Tanssiviihde

TANSSIViihde

SUOMALAISEN SEURATANSSIKULTTUURIN JA ISKELMÄMUSIIKIN ERIKOISLEHTI • 4/2008 Pääyhteistyökumppani:

IRWIN GOODMAN Musikaalinen roolinvetäjä

TOMMY TABERMANN

KOKO SUOMI TANSSII -PALSTALLA s. 18

s. 5 SUURI TANSSIRISTEILY

Haastatteluissa mm.

Jean s In the mood Janne Hurme Marko Lämsä suvi hiltunen markus Törmälä Topi Sorsakoski

tanssipaikkaliitteessä mukana:

seuraTANSSIn

Opettamisen perusteet

Anna Eriksson luo uraa

omilla ehdoilla

• Alapitkän Nuorisoseuran talo • Auran Nuortentalo • Hirvensuuli, Huittinen • Hotelli Levitunturi, Sirkka • Hotelli-Ravintola Pitkä-Jussi, Kurikka • Kankaanpään kuntoutuskeskus • Kouvolan kuntotalo • Kylpylähotelli Päiväkumpu, Karjalohja • Kärsämäen kataja, Kärsämäki • Puistokulma, Vantaa • Ravintola Calypso, Vantaa • Rokuan kuntokeskus • Scandic Luosto • Sokos Hotel Presidentti, Helsinki • Tanssiravintola Monrepos, Lappeenranta • Teeriharju, Somero • Tanhuhovi, Lohja • Viihdekeskus Merisärkkä, Kalajoki • Vuoksenniskan työväentalo, Imatra • Wanhan Tanssikellari, Helsinki

radio soi suomeksi

maajussin sydän

tanssin huumaa

KUVIA KORVIEN VÄLIIN

vetää tanssipaikoille

TEATTERI PEACOCKISSA

Päätoimittajan sananen

kuva: J.vuorenpää

Nyt tarvitaan suvaitsevuutta ja asenteiden muutosta!

O

len pohdiskellut viime vuosien aikana hyvin paljon tanssikulttuurin nykyistä tilaa ja sitä mihin se on kokonaisvaltaisesti oikein menossa! Toisinaan eri julkaisujen yleisönosaston kirjoituksista tai vaikka joiltakin netin keskustelupalstoilta on voinut lukea erilaisia ”purkauksia” yleisöryhmien keskinäisiin ristiriitoihin liittyen. Kiertäessäni tanssipaikoilla ympäri maata, on moni tullut suoraan kertomaan omia kokemuksiaan tai kirjoittanut niistä minulle. Tunnelmia on kantautunut korviini lisäksi alan eri toimijoilta. Osa kertomuksista ja kannanotoista on ollut valitettavan totta ja sinänsä hyvin harmittavia tapahtumia, osa myös vastaavasti hieman liioiteltuja ja jotka ovat kertoneet ehkä vain rajoittuneesta ajatustavasta.

Teemmekö kärpäsestä härkäsen?

Joidenkin mielestä kaikki aktiivitanssijat ja erityisesti kädenalitanssijat vain ”elvistelevät” tanssiessaan ja käyttäytyvät varsin loukkaavasti muuta yleisöä kohtaan sekä arvostelevat esiintyjiä ammattitaidottomiksi, jos nämä eivät osaa soittaa tanssittavaa musiikkia oikein. Näiden takia tavallista hieman aremmat ihmiset eivät uskalla tulla myöskään enää tansseihin, koska nämä harrastajat tanssivat niin hyvin ja vievät lisäksi kaiken tilan tanssilattialla. Aktiivitanssijat eivät myöskään osta mitään juomia tai ruokia, eivätkä tuo siten lisätuloja huvipaikalle, mutta valittavat kyllä kaikesta mahdollisesta henkilökunnalle ja vaativat alennuksia pääsylipuista.

Satunnaisemmin tansseissa käyvät perustanssijat eivät tiedä juuri mitään tanssietiketistä. He saattavat tulla jopa aivan tahallisesti päin muita tanssilattialla, koska tuntevat oikeudekseen tanssia mistä vaan ja kokevat varsinkin kädenalitanssijat ärsyttävinä.

Ylipäätään lähes kaikki tanssijat huutelevat kiukuissaan hävyttömyyksiä esiintymislavan edessä oleville faneille ja tönivät heitä. Fanithan seisovat siellä vain kiusallaan tanssijoiden tiellä ja saattavat olla myös vahvassa humalatilassa häiriten kaikkia osapuolia. He kuolaavat vain silmät sirrillään esiintyjiä ja juoksevat näiden perässä ahdistellen artistiparkoja tuskastumiseen asti.

Nämä edellä mainitut asiat ovat koostettu kuulemieni kertomusten pohjalta. Ne ovat hyvin kärjistettyjä ja yleistettyjä väittämiä eri yleisöryhmiä kohtaan vaikka sisältävät osaltaan varmasti jossain määrin pienen pientä totuuden siementäkin. Olen vankasti kuitenkin sitä mieltä, että tällä tavoin negatiivisesti käyttäytyvät ihmiset kuuluvat erittäin pieneen prosentuaaliseen vähemmistöön tanssipaikoilla ja että näitä hieman asenneongelmaisia ihmisiä löytyy aivan jokaisesta yleisöryhmästä. Tällaista käytöstä ei voi yleistää siten minkään tahon yleiseksi toimintatavaksi, sillä jokainen ihminen on oma yksilönsä ja toimii omien periaatteidensa ja oppimiensa käytöstapojen mukaisesti. Uskon, että suurin osa ihmisistä tanssipaikoilla, riippumatta mihin ns. yleisöryhmään he kuuluvat, eivät koe muuta yleisöä uhkaksi olemiselleen ja tekemisilleen tai ole sitä myöskään muille.

Onko tässä nyt tapahtumassa niin, että kärpäsestä ollaan tekemästä härkästä? Tällainen negatiivinen toiminta ja ajatustapa, puhutaan sitten joidenkin harvojen harrastamasta torjuvasta käytöksestä tai ärsyyntyneistä ihmisistä, jotka yleistävät liioitellusti näitä tapahtumia, lisää vain kielteisyyttä koko tanssikulttuurin ylle ja saa asiat näyttämään pahemmalta kuin ne todellisuudessa ovatkaan.

Kaikkia ei voi miellyttää!

Olen kiertänyt kohta kymmenen vuotta eri tanssipaikkoja kautta maan, ja olen erittäin harvoin törmännyt edellä mainitun kaltaisiin tilanteisiin. Toki ongelmakohdista pitää voida puhua ja tuoda näitä esille, mutta pyrkien positiiviseen lopputulokseen. Jos vastaamme negatiivisuuteen aina vain negatiivisuudella, asiat eivät muutu paremmaksi koskaan. Jokainen kokee ja näkee asioita kuitenkin omalla tavallaan ja kaikilla on aina oikeus omaan mielipiteeseensä sekä luonnollisesti myös siitä kertomiseen, jos tuntee sen tarpeelliseksi – ovat nämä näkemykset sitten muiden mielestä realistisia tai ei. Olisi kuitenkin toivottavaa, että annettu palaute olisi rakentavaa eikä pelkästään arvostelevaa ja tuomitsevaa. Palautteen saajan on puolestaan vain yritettävä poimia siitä ne mahdolliset tekijät, joita voi hyödyntää toiminnassaan ja yksinkertaisesti unohtaa muu osa, jos se ei kohtaa todellisuutta. Muistettava on, että kun yhdelle kumartaa, niin toiselle saattaa pyllistää, sillä kaikkia ei voi millään miellyttää!

Yleisesti ottaen suomalainen mentaliteetti toimii nähtävästi siten, että kun ollaan tyytyväisiä, ei sanota yleensä mitään. Silloin taas, kun jokin ei mene halutun mukaisesti, siitä saatetaan nostaa iso haloo. Ja paha kello kuuluu aina kauas! Jos yksi tuhannen henkilön joukosta on tyytymätön ja ilmaisee nämä tuntemuksensa, se ei tarkoita sitä, että kaikki 999 muuta olisivat myös tyytymättömiä? Ei todellakaan!

SUVAITSEVUUS ja asenteiden muutos positiivisemmaksi toisiamme kohtaan ovat ne avaintekijät, joiden avulla voimme pysäyttää tämän tilanteen kehittymisen pidemmälle. Tanssipaikoille mennään ennen kaikkea viihtymään ja pitämään hauskaa! Meidän tulisi yrittää kohdata ja hyväksyä toisemme sellaisena kuin olemme ja antaa kunkin nauttia tansseissa olemisesta omalla tavallaan.

Kohdella muita kuin toivoisimme muiden kohtelevan itseämme!? Kaikkea yleisöä tarvitaan, että tanssipaikat voivat toteuttaa menestyksellistä toimintaa tulevaisuudessa, ja erilaisesta yleisöstä syntyy myös parhain tunnelma.

Tanssikulttuuri elää tällä hetkellä eräänlaista murrosvaihetta ja on siten tietyn kehityskynnyksen äärellä. Mihin suuntaan se lähtee muuntumaan, riippuu kokonaan meistä itsestämme. Meillä jokaisella on valta vaikuttaa tämän kulttuurin menestymiseen myös oman käyttäytymisemme kautta. jatkuu sivulla 4 ...

JULKAISUTIEDOT Julkaisija ja Kustantaja JAAMEDIA PL 57, 33711 Tampere

Painosmäärä 84 000 kpl Kannen pääkuva Matti Pyykkö; Anna Eriksson

Ilmoitusmyynti ja lehden tilaukset: Jaana Vuorenpää GSM 050 569 1969

tanssiviihde@tanssiviihde.fi

Lehden toimitus Päätoimittaja/taitto:Jaana Vuorenpää, GSM 050 569 1969, paatoimittaja@tanssiviihde.fi Aineiston toimitus postiosoite; Jaamedia/Tanssiviihde lehti Toimitus: PL 57, 33711 Tampere Juha Lahti, juha@tanssiviihde.fi E-mail; aineisto@tanssiviihde.fi Vierailevat toimittajat: Ilmestymisajankohdat 2009: Heikki Merihaara, Minna Hiironen 1/2009 - helmikuu vko 8 - 20.2.2009

2/2009 - toukokuu vko 21 - 22.5.2009 Toimitusneuvosto: Päivi Mustonen SUSEL ry, Pentti Teräväinen Dis- 3/2009 - syyskuu vko 37 - 11.9.2009 copress Oy, Suomen Huvijärjestäjien Keskusliiton 4/2009 - marraskuu vko 46 - 13.11.2009 ja Suomen Ohjelmatoimistojen liiton edustajat, Lehden 1/2009 aineistopäivä on 26.1.2009 Jaana Vuorenpää (Valmiit ilmoitukset 9.2. mennessä)

Jakelu: Julkaisua jaetaan ilmaisjakelulehtenä Painopaikka Suomen Lehtiyhtymä, Tuusula

2

TANSSIVIIHDE LEHTI 4/2008

tanssilavoilla ja - ravintoloissa, hotelleissa, liikennemyymälöissä, kauppakeskuksissa ja muissa mahdollisissa yrityksissä eri puolilla Suomea sekä sopimuksen mukaan SUSEL ry:n jäsenille. Lehti on myös tilattavissa kotiin.

Katso lehden ilmoitushinnasto:

www.tanssiviihde.fi ISSN 1796-7139 Aikakauslehtien Liiton jäsen

YHTEISTYÖSSÄ; Suomen Seuratanssiliitto SUSEL ry Suomen Huvijärjestäjien Keskusliitto ry Ohjelmatoimistojen Liitto ry Suomen Tanssinopettajien Liitto ry Discopress Oy Iskelmä radio Eastway Oy

Lehden 4/2008 jakelupaikat SUSEL jäsenistö (kts. yhteystiedot s. 27).

Lehtiä on saatavilla SUSEL jäsenten toimesta myös pienempiä määriä satunnaisissa kohteissa.

Jakelupaikkojen tarkemmat yhteystiedot ovat luettavissa verkkosivustolla; www.tanssiviihde.fi ABC Amiraali, Kotka ABC Anjalankoski ABC Aura ABC Haapajärvi ABC Haapavesi ABC Härkähovi, Somero ABC Iisalmi ABC Jalasjärvi ABC Kajaani ABC Kalajoki ABC Karjaa ABC Kemijärvi ABC Kiikoinen ABC Kiurvesi ABC Kokkola ABC Koria ABC Kortela, Rauma ABC Kristiinankaupunki ABC Kuortti ABC Lieksa ABC Majakka Pyhtää ABC Masuuni, Karkkila ABC Nurmes ABC Pitkälahti Kuopio ABC Pulkkila ABC Pyhäjärvi ABC Savonlinna ABC Tikkula, Pori ABC Tornio ABC Tupos ABC Tuulos / S-Hotel Tuulonen ABC Utti ABC Valkeala ABC Varkaus ABC Viipurinportti, Lappeenranta Alapitkän nuorisoseurantalo, Alapitkä Anttilan tavaratalo, Tampere Auran Nuortentalo, Aura Citymarket keskusta, Vaasa Hesestoppi, Parkano Hiitteenharjun TeeBee, Harjavalta HimosAreena, Jämsä Hirvensuuli, Huittinen Hotelli Aquarius, Uusikaupunki Hotelli Hiittenharju, Harjavalta Hotelli Iso-Valkeinen, Kuopio Hotelli Kalliohovi, Rauma Hotelli Korpilampi, Espoo Hotelli Levitunturi, Sirkka Hotelli Luostotunturi, Sodankylä Hotelli Mesikämmen, Ähtäri Hotelli Sommelo, Kuusankoski Hotelli Ylläs Saaga, Ylläsjärvi Hotelli Ylläsrinne, Yllärjärvi Hotelli-Ravintola Karelia, Joensuu Hotelli-Ravintola Pitkä-Jussi, Kurikka Humppilan lasi, Humppila Hämeenlinna kaupunginkirjasto Härkäpakari Oy, Huittinen Imatran Kylpylä, Imatra Jyväskylän Viihdekeskus, Jyväskylä Kalliojärven Viihdekeskus, Orismala Kankaanpään Kuntoutuskeskus Kauppahotelli Grand, Lahti Kauppakeskus Iso Myy, Joensuu Kauppakeskus Kärkkäinen, Ylivieska Kauppakeskus Tuulonen, Tuulos Kaustisen kansantaiteenkeskus K-Citymarket Raahe K-Citymarket, Pirkkala K-Citymarket, Salo K-Citymarket, Turtola Kemin Kulttuurikeskus / Iris Café Kioski-Kahvio HEITIINA, Viitasaari

Kisaranta, Kangasala Koskikartano, Hämeenkoski Kruunupuisto, Punkaharju K-Supermarket Apiantori, Valkeakoski K-Supermarket Linkki, Ylöjärvi K-Supermarket, Kankaanpää K-Supermarket, Kauhajoki Kuntotalo, Kouvola Kylpylähotelli Keurusselkä, Keuruu Kylpylähotelli Peurunka, Laukaa Kylpylähotelli Päiväkumpu, Karjalohja Kylpylähotelli Rauhalahti, Kuopio Kyläkauppa Veljekset Keskinen, Tuuri Käenkoski, Parkano Linjurin Kauppakeskus, Salo Lomahotelli Jämi, Jämijärvi Lomakeskus Revontuli, Hankasalmi Martin Kievari, Hietama Merihelmen matkailualue, Kuivaniemi Mäntymotelli, Karankamäki Neste Aapiskukko, Pälkäne Neste Häijää Neste Iitti / Matkakeidas, Kausala Neste Imatra Korvenkangas Neste Jari-Pekka, Hankasalmi Neste Jari-Pekka, Hartola Neste Jämsän Portti Neste Linnatuuli, Tervakoski Neste Napapiiri, Rovaniemi Neste Paanulinna, Kärsämäki Neste Pentinkulma, Urjala Nokian Kerhola, Nokia Orimattilan Kehräämö Pajarinhovi, Kitee Pesäkallio, Lahti Pirkanhovi, Lempäälä Piruetti, Tampere Puistokulma, Vantaa Rantacafe Sammi, Ikaalinen Ravintola Calypso, Vantaa Ravintola Galax, Turku Ravintola Morgan Kane, Mänttä Rokuan Kuntokeskus, Rokua Saariselän Tunturihotelli Salon VPK talo Savonlinna-Sali, Savonlinna Scandic, Luosto Siuntion Hyvinvointikeskus, Siuntio S-Market, Hämeenkyrö Sokos Hotel Jyväshovi Sokos Hotel Presidentti, Helsinki Sokos Hotel Vantaa Sokos Hotelli Tahkovuori Sokos, Mikkeli ST1 Kukonlinna, Hollola Suomen Tanssitarvike Oy (Hki, Oulu, Lahti, Turku) Suutari-Kake, Lappeenranta(Prisma) Tanhuhovi, Lohja Tanssikoulu Baila Baila, Helsinki Tanssikoulu Pilvisteps, Helsinki Tanssikrouvi, Häijää Tanssipaviljonki Tulenliekki, Heinävesi Tanssiravintola Kaleva, Mikkeli Tanssiravintola Lyhty, Seinäjoki Tanssiravintola Marilyn, Kouvola Tanssiravintola Rukahovi, Kuusamo Teboil Tähtihovi, Heinola Tähti Night Club, Oulu Wanhan Tanssikellari, Helsinki Viihdekeskus Merisärkkä, Kalajoki Vuokon Soppi Oy, Härkä-Center, Nokia Vuoksenniskan Työväentalo, Imatra Ylläksen Kaivohuone, Äkäslompolo

OSALLISTU TALVIKAUDEN

NETTIKILPAILUUN - upeat palkinnot!

Kerro TANSSIVIIHDE.FI -sivuston palaute-lomakkeella, mikä on mielestäsi Tanssiviihde lehden 4/2008 numeron parhain juttu! Kilpailuaika 8.2.09 asti!

Palkintoina arvotaan kaikkien vastannaiden kesken noin 200 euron arvoinen kotimainen FRESCO ihonhoitotuotepaketti, Matkapojat Oy lahjakortti (arvo 250 eur), lippupaketti (2 kpl) vapaavalintaiseen EASTWAY:n järjestämään konserttiin, Warner Music Finland; Tomi Metsäkedon Roma levyjä ja MTG:n Toivekaraoke- ja levypaketti.

www.frescocream.fi

SisÄllysluettelo

Teksti ja kuvat: jaana vuorenpää

Liikekaupungissa tanssittiin

Ideaparkin suurtanssit

Tässä numerossa mm.

4 Kauden pakina - Henri Kulmala Järjestämisen ilo 7 Maajussin sydän vetää tanssipaikoille - Antti Kemppainen 12 Topi Sorsakosken kiintotähti pysyy iskelmätaivaalla 13 Irwinin syntymästä 65 vuotta Musikaalinen roolinvetäjä 14 Suvi Hiltusen tulevaisuus on hyvissä käsissä 17 Mitä sulle kuuluu? -palstalla; Eki Jantunen, Rainer Bollström ja Tony Montana 21 Tanssin huumaa Teatteri Peacockissa Linnanmäellä

Lempäälän Ideaparkin Keskuspuisto muuntui jälleen suurenluokan lavatanssien näyttämöksi viime lokakuussa.

Iltaa oli viettämässä yli 2500 suomi-iskelmän ja tanssin ystävää. Yleisöä viihdyttivät maamme ykkösartistit; Kari Tapio, Charles Plogman ja Anneli Mattila yhtyeineen.

S

uurtanssit järjestettiin jo toisen kerran. Yleisöä oli tullut paikalle laajalti ympäri Suomea.

Tänä vuonna ravintolapalveluita oli siirretty hieman sivummalle, jolloin tanssiparkettia pystyttiin selkeästi laajentamaan ja tanssitilaa löytyi siten entistä runsaammin. Myös varsinaisen parketin ulkopuolella liikekaupungin kaduilla näkyi paljon tanssivia pareja. Keskuspuiston ympärillä olevat lukuisat ravintolat ja kahvilat olivat lisäksi avoinna yleisölle.

Liikekaupungin oma pormestari Eero Lehtinen oli paikalla huolehtimassa osaltaan yleisön viihtyvyydestä. Hänen tehtäviinsä kuuluu olla linkkinä asiakkaiden ja yrityksen johdon välillä viestittäen, mitä alueella tapahtuu ja miten ihmiset kokevat liikekaupungin tarjoamat palvelut ja tarjonnan.

Tapahtumassa pormestari Lehtinen kierteli ahkerasti jututtamassa yleisöä ja käväisi välillä aina myös tanssiparketilla.

- Minä kuulen paljon, näen paljon ja voin siten viestittää suoraa palautetta eteenpäin. Paikka ei kehity, jollemme tee asioita positiivisesti isolla sydämellä. Liikekaupunki on syntynyt suurena ja kasvaa koko ajan. Haluamme erottua muista ostoskeskuksista ja että meillä on täällä erilaista kuin muualla. Isot puitteet tarjoavat myös enemmän mahdollisuuksia tapahtumien osalta, Lehtinen kertoo.

Tanssin ilo ja nautinto ovat vieneet Eija Leppäsen ja Jyrki Jylhän mukanaan monille matkoille aina kaukomaita myöten. Tällä kertaa tämä Lempäälästä ja Kangasalalta kotoisin oleva pariskunta päätyi hieman lähemmäs ja päätti suunnata kulkunsa Ideaparkin Suurtansseihin. Liikekaupunki on heille hyvien kulkuyhteyksien päässä, jonne on helppo tulla. Matkaakaan ei kertynyt juuri mitään.

- Halusimme päästä tanssimaan ja täällä tapaa paljon tuttujakin lähiympäristöstä että sitten hieman kauempaakin. Käymme paljon lavoilla tanssimassa, mutta tällainen tapahtuma tuo mukavaa vaihtelua, Eija kertoo.

- Täällä on ollut ihan hieno tunnelma. Tulemme varmasti seuraavaankin tanssitapahtumaan keväällä, Jyrki sanoo puolestaan.

Suurtansseihin olivat saapuneet myös Miia Elo ja Kalle Jalava Uudestakaupungista. Tampereella asusteleva kaveripariskunta oli houkuttelut nuorenparin mukaansa ja lisäksi illan loistava esiintyjäkaarti kiinnosti heitä, joista Anneli Mattila oli ehdoton ykkönen.

Miia ja Kalle olivat tyytyväisiä tapahtuman järjestelyihin.

- Tänä vuonna täällä oli selkeästi enemmän tilaa tanssia, joka on tietysti aina iso plussa. Järjestelyt toimivat moitteettomasti ja tanssilattian kunto oli todella hyvä. Tämä oli siten varsin luonteva paikka tulla pitämään hauskaa. On muutoinkin varsin mukavaa, että välillä voi käydä hieman erilaisissa paikoissa tansseissa, Miia ja Kalle kiittelevät.

Ideaparkin Suurtanssit järjestetään jälleen ensi keväänä 25.huhtikuuta yhteistyössä Iskelmäradion kanssa.

Esiintyjinä on tuolloin iskelmätaivaan kuumimmat nimet. Yleisölle on luvassa myös jotain aivan uutta toimintaa! •

22 Minun tarinani palstalla -

Maarit Ihamuotila

ARTIKKELIT aihealueittain

2-7

8-17

18-21

TAPAHTUMAT JA MUUT ARTISTIT JA MUSIIKKI TANSSI

joka lehdessä MM. TAPAHTUMAKALENTERI

22-23 SUSEL JÄSENSEURATIEDOT SUSEL YHTEISTYÖJÄSENET SUSEL JÄSENETUPAIKAT TANSSIPAIKKALIITE

Ideaparkin liikekaupungin pormestari Eero Lehtinen (ylh.) tanssitti aina välillä yleisöä tapahtumassa.

Miia Elo ja Kalle Jalava (kesk.) sekä Eija Leppänen ja Jyrki Jylhä (alh.) olivat kaikki hyvin tyytyväisiä tapahtuman järjestelyihin.

WWW.TANSSIVIIHDE.FI

3

TALVIKAUDEN PAKINA

JÄRJESTÄMISEN ILO

M

usiikki ja viihde on erinomaisen hieno asia. Musiikki saa ihmisissä aikaan tunteenpurkauksia, välillä kyyneleitä toisinaan taas riemua. On mukavaa ajaa autolla ja kääntää ”hanat kaakkoon” kuullessaan radiosta mukaansatempaavan kappaleen mutta vielä enemmän tunteet on pinnassa konserteissa tai muissa tilanteissa joissa artisti esiintyy live-tilanteessa ja musiikki tosiaan vie mukanaan. Tapahtuman järjestäjää palkitsee parhaiten aina tyytyväiset asiakkaat. Viihdetilaisuuksia on mukavaa suunnitella ja toteuttaa ja vanha sanonta kuuluukin että ”there is no business like showbusiness”.

Yleisön vaatimustaso on noussut koko ajan myös viihdettä seuratessa. Enää ei lähdetä sankoin joukoin läheskään niin pitkälle tansseihin ja muihin tilaisuuksiin kuin ennen. Ei ole kovin montaa vuotta siitä kun esim. Turusta kyyditettiin lauantaisin linja-autoilla ihmisiä Merikarvialle tansseihin, matkaa lähes 200 km tai Köyliön Lallintalolle lähes sadan kilometrin päähän. Tänä päivänä yleisö on nähnyt ja kokenut konserteissa ja television välityksellä niin hienoja toteutuksia ettei mikään oikein enää yllätä positiivisesti. Taustaorkesterit ovat yleensä koottuja taitavista muusikoista, joita vahvistetaan lisämuusikoilla konsertteihin juhlakokoonpanoiksi. Konserteissa käytetään nykyaikaista valotekniikkaa screeneineen ja moderneja äänentoistolaitteita. Kaikki nämä tuovat järjestäjille lisää kustannuksia ja siten lisäävät taloudellista riskiä. Kun samalla muutkin kulut ovat jatkuvasti nousseet; salivuokrat, teostokorvaukset, mainoskulut, lipunmyyntipalkkiot, majoitus- ja kuljetuskulut ja esiintyjäkulut, käy usein niin että suurella riskillä on mahdollisuus saada pieni tuotto mutta on suuri mahdollisuus tehdä isot tappi-

Auraviihteellä on oma paikkansa iskelmämusiikinrakennemuutoksessa, sanoo Henri Kulmala. ot. Nykyään pitää olla yhä tarkempi mitä tapahtumia lähtee järjestämään vai kannattaako lähteä järjestämään ollenkaan.

Pelkällä järjestämisen ilolla ja työllistämisellä ei yritys kauan pysty jatkamaan toimintaansa.

Olemme itse mukana kotimaisessa iskelmämusiikissa sen eri osa-alueilla. Sen lisäksi että edustamme useita hienoja artisteja ja orkestereita joille hankimme esiintymistilaisuuksia, järjestämme konserttikiertueita, toimimme ravintoloitsijoina ja tanssilavayrittäjinä sekä olemme osakkaana Seinäjoen Tangomarkkinoissa, joka on useita vuosia ollut aikuisväen suurimpia kesäfestivaaleja Suomessa. Tanssiminen on yhtenä yhdistävänä tekijänä kaikissa viihteen osa-alueissa joissa me olemme mukana. Jos nykyinen kehitys jatkuu, tulee käymään niin että tanssiminen ei ole enää kansanhuvia vaan pienen piirin omalaatuinen vapaa-ajan viettotapa. Huolestuttavinta kehityksessä on se, että suurten ikäluokkien poistuessa pikkuhiljaa tanssiharrastuksen parista, nuorempaa sukupolvea

...jatkoa sivulta 2 Olemme samassa veneessä Suvaitsevuutta ja asenteiden muutosta tarvitaan tässä kulttuurissa myös muualla kuin pelkästään yleisöryhmien kesken. Asiat eivät tule kehittymään parempaan suuntaan, ellei sanoista aleta pikku hiljaa konkreettisiin tekoihin. Ongelmat kyllä sinänsä tiedostetaan. Olemme kaikki ”samassa veneessä”, on kysymys sitten tanssinjärjestäjistä, ohjelmatoimistoista, esiintyjistä, levyyhtiöistä tai vaikkapa tanssikouluista ja -seuroista. Meidän tulisi pyrkiä aktiiviseen ja laaja-alaiseen yhteistyöhön, sillä yhden tahon etu on lopulta pidemmällä aikavälillä katsottuna myös kaikkien etu. Vahingoittamalla ja polkemalla toistemme toimintaa, vahingoitamme lopulta itseämmekin. Pelkästään omaan napaan tuijottaminen ei vie ketään kovin pitkälle eteenpäin. Monet tahot tekevät jo nyt paljon yhteistyötä ja toimivat yhteisten etujen mukaisesti, vaikka he saattavat olla periaatteessa suoranaisia kilpailijoita toisilleen.

Kustannusten nousu ja huoli toimeentulosta mietityttää varmasti kaikkia tahoja ja varsinkin näin laman uhkan synkistäessä talousnäkymiä. Tanssipaikat ovat varsin keskeisessä asemassa, sillä koko tanssikulttuurin ydin toteutuu pääosin niissä ja joiden toiminnasta monet muut tahot ovat tavalla tai toisella riippuvaisia.

Monet tanssinjärjestäjät toimivat tällä hetkellä toimeentulojensa äärirajoilla, on kysymys sitten yritys- tai yhdistystoimintapohjaisista paikoista. Viime vuosina on yhä useampi tanssipaikka joutunut supistamaan toimintaansa radikaalisti, jollei jopa lakkauttamaan kokonaan. Toisaalta uusia tai uudelleen käyttöön avattuja paikkoja on myös perustettu.

Tilanteen kehittymiseen ei ole johtanut pelkästään vain artistien hintojen kohoaminen, vaan siihen ovat vaikuttaneet myös monet muut eri seikat ja yksilölliset olosuhteet, joten ei ole siis olemassa vain yhtä ”syyllistä” tai tekijää! Pääsylippujen hintoja ei ole voitu määräänsä enempää nostaa, jotta tanssit säilyisivät ihmisille joka viikkoisina toimintoina harvan huvin sijaan.

Oheistoiminta ei ole riittänyt ehkä paikkaamaan vajetta. Katteet ovat siten laskeneet ja rahaa ei tahdo enää riittää paikkojen kunnossapitoon ja kehittämiseen, jolloin liiketilojen kunto saattaa heikentyä oleellisesti ja vaikuttaa myös yleiseen viihtyvyyteen.

Jos ja kun tanssipaikkoja alkaa jossain vaiheessa yhä enemmän lopettaa toimintaansa kannattamattomina, vähenee työ hiljalleen myös esiintyjiltä että heitä myyviltä ohjelmatoimistoilta, ja kilpailu työmahdollisuuksista kovenee. Tämä markkina-alueen kaventuminen voi vaikuttaa niin ikään eri artistien levynmyyntiin, koska heidän mahdollisuutensa kohdata yleisöään livenä rajoittuu ja se pienentää ihmisten tietoisuutta näistä artisteista.

4

TANSSIVIIHDE LEHTI 4/2008

tulee tilalle vain murto-osa poistuvista. Tämä johtaa taas väistämättä tilanteeseen, jossa tanssitilaisuuksien järjestäminen ei ole taloudellisesti kannattavaa ja siten menetämme esiintymispaikkoja ja suuri joukko hyviä esiintyjiä jää vaille töitä. Jotta suuntaus kääntyisi parempaan, vaatisi se laajan kulttuurimuutoksen niin että jo kouluissa olisi tanssitaidon opetus kirjattuna opetussuunnitelmaan samalla tavalla kuin uimataidonkin opetus.

Me pyrimme omilla keinoillamme tuottamaan parempia ja houkuttelevampia esiintyjiä ja heidän kiertueitaan, pitämään tanssipaikkamme ja ravintolamme nykyajan tarpeita tyydyttävinä ja toimimaan niin, että iskelmä soi Suomessa vielä pitkään. Tämä on mahdollista niin kauan kun järjestämistämme tapahtumista jää käteen muutakin kuin järjestämisen ilo.

Henri Kulmala toimitusjohtaja, Auraviihde Oy

Entä mihin ihmiset voivat lähteä viihtymään? Kaikki vaikuttaa perinteinen tanssimusiikki tulee olemaan aina tärkeänä osana siis kaikkeen! tätä kulttuuria, mutta se ei välttämättä riitä pelkästään houkuttelemaan suuria massoja ja ennen kaikkea niitä uusia ihmisiä Ei ole vain yhtä ratkaisua liikkeelle. Tietysti tämän keinon onnistunut toteuttaminen riipMitä voimme tehdä, että jokainen tässä kulttuurissa toimiva ta- punee myös kyseessä olevasta paikasta ja sen luonteesta, eikä ho saattaisi saada työstään jatkossakin elantonsa? Mitään yhtä välttämättä toimi kaikkialla.

Markkinointia ei pidä myöskään liikaa supistaa. Pelkästään yksittäistä taikaratkaisua siihen ei ole olemassa! Tanssikulttuuri tarvitsee säilyäkseen ja kehittyäkseen ennen kaikkea lisää uutta nettimainontaan keskittyminen ei riitä, sillä edelleenkään kaikilla yleisöä tanssipaikoille, sillä kun isot ikäryhmät eivät jaksa käydä ihmisillä ei ole nettiä käytössä tai he eivät käytä sitä aktiivisesti. enää tansseissa, ketä jää jäljelle?! Nykyistäkään asiakaskuntaa Jos uusia ihmisiä halutaan tavoittaa, miten he osaavat mennä juuri oikeaan verkko-osoitteeseen ja ovat tietoisia tarjonnasta? Lehtiä ei pidä unohtaa.

Miten uutta yleisöä sitten saadaan? Koko tämän kulttuurin luetaan vieläkin ja tullaan lukemaan myös jatkossa. Tanssiviihde mediakuvaa pitäisi yrittää luoda positiivisemmaksi ja tuoda si- lehden huima menekki jakelupaikoissa ja lukijoiden että muiden tä laajemmin esiin. Tanssista ja iskelmämusiikista olisi tehtävä eri tahojen positiivinen palaute ovat siitä selkeä osoitus.

Uusia alaa markkinoivia tehokeinoja voisivat olla myös tansentistä hyväksyttävämpää ja trendikkäämpää, jotta nuoriso ja ne ikäpolvet, jotka ovat viime vuosikymmeninä jääneet pitkälti sikulttuurin tuominen entistä vahvemmin esimerkiksi tyky-toitanssikulttuurin ulkopuolelle muun vapaa-ajan tarjonnan tullessa minnan (=työkykyä ylläpitävä toiminta) pariin ja tanssilavoille kilpailemaan ajankäytöstä, innostuisivat lähtemään tansseihin suuntautuvien elämystoimintapakettien tarjoaminen yrityksille ja kiinnostumaan aktiivisemmin tämän kulttuurin tarjoamista ja turisteille. Tanssinopetus tulisi saada lisäksi koulujen liikuntamahdollisuuksista. Jokaisen tahon toiminnalla ja erityisesti myös tuntien vakiolajiksi, jotta nuoret saisivat siihen mahdollisimman medialla on tässä iso vaikutuksensa, on kysymyksessä sitten varhain tuntumaa eikä kynnys tanssimiseen olisi niin korkealla vanhemmallakaan iällä. televisio, radio tai lehdistö.

Tanssilla ja musiikilla on ollut ja tulee aina olemaan suuTanssiviihde lehti pyrkii toteuttamaan tätä tekijää tuomalla tietoutta koko kulttuurista ja sen eri toimijoista sekä nostattamaan ri vaikutus ihmisiin ja heidän niin henkiseen kuin siten alan arvostusta ihmisten keskuudessa. Julkaisu on itsessään fyysiseen hyvinvointiinsa. Näin laman uhkan selkeä osoitus myös yhteistyön voimasta, sillä ilman niitä kaikkia voimistuessa pehmeitä ihmisläheisiä arvoja ja tahoja, jotka ottavat osaa lehden tekemiseen mainostilaostoilla, vastapainoa arjen huolille tarvitaan yhä enemtoimivat jakelupaikkoina tai osallistuvat muutoin toimintaan, män.

Se mitä kylvämme tänään, sitä niitämme ei tätä lehteäkään olisi. Minä lähinnä vain organisoin ja toteutan lehden konkreettisella tasolla. Mitä laajemmin eri tahot ovat huomenna. Aktiivista yhteismukana, sitä isompi lehti on ja sitä kattavammin se tavoittaa työtä tekemällä, saavutamme entistä isomman sadon, josta lukijoita ja voimme tiedottaa asioista!

Moni tanssipaikka on laajentanut myös esiintyjiään tanssi- ja kaikki osapuolet voivat hyötyä! iskelmämusiikin lisäksi pop/rock -osastolle, minkä koen sinänsä hyvänä asiana. Siten saadaan laajemmin uusia ihmisiä tutustu- Näiden sanojen päätteeksi toivotan maan näihin paikkoihin, sillä kun asiakas tulee kerran, saattaa kaikille lukijoille ja lehden yhteistyöhän tulla myös toisenkin kerran ja kenties katsomaan jonkin kumppaneille yhteisesti Rauhaisaa muun musiikillisen genren edustajaa. Erilaiset esiintyjät vetävät Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2009! Olen tänä vuonna päättänyt lahjoittaa erilaista yleisöä.

Meille on kantautunut perinteisien tanssilajien ohella uusia joulutervehdyksiin tarkoitetut varat Invalidilajeja, joita voi tanssia laajemmin eri musiikkien tahtiin. Voisiko liiton keräykseen, jossa ne menevät varmasti tarjonnan lisääminen ja nämä uutukaiset tanssilajit olla yksi uutta hyvään tarkoitukseen. :) yleisöä aktivoiva tekijä tulevaisuudessa; vauhdikkaampaa ja iloisempaa musiikkia tanssipaikoille? Voisin kuvitella, että kysyntää Lämpimin ajatuksin, on tulevaisuudessa yhä enemmän sellaisille esiintyjille, jotka pystyvät esittämään monipuolisemmin erilaista musiikkia. Toki Jaana ”Jande” Vuorenpää :), Päätoimittaja

teksti: PENTTI TERÄVÄINEN Musiikillisia otsikko-ohjelmia ovat listaohjelmat Tätä Suomi tanssii ja Radio Top 20 sekä Listakiikari, jossa soitetaan musiikkia listojen tuntumasta. Levylämpimäiset esittelee viikon uutuuksia. Viikonloppuna kaikki viikon uutisista ja kulttuurista kertovaa.

Pookin musiikkitoimittaja Jussi otsikko-ohjelmat kuullaan uusintoina.

Häkkilän listalla ovat syksyllä olleet mm. A.Mattilat, Jari Sillanpää, Sun nousee Lempäälästä Eino Grön, Jarkko Honkanen, Pirkanmaalla ja suuressa osassa SaMarkus Törmälä & FBI-beat sekä takuntaa ja Kanta-Hämettä kuuluva kuuluvuusalueen omiksi artisteiksi alueellinen radioasema RADIO SUN luettavat Lasse Hoikka, Johanna lupaa monipuolisinta iskelmää ja paPiipponen ja Suvi Teräsniska. rasta poppia.

- Kanavalupausta toteutetaan soitInarissa myös saameksi tamalla tunnetuilta artisteilta ilmes- RADIO INARIN - Radio Inarin toi- tyneiltä albumeilta muitakin kuin vekonserteissa toivotaan eniten Eero eniten markkinoituja sinkkulohkaiAvenia, Reijo Taipaletta ja iskelmä- suja. Vaikka pääpaino onkin uudessa taivaan tähtiä, mutta muitakin, kertoo kotimaisessa hittimusiikissa niin iskelmän kuin popinkin saralta, löytyy musiikkivastaava Ilmari Aikio.

Radio Inari kuuluu laajalla alueella rotaatiosta myös aarteita ja nostalgiaa Pohjois-Lapissa. Esimerkiksi alle- 70-80 –luvuilta, kertoo päätoimittaja kirjoittanut bongasi radioaseman ke- Otto Linna.

Sunin musiikista noin 80 prosenttia väällä Saariselällä ja kuuluvuus piisaa pitkälle Sodankylän puolelle saakka. on kotimaista ja loputkin tunnettuja Uskollinen kuulijakunta pitää yhteyt- kansainvälisiä hittejä, jotka tempoltä radioon ja osallistuu toiveiltojen taan sopivat ohjelmavirtaan. Haluttua puhelintoiveisiin. Ilmari Aikion mu- musiikkia toistetaan riittävästi, mutta kaan on sellaisiakin, jotka toivovat sa- biisejä ei polteta loppuun, Linna lupaa.

Musiikkiin keskittyviä ohjelmia maa artistia kerrasta toiseen. Ehkäpä Ilmarin kannattaa lähettää näille aktii- Sunilla on muun muassa joka arkiveille CD-levyjä, jotta saavat kuulla päivä kuultava Viikon artisti, perjantai-illan Viihteelle-toivekonsertti ja suosikkiaan tarpeeksi…

- Päivälähetyksiä kuuntelevat myös tunnin Tähtihetki yhden artistin murankemman musiikin harrastajat. siikista. Lauantai-illassa toteutetaan Meiltä toivotaan Teräsbetoniakin. livetoiveita studiovieraan kera, minkä Muuten musiikkilinjaa pyritään to- jälkeen Hiljaisuuden sillalla soi tunnn teuttamaan tasapuolisesti, eli ketään verran slovareita.

Sinkkusirkkelissä sunnuntai-iltatiettyä artistia ei ole nostettu muita päivisin kuulijat saavat päättää uuden korkeammalle.

Soitetuimpien joukossa on myös saa- sinkun kohtalon, meneekö se soittoon melaisten ja pohjoissuomalaisten ar- vai sirkkeliin. tistien musiikkia.

Radio – kuvia korvien väliin

Radio soi suomeksi

S

uomalaisen musiikin osuus radioaalloilla on ilahduttavasti noussut viime vuosina. Kun tavoitellaan suomalaista yleisöä, radio soi useimmiten suomeksi.

Eniten suomenkielistä musiikkia soittavat maakuntien paikallisradiot, Radio Suomi sekä Iskelmä-ketju, joka tosin on lisännyt huomattavasti kansainvälisen repertuaarin osuutta pyrkiessään saamaan lisää kuulijoita valtakunnalliselta Radio Novalta.

Radio Suomipop soittaa nimensä mukaisesti suomalaisten artistien poppia, yleensä hieman vanhempaa materiaalia kuin nuorisoradioiksi luokiteltavat Yle X, Voice ja NRJ. Mielenkiintoisimmat radiot ja persoonallisimmat musiikkivalinnat ovat maakunnissa, joiden radiot eivät ole liian tiukassa ”formaatissa”. Kun liikut eri puolilla maata, virittäydy vaihteeksi ennenkuulumattomalle taajuudelle. Huomaat, että radiot eivät ole samanlaisia. Parhaimmillaan toteutuu iskulause ”radio – kuvia korvien väliin”. Televisiossa kaikille on sama kuva, radiossa jokaiselle omansa. Osa paikallisradioista kuuluu nykyisin myös netissä.

Esittelemme nyt joukon merkittäviä itsenäisiä radioita Kehä kolmosen pohjoispuolelta.

Kainuusta kajahtaa - RADIO KAJAUKSEN suhde kotimaiseen musiikkiin on lämmin, läheinen, utelias ja joskus myös epäuskoinen Iskelmä- ja tanssimusiikki ovat vahva runko, jota höystetään hyvillä pop-kappaleilla. Raskas musiikki jätetään toisille, sanoo Päivi Karppinen.

- Kaikki kuoret avataan, joka levy kuunnellaan. Sisältö ratkaisee. Pohdittaessa meneekö kappale soittoon, mietitään, että jos ajaisin autossa ja kuulisin tämän, nauttisinko vai vaihtaisinko toisaalle. Viikon aikana tulleet soittokelpoiset levyt esitellään perjantaisin.

Joka arkipäivä otetaan levytoiveita vastaan puoli tuntia. Tiistaina, torstaina ja lauantaina on Onnea ja terveisiä - ohjelma. Perjantai-iltana on tunti aikaa soittaa toiveita Iloiseen iltaan. Kuuntelijoiden Minun makuuni -listat ovat käsittelyssä maanantaisin, tiistaisin ja torstaisin.

Nettihitti-listalla kuuntelijat käyvät äänestämässä omaa suosikkiaan netissä. Äänestystulokset kuullaan perjantaina ja uusintana lauantaina. Kappale on listalla enintään kuukauden.

Osa ehdolle laitettavista kappaleista tulee kuuntelijoiden ehdotuksina.

Radio Kajauksessa soivat myös listaohjelmat Tätä Suomi Tanssii ja Radio Top 20.

Pookia suomeksi RADIO POOKI kuuluu Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla sekä Meri-Lapissa. Sen toimitukset sijaitsevat Raahessa ja Oulussa. Musiikki on sataprosenttisesti kotimaista iskelmää, poppia ja tanssimusiikkia, ohjelmisto paikallista ja maakunnallisista tapahtumista,

Manta monipuolisena Vammalassa päämajaansa pitävän RADIO MANTAN suhde kotimaiseen iskelmä- ja tanssimusiikkiin on läheinen..

- Meillä on soitossa lähes 10 000 kappaletta. Formaattiradioiden kaltaisia soittolistoja meillä ei ole ollenkaan, joten tästä voi päätellä musiikkitarjonnan olevan melkoisen kirjavaa.

Monipuolisuus onkin asia, josta saamme eniten kiitosta, sanoo Pauliina Parto.

Vanhalle tanssimusiikille on omistettu Teuvo ”Teuski” Eeronheimon perjantaisin toimittama Muistojen sävelet. Teuskilla on valtavasti lp-levyjä, joilta hän onnistuu lähes aina löytämään ne harvinaisemmatkin toivekappaleet. Kaikkein vanhin musiikki on viimeisen vuoden aikana karsittu muista ohjelmista minimiin Joka toinen perjantai Aulikki Lehtisen ohjelma Belairin penkillä kerää kuuntelijat radioiden ääreen ja puhelinlangoille. Aulikilla on usein musiikkivieras. Syksyllä hän on jututtanut esimerkiksi Kaija Pohjolaa ja Kike Elomaata.

- Radion kuuntelijat ovat hyvin tietoisia uusimmista kappaleista ja artisteista, joten ne pyritään saamaan Mantassakin soittoon tuoreeltaan.

Suurin osa lukeutuu siis kategoriaan ”kevyt”, mutta esimerkiksi suomirokkia ja vanhempaa rokkia kuten Hurriganesia soitetaan kyllä. Levytoiveita pyrimme toteuttamaan joka päivä.

Melodia kunniassaan

Varsinais-Suomessa kotimaisen musiikin ystävät kuuntelevat laajalti RADIO MELODIAA, jonka edeltäjä oli Radio Majakka. Ohjelmapäällikkö Harri Kujalan mukaan Melodia soittaa noin puolet suomenkielistä, artisteina muun muassa Kari Tapio, Samuli Edelmann, Paula Koivuniemi ja Eija Kantola. - Auran Aalloilla kotimaista on neljännes ja nuorisokanava Zoomilla ehkä noin 30 prosenttia, Kujala laskee.

Melodiassa on lauantaisin mahdollisuus lähettää terveisiä ja toivoa levyjä Ossi Valon ohjelmassa Leppoisa lauantai .

– Ohjelma pyritään pitämään pirteänä, joten surullisia masennusbiisejä vältetään. Aseman tunnuslauseena on ”parhaat klassikot ja iskelmähitit”.

Nimensä mukaisesti Melodialla uskotaan melodian voimaan. Syksyn tähtiä Melodialla ovat olleet mm. Suvi Hiltunen, Jani & Jetsetters ja Saija Tuupanen.

Vaasa tanssittaa RADIO VAASA palvelee sekä suomen- että ruotsinkielisiä kuuntelijoita Vaasassa ja sen lähiympäristössä.

Kotimaisen iskelmän ja popin lisäksi kuullaan mm. paikallisten artistien ja kansainvälisten artistien musiikkia.

Tanssimusiikin ystäville on kaksi erikoisohjelmaa. Rassen krammarissa tarjotaan herkkuhetkiä tanssimusiikin ystäville torstaisin sekä uusintana lauantaina ja sunnuntaina. Hippi Hovin

juontama Tätä Suomi tanssii aloittaa viikonlopun perjantaina klo 17. Ohjelma kuullaan myös sunnuntaina.

Kantrimusiikilla on oma ohjelmansa Countrydoctorn, jazzilla Swingtime.

Järviradiossa päättää kuulija Alajärvellä sijaitseva JÄRVIRADIO kuuluu nykyisin Järviseudun, KeskiSuomen ja Jyväskylän lisäksi myös Helsingissä (105,5 MHz). Päätoimittaja Markku Mäenpään mukaan kuulijat päättävät Järviradion musiikkilinjan, joka perustuu pitkälti maksullisiin toivelevyihin.

Otsikko-ohjelmina ovat mm. kolmituntiset Lauantaitanssit ja perjantain Levyuutuudet. Arkisin puoliltapäivin kuullaan Hilpeästi hanurilla, illansuussa on usein hengellistä ohjelmaa. Maakunnan musiikkia testataan Järviradio Top 5 –ohjelmassa, jossa yleisö äänestää paremmuusjärjestyksen. Iltaisin ja öisin Järviradio lähettää Voice Of American kansainvälistä ohjelmistoa.

Kokkolassa poppia ja iskelmää Keski-Pohjanmaalla kuuluva RADIO 967 lähettää Kokkolasta kotimaista poppia ja iskelmää. Minna Mustosen listalla ovat syksyllä soineet mm.

Simo Silmu, Antti Ahopelto, Juha Tapio, Janne Hurme, Laura Voutilainen, Mamba, Egotrippi ja Chisu

882 Salossa Ohjelmapäällikkö Piia Korisevan valitsemaa musiikkia kuullaan Salon seudulla RADIO 882:n taajuuksilla.

Päivän ohjelmavirta koostuu uutuuksista sekä 80- ja 90-luvun klassikoista.

Syksyn mittaan 882:n listalla ovat olleet mm. In The Mood, Janne Tulkki, Juha Metsäperä, Juha Tapio, Laura Voutilainen ja Unelmavävyt. Popimpaa osastoa ovat edustaneet mm. Anna Eriksson, Anna Abreu, Jonna Tervomaa ja Jore Marjaranta.

Radio Voima Lahdessa Lahtelainen paikallisradio RADIO VOIMA soittaa suomalaista ja kansainvälistä poppia laajalla repertuaarilla. Voimaan mahtuvat Idols-popparit Anna Abreu, Kristian Meurman ja Hanna Pakarinen siinä missä Juha Tapio, Laura, Rasmus ja Dingokin. Musiikkivastaavana toimii Joni Heinonen.

Pohjois-Karjala tanssii Iskelmän kanssa yhteistyötä tekevistä radioista muutamilla on myös runsaasti omaa, itse toimitettua ohjelmaa. Esimerkiksi pohjoiskarjalainen RADIO REX panostaa voimakkaasti omaan tuotantoon erityisesti viikonloppuisin.

Itsekin innokas lavatanssija Jenni Puhakka juontaa suosittua kaksituntista Lauantaitanssit-toivekonserttia, joka on pyörinyt Rexissä jo 20 vuotta.

- Tanssituokiossa kuullaan tuttuja hittejä eri vuosikymmeniltä ja tanssilajien kirjo on laaja. Valssia, tangoa, foksia, hidasta valssia, humppaa, polkkaa, jenkkaa, masurkkaa sekä lattarirytmejä. Etusijalla ovat tanssittavat toivelevyt. Pelkällä vaihtoas-

3"%*0

WPJNB

keleella tanssittaville iskelmähiteille tilaa on arkisin, joten Lauantaitansseissa soitetaan levyjä, jotka toimivat tanssinharrastajillekin tai ovat peittyneet jo pölyyn vinyylihyllyssä, Jenni kertoo.

Levytoiveita toteutetaan myös viikonloppuaamuisin Muista minua –onnitteluohjelmassa, jonka toiveet eivät ole kotimaiseen tai tanssiteemaan sidottuja, mutta siitä huolimatta valtaosa toiveista noudattelee Lauantaitanssien linjaa. Myös paikalliset artistit pääsevät ohjelmassa soittoon.

Viikonlopuissa kuullaan myös Tuulan Tuutti, jossa Tuula Turunen soittaa ”hittejä ja muutakin musiikkia vuosien varrelta”. Nostalgiaohjelmassa kaivellaan eetteriin takavuosina radioissa raikaneet rallit viikottain vaihtuvilla teemoilla. Myös nämä ohjelmat ovat kuuluneet Rexin ohjelmistoon sen koko historian ajan eli 20 vuotta.

Toivelevyjä soi myös torstaisin Onnenkakku-lähetyksessä, jossa arvotaan kakku jollekin syntymäpäiväsankarille. Arkisin on myös Musavisa, jossa kysytään erilaisia, yleensä kotimaiseen musiikkiin liittyviä kysymyksiä ja soitetaan aiheeseen kuuluvaa musiikkia. • WWW.TANSSIVIIHDE.FI

5

Teksti ja kuvat: jaana vuorenpää

syksyn suuri tanssiristeily

laineilla tanssien

Risteilyn tanssikurssit saivat suuren suosion. Mukana olivat myös Laurence Leino (vas.), Juhani Hyvärinen (kesk.) ja Sari Lahdesta sekä Matti Mehtälä (oik.).

Viime lokakuun alkupuolella pidetty Suuri Tanssiristeily keräsi jälleen m/s Viking Isabellan täyteen iloisia matkaajia. Tapahtuma oli jo kolmas tällä teemalla järjestetty risteily. Matkan organisoivat yhteistyössä Auraviihde, Matkapojat, Suomen seuratanssiliito SUSEL ry ja Viking Line.

T

urusta Tukholmaan ja takaisin Turkuun purjehtivalla risteilyllä tanssittiin iskemä- ja tanssiorkestereiden vauhdittamana koko matkan ajan. Mukana esiintymässä olivat Matti & Teppo, Johanna Pakonen, Rami Rafael sekä Marko Lämsä, joka toimi myös juontajan roolissa. Laiva oli siten täynnä tanssia ja hyvää musiikkia sekä myös tanssikursseja.

SUSELin varapuheenjohtaja Matti Mustajärvi oli hyvin tyytyväinen ris-

teilyn kulkuun.

- Risteilyjä on nyt järjestetty viimeisen parin vuoden ajan. Tarkoitus olisi että tästä tulisi vakiokäytäntö aina keväisin ja syksyisin. Joka kerta liput loppuvat vain aikaisemmin ja aikaisemmin. Tämä kertoo siitä, että tällaiselle tapahtumalla on selkeä tilaus ja meillä on oikea konsepti.

- Tänne tulee paljon samanhenkisiä tanssi-intoisia ihmisiä ympäri Suomea eli risteily on myös hyvä kohtaamispaikka meille. Tanssitilaakin

löytyy kohtuullisen hyvin ja monesta eri paikasta laivalla. tosi paljon tästä risteilystä.

Tanssitaitoaan voi hioa halutessaan risteilyllä pidettävillä - Olen tanssinut noin 4,5 vuoden ajan! Aloitin aivan kursseilla. nollasta, mutta nykyään osaan jo sen verran tanssia, ettei tarvitse kieltäytyä tanssimisesta taidottomuuttaan jonIrti arjesta kun hakiessa. Tanssi on minulle pelkkää nautintoa, jopa Ranskalaista syntyperää oleva, nykyään turkulainen Lau- haastavat kurssit, eikä se tunnu enää niin työläältä kuin rence Leino sai paikallisen tanssiseuran toiminnan puitteis- ehkä alussa. Se on ollut kovan työn tulos, sillä perusassa kutsun risteilylle, eikä voinut olla käyttämättä tilaisuutta keleiden sisäistäminen oli minulle hieman hidasta. Jos jotain oikein kovasti haluaa, niin kyllä sitä oppii mitä hyväkseen huolimatta työn kiireistä.

- Välillä on hyvä rentoutua ja työhönkin mukavampi vaan. Ei pidä antaa minkään tai kenenkään lannistuttaa mennä taas pienen piristävän matkan jälkeen. Olen ollut itseään, sillä se on vain omasta tahdosta kiinni, Laurence joka tanssikurssilla mukana, sillä tällaisesta tilaisuudesta pohdiskelee hymyssä suin.

Risteilylle olivat lähteneet myös Matti ja Riitta Mehkannattaa ottaa kaikki mahdollinen irti ja olenkin nauttinut tälä Kokkolasta. Tanssiristeily oli heille mahdollisuus saada tavata samanhenkisiä ihmisiä ja päästä opettelemaan uusia taitoja sekä irrottautua samalla hieman arjen

Johanna Pakosella kiireinen syksy Tangokuningatar Johanna Pakosen kesää ja syksyä on siivittänyt tiivis keikkaputki ympäri maata kiertäen.

Syksyisin ja talvisin Johanna keikkailee paljon lisäksi laivoilla ja oli Suurella Tanssiristeilyllä mukana yhtenä sen tähtiesiintyjänä.

Ahkeran keikkailun lomassa Johanna on ehtinyt viettää aikaa myös kotona. Talo on nyt pääosin remontoitu, mutta pihahommia omakotitalossa aina riittää.

- Istutin juuri sata sipulia tulppaaneita maahan ja odottelen tässä jännityksellä kevättä, että kasvavatko ne Kiinan puolelle vai kenties kotipihaan, eli laitoinko sipulit oikein päin. En ole koskaan aikaisemmin istuttanut niitä, Johanna kertoo naurahtaen.

Ensi keväänä on suunnitelmissa tuottaa ulos jälleen uusi levy, joka on järjestyksessään laulajattaren neljäs pitkäsoitto. Kiireisestä työtahdista johtuen levyä on ehditty työstää toistaiseksi vasta muutaman kappaleen verran. Johanna on laulanut myös paljon taustoja toisten artistien levyille, mitä hän kutsuukin leikkisästi päivätyökseen.

Matin ja Tepon (ylh.vas.) vuosikymmeniä kestänyt suosio yleisön keskuudessa perustuu varmasti osaltaan myös rentoon show-meininkiin keikoilla. Vuorovaikutus yleisön ja artistien välillä on vahva ja luo rentoa ja hauskaa tunnelmaa.

Säteilevä tangokuningatar Johanna Pakonen (ylh.oik.) on tanssittanut suomalaista yleisöä jo varsin pitkään. Ensi keväänä laulajattarelta on tulossa jälleen uusi pitkäsoitto.

Tangokuningas ja -prinssi, Marko Lämsä ja Rami Rafael (vas.alh.) ovat hyvä esimerkki uuden sukupolven monipuolisista, ammattitaitoisista ja persoonallisista esiintyjistä iskelmämusiikin saralla.

6

TANSSIVIIHDE LEHTI 4/2008

Matti ja Teppo takovat kultaa Turun musiikillinen lahja maailmalle, laulajaveljekset Matti ja Teppo Ruohonen, viettävät ensi vuonna 40 –vuotis taiteilijajuhliaan. Silloin heistä tullaan kuulemaan lukuisten konserttien ja keikkojen merkeissä. Ensi keväänä julkaistaan myös juhlalevy, jossa on suosituimpien kappaleiden lisäksi kolme aivan uutta laulua.

Tämän vuoden loppua siivittävät lähinnä peruskeikat tanssipaikoilla.

- Otamme tämän syksyn nyt hieman rauhallisemmin, sillä ensi vuosi on täynnä erilaista toimintaa juhlavuoden merkeissä ja haluamme panostaa siihen enemmän.

Matti Ruohonen säveltää itse suurimman osan veljesten tuotannosta.

- Vietin äskettäin kaksi viikkoa Espanjassa säveltämässä uusia lauluja. Luova työ vaatii aina oman rauhoittumisensa. Silloin on hyvä ottaa irtiotto normaaleista kuvioista ja lähteä jonnekin hieman kauemmas, jolloin

kiireistä. Tanssin parissa onkin vierähtänyt jo kymmenisen vuotta ja se on tuonut paljon ystäviä lisää.

- Tanssi on yksinkertaisesti se oleellisin tekijä, joka tänne veti. Kursseilla voi oppia uusia niksejä ja kyllä aina jotain jää päähän. Olemme vaimon kanssa olleet täällä jo kerran aikaisemmin ja tulemme erittäin todennäköisesti taas seuraavallekin risteilylle, Matti Mehtälä kertoo.

Tanssi toi myös lahtelaisen Sarin risteilylle toista kertaa ja harrastus on vienytkin koko naisen mukanaan pikku hiljaa. Vauhti ja into oppia uusia asioita ovat vain kiihtyneet viiden harrastusvuoden aikana.

- Tällainen tanssiristeily on mukavampi kuin tavallinen risteily, sillä täällä on silloin paljon tanssijoita ja alkoholin käyttöä ilmenee selkeästi vähemmän. Kyllähän tämä olosuhteissa tanssilavalle häviää, mutta voittaa kuitenkin pienet ravintolat.

Turkulainen Juhani Hyvärisen sai puolestaan liikkeelle uteliaisuus. Hän on harrastanut tanssia kaiken kaikkiaan jo yli viidenkymmenen vuoden ajan, mutta säännöllisemmin ja kursseilla käyden vasta noin kahdeksan vuotta.

Juhani on toiminut urheilupuolella hiihdon parissa myös aktiivisesti.

- Tulin tänne ihan uteliaisuuttani katsomaan, mitä kaikkea täällä on tarjolla. Mietin tuossa laivan portilla, että käännynkö takaisin, mutta tulin sitten kumminkin. Ja kyllä kannatti tehdä niin!

- Kursseilla on yleensä aina myös miehistä pula, joten tulin tänne vahvistamaan lisäksi mieslukua. Tilat olivat mielestäni hieman ahtaat, mutta tunnelma sitäkin rattoisampi, Juhani naurahtaa.

Seuraava Suuri Tanssiristeily järjestetään Viking Linen Isabellalla keväällä 19.4.2009.

Mukana ovat mm. Finlanders ja Varjokuva! •

voi keskittyä ainoastaan itse tekemiseen ilman muita häiriötekijöitä. Matka oli varsin hedelmällinen, sillä sain aikaiseksi kymmenen aivan uutta laulua, Matti Ruohonen kertoo.

Viimeisin pitkäsoitto Satoi tai paistoi saavutti kultalevyrajan melko pian ilmestymisensä jälkeen. Tämä onkin järjestyksessään jo veljesparin 27. kultalevy, joka kertoo itsessään Matin ja Tepon menestyksellisestä urasta. He ovat suoltaneet megahittejä ulos vuosi toisensa jälkeen, ja keräävät keikoille laajasti kaiken ikäistä ja oloista yleisöä.

Rami Rafael tekee myös juontokeikkoja Tuplasti Seinäjoen Tangomarkkinoilla Tangoprinssiksi vuosina 2002 ja 2003 kruunattu Rami Rafael on jättänyt viime aikoina perinteisiä tanssilavakeikkoja hieman vähemmälle, ja tekeekin niitä lähinnä kesäisin. Miestä voi nähdä nyt uudella m/s Viking Expressillä risteily- ja ohjelmaisännän roolissa ja tämän lisäksi hän keikkailee paljon näin talviaikaan myös laivoilla ja yksityistilaisuuksissa laulamassa.

Työnkuva on muuntunut pikku hiljaa laulamisesta enemmän juontamistehtävien suuntaan.

- Työtä on tehtävä sieltä mistä sitä saa eniten ja olenkin kokenut olevani enemmän sellainen juontava laulaja kuin pelkästään laulaja.

- Teen juontokeikkoja paljon messuilla ja muissa mahdollisissa tapahtumissa, joissa saatan samalla myös laulaakin. Laulaminen on toki edelleen se pääjuttu, mutta muitakin töitä on välillä tehtävä elääkseen. Rami mietiskelee urakuvioitaan.•

maajussin sydän vetää tanssipaikoille

teksti ja Kuvat: jaana Vuorenpää

Tänä vuonna Maajussille morsian -ohjelmasta tuli koko Suomen kansalle tututuksi nauravasilmäinen Antti Kemppainen (29). Tämä Viitasaarelta kotoisin oleva nuori mies viljelee kotitilallaan peltoa ja hoitaa metsiä sekä tekee ammatikseen myös laaja-alaisesti koneurakointipalveluja kotipaikkakunnallaan että lähimaakunnissa. Vapaa-aikanaan Antti harrastaa tansseissa käymistä, josta on tullut hänelle tärkeä henkireikä.

Keväällä Antti Kemppainen päätti räväyttää ja hän ilmoittautui Maajussille morsian -ohjelmaan mukaan hakemaan omaa morsiantaan, sillä tälle sympaattisella miehelle ei ollut vielä löytynyt sitä parempaa puoliskoa. Asiaa varmistelivat myös sisarukset ja ystävät, jotka olivat ilmoittaneet hänet yhtäaikaisesti ja salaa ohjelmaan.

Antti olisi päässyt jo pari vuotta sitten mukaan formaatin ensimmäisen tuotantokauden jaksoon, mutta juuri kun nauhoitusten piti alkaa, hän tapasi kivan tytön ja alkoi seurustella. Suhde ei ikävä kyllä sitten kestänyt.

Osallistuminen ohjelmaan on tuonut lähinnä vain mukavia asioita mukanaan, vaikka mies ei päässytkään niiden viiden joukkoon, joista ohjelma kertoo laajemmin.

- Koska sitä tyttöystävää ei ollut, niin tämä ohjelma oli minulle juuri sopiva. Lähdin mukaan avoimin ja iloisin mielin ja onhan tämä ollut jo pelkästään kokemuksena aivan ainutlaatuista ja tuonut vain hyviä asioita elämääni. Olen todella tyytyväinen asioiden kulkuun.

Mukavaa on ollut myös se, että kaikenlaiset ihmiset, niin nuoret kuin hieman vanhemmat, ovat antaneet pelkästään positiivista palautetta.

- Mitään suoranaista naisten suurta rynnistystä ei ole tullut ohjelman ansiosta, eikä tanssimaan ole haettu sen enempää, mutta muutoin ihmiset tulevat kyllä juttelemaan entistä enemmän ja keskustelen erittäin mielelläni kaikkien kanssa. Ainoastaan pari hieman juopunutta miestä on tullut sanomaan,

että etkö muuten naista saa kuin telkkarin kautta. Nekin ovat sitten muuttuneet lopulta huulenheitoksi, sillä tuollaisia kommentteja ei kannata ottaa niin vakavissaan, Antti kertoo virnistäen.

Antti sai ohjelman myötä kaiken kaikkiaan 28 kirjettä eri morsianehdokkailta, joita oli kautta Suomen ja joiden ikäjakauma liikkui noin 20 – 40 vuoden välillä. Heistä kymmenelle hän päätti vastata ja on ollut yhteyksissä puhelimitse sekä käynyt tapaamassa useampia tyttöjä myös treffien merkeissä.

Vielä Antti ei voi kuitenkaan paljastaa, onko jokin vastanneista morsiamista saanut poikamiehen sydämen sykkimään hieman kiivaampaan tahtiin, mutta myöntää sentään, että kipinöitä saattaa olla ilmassa.

Naisessa Anttia viehättää iloisuus ja ehdokkaassa pitää olla myös jonkinlaista

särmää luonteessa, josta tarttua kiinni. Toimeliaisuus ja oma-aloitteisuus ovat myös eduksi, koska mies kokee itsekin olevansa varsin aktiivinen ihminen, eikä kaikki pysyisi siten hänen perässään. Tanssitaito on plussaa, mutta ei välttämätöntä, kunhan vain pystyy ymmärtämään Antin kiinnostuksen tanssimiseen.

Ensimmäisen kosketuksen tanssin maailmaan Antti sai noin reilu kymmenkunta vuotta sitten, kun hän lähti katsomaan Hietaman Martin Kievariin Yölintu orkesteria, joka on edelleenkin yksi Antin kestosuosikeista. Kimmokkeena tähän oli vahva kiinnostus iskelmämusiikkiin, joka vei miehen mukanaan jo noin 15 - 16-vuotiaana. Sitä ennen Anttia kiinnostivat lähinnä raskaammat musiikkilajit.

Alkuunsa nuorta poikaa ujostutti kovasti hakea tyttöjä tanssimaan, mutta sitten tanssi vei mukanaan.

- Tanssi on hirveän hyvä liikuntamuoto ja siinä pääsee myös hyvin kontaktiin vastakkaisen sukupuolen kanssa ja keskustelemaan ilman sen suurempaa lähestymiskynnystä. Kun tulee hyvää musiikkia ja on kivoja tanssitettavia, joiden kanssa askeleet sopivat yhteen, se on varsin nautinnollista ja ilta on jo pelkästään sillä pelastettu, Antti miettii tanssin parhaimpia puolia.

Miehellä on paljon muitakin mieliesiintyjiä, joista kolme kovinta ovat Finlanders ja Markus Törmälä & FBI Beat sekä Anneli Mattila, jonka keikkoja hän on käynyt kaikista eniten katsomassa. Annelilla on hänestä sellainen erityinen silmänpilke esiintyessään ja aitoa luonnollisesti lavakarismaa. Tämä sydämellinen nuori laulajatar osaa ottaa yleisönsä hyvin ja tietysti myös musiikki itsessään viehättää Anttia.

- Toki on myös paljon muitakin hyviä artisteja ja orkestereita, joiden keikoille tulee mentyä. En juokse aktiivisesti minkään yksittäisen esiintyjän perässä ympäri Suomea.

Pääsääntöisesti käyn tässä Keski-Suomen alueella tansseissa noin sadan kilometrin säteellä Viitasaarelta. Sitä tulee yleensä vasta lähtöhetkellä katsottua, että mikä kohde voisi kiinnostaa eniten ja mentyä sitten sinne. Käyn tansseissa yleensä kerran viikossa lauantaisin ja kesällä joskus useamminkin.

- Jos vielä lisään tähän muutaman mielestäni hyvän esiintyjän, niin Matti ja Teppo ovat tosi mahtavia. Heillä on aivan uskomattoman hyvä showmeininki keikoillaan ja vetävät kaiken ikäistä yleisöä. Myös Mikko Mäkeläinen saa paikalle hyvin nuorekasta tanssiporukkaa, Antti mietiskelee mieliartistejaan. •

WWW.TANSSIVIIHDE.FI

7

ARTISTIT JA MUSIIKKI

jean s. on

teksti: Juha lahti / Kuvat: s.music oy

bilebändien aatelia

- Pyrimme aina siihen, että ihmiset voisivat edes hetkeksi unohtaa arkiset murheensa. Olimme muuten juuri eräässä yksityistilaisuudessa keikalla, jonka yleisö koostui pelkästään miehistä. Ja niin siinä vain kävi, että saimme ne sata miestä matkimaan lintuja ja tanssimaan kanssamme letkajenkkaa, Antti S. Paavilainen mainitsee esimerkkinä onnistuneesta sessiosta.

Jean S. syntyi vuonna 1991. Sibelius-Akatemian ylioppilaskunnan bilevastaavina silloin toimineet Paavilainen ja Timo S. Kärkkäinen saivat idean kokoonpanosta, koska tarve sellaiselle oli selvästi olemassa.

- Piti saada jostain sellainen esiintyjä, jonka mukana haluaisi itsekin bilettää. Päätettiin, että hoidetaan nyt sitten kaiken muun lisäksi se bändikin itse. Siitä se lähti, Paavilainen muistelee bändin alkutaivalta.

Ensimmäisen keikkansa kokoonpano teki Tavastialla helmikuussa 1992 Sibelius-Akatemian ylioppilaskunnan Jean S.-klubilla. Sen jälkeen Jean S. onkin ollut varsin kysytty esiintyjä erilaisiin tilaisuuksiin ja keikkavauhti onkin nykyään melkoinen.

- Yritykset alkoivat kiinnostumaan, koska ne tarvitsivat bilebändejä tilaisuuksiinsa ja alkoivat sitten kyselemään meitäkin. Tänä vuonna bändi tulee tekemään yli 180 esiintymistä.

Yhtä suurta perhettä

Jean S. on kokoonpano, jolla onnistuneen esiintymisen tunnusmerkit ovat hieman erilaiset kuin mitä ne yleensä ovat kevyen musiikin orkestereilla. Tärkeintä ei nimittäin ole se, miltä bändi kuulostaa tai miltä se näyttää. Ei, vaan ykkösasia joka keikalla on saada kunnon bileet aikaiseksi ja vasta sen jälkeen tulevat muut asiat jossakin järjestyksessä.

Kun Jean S. lähtee keikalle, se ei ole mikään ihan pikku juttu. Muusikoita kokoonpanossa on yksitoista ja kun tekniikka ja muu lasketaan päälle, on keikkabussissa aina vähintään viidentoista hengen miehitys. Herääkin väistämättä kysymys, joutuuko bändi ehkä jotenkin valikoimaan esiintymisareenoitaan sen takia, että kaikkiin paikkoihin ei tällainen kokoonpano yksinkertaisesti mahdu esiintymään?

- Kyllähän sitä kaikenlaisissa kellarimontuissa on tullut esiinnyttyä.

Mutta ahtaushan vain lisää yhteenkuuluvaisuuden tunnetta. Jos ihan totta puhutaan, niin kyllä sitä jonkinlaista rajaa joutuu pitämään keikkapaikkojen suhteen, Paavilainen kertoo.

Jean S. on ammattibändi, eli kaikki siinä soittavat muusikot tekevät hommaa päätyönään. Vaikka yhdessäoloa tälle mieskatraalle kertyykin paljon, ei mitään suuria sosiaalisia ongelmia ryhmässä ole kuitenkaan ilmennyt. Tämä asia onkin Paavilaisen mukaan otettu huomioon jo orkesterin jäsenten valintakriteereissä.

- Bändiin päästäkseen pitää ensinnäkin olla ’hyvä jätkä’. Toiseksi sitten kyllä vaaditaan, että täytyisi osata myös soittaa hyvin.

Roolijako bändissä on ollut selkeä alusta asti. Paavilainen ja Kärkkäinen toimivat auktoriteetteina ja ohjaavat Jean S.:n suuntaa.

- Olemme Timpan kanssa myös erittäin hyviä kuuntelijoita, ja demokraattisesti kaikki voivat ottaa kantaa asioihin. Mutta Timo ja minä kuitenkin päätämme asiat lopulta. Mitään isompia konflikteja bändin sisällä ei ole milloinkaan tullut, ketään ei ole lyöty turpaan eikä koskaan ole edes huudettu kovin, Paavilainen mainitsee.

Sivuprojekteja Jean S. on tullut tunnetuksi siitä, että sen ohjelmisto koostuu lähes yksinomaan cover-biiseistä. Viimeisimmällä ”Avojaloin”- levyllä tosin on mukana myös muutama omakin kappale ja niitä esitetään myös keikoilla. Sama tullee toistumaan myös kokoonpanon uusimmalla pitkäsoitolla, joka ilmestyy ensi kesänä.

Kappaleiden sovittaminen isolle kokoonpanolle ei ole aivan helppoa. Bändissä ei ole kuitenkaan erityisesti ketään valjastettu sovitushommiin.

- Joku vain aina hoitaa uuden biisin sovituksen.

Kuka tahansa voi sen bändissä tehdä, koska kaikilta löytyy siihen tarvittava ammattitaito. Ja kyllä se lopullinen hiominen tehdään sitten yhdessä, jolloin jokainen voi tuoda sen erityisosaamisensa sovituksiin mukaan.

Jean S. on laajentanut esiintymisiään myös teatteriympäristöön. Varsin suuren suosion jo viime vuonna saavuttanut, Jussi Lammen, Kari-Pekka Toivosen ja Puntti Valtosen kanssa toteutettu ”Smokkijätkät”- lavahupailu käynnistyi jälleen lokakuussa.

- Esityksen kanssa kierrämme kaikki Suomen suurimmat kaupungit. Mukana on koko Jean S. ja vielä vahvistetulla kokoonpanolla, Paavilainen kertoo.

Keväällä 2009 Jean S. on jälleen mukana myös UIT:n revyyssä. Tulevaisuus näyttää bändille kiireiseltä ja työntäyteiseltä. Mitään suuria linjamuutoksia toiminnan suhteen ei ole odotettavissa.

- Soittokeikat ovat pääasia. Sen ohella sitten teemme näitä sivuprojekteja, kuten teatteria ja joitakin TV-juttuja. Kun keikkakalenteri on täynnä vuodeksi eteenpäin, niin ei me voida eikä ehditä tätä systeemiä mihinkään muuttamaan. •

8

TANSSIVIIHDE LEHTI 4/2008

teksti: Juha lahti / Kuvat: matti pyykkö

anna eriksson luo uraa

omilla ehdoilla

Aika harva kevyen musiikin huippunimistämme on materiaalinsa suhteen yhtä omavarainen kuin Anna Eriksson, sillä hän vastaa pääosin itse levyjensä sävellyksistä ja sanoituksista. Kun viimeisimmästä Ihode-albumistakin tuli platinaa ja artistin levyjä on kaikkiaan myyty jo yli 350 000 kappaletta, voi kaiketi sanoa, että biisintekijän vikaa artistista toki löytyy.

V

iisitoista vuotta sitten esiintyi Turun Konserttitalolla Finlanders- niminen orkesteri.

Taustalaulajana kokoonpanossa toimi vasta 16-vuotias Anna Eriksson, silloisen Finlanders- kitaristi Jussi Erikssonin serkku.

- Pojat sitten vähän painostivat, että jospa tuossa Turun konsertissa taus-

talaulun lisäksi esittäisin myös yhden soolokappaleen. Niinpä lauloin ”Suukko saa siivet”- nimisen kappaleen, ja yleisön reaktio oli positiivisessa mielessä aika uskomaton.

Tuo kyseinen konsertti myös televisioitiin ja siitä itse asiassa varsinaisesti alkoi Anna Erikssonin laulajan ura.

Pari vuotta vierähti vielä normaalien

tanssikeikkojen parissa, kunnes artisti julkaisi ensimmäisen albuminsa. Sisältö oli Erikssonin mukaan popahtavaa iskelmää, ja sieltä nousi esiin yksi kaikkien aikojen kestohitti ”Juliet ja Joonatan”. Kappale on Annan itsensä sanoittama ja koko uransa ajan hän onkin ollut yhä aktiivisemmin mukana oman materiaalinsa tuottamisessa.

- Säveltäminen on minulle työtä.

Aamulla istahdan pianon ääreen ja alan tapailla säveliä. Päivän päätteeksi sitten katsotaan, mitä on saatu aikaan.

Kyllähän kappaleiden syntymisessä on taustalla useimmiten jokin idea, esimerkiksi melodian pätkä, jota alan kehittämään edelleen.

Anna Eriksson vastaa kappaleissaan säveltämisen lisäksi myös niiden sanoituksista. Nämä kulkevatkin yleensä käsi kädessä, eli sävel ja sanat kappaleisiin syntyvät yhtä aikaa.

Keikkatauolla Kun artisti itse vastaa levyjensä materiaalin tekemisestä, vie se ymmärrettävästi myös melkoisen määrän aikaa.

Niinpä Anna Eriksson onkin tehnyt päätöksen siitä, että kun tehdään uusia lauluja, niin ei juurikaan keikkailla.

- Kun tekee keikkoja ympäri maata, menee päivät pitkälti univelkojen kuittaamiseen, eikä silloin pysty juurikaan keskittymään sävellystyöhön.

Olenkin tehnyt tietoisen päätöksen siitä, että sävellystyön aikana en keikkaile. Nytkin olen keikkatauolla ainakin kevääseen 2009 asti.

Anna Erikssonia säestävä orkesteri tekee artistinsa keikkatauoilla esiintymisiä muualla, joten sekään ei ole muodostunut ongelmaksi tällaisen työrytmin toteuttamiselle.

Anna Eriksson on luonteeltaan ääripäiden ihminen. Tämän hän näkee etuna luovassa työssä.

- Olen aika mustavalkoinen ihmi-

nen. Olen kyllä yrittänyt etsiä sellaista kultaista keskitietä, mutta eipä sitä ole yrityksistä huolimatta oikein löytynyt.

Olen myös aika kova sanomaan asioista, vaikka olenkin varsin tunteellinen ja herkkä. Kun luo musiikkia, niin pitää olla aina tunteiden äärellä.

Herkkänä ihmisenä Anna Eriksson on huolissaan myös joistakin tämän päivän elämänmenoon liittyvistä ilmiöistä.

- Ihmisten yhteisöllisyys on kadonnut. Elämme yksilömaailmassa ja itsekkyys on tullut päällimmäisenä ominaisuutena esille. Ja kuten olemme huomanneet, se heijastuu elämässä kaikkeen.

Anna Eriksson ei ole koskaan tehnyt elämänsä ja uransa suhteen mitään pitkän tähtäimen suunnitelmia, vaan elää päivän kerrallaan.

- Määrätietoisesti teen kuitenkin töitä ja uudistua yritän koko ajan. Tai on minulla oikeastaan yksi pidempiaikainenkin tavoite – aion nimittäin opetella soittamaan kitaraa ja se ei ehkä ihan hetkessä toteudu.

Artisti kertoo työnsä olevan samalla myös hänen harrastuksensa. Hän siis nauttii aina päästessään istahtamaan pianonsa ääreen aloittaessaan uusien melodioiden metsästämisen. Niitä odotellessa voimme tutustua vaikkapa kohtapuoliin julkaistavaan Anna Erikssonin kokoelma-albumiin tai Ihode-levyn ohessa tehdyn konserttikiertueen dvd-taltiointiin. • WWW.TANSSIVIIHDE.FI

9

ARTISTIT JA MUSIIKKI teksti: JUHA LAHTI / Kuvat: jaana vuorenpää

Marko Lämsä on päättänyt menestyä jatkossakin

tangokuninkuus oli välietappi

Marko Lämsän laulajan alkutaival on ihmeellisyyksiä täynnä. Tarina nimittäin kertoo, että mies vetäisi ensimmäisen kerran Jätkän Humpan alle kaksivuotiaana. Puhua hän ei silloin vielä osannut, mutta laulu kajahti komeasti.

H

elposti voisi luulla, että siitähän se ura sitten sujuvasti urkenikin, mutta todellisuudessa näin ei tosiaankaan käynyt.

- Olin toki musiikin parissa mukana haitarin- ja trumpetinsoiton kautta jatkossakin, mutta yläasteikäisenä minulle iski pelko laulamista kohtaan. Tämä jatkui sitten vielä lukiossakin, artisti muistelee.

Esiintymiskammo laulamisen osalta kuitenkin kaikkosi Marko Lämsän muutettua Ouluun armeijasta päästyään.

10

- Jotain ihmeellistä sen suhteen tosiaan tapahtui. Menimme kerran työporukalla paikalliseen karaokebaariin ja vedettiin yhdessä muutamia kappaleita. Siitä kai sitten jotenkin rohkaistuin ja lauloin joitakin kappaleita myös yksin.

Näin sai alkunsa Marko Lämsän karaokeputki. Monet vuodet hän vietti jopa neljäkin iltaa viikossa karaokeravintoloissa.

- Lopulta tilanne meni sitten siihen, että kaveri valitsi kappaleet ja minä kävin ne laulamassa.

TANSSIVIIHDE LEHTI 4/2008

Kun mies sai karaoken kautta itseluottamusta suunnattoman määrän ja hän huomasi, että laulaminenhan sujuu, alkoivat myös kaikenlaiset laulukilpailut kiinnostaa. Kymmenien erilaisten koitosten kautta hän sitten päätyi Seinäjoelle, jossa kolmas yritys toi kuninkaan kruunun vuonna 2006. Työtä menestyksen eteen Lämsä on kuitenkin joutunut tekemään suunnattoman määrän.

- Sinnikkyydellä minä olen tavoitteisiini päässyt. Jossain vaiheessa vain päätin, että pärjään. Ja aion pärjätä jatkossakin, tangokuninkuus on minulle vain välietappi.

Elvis pirtuveneen kipparina Eri artistien mukaan rakennettujen teemaesitysten rakentaminen on Marko Lämsällä lähellä sydäntä. Elvis-show miehen vetämänä onkin jo

tullut monille tutuksi ja lisää samantyyppisiä juttuja on luvassa myös tulevaisuudessa. Yksi artistin harrastuksista liittyy myös tähän aiheeseen.

- Olen kiinnostunut eri artistien ja taiteilijoiden taustoista ja tekemisistä.

Juuri tällä hetkellä olen penkomassa Tapio Rautavaaran tekemisiä, Lämsä kertoo.

Kiireisen keikkakesän jälkeen artistilla on aikaa syventyä uuden, marraskuun alussa julkaistun levynsä viimeistelyyn, joka haastatteluhetkellä oli vielä lauluosuuksia vailla.

Myös harrastuksille löytyy taas oma sijansa.

- Lenkkeily, punttisali, elokuvat.

Ne ovat tällä hetkellä päällimmäisenä.

Ja sitten minulla on tuolla rannassa vuosimallia 1977 pirtuvene, joka on täsmälleen legendaarisen kieltolain ajalta olevien piirustusten mukaan tehty, Lämsä ylpeänä mainitsee.

Tämän päivän vauhdikkaan ja tempoilevan elämänmenon aikana Marko Lämsä pitää tärkeänä sitä, että ihminen on henkisesti ja fyysisesti kunnossa ja henkilösuhteet toimivat.

- Avovaimo, omat vanhemmat ja veli ovat kaikki kaikessa. On myös hienoa,että saan elää juuri sellaista elämää kuin haluankin. On tärkeää, että on hyvä olla, kun menen illalla nukkumaan, ja on hyvä olla, kun aamulla herään.

Marko Lämsä on itse asiassa kiitollinen siitä, että saa elää elämäänsä juuri nyt.

- Onhan sitä säästynyt aika isoilta ja ikäviltäkin mullistuksilta, jos ajattelee, mitä on tapahtunut esimerkiksi vain muutama vuosikymmen sitten. •

teksti: Juha lahti / kuvat: kimmo toivonen

janne hurme lämmitti vanhan hittinsä

toinen kattaus

10v.

- Levy purkitettiiin aikaimoisella vauhdilla. Sitä tehdessä oli kuitenkin koko ajan hyvä fiilis, Janne Hurme kertoo.

Uudelleen lämmitetty ’Kirje’- kappale onkin noussut varsinkin ’Tätä Suomi Tanssii’- listalla varsin korkealle. Tämän singlelohkaisun lisäksi miehen uusi albumi on hänen omien sanojensa mukaan hieno sekoitus monenlaista musiikkia perusiskelmästä aina nykypäivän pop-tyyliseen musiikkin asti. Levy on aikaansaatu varsin pienellä miehityksellä.

- Omasta bändistänikin on muutamia soittajia mukana. Ja muun muassa vanha tuttuni, turkulainen Kilpi-yhtyeen solisti Tage Laiho on mukana taustalaulajana.

Janne Hurme ei ole koskaan yrittä-

Orkesterissa vallitsee tietynlainen tasa-arvolaki. Ketään ei ole nimetty bändissä liideriksi, vaan päätökset tehdään yhteistyössä.

- Viisi samalaista pölhöläistä meitä on kiertämässä Suomea. Kaikki menevät marssijärjestyksen mukaan samassa rivissä. Ohjelmistoon valitaan kappaleiksikin vain sellaiset, joista kaikki tykkäävät. Ja minulle itselleni on ensiarvoisen tärkeää se, että keikoilla on aina sama nyt pitää itseään väkisin sensaatioleh- bändi mukana, juuri se, jonka kanssa kappaleet tien lööpeissä julkisuutta kalastellak- on harjoiteltu. seen. Se ei yksinkertaisesti sovi hänen Heviä ja elokuvia luonteelleen.

- En ole tyrkytttänyt itseäni, kun ei Monipuolisena laulajana Janne Hurme on myös ole oikein ollut mitään asiaa. Mutta toteuttanut soittajakavereineen erään pikkupoi’hiljaisinakin’ vuosina on koko ajan ka-aikojensa suuren haaveen. keikkoja tehty. Teen kentällä työtä, se - Teimme muutama vuosi sitten albumillisen puhukoon puolestaan. melodista heviä.Se oli sellainen vanhojen äijien Keikoilla artistin taustalla soittaa unelmien täyttymys. Levyn julkaisu sai kuitennelimiehinen kokoonpano, joka tun- kin jostain syystä aikaan sellaisen käsityksen, tee nimen Power Of Cover. että nyt Janne Hurme esittää pelkästään hevimu- Uutta nimeä olemme kylläkin siikkia, vaikka näin ei missään nimessä missään bändille miettimässä, koska tämä ny- vaiheessa ole ollut. Human Temple-yhtyeen nikyinen aiheuttaa joskus vähän ihme- mellä tehty levy myi pääasiassa ulkomailla ja tystä tanssijärjestäjien keskuudessa. eniten ehkä Japanissa. Kyllä me samaan aikaan Tanssimusiikkia kuitenkin soitamme soitimme edelleen valssia suomalaisilla kesälaja ohjelmistoamme muokkaamme voilla, Janne Hurme muistelee. aina kulloisenkin tilanteen mukaan, Avovaimonsa kanssa asuva Janne Hurme kerHurme selvittää. too olevansa ihminen, joka kaipaa ympärilleen sosiaalista elämää.

- Kun avovaimo on töissä, niin en minä jää kotiin yksin makailemaan, vaan hakeudun kavereiden seuraan.Ja täytyy myöntää, että mikään kovin innokas kodin hoitajakaan en ole, pölynimuri ei kuulu lähimpään toveripiiriini.

Janne Hurme on elokuvafriikki ja innokas kirjallisuuden ystävä. Leffaharrastuksensa hän kertoo olevan jo aika vakavaakin.

- Kyllä yöt menevät useasti elokuvien parissa.

Kun miehellä on tuhansia dvd-levyjä, niin onkohan kyseessä jo sairaus, Hurme mietiskelee.

Tulevaisuutensa osalta Janne Hurme ei enää kurkottele kuuta taivaalta. Iän ja kokemuksen myötä jalat ovat tukevasti maan pinnalla.

- Tätä työtä tehdään jatkossakin nöyrästi. Katsotaan, miten uuden levyn julkaiseminen vaikuttaa kysyntään. Ja sen voin luvata, että seuraavan levyn tekemiseen ei enää mene neljää vuotta, vaan nyt niitä tulee ulos selvästi nopeampaan tahtiin. •

Tule poimimaan suomalaisen musiikin helmiä Silja Europalle.

Tapsan Tahdit –risteily on kerännyt joukon suosittuja tähtiä meren ylle.

Lähde mukaan! t Jorma Kääriäinen & 9–miehinen RNO Dance Band t 5JJOB 3ÊTÊOFO ZIUZFJOFFO t 5BIUJSBMMJO USVCBEVVSJLJMQBJMVO TFNJöOBBMJ t 5SVCBEVVSJLBWBMLBEJ o QVCJTTB 5BIUJSBMMJO QBSIBJUB USVCBEVVSFKB WVPTJFO WBSSFMUB t .PVMJO 3PVHFTTB *TLFMNÊLBSBPLF t ZIUFJTMBVMVB

72€

alk./C-hytti

Pidätämme oikeudet muutoksiin.

Elokuvafriikiksi tunnustautuva Janne Hurme on saanut neljän vuoden tauon jälkeen synnytettyä uuden täyspitkän albumin. Potkua projektille antoi Kirjekappaleen uudelleenlämmitetyn version saama varsin hieno vastaanotto.

JUHLARISTEILY SILJA EUROPALLA 24.-25.1.2009

MYYNTIPALVELU p 010 2323 200 ma–ke 8–19, to-pe 8–17, su 10–15 www.matkapojat.fi Toimitusmaksu 10€/varaus. KUVI4808/04/MjMvU SMAL 109395 WWW.TANSSIVIIHDE.FI

11

ARTISTIT JA MUSIIKKI

teksti: minna hiironen / Kuvat: jaana vuorenpää

Topi sorsakosken

Kiintotähti pysyy iskelmätaivaalla

Parta on Topi Sorsakoskelle sellainen tavaramerkki, ettei hän luopuisi siitä edes vedonlyönnissä. Tosin iskelmälaulajan parralla ei ole vielä keksitty lyödä vetoa.

Topi Sorsakoski ei muuta Floridaan, vaikka matkustaa sinne monta kertaa vuodessa ja omistaa siellä rivitaloasunnonkin.

Tammikuun puolessa välissä hän lentää sinne jälleen, mutta palaa Lapin kiertueen takia Suomeen maaliskuun alussa. Mies kehuu itseään kuitenkin edelleen perussuomalaiseksi ja perusähtäriläiseksi tyypiksi.

Topi Sorsakoski ei ole myöskään liittynyt mieskuoroon, vaikka onkin nähty Ähtärin harjoituksissa tänä syksynä useaan otteeseen.

S

tetsoniäijä Topi Sorsakosken, 56 tähti ei himmene ja Pekka Tammilehtokin voi hyvin.

Heidät on luotu lähtemään vuodesta toiseen. Keikkaa pukkaa niin, että viikonloput ovat täynnä kahden seuraavankin vuoden osalta.

Surujen kitara värisee iän myötä koskettavammin eikä Eevaakaan kyllästytä kuulla nimeään illasta toiseen.

Kellot soivat Sorsakoskelle itselleen eivätkä ne ole kuolin kellot.

Iän myötä seestynyt ajomies Pekka Tammilehto rentoutuu kuluttavan keikkaelämän vastapainoksi hirsihuvilallaan järven rannalla Ähtärissä.

Siellä eivät häiritse kuin oravat, joita vahti Jesse pitää haukullaan loitolla.

ta kappaletta Eeva, Ajomies, Surujen kitara ja Olet kaikkeni saavat aivan uuden soundin, kun kuoron nykyinen johtaja dir.cant. Timo Lehtonen on sovittanut hyminätaustat mieskuorolle. Kappaleissa on miesäänien lisäksi säestyksenä vain akustinen kitara. Kitaristina on Topin orkesterin kitaristi Jyrki Telilä. − Kyllähän artistia tällainen kokeilu kiinnostaa. Soiva mieskuoro on

niin vahva elementti, että sitä voisi hyödyntää jatkossakin, esimerkiksi levyllä. Taltioimme velipojan kanssa konsertin, mutta emme tee siitä kaupallista äänitettä. Nettiin jonkun biisin voisi laittaa ladattavaksi ilmaiseksi. Äänitteestä ei tehdä kaupallista, sillä Sorsakosken seuraava pitkäsoitto ilmestyy keväällä. Sen sisällöstä tai tarkemmasta ilmestymisajasta on miehen mukaan vielä aikaista kertoa.

Floridaan tammikuussa Levystä huolimatta Topi aikoo jälleen lentää Floridaan tammikuussa ja palata vasta maaliskuun alussa.

Miehen keikkahermot lepäsivät Floridassa syksyllä jo vajaan kuukauden. Siellä mies omistaa pätkän rivitaloa, jonne voi mennä kun kotosuomesta kaipaa lomaa. − Siellä on kiva olla tekemättä mitään. Olen oppinut vasta myöhäisellä iällä raivaamaan kalenterista tilaa pitemmälle lomalle. Se onnistuu, kun vetää keikkaa lähes joka päivä. Välillä tympii lähteminen, jos on keikkaa joka päivälle, mutta postilaatikon kohdalla se tunne jo unohtuu.

Alussa Topi esiintyi Floridassakin suomalaisille kuulijoille, mutta nyt hän on jättänyt ne, jotta loma kävisi toteen. Mies on muutenkin hyvin vähän tekemisissä muiden suomalaisten kanssa. Ainoastaan hän käy moikkaamassa satunnaisesti joitain kavereitaan. − Olen oppinut jenkkiläisten small talkiakin ja hymyilemistä, vaikka se

tuntuikin aluksi teennäiseltä. Siellä saa olla, minkälainen haluaa. Täällä tuijotetaan liikaa ulkonäköön.

Ähtärissä piilopirtti Sorsakoski pyrkii tulemaan keikalta kotiin Ähtäriin aina kun se on järkevää välimatkojen takia. Hirsiomakotitalo Ähtärissä metsän keskellä järven reunustamana on miehen mukaan hänen pelastuksensa. Siellä saa olla täysin vapaasti. Sorsakosken mukaan hän saa olla nykyään vapaasti. Häiriköintiä hän ei ole kokenut.

Sorsakosken oma musiikkimaku on vanhetessa laajentunut. Keikkamatkoilla hän rauhoittuu Yle Ykkösen klassista kuunnellessa. Myös jazz kiinnostaa Suomessa ja varsinkin Floridassa, joka on lähempänä jazzin syntysijoja.

Kantri myös kiinnostaa ja sen huomaa Sorsakosken esiintymislookistakin. Stetsoneitakin on kotona pitkä rivi. Kokonaista kantrilevyä mies ei kuitenkaan haluaisi tehdä, mutta vaikutteita musiikkilajista saattaa löytyä tulevilta levyiltä. •

Luotu kokeilemaan Topin syksyyn on mahtunut säpinää siellä ja täällä. Erilaiset kokeilut kielivät, että ex-heikkovirta-asentajassa kulkee vielä uudistumisen virta. Mies otti omiin nimiinsä Dingon biisin Kaunotar ja kulkuri lokakuussa ilmestyneessä Dingo-tribuuttilevyssä.

Kappale oli äänitetty Ähtärin omassa studiossa.

Sorsakoski kiipeää estradille 80-vuotiaan Ähtärin mieskuoron juhlasolistiksi Ähtäri-hallilla marraskuun lopulla. Neljä Topin tunnetuin-

12

TANSSIVIIHDE LEHTI 4/2008

SUOMEN TANSSIPALVELIN Tietoa mm.

• tanssipaikoista • esiintyjistä • eri tanssilajeista • keskustelupalsta

http://tanssi.net

irwinin syntymästä

musikaalinen roolinvetäjä

65 vuo tta

teksti: Juha lahti / kuva: Irwin Goodman -instituutin arkisto, www.irwingoodman.com

Syyskuun 14. päivä tuli kuluneeksi 65 vuotta Antti Hammarbergin syntymästä. Mies tunnettiin paremmin taiteilijanimellä Irwin Goodman, ja hänen pääosin itse säveltämänsä rallit ovat jääneet lähtemättömästi suomalaisen populäärimusiikin historiaan.

O

ikeastaan koko Irwinin elämä on vertaansa vailla oleva spektaakkeli. Eikä tämän koko kansan artistin poismeno vuonna 1991 suinkaan vienyt ilmiötä mukanaan, vaan se elää edelleen erittäin vahvana. Tästä kertovat omaa kieltään muun muassa monet pelkästään Irwin-musiikkia esittävät orkesterit ja vuoden 2001 katsotuin kotimainen elokuva, Timo Koivusalon ohjaama Rentun ruusu. Ja onpa artistin elämäntyötä kunnioittamaan ja vaalimaan perustettu myös taho, joka pitää sisällään sekä Irwin Goodman ry:n että Irwin-instituutin.

- Yhdistys on toiminnassaan lähinnä artistin musiikkiin ja elämäntapaan keskittynyt. Aktiivisia jäseniä yhdistyksellä on pari sataa, pääosin faneja ja keräilijöitä. Irwinhän on yksi kovimmista keräilykohteista tälläkin hetkellä, yhdistyksen puuhamies Ari Lahti kertoo.

Irwin oli varsin musikaalinen persoona. Ne monet suomalaisten mieliin iskostuneet melodiat, jotka edelleen ovat kysyttyä ja paljon käyetettyä materiaalia tanssilavoillakin, ovat pääosin Irwinin itsensä säveltämiä.

- Yksi yhdistyksen tehtävistä on tuoda esiin juuri Irwinin musiikillista lahjakkuutta. Artisti itse otti asiansa aina erittäin vakavasti ja tosissaan.

Irwin oli myös melko arka ihminen, ja otti ehkä senkin takia itselleen tämän roolihahmon heti uransa alussa ja veti sitä sitten loppuun asti.

Irwin-instituutti on keskittynyt lähinnä dokumenttimateriaalin tuottamiseen ja on muutaman tekijän eräänlainen yhteenliittymä.

- Irwinistä on tietenkin tehty materiaalia, mutta kirjoitamme ja teemme dokumentteja toki muistakin nimistä.

Tällä hetkellä on esimerkiksi menossa dokumentin teko Frederikistä, Lahti mainitsee.

Musiikintekijä Irwinin musiikki elää edelleen vahvasti. Eräs hänen tuotantonsa esittäjistä on Irwinin Lapset- niminen kokoonpano, jonka yhtenä jäsenenä on 80-luvulla artistin kanssa kuusi vuotta keikkaillut Harri Blomster.

Vaikka ihmisille muodostuikin median välityksellä Irwinistä tietynlainen kuva, ei se Blomsterin mukaan kuitenkaan täysin pidä paikkaansa.

- 90 prosenttia keikoista Irwin teki täysin selvin päin. Silloin 80-luvulla oli kuitenkin meininki sellainen, että järjestäjätkin yrittivät puoliväkisin juottaa Irwinille viinaa, koska kaikki kuitenkin odottivat, että hän on esiintyessään humalassa, Blomster kertoo.

Se, että kappaleensa Irwin sävelsi pääosin itse, on edelleenkin melkoinen yllätys monelle.

- 60- ja 70-luvun jutut mies teki itse. Vaikutteet tulivat silloin pitkälti Keski-Euroopasta. Loppuvaiheessa Kassu Halonen toimi etupäässä Irwinin kappaleiden säveltäjänä, mutta kyllä nekin pohjautuivat paljolti artistin ideoihin, Blomster mainitsee.

Yksi Irwinin luonteenpiirteistä oli kova halu päästä kisailemaan asiassa kuin asiassa. Tästäkin Harri Blomsterilla on muistoja kerrottavanaan.

- Meillä oli kiertueilla aina golfmailat mukana, jotka olivat todennäköisesti jääneet meille jostain minigolf-radalta. Keikkakiertueilla Irwin rakenteli sitten hotellihuoneisiin omia golf-ratoja ja koko porukalla aina pelattiin.

Vaikka niitä huonojakin hetkiä keikoille josku osui, on Blomsterille kuitenkin jäänyt Irwin-ajoistaan varsin positiivinen kuva.

- Tulihan niitä ylilyöntejäkin, mutta

harvakseltaan. Enemmän minulla on ehdottomasti muistissani valoisia hetkiä niiltä vuosilta.

Rentun roolissa Irwin syntyi Hämeenlinnassa. Kaupunki olikin juuri tuohon aikaan monien vieläkin varsin tunnettujen artistiemme asuinsijana. Myös Matti Siitonen eli Fredi oli aloittelemassa uraansa samoihin aikoihin Irwinin kanssa juuri Hämeenlinnassa ja eräs kokemus on jäänyt lähtemättömästi hänen mieliinsä.

- Kuuntelin nuorena, ehkä kaksikymppisenä, paljon musiikkia, jazzia ja sen sellaista. Kerran sitten ajattelin tehdä äänityksiä, ja lainasin paikallisesta nuorisoseura-keskuksesta magnetofonin. Kun kuuntelin nauhaa, sieltä kuuluikin sittemmin varsin tutun miehen, eli Vexi Salmen ääni, joka sanoi: ”Täällä esiintyy tänään Irwin ja tässä teille puhuu Eemil Retee!”. Eli kyllä tämä parivaljakko oli jo silloin olemassa.

Irwin on aina ollut arvostettu ja kunnioitettu artisti myös muusikkopiireissä. Hänen levynsä ovat myyneet hyvin, Rentun ruusu jopa tuplaplatinaa. Rentun roolin hän olikin itselleen rakentanut, vaikka keikan jälkeen yleinen kommentti Irwiniltä olikin: - Bändi ottaa nyt viskipaukun ja minä otan lasin lämmintä maitoa. • WWW.TANSSIVIIHDE.FI

13

ARTISTIT ARTISTIT JA JA MUSIIKKI MUSIIKKI

teksti: JUHA LAHTI / Kuva: Henrik Schütt

suvi hiltusen tulevaisuus

hyvissä käsissä

Harvoin uusi artisti saa uransa ponnahduslaudaksi sellaisia eväitä kuin nyt esikoisalbuminsa julkaissut Suvi Hiltunen. Tämä Ikaalisissa artistikoulutuksen suorittanut laulajatar ei kuitenkaan aio suin päin heittäytyä viihdemaailman vietäväksi, vaan rakentaa musiikin suhteen tulevaisuuttaan nyt harkiten.

T

oistaiseksi vielä päivätyönsä ohessa Suvi Hiltunen kehittää omaa laulajan uraansa suunnitelmallisesti. Ja niin kuin pitääkin, tähtäin on asetettu korkealle.

- Tavoite on se, että saisin jossain vaiheessa laulaa ammatikseni, ansaita elantoni sillä. Kun viime kesänä kiersin keikoilla yhdessä Yölintu-yhtyeen kanssa, sain pääosin positiivista palautetta yleisöltä, ja se on aina varsin rohkaisevaa ja kannustavaa. Aion kuitenkin jatkossakin kehittää varsinkin esiintymistaitoani edelleen.

Kesän keikkojen jälkeen esiintymiset jatkuvat edelleen oman Kari Isola & Yön Tähdet- orkesterin kanssa.

Ohjelmistonsa suhteen Suvi Hiltunen noudattaa pitkälti tuttua kaavaa.

- Ohjelmistoni on sellainen, että se on muokattavissa eri tilaisuuksien ja yleisön mukaan. Mutta onhan se rakennettu perinteitä kunnioittaen ja hyvällä fiiliksellä.

Suvi Hiltunen asui artistikoulutuksen ajan Ikaalisissa, mutta on nyt

on viikolla 41 kappale “Rakkaus tulee kylään”. Laulu on singlelohkaisu Suvi Hiltusen esikoisalbumilta ”Oot valovuoden päässä”, jonka nimikkokappalekin on ollut singlenä soittolistojen kärkitavaraa. Uusimman singen sijoitus kertoo siitä, että kappale soi paljon mediassa ja sehän on ensiarvoisen tärkeää paitsi levyn myynnille, myös uuden artistin esiin tuomiselle.

- Artistikoulutuksen jälkeen olin mukana esiintymistilaisuudessa, jossa oli paikalla paljon eri musiikin ammattilaisia. Siellä virisi yhteistyö, joka nyt on siis poikinut ensimmäisen oman albumini.

Suvi Hiltusen esikoinen on kieltämättä miellyttävää kuunneltavaa. Sovituksista, tuotannosta ja muutamien kappaleidenkin tekemisestä vastaavan Esa Niemisen kädenjälki on selvästi tunnistettavissa tuoden kuunneltavaksemme tyylikkään ja äänimaailmaltaan rauhallisen kokonaisuuden.

Ammattitaidolla - Olen erittäin tyytyväinen ensileRadio Top 20- listan sijalla kolme vyyni ja iloinen siitä, että olen saanut

muuttanut takaisin kotikonnuilleen Ouluun.

- On todella kiva palata synnyinseudulleen takaisin. Saa tavata taas kaikkia tuttuja ihmisiä, se saa minut iloiseksi.

Varsinaisena ilonaiheena hän kertoo syksyn, joka vuodenaikana on hänen suosikkinsa. Lenkkeilevä Suvi Hiltunen kirpeässä syyssäässä onkin tuttu näky oululaisille.

Suvi Hiltunen on koulutukseltaan korkeakoulututkinnon suorittanut sosionomi. Koulutuksensa kautta työssään lapsiin, nuoriin ja perhetyöhön suuntautuneena hän on huolissaan tämän päivän maailmanmenosta ja vast’ikään toteutunut Kauhajoen koulutragedia oli hänelläkin vielä tuoreena muistissa.

- Viimeaikaiset tapahtumat ovat olleet aika järkyttäviä. Nuorten pahoinvointi yleensäkin huolettaa minua.

teksti: JUHA LAHTI / Kuva: juha aronen

markus törmälä & fbi beat esittää monipuolista tanssimusiikkia

erilainen kitarabändi

Vaikka lavalta löytyykin kaikki perinteisen rautalankabändin tunnusmerkit – VOX-vahvistin, nauhakaiku ja Stratocaster – on Markus Törmälä & FBI Beat osannut tehdä positiivisessa mielessä pesäeroa muihin. Legendaariseen äänimaailmaan on osattu maltillisesti liittää myös tämän päivän soundeja. Liekö siinä eväät kokoonpanon pitkään jatkuneelle menestykselle?

M

arkus Törmälä & FBI Beat on toiminut nykyisessä kokoonpanossaan vuodesta 1997. Sitä ennen se tunnettiin nimellä Markus Törmälän orkesteri.

- Olimme Twang- rautalankafestareilla esiintymässä, ja siellä mietittiin, että pitäisiköhän bändin nimi olla vä-

14

hän enemmän tyyliämme kuvaava.

Niinpä päädyimme FBI Beat- nimeen. Lisäsimme siihen alkuun vielä minun nimeni, koska sillä meidät oli aikaisemminkin tunnistettu, kertoo puutarhahommista tavoitettu Markus Törmälä.

Ammatikseen soittavan kokoonpanon esiintymispaikkoina toimivat

TANSSIVIIHDE LEHTI 4/2008

perinteisesti tanssipaikat ja ravintolat.

Myös ’bilesetti’ yritystilaisuuksiin on suunnitteilla. Niinpä ohjelmisto on myös pyritty rakentamaan monipuoliseksi kattaen perinteiset tanssirytmit laidasta laitaan.

- Me olemme nimenomaan tanssibändi, eli soitamme valssia, humppaa, polkkaa, tangoa ja kaikkea muutakin.

sen tehdä. Ja se ryhmä, jonka kanssa olen levyprojektissa työskennellyt, on kyllä aivan erinomainen.

Levyn musiikillinen sisältö on aika lailla nykysuuntausta noudattava.

Jonkin verran popahtaviakin vaikutteita on kuultavissa varsinkin singlelohkaisuiksi valituissa kappaleissa.

Juha Lanun ja Lasse Sakaran kitarat ovat vahvasti esillä useimmissa

kappaleissa – ja hienosti ovatkin.

Suvi Hiltusella on siis aika herkulliset eväät repussa laulajan uran rakentamiseksi. Niitä oikein nauttimalla ja kovasti töitä tehden mahdollisuudet onnistumiselle ovat olemassa. Ja jos yhteistyö ensilevyn tekijöiden kanssa jatkuu, ei kai suosiosta soittolistoilla tulevaisuudessa ole suurtakaan epäilystä. •

Itse asiassa ’vaihtoaskel-beatia’ on illan ohjelmistossamme ehkä vain yksi pari. Kaikissa kappaleissamme on kuitenkin rautalankatyyli kiinteästi läsnä.

Tanssilavakulttuuri on Markus Törmälän mukaan jonkinlaisen laman kourissa. Tanssipaikat ovat vähentyneet ja esimerkiksi viikkokeikkoja ei ole enää kovinkaan paljon.

- Jonkinlaista piristystä pitäisi keksiä tanssipaikoille. Jotain sellaista, millä saataisiin kaikenikäiset ihmiset kiinnostumaan asiasta ja tulemaan paikalle.

Markus Törmälä & FBI Beat on omalta osaltaan pyrkinyt siihen, että tuote tarjoaisi jotain myös niille, jotka eivät välttämättä ole tanssimisesta kiinnostuneita.

- Ihmisiltä pitäisi saada ennakkoluulot pois. Tanssimisen lisäksi voi tulla vain kuuntelemaan ja katselemaan, meiltä löytyy kyllä monenlaista musiikkia. Tehkää ihmiset elämysmatkoja tanssipaikoille!

Törmälä jättää vapaa-aikansa ulkopuolelle. Tässä asiassa hän on jopa täysin ehdoton.

- Ei musiikkia vapaalla. Vaikka olenkin musiikin suhteen kaikkiruokainen, en edes kuuntele sitä kotona ollessani. Mieluummin lämmitän rantasaunan ja makaan jalat katossa asioita miettien.

Pihapiirinsä puutarhahommien lisäksi talon isäntä on löytänyt itselleen varsin mielenkiintoisia harrastuksia.

- Golfia pelasin viimeksi tänään.

Frisbee golf on uusi juttuni, jota olen alkanut harrastaa. Myös curling kuuluu repertuaariin.

Toistakymmentä keikkaa kuukaudessa tekevä Markus Törmälä & FBI Beat on ollut ahkerana myös levytysstudiossa. Työn alla on nyt kokoonpanon viides pitkäsoitto, joka tullaan julkaisemaan todennäköisesti helmikuussa 2009.

- Kaikki levylle tulevat kappaleet ovat jo selvillä. Sen verran voin paljastaa, että neljä coveria on levylle tulossa ja muut kappaleet ovat uusia.

Muun muassa rumpalimme Miikka Raeniemi tekee albumille materiaalia.

Orkesterilla näyttää kulkevan hyvin ja sen keulahahmo Markus Törmälä kertookin olevansa tällä hetkellä varsin tyytyväinen elämäänsä. Kysymykseen lähitulevaisuuden suunnitelmista sain täysin miehen itsensä näköisen vastauksen: - Laitan rantasaunan lämpiämään ja teen kiuasmakkaraa! •

Musiikkia vain töissä Hankkimassaan vuonna 1933 valmistuneessa talossa asuva Markus Törmälä elää vaimonsa kanssa juuri sitä elämää, josta hän on aina haaveillut.

Akkujen lataamiseen keikkojen välillä paikka on erinomainen.

- Meillä on jokirantapaikka, vaikka asummekin aivan keskustassa. Olen luonteeltani mökki-ihminen, joten sikäli tämä on rantasaunoineen unelmapaikka.

Kaiken musiikkiin liityvän Markus

teksti: JUHA LAHTI / Kuva: Sanni Mantere

smork-voittaja In the mood on tyylipuhas paketti

paluu menneisyyteen

Monipuolista tanssikoulutusta Kulttuurialan yksikön tanssinopettajan koulutusohjelma on valtakunnallisesti merkittävä tanssikulttuurin kehittäjä ja vaikuttaja. Koulutuksen laajuus on 240 op (4 vuotta), ja se antaa kelpoisuuden toimia tanssinopettajana (AMK). Suuntautumisvaihtoehtoina klassinen baletti, seuratanssi, showtanssi, kilpatanssi ja kansantanssi. Kevään 2009 yhteishaussa klassisen baletin ja seuratanssin suuntautumisvaihtoehdot.

Rautalankamusiikin perinteitä kunnioittavien tanssiorkesterien katraaseen on saatu uusi nimi, In The Mood. Suomen mestaruuden myötä tämä Urjalalainen kokoonpano on saanut nyt mukavasti julkisuutta, ja nostalgista pukeutumista ja äänimaailmaa myöten loppuun asti mietitty paketti naissolisteineen tuokin mielenkiintoisen vivahteen kevyen musiikin tarjontaamme.

O

TURKUHALLISSA PE 5.12. klo 19-03

kana. Ja olihan se aika miellyttävä kokemus, kun voitto tulla rapsahti.

Urasuunnitelmat uusiksi In The Mood- kokoonpanon soittajat ovat jo entuudestaan tuttuja ja soittaneet eri kokoonpanoissa pitkään. Kolme vuotta sitten Mariina Niittymäen liityttyä kokoonpanoon on ryhmä toiminut nykyisessä muodossaan. Orkesteri on ottanut ohjelmistonsa rungoksi 50-/60- lukujen musiikin höystettynä muutamilla uudemmilla kappaleilla. Ja mikä parasta, myös oma, tyylipuhdas tuotanto on hyvin edustettuna yhtyeen esiintymisissä.

In The Mood- orkesterin tavoitteena on Ilari Haaviston mukaan tulevaisuudessa saada ryhmä sellaiseen liitoon, että se toisi yhtyeen jäsenille myös jokapäiväisen leivän. Se vaatii kuitenkin paljon työtä, oikeita kontakteja ja myös ehkä jonkin verran onnea. Työtä asian eteen on kuitenkin jo tehty pitkään.

- Työstämme parhaillaan levyä omakustanneprojektina. Itse asiassa levy on jo äänitetty ja kaksi singleäkin on ehditty julkaista, ”Kulkija” sekä viimeisin ”Vielä olen sun”. Haavisto mainitsee. ”Vielä olen sun” onkin soinut mukavasti paikallisradioissa ja päätynyt mm. Tätä Suomi Tanssii –listalle.

SMORK-voittonsa myötä In The Mood on päässyt myös isojen levy-yhtiöiden kanssa samaan neuvottelupöytään.

- Yhteydet niihin ovat tosiaan olemassa ja vakavamielisiä keskusteluja on käyty. Meillä ei kuitenkaan ole äänitteellemme mitään julkaisuaikataulua, joten seuraamme tällä hetkellä tilanteen kehittymistä rauhallisin mielin.

Täällä hetkellä keskitymme tosissamme keikkailuun ja haluankin toivottaa lukijat tervetulleeksi keikoillemme niin tanssimaan kuin kuuntelemaankin.

Mariina Niittymäen ja Ilari Haaviston lisäksi In The Mood- kokoonpanossa soittavat Turo Rytky komppikitaraa, Paavo Rahkila bassoa ja Pasi Järvinen rumpuja.•

Varaauomen iS paikkarsimmissa suu uluissa! pikkujo

Tanssiestradilla Tan lllla mm.

Tan mm m m.

AGENTS

YÖLINTU • FINLANDERS • MIKKO Ä KELÄÄ IKKO MÄKELÄINEN MÄ MÄKELÄ Tangokuningatar HANNA TALIKAINEN • HENRI STENROTH • ANTTI AHOPELTO SM-Tanssiorkesterit IN THE MOOD • VOIMAORKESTERI Pop-estradilla mm.

Muutokset mahdollisia.

n hienoa havaita, että perinteisesti miesvoittoiselle rautalankamusiikin saralle on alkanut ilmestyä sitä paljon kaivattua naisvoimaa. Heli Ruotsalainenhan on jo jonkin aikaa viihtynyt tämän musiikkityylin parissa, ja nyt In The Mood- orkesteri marssii parrasvaloihin solistinaan Mariina Niittymäki.

- Konseptissa kieltämättä voi piillä suosion siemen, orkesterin soolokitaristi Ilari Haavisto kertoo.

- Toisaalta kolikolla on myös toinen puoli, eli asia on jakanut mielipiteet aika vahvasti kahtia. Toiset pitävät kovasti ja toiset taas eivät. Koko rautalankapohjainen musiikki on aina ollut maassamme sellainen ”joko tai”- asia.

Hän mainitsee kuitenkin samaan hengenvetoon, että kyllähän monet maamme suosituimmista bändeistä ovat juuri kitarapohjaista musiikkia esittäviä.

SMORK-kilpailuun In The Mood lähti mukaan ilman sen kummempia tavoitteita mielessään. Voitto olikin kokoonpanolle varsin mieluinen yllätys.

- Menimmme kisaan ajatuksena tarkkailla yleisön reaktiota ja mahdollisesti saada heidän sympatiansa puolellemme. Ajattelimme, että jos kilpailu poikii yhdenkin lisäkeikan, niin se on jo voitto meille. No, sympatiat tosiaan tulivat puolellemme ja tunnelma oli katossa esityksemme ai-

Lisätietoja osoitteessa www.oamk.fi/tanssi.

RESSU REDFORD • PEPE WILLBERG in Musiitkusta i l u t o il sseissa! n Suurta

Tutustuisiin pe y m ös uja menuio ait tteihin! pake RYHMÄMYYNTI

...sekä monia muita tähtiesiintyjiä ja -juontajia!

www.auraviihde.fi/suurjuhla

LIPUT • Ennakkoon 30 € • Ennakkoon K-Plussalla 27 € (30.11. asti) • Ryhmäliput à 27 € (min. 20 hlöä) • Ovelta 35 €

ENNAKKOMYYNTI Lippupalvelu kautta maan • p. 0600 10 800 (1,83€/min+pvm) • p. 0600 10 020 (5,99€/puhelu+pvm) • www.lippupalvelu.fi

• Auraviihde p. (02) 2843 200

JUHLATILAT/RAVINTOLAPALVELUT • Turkuhalli p. (02) 21 900

WWW.TANSSIVIIHDE.FI

15

ARTISTIT JA MUSIIKKI Tanssiorkestereiden n SM - 1990-2009

Tätä Suomi tanssii Nouse tanssiorkestereiden tähtikaartiin!

Etsimme monipuolisia ja persoonallisia tanssiorkestereita ykköskaartiin! Haemme samalla säestysorkestereita mm. tangokuninkaallisille.

Kilpailu on avoin kaikille 4-6 hengen kokoonpanoille. Soittotaidon ja tanssirytmien lisäksi korostamme monipuolisuutta, musiikin ja tunnelman välittymistä yleisölle.

Mahdollisuus levytys- ja keikkasopimukseen. Finalistit pääsevät esiintymään Seinäjoen Tangomarkkinoille 2009! Kullervo Linna säätiö palkitsee voittajan 1000 eurolla.

•ÄÄNITEKARSINTA Ilmoittautumiset pe 20.2.2009 mennessä ao. osoitteeseen.

•SEMIFINAALI ma - ti 6 - 7.4.2009 Silja Galaxylla •FINAALI to - pe 16. - 17.7.2009 Ylläs Soikoon tapahtumassa Lisätiedot www-sivuilta ja Ylläs Soikoon ry/Pirkko Hietaniemi, Tunturintie 54, 95970 Äkäslompolo, p. 040 570 9666, pirkko.hietaniemi@yllas.fi Lue kilpailun lähettiläiden mietteitä kilpailun mahdollisuuksista:

www.auraviihde.fi/smork

Musiikkijuontajien lista maan tanssituimmista iskelmistä marraskuun loppupuolella 2008. Uusi lista ilmestyy kahdesti kuussa netissä www.hitit.fi

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30

ed 2 1 4 14 3 6 7 5 9 15 25 11 24 10 13 22 16 * 8 18 * * 12 * * 21 * 26 30 23

vk 6 26 6 2 33 20 9 11 6 4 2 15 2 26 20 2 22 * 17 28 * * 28 * * 59 * 20 4 4

Kappale Artisti Sade Jari Grek Savukuva Varjokuva Katsota ei eilisiin Markus Törmälä & FBI–Beat Tahdon kanssas naimisiin Pekkaniskan pojat Kuinka ihmeellinen oot Janne Tulkki Elä vielä Simo Silmu Kirje 2008 Janne Hurme Ne na na na Anneli Mattila Huntu valkoinen Janne Tulkki Tanssi-ilta Tanssiorkesteri Helibor Elämän lanka Reijo Taipale Vielä olen sun In The Mood Mennyt mennyttä on Channel Four Pidän kii Jani & Jetsetters Tuulikki, pidä huivistasi kii Neljänsuora Ennen sua Susanna Heikki Kesän vihreät lehvät Martti Metsäkedon tanssiorkesteri Teetä ja paahtoleipää Neljänsuora Taivas tietää Jari Sillanpää Vapaa vasten tahtoaan Jukka Lampela Opettaisit avaamaan sydämen Pekkaniskan pojat Pieni huone ullakolla Sirpa Liimatainen Bilettää 2008 Meiju Tartu hetkeen Saija Tuupanen Silitä ja paijaa Kake Randelin Vanha suola janottaa Charles Plogman Tanssitan sut tähtiin Saska Helmikallio Vihreät niityt Kari Tapio & Jorma Kääriäinen Vapauteen Kike Elomaa Pienen palan Markku Koivula

Levymerkki Finrila Mediamusiikki MTG Magnum PFM Warner Finrila Bluebird Warner pienk.

Bluebird pienk.

Bluebird Universal HMC Magnum Finrila HMC Bridgehad Tatsia Magnum Magnum Magnum Mediamusiikki Magnum Bluebird Mediamusiikki Edel pienk. pienk.

© Discopress Oy

Kullervo Linna säätiö

Ohjaus & koreografia: TIINA BRÄNNARE • Käsikirjoitus: MARKKU HEIKKILÄ

Suomen suosituimmat tanssiorkesterit jälleen samalla estradilla!

UPEA JOULUALBUMI ILMESTYNYT! Kauniita, hartaita ja iloisia joululauluja. Mukana uutta ja ikivihreää joulun tunnelmaa! Levy sisältää 15 kappaletta + bonuksena Oikeesti (jouluversio)!

21,90 e (ovh)

Mukana iloisia joulun säveliä sekä uutta tuotantoa Finlandersin joulualbumilta!

MA 8.12.

TI 9.12.

KE 10.12.

TO 11.12.

PE 12.12.

LA 13.12.

SU 14.12.

MA 15.12.

TI 16.12.

KE 17.12.

TO 18.12.

KUHMO, Kuhmo-talo OULU, Madetojan sali KUOPIO, Musiikkikeskus JYVÄSKYLÄ, Paviljonki MYYTY! LAHTI, Sibeliustalo LOPPUUN T Y! U N MY Y HÄMEENLINNA, Verkatehdas LOPPU SAVONLINNA, Savonlinnasali JÄRVENPÄÄ, Järvenpää-talo TAMPERE, Tampere-talo PORI, Promenadikeskus TURKU, Turun Konserttitalo

ILOINEN JOULUKONSERTTI -KIERTUE JOULUKUUSSA! Konsertit klo 19 • Liput 30 e Ryhmäalennus -10 % (min. 15 hlöä) ENNAKKOMYYNTI Kuopio, S:linna, Tre, Tku: Lippupiste • Oulu, J:kylä, Järvenpää, Pori: Lippupalvelu • Kuhmo: Kuhmo-talo p. (08) 615 55451 www.auraviihde.fi/iloinenjoulukonsertti

ILOISTEN MIESTEN ODOTETTU JOULULEVY NYT KAUPOISSA • SUPERSUOSITTU KONSERTTIKIERTUE JOULUKUUSSA! 16

TANSSIVIIHDE LEHTI 4/2008

mitä sulle kuuluu?

UUTUUSLEVYT AMMATTILAISRAADISSA teksti: juha lahti

Eki Jantunen on viihteen monitoimimies

Juuri Suomi Soikoon- konserttikiertueen yhdessä muun muassa Aikamiesten ja Korsuorkesterin kanssa pakettiin saanut Eki Jantunen muistetaan edelleen parhaiten yli 30 vuoden takaisesta suurhitistä Jätkän Humppa. Kappaleen suosio olikin aikoinaan melko huima.

- Olimme silloin esimerkiksi arvostetulla Suosikin listalla kolmantena. Taakse jäivät sellaiset nimet kuin Beatles ja Rolling Stones, Jantunen muistelee.

Eki Jantusen ura ei jäänyt suinkaan yhden hitin mittaiseksi, vaan tämä vuosien mittaan paljon myös televisio- ja radiotöitä toteuttanut viihteen moniosaaja tekee edelleen mitä erilaisimpia esiintymisiä. Repertuaariin kuuluvat niin juonto- ja trubaduuriesiintymiset kuin myös tietenkin Mutkattomat- yhtyeen kanssa tehdyt keikat.

- Olemmekin juuri viimeistelemässä uusinta albumiamme. Siltä lohkaistu single ”Kultaiset Kymmenet” on ainakin keikoilla otettu hienosti vastaan.

Kappaleen lämmin vastaanotto ei olekaan mikään ihme, sillä tämä alun perin amerikkalainen kansanlaulu on mitä parhaiten tanssijalkaan istuvaa materiaalia ja toimii Jantusen kokoonpanon käsittelyssä hienosti.

Eki Jantunen osaa sovittaa hienosti yhteen työn ja vapaa-ajan. Keikkoja tehdään nykyään pari kertaa viikossa. Jo suurimman suosion vuosina 80-luvulla hän osasi pitää huolta tästä asiasta.

- Silloin teimme heti selväksi, että heinäkuu on lomakuukausi ja joka kolmas viikonloppu on vapaa.

Eki Jantunen liikkuu mielellään luonnossa. Haastatteluunkin tavoitin hänet ulkoilemasta Saimaan rannalla Imatran keikkojen välillä.

- Tykkään ulkoilusta ja kaikenlainen arkinen puuhastelu kaikenlaisten markkinataloushässäköiden keskellä on varsin rentouttavaa puuhaa. Halonhakkuu on yksi mielipuuhistani.

Radio Suomi huomioi kokoonpanon pitkän uran muutama vuosi sitten 30 vuoden taipaleen kunniaksi tarjoamalla näyttävän paikan Lavalauantai-sarjassaan. Eki Jantunen ja Mutkattomat on perustettu vuonna 1975 ja mutkaton matka siis jatkuu edelleen kokoonpanolla Pekka Melander (hanuri), Kari Salminen (rummut), Ilmari Myllynen (kosk.) ja Eki Jantunen (solisti/kitara).

Rainer Bollström työstää kuudetta albumiaan

Jo kahdeksantoista vuotta pyyteettömästi tanssilavoja- ja ravintoloita kiertänyt Rainer Bollström on aina ollut varsin tuottelias mies myös ääniterintamalla. Viisi pitkäsoittoa on jo nähnyt päivän valon ja kuudes albumi on nyt työn alla ja se julkaistaan ensi vuoden puolella.

- Esimakua tulevasta levystä on marraskuussa julkaistava singlelohkaisu ”Ei voi liikaa hellyyttä antaa”, Bollström mainitsee.

Uuden levyn tekemiseen Bollström on saamassa varsin kovan luokan ammattiapua, sillä sovituksista tulee pitkälti vastaamaan Tapio Puranen, joka on aikaisemmin tehnyt yhteistyötä muun muassa Topi Sorsakosken ja Tomi Markkolan kanssa.

Esiintymisiä artisti tekee pääasiassa perinteisesti tanssilavoilla ja ravintoloissa.

Ohjelmisto on sellainen, että sen voi sujuvasti muokata eri keikkaympäristöihin sopivaksi.

- Ravintoloissa ja hotelleissa yleisön ikäjakauma on yleensä nuorempi kuin taas perinteisillä tanssipaikoilla. Niinpä ohjelmistoni on ravintoloissa vähän nuorekkaampi ja vauhdikkaampikin.

Paritanssin tulevaisuuden Rainer Bollström näkee valoisana, vaikka tietynlaista nurinkurisuutta onkin juuri nyt alalla olemassa.

- Esiintymispaikkoja on aina vain vähemmän ja vähemmän, mutta tarjontaa esiintyjistä taas on enemmän kuin koskaan. Lähivuosina tulevatkin jyvät erottumaan akanoista. Olen kuitenkin huomannut, että paritanssin harrastus on nousussa ja nuoret osaavat paljon erilaisia rytmejä. Tämä asettaa myös esiintyjille omat vaatimuksensa. Itse pyrin koko ajan parantamaan ohjelmistoani ja myös orkesterini ammattitaitoa, artisti kertoo.

Bollströmin mukaan pelkästään hyvä ohjelmisto ei enää tänä päivänä riitä, vaan esiintyjällä on oltava muutakin tarjottavaa yleisölleen.

- Myös visuaalisen ilmeen on oltava kunnossa. Itsekin pyrin olemaan laulaja, joka tuo esiintymisissään mukanaan sitä hyvän olon tunnetta. Jokainen ihminen on otettava jokaisella keikalla huomioon!

Tony Montanalta lavakiertue kesällä 2009

Tony Montana lopetti keikkailun vuonna 2001 ja palasi takaisin päivätyönsä pariin. Taukoa musiikin parissa kesti neljä vuotta, kunnes vuonna 2005 veri veti miehen takaisin keikoille.

- Nyt tehdään esiintymisiä vain sen verran, että niiden tekeminen tuntuu hauskalta. Musiikki ei ole minulle eikä kenellekään muullekaan bändissäni ainoa tulonlähde, vaan kaikilla on myös päivätyö. Itse toimin vuoden loppuun asti paloesimiehenä Karkkilassa.

Keikkojen yhteensovittaminen muiden töiden oheen on joskus kuitenkin aika vaikeaa, mutta tämäkin on otettu toiminnassa huomioon.

- Käytämme jonkin verran tuuraajia keikoilla vakiojäsenien ollessa estyneenä.

Eikä se ole mikään ongelma, koska meillä on osaavia soittajia aina mukana. Minä olen oikeastaan ainoa, jolle ei oikein voi tuuraajaa ottaa, artisti kertoo.

Tony Montana tekee esiintymisiä varsin monipuolisesti. Pienin kokoonpano, jolla hänet voi esiintymään tilata, on duo. Normaalisti hän kiertää keikoilla kvartettinsa kanssa. Nyt on kuitenkin myös toteutumassa kesäksi 2009 projekti, joka vaikuttaa todella lupaavalta.

- Teemme kiertueen tanssilavoille ensi kesänä. Keikkoja sinne myydään jo. Taakseni saan 8-henkisen kokoonpanon.

Mies itse vaikuttaa melkoisen innostuneelta ison taustaorkesterin suomista mahdollisuuksista.

- Kun mukana on muun muassa kolme puhaltajaa ja kaksi lyömäsoittajaa, antaa se aivan uuden mahdollisuuden esimerkiksi lattarirytmien esittämiseen. Ja muutenkin kappaleiden sovitukset saavat aivan uuden ilmeen.

Tony Montanalle on aina ollut erittäin tärkeää se, että musiikki kuulostaa keikoilla hyvältä. Mutta vähintään yhtä tärkeää on se, miltä esiintyminen näyttää.

- Olen aina satsannut myös visuaalisuuteen. Valojen käyttöä en ole koskaan pihdannut ja asiaan olen kyllä investoinutkin aika paljon.

Kaiken työnteon ohella mies ehtii myös pitämään itsestään ja lähimmäisistään huolta. Punttisali ja muu liikunta kuuluvat harrastuksiin.

- Sitten on näitä lastenhoitohommia, ja niitähän minä teen ihan mielelläni. Juuri sain lapsille valmiiksi makaronilaatikon ja sitä aletaan nauttimaan.

iskelmä- ja Tanssimusiikkia

uusilla äänilevyillä

Tätä Suomi tanssii –listan laatijat arvostelevat kotimaisia uutuusalbumeja.

Kike Elomaa – 25-vuotisjuhlalevy - Mukavia, vanhoja tuttuja melodioita ihan asiallisina versioina. Kokonaisuus muuten ok, paitsi Karjurockin ja Saan olla nainen -kappaleen olisin korvannut myös joillain 60-70-luvun hiteillä. Rami - Kahdentoista kappaleen verran Kiken oloista ja kuuloista musiikkia. Taustat mukiin menevät. Muutama erittäin onnistunut coverointi, joten paketille on käyttöä. Juke Tanssiorkesteri Helibor - Siitä huolimatta sua rakastan - Cd sisältää rehellistä tanssimusiikkia, jota tansseissa kävijät tanssivat orkesterin pannessa parastaan. Nimikkokappale on allekirjoittaneen ehdoton suosikki, mutta on siellä monta muutakin hyvää käyttökappaletta. Tällaiselle kokonaisuudella löytyy aina käyttöä. Juke - Sellaista keskitason plus-puolella olevaa tanssiorkesterimusiikkia. Ok sovitukset ja esitykset. Se avausraita oli ehkä sitä ominta tyyliä. Rami Antti Toivola – Polttaa - Hyvä kokonaisuus maustettuna mukavasti lattarirytmein.

Tekstit ovat sujuvia ja melodiat sekä sovitukset onnistuneet hienosti. Kappaleista Kultainen sormus ja Ainut oikea kuulostavat toimivimmilta ja varmasti myös Maria muistetaan vielä. Rami - Varsin kivan kuuloista musiikkia ja myöskin tanssijalalle sopivaa. Kokonaisuus on onnistunut. Taustatkin kuulostavat varsin mukavilta, joten eikun tanssimaan... Juke Tanssilavojen Legendat - Suomi tanssii ja laulaa vol 2 - Ammattitaitoisesti koottu perinteinen tanssialbumi. Kappaleiden vaihtuminen tanssilajin sisällä on mietitty tarkasti, huomioiden iskut per minuutti. Tämä tekee kokonaisuudesta varsin soljuvan. Unohtaa ei sovi myöskään loistavia laulusolisteja ja muusikoita. Etenkin naissolistit loistavat tällä levyllä. Pertsa - Viimeisen päälle tanssikäyttöön suunniteltu CD. Olit sitten tanssiharjoituksissa tai tanssipaikassa niin on rytmit kohdallaan. Erittäin käyttökelpoinen CD. Millainenhan on sitten tuo Suomi tanssii ja laulaa vol 1 sisällöltään? Juke Pekka Tiilikainen & Beatmakers - Isän putkiradio - Hyvällä meiningillä pojat vetävät koko levyn. Soitto ja laulu kulkee oikealla otteella ja tunnelmalla. Melodiatkin miellyttivät. Rami - Tyylikäs kitaravetoinen pitkäsoitto, joskin soitto on parasta, mutta laulu vaatisi vielä enemmän asennetta! Oke - Lavoille ja tanssipaikoille rautalankaa tarjolla cd:n verran. Toimiva kokonaisuus, joskin rautalangasta pitävät ovat otollisin kohderyhmä tälle julkaisulle. Juke Suvi Hiltunen – Oot valovuoden päässä - Lahjakas ja raikas Suvi teki valloittavan esikoislevyn.

Monta hyvää radiobiisiä. Marja Tuomisaari / Radio Sun, Pirkanmaa - Satakunta - Kanta-Häme - Miten niin vedän kotiin päin....? Jussi Häkkilä / Radio Pooki, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaa, Meri-Lappi - Lahjakas ja taitava laulajatar. Kappaleiden valintaan käytetty aikaa, kokonaisuus toimii. Lauluntäyteinen tulevaisuus edessä. Päivi Karppinen / Radio Kajaus, Kajaani – Kainuu - Kuusamo

WWW.TANSSIVIIHDE.FI

17

TANSSI

koko suomi tanssii Tanssilavoilla on

Tällä palstalla haastattelemme suomalaisia julkisuuden henkilöitä; miten tanssi ja musiikki kuuluvat heidän elämäänsä sekä miten he kokevat sen merkityksen.

mittakaavavirhe

teksti: heikki Merihaara

tommy tabermann

Runoilija Runoilija, kansanedustaja ja Uutisvuodon entinen kapteeni Tommy Tabermann tietää, miten kumppani valloitetaan. Tabermann on esittänyt rakkauspainotteisia runoja esimerkiksi Helsingin asematunnelissa, uimahallissa, hississä ja vessassa. Tanssilava runoestradina on vielä kokematta.

Tabermann arvostaa suomalaisia tanssilavoja; niissä ovat Suomen suvut saaneet jatkonsa. Tabermann toivoo monipuolisuutta niin radiokanavien soittolistoille kuin tanssilavoille. Jos megaparketit valtaavat markkinat, se yksipuolistaa tarjontaa.

– Tanssi on oivallinen pariutumisen muoto, korostaa Eurotanssienkin kommentaattorina ollut Tabermann.

banaalisti tai pohtia syvemmin. Itse arvostan erityisesti Sauvo Puhtilan tekemiä italokäännöksiä, joita esimerkiksi Olavi Virta esitti. Niissä on kaikki kohdallaan.

Millainen on unelmiesi laulu?

- Varmaankin samanlainen kuin unelmieni runo. Siinä on kaikki pienessä tilassa. Olen julkaissut noin kuusituhatta runoa eikä unelmien teosta ole vielä syntynyt. Luultavasti etsin sitä koko elämäni.

- Iloitsen aina siitä, kun muut tekevät lauluja runoistani. Silloin ne saavat uuden elämän ja siivet. Totta kai haluaisin Elvikselle tehdä yhden sanoituksen. Uusia asioita on jatkuvasti mielessä - äskettäin minulta tiedusteltiin joululaulua. Olisi hienoa saada aikaiseksi klassikko, jota laulettaisiin joka joulu. Yleensäkin haluaisin tavoitella laatua, en määrää. Sanoitus on hyvä, jos se kestää aikaa ja kulutusta.

Kehittyykö tanssikulttuuri oikeaan suuntaan?

- Tanssilavat paisuvat yhä suuremmiksi ja se on harmillista. Silloin artisteiksi kelpaavat vain ne, jotka keräävät suurimman yleisön. Onhan tämä nähty - monet tangoprinssit ja -prinsessat jäävät nopeasti unholaan. He eivät löydä itsensä kokoisia estradeja. Alalla on mittakaavavirhe. Toinen uhkakuva on televisio, mutta uskon tanssipaikkojen kuitenkin pitävän pintansa.

kuului kotimme rappusille kesäiltaisin. Isommiksi kasvettuamme Kuinka tanssi liittyi lapsuuteesi?

- Synnyin Tammisaaressa joulukuussa 1947. Asuimme silloin Kar- norkoilimme aidan takana seuraamassa tanssipaikan touhuja. Kun Kuinka kuvaisit perinteistä tanssilavaa? jaalla. Lähellä oli Rantapuisto-niminen tanssipaikka, josta soitto lopulta pääsimme sisälle, Suomi keikkui rautalangan ja tangon ta- - Se on maaseudun pikku lava, jota ei välttämättä ole edes katettu.

Lavalla on ehkä hanurin, rumpujen ja basson muodostama trio. Ihsapainossa. miset tanssivat ulkoilmassa perusohjelmiston parissa. Tämä voi olla muistojen kultaama juttu. Kuitenkin siellä on pirun kylmä ja kauheasti Mikä merkitys tansseilla tuolloin oli?

- Tanssit oli aina suuri tapahtuma pienellä paikkakunnalla. Muistan hyttysiä. Tanssilava on aina ollut pariutumisen kenttä - niiden varassa hyvin, millaista oli nuorena sydän pamppaillen mennä kumartamaan Suomen suvut ovat jatkuneet. Ilman tanssilavoja Suomessa olisi puoodotusta tai inhoa täynnä olevalle tytölle ja pyytää tanssiin. Se oli let vähemmän asukkaita. äärimmäisen jännittävää ja kiihottavaa.

Käytkö tanssilavoilla?

- Satunnaisesti, ehkä kerran kesässä nostalgisessa mielessä. Olisi upeKuinka opit tanssimaan?

- Käärimme matot kamarissa syrjään ja harjoittelimme äidin kanssa aa päästä esiintymään tanssilavalle. Tähän mennessä olen esittänyt runoja esimerkiksi hississä, vessassa, asematunnelissa ja uimahallissa. ensiaskeleita. Tanssitunteja en ole ottanut.

Tansseissa voisin esittää ennen viimeistä valssia rakastavaisten iltarukouksen. Luulen, että ihmiset lähtisivät käsi kädessä vieläkin paremMiten olet vaikuttanut suomalaiseen tanssimusiikkiin?

- En ole kovinkaan musikaalinen, vaikka olen itsekin levyttänyt. Te- malla mielellä sinne, missä sylikkäin ollaan. Otan kutsuja vastaan. ostossa on satoja sanoittamiani lauluja. Osa niistä on runoja, jotka on - Toki pyörähtelen Linnan juhlissa - siinä vellovassa, demokraattisessa sovitettu myöhemmin lauluiksi. Yhteistyötä olen tehnyt muun muassa joukossa. Tosin siellä ei tarvitse osata tanssia. Solahtaa vain joukkoon Olli Ahvenlahden ja Hectorin kanssa. Olen erityisen ylpeä siitä, että niin massa vie mukanaan. On yhdentekevää, mitä orkesteri soittaa massa liikkuu aina samalla tavalla.

Jari Sillanpään ensilevyllä on sanoittamani kappale.

- Runossa tiivistyy kaikki se, mitä meillä on sanottavana. Muutama hyvin valittu säe kumppanin korvaan takaa suosion myös tanssiparketilla, neuvoo Tommy Tabermann.

Toimivatko nykypäivän iskelmät?

- Tänä päivänä kuulee harvoin hyviä sanoituksia. Hyvän laulun tulisi olla enemmän kuin kertosäkeen toistamista. Kun laulussa on tarina, se yleensä toimii. On harmillista, että radiokanavilla soi yhä pienempi valikoima lauluja. Laulelmallisille, jalostetummille lauluille ei tunnu olevan tilaa.

Miten suosittelisit tanssia harrastukseksi?

- Tanssi on yksi puheen muoto - siinä puhutaan ruumiin muodolla ja eleillä. Se tuottaa suurta riemua; katsokaa vaikka pikkulapsia, jotka hyppivät ja pomppivat. Meidän tulee rohkaista toisiamme tanssimaan taidoistamme riippumatta. On hyvä muistaa, että elämä ei ole rangaistus, vaan se sujuu parhaimmillaan kuin tanssi.

Mitä ajattelet rakkaudesta sanojen aiheena?

- Rakkaus on teema, jota voi käsitellä monella tavalla. Sitä voi hokea

TANGON JUHLAVIIKKO OULUSSA 5.1. - 11.1.2009 Tangon juhlaviikko järjestetään jo kuudetta kertaa

Menossa mukana

Suomalaisen ja argentiinalaisen tangon tanssikursseja.

Opettajina mm Tii Alasimi ja Petri Virtanen sekä Silvio Grand ja Mayra Galante Argentiinasta.

Erään Laulajan tarina -tangoshow, sekä juhlakonsertti,

Laaja ja laadukas valikoima tanssikenkiä, tanssiasuja ja muita alan tuotteita!

jossa esiintyy Saija Varjus yhdessä Petri Ikkelän Laadukasta opetusta ja tarttuvaa

kokoaman juhlaorkesterin kanssa.

iloa kaikille tanssin ja liikunnan Ja paljon muuta - tule Ouluun kokemaan tangon lumo!

w w w. t a n g o n j u h l av i i k ko. f i

18

TANSSIVIIHDE LEHTI 4/2008

Alemana Dance Center, PORI puh. (02) 5480 759 fax (02) 5481 077 Alemana Dance Center, JKL puh./fax (014) 612 488 Alemana Shop, Tampere

maailmasta kiinnostuneille.

w w w. t a n s s i ko u l u s u l av a . f i

Tilaa esittely tilaisuuksiisi, soita puh. 0400 591 646 tai sähköpostitse alemana@co.inet.fi Katso liikkeidemme tarkemmat aukioloajat ja yhteystiedot nettisivustoltamme!

Alan ammattilainen

30 v

Katso juhlavuoden tarjoukset ja käy TUTUSTUmassa tuotteisiin

www.alemana.fi

Käy Tanssimaan -palsta esittelee paritanssia tanssinopettajien ja tanssinohjaajien näkökulmasta. Artikkelien kirjoittajina tulevat toimimaan pitkän linjan tanssinammattilaiset ja –ohjaajat Suomen Tanssinopettajain liiton opettajien, Suomen Seuratanssiliiton ohjaajien sekä Oulun seudun ammattikorkeakoulun kasvattien tanssinopettajien joukosta. Artikkelit lähestyvät seuratanssia eri lähtökohdista ja luvassa on mielenkiintoisia juttuja tanssinopetuksellisista asioista, tanssista kuntoilumuotona, tanssilajien kehittymisestä jne. Lukijat saavat lisäksi tutustua artikkelien kirjoittajiin, sillä jokaista kirjoittajaa on pyydetty lyhyesti esittelemään itsensä ja omaa toimintaansa seuratanssin parissa. Palstan koordinaattorina toimii Liisa Kontturi. teksti: anni heikkinen / Kuva: jaana Vuorenpää

seuratanssin

opettamisen perusteet

Henkilökuva

anni heikkinen Anni Heikkinen on Kemistä lähtöisin, tällä hetkellä Tampereella majaa pitävä liikunnan ammattilainen. Hänen positiivinen ja eläväinen elämänasenne näkyy ja tuntuu myös tanssitunneilla. Annin kiinnostus tanssimiseen on herännyt jo lapsuuden balettitunneilla, mutta perustaitoja hän on kartoittanut joukkuevoimistelun parissa – sekä aktiiviurheilijana että valmentajana. Vasta myöhemmin hänelle tuli tilaisuus perehtyä tanssimiseen ja sen eri muotoihin laajemmin.

Tällä hetkellä Anni opiskelee Oulun seudun ammattikorkeakoulussa viimeistä vuotta tanssinopettajaksi. Pääaineenaan hän opiskelee seuratansseja ja hänellä on meneillään työharjoittelu seuratanssien ja rock’n’swing -tanssien parissa. Tanssi on Annille elämäntapa, joka antaa hänelle elämyksiä ja ennalta-arvaamattomia hetkiä sekä tulevaisuudessa toivottavasti myös elannon.

Kahvila

teistyö perustuu yhteisen tanssikokemuksen luomiseen ja luonnollisuuteen, sitä elämyksellisempää tanssin on mahdollista olla.

Seuratanssissa olennainen osa tanssin syntymistä on soiva musiikki. Musiikin tulisi toimia inspiraationa parin tanssin tunnelmalle, toiminnalle ja elämyksille. Tämän vuoksi musiikin suhde tanssiin ja päinvastoin tulisi huomioida tanssinopetuksessa jo ensimmäisiltä tunneilta asti.

Tanssijoille on hyvä kertoa iskuista, tahdeista ja fraaseista sekä heidän korvia on hyvä opettaa kuulemaan musiikista eri asioita, kuten eri rytmikerroksia, tunnelmaa ja kappaleen sävyjä. Mitä laajemmin tanssija pystyy musiikkia kuuntelemaan, sitä monimuotoisempaa tanssia hänen on mahdollista tanssia.

Parityöskentelyä sekä musiikin ja liikkeen suhdetta voidaan siis pitää yleisesti seuratanssin perusasioina. Jokaisella tanssilla on kuitenkin olemassa myös omat erityispiirteensä, kuten esimerkiksi lattareiden vartalonkäyttö ja humpan tyypillinen liikkumistapa.

Nämä erityispiirteet antavat jokaiselle tanssille oman sävyn ja niiden avulla tanssilajit tuntuvat ja näyttävät erilaisilta. Erityispiirteiden tunnistaminen ja niiden opettaminen antavat suuremman mahdollisuuden kokea tanssi laajemmin.

Riippumatta siitä, minkälaiset lähtökohdat tanssinopettamiselle asettaa, yhtä asiaa ei tulisi unohtaa. Tanssi on taidelaji ja myös seuratanssi voi synnyttää ihmisille taide-elämyksiä. Yksinkertaisimmillaan siihen tarvitaan vain tanssipari, jonka kanssa tanssi tuntuu hyvältä.

Seuratanssin taidearvo on vielä vähäisesti tunnustettu, mutta siitä huolimatta sitä ei pitäisi vähätellä. Seuratanssi parhaimmillaan on elämyksellistä tanssia, jonka positiiviset vaikutukset tuntuvat vielä tanssi-illan jälkeenkin. •

Ravintola •

Hesburger

Parkano (3-tien varrella) • Aukioloajat • su - to 9 - 23 pe - la 9-24

•TANSSITARVIKKEET•HARJOITUSASUT• •TANSSIMUSIIKKI•TANSSIKENGÄT•

VE ER

OA TUTUST UM TU L AA

N!

Tämän perusteella voidaan siis ajatella, että seuratanssin perustaitoja ovat liikkuminen musiikin mukana sitä kuunnellen ja huomioiden, sekä parin kanssa oleminen ja hyvän yhteistyön onnistuminen.

Nämä perustaidot kehittyvät ja niiden työstäminen helpottuu, jos oman kehon mahdollisuudet tiedostetaan ja liikkuminen tuntuu luonnolliselta.

Usein seuratanssiharrastus aloitetaan aikuisiällä, jolloin motoriset perustaidot ovat jo opeteltu lapsuudessa ja nuoruudessa, mutta samalla ne ovat saattaneet myös unohtua käyttämättömiksi.

Yksi iso haaste seuratanssin opetuksessa onkin kaivaa kehon muistista erilaiset liikemallit uudelleen käyttöön. Tanssin oppiminen on helpompaa, kun liikkumisen monimuotoisuus on jälleen käytössä.

Myös parin kanssa tanssiminen tuo tanssimiseen erilaisia haasteita.

Jotta tanssi olisi nautittavaa ja mahdollista myös toisilleen tuntemattomien ihmisten kesken, on huomioitava tietyt roolit ja niiden luomat mahdollisuudet.

Perinteisen roolijaon mukaan toinen vie ja toinen seuraa. Tanssinopetuksessa olisi pystyttävä antamaan molempiin rooleihin sellaisia toteuttamisen välineitä, jotka toimivat kaikissa olosuhteissa. Jotta tanssiessa saataisiin hyviä kokemuksia useiden tanssijoiden kanssa tulisi tiukoista säännöistä luopua.

Mitä enemmän parin välinen yh-

T

S

uomalaista kulttuuria vahvasti edustava tanssin muoto seuratanssit elää ja voi edelleen hyvin, vaikka nykyaika onkin tuonut ihmisille paljon vaihtoehtoisia vapaaajanviettomuotoja.

Erona takavuosien seuratanssin harrastamiseen voidaan kuitenkin huomata, että yhä suurempi joukko ihmisiä hakeutuu ohjatuille tanssikursseille oppimaan tanssin perusteita ennen ensimmäisiä tanssikokemuksia lavoilla.

Tämä nostaakin esille kysymyksen siitä, millaista oppia kursseilla tulisi saada harrastuksen tarpeisiin. Onhan kyse kuitenkin lajista, jonka pääasiallisena tarkoituksena on alunperin ollut viihdyttää ja tutustuttaa ihmisiä toisilleen – vapaa-ajanvietto ja seurustelumuoto.

Opetuksen lähtökohdat tulisi määräytyä sen mukaan millaisena näemme tanssin. Onko se ensisijaisesti sosiaalista kanssakäymistä, liikunnallinen hetki vai kenties aistejamme suuremmin sykähdyttävä elämys?

Olipa opettajan näkökulma mikä tahansa, eräitä seikkoja seuratanssin opettamisessa emme voi ohittaa.

Seuratanssin erityispiirre on se, että sitä tanssitaan pareittain, yhdessä toisen ihmisen kanssa. Toisinaan tämä toinen ihminen voi olla täysin entuudestaan tuntematon, mutta siitä huolimatta tanssi yhdessä tulisi olla mahdollista. Toinen olennainen osa on musiikki ja sen yhdistäminen liikkeisiin.

•

www.dancestop.

käy tanssimaan

TANSSI

Pitkäkatu 35, 44150 Äänekoski GSM 040 505 2507 E-mail: dancestopoy@pp.inet.

WWW.TANSSIVIIHDE.FI

19

TANSSI

teksti: Katja arpalo / kuvat: jaana vuorenpää

Linnanmäen Peacock –teatterissa

tanssin huumaa

L

esiintyjät olivat alle 10-vuotiaita, ja huhun mukaan eräässä ryhmäesityksessä tanssi noin 60-vuotias esiintyjä varustettuna vankalla tittelillä: Suomen mestari vuosimallia 2008! Varttuneempaa väestöä pyöri lavalla myös lavatanssin pyörteissä, kun Suomen Seuratanssin (SUSEL) tanssiva hallitus esiintyi hurmaavissa suomalaisen tangon äänimaisemissa suomalaisen tangon huippuparin taustalla.

Lapset ja nuoret varastivat silti show’n. Kukaan ei voinut vastustaa pientä afroperuukilla varustettua hip hoppaajaa Hip Hop Kids –ryhmästä.

Street-tanssien Finnish Dance Organization (FDO) oli kasannut lavalle mm. esityksen, jossa nähtiin breakdancea battle-asetelmassa, pienryhEsiintyjiä Suomen mäesityksiä hiphopissa, lockingissa ja ja maailman huipulta housessa, sekä tietysti pieniä ja isoja Esityksissä nähtiin lasten, nuorten taitavia hiphoppaajia.

Näitä esityksiä katsoessa mietti, ja aikuisten esityksiä. Nuorimmat innanmäen Peacock -teatterissa koettiin ainutlaatuisia elämyksiä 1.11.2008, kun kolme tanssiliittoa järjesti yhteisen show’n monille eri tanssityyleille.

Tanssiliitot, Suomen Tanssiurheiluliitto ry, Suomen Seuratanssiliitto ry ja Finnish Dance Organization, löivät niin sanotusti hynttyyt yhteen yhden illan ajaksi ja esittelivät lajiensa parhaimmistoa.

Pyhäinpäivän pimeydessä nähtiin monenlaisia askelkuvioita ja kuultiin erilaisia rytmejä, mutta yhdistävänä tekijänä oli se, että lavalla tanssivat olivat maamme, jotkut jopa maailman parhaimmistoa. Illan nimi oli Tanssin Huumaa.

Time of my life -latinoshow´ssa Sanna Hirvaskari ja Toni Rasimus (vas.).

Vakiotanssien maailmaan saatiin kurkistaa Markus ja Mariia Hirvosen (kesk.) esitysosuudella. Oulun ammattikorkeakoulun tanssilinjan opiskelijat sykähdyttivät puolestaan näyttävällä showtanssi-esityksellä.

onko näiden lajien harrastajilla niveliä tai luita, niin irtonaista ja rytmikästä meno oli! FDO:n tanssijat esittivät myös discoa, showtanssia ja nykytanssia. Esitysten tunnelmat olivat voimakkaita: Seinäruusussa nähtiin tanssiinkutsun iloa, Goodbyessa dramaattinen loppu, Räsynuken sydämessä nukkemaisen kauniita tanssiliikkeitä ja You can’t see me –esityksessä syksyn taikaa.

Illan aloitti ryhmä, joka tanssi Grease-esitysessään boogie woogieta, buggia ja fuskua monen lapsi- ja aikuisparin voimin. Mutta pienempikin oli kaunista: Lattareita eli latinalaisia kilpatansseja tanssi lavalla kaksi paria, jotka olivat ulkonäöltään kuin toistensa kopiota, vaikka ikä- ja kokoeroa olikin.

Lavan täyttämiseen ei välttämättä tarvittu välillä enempää kuin yksi pari: Vakiotansseissa, valssissa ja quickstepissä hurmasivat Suomessa ja maailmalla sisaruspari Markus ja Mariia Hirvonen. Suomen Tanssiurheiluliiton lajikokoelmaan hiljattain liittynyt kilpa-aerobic toi lavalle maailman ja Euroopan mestareita.

Illan juontaja, FDO:n puheenjohtaja, Marco Bjurström totesi ennen kilpa-

Tanssintäyteisen illan päätti The beat never stops when these mamas shake -showtanssiesitys.

Tanssijoina Sparkling Jade Ladies StepUp Show School:sta.

20

TANSSIVIIHDE LEHTI 4/2008

aerobicesiintymistä: Älkää kokeilko tavoitteena on tuoda tanssia tutuksi yleisellä tasolla koko Suomen kantätä kotona! salle ja eri tanssilajeja toisia tansseja tanssiliittojen harrastaville. pikkujoulutapahtuma Tanssitoimijat voivat yhteistuumin ja Tanssin oma Gaala vaikuttaa tanssin asemaan Suomessa.

Tanssin Huumaa –ilta järjestettiin Yhteistyöhön tarvitaan yhteistä tahtonyt ensimmäistä kertaa, mutta ideana tilaa ja erilaisia yhteisiä toimintoja, ja olisi tehdä säkenöivästä illasta tanssi- tämän vuoksi järjestettiin mm. Tanstoimijoiden yhteinen tapaamispaikka sin Huumaa.

Opetusministeriön tukema tanssija pikkujoulu, tanssin gaala. Perinteet eivät synny itsestään, ja tämänkertai- liittojen yhteistyöprojekti alkoi vuonnen ensimmäinen kerta oli ikään kuin na 2007. Sen yhteistyön muotoja ovat kenraalinharjoitus tulevia suurempia yhteinen leiri kesällä 2009, yhteiset tapahtumia varten. Idea on otettu messuesiintymiset, koulutukset ja innolla vastaan monella taholla - ul- suunnitteilla oleva yhteinen tanskopuolelle jäi mm paljon halukkaita siportaali internettiin. …Ja tietysti esiintyjiä heidän omien kisojensa TANSSIN HUUMAA!! • takia.

Peacock-teatterissa oli tunnelmaa Lisätietoja antaa tanssiliittojen prosiitäkin syystä, että tanssikansa oli jektisihteeri Katja Arpalo. lähtenyt uteliaana liikkeelle lyhyestä Puhelin: 09-3540 0101 tapahtumamarkkinoinnista huolimatta. Ajoittain lipunmyynnissä oli jonoa. Katso lisää kuvia tapahtumasta tanssiTällä tuli todistettua, että tanssijoiden vihde.fi -sivuston kuva-galleriasta! viidakkorummun kumina kaikuu hyvin korvasta korvaan!

Tanssiliittojen yhteisprojekti Tapahtuma oli osa Suomessa toimivien eri tanssiliittojen yhteistyöprojektia, jonka yhtenä tehtävänä on osoittaa tanssin olevan monimuotoinen mutta myös yhteinen tanssitoimijoiden asia.

Tanssiliittojen edustajat toimivat noin kerran kuussa kokoontuvana työryhmänä, ja pohtivat erilaisia yhteistyön mahdollisuuksia, joiden

Tanssin Huumaa järjestäjät: Suomen Tanssiurheiluliitto www.tanssiurheilu.fi Finnish Dance Organization www.fdo.fi Suomen Seuratanssiliitto www.susel.fi

Minun tarinani -

maarit ihamuotila

tanssiva hiihdonopettaja

teksti ja kuva: eero vapa

K

ahdeksan vuoden tauon jälkeen Suomessa valittiin tänä vuonna Vuoden Hiihdonopettaja, kun löytyi sopiva tyyppi, joka käy hyväksi esimerkiksi muille hiihdonopettajille. Hän on Maikku Ihamuotila.

Ylläs-Skin Hiihtokoulussa opettava Maikku on harvoja hiihdonopettajia, jotka tekevät sitä työkseen.

– Ylläksen pitkä kausi antaa siihen mahdollisuuden.

Etelässä kausi on lyhyempi ja työ painottuu viikonloppui-

hin, hiihtolomiin ja pääsiäiseen, kymmenettä kauttaan aloittava Maikku sanoo.

Loppuvuosi entisellä kuntosaliyrittäjällä menee kierrellessä tuote-esittelijänä messuilla ja urheiluliikkeissä ympäri Suomea. Maikku Ihamuotilaa voi kutsua ääriliikunnalliseksi. Elämänsä aikana hän on ehtinyt laskettelun lisäksi harrastaa maastohiihtoa, telinevoimistelua ja pesäpalloa lukkarina aina SM-tasolla asti. Koko ikänsä

monipuolisesti liikkuneen Maikun harrastuslistalta löytyy myös tanssi erittäin korkealta.

– Tanssi on tullut minulle äidinmaidosta. Lauantaina laitettiin aina matot sivuun ja koko perhe alkoi tanssia, Maikku muistelee varhaisimpia tanssikokemuksiaan ja sanoo perheensä jäsenten olevan edelleen kovia tanssimaan. Kilpailuvietti ei jättänyt häntä rauhaan tässäkään lajissa.

– Aloin käydä veljeni kanssa kilpatansseissa 18-vuotiaana.

Kilpatanssijan ura jäi kuitenkin Maikulla lyhyeksi olosuhteiden pakosta. Opiskelu toisella paikkakunnalla ja veljen aloittama seurustelu hajotti kilpatanssiparin.

– Kun en löytänyt uutta miesparia, joka olisi ollut yhtä innostunut lajista, ei kilpatanssia tullut harrastettua sen enempää.

Korvaajaksi löytyi kantritanssi.

– Uutisten loppukevennyksenä oli kerran kantritanssia ja huomasin, että tuotahan voi harrastaa yksinkin. Niinpä hakeuduin Leitsingerin Jorman oppiin.

Ohjaajakurssin jälkeen hän vei kantritanssin ilosanomaa Ylöjärveltä Rovaniemelle ja muuallekin Lappiin. Siinä sivussa Maikku kävi myös seuratanssiohjaajakurssin. Vaikka Maikku Ihamuotilan leipä tulee pääosin hiihdonopetuksesta, jaksaa hän ylistää myös tanssin syvintä olemusta.

– Tanssi tuo liikunnan riemua ihmisille. Siinä huomaa, kuinka kiva on liikkua ja oppia uusia asioita. Ja ohjaajana saa hyvän mielen, kun saa palautetta, että kunto paranee ja fiilis on parempi, Maikku sanoo ja väittää tanssin olevan yksi parhaista lajeista rasvanpoltossa.

Tanssissa hän haluaa nostaa ykkösasiaksi nautinnon.

– Pääasia eivät ole askeleet vaan se, että molemmat nauttivat. Kurssit tuovat varmuutta, mutta eivät ne ole itsetarkoitus. Pitäkää hauskaa älkääkä hioko vain kuvioita. Liikunnan riemu saa näkyä. Olkaa rohkeita ja antakaa tanssin tulla sisältä, Maikku naulaa teesejänsä tanssisalien oviin.

Monen lajin harrastajana Maikku on löytänyt paljon yhtäläisyyksiä suosikkilajeistaan telemarkhiihdosta, tanssista ja moottoripyöräilystä.

– Tansseissa kuunnellaan miestä ja heittäydytään miehen matkaan ja telemarkhiihdossa kuunnellaan suksea ja lunta ja antaudutaan niiden vietäväksi. Moottoripyöräilyssä elät yhdessä pyörän kanssa. Silloin se onnistuu.

Tanssivana hiihdonopettajana Maikku kokee olevansa juuri haluamassaan paikassa. Työstään kyseleville hänellä on vakiovastaus.

– Hiihdän ja tanssin työkseni. Saa kadehtia eikä kadehdi turhaan. •

teksti ja kuvat: päivi karppinen

Lastentapahtuma Napiksella 24.8.2008 pallohahmoja niille, jotka eivät vielä sitä saaneet. Moni vanhempi totesi tapahtuman aikana että lastentapahtumia ei ole koskaan liikaa ja koko perhe sai viettää leikin ja laulun siivittämän iltapäivän.

Lapset ovat haastava yleisö, palaute tulee heti. Ainakin tässä tapahtumassa lapset olivat innolla touhuamassa annettujen ohjeiden tahtiin ja tuskin aikuisellekaan tekee pahaa välillä antautua iloisiin lauluihin mukaan.

Seuraava lastentapahtuma on taas

heinäkuussa, moni tässä tapahtumassa mukana olleista varmasti nähdään silloin. Tällä tavalla tanssipaikka tulee tutuksi ja toivottavasti sitten aikuisena on mukavien muistojen siivittämänä helppo avata ovi tanssi-iltana ja tulla mukaan. Olipa joku jo kysynyt vanhemmiltaan että milloin me tulemme katsomaan kun ihmiset tanssivat? Siitä se lähtee. Ja useasti huomattu on se, että missä koet itsesi tervetulleeksi, niin sinne on helppo tulla uudestaan ja uudestaan. Minkä nuorena oppii sen vanhana taitaa. :) •

Onnenpyörän pyörittämisestä vastasi Marjo Korhonen

Ei ole tyystin vielä viimeisten valssien soinnut haihtuneet Naapurinvaaran huvikeskuksen seinistä, kun talo on taas käytön kohteena. On aika lastentapahtuman.

M

onesti pohditaan kuinka saisi nuoria lisää tutustumaan tanssikulttuuriin.

Naapurinvaaran huvikeskus on ottanut tässä yhden askeleen ja muutamana vuonna järjestänyt tapahtumaa myös lapsille. Yleensä lastentapahtumaa on vietetty heinäkuun puolivälissä, mutta nyt sitten myös elokuu sai oman tapahtuman.

Lapset otettiin vastaan samalla tavalla kuin edellisillan tanssijatkin.

Pääsylipusta repäistiin pieni pala ja laitettiin leima käteen. Reippaasti tu-

lijat ojensivat lipun sisälle tullessaan ja saivat leiman. Viimeinenkin ujous karisi sisälle pääsyn myötä, tanssilava houkutteli juoksukisoihin ja muihin leikkeihin. Nopeasti myös uusia kavereita tuli tutuksi. Iloinen nauru kantautui nurkasta toiseen.

Sitten olikin aika keskittyä asiaan.

Ensin leikittämään ja laulattamaan saapui Miauskis –kissa, jonka kanssa päästiin käymään retkellä. Sitten Kengurumeininki tuli lavalle ja vauhti jatkui hurjana. Aina intiaaninsotahuudosta kengurun pomppimiseen

asti. Saipa siinä aikuisetkin hieman ”nuhteita”, kun ei ensin sotahuudossa olleet mukana. :) Tauon aikana Pelle Pappa muovaili taikapalloista kissoja, koiria, miekkoja ja monia muita hahmoja. Hyvin kestivät miekat taistelun tuoksinan testaustilanteessa. Tauolla oli myös onnenpyörä toiminnassa ja joka pyöräytys toi mukavaa pyörittäjälle.

Kun oli tauolla nautittu mehua ja jäätelöä, niin taas esitys jatkui Kengurumeiningin ja Miauskis-kissan tahtiin. Lopuksi vielä Pelle Pappa teki WWW.TANSSIVIIHDE.FI

21

TANSSIKENGÄT JOKAISEEN JALKAAN

SUSEL jäsenten ilmoittamat tapahtumat.

Laaja valikoima, kaikki koot suoraan myymälästä

TANSSIKURSSIT NON-STOP

Lyhenteet: TK - tanssikurssi tai -leiri, KIL - tanssikilpailu, MUU - muu tilaisuus, KON - konsertti, TAP - tapahtuma, KOU - koulutus

tanssikoulu

PilviSteps

Pasilan asema 2. kerros, Helsinki puh. 09-2780 0110 tai 050 566 6095 e-mail: tanssikoulu@pilvisteps.

www.pilvisteps.

Huippuopettajat Suomesta ja Ruotsista, neljä tasoryhmää, vapaaehtoinen parinvaihto. Tasoryhmästä riippuen joko aamupäivät tai iltapäivät vapaata, vaikka jouluostoksilla käymiseen.

Mahdollisuus osallistua muiden tasojen tunneille sivussa parinvaihtoringistä.

Ilmoittaudu: pirjo.koivula@boogietour.com tai 040-7205647 Voit ilmoittautua yksin tai parin kanssa, mutta ilman paria saat vahvistuksen vasta, kun parimäärä on tasan.

Hinta/hlö: 35 €/päivä, koko leiri 65 €.

24.11. mennessä ilmoittautuneille -10%

TAP / 5.1-19.4. / Tangomarkkinat 2009 -esikarsintakiertue / www.auraviihde.fi TK / 24.1. / Tanssikoulu Sulava Alavieskassa / www.jammarit.net TAP / 24.-25.1. / Tapsan tahdit juhlaristeily Silja Europalla / www.tapsantahdit.fi TK / 25.1. / Tanssikoulu Sulava Kemissä / www.swengijengi.net ilmoittautumiset pareittain (alkeisryhmiin myös ilman paria): p. 040-7205647 tai email: pirjo.koivula@boogietour.com Leirin hinta/hlö: pe 20 €, la tai su 35€, koko leiri 80 €. Huom! 31.1.2009 mennessä ilmoittautuneille -10%

PALVELUKORTTI Tilaan Tanssiviihde lehden alkaen seur. numerosta itselleni lahjaksi määräaikaistilaus 12 kk / 25 eur kestotilaus / 20 eur (laskutusväli 12 kk) muutan tilaukseni kestotilaukseksi irtisanon tilaukseni maksetun ajan loppuun päättymään heti osoitteen muutos alkaen ___/___200__

ajaksi ___/___200__ - ___/___200__ Entinen osoite tai lehden saaja Etunimi Sukunimi

TK / 13.-15.2. / Vuskarit Runnin Kylpylässä / Hitaat ja Fusku / www.tanssileiri.fi TAP / 14.2. / Hilijoo ja Kovvoo Kuopiossa / Jiven SM-kisat, oheislajina Hitaat / www. tanssiseurajetv.fi TK / 14.-15.2. / Tii Alasimi ja Kimmo Lasanen Kemijärvellä / www.kemijarvi.fi/ seuratanssijat TK / 14.-15.2. / Kevään viikonloppukurssit Kalle Palo / Bugg jatko, edistyneet / www.tanssittaa.fi TK / 21.2. / Tanssikoulu Sulava Alavieskassa / www.jammarit.net TK / 21.2. / Tanssikoulu Sulava Kemissä / www.swengijengi.net TK / 28.2.-1.3. / Kevään viikonloppukurssit Liisa Kontturi / Lava-Jive, Samba ja Hidas valssi / www.tanssittaa.fi TK / 1.3. / Timo Arstila ja Anne Jänkälä Vuskareilla Kiuruvedellä / www.tanssileiri.fi TAP / 7.3. / Lumitangon MM-kilpailut / Keskustori, Tampere / www.hurmio.fi TK / 14.-15.3. / Tii Alasimi ja Kimmo Lasanen Rovaniemellä / www.nastat.net TK / 21.-22.3. / Tii Alasimi ja Kimmo Lasanen Mikkelissä / www.tanssihullut.net TK / 4.-5.4. / Kevään viikonloppukurssit Kimmo Lasanen / Salsa / www.tanssittaa.fi TK / 18.4. / Tanssikoulu Jari Aaltonen Vuskareilla Kiuruvedellä / jatkokurssit, Slowfox lavoille, Polkka ja Masurkkavariaatiot/ www.tanssileiri.fi HUOM! Tanssikursseja ja myös muita yksittäisiä tapahtumia kannattaa käydä katsomassa aina myös suoraan kunkin SUSEL jäsenten ylläpitämiltä verkkosivuilta. Osoitteet löytyvät viereiseltä sivulta.

E-mail

Lähiosoite

TK / 14.-15.11. / Sari ja Jari Aaltosen jatkokurssit Turussa / www.tanssikurssit.fi TK / 15.11. / Tanssikoulu Sulava Alavieskassa / Hidas valssi ja Bugg jatkokurssi / www.jammarit.net TK / 15.11. / Marco Bjurström Vuskareilla Kiuruvedellä / Liikuntahalli / Todellinen koko kehon liikuntapäivä / www.tanssileiri.fi TK / 22.11. / Kati Koiviston tanssikurssit V2, Harjavalta / www.tanssikurssit.fi TK / 22.-23.11. / Tanssikoulu Jari Aaltosen kaksipäiväinen jatkotason kurssi / Sari ja Jari Aaltonen / Bugg, rumba, chacha, hidasvalssi ja fusku / ennakkoilmoittautuminen / www.raahentanssiklubi.com TK / 22.-23.11. / Ari Halisen ja Kati Vestmanin Swingvalmennus / www.tanssiseurajetv.fi TK / 30.11. / Tii Alasimi ja Kimmo Lasanen Kokkolassa / Hidas valssi ja Chacha jatkokurssi / www.tanssikoulusulava.fi TAP / 5.12. / Suomiviihteen Suurjuhla / Turku-halli / useita esiintyjiä / www.auraviihde.fi KON / 8.-18.12. / Iloinen Joulukonserttikiertue / Finlanders ja Seitsemän Seinähullua Veljestä -kokoonpano / www.auraviihde.fi KON / 8.-20.12. / Kuului laulu enkelten - joulukirkkokonserttikiertue / Tomi Metsäketo ja Jenni Vartiainen / www.auraviihde.fi TAP / 31.12. / Komiasti Kimpassa - konserttitanssiaiset / Seinäjoki Areena / Jari Sillanpää, Hanna Talikainen, Jukka Hallikainen / www.tangomarkkinat.fi

TANGo (pe) BuGG (la) CHA CHA (su)

Postinumero

tapahtumakalenteri

Postitoimipaikka

Puhelin

LEHDEN TILAUS

Uusi osoite tai lahjatilauksen saaja Etunimi Sukunimi

Postitoimipaikka

TANSSIVIIHDE LEHTI 4/2008

Puhelin

Helmikuu , Toukoku u Syyskuu, Marrasku u

Ilmestyy neljä kertaa vuodessa!

Kestotilaus on voimassa jatkuvasti ilman uudistamista, kunnes tilaaja irtisanoo tilauksen. Jatkuva tilaus laskutetaan 12 kuukauden välein aina kunkin laskutusjakson alussa. Tilaaja voi irtisanoa jatkuvan tilauksen ilmoittamalla siitä vähintään kolme viikkoa ennen laskutusjakson päättymistä. Muutos astuu tällöin voimaan uuden laskutusjakson alkaessa.

Määräaikaistilaus on voimassa 12 kk ajan, joka on samalla tilauksen laskutusjakso. Määräaikaistilaus laskutetaan määräajan alussa. Tilaaja voi milloin tahansa pidentää määräaikaisen tilauksen pituutta tai siirtyä jatkuvan tilauksen tilaajaksi ilmoittamalla siitä tilauspalveluun.

Kirjemaksu

Jaamedia PL 57 33711 TAMPERE

22

Tanssiviihde lehden voi nyt myös tilata suoraan kotiin.

Tilausmuodot ovat: - kestotilaus / 21 €

- määräaikaistilaus 12 kk / 26 € Maksuehto 14 pv netto, maksukehotus 5 eur.

Ulkomaan postituslisä 5 eur.

E-mail

Lähiosoite Postinumero

www.tanssiviihde.fi

Yhteyshenkilö lehden tilauksissa: Jaana Vuorenpää, GSM 050 569 1969, tanssiviihde@tanssiviihde.fi Lehden voi tilata myös verkkosivuston kautta tai oheisella tilauslomakkeella.

suomen seuratanssiliitto susel ry:n jäsentanssiseurat alueittain

www.susel.fi

Saarenkylän Nuorisoseura ry/NASTAT, ROVANIEMI

ETELÄ-SUOMEN LÄÄNI

www. nastat.net, 040 736 1694

Rock’n’Roll Dance Club Comets ry, HELSINKI www.comets.fi, 050 387 7140

Sodankylän Seuratanssijat ry, SODANKYLÄ

Tanssiurheiluseura Heartbreakers HB ry, HELSINKI

www. plappi.fi/~seuratanssijat, 0400 131 229

ei www-sivuja, 050 572 2779 Tanssin Ilo ry, KIRKKONUMMI

LÄNSI-SUOMEN LÄÄNI

www.tanssinilo.net, 045 133 3362

Lavatanssiseura TanssiTossut ry, HARJAVALTA www.tanssitossut.com, 050 366 3839

Lavatanssiseura Tanssikas ry, KOUVOLA www. tanssikas.net, 040 824 2226

Tanssin Taikaa ry, JYVÄSKYLÄ www. tanssittaa.fi, 0400 544 970

Lahden Lavarientäjät LAVARIT ry, LAHTI www.lavarit.com, 040 596 6962

Kokkolan Tanssiklubi ry, KOKKOLA

Möysän Nuorisoseura ry, LAHTI

www.kokkolantanssiklubi.fi, 0400 160 099

yhteistyöjäsenet: • Alemana Dance Center www.alemana.fi Pori • Auraviihde Oy www.auraviihde.fi Turku • Dance Stop Oy www.dancestop.fi Äänekoski • Hotelli Levitunturi www.hotellilevitunturi.fi Sirkka • Leenan Kahvio www.leenankahvio.com Turku • Tapsan Tahdit www.tapsantahdit.fi Nokia • Ohjelmatoimisto Atlas www.ohjelmatoimisto-atlas.com Turku • Piruetti Oy www.piruetti.fi Tampere • Pistohiekan Lava www.pistohiekanlava.net Puumala • Saariselän Tunturihotellit Oy www.tunturihotelli.fi Saariselkä • Seinäjoen Tangomarkkinat Oy www.tangomarkkinat.fi Seinäjoki • Suomen Media & Action www.tanssikurssit.fi Piikkiö • Tanssikoulu Baila Baila www.bailabaila.fi Helsinki • Tanssikoulu Eija Puranen Ikaalinen • Tanssikoulu Hannu Koivisto www.haetko.fi Leppävesi • Tanssikoulu Liisa Kontturi Oulu • Tanssikoulu Pilvisteps www.pilvisteps.fi Helsinki • Tanssikoulu Sulava www.tanssikoulusulava.fi Oulu • Tanssikoulu Vietävän Hyvää www.vietavanhyvaa.net Turku • Vihreät Niityt Oy www.vihreatniityt.net Kiuruvesi

www.tonttila-sali.com, 050 918 9402 Tanssiklubi Dancing ry / Tanssikerho Jam’n Roll, LAHTI Keski-Suomen Tanssin Ystävät KESTÄVÄT ry, www. jamroll.com, 040 560 9191

LAUKAA, www. kestavat.fi, 045 130 9040

Saimaan Seuratanssijat SaiSet ry, LAPPEENRANTA

Tanssitaivas ry, PORI

www. saiset.net, 040 543 8414

www.tanssitaivas.net, 050 302 1331

Lohjan Tanssifestivaalit ry, LOHJA

Rauman Dansseor ry, RAUMA

www.tanssifestivaalit.fi, 045 133 3362

www.raumandansseor.net, 050 386 0692

Porvoon Lavatanssiseura ry, PORVOO

Salon Seuratanssi Klubi ry, SALO

www.porvoonlavatanssiseura.fi, 040 757 5601

www.salonseuratanssiklubi.com, 050 564 6382

Suomen Pyörätuolitanssiseura ry, PORVOO www.pyoratuolitanssi.fi, 040 728 1425

Botafogo ry , SEINÄJOKI www.netikka.net/botafogo, 050 343 3858

Tanssin Taitajat ry, VANTAA

Fuskaajat ry, SEINÄJOKI

www.tanssintaitajat.fi, 044 373 8165

www.fuskaajat.fi, 040 551 8071 Lavatanssiseura Monokas ry, SOMERO

ITÄ-SUOMEN LÄÄNI

www.somero.fi/monokas, 040 501 4841

Scandinavian Culture Forum ry, JOENSUU www.freewebs.com/cultureforum, +46 70 603 7373

Tanssiseura Hurmio ry, TAMPERE

Suomalaisen Humpan yhdistys ry, JOENSUU

www.hurmio.fi, 050 374 9132

www.freewebs.com/humpanyhdistys, 0400 883 140 Lavatanssikerho Sekahaku, TURKU Tanssiseura Ylä-Savon Vuskarit ry, KIURUVESI

www.sekahaku.net, 0400 225 856

www.tanssileiri.fi, 050 354 2023

Tanssiurheiluseura Bolero ry/ Flying Steps, TURKU www.flyingsteps.fi, 040 578 6792

Tanssiseura J & V ry, KUOPIO

Turun Kansantanssin Ystävät ry, TURKU

www.tanssiseurajetv.fi, 040 511 2856

www.rytky.fi, 040 748 6610

Tanssiseura Tanssi-Savo ry, KUOPIO www.tanssisavo.fi, 040 757 1821

Tanssiurheiluseura Rolling ry, VAASA www.rolling.fi, 040 589 0087

Liperin Lavatanssijat LiLat ry, LIPERI

Vaasan Viuhka ry, VAASA

www.lilat.com, 050 592 8449

www.vaasanviuhka.fi, 050 390 1277

Mikkelin Tanssihullut ry, MIKKELI

Tanssiliikuntaseura Mesikämmenet ry, ÄHTÄRI

www.tanssihullut.net, 040 550 0507

www. geocities.com/mesikammenet, 0400 413 134

Ylä-Karjalan Tanssikerho Täysikuu ry, NURMES www.oyk.fi/~tanssikerho.taysikuu, 050 336 7188

OULUN LÄÄNI Tanssikerho Kavaljeeri ry, HAAPAJÄRVI

Dancing Foxes ry, VARKAUS

www.tanssikerhokavaljeeri.fi, 0400 588 589

JÄSENETUPAIKAT 2008 - 2009 Edut voimassa toistaiseksi ellei toisin ilmoiteta!

• • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •

Aulavan lava, Alavus Esakallio, Somero Haikan lava, Pirkkala Hotelli Rauhalahti, Kuopio Höyryveturipuisto, Haapamäki Kalliojärven Viihdekeskus , Isokyrö Kapakanmäki, Tuulos Kerhola, Nokia Kisaranta, Kangasala Kohoniemi, Pielavesi Krouvin lava, Hartola Kulttuuritalo, Helsinki Kyröskosken Suurlava, Kyröskoski Liperin lava, Liperi Littoisten lava, Kaarina Lomakeskus Revontuli, Hankasalmi Lusan halli, Kurikka Martin Kievari, Hietama Mäntymotelli, Karankamäki Mäntyrinne, Savonlinna Naapurivaaran Huvikeskus, Sotkamo Pesäkallio, Lahti Petäjoen Paviljonki, Loimaa Pistohiekan Lava, Puumala Riutanharju, Riihimäki Rönnin lava, Eräjärvi Savion lava, Laukaa Sivakan lava, Kaavi Suukosken keidas, Tervola Syvälahden lava, Kangasniemi Tanhuhovi, Lohja T-talo, Turku Tanssi- ja huvikeskus Satulinna, Hattula Tanssipaviljonki Tulenliekki, Leppävirta Teeriharju, Somero Tommolan Suurlava, Mäntyharju Vesivehmaan Jenkkapirtti, Asikkala Viihdekeskus Hojo hojo, Tuusniemi Viihteen Valtatie 2, Harjavalta

www.dancingfoxes.net, 040 776 2900 Tanssiurheiluseura Kajaanin Casamba ry, KAJAANI Jumis-Palosten nuorisoseura ry/Viäntymättömät,

www. casamba.fi, 0500 748 928

VARPAISJÄRVI ,ei www-sivuja, 040 568 7624 Tanssikerho Jammarit ry, KALAJOKILAAKSO www. jammarit.net, 040 557 8681

LAPIN LÄÄNI Tanssiseura Heinäkengät ry, INARI

Raahen Tanssiklubi ry, RAAHE

www.heinakengat.palvelee.fi, 040-700 8146

www.raahentanssiklubi.com, 044 574 3463

Meri-Lapin Seuratanssijat SwengiJengi ry, KEMI

Tanssiseura Iso O ry, OULU

www.swengijengi.net, 040 751 2550

www.iso-o.com, 040 505 9631

Kemijärven Seuratanssijat ry, KEMIJÄRVI www. kemijarvi.fi/seuratanssijat, 040 827 5945

RUOTSI

• • • • •

Ada-Maria Ateljeeompelimo, JOENSUU; -10% normaalihintaisista tuotteista.

Alemana Dance Center, Pori, Tre, Jkylä; alkaen -5 % Intersport, Joensuu; -10% normaalihintaisista tuotteista.

Joensuun Erä-Urheilu Oy, Joensuu; -10% normaalihintaisista tuotteista.

Joen Kultakeidas, Joensuu; -10% normaalihintaisista tuotteista.

• Kelloliike Ilmankangas ky, Joensuu; kaikista normaalihintaisista tuotteista -20% • Muotiputiikki Helmi, Somero; -12 % norm.hinnoista • pepper.corn / TVT -Style Ky, Joensuu; -10% normaalihintaisista tuotteista.

• Roset Ideat; -10 % norm.hinnoista • Suomen Media & Action; -10% tanssikursseista ja -leireistä • Suutari Kake, Lappeenranta; -10 % norm.hinnoista

Saanko Luvan Seuratanssijat ry, GÖTEBORG Tanssiseura Menomono ry, KITTILÄ www.menomono.fi, 040 762 1254

www.saankoluvan.se, +46 73 953 4563

Lisätietoja JÄSENETUPAIKOISTA verkkosivuilta www.susel.fi

WWW.TANSSIVIIHDE.FI

23

ISKELMÄSYKSYN KIRKKAIMMAT TÄHDET NYT KAUPOISSA

LASSE HOIKKA SYYSLAULU

ANNE MATTILA ON SIITÄ AIKAA, KUN RADIOTA KUUNNELTIIN... www.annemattila.com

CHARLES PLOGMAN LANKA JO PALAA CHARLES PLOGMAN KEIKOILLA :

REIJO TAIPALE MUISTOJEN POLKU

Pe 14.11. Loviisan liikuntahalli, Loviisa La 15.11. Tanhuhovi, Lohja Su 16.11. Vuoksenniskan Työväentalo, Imatra Ke 26.11. Kylpylähotelli Rauhalahti, Kuopio To 27.11. Freda51, Helsinki Pe 28.11. Hotelli Ravintola Malmikumpu, Outokumpu La 29.11. Jyväskylän Viihdekeskus, Jyväskylän mlk Pe 5.12. Tanssitalo Calypso, Vantaa

La 6.12.

Ti 9.12.

Ke 10.12.

Pe 12.12.

La 13.12.

Aron arena, Kauhajoki Hotelli Isovalkeinen, Kuopio HimosAreena, Jämsä Galax Dancing, Turku Tanssi- ja Huvikeskus Satulinna, Hämeenlinna Ke 31.12. Naantalin Kaivohuone, Naantali www.charlesplogman.net

TANSSIVIIHDE LEHTI 4/2008

TANSSIPAIKKAliite talvi 2008

Majoitu mukavasti 2hh 93 €/vrk/hlö virkisty ja viihdy!

Pikkujouluohjelmistomme: la 15.11 pe 21.11 la 22.11 pe 28.11 pe 12.12 la 13.12 ti 16.12

Senaattori kvartetti Mika Peltoniemi & Turhat jätkät Mikko Takala & Reissarit Tanssiorkesteri Väriloiste Tanssiorkesteri Wähäkosket Galaxy Trio Sirpa Palosaari Trio

K ESK ELLÄ HELSINKI Ä, KESKELLÄ ELÄ MÄ Ä Tanssiorkesteri Väriloiste

Tanssia elävän musiikin tai karaoken tahdissa.

Mika Peltoniemi & Turhat jätkät

Tino Trio Nalle Lehtonen & Tulinen trumpetti Quu-Raketti Trio Olavi Virta laulukilpailun karsinta Onnen kulkurit orkesteri ti 24.02 Fischer Trio ti 13.01 la 24.01 ti 03.02 pe 13.02

Y ÖV Y S OK OS H OT EL P R E S ID E N T IS S Ä Sokos Hotel Presidentti on keskellä Helsinkiä, vain kävelymatkan päässä nähtävyyksistä, tapahtumista ja lukemattomista shoppailupaikoista.

Tutustu www.kuntke.fi/ravintola

TIEDUSTELUT JA VARAUKSET:

Anna makujen vietellä!

Tule nauttimaan herkulliset tapakset, mehukkaat vartaat sekä suussasulavat herkut.

Sokos Hotels Myyntipalvelu, puh. 020 1234 600 ma-pe klo 8-18 sales.helsinki@sok.fi www.sokoshotels.fi www.sokoshotelpresidentti.fi

Puh. 050-394 7529

PRESIDENTTI

liite on tarkoitettu pääasiallisesti tanssipaikkojen ohjelmisto- ja yhteystiedoille!

���� ������ ����� �� ���� ����� ������

�����������������

��������� ������ ��������������� ������ ��������������������� ������ ��������������� ������ ���������������� ����������� ������ ��������������� ������ ������������������� ��������������

�� ������������������������������������ �� ������������������������������� ����������������������������� �� ����������������������������

�������������������������������� ���������������

�������� ����� ��������������� ����� ��������������� ������ ��������������� ������ �������������� �������� ������ ��������������� ������ ������������������ ������������������ ������ ������������������ �������������������� ������������������ ������������

�� ������� �� ����� � � � �� ������� � ��� ����

� ���

������ ������ ������ ������ ������

�������������� ����� ��������������� ����������� ����� �������������������� ��������������� �������� ����������� ���� ��������������� ��������������� �������������������������� ���� �������������������� �������������� �������� ����� ��������������� ���� ��������������� ����� ������������ ���� ��������� ������������������� ���� ��������������� �� ������������������� ����� ������������������ ��������������������� ������������������� �������� ����� ��������������� ����������������� ����� ����������� ��������������� ��������������������������� ������������ ����� ������������������ ����� ��������������� ���������������������� ����� ����������������������� ����� ����� ��������������� ����� ���������������� ����� ������������ ��������������������� ������������������������������� ����������������������������

Laulajattaret Heli Ruotsalainen ja Sanna-Mari Titov ovat olleet jo useana vuonna mukana Lavakauden päättäjäisissä.

Tervetuloa, tanssin ystävä!

Kotimaiset tähtiartistit ovat valmiina viihdyttämään sinua ja parketilla pyörähdelläänkin lähes vuoden jokaisena päivänä.

Tule ja tanssi itsellesi unelmien ilta.

To 4.12.

Pe 5.12.

Pe 12.12.

La 13.12.

Pe 9.1.

Pe 16.1.

To 22.1.

Pe 23.1.

To 29.1.

Pe 30.1.

To 5.2.

Pe 6.2.

La 7.2.

Pe 20.2.

La 21.2.

To 26.2.

Pe 27.2.

Lasse Hoikka & Souvarit Suvi Teräsniska Meiju Suvas Juha Metsäperä Tony Montana Neljänsuora Charles Plogman Anneli Mattila Tarja Lunnas Tomi Markkola Anne Mattila Markku Aro Topmost Mikael Konttinen Alwari Tuohitorvi Eija Kantola Anita Hirvonen

Katso kaikki esiintyjät: wanhantanssikellari.fi

teksti: pentti teräväinen / kuvat: paula teräväinen

lavakauden päättäjäiset 2008

tanssiväki bailasi ja palkitsi jälleen

Kaivopiha, Mannerheimintie 3, 00100 Helsinki, puh. 010 76 64380

, intola s s i r a vm i a ! n a li, t hotel ahtu inen y l p y l äa l v e l u t aikka jiä ja tap k p n 0 e 0 n i p 5 siinty aikka hoito tähtie 330-p ottelevat m m he

Lavakauden päättäjäisiä kokoontui syyskuun puolivälissä juhlimaan noin 500 henkeä Ikaalisten Kylpylään, joka toimi tapahtumapaikkana jo 19. kertaa.

E

nsimmäiset tanssirytmit kajahtivat jo kolmelta iltapäivällä Wanhan Ravintolan estradilla, kun Antti Toivola & Matador löi vitosvaihteen silmään heti kättelyssä.

Iltapäivän ohjelmassa oli tanssiviihteen seminaari, jos-

Rokuan Kuntokeskus

020 7819 200 w w w. r o ku a . c o m

• Tanssit • Ravintolat • Terassi • Perhejuhlat • Kokoukset •

rokua-holiday-80x86.indd 1

3.11.2008 14:21:27

sa käsiteltiin markkinointia niin tanssipaikkojen, tapahtumien kuin artistienkin näkökulmasta alan ammattilaisten toimesta. Luennoimassa olivat artistikouluttaja Eija Hinkkala, markkinoinnin asiantuntija Kurre Westerlund, ohjelmamyyjä Manu Syrjänen ja

Kesän tanssihitit:

2004 Kaikkea hyvää – säv.& san.Tomi Salmi, es. Simo Silmu 2005 Perutaan häät – säv. & san. Mikko Karjalainen, es. Anne Mattila 2006 Mikä kesä? – säv. Valvomo, san. Setä, es. Valvomo 2007 Haavoittumaton – säv. Kai Jämsä, san. Veli-Matti Jämsä, es. Yölintu

Kuukauden levy -voittajat:

Kalajoki - Hiekkasärkät

V iihteen ikka Ykköspa Katso ohjelmisto:

www.merisarkka.fi

Hiekkasärkät 85100 Kalajoki Puh. (08) 466 770

levymoguli Erkki Puumalainen. Musiikillisena välipalana kuultiin Ninni Martikaista, joka on säveltänyt Tommy Tabermannin runoja. Radio- ja TV-selostajat palkitsi tapahtuman primus motorin Pentti Teräväisen liiton standaarilla.

Illan aikana Tätä Suomi Tanssii - gaalassa esiintyi huomattava määrä eri artisteja ja orkestereita sekä jaettiin useita kauden palkintoja.

Vuoden 2008 Tanssittajaksi nimettiin Martti Metsäkedon tanssiorkesteri. Dir.mus Martti Metsäketo (s.1940) on pitkän linjan muusikko, joka aloitti uransa jo 50-luvulla.

Hän on ollut mukana lukuisissa kokoonpanoissa kuten mm. Tulipunaruusut ja lauluyhtye Silhuetit. Oman tanssiorkesterin lisäksi Metsäketo laulaa Four Cats-yhtyeessä.

Musiikkijuontajien valintoihin vaikuttivat luonnollisesti viime aikojen levytykset. Martti Metsäkedon tanssiorkesterin albumi Taas tanssitaan on kerännyt kiitosta selkeistä ja monipuolisista tanssirytmeistä. Kyseessä on pitkäaikainen käyttölevy, lajinsa klassikko jo ilmestyessään.

Nuorekasta ”surf-iskelmää” soittava Jani & Jetsetters nappasi puolestaan vuoden 2008 Tanssittajatulokas palkinnon.

Myös Jani & Jetsettersin ansiot ovat sekä levy- että lavarintamalla. Yhtyeen kakkosalbumi sisältää loistavasti tuotettua, tanssittavaa iskelmää, joka vetää puoleensa nuorta väkeä.

Viides Kesän tanssihitti –äänestys osoitti, että suomalainen tanssikansa on varsin avarakatseista ja innovatiivista. Viidentoista eniten ääniä saaneen kesähitin joukkoon mahtuu iskelmää ja poppia, uusia tulokkaita ja klassikkojen uusversioita. Yhteistä kaikille on tanssittavuus ja

Syyskuu 2007 - TIINA PITKÄNEN – Yksinäisin tyttö kaupungin (Hurmio) Lokakuu 2007 - KAIJA KOO - H-hetki (Bonnier) Marraskuu 2007 - PAULA KOIVUNIEMI – Timantti (Edel) Vuoden 2007 joululevy - Club For Five – Rekiretki (Universal) Tammikuu 2008 - TAUSKI - Oranssin auringon alla (Power) Helmikuu 2008 - MATTI ESKO - Tavallinen sankari (Edel) Maaliskuu 2008 - JIPPU – Kuka teki minusta tämän naisen (HMC) Huhtikuu 2008 - PAULI HANHINIEMI & HEHKUMO – Aukkoja tarinassa (Universal) Toukokuu 2008 - JANI & JETSETTERS – Unelmien kiitotie (Universal) Kesäkuu 2008 - SUVI TERÄSNISKA – Särkyneiden sydänten tie (HMC / Warner) Heinäkuu 2008 - TAIVALKUNTA BEAT – Kaunis kulkija (MTG) Elokuu 2008 - SIMO SILMU – Punaisessa talossa (Warner) Syyskuu 2008 - JUHA TAPIO – Suurenmoinen elämä (Warner) Lokakuu 2008 - SUVI HILTUNEN – Oot valovuoden päässä (AllStar Music)

KÄRSÄMÄEN TANSSIT Rihmolantie 4, 86710 Kärsämäki • Info 040 586 6092 TALVIKAUDEN OHJELMISTO 2008 - 2009 La 15.11. Johanna Debreczeni & Jouni Keronen & Keidas, La 29.11. Topi Sorsakoski & Kulkukoirat, La 13.12. Jukka Hallikainen & Monarkia, La 27.12. Johanna Piipponen & Pohojanmaan poikamiehet, La 1.1. Helmenkalastajat, La 10.1. T.T. Purontaka, La 17.1. Marko Lämsä yhtyeineen, La 24.1. Taikakuu, La 31.1.

Anne Mattila & Mistral, La 7.2. Antti Ahopelto & Voimaorkesteri, La 14.2. Anneli Mattila & V.I.P., La 21.2. Maarit Peltoniemi & Federal, La 28.2 Teemu Harjukari & Taivaanrannanmaalarit, La 14.3. Souvarit - kauden päätöstanssit

Katso koko ohjelmisto: www.karsamaenkataja.fi

TÄHTI-ILLAT PERJANTAISIN

14.11.

21.11. 12.12.

19.12.

26.12.

9.1.

16.1.

23.1.

30.1.

6.2.

13.2.

20.2.

27.2.

Jani & Jetsetters -yhtyeen solisti Jani Forsman ja tangokuningatar Johanna Debreczeni Tony Montanan alias Pasi Hailion kanssa kuvassa (ylh.). laadukas tuotanto.

Yleisöäänestyksen voitti Neljänsuoran esittämä Tuulikki pidä huivistasi kii, jonka on säveltänyt Petri Somer ja sanoittanut Lasse Vikman.

Kappaleen ovat tuottaneet Antti Westman ja Eero Alasuutari, jotka myös musisoivat Brightboy-yhtyeessä Tanssiväen SISU-palkinto pitkäaikaisesta työstä suomalaisen viihdekulttuurin hyväksi myönnettiin Matti Nykäselle ja Jussi Niemelle. Niemi on Nykäsen pitkäaikainen aisapari, kitaristi ja levytuottaja.

Parivaljakko on tarjonnut suomalaisen viihteen seuraajille monia unohtumattomia hetkiä, todettiin perusteluissa.

Lavakauden päättäjäisissä palkittiin lisäksi radioiden Kuukauden Levy –voittajat viimeisen vuoden ajalta, ja Vuoden 2007 levy (Paula Koivuniemi - Timantti) sekä Vuoden 2007 Joululevy (Club For Five - Rekiretki). •

Tapahtuman juontajina toimineet Pentti Teräväinen, Kari Niiranen ja Lasse Finska (oik.) omaavat juontokokemusta yhteensä toistasataa vuotta.

Suvi Teräsniska vastaanotti kesäkuun Kuukauden levy- palkinnon yhdessä oululaisen säveltäjä, sanoittaja Toni Nygårdin kanssa.

Tanssit myös LAUANTAISIN hyvien tanssiorkestereiden tahdittamana!

Hotelli-Ravintola Pitkä-Jussi Oy, Hovinkatu 1, 61300 Kurikka, puh. 06-4510 500, www.hotellipitkajussi.fi

HIRVENSUULI

Erkkiläntie 17-21, HUITTINEN p. 044 056 5610, (02) 565 610 Talvella tanssit Vintillä ja kesällä Suulissa

Keskiviikkoisin NAISTENTANSSIT, Lauantaisin PERINTEISET TANSSIT

POIMINTOJA OHJELMISTOSTA 2008 - 2009 La 22.11. Jaska Mäkynen & Nelostie, Ke 26.11. Markus Sextet, La 29.11. Vesa Formusen yhtye, Pe 5.12. Esa Salmi & Efekti, Ke 10.12. Marko Tuovinen & Tähdet, To 25.12. Yllätysorkesteri - naistentanssit, Ke 31.12. Tulipunaruusut, La 3.1. Pohjanmaan Pelimiehet, Ke 7.1. Tanssiyhtye Veikko Nieminen, La 24.1. Unto Satoranta yhtyeineen, Ke 11.2. Tanssiorkesteri Wähäkosket

Huittisten keskustasta 6 km Taikayöntietä (tie 230) Punkalaitumen suuntaan.

Katso koko ohjelmisto: www.tanssi.net/hirvensuuli

suomen populAArimusiikin kannatusyhdistys näki päivänvalon

L

avakauden päättäjäisissä perustettiin suomalaista iskelmäkulttuuria jälkipolville dokumentoiva uusi yhdistys; Suomen populaarimusiikin kannatusyhdistys. Perustajajäsenien joukossa ovat Tanssiorkesteri Helmen laulava rumpali Lasse Laakso ja Ohjelmatoimisto Finrila Oy:n Manu Syrjänen sekä julistekeräilijä Reijo Tapio Huhtanen, joka toimii myös yhdistyksen puheenjohtajana.

Ensimmäiseksi tehtäväksi määriteltiin eri artistien vanhojen keikkajulisteiden aktiivinen keräily. Myös kaikenlaista heihin liittyvää mainostuotetta ja levyjä halutaan

Markus Törmälä & FBI Beat Velihopeat Joulushow ja Pikkujoulutanssit Helmenkalastajat Tanssiorkesteri Esteri Anne Mattila & Mistral Finlanders TI IPAKET Väriloiste TANSS / hlö 43 € sis.

Souvarit majoituksen Janne Tulkki & Tulinen Sydän 2 h. huoneessa, aamiaisen, Seitsemän seinähullua veljestä saunan ja pääsylipun Syke tanssiravintolaan Yölintu

koota säilytettäväksi.

Imatralla vaikuttavalla Huhtasella on Suomen suurin kokoelma keikka- ja artistijulisteita sekä myös vanhojen vinyylilevyjä.

Hän on keräillyt julisteita jo vuosien ajan ja niitä on kertynytkin noin 1600 kpl, joista vanhimmat ovat aina 1960-luvulta asti.

Vanhoja julisteita on varsin vaikea löytää enää mistään. Jos nurkissasi on pölyyntymässä ylimääräisiä ja niille ei ole tarvetta, ota ihmeessä yhteys Reijo Huhtaseen.

Yhteystiedot: 050 – 353 7772 reijotapio.huhtanen@pp.inet.fi

Kuvassa yhdistyksen perustajajäsenet vasemmalta lukien; Reijo Tapio Huhtanen, Lasse Laakso ja Manu Syrjänen.

AURAN NUORTENTALO Kirkkotie 254 21370 Aura kk

Joulukuu

Marraskuu la 15.11 la 22.11 la 29.11

Johanna Pakonen & Omenapuu Neljänsuora Eija Kantola & Omega ja Jani & Jetsetters Tarja Lunnas & Rosso ja Taikakuu

la la la la

Tanssikurssit klo 19 - 20.30 Lavatanssikerho Sekahaku.

la 27.12

06.12 13.12 20.12 26.12

Tammikuu

Suvi Teräsniska ja Markus Törmälä & FBI Beat Varjokuva ja Martti Metsäkedon tanssiorkesteri Juha Metsäperä & Resiina ja Syke Mikko Mäkeläinen & Myrskylyhty Anneli Mattila & V.I.P. Taivalkunta Beat ja Kristiina Mäki & Oolalaa Veikko Nieminen

Tanssit klo 21 - 02 • INFO (02) 486 9092, 040 514 2468

la 03.01 la 10.01 la 17.01 la 24.01 la 31.01

VUOKSENNISKAN TYÖVÄENTALO Tanssit klo 16 -21

Salpausselänkatu 38, KOUVOLA • Info 050 439 5508

TALVIKAUDEN OHJELMISTO 2008 - 2009

La 22.11. Kari Piironen & Caminito ja Charlies La 29.11. Teemu Harjukari & Taivaanrannanmaalarit ja Kinojake, Pe 5.12. Souvarit, La 6.12. Tarja Lunnas & Rosso, La 13.12 Markus Törmälä & FBI Beat, To 25.12. Saija Tuupanen & Tornados ja Sinitaivas, La 27.12. Markku Aro & Diesel, La 3.1. Pekkaniskan Pojat, Ti 3.2.

Sinitakit

Katso koko ohjelmisto: www.tanssi.net/fi/p/2i.html

antalo n u o r i s oaslaepuitr kän

Räsäläntie 2, ALAPITKÄ

• Info 0400 386 151

TALVIKAUDEN OHJELMISTO 2008 - 2009

La 15.11. Eki Jantunen & Mutkattomat, La 29.11. Mira Sunnari ja Mika Lappalainen & Kalmarit, La 13.12. Marion Rung & Kaikko Band, La 17.1. Saija Tuupanen & Tornados, La 31.1. Euroset ja Pirjo Tossavainen & Poésie, La 14.2. Kari Piironen, La 28.2. Reima Huhtala & Taimo Löfin yhtye, La 14.3. Tuula Heikkilä & Markku Harjunpään yhtye, La 28.3. Avoin, La 11.4. Tulipunaruusut

Katso lisätietoja:

www.aurannuortentalo.fi

Ohjelmamuutokset mahdollisia.

KUNTOTALO

Markku Aro & Diesel Anniina Mattila & Avenue Johanna Pakonen & Omenapuu ja Taikakuu Anneli Mattila & V.I.P. ja Charlies Pekkaniskan Pojat Susanna Heikki & Karavaani Tomi Markkola & Fernet ja Neljänsuora

Talvikauden ohjelmisto Su 16.11. Charles Plogman & Tommys Su 23.11. Jukka Hallikainen & Monarkia Su 30.11. Taikakuu Su 07.12. Helmenkalastajat Su 14.12. Sinitaivas Su 26.12. Tapanintanssit Korsuorkesteri Su 28.12. Markus Törmälä & FBI Beat Su 04.01. Marko Lämsä yhtyeineen Su 11.01. Pekkaniskan Pojat Su 18.01. Eija Kantola & Omega Su 25.01. Varjokuva Su 01.02. Taikakuu Su 08.02. Finlanders Su 15.02. Unelmavävyt Su 22.02. Mikko Mäkeläinen & Myrskylyhty Su 01.03. Tangomarkkinat esikarsinta Su 08.03. Helmenkalastajat

Tiedustelut 040 777 9756

Torikatu 7 Imatra

www.alapitkanns.iwn.fi

www.ruokolahdenraju.fi Oksasenkatu 2 Lappeenranta

Ti 9.12.

Ti 18.11.

Matti & Teppo ja Horizone Ti 25.11.

Karnevaalimeininkiä vuodesta 1986 lähtien

TÄNÄ VUONNA SOI LATINOMUSIIKKI! SAMBA EL GAMBO Samba el Gambolla on kokkolalainen esiintyvä ryhmä, joka koostuu sambakoulun edistyneimmistä ja parhaimmista oppilaista sekä opettajista.

Sambakoulu Samba el Gambo tuo mukanaan hehkuvat värit, hehkeät tytöt ja upeat, kuumat rytmit.

LOS ROCIEROS Rocierosin musiikki nojaa vahvasti flamencon perinteisiin niin melodialtaan kuin rytmimaailmaltaan. Omien sävellysten lisäksi uusia, espanjankielisiä sovituksia on tehty tuttuihin suomalaisiin iskelmiin.

LEVILATINOTTANSSIKURSSI 16. – 18.1.2009 pe – su Tänä vuonna lajeina ovat sambaswing, rumba, jive ja chacha.

Kaikissa lajeissa tanssitaan kahdessa tasossa: alkeet ja jatkot.

Ohjaajina Anne Jänkälä ja Timo Arstila sekä Juhani Tahvanainen.

Kurssi alkaa perjantaina ilmoittautumisella klo 17.00 ja päättyy sunnuntaina klo 13.00.

Hinta 45 �, tarkemmat tiedot: www.menomono.fi

DJ. BONA Lisää hyvää tanssittavaa latinoa!

DJ. JANI Ja alakerran Joiku Karaoke & Bar’ssa karaokea ja tanssittavaa discoa!

Puhelin (016) 646 301 • hotelli.levitunturi@hotellilevitunturi.fi • www.hotellilevitunturi.fi

www.ravintolamonrepos.fi

LEVIHOTELLIN SAMBAKARNEVAALIT 16.-17.1.2009

Anna Hanski & Sputnik

Anneli Mattila & V.I.P. Ti 16.12.

Unelmavävyt Ti 30.12.

Minna & Magia

5€

Ti 2.12.

Hanna Talikainen5 & Fantasia Torstaisin

Ilmainen sisäänpääsy ke-to 21-22!

Hankoniementie 50 08700 LOHJA

Tanhuhovi tanssittaa kansaa säännöllisesti TÄHTIARTISTEIN syys-toukokuussa joka LAUANTAI klo 20.00 - 02.00!

Lavainfo 050 569 3322

Ota suunnaksi Lohjan Tanhuhovi!

Käytössäsi asiakkaiden mielestä suomen paras parketti, ravintolat A-oikeuksin, aina huippuesiintyjät ja tarvittaessa talon oma juhlapalvelu kaikenkokoisiin tilaisuuksiin.

Tervetuloa viihtymään!

Katso lisätietoja ja ohjelmisto:

www.kolumbus.fi/tanhuhovi/