA MUSIIKKI

HENKKA & KULKURIT EXTRAVIIHTEEN LEIPIIN

WWW.TANSSIVIIHDE.FI TEKSTI: JUHA LAHTI KUVA: PETRI HEINONEN

SUUNTA TANSSILAVOILLE

T.T. PURONTAKA

TEKSTI: LASSE FINSKA KUVA: PURONTAKAN KUVAPANKKI

VAATIMATON PUURTAJA

Toholammilta kotoisin oleva nykyään Kokkolassa Henkka & Kulkurit- kokoonpanon vuosien työ tanssimusiikin asuva T.T. Purontaparissa ei ole mennyt hukkaan, sillä kaikki merkit ovat nyt ka on meille Suosellaiset, että orkesteri on nousemassa lajissaan maamme malaisille tansseiskovimpaan kärkeen. sa kävijöille käsite. T.T. tunnetaan myös tuttavallisemmin Tapsa.

nsimmäinen keikka tehtiin 1987 ja nyt on vuosia jo kunnioitettavat 20 takana. Myös levyttämään Tapsa pääsi samana vuonna, samainen kappale Ei kukaan muu on edelleen keikkaohjelmistossa. Varsinainen ensimmäinen pitkäsoitto tuli vuonna 1994 ja kaikkiaan on levyjä tehty seitsemän kappaletta. Uusin kahdeksas levy Kun aika on, ilmestyi lokakuun 15 päivä. Levyllä on tunnetusti tanssijalanalle menevää musiikkia. Työstämässä levynkappaleita ovat olleet mm. Timo Kosonen, Bo Söderholm, Ari Hylkiä, Teemu Haapaniemi, Keijo Laitinen sekä Kari Salli. Levy on tuotettu Kokkolassa Kari Sallin studioilla. T.T. Purontakan levy-yhtiönä on Olarin Musiikki Oy. •

T.T valitsee tarkkaan laulut, joita levyttää ja esittää yleisölle. Hän suhtautuu työhönsä vakavasti ja tekee sitä kaikella kunnioituksella perinteiseen suomalaiseen musiikkiin ja suomalaisiin iskelmämusiikin luojiin. Tämän myötä hänen suosionsa on kasvanut entisestään tanssilavoilla ja ravintoloissa.

HMC OHJELMAMYYNTI YLPEÄNÄ ESITTÄÄ

uonna 2002 perustettu orkesteri on tähän asti taivaltanut nelimiehisenä kokoonpanona esittäen kahden kitaran, basson ja rumpujen voimin rautalankatyylistä materiaalia. Nyt on kuitenkin viiden mies, kosketinsoittaja, astumassa toimintaan mukaan. Rautalankaa ei kuitenkaan jätetä. - Rautalankatyyli tulee edelleen pysymään musiikkimme pohjana. Se, mitä kaikkea kosketinsoittaja tuo bändin sointiin mukanaan, emme vielä ihan tarkkaan tiedä, Henri Potkonen mainitsee. Orkesteri on olemassaolonsa aikana tuottanut myös muutamia äänitteitä. Omakustannesinglet julkaistiin 2003 ja 2005. Ne sisältävät bändin omia kappaleita. Kesällä 2007 julkaistiin ensimmäinen pitkäsoitto, joka sekin oli vielä omakustanne. Levy ylsi myös radiotoimittajien kuukauden levy- äänestyksessä kolmannelle sijalle. Seuraava single kokoonpanolta tulee ulos

alkuvuodesta 2008. TAVOITTEENA AMMATTILAISUUS Kaikilla orkesterin jäsenillä on soittamisen lisäksi myös päivätyö. Noin viidenkymmenen keikan vuosivauhti ei yksistään vielä elätä, mutta tulevaisuudessa Potkonen toivoo tilanteen olevan toinen. - Tosissaan olemme liikkeellä ja ammattilaisuuteen tähdätään. Nyt siihen on hyvät mahdollisuudet, kun pääsimme vielä Extraviihteen palvelukseen, Potkonen analysoi. Tähänastiset keikat ovat suurelta osalta painottuneet pienempiin esiintymispaikkoihin ja –tilaisuuksiin. - Joitakin isompia tanssilavakeikkojakin olemme toki tehneet, mutta jatkossa tähtäin juuri lavoille. Näistä muutamista keikoista isommille tanssipaikoille on ollut hurjasti apua oppimismielessä, ja ainakin tanssijoiden vaatimustaso on tullut tutuksi.

Nöyränä olemme lavoille menossa, mutta emme nöyristele, Potkonen heittää. Henkka & Kulkurit aikovat jatkossakin antaa musiikin tehdä työn puolestaan. Monipuolinen, hyvin harjoiteltu ohjelmisto on Potkosen mielestä yksi avain menestykseen. Myös sellainen luonnollinen olemus ja esiintyminen tulevat jatkossakin näkymään. Henkka & Kulkurit on: Henkka Potkonen (laulu ja kitara), Pete Honkala (kitara), Martti Peussa (koskettimet), Mikko Raivio (basso) ja Toni Salminen (rummut). Uusi miehitys kosketinsoittaja mukaan lukien tekee ensiesiintymisensä joulukuun alkupuolella. Potkonen heittääkin asian tiimoilta terveisensä suomalaiselle tanssikansalle: - Ensi keväänä on jo täysi vauhti päällä uudella ilmeellä – tulkaa katsomaan! •

Anna Hanski

Isto Hiltunen

Annika Eklund

Tiina Pitkänen

Neljänsuora

Suvi Teräsniska

The Ratzz

Juha Metsäperä

Sirpa Jokinen

Johanna Piipponen

Antti Raiski

Sanna-Mari Titov

SINUA PALVELEE: Petri Pirttikangas +358 50 353 6353 petri.pirttikangas@hmc.fi

HMC - Helsinki Music Company Oy PL 74 00211 Helsinki www.hmc.fi

TANSSI

TANSSIVIIHDE -LEHTI 4/2007

KOKO SUOMI TANSSII

HAASTATTELUSSA

MARCO BJURSTRÖM

Tällä palstalla haastattelemme suomalaisia julkisuuden henkilöitä; miten tanssi ja musiikki kuuluvat heidän elämäänsä sekä miten he kokevat sen merkityksen.

TEKSTI: HEIKKI MERIHAARA, KUVA: MARCON KUVAPANKKI (KANSIKUVA; MARKO RANTANEN)

Tanssia, show’ta, hymyä ja naminamia on Marco Bjurströmin elämässä niin paljon, että jokainen suomalainenkin on saanut siitä osansa. Marco on tullut tutuksi television musiikki- ja tanssiohjelmista ja lehtien palstoilta. Hän kiertää Ritva Enäkosken kanssa yrityksissä kertomassa, miten meidän tulee esiintyä ja mistä saamme voimavaroja. Marcolla on ollut sormensa pelissä myös lukuisissa musikaalikoreograﬁoissa sekä -ohjauksissa. Mitä tanssi sinulle merkitsee? – Tanssi vei minut nykyiselle uralleni. Se on mukana kaikessa mitä teen. Tanssi on työ, elämäntapa ja ennen kaikkea väline saada ihmiset oivaltamaan, miten elämänlaatua voisi kohentaa. Millaisia ovat ensimmäiset tanssimuistosi? – Ensimmäiset omat tanssikokemukseni ajoittuvat kansakoulun neljännelle luokalle ja Prinsessa Ruusunen -musikaaliin. Konkreettisemmaksi tanssiharrastus muuttui, kun menin 12-vuotiaana Aira Samulinin tanssikouluun Helsingissä. John Travolta ja Saturday Night Fever kutsuivat! Kuinka ajatus tanssikoulusta syntyi? – Pääsin puolivahingossa Samulinin tanssikoulussa opetta-

jaksi. Teimme keikkoja Airan johdolla. Se tuntui kivalta ja sitä halusin tehdä lisää. StepUp syntyi yhteisestä halusta kehittää showtanssia. Perustamishetkellä vuonna 1987 olin 21-vuotias. Teimme niin hienoa show’ta kuin osasimme, täysillä eteenpäin. Tässä sitä vielä mennään! Showtanssista on tullut ihan salonkikelpoista. Kuinka tulit ruutukasvoksi? – Vuonna 1997 teimme StepUpin kanssa seitsemänosaisen televisiosarjan. Muuten tanssi loisti monta vuotta poissaolollaan. Haaveenani oli, että joraaminen pääsisi jossain vaiheessa oikeuksiinsa. Tein Me kastelijat –sarjaa sekä BumtsiBumia, joka nosti minut varsinaisesti ruutukasvoksi 230 jaksollaan vuosina 1997¬-2005. Sitten kuulin huhuja Tanssii tähtien kanssa -ohjelmasta, jota lähetettiin Iso-Britanniassa. Innostuin formaatista. Samaan aikaan minut pyydettiinkin mukaan palaveriin suunnittelemaan Suomen-versiota ohjelmasta. Mitä Tanssii tähtien kanssa merkitsee suomalaisille? – Se on nostanut tanssia uudestaan puheenaiheeksi ja harrastukseksi. Vaikka Tanssii tähtien kanssa perustuukin kilpatanssiin, se puhuu samalla kaikkien tanssilajien puolesta. Jokainen voi oppia tanssimaan, kun ei aseta rimaa liian korkealle. Millaisia ajatuksia Suomen voitto Eurovision tanssikilpailussa herätti? – Katja Koukkulan ja Jussi Väänäsen voitto oli ansaittu. On hienoa, että uuden kilpailun ensimmäinen voittajamaa on Suomi. Itse kilpailu tuntui aika lailla vitsiltä. Kaikki parit eivät olleet kovatasoisia ja monet olivat vain lähteneet pitämään hauskaa. Nähtäväksi jää, miten kilpailu kehittyy. Nykymuodossa sillä ei ole paljonkaan elinmahdollisuuksia. Itse toivoisin, että Eurovision tanssikilpailu voisi proﬁloitua kaikkien tanssilajien kilpailuksi. Näin tehtiin Euroviisuissakin musiikin suhteen. Kun luovuuden portit avautuvat, siitä tulee mielenkiintoinen sillisalaatti. Mitä työpäiväsi sisältävät? – StepUp Show Schoolissa opetan kolmesti viikossa yhteensä kymmentä eri ryhmää. Lisäksi pidän satunnaisia kursseja maakunnissa. Mukaan mahtuu yrityksille suunnattuja tanssituokioita ja -kursseja. Työni on suloinen sekamelska viestin-

PYÖRÄTUOLITANSSILLE OMA YHDISTYS

TEKSTI: PIRJO MALMBERG-TARVONEN

Suomen pyörätuolitanssiseura ry perustettiin syksyllä 2006 Porvoossa. Toiminta kattaa kuitenkin koko Suomen.

euraan voi liittyä varsinaiseksi jäseneksi tai kannattavaksi jäseneksi. Kotisivut saimme loppukesällä ja osoite on www.pyörätuolitanssi.ﬁ. Kotisivuilla on tietoa mm. pyörätuolitanssista, seuran tapahtumista, säännöt ja valokuvia. Seuran toiminnan tarkoituksena on edistää ja kehittää pyörätuolitanssin harrastus- ja kilpailutoimintaa. Toimintamme on monipuolista. Järjestämme pyörätuolitanssin neuvonta- ja harjoitustilaisuuksia, näytöksiä, koulutusta, kilpailuja ja pyörätuolitanssitapahtumia. Näitä kaikkia voi meiltä myös tilata. Hankimme ja ylläpidämme yh-

teyksiä vammaisjärjestöihin sekä tanssiliikunnan ja soveltavan liikunnan järjestöihin. Kannustamme jäseniämme paikalliseen kerhotoimintaan. Pyörätuolitanssi soveltuu henkilöille, joilla jokin liikuntarajoite estää tavallisen tanssimisen. Kaikki tanssit voidaan soveltaa pyörätuolitanssijoille, vain mielikuvitus on rajana. Haluamme rohkaista niin liikuntavammaisia kuin jaloillaan liikkuvia, koska rohkaisua tarvitsevat molemmat. Tanssiminen tuo ihmisen esille, se on aina enemmän tai vähemmän esiintymistä. Arkuus ja ujous alussa ovat luonnollinen reaktio, joka on ymmärrettävää. Liikun-

tavamma tuo tanssiin lisähaasteen ja se voi alussa tuntua jopa vaikealta. Hyvässä ohjauksessa tanssin ilo kuitenkin löytyy melko helposti. Tanssijan asenteella on siihen suuri vaikutus. Tanssitaidon saaminen vaatii harjoitusta kaikissa tanssimuodoissa. Pyörätuolitanssia voi tanssia duonakin eli kaksi pyörätuolilaista yhdessä, mutta paritanssi combi-tyylillä on paljon suositumpi tanssimuoto. Ja siihen tarvitaan pystytanssijoita. Myös pyörätuolitanssia taitavista tanssinohjaajista ja -opettajista on huutava puute Suomessa. •

tää, valmennusta ja juontamista. Musikaaliprojektejakin on tekeillä. Muuttuuko suhtautuminen tanssiin iän mukana? – Kyllä. Lapsille se on leikkimistä, hauskanpitoa ja ajanviettoa. Jo noin 13-vuotiaana monet haaveilevat esiintymisistä ja tanssiin liittyvästä ammatista. Osa tiivistää treenaamista ja hioo taitonsa äärimmilleen. Yli 20-vuotiailla suhtautuminen muuttuu rennommaksi. Tanssin avulla ihmiset pitävät huolta kehostaan ja mielestään. Osa aikuisoppilaista uskaltautuu tunneille vasta tuolloin, kun toiset ovat tanssineet jo nuorena. Perhe, työ ja opiskelu verottavat nuorten aikuisten tanssiharrastusta. Mitä ajattelet lavakulttuurista? – Se on suomalainen juttu, josta voimme olla ylpeitä. Ihmiset viettävät aikaa yhdessä lavoilla ja harrastavat samalla liikuntaa. Intohimoiset lavatanssijat eivät käytä aikaansa kaljan kittaamiseen tai seiniin nojailuun – he tanssivat koko illan. Lavakulttuuri on elänyt monenlaisia vaiheita. Uskoisin, että lavoja on nykyisin oikeassa suhteessa harrastajamääriin verrattuna. Näetkö mitään uhkakuvia tanssilavoille? – Jonkinlainen murrosvaihe on väistämättä edessä. Nykylavojen imago on hieman vanhanaikainen. Tanssilavoille pitäisi saada houkuttimia myös nuoremmille. En tosin osaa vastata, mitä se olisi. Artistit tekevät huikeaa työtä kulkiessaan tuhansia kilometrejä työn perässä. Esiintymisolot eivät aina ole imartelevia. – Vuosia sitten tein Jari Sillanpään kanssa yhteistyötä ja kävin katsomassa muutaman keikan. Ihmettelin sitä, kuinka keikoista muodostui konsertin ja lavatanssien välimuotoja. Lavan edessä oli suuri määrä ihmisiä vain katsomassa, jolloin tanssijoille jäi vähemmän tilaa. Eihän siinä silti mitään pahaa ole. Ehkä se on sitä toivottua kehitystä? Harrastatko itse perinteisiä tansseja? – En juurikaan. Pitäessäni nuorempana showtanssikursseja muun muassa Lapissa saatoin istua illalla ravintolassa ja lupautua jonkun kanssa lattialle. Kun yhden tanssin jälkeen istuin pöytään syödäkseni, ihmiset tulivat jonossa hakemaan minua parketille. Monet loukkaantuivat, kun kieltäydyin. Heidän mielestään tanssinopettajan kuului tanssia. Kunnioitan tanssiharrastusta paljon, mutta paritanssi ei ole minun juttuni. Millaista tanssimisen pitää olla? – Tanssissa tunne, liike ja musiikki kohtaavat toisensa. Luonnollisuus on tärkeää – ahdistun väkinäisestä vääntämisestä. Kun keho ja mieli ovat synkassa keskenään, homma luistaa. Jos joku miettii tunneillani oikeita askeleita, saatan sanoa: älä niistä askelista murehdi, anna mennä vaan! •

SUSELIN OHJAAJAKOULUTUKSEN SUOSIO ON HUIMA!

Paritanssia harrastavien ihmisten määrä on viime vuosina ollut selvässä kasvussa ja yhä useampi haluaa tanssimisesta pysyvän harrastuksen eli pelkän alkeiskurssitoiminnan pyörittäminen ei enää tyydytä harrastajakuntaa.

eurat ovat onneksi reagoineet tähän ja kouluttavat ohjaajia sekä alkeis- että jatkotasolle. Suselin ohjaajakoulutuksessa on meneillään 8. vuosikurssi ja koulutettuja seuratanssinohjaajia on kentällä jo melkoinen määrä. Tällä hetkellä meneillään olevissa starttiosiossa ja perusohjaajakoulutuksessa on yhteensä lähes 70 ohjaajakokelasta. Perusohjaajakoulutus antaa valmiudet alkeiskurssien pitämiseen eri lajeissa, joten eri puolille Suomea levittäytyy tulevan marraskuun tenttiviikonlopun

jälkeen taas uusi ja innokas joukko, joka on valmis vastaamaan kentän haasteisiin perusteellisen koulutuksen jälkeen. Koulutus herättää valtaosassa mukanaolijoita ehtymättömän tiedonjanon ja yhä useampi ohjaajista hakeutuukin ohjaajien jatkokoulutukseen ja käy sen jälkeen täydentämässä tietojaan liiton järjestämissä täydennyskoulutuksissa tai Oulussa avoimessa ammattikorkeakoulussa. Lisäksi osa ohjaajista kouluttautuu eteenpäin tanssinopettajiksi suorittamalla Suomen Tanssinopettajaliiton seuratanssinopet-

tajatutkinnon. Ohjaajakoulutustiimi kokee ohjaajien tiedonjanon erittäin arvokkaana; tanssiminen on elävää ja muuttuvaa kulttuuria joten sen parissa työskentelevien pitää päivittää tietojaan jatkuvasti. Koulutusten suosiosta kertoo myös se, että koulutussykliä muutettiin kentältä tulleiden toiveiden mukaan ja uusi ohjaajien jatkokoulutus aloitetaan jo tammikuussa 2008. Ohjaajakoulutukseen voi tutustua paremmin liiton www-sivuilla. •

TANSSI

WWW.TANSSIVIIHDE.FI

KÄY TANSSIMAAN

Käy Tanssimaan -palsta esittelee paritanssia tanssinopettajien ja tanssinohjaajien näkökulmasta. Artikkelien kirjoittajina tulevat toimimaan pitkän linjan tanssinammattilaiset ja –ohjaajat Suomen Tanssinopettajain liiton opettajien, Suomen Seuratanssiliiton ohjaajien sekä Oulun seudun ammattikorkeakoulun kasvattien tanssinopettajien joukosta. Artikkelit lähestyvät seuratanssia eri lähtökohdista ja luvassa on mielenkiintoisia juttuja tanssinopetuksellisista asioista, tanssista kuntoilumuotona, tanssilajien kehittymisestä jne. Lukijat saavat lisäksi tutustua artikkelien kirjoittajiin, sillä jokaista kirjoittajaa on pyydetty lyhyesti esittelemään itsensä ja omaa toimintaansa seuratanssin parissa. Palstan koordinaattorina toimii Liisa Kontturi.

PERUSTAIDOISTA TANSSIKSI – PARITANSSIA LAPSILLE

TEKSTI: ELINA MAULA

Lasten opettaminen on haastavaa, mutta myös hyvin palkitsevaa työtä. Pienten lasten valmiudet oppia taitoja ovat erilaiset kuin aikuisten. Siksi lapsia opettaessa on tärkeää ottaa huomioon eri ikä-ryhmien kehitysvaiheet, jotka ohjaavat liikunnallisten taitojen kehittymistä..

arhaisvaiheessa liikunnallisten taitojen oppiminen tapahtuu leikin, jäljittelyn ja toistojen avulla. 3– 6 -vuotias opettelee perustaitoja, kuten juokseminen ja yhdellä jalalla hyppely. Lapsen mielikuvituksensa alkaa herätä ja hän ajattelee asioita mielikuvien avulla. 6-vuotias osaa jo yksinkertaisia liikeyhdistelmiä, kuten juoksu ja hyppy, juoksu ja heitto. Lapsi ymmärtää oikean ja väärän, joten yksinkertaiset sääntöleikit sopivat tämän ikäisille. 6–9 -vuotiailla perustaidot alkavat kehittyä liikemalleiksi ja edellytykset lajinomaiseen harjoitteluun paranevat. Kyseessä on ensimmäinen liikunnallinen herkkyyskausi. 10–12 -vuotiailla on menossa toinen liikunnallinen herkkyyskausi, jolloin lapsi oppii uusia taitoja nopeammin kuin missään muussa kehitysvaiheessa. Koordinaatio, tasapaino ja ketteryys ja nopeus kehittyvät. Mitä monipuo-lisemmin taitoja opetellaan varhaisten

kehitysvaiheiden aikana, sitä parempi pohja lapsella on oppia eri liikeyhdistelmiä myöhemmällä iällä. Näen tanssinopetuksen osana liikuntakasvatusta ja liikunnallisten taitojen kehitystä. Tanssi on lii-kuntaa siinä missä jääkiekkoilukin ja opettamisessa pätevät samat perusasiat. Liikunnallisia taitoja voi opettaa tanssin avulla tai oikeastaan tanssia voi opettaa liikunnallisten perustaitojen avulla. Oppiakseen sambaa, lapsen täytyy ensin osata sivulle-viereen askeleet. Se, mikä erottaa tanssin mones-ta muusta liikunnasta, on liikkeiden yhdistäminen musiikkiin. Tanssihan on musiikin ilmentämistä liikkeen avulla. Oppiessaan tekemään sivulleviereen askeleita musiikin rytmiin, lapsi oppii yksin-kertaisia tanssin perustaitoja. Opettaessani 3-6 -vuotiaiden lapsiryhmiä, painotan opetuksen monipuolisuutta, koska monipuoliset perustaidot, hermojen

ja lihasten yhteistyö, luovat perustan kokonaisvaltaiselle liikunnalliselle kehi-tykselle. Tanssituokio lapsille sisältää leikkien ja mielikuvien avulla oppimista, luovuutta kehittäviä harjoitteita, paljon toistoja, yhdessä toimimista, itseluottamuksen vahvistamista, loruja, rytmitystä, laululeikkejä ja uusia elämyksiä. Tärkeintä lapselle on kokea liikkumisen sekä tanssimisen riemu ja saada onnistumisen elämyksiä, jotka vahvistavat lapsen itseluottamusta ja saavat hänet innolla mu-kaan tanssin pariin. PARITANSSIA KOULUIKÄISILLE Lähdin alkusyksystä opettamaan paritansseja 12 -vuotiaille koululaisille. Opetus eroaa pienten las-ten opetuksesta siinä, että 12 -vuotiaat ymmärtävät jo vaikeampia sanallisia ohjeita ja heillä on kär-sivällisyyttä tehdä toistoja. Oppiminen tapahtuu vielä pääasiassa näköaistin avul-

la matkimalla, joten mallin näyttäminen on tärkeää. Haastavinta opetuksessa on se, että lapset ovat murrosiän kynnyk-sellä, jolloin parin kanssa lähikontaktissa tanssiminen vieroksuttaa. Kun avovientitansseja, kuten jenkka ja rockjive, opettaa sopivassa suhteessa sylitanssien ohella, yhteistyö parin kanssa sujuu. Kokemus on ollut kaikin puolin palkitseva ja mielestäni paritanssin yhdistäminen koulun liikuntaan on hyvä tapa ylläpitää paritanssiperinnettä. Se on oppilaille erilainen tapa tutustua musiikin tahtiin liikkumiseen, kuin perinteinen aerobic. Oulun ammattikorkeakoulu on Oulun seudulla tehnyt ahke-rasti töitä musiikkiliikunnan ja paritanssin levittämisessä koulumaailmaan ja toivoisinkin, että myös muualla otettaisiin rohkeasti paritanssi mukaan kouluopetukseen jo alaluokilla. •

HENKILÖKUVA ELINA MAULA Elina Maula on ollut musiikin, liikunnan ja käsitöiden parissa koko ikänsä. Käsityöt olivat viedä mennessään, mistä muistona vaatetusartesaanin paperit. Reippaana ja liikkuvaisena opiskelu liikunnan parissa veti kuitenkin puoleensa ja elämä vei Rovaniemelle opiskele-maan liikunnanohjaajaksi. Tanssi tuli elämään mukaan jo varhaisessa vaiheessa, ensin joukkuevoimistelun ja myöhemmin seuratanssien muodossa ja sitä kautta löytyi lopulta se oma tie. Elinalla on takanaan monipuolinen liikunta-alan koulutus. Opetustyössä kokemusta on ker-tynyt tanssinopetuksesta ja liikunnanohjauksesta niin lasten, nuorten kuin vanhempienkin parissa. Tällä hetkellä Elina opiskelee Oulun seudun ammattikorkeakoulussa tanssinopet-tajaksi seuratanssin puolella ja kilpailee aktiivisesti seuratanssissa sekä SUSEL:n cupissa että Suomen Lavatanssicupissa. Koulun ulkopuolinen opetustyö on vielä vähäistä, mutta tulevaisuudessa tavoitteena on tehdä töitä tanssin parissa omassa yrityksessä.

•TANSSITARVIKKEET•HARJOITUSASUT• •TANSSIMUSIIKKI•TANSSIKENGÄT•

Pitkäkatu 35, 44150 Äänekoski GSM 040 505 2507 E-mail: dancestopoy@pp.inet.

TERVETULOA TUTUSTUMAAN!

www.dancestop.

ELÄMÄNILOA PYÖRÄTUOLITANSSISTA Tanssi on liikuntamuoto, joka on kehittää koordinaatiota, parantaa istuma-asentoa, ryhtiä ja kuntoa. Tanssi tekee saman niin pyörätuolilaiselle kuin pystytanssijalle. Tanssimisesta tulee iloinen mieli. Tanssiharrastus tuo uusia ystäviä ja tuttavuuksia niin tanssilavoilta, kursseilta kuin kilpailuistakin. Pyörätuolitanssista on tullut meillekin vuosien myötä elämäntapa.

Pirjo Malmberg-Tarvonen ja Stig Tarvonen tanssahtelemassa Kaarinan Littoisten lavalla viime kesänä.

TANSSI

TANSSIVIIHDE -LEHTI 4/2007

limme kokeilleet tanssia pyörätuolin kanssa satunnaisesti muutaman kerran juhlissa tai laivaristeilyillä. Emme silloin tienneet, että se oli oikea tanssilaji. Teki vain mieli tanssimaan. Tanssimme herätti myönteistä huomiota. Ihmiset tulivat tervehtimään meitä ja kertomaan, että heidän joku tuttu tai omainen on pyörätuolissa ja kannustivat meitä liikuttuneina. Saamamme huomio ihmetytti meitä. Varsinainen pyörätuolitanssin

harrastus sai ensi kipinän syksyllä 2000, kun Porvoossa järjestettiin pyörätuolitanssitapahtuma. Huomasimme paikallislehdessä ilmoituksen, ja niinpä olimme matkalla tähän tilaisuuteen oikeastaan tietämättä, mihin olimme menossa. Lähtökohta oli, että piti löytää jokin liikunnan laji, jota voi pyörätuolistakin käsin harrastaa. Jännitti ja pelotti. Tilaisuudessa oli paljon väkeä. Tanssiminen oli mielettömän hauskaa. Tanssin huuma loppui lyhyeen

vakavan sairastumisen takia, josta toipuminen kesti pari vuotta. Kipinä jäi kuitenkin kytemään. Liityttyämme Invalidiliiton jäseniksi alkoi meille tulla liiton lehti, jossa oli sitten ilmoitus Peurungassa järjestettävästä kahden päivän pyörätuolitanssikurssista. Pohdimme asiaa vain pienen hetken, jos sitäkään. Odottavin mielin läksimme Peurunkaan keväällä 2002. Takana oli monta pitkää vaikeaa vuotta. Kurssilla kääntyi elämässämme uusi lehti, hurahdimme lopullisesti tanssiin. Useita pyörätuolitanssikursseja on tullut ja mennyt sen jälkeen, mutta jotain aivan ihmeellistä tapahtui jossain syvällä sisimmässä tuona kevättalven viikonloppuna. Sitä muistelemme vieläkin. Tanssikokemuksemme ovat peräisin nuoruuden aikaisilta tanssilavoilta. Pyörätuolitanssissa alkutuntemus oli, että kaikki piti aloittaa alusta. Emme tienneet pyörätuolitanssista yhtikäs mitään. Harjoittelu oli aloitettava perusaskeleista ja kuvioista. Sitten alkoi hillitön pyörätuolin säätäminen. Kokeilujen ja kokemuksen kautta siitä tuli hyvä. Hyvin pian huomasimme, että pyörätuolitanssi on välineurheilua, mutta että tavallinen aktiivipyörätuoli voi muuttua kelpo tanssituoliksi sopivin säädöin ja muutoksin. ENSIMMÄINEN KILPAILUKOKEMUS OLI HUIKEA Homma alkoi sujua ja kiinnostus kilpailemiseen heräsi. Suomessa ei ole vuosiin järjestetty pyörätuolitanssikilpailuja ja sen vuoksi kiinnostuimme Hollannissa vuosittain järjestettävistä avoimista pyörätuolitanssikisoista. Ne pidetään aina pääsiäisenä. Olemme osallistuneet näihin kisoihin kaksi kertaa. Ensimmäisellä kerralla saimme kaksi se-

mifinaalisijaa ja yhden finaalin 5. sijan. Sitten päätimme keskittyä vakiotansseihin ja kilpailla tasoa ylemmässä eli amatööriluokassa. Pääsimme semifinaaliin, mikä oli tavoitteemme, mutta jota emme uskoneet saavuttavamme. Läksimme ensimmäisiin kisoihin samalla mentaliteetilla kuin koko pyörätuolitanssin harrastukseen silloin alussa: eli ei minkäänlaista tietoa siitä, mihin oikeastaan olimme menossa. Kilpailussa käytettiin englannin kieltä, mutta hyvin paljon myös hollannin kieltä. Piti kuunnella tarkkaan, milloin oma vuoro oli. Kommelluksiakin sattui. Ensimmäinen tanssi, hidas valssi, alkoi soida. Reitti lavalle oli tukossa ja paniikissa tungeksimme tanssilattialle. Hidas valssi kuitenkin lievitti jännitystä. Tanssi alkoi sujua, ja kun kaikki ensimmäisen kierroksen tanssit oli tanssittu, tuli tunne, että siinäkö se nyt oli. Mieli teki takaisin tanssilattialle. Kipinä kilpailemiseen heräsi. Saimme tanssia tuon viikonlopun aikana monta kierrosta kumpanakin päivänä. Olimme väsyneitä, mutta onnellisia. Oli mitalikin kotia tuotavaksi, mikä oli iloinen yllätys. TANSSITAITO Tanssitaito ei ole syntynyt tuosta vain. Se on vaatinut paljon työtä ja harjoittelua, nyt jo kuudetta vuotta. Kilpaileminen ei ole pääasia, mutta esiintyminen ja kilpailu ovat olleet tehokasta harjoittelua ja oppia tavallisten treenien lisäksi. Tämä sopii meille, mutta jokainen tanssin harrastaja voi asettaa omanlaisensa tavoitteet. Tärkeitä on, että tanssi on hauskaa. Lavatansseista haemme paitsi ilonpitoa myös tanssikuntoa ja väistämisen taitoa. Pyörätuolitanssin ohjaajista on ollut pulaa. Tavallisen tanssin ohjaaja ei automaattisesti ole pystyvä pyörätuolitanssin ohjaaja. Ne muutamat harvat aktiivisesti pyörätuolitanssia ohjaavat henkilöt Suomessa on nopeasti lueteltu. Lisää kaivattaisiin ja pian. Pyö-rätuolitanssin ohjaaminen vaatii nöyrää ja kärsivällistä mieltä, koska tanssin soveltami-

TEKSTI: PIRJO MALMBERG-TARVONEN JA STIG TARVONEN KUVAT: JAANA VUORENPÄÄ

nen erilaisten liikuntavammaisten tanssijoiden toimintakykyyn vaatii luovuutta, joustavuutta ja aktiivista kuuntelutaitoa. Suomen pyörätuolitanssiseura ja SIU järjestävät kursseja myös tanssinohjaajille. Kursseilla opetetaan

ja tutustutetaan tanssinohjaajat tähän erilaiseen tanssin elementtiin niin pyörätuolitanssijana kuin pystytanssijana. Molemmat ovat tärkeitä osata, koska muuten ei voi ymmärtää, mistä pyö-rätuolitanssissa on kysymys. •

TANSSI NIINKUIN SOITTAISIT! Viihteen Valtatie V2

Liikuntatie 4 Harjavalta

La 2. 2. 2008 Klo 12-16 Tanssimusiikin perusteet Mikä tekee foksista foksia tai jivestä jiveä? Tutustumme tuttujen rytmien perusteisiin kuuntelemalla ja kokeilemalla - TANSSIMALLA! Klo 16.30-18.30 Lattarien lumoissa Tutustumme lattareille tyypilliseen liikkumistapaan ja tanssin alkeisiin Lassen musisoinnin tahdittamana. Tule mukaan ja NAUTI! Kurssille voivat osallistua sekä vasta-alkajat että pitemmällä olevat tanssijat. Kurssin hinta 40 ��31.12.-07 asti, 1.1.-08 jälkeen 45 � Ilm. enn. vmk@vietavanhyvaa.net tai p. 040 4154 250

Edullinen tanssipaketti! HOTELLI HIITTENHARJU. Liisa Kontturi Lasse Paasikko Sis. tanssilippu V2, majoitus, aamiainen. p. 02-5311600 dipl.tans.opettaja muusikko

Illan orkesteri Finlanders

www.vietavanhyvaa.net

WWW.TANSSIVIIHDE.FI

K Y S Y BUFFETIN PUOLELTA

TANSSI

Tällä palstalla lukijat voivat kysyä mieltään askarruttavia tanssikulttuuriin liittyviä kysymyksiä. Vastauksia julkaistaan mahdollisuuksien mukaan ja ne ovat luettavissa myös verkkosivustollamme. Vastaajina toimivat Liisa Kontturi, Lasse Paasikko, Markku Laaksonen, Pentti Teräväinen, Petri Riento ja Sakari Kesonen.

LIISA

LASSE

MARKKU

Kysymyksiä voit lähettää sähköpostitse osoitteeseen: jaana@tanssiviihde.ﬁ, tai verkkosivustomme; www.tanssiviihde.ﬁ palautelomakkeella sekä myös postitse: Jaamedia/Tanssiviihde lehti, PL 57, 33711 Tampere Merkitse kuoreen viite “ Kysy Buffetin Puolelta”

PENTTI

PETRI

SAKARI

LIISA KONTTURI vastaa mielellään tanssimista, tanssitekniikkaa ja tanssilajeja koskeviin kysymyksiin. LASSE PAASIKKO vastaa parhaimman mukaan tanssimusiikkia koskeviin kysymyksiin.

MARKKU LAAKSONEN vastaa esim. alan yleistä kehitystä, taloutta, markkinointia, rakenteita ja mediaa koskeviin kysymyksiin. PENTTI TERÄVÄINEN vastaa äänitteitä, artisteja sekä erilaisia hittilistoja koskeviin kysymyksiin.

PETRI RIENTO vastaa pääasiassa liittoa, sen kehitystä, ja liiton linjauksia koskeviin kysymyksiin. SAKARI KESONEN vastaa tanssi-illan järjestämiseen ja valtakunnallisesti neuvoteltuihin sopimuksiin liittyviin kysymyksiin.

Mitä ohjelmatoimistot oikeastaan tekevät? Hyvä kysymys. Monella saattaa olla sellainen mielikuva, että toimisto “vain” myy ja vetää välistä. Nykyisin toimistot tarjoavat artisteille kuitenkin erittäin laajan palvelupaketin, johon kuuluvat myyntityön lisäksi mm. rahoitus, laskutus, sopimus- ja palkkahallinto tilityksineen (mm. verot ja lakisääteiset työnantajamaksut), matkojen ja majoitusten järjestelyä, tiedottamista, web-sivujen ylläpitoa, mainosten suunnittelua ja lähettämistä, yhteissuunnittelua levy-yhtiön kanssa, urasuunnittelua, jne. Toimiston tehtäväkokonaisuus voi lähennellä manageritehtäviä, tosin vain ohjelmatoimiston vaatimattomammalla myyntipalkkiolla. Osa toimistoista on erikoistunut asiakassopimuspalveluihin, eli he tarjoavat kokemuksensa ja verkostonsa niiden ohjelma-ostajien käyttöön, jotka haluavat käyttää ammattilaisten palvelua hankinnoissaan. Lyhyesti: ohjelmatoimiston palvelu on tänä päivänä asiantuntijapalvelua samaan tapaan kuin vaikka tilitoimistot, isännöintitoimistot, lakiasiaintoimistot, yms. tarjoavat. Vastaajana Markku Laaksonen

Mä mistä löytäisin sen laulun? Olen etsinyt jo pitkään levyä, jonka laulusta muistan vain pätkän tekstiä ja melodiaa. Osaatko neuvoa, miten pääsen tuon kotimaisen tanssikappaleen jäljille? Levyn metsästys on helpointa internetin avulla, mutta ei helppoa kuitenkaan. Tee näin: kirjoita muistamasi teksti Google-hakukoneeseen. Jos muistit oikein, näyttöön ilmestyy parhaassa tapauksessa hakutulos, josta kappaleen nimi selviää. Jos tunnet paikallisia muusikoita, he saattavat muistaa kappaleen nimen saman tien. Jos tiedät tai arvaat kappaleen nimen, kirjoita Googleen ”äänitearkisto” ja löydät Suomen äänitearkiston sivuille. Kirjoita kappaleen nimi oikeaan kohtaan, paina enter ja kas – kone ehdottaa levyjä, joilla tuo kappale on. Varsinainen etsintä alkaa tästä. Ensin kannattaa kääntyä palvelevan levykaupan (niitäkin on!) puoleen. Asiantuntija selvittää koneeltaan, onko kappale saatavilla. Useimmat vanhat levyt on loppuunmyyty tukusta, joten seuraavaksi kannattaa etsiä netissä toimivista levykaupoista ja käytettyjä levyjä välittävistä paikoista kuten Huuto.net ja Keltainen pörssi.

Jos kyseessä on edelleen aktiivinen artisti, apua voi saada myös hänen nettisivuiltaan. Useimmilla artisteilla on joko oma tai fanikerhon nettisivu. Siellä tiedetään, onko kappale saatavilla tai haluaako joku luopua omastaan. Vanhempia levyjä voi etsiä divareista, kirpputoreilta, levymessuilta ja levynkeräilijöiltä. Vaikeimmin löydettäviä ovat sellaiset takavuosien kappaleet, joita ei ole koskaan julkaistu LP- tai CDlevyillä. 78-kierroksen gramofonilevyt, vanhat LP-levyt, vinyylisinglet ja neljän kappaleen EP-levyt ovat harvinaisia ja siksi niin kiinnostavia keräilykohteita. Vastaajana Pentti Teräväinen

MINUN TARINANI - HELENA VIRMALAINEN

TANSSIVA KOKKI

Minun tarina alkaa jo nuoruudesta. Kun kaverit kuuntelivat Pelle Miljoonaa ja Eppu Normaalia, minun korvaani kuulosti hyvältä Erkki Junkkarisen ”Ruusuja hopeamaljassa”, en sitä toki silloin ääneen uskaltanut tunnustaa.

anssi tuli todenteolla elämääni kun aloitin työt Härmän Kuntokeskuksessa. Tanssia harrastava poikaystävä tuli silloin myös mukaan kuvioihin. Häneltä opin kaikki perustanssit. Ajan mittaan poikaystävä unohtui, mutta tanssi jäi. Härmän Kuntokeskus on myös jäänyt elämääni. Olen työskennellyt siellä kokkina jo 22

vuotta. Tanssimusiikkia on tarjolla lähes joka ilta ja maamme eturivin artistit ovat saaneet tanssijalan vipattamaan useasti. Monta pihviä on käännetty humppaa nytkytellen. Työkään ei tunnu läheskään niin raskaalta, kun korvissa soi hyvä musiikki. Ensimmäinen tanssikauteni oli vuosina 1985–1996, ennen ”sota-aikoja”, kuten eräät

Tanssikaverit kuvaan: Tangomarkkinahumussa Anne Puranen, Aapo Kauppinen, Helena Virmalainen ja Harri Salmi

TEKSTI JA KUVAT: HELENA VIRMALAINEN

tanssituttavani vinoilevat. Silloin tanssin kyllä aivan hullun lailla. Erään kesäloman saldo oli 22 tanssilippua ja noin. 7000 km auton mittarissa. Äidin kommentti olikin, että ”kyllä tuollainen tanssiminen käy jo työstä”. Voi sitä nuoruuden intoa, silloin tutustuin lavoihin ympäri Suomenmaata. Pitkä, komea mies asteli elämääni vuonna 96 ja siinä rakkauden huumassa tanssi unohtui muuta-maksi vuodeksi. Palasin tanssin pariin kuitenkin uudelleen 2000-luvun alussa. Onneksi taidot eivät olleet ruostuneet ja tuttavia, vanhoilta hyviltä ”sota-ajoilta”, pyöri vielä tanssikuvioissa mukana. Mikä mukavinta, minua ei ollut unohdettu. ”Pohjanmaan tuulitukkaa” tai ”Eloveena-tyttöä” oli jopa kaivattu. Tänä päivänä harrastan tanssia, ehkä hieman harkitummin tai ainakin yritän. Tanssi on kuin piru, kun sille antaa pikkusormensa, niin sepä vie koko käden. Tanssimassa käyn niissä hyviksi havaituissa paikoissa, jotka löysin silloin aikaisemmin. Tanssista saa niin uskomattoman paljon voimavaroja elämään ja jaksamista arkiseen aherrukseen. Tanssittajani ovat ikähaitarissa 16-70 vuotta. Keskustelut tanssin aikana heidän kanssaan ovat monesti hyvin mielenkiintoisia ja erilaisia. Vanhemmilta herroilta saan arvokkaita neuvoja elämän varrelle ja nuoremmille, voin jo itsekin lausua muutaman opetuksen sanan. Tanssikursseja en ole koskaan käynyt ja voisinkin todeta, että pojat lavoilta, ovat opettaneet ja ”kurssittaneet” minua matkan varrella. Iso kiitos siitä heille! Jokainen käynti tansseissa on yhdenlainen tanssikurssi. Suljen vain silmät ja antaudun tanssittajan ja rytmin vietäväksi. Monesti onnistuneen tanssireissun jälkeen onnellinen hymy jää kasvoille, moneksi päiväksi, eikä mei-

Kokki Helena Virmalainen ja työkaverinsa vuoropäällikkö Pasi Holkkola

naa lähteä kulumallakaan. Seinäjoen tangomarkkinoiden aikana tanssivat ystäväni majoittuvat kodissamme. Silloin aviomieheni ei-tanssiva ystäväpiiri ja minun tanssihullut kaverit kohtaavat meillä ja toivonkin aina, että joku heistä hurahtaisi tanssin lumoavaan maailmaan. Terveiset kaikille tanssitutuilleni. Lavoilla nähdään ja parketilla liidellään!

TANSSIVIIHDE -LEHTI 4/2007

SEURATANSSINOHJAAJAT KOULUTTAUTUVAT

TAPAHTUMAKALENTERI SUSEL jäsenten ilmoittamat tapahtumat. Tiedot löytyvät kokonaisuudessaan verkkosivuiltamme www.susel.ﬁ

SEURATANSSIN PERUSOHJAAJAN KOULUTUS (96t) Koulutus alkaa Ilmajoella 18.-20.1.2007 ja on tarkoitettu starttikurssin

Lyhenteet: TK - tanssikurssi tai -leiri, CUP - SUSEL CUP Lavatanssikilpailu,

käyneille tai näyttökokeen antaneille ohjaajakokelaille.

MUU - muu tilaisuus, KON - konsertti, TAP - tapahtuma, KOU - koulutus

SEURATANSSINOHJAAJIEN JATKOKOULUTUS (96t)

TK / Syksyn ja kevään ajan aina 30.4 asti / Tanssivalmennusta Presidentti Clubilla / keskiviikkoisin klo 19-20 / Sokos Hotel Presidentti, Helsinki / www.staditanssii.ﬁ

Koulutus alkaa Ilmajoella 18.-20.1.2007 ja on tarkoitettu seuratanssin

TK / Syksyn ja kevään ajan aina 30.4 asti / Tanssiseura Saiset ry:n viikkoharjoitukset/ ti klo 19-21 Palvelutalo ke klo 19-21 - Myllymäki / www.saiset.net

perusohjaajakoulutuksen käyneille.

KON / 4.-16.11/Matti ja Teppo -konserttikiertue / www. auraviihde.ﬁ

SEURATANSSINOHJAAJIEN TÄYDENNYSKOULUTUS (16-20t)

KON / 9.-19.11./ Sinitaivas 20 v -juhlakonserttikiertue / www. auraviihde.ﬁ

Ilmajoella 19.-20.1.2007. Koulutukseen voivat osallistua Suselin ohjaajat ja muut aktiivisesti

TK / 24.11 / Timo Arstila ja Anne Jänkälä Kiuruvedellä / Lava-Jive, Bugg / www.vuskarit.urli.net

seuratanssinopetustoiminnassa mukana olevat.

TAP / 5.12 / Itsenäisyyspäivän aaton Suurtanssit / Turkuhalli / www.auraviihde.ﬁ KON / 7.-17.12./ White Christmas -konserttikiertue / www. auraviihde.ﬁ

Tutustu koulutuksen sisältöihin ja koulutusaikatauluihin www.susel.ﬁ/koulutustoiminta

KON / 7.-17.12./ Tulkoon Joulu -kirkkokonserttikiertue / www. auraviihde.ﬁ

Kouluttajina toimivat seuratanssin huippuammattilaiset: Juhani Tahvanainen, Liisa

KON / 11-18.12./ Iloinen Joulukonserttikiertue /Finlanders ja 7 Seinähullua Veljestä/ www. auraviihde.ﬁ

Kontturi, Eija Puranen, Timo Arstila sekä tanssimusiikkikouluttaja Lasse Paasikko ja

TK / TAP / 4.-6.1.08 / SUSEL Suurleiri / useita tanssilajeja / eri opettajia / Ikaalisten Kylpylä / www.susel.ﬁ

vierailevia kouluttajia.

TK /2.2.08 / Tanssikoulu Aaltonen Kiuruvedellä / www.vuskarit.urli.net TK / 9.2 / Lattarilauantai Lappeenrannassa/ Kimmo Lasanen / www.saiset.net

Tietoja koulutuksen sisällöstä:

TK /15.-17.2.08 / Vuskarit Runnin Kylpylässä / Jive, Bugg / www.vuskarit.urli.net

koulutusvastaava Liisa Kontturi 050-443 1011, liisa.kontturi@oamk.ﬁ

TK /4.-6.4.08 / Vuskarit Runnin Kylpylässä / Foksi/Fusku, Humppa ja Valssi / www.vuskarit.urli.net TAP /26.4.08 / Stadi Tanssii -tapahtuma / Helsinki-Pavi / Salsa SM, Arg.Tango SM, valmennusta ja kilpailuja ja tanssia / www.staditanssii.ﬁ

Tervetuloa mukavaan joukkoon!

TK /26.4.08 / Tanssikoulu Onnenmaa Kiuruvedellä / www.vuskarit.urli.net

HUOM! Tanssikursseja ja myös muita yksittäisiä tapahtumia kannattaa käydä katsomassa aina myös suoraan kunkin SUSEL jäsenen ylläpitämiltä verkkosivuilta. Osoitteet löytyvät viereiseltä sivulta.

Tarkempia tietoja myös: www.susel.ﬁ Lisätiedot kursseista ja ilmoittautumiset: Eija Puranen 0400-823 824 eija.puranen@ippnet.ﬁ

Entinen osoite tai lehden saaja Etunimi Sukunimi

TANSSIKENGÄT JOKAISEEN JALKAAN Laaja valikoima, kaikki koot suoraan myymälästä

TANSSIKURSSIT NON-STOP

E-mail

Lähiosoite Postinumero

PALVELUKORTTI

Tilaan Tanssiviihde lehden alk. numerosta __/______ itselleni lahjaksi määräaikaistilaus 12 kk / 25 eur kestotilaus / 20 eur (laskutusväli 12 kk) muutan tilaukseni kestotilaukseksi irtisanon tilaukseni maksetun ajan loppuun päättymään heti osoitteen muutos alkaen ___/___200__ ajaksi ___/___200__ - ___/___200__

Postitoimipaikka

www.pilvisteps.

Puhelin

tanssikoulu

PilviSteps

Pasilan asema 2. kerros, Helsinki puh. 09-2780 0110 tai 050 566 6095 e-mail: tanssikoulu@pilvisteps.

Uusi osoite tai lahjatilauksen saaja Etunimi Sukunimi

www.tanssiviihde.fi

E-mail

Lähiosoite Postinumero

LEHDEN TILAUS

Postitoimipaikka

Tanssiviihde lehden voi nyt myös tilata suoraan kotiin. Tilausmuodot ovat: - kestotilaus / 20 € - määräaikaistilaus 12 kk / 25 € Ulkomaan postituslisä 4 eur!

Puhelin

Ilmestyy 2008 alkaen kolme kertaa vuodessa!

Kirjemaksu

c/o Jaamedia PL 57 33711 TAMPERE

Helm i Touk kuu okuu Syys -loka Kestotilaus on voimassa jatkuvasti ilman uudistamista, kunnes tilaaja irtisanoo kuu tilauksen. Jatkuva tilaus laskutetaan 12 kuukauden välein aina kunkin laskutusjakson alussa. Tilaaja voi irtisanoa jatkuvan tilauksen ilmoittamalla siitä vähintään kolme viikkoa ennen laskutusjakson päättymistä. Muutos astuu tällöin voimaan uuden laskutusjakson alkaessa. Määräaikaistilaus on voimassa 12 kk ajan, joka on samalla tilauksen laskutusjakso. Määräaikaistilaus laskutetaan määräajan alussa. Tilaaja voi milloin tahansa pidentää määräaikaisen tilauksen pituutta tai siirtyä jatkuvan tilauksen tilaajaksi ilmoittamalla siitä tilauspalveluun. Yhteyshenkilö lehden tilauksissa: Jaana Vuorenpää, GSM 050 569 1969, tanssiviihde@tanssiviihde.ﬁ Lehden voi tilata myös verkkosivuston kautta tai oheisella tilauslomakkeella.

WWW.TANSSIVIIHDE.FI

SUOMEN SEURATANSSILIITTO SUSEL RY:N

JÄSENTANSSISEURAT ALUEITTAIN

WWW.SUSEL.FI

ETELÄ-KARJALA

Ylä-Karjalan Tanssikerho Täysikuu ry, NURMES

Saimaan Seuratanssijat SaiSet ry, LAPPEENRANTA

www.oyk.ﬁ/~tanssikerho.taysikuu, 050 336 7188

www. saiset.net, 040 543 8414 POHJOIS-POHJANMAA ETELÄ-POHJANMAA

Raahen Tanssiklubi ry, RAAHE

Botafogo ry , SEINÄJOKI

www.raahentanssiklubi.com, 0500 160 785

www.netikka.net/botafogo, 050 343 3858 Tanssikerho Jammarit ry, NIVALA Fuskaajat ry, SEINÄJOKI

www. jammarit.net, 044 710 8722

www.fuskaajat.ﬁ, 040 551 8071 POHJOIS-SAVO Tanssiliikuntaseura Mesikämmenet ry, ÄHTÄRI www. geocities.com/mesikammenet, 0400 413 134

Jumis-Paloisten nuorisoseura ry/Viäntymättömät ry, VARPAISJÄRVI ei www-sivuja, 040 568 7624

ETELÄ-SAVO Mikkelin Tanssihullut ry, MIKKELI

Tanssiseura J & V ry, KUOPIO

www.tanssihullut.net, 040 550 0507

www.tanssiseurajetv.ﬁ, 040 511 2856

ITÄ-UUSIMAA

Tanssiseura Tanssi-Savo ry, KUOPIO

Porvoon Lavatanssiseura ry, PORVOO

www.tanssisavo.ﬁ, 040 757 1821

www.porvoonlavatanssiseura.ﬁ, 040 757 5601 Tanssiseura Ylä-Savon Vuskarit ry, KIURUVESI KAINUU

www.vuskarit.urli.net, 050 354 2023

Kuhmon Lavatanssijat ry, KUHMO www.kuhmonet.ﬁ/kuhmonlavatanssijat, 050 306 0029

PÄIJÄT-HÄME Lahden Lavarientäjät LAVARIT ry, LAHTI

Tanssiurheiluseura Kajaanin Casamba ry, KAJAANI

www.lavarit.com, 040 596 6962

www. casamba.ﬁ, 0400 192 245

YHTEISTYÖJÄSENET: • Alemana Dance Center www.alemana.fi • Auraviihde Oy www.auraviihde.fi • Dance Stop Oy www.dancestop.fi • Extraviihde Oy www.extraviihde.fi • Finlanders Production Oy www.finlanders.fi • Fysioterapia ja tanssinopetus www.tanssiajaterapiaa.com Maija-Leena Astikainen Ky • Hotelli Levitunturi www.hotellilevitunturi.fi • Hotelli Ylläs Saaga www.yllassaaga.com • Mosala Oy (Kaustinen Folk Music Festival) www.kaustinen.net • Kisa Ravintolat(Tanssipaviljonki Tulenliekki) www.tulenliekki.com • Leenan Kahvio • Lehtimäki & Lehtonen Ay (Kapakanmäki) wwww.kapakanmaki.fi • MML-Invest Oy (Satulinna,Jenkkapirtti) www.satulinna.net • Nokian kaupunki / Tapsan Tahdit www.tapsantahdit.fi • Ohjelmatoimisto Atlas www.ohjelmatoimisto-atlas.com • Pipex In Style • Piruetti Oy www.piruetti.fi • Pistohiekan Lava www.pistohiekanlava.net • Saariselän Tunturihotellit Oy www.tunturihotelli.fi • Seinäjoen Tangomarkkinat Oy www.tangomarkkinat.fi • Sempatik Oy (Ravintola 91,1) www.ravintola911.com • Suomen Media & Action www.tanssikurssit.fi • Suomen Viihdekeskus www.viihdekeskus.fi • Taikakuu Oy www.taikakuu.com • Tanssikoulu Baila Baila www.bailabaila.fi • Tanssikoulu Eija Puranen • Tanssikoulu Hannu Koivisto www.haetko.fi • Tanssikoulu Liisa Kontturi • Tanssikoulu Pilvisteps www.pilvisteps.fi • Tanssikoulu Tahvanainen / Dancebic www.dancebic.com • Tanssikoulu Vietävän Hyvää www.vietavanhyvaa.net • Telexmyynti R.Koivisto Oy (Kyröskosken Suurlava)

Pori Turku Äänekoski Riihimäki Rauma Helsinki Sirkka Ylläsjärvi Kaustinen Heinävesi Turku Tuulos Hämeenlinna Nokia Turku Joensuu Tampere Puumala Saariselkä Seinäjoki Helsinki Piikkiö Jyväskylä Tampere Helsinki Ikaalinen Leppävesi Oulu Helsinki Joensuu Turku Kyröskoski

Möysän Nuorisoseura ry, LAHTI KESKI-POHJANMAA

www.tonttila-sali.com, 040 719 1754

Kokkolan Tanssiklubi ry, KOKKOLA www.kokkolantanssiklubi.ﬁ, 0400 160 099

Tanssiklubi Dancing ry / Tanssikerho Jam’n Roll, LAHTI www. jamroll.com, 040 745 4555

KESKI-SUOMI Keski-Suomen Tanssin Ystävät KESTÄVÄT ry, JYVÄSKYLÄ RUOTSI www. kestavat.ﬁ, 040 723 3196

Saanko Luvan Seuratanssijat ry, GÖTEBORG www.saankoluvan.se, +46 73 953 4563

Tanssin Taikaa ry, JYVÄSKYLÄ www. tanssittaa.ﬁ, 040 568 5225

SATAKUNTA Lavatanssiseura TanssiTossut ry, HARJAVALTA

KYMENLAAKSO

www.tanssitossut.com, 040 861 8209

Lavatanssiseura Tanssikas ry, KOUVOLA www. tanssikas.net, 040 824 2226

Rauman Danseor ry, RAUMA www.raumandansseor.tk, (02) 822 9368

LAPPI Kemijärven Seuratanssijat ry, KEMIJÄRVI

UUSIMAA

www. kemijarvi.ﬁ/seuratanssijat, 040 827 5945

Lohjan Tanssifestivaalit ry, LOHJA www.kolumbus.ﬁ/tanhuhovi, 050 303 3624

Meri-Lapin Seuratanssijat SwengiJengi ry, KEMI www.swengijengi.net, 050 387 5687

Rock’n’Roll Dance Club Comets ry, HELSINKI www.comets.ﬁ, 050 387 7140

Saarenkylän Nuorisoseura ry/NASTAT, ROVANIEMI www. nastat.net, 040 736 1694

Tanssin Taitajat ry, VANTAA www.tanssintaitajat.ﬁ, 044 373 8165

Sodankylän Seuratanssijat ry, SODANKYLÄ www. plappi.ﬁ/~seuratanssijat, 0400 131 229

Tanssiurheiluseura Heartbreakers HB ry, HELSINKI ei www-sivuja, 050 572 2779

Tanssiseura Heinäkengät ry, INARI www.plappi.ﬁ/yhdistykset_ja_vapaa_aika, 040-700 8146

Team Illusion ry, TUUSULA www. teamillusion.ﬁ, 040 567 0860

Tanssiseura Menomono ry, KITTILÄ www.menomono.ﬁ, 040 762 1254

VARSINAIS-SUOMI Lavatanssiseura Monokas ry, SOMERO

PIRKANMAA

www.somero.ﬁ/monokas, 040 501 4841

Tanssiseura Hurmio ry, TAMPERE www.hurmio.ﬁ, 050 374 9132

Salon Seuratanssi Klubi ry, SALO www.salonseuratanssiklubi.com, 040 838 0284

POHJANMAA Tanssiurheiluseura Rolling ry, VAASA

Tanssirinki ry, TURKU

www.rolling.ﬁ, 040 589 0087

www. tanssirinki.com, 040 415 4250

Vaasan Viuhka ry, VAASA

Tanssiurheiluseura Bolero ry/ Flying Steps, TURKU

www.vaasanviuhka.ﬁ, 050 390 1277

www.ﬂyingsteps.ﬁ, 040 578 6792

POHJOIS-KARJALA

Turun Kansantanssin Ystävät ry/Sekahaku, TURKU

Itä-Suomen Tanssimaailma ry, JOENSUU

www.sekahaku.net, 0400 225 856

www.tanssimaailma.com, 050 584 5594 Liperin Lavatanssijat LiLat ry, LIPERI www.lilat.com, 050 592 8449 Scandinavian Culture Forum ry, JOENSUU www.freewebs.com/cultureforum, +46 70 603 7373 Suomalaisen Humpan yhdistys ry, JOENSUU www.freewebs.com/humpanyhdistys, 0400 883 140

JÄSENETUPAIKAT 2007 -2008 Edut voimassa toistaiseksi ellei toisin ilmoiteta! • Aulavan lava, Alavus • Esakallio, Somero • Haikan lava, Pirkkala • Hotelli Iso Valkeinen, Kuopio • Hotelli Rauhanlahti, Kuopio • Huvilintu, Raisio • Höyryveturipuisto, Haapamäki • Kalliojärven Viihdekeskus , Isokyrö • Kapakanmäki, Tuulos • Kerhola, Nokia • Kisaranta, Kangasala • Kohoniemi, Pielavesi • Krouvin lava, Hartola • Kulttuuritalo, Helsinki • Kyröskosken Suurlava, Kyröskoski • Laurilan lava, Marttila • Liperin lava, Liperi • Littoisten lava, Kaarina • Lomakeskus Revontuli • Lusan halli, Kurikka • Martin Kievari, Hietama • Mäntyrinne, Savonlinna • Naapurivaaran Huvikeskus, Sotkamo • Pesäkallio, Lahti • Petäjäjoen Paviljonki, Loimaa • Pistohiekan Lava, Puumala • Riutanharju, Riihimäki • Rönnin lava, Eräjärvi • Savion lava, Laukaa • Suukosken keidas, Tervola • Syvälahden lava, Kangasniemi • Tanhuhovi, Lohja • T-talo, Turku • Tanssi- ja huvikeskus Satulinna, Hattula • Tanssipaviljonki Tulenliekki, Leppävirta UUSI • Teeriharju, Somero UUSI • Tommolan Suurlava, Mäntyharju UUSI • Vesivehmaan Jenkkapirtti, Asikkala • Viihdekeskus Hojo hojo, Tuusniemi

LISÄTIETOJA JÄSENETUPAIKOISTA VERKKOSIVUILTA WWW.SUSEL.FI

• Ada-Maria Ateljeeompelimo, JOENSUU; -10% normaalihintaisista tuotteista. • Alemana Dance Center, Pori, Tre, Jkylä; alkaen -5 % • Intersport, Joensuu; -10% normaalihintaisista tuotteista. • Joensuun Erä-Urheilu Oy, Joensuu; -10% normaalihintaisista tuotteista. • Joen Kultakeidas, Joensuu; -10% normaalihintaisista tuotteista. • Kelloliike Ilmankangas ky, Joensuu; kaikista normaalihintaisista tuotteista -20% • Muotiputiikki Helmi, Somero; -12 % norm.hinnoista • pepper.corn / TVT -Style Ky, Joensuu; -10% normaalihintaisista tuotteista. • Roset Ideat; -10 % norm.hinnoista • Suomen Media & Action; -10% tanssikursseista ja -leireistä • Suutari Kake, Lappeenranta; -10 % norm.hinnoista

TANSSIVIIHDE LEHTI 4/2007

TANSSIPAIKKAliite talvi 2007 - 2008

��

LIITE ON TARKOITETTU PÄÄASIALLISESTI TANSSIPAIKKOJEN OHJELMISTO- JA YHTEYSTIEDOILLE!

TÄYNNÄ MAHDOLLISUUKSIA! LEVIHOTELLIN TALVIKARNEVAALIT 18.-19.1.2008 Karnevaalimeininkiä vuodesta 1986 lähtien. OHJELMA: SAMI PITKÄMÖN ORKESTERI Svengaavien klassikoiden tulkki tuo lavalle 11 hengen Tanssii tähtien kanssa -ohjelman bändin. Odotettavissa mm. vankkaa latinomeininkiä. NASMA Tanssipaikkojen iloisen menon ja meiningin luoja. Menevä ja monipuolinen ohjelmisto takaa sen, että musiikki kutsuu parketille tanssimaan ja pitämään hauskaa. JOUNI JÄRVELÄ FEAT. Pääohjelmisto koostuu entis- ja nykyajan kitaralegendojen kappaleista. Takuuvarmaa biletysmusiikkia sovitettuna kolmen jäsenen rockbändille. Ja lisäksi KARAOKEA by Dj. JANI.

LEVILATINOT-TANSSIKURSSI 18.-20.1.2008 Opettajat: Tii Kinnunen, Kimmo Lasanen, Sanna Hirvaskari Lajit: parisalsa, merengue, cha-cha, rumba, lisänä sinkkusalsa Tasot: 2 tasoa perus- ja jatkokurssi Tanssitilat: kylpylän Sali ja ravintolan parketti Järjestää: Scandinavian Cultureforum ry. yhteistyössä Menomono www.freewebs.com/levilatinos Perjantaina • Klo 17–18 ilmoittautuminen kylpylä • Klo 18.30–19 avaus ja info • Klo 19–21 yhteinen parisalsa & merengue Lauantaina • Klo 10–12 cha-cha perus- ja jatkokurssi • Klo 12–13 lounastauko • Klo 13–15 rumba perus- ja jatkokurssi • Klo 15–15.30 kahvitauko • Klo 15.30–17 parisalsa / sinkkulatino

Tähtitanssien satumaa Tervetuloa, tanssin ystävä! Kotimaiset tähtiartistit ovat valmiina viihdyttämään sinua ja parketilla pyörähdelläänkin lähes vuoden jokaisena päivänä.

Tule ja tanssi itsellesi unelmien ilta.

Sunnuntaina • Ko 9–9.45 latinohytinät • Klo 10–12 yhteinen lavasamba

Hinta: 50 € per henkilö, kun ilmoittautuminen & maksu 15.1. mennessä: levilatinos@suomi24.fi

MAJOITUSPAKETTI

Hinta per huone 2 vrk (pe – su) 230 € 2-hengen huone 300 € perhehuone 3 henkeä 328 € perhehuone 4 henkeä Sisältää majoituksen aamiaisella, kylpylän käytön, sisäänpääsyn talvikarnevaaleihin.

Kaivopiha, Mannerheimintie 3, 00100 Helsinki, Puh. 010 766 4380

HOTELLI LEVITUNTURI • 99130 SIRKKA Puh. (016) 646 301 • Fax (016) 646 660 hotelli.levitunturi@hotellilevitunturi.fi • www.hotellilevitunturi.fi

www. wanhantanssikellari.ﬁ

YKSITYISET TANSSINJÄRJESTÄJÄT YHDISTIVÄT RIVEJÄÄN ♫ ♫ ♫

Toukokuussa 2006 perustettiin Tanssinjärjestäjien Tuki TATU ry. Tavoitteena oli muodostaa SHK:n Suomen Huvijärjestäjien Keskusliiton suuntainen yhdistys, joka kuitenkin pohjautuisi erilaisiin, yksityisten yrittäjien tarpeisiin ja toiveisiin. Yhdistyksen tärkeimpänä tarkoituksena oli ja on tanssija tanssiravintolakulttuurin ylläpitäminen, säilyttäminen ja kehittäminen Suomessa, sekä myös jäseniensä toimintaedellytysten tur“born to vaaminen ja etujen valvominen. Eo. tarkoitusten saavuttamiseksi yhdistys toimii tarvittaessa yhteyselimenä jäsentensä ja viranomaisten, esiintyjien, ohjelmatoimistojen, tanssiseurojen sekä tekijänoikeusjärjestöjen välillä. Lisäksi tarvittaessa yhdistys antaa alaa koskevia lausuntoja tai tiedotteita, sekä harjoittaa jäsentensä ja heidän henkilökuntansa valis-

tus-, kehitys- ja koulutustoimintaa. Olemassaolonsa aikana TATU on ollut jo vahvasti neuvottelemassa mm. teosto-korvauksista ja niiden oikeudenmukaisuuksista sekä esiintyjäpalkkioiden rakenteesta. TATU” Jos SHK:n tunnusmerkkinä on kuuluisa olkihattu, voisi TATUn logona toimia vaikkapa kypärä mallia SA-Int, sillä varsinkin ensimmäiset reaktiot eri neuvotteluosapuolilta olivat melkeinpä pommitukseen verrattavia, johtaen jopa hetkittäiseen asemasodan omaiseen tilanteeseen. Ehkäpä TATUn ensimmäiset yhteydenotot olivat joidenkin mielestä kuin salamasotaa… Kuitenkin iloksemme saimme todeta

TANSSIPAIKKAESITTELYSSÄ

kaikkien pyrkivän neuvotteluratkaisuihin, joten tällä hetkellä uskomme tilanteen olevan kaikkia osapuolia tyydyttävä, mikä oli tietysti tarkoituskin. Ainakin TATUn tämän hetkiset jäsenet ovat tyytyväisiä. Tällä hetkellä jäseninä TATUssa on alalla jo pitkään vaikuttaneita, tanssija tanssiravintolatoimintaa ammattimaisesti harjoittavia yrityksiä. Uusia jäseniä otetaan ilolla mukaan, kuten myös kannatusjäseniäkin. Vaatimuksina ainoastaan ammattitaito alalla, tulevaisuuteen tähtääminen, kehittymis- ja kehittämishalu, yhteistyökykyisyys, sekä tietysti ja ehdottomasti yksityisyys. Mitat täyttäviä jäseniä otamme ilomielin lisääkin ! Ilmoittaudu email:

tatutoimii.ry@luukku.com JÄSENPAIKAT: Hietasaaren Tanssimajakka, Oulu Merisärkän Viihdekeskus, Kalajoki Pajarinhovi, Kitee Ruusulinna, Nurmijärvi Tanssi- ja Huvikeskus Satulinna, Hattula Vesivehmaan Jenkkapirtti, Asikkala Viihteen Valtatie V2, Harjavalta

TEKSTI JA KUVA: AHTI KUKKONEN

TEERIHARJU – ETELÄ-SUOMEN HUVIKESKUS TALVELLA.

eeriharjun huvikeskus eteläisessä Suomessa, seisoo Häntälän notkojen kupeessa, erään mäen päällä, liki Häntälän kylää. Pentti Järvinen on toiminut jo useita vuosia nokkamiehenä ja hymy on herkässä, kun hän esittelee viimeisiä uudistuksia hymy suupielessä. Isossa talossa mahtuu juhlimaan – on häitä, merkkipäivien viettoa. Joukkokokouksille Teeriharjun iso sali antaa hyvät olosuhteet - ääni kuului ja sanomalla on ”kaikupohjaa”. YMPÄRILLÄ MAASEUTU Teeriharjun läheisin ympäristö, vakaa maaseutu, on somerolaisten isäntämiesten ”valtakuntaa”. Häntälän maamiesseurantalon palon jälkeen isäntämiehet päättivät, että kun tehdään huvipaikka, niin tehdään se kunnolla – niinpä kylien yhteistyönä syntyi Teeriharju. Uuras työnteko ovat somerolaisuutta, sitä ovat tehneet tunnetuksi monet kulttuuripersoonat musiikin, taiteen ja kirjallisuuden alalta.

Suomeen syksyllä 1970 rantautunut bingo on ollut merkittävä osa toimintaa. Bingossa kävijät ovat reilua porukkaa, ei siellä teititellä. Kaikki ovat sinuja keskenään, on siten professori tai suutari, seppä tai amiraali, samanarvoisia ovat, kun bingo sattuu kohdalle, armoa ei anneta, jos ei pyydetäkään. Voimakas talkoohenki on edelleenkin yli 30-vuotisen taipaleen tunnusomainen piirre

- tulevaisuuteen pitää uskoa ja hanskoja ei heitetä naulaan. Aktiiveja talkoolaisia on noin 70 ja tällä porukalla hoituvat niin bingot, tanssit kuin muutkin tilaisuudet. UUSI ILME Viimeisin uudistus on merkittävä viihtyisyyden lisä; mm sisääntuloaulan ja yläravintolan sisustus on aivan uusi pöytiä ja tuoleja myöten. Savuttomuus

tuo oman lisänsä. Orkesterilavan valaistus ja seinäkoristelu täydentävät lavan kaikinpuolista näyttävyyttä. Teeriharjun orkesteri- ja musiikkivalintoja on ohjannut erityisesti tanssittavuus ja se pidetty edelleenkin tärkeänä kriteerinä orkesterien valinnassa. Ajan henkeen kuuluu myös internet – Teeriharjun websivut avautuvat osoitteessa www.teeriharju.ﬁ Siltä löytyvät esiintyvät orkesterit, kurssit ja muutkin tapahtumat. TANSSIMISEN ILOA Orkesterien huima hinnankorotus on luonut pelkoa suurista tappioista, mutta mukana on pysytty, kahden orkesterin tahtia on pystytty pitämään yllä. Teeriharjun vahvuutena pidän lattian hyvää tanssittavuutta (Suomen paras joustoparketti) ja riittävää kokoa. Ja ovathan esiintyjät Suomen huippuartisteja.

Yleensä tanssiväkeä on 500 – 700, jolloin mukaan mahtuu reippaampaakin menoa. Nyt tilaa on ja tänne tullaan tanssimaan ja viihtymään, ei seinäkukkaseksi.

Syksyllä 2005 aloitettu tanssikurssitoiminta on tuonut oman lisänsä tanssimiseen. Tanssi-iltojen alkuun on lisätty lavatanssikurssit. Argentiinalainen tango on tullut mukaan kuvioihin ja tänä syksynä kolme lauantaita varattu sille. Boogie woogieta tulossa tammikuussa. Keskiviikkoisin kurssit ovat 19 -21.30. Lavatanssiperinne on täällä Somerolla hyvissä kantimissa Somero on tanssipitäjä. •

TANSSIRAVINTOLA ON LÄHELLÄ JA LÄHESTYTTÄVISSÄ

TANSSIRAVINTOLOIDEN MERKITYS TANSSIKULTTUURILLE

TEKSTI: MARIANNE KRAUSE KUVA: HOTELLI PITKÄ-JUSSI

Maassamme on tanssiravintoloita noin sata. Ne eroavat lavoista monellakin tavalla ja tuovat mielenkiintoisen lisäulottuvuuden paritanssikulttuuriin. Historiansa aikana ne ovat kokeneet alkoholisäännöstelyn aikaista tanssi-innostusta, diskojen tulon ja laman aikaista näivettymistä, ja 1980-luvulta lähtien muuttumista yhden asian ravintolasta monenlaisen tanssin ja musiikin runsaudensarveksi.

Hotelli Pitkä-Jussin isäntä vaihtuu emännäksi marraskuun viimeisellä viikolla. Nykyinen yrittäjä Ville Mäki-Filppula on myynyt Pitkä-Jussin liiketoiminnan talon pitkäaikaiselle talouspäällikölle Marja-Terttu Puraselle.

un tanssi ennen oli kansalaistaito ja tärkeä huvittelutapa, on paritanssi nykyään vain yksi ajanviete, harrastus ja sosiaalisuuden muoto muiden joukossa. Asiakaskunta ei enää ole yhtenäinen joukko, vaan ravintoloiden on palveltava laajaa asiakaskuntaa ja kehityttävä uusien, nuorien asiakkaiden mukana. Ravintola on taajamassa, usein jopa julkisen liikenteen ulottuvilla, ja auki usein kaikkina iltoina viikossa ja myöhään, mikä sopii nykyiseen, impulsiiviseen ja myöhään illalla liikkeelle lähtevien kulttuuriin. Sen lisäksi tanssiravintoloiden valtti ja iskulause on laaja tarjonta. RAVINTOLAN OVI ON LEVEÄ … - Yökerho ja paritanssia. Jopa rockia. Monipuolisuus pitää busineksessa, kertoo Ville MäkiFilppula Kurikan Hotelli PitkäJussista. Paavo Turunen Hotelli Vantaan Ravintola Tulisuudelmasta on samoilla linjoilla: - Meillä on yökerho, siis diskolattia ja levymusiikkia, ja tanssiravintolassakin tarjotaan erilaista musiikkia PMMP:stä Anita Hirvoseen. Monipuolisuus on muutenkin päivän sana, toteavat sekä MäkiFilppula että Turunen. Samasta ravintolasta löytyvät esiintyjien fanit, tanssijat, illanviettäjät, syöjät, juojat, nuoret sekä varttuneemmat. - Tästä syystä myös orkesterit ja bändit valitaan vaihteleviin makuihin, tiivistää Turunen.

- Nuoret aikuiset haluavat vaihtelevaa ohjelmaa. Pelkkä humppapumppa ei heille riitä, vaan tanssiorkesterilla on oltava ameriikan musiikkia ohjelmistossaan, toteaa myös MäkiFilppula. Ravintolatanssi rikastaa tanssikulttuuria ensinnäkin totuttamalla laajaan musiikkimakuun sekä edistämällä monenlaisia tanssityylejä, jopa nuorten omien tanssien pariversioita, kuten hiphop-lindyksi kutsuttua paritanssia. … JA KYNNYS MATALA Nuorille aikuisille tanssiravintolan kynnys saattaa olla matalampi kuin lavan. He tuntevat ravintolakulttuurin omakseen ja osaavat toimia siellä. Lavan tarkat sosiaaliset säännöt saattavat tuntua aluksi oudoilta. Nämä asiakkaat ovat tottuneet värivaloihin, baaritiskiin, pöytiin sekä vaihtelevaan menoon. Diskosta on lyhyempi matka ravintolan hämyisään tunnelmaan kuin kesälavalle, vaikka ravintola on monelle ensiaskel paritanssikulttuuriin ja astinlauta myös lavalle. Kun lavalle tullaan nykyään ensisijaisesti tanssimaan, on ravintolassa muutakin tekemistä kuin seistä seinäruusuna: siellä on mahdollista istua pöydässä ja jutella, juoda tai syödä, sekä seurata tanssivien pyörähtelyä. Tanssimattomalle se on turvallinen ympäristö, kun ”tanssipakkoa” ei ole. Ravintolassa on mahdollista myös sellaisen porukan, jossa kaikki eivät ole

tanssijoita, viettää iltaa yhdessä ja samassa paikassa. Ravintolassa on sosiaalisesti hyväksyttävää tanssia myös itsekseen, ilman paria. Lisäksi monessa ravintolassa on tarjolla kaksi erilaista lattiaa, ja espoolainen Timo Perälä, 29, kertookin juoksevansa diskolattian ja foksilattian väliä ravintolassa ollessaan. - Disko tuo musiikillista vaihtelua iltaan. Tosin humppalattian musiikkitarjonta saattaa toisinaan olla vain valssia ja foksia, se on pettymys. Perälä huomauttaa, että baarit tai ravintolat, joissa on paritanssia, ovat mainio näyteikkuna paritanssikulttuurille, kuten myös diskot, joissa bugg ja fusku ja foksikin toimivat mainiosti. - Musiikintulkintaan on diskomusiikin myötä uudenlaisia mahdollisuuksia, jotka puhuttelevat tulevia tanssijapolvia. Ehkä ravintoloiden tanssikulttuuri rikastaa osaltaan myös tanssilavoja, Perälä tuumii. TANSSI + RAVINTOLA - Yökerhossa juodaan viikonloppuisin hieman enemmän, kertoo Mäki-Filppula. Ravintolan kannalta se ei tietenkään ole huono asia. Turunen tosin kiittelee, että nuoret, jotka kiipeävät Tulisuudelma-ravintolaan diskolattialta osaavat käyttäytyä sivistyneesti myös tuoppi kädessä. Ravintoloilla onkin tärkeä asema nuoren polven sivistystyössä. Siellä eri ikäluokat voivat luontevasti olla yhdessä ja tanssia keskenään, nauttien kaikista ravintolan palveluista

ja tuotteista. - Tanssijatkin ovat hyvin ymmärtäneet, ettei ilta kannata, elleivät asiakkaat kannata ravintolaa ostoksillaan, kiittelee Turunen. Tanssitaito ei enää ole perintönä kulkeva kansalaistaito, vaan tanssikuviot opiskellaan tätä nykyä kursseilla. Saattaa olla, että se näkyy tanssipaikoissakin tanssikulttuurien muutoksena: ennen huviteltiin, ja tanssi oli osa huvittelua. Nyt tanssi saattaa kurssitetuilla tanssijoilla olla pääosassa, ja siihen suhtaudutaan vakavasti. Näin ollen tanssija ei keskimäärin kuluta alkoholia yhtä paljon kuin keskimääräinen baariasiakas, mutta toisaalta asiassa voi olla toinenkin puoli. - Tanssimaan tulleet saattavat hyvinkin nautiskella ravintolassa pitkän kaavan mukaan: syödä ja juoda hyvin pariskunnittain tai isossa seurueessa, sanoo Mäki-Filppula. Turunen on samaa mieltä: - Musiikin lisäksi myös palvelujen monipuolisuus on tanssiravintolalle olennaista. Ruokaravintola on tärkeä. ELÄMÄN VALTTIKORTIT - Kilpailu asiakkaista on silti kovaa, varsinkin kesäisin. Kulta-aikaa on lavojen talvikausi, toteavat Turunen ja Mäki-Filppula kuin yhdestä suusta. Mistä kilpailuvaltit? - Kysyn itseltäni mitä itse haluaisin – vastaukset ovat lähellä. Markkinatutkimuksen mukaan tilataan orkestereita ja artisteja esiintymään, Turunen paljastaa. - Mutta heinäkuussa ovat jopa maanantait mahdollisia bailausiltoja, Mäki-Filppula selittää. - Ja Pitkä-Jussi on jo yli 20 vuotta tarjonnut tanssiväelle parhaita esiintyjiä. Toimiva konsepti on siis löytynyt, kuten myös Hotelli Vantaassa, jonka suur-Helsingin jo perinteeksi muodostuneessa iskelmätiistaissa riittää puhtia. Koska suuria kansanosia ei enää yhdistä sama musiikki- ja tanssimaku tai tanssitaito, kaikille jotain -konsepti on toimiva. Vaikka perinteisen tanssimusiikin suosio saattaa tulevien sukupolvien myötä jopa olla laskussa, ei se tarkoita sitä, etteikö paritanssiminen jatkuisi, vaan että sen muoto muuttuu. Eri kulttuureilla on annettavaa toisilleen. Ennen tanssiravintola oli ehkä savuinen – ei ole enää. Ravintolat ovat myös tärkeitä ohjelmatoimistojen asiakkaita. Muusikoiden nuori polvi on tottunut monenlaiseen musiikkiin, eivätkä levyt 1960-luvullakaan kokonaan hävittäneet oikeita orkestereita. - Tanssiravintolalla on todellakin merkitystä suomalaisen tanssikulttuurin säilyttäjänä ja edistäjänä, summaa Mäki-Filppula. •

��

Liidä parketilla, eläydy katsomossa tai viihdy Wanhalla Kasinolla!

Salin lavalauantai La 17.11. klo 20.00-01.30

MARION RUNG & KAIKKO BAND La 8.12. klo 20.00-01.30

ANNIKA EKLUND & CASINO La 5.1.2008 klo 20.00-01.30

MARKKU ARO & DIESEL

Liput ennakkoon 15 €, ovelta klo 21 jälkeen 17 € TANSSIPAKETIT Kylpylä Casinolla alk. 49 €/ hlö Puh. (015) 73 950

www.savonlinnasali.fi

AURAN NUORTENTALO Kirkkotie 254 21370 Aura kk

Joulukuu

Tammikuu

la 01.12 Tomi Markkola & Fernet, Johanna Pakonen & Omenapuu la 08.12 Yölintu, Heli Ruotsalainen & Twisters la 15.12 Varjokuva, Anniina Mattila & Avenue la 22.12 Anneli Mattila & Mega, Tanssiorkesteri Syke ke 26.12 Matti ja Teppo & Horizone, Neljänsuora la 29.12 Charles Plogman & Tommy’s, Tarja Lunnas & Rosso

Helmikuu

la 05.01 Anne Mattila & Mistral Juha Metsäperä & Hurmio la 12.01 Finlanders, Susanna Heikki & Karavaani la 19.01 Eija Kantola & Omega Antti Raiski & Sesam la 26.01 Johanna Pakonen & Omenapuu Unelmavävyt

Tanssit klo 21 - 02 • INFO (02) 486 9092, 040 514 2468

Ohjelmamuutokset mahdollisia.

la 02.02 Mikko Mäkeläinen & Myrskylyhty Teemu Harjukari & Taivaan rannanmaalarit la 09.02 Janne Tulkki & Tulinen Sydän Mikael Konttinen yhtyeineen la 16.02 Marita Taavitsainen & Koivu Tony Montana Band la 23.02 Markku Aro & Diesel, Tanssiorkesteri Syke

www.aurannuortentalo. TÄ HTITANSSIT ROKUALLA 16.11. Jouni Keronen yhtyeineen 23.11. Anniina Mattila & Avenue 30.11. Tangokuningatar 2007 Jenna B å geberg ja Fantasia 05.12. Channel Four 14.12. YLEINEN PIKKUJOULU Viihdyttäjä 2007 Sinitaivas

• Tanssit • Ravintolat • Terassi • Perhejuhlat • Kokoukset •

Kalajoki - Hiekkasärkät

ROKUAN UUDEN VUODEN VASTAANOTTO TÄHTIESIINTYJÄT TIINA RÄSÄNEN JA PETRI HERVANTO YHTYEINEEN

V iihteen ikka a p s ö k k Y Katso ohjelmisto:

www.merisarkka.ﬁ

OHJELMALLISET MAJOITUSPAKETIT MYYNNISSÄ NYT! VARAA OMASI MYYNTIPALVELUSTAMME, PUH. 020 7819200

Hiekkasärkät 85100 Kalajoki Puh. (08) 466 770

katso ohjelmatarjonta www.rokua.fi

Valtakatu 7-9, Kemi Puh. 0400 184 780 AVOINNA

Keskiviikkoisin karaokeilta klo 19-01 Torstaisin naistenvaltaa klo 20-02 Joka perjantai ja lauantai klo 21-03 Toivobaarissa karaoke ke, pe, la

www.lempijatoivo.ﬁ

KATSO TANSSI-ILLAT: WWW.KRUUNUPUISTO.FI

HOTELLIYÖ alk.

Sis. majoitus 2hh, aamiainen, kylpyläosaston ja kuntosalin käyttö.

Ilmoitustilamyynti:

€

Kruunupuistossa tanssitaan talvellakin! Tule nauttimaan tunnelmallisista talvikauden tanssi-illoista ravintolaamme. Hyödynnä samalla edullinen hotellitarjouksemme, levähdä harjuluonnon rauhassa ja rentoudu kylpyläosaston hellivissä poreissa.

Vaahersalontie 44, Punkaharju, p. (015) 775 091

KAIKKI TANSSIPAIKKALIITTEEN ILMOITTAJAT MAINITAAN MYÖS ETUSIVULLA!

IRROTA LIITE LEHDESTÄ JA OTA MUKAASI!

Jaana Vuorenpää tanssiviihde@tanssiviihde.ﬁ GSM 050 569 1969