[PDF Download] Basic dutch: a grammar and workbook (routledge grammar workbooks) 2nd edition oosterh
Dutch: A Grammar and Workbook (Routledge Grammar Workbooks) 2nd Edition Oosterhoff
Visit to download the full and correct content document: https://textbookfull.com/product/basic-dutch-a-grammar-and-workbook-routledge-gra mmar-workbooks-2nd-edition-oosterhoff/
More products digital (pdf, epub, mobi) instant download maybe you interests ...
Basic German A Grammar and Workbook 2nd Edition Heiner Schenke
Basic Dutch: A Grammar and Workbook comprises an accessible reference grammar and related exercises in a single volume. This second edition contains new chapters on spelling, pronunciation, and indirect speech, as well as revised and additional exercises with lists of new vocabulary.
This comprehensive book presents 31 individual grammar points in realistic contexts, taking a grammatical approach that allows students not already familiar with these structures to become accustomed to their use. Grammar points are followed by examples and exercises, allowing students to reinforce and consolidate their learning.
Key features include:
• a full answer key
• grammar tables for easy reference
• frequent comparative references to English grammar
• appendices of pronunciation, pronouns, and strong verbs
• a list of new vocabulary at the end of each chapter
Suitable for class use or self-study, Basic Dutch is the ideal companion for students in their first year of study, providing the basic tools needed to communicate in a variety of situations and an introduction to Dutch culture.
Jenneke A. Oosterhoff is Senior Lecturer in the Department of German, Nordic, Slavic, and Dutch at the University of Minnesota, USA.
Routledge Grammar Workbooks
Other titles available in the Grammar Workbooks series are:
Basic Arabic
Basic Cantonese, 2nd Edition
Intermediate Cantonese, 2nd Edition
Basic Chinese, 2nd Edition
Intermediate Chinese, 2nd Edition
Basic Dutch, 2nd Edition
Intermediate Dutch
Basic German, 2nd Edition
Intermediate German, 2nd Edition
Basic Irish
Intermediate Irish
Basic Italian
Basic Japanese
Intermediate Japanese
Basic Korean, 2nd Edition
Intermediate Korean, 2nd Edition
Intensive Basic Latin
Intensive Intermediate Latin
Basic Persian, 2nd Edition
Intermediate Persian, 2nd Edition
Basic Polish, 2nd Edition
Intermediate Polish
Basic Portuguese
Basic Russian, 2nd Edition
Intermediate Russian, 2nd Edition
Basic Spanish
Intermediate Spanish
Basic Swedish
Intermediate Swedish
Basic Welsh, 2nd Edition
Intermediate Welsh, 2nd Edition
Basic Yiddish
For more information on the series, please visit: www.routledge.com/Grammar-Workbooks/ book-series/SE0519
BASIC DUTCH
A Grammar and Workbook
Second edition
Jenneke A. Oosterhoff
Illustrated by Ari Hoptman
Second edition published 2024 by Routledge 4 Park Square, Milton Park, Abingdon, Oxon, OX14 4RN
and by Routledge
605 Third Avenue, New York, NY 10158
Routledge is an imprint of the Taylor & Francis Group, an informa business
The right of Jenneke A. Oosterhoff to be identified as author of this work has been asserted in accordance with sections 77 and 78 of the Copyright, Designs and Patents Act 1988.
All rights reserved. No part of this book may be reprinted or reproduced or utilised in any form or by any electronic, mechanical, or other means, now known or hereafter invented, including photocopying and recording, or in any information storage or retrieval system, without permission in writing from the publishers.
Trademark notice: Product or corporate names may be trademarks or registered trademarks, and are used only for identification and explanation without intent to infringe.
First edition published by Routledge 2009
British Library Cataloguing-in-Publication Data
A catalogue record for this book is available from the British Library
Library of Congress Cataloging-in-Publication Data
Names: Oosterhoff, Jenneke A., author.
Title: Basic Dutch: a grammar and workbook / Jenneke A. Oosterhoff.
Description: Second edition. | Abingdon, Oxon; New York: Routledge, 2024. |
Series: Routledge grammar workbooks | Includes bibliographical references and index.
Identifiers: LCCN 2023034078 (print) | LCCN 2023034079 (ebook) | ISBN 9781032121093 (hardback) | ISBN 9781032113029 (paperback) |
ISBN 9781003223122 (ebook)
Subjects: LCSH: Dutch language–Grammar. | Dutch language–Textbooks for foreign speakers–English.
LC record available at https://lccn.loc.gov/2023034078
LC ebook record available at https://lccn.loc.gov/2023034079
ISBN: 978-1-032-12109-3 (hbk)
ISBN: 978-1-032-11302-9 (pbk)
ISBN: 978-1-003-22312-2 (ebk)
DOI: 10.4324/9781003223122
Typeset in Times New Roman by Deanta Global Publishing Services, Chennai, India
PREFACE
This book is a basic Dutch reference grammar with exercises for absolute beginners or learners who want to refine their knowledge of grammatical structures. Each unit presents a grammatical topic with an introduction and where necessary an overview in a table, followed by clear and concise explanations in English and ending with a series of contextualized exercises. The explanations are illustrated by examples in Dutch, and some images are included to provide a humorous context.
This basic grammar workbook is suitable for independent learning as well as for classroom use. Its contents cover the materials typical for first-year curriculum Dutch as a foreign language taught at university level. Using vocabulary associated with topics featured in typical first-year Dutch language textbooks, it can accompany any such textbook used in classroom language instruction.
Spelling is very important in Dutch grammar. This edition therefore includes a separate chapter on spelling rules as well as an appendix on pronunciation. It also provides clear explanations of grammatical terms, contrasted with examples in English. The second appendix gives an overview of pronouns, and the third appendix contains strong verbs organized according to their vowel changes in past tense. Language is best learned and practiced in context. Sample sentences and exercises in traditional grammar books often lack such context. Most examples and exercises in this book, however, are written in context, using an imaginary Dutch family of four and their circle of friends and neighbors to provide a situational context. The exercises teach the learner to first recognize the grammar structure and then apply it in more complex forms. For classroom purposes, some speaking exercises suitable for group work are also included. For immediate feedback, a key to the exercises is provided at the back of this book.
For help in writing this grammar workbook, I have consulted many excellent reference grammars and other Dutch grammar workbooks, first and foremost the Algemene Nederlandse Spraakkunst (Martinus Nijhoff, 1997), but also works such as Dutch: An Essential Grammar (Routledge, 2002), De Regels van het Nederlands (Wolters Noordhoff, 1994) and Nederlandse Grammatica voor Anderstaligen (Utrecht, 1985). I thank my colleagues and students for providing helpful feedback for this new edition.
Jenneke A. Oosterhoff St. Paul, June 2023
Preface Further Reading
A. Florijn, J. Lalleman, H. Maureau (1994) De Regels van het Nederlands. Groningen: Wolters-Noordhoff.
A. M. Fontein, A. Pescher-ter Meer (1985) Nederlandse Grammatica voor Anderstaligen Utrecht: Nederlands Centrum Buitenlanders.
W. Hasereyn, K. Romijn, G. Geerts, J. de Rooij, M. C. van den Toorn (1997) Algemene Nederlandse Spraakkunst. Groningen: Martinus Nijhoff.
W. Z. Shetter, I. van der Cruysse-Van Antwerpen (2002) Dutch: An Essential Grammar. London and New York: Routledge.
UNIT ONE
Spelling in Dutch
Introduction
Incorrect spelling of a word can lead to misunderstandings. The presence or absence of even one vowel or consonant can change the meaning of a word. It is therefore important to begin with a few basic spelling rules that learners of Dutch need to know specifically for verb conjugation, adjective formation, the plural of nouns, the diminutive, and other grammatical forms.1
Syllables
Spelling is determined largely by the way words are divided into syllables, and whether syllables are open or closed. A syllable is a unit of organization for a sequence of sounds made up of at least one vowel and surrounded by (optional) consonants. Syllables help us separate words at the end of a line, for instance, and they can help learners of a language understand the conventions of the spelling of that language. For the purposes of this book, it is important to understand the difference between an open and a closed syllable. In Dutch, an open syllable ends in a long vowel or a diphthong: lo-pen (walk), za-den (seeds), roe-pen (call), bui-ten (outside). A closed syllable ends in a consonant: tan-den (teeth), kaas (cheese), kippen (chickens), buurt (neighborhood).
Vowels
In a closed syllable, the vowels a, o, e, and u are doubled when they are long. Making a mistake with this would change the meaning of the word. For example, in the word kaas (cheese), the vowel is long, while in the word kas (cash box, greenhouse), it is short. Similarly, boot (boat) is written with a double o, while bot (bone) has only one single o. Note also the difference between veel (much, many) and vel (skin) and between fuut (crested grebe) and fut (spunk).
In an open syllable, however, long a, o, e, and u are written single. Consider the difference between the closed syllable taal (language) and the open syllable ta-len (languages). Similarly, the long vowel u in the closed syllable huur (rent) is written double, but the long vowel u in hu-ren (to rent) is single. Examples with the other
DOI: 10.4324/9781003223122-1
Spelling in Dutch
vowels are deel (part) and de-len (parts, divide) and boot (boat) versus bo-ten (boats). Note that I have used the dashes only for clarity.
These spelling rules are important to know for verb conjugation. A long vowel in the stem of the verb is written single in the infinitive and the plural, but double in singular: ik huur (I rent), wij huren (we rent). In the plural forms of nouns, we see the same rule at work: het raam (the window), de ramen (the windows). Also, the adjective ending -e opens the syllable and makes the double vowel single: een duur boek (an expensive book), but een dure jurk (an expensive dress).
The vowels i and ie
When it is long, the Dutch vowel i as in kip (chicken), zitten (to sit), dik (fat), is written as ie or i. This depends on the position of the vowel in the word, and on whether the syllable is open or closed.
The long ie appears
• in closed syllables: niet (not), fietsen (bike), bier (beer), liefde (love)
• at the end of a word: politie (police), balie (reception desk), industrie (industry)
• in stressed open syllables: dieren (animals), vliegen (fly), spiegel (mirror).
The long i appears
• in unstressed open syllables: figuur (figure), dimensie (dimension), ritueel (ritual)
• in the suffix -isch: romantisch (romantic) Note: -isch is pronounced -ies.
• in many loan words: taxi, bikini, alibi
Consonants
Closed syllables can end in more than one consonant, but they never end in two identical consonants. So you can have words and syllables that end in -rts, -sch, -rfst, -ngst such as nerts (mink), tragisch (tragic), herfst (autumn), and angst (fear), but never in -tt or -ff or -pp, for instance. Also, after a short vowel, a single consonant is doubled when it is followed by another unstressed syllable. This is particularly important in verb conjugation, adjective endings, and the plural of nouns. In verb conjugation, a double consonant after a short vowel is reduced to a single consonant when the verb is conjugated in singular. For example, the double t in the infinitive zitten (to sit) becomes single in ik zit (I sit), jij/u zit (you sit), hij/zij zit (he/she sits), but in the plural forms, the t is double again: wij/jullie/zij zitten (we/ you/they sit). A double consonant occurs between vowels, but never at the end of a word or before another consonant.
In the formation of the plural of nouns, it is important to remember to double the consonant in words and syllables with a short vowel before a single consonant, such as kip (chicken)–kippen (chickens), zak (bag)–zakken (bags), and pan (pan)–pannen (pans). If one wrote only one consonant, the meaning of the word would
change. For example, writing zakken with only one k as zaken changes the meaning of the word to business(es), not bags.
This rule also applies to adjective endings. With the ending -e added to it, an adjective with a short vowel followed by one consonant must have a double consonant. For example, the adjective wit (white) before wijn (wine) becomes witte wijn (white wine). Similarly, zwak (weak) with schakel (link) becomes zwakke schakel (weak link).
Devoicing
At the end of a word or syllable and when positioned before another voiceless consonant, voiced consonants such as v and z are written as f and s. This happens, for instance, in verb infinitives with v and z in the stem such as geven (give), lezen (read), blijven (stay), and grazen (graze). When conjugated in singular, v changes to f, and z changes to s. And so the singular forms of geven are ik geef (I give), jij/u geeft (you give), hij/zij geeft (he/she gives), and the singular forms of lezen are ik lees (I read), jij/u leest (you read), hij/zij leest (he/she reads).
Voicing
In a voiced environment, however, the hard consonants f and s become soft. For example, a voiceless consonant at the end of a word or syllable becomes voiced between vowels. This happens in the plural of nouns, for instance. In the word druif (grape), the f at the end turns into v to make the plural form druiven (grapes). Similarly, huis (house) becomes huizen (houses) in plural. The same rule applies to adjectives ending in f or s. The adjective doof (deaf) combined with man (man) turns into een dove man (a deaf man). The adjective grijs (gray) with jurk (dress) becomes een grijze jurk (a gray dress).
These are some basic spelling rules that one needs to know for many of the grammar structures in this book. As they appear in the following units, brief reminders on spelling are added for clarity.
Exercise 1.1
Divide the words into syllables. Example: boekenkast ⇒ boe-ken-kast
In the following words, the plural ending is always -en. Just based on what you already know about Dutch spelling rules, can you form the plural of the following nouns?
Spelling in Dutch
1
Spelling in Dutch
1 bal 6 boom
2 naam 7 les
3 bed 8 schuur
4 doos 9 raaf
5 pak 10 bom
Exercise 1.3
Based on what you know about Dutch spelling rules, can you now form the first person singular and the first person plural of the following verbs?
1 spelen ik _______________ wij _______________
2 schrijven ik _______________ wij _______________
3 vallen ik _______________ wij _______________
4 zeggen ik _______________ wij _______________
5 lezen ik _______________ wij _______________
6 zetten ik _______________ wij _______________
7 raden ik _______________ wij _______________
8 lopen ik _______________ wij _______________
9 bakken ik _______________ wij _______________
10 nemen ik _______________ wij _______________
Glossary of new words
bakken to bake bal, de ball banketbakker, de pastry chef bed, het bed bom, de bomb boom, de tree doos, de box eenentwintig twentyone eenvoudig simple fantastisch fantastic
herfstweer, het fall weather les, de lesson lezen to read lokomotief, de engine lopen to walk naam, de name nemen to take pak, het suit, package raaf raven raden to guess regenjas, de rain coat
schrijven to write schuur, de shed, barn spelen to play telefoneren to phone theekopje, het tea cup vallen to fall woonkamer, de living room
zeggen to say zetten to put, set
Note
1. For this introduction to spelling, I have consulted the guidelines of the Taalunie as published on their website woordenlijst.org.
UNIT TWO
Subject pronouns
Introduction
Two basic elements of a grammatical sentence are a subject and a verb: Ik ga ‘I go’, Jij eet ‘You eat’, Peter werkt ‘Peter works’, We spelen ‘We play’. And because many sentences begin with a subject in the form of a personal pronoun, this chapter is an introduction to the subject forms of the personal pronoun. This pronoun can refer to people as well as things.
Subject forms of the personal pronoun: overview
Singular
1st person ik I
2nd person jij/je (informal), u (formal) you
3rd person hij (masculine), zij/ze (feminine), het (neuter) he, she, it
Plural
1st person wij/we we
2nd person jullie (informal), u (formal, verb in singular) you 3rd person zij/ze they
Notes and examples
1 Personal pronouns refer to both persons and things. A person might be introduced by his or her name, and further statements about that person begin with the personal pronoun that corresponds in gender and number. See the following examples:
Henk woont in Zeist. Hij werkt in Utrecht. Henk lives in Zeist. He works in Utrecht.
Maria is lerares. Ze werkt part-time. Maria is a teacher. She works part-time.
2
Subject pronouns
In reference to objects, the subject pronoun het is used for nouns in the singular that are neuter (het-words), hij is used for nouns in the singular that are masculine and feminine (de -words), and zij, ze is used for nouns in the plural. The Dutch almost never refer to an object using the feminine personal pronoun zij, ze, as is sometimes done in English. Commonly, in Dutch, we use the subject pronoun hij or het where English would use ‘it’. Examples:
Waar is het boek? Het zit in mijn tas. Where is the book? It’s in my bag.
Hoe oud is je huis? Het is 80 jaar oud. How old is your house? It is 80 years old.
Hoe vind je de vis? Hij smaakt lekker. How do you like the fish? It tastes good.
Wat kosten de noten? Ze kosten een euro. How much are the nuts? They’re one euro.
2 Some of the pronouns have stressed and unstressed forms, such as jij versus je in the second person singular, and zij versus ze in the third person singular feminine and in the third person plural, and wij versus we in the first person plural. Whether you use the stressed or the unstressed form depends on where you place the emphasis in the (spoken) sentence. Examples:
a Ik woon in Olst. Waar woon jij? I live in Olst. Where do you live?
b Woon je ook in Olst? Do you also live in Olst?
c Hoe heet zij? What is her name?
d En waar woont ze? And where does she live?
In example a, the emphasis is on jij in order to distinguish from ik. In b, the second person has been introduced, and the emphasis can be placed on something else, in this case ook. The same principle is at work in examples c and d. The subject is introduced with emphasis in c, and in d, it is not the subject but the verb that is stressed.
3 In Dutch, we distinguish between the informal form for the second person singular, jij or je, and the formal u. In the second person plural, we use informal jullie versus formal u. While the informal jij, je, and jullie are becoming more and more commonplace in everyday speech, the formal u is still widely used as a polite form in interactions among people from different generations (although parents and children, and even grandparents and grandchildren, often use jij, je, and jullie), people who don’t know each other such as store or office personnel and customers, and people in different hierarchical positions or ranks. Addressing someone as meneer or mevrouw or with a formal title, one must use u. In formal correspondence, one must always use u. Examples:
Mag ik u iets vragen? May I ask you something?
Kan ik u helpen? Can I help you?
Zegt u het maar. What will it be? (literally “Please say it”).
Komt u maar even binnen. Please come inside for a moment.
4 In spoken Dutch in Flanders, the forms gij and ge are commonly used as equivalents for jij and je, although the preference for gij and ge versus jij and je may depend on region and dialect. In writing, jij and je are consistently used. Formal u is associated with distance, respect, and unfamiliarity with the person who is addressed. Examples:
Hebt ge dit weekend uw dochter gezien? Did you see your daughter this weekend?
Hebt gij honger? Are you hungry?
Ge gaat dat tof vinden. You’re going to love it.
5 There are reduced forms of ik, hij, and het: ’k for ik, ie or tie for hij, and ’t for het. You will hear them in speech or see them in written (often literary) texts. Examples:
a ’k heb geen tijd. (= Ik heb geen tijd.) I have no time.
b Wat zegt-ie? (= Wat zegt hij?) What is he saying?
c Waar is tie? (= Waar is hij?) Where is he?
d ’t Is een goed boek. (= Het is een goed boek.) It’s a good book.
6 While they are not (yet) official, the gender neutral subject pronouns hen and die have become widely accepted by persons of non-binary gender identities.
Waar is Ingrid? Hen heeft een afspraak bij de tandarts. Where is Ingrid? They have an appointment with the dentist.
Exercise 2.1
Put the correct personal pronoun under each image. The neck tie indicates a formal situation.
2
Subject pronouns
Exercise 2.2
Enter the correct form of the subject pronoun.
Situation: Karin introduces herself, her family, her best friend Hoi, _____ (1) ben Karin Groeneveld. Mijn vader heet Erik, ______ (2) is advocaat, ______ (3) werkt voor een bank. Mijn moeder heet Sanne, _____ (4) is lerares en_____ (5) werkt parttime op een basisschool. Ik heb een broer,_____ (6) heet Peter._____ (7) wonen in Haarlem. Opa en oma Groeneveld komen uit Groningen, maar _____ (8) wonen nu in Den Helder. Dan heb ik nog opa en oma Hulst. _____ (9) wonen in Leiden. Mijn beste vriendin heet Aysha._____ (10) doen alles samen. Aysha’s broer heet Hakim. _____ (11) studeert in Amsterdam. Willen_____ (12) een paar foto’s zien?
Exercise 2.3
Enter the correct form of the subject pronoun. The dialogue is informal.
Situation: Karin meets a new friend at school.
1 Ina: Hoi, hoe heet __________?
2 Karin: __________ heet Karin. En __________?
3 Ina: __________ ben Ina. Woon __________ in Haarlem?
4 Karin: Ja. __________ kom met de fiets naar school.
5 Ina: Heb __________ broers en zussen?
6 Karin: Ja, een broer, Peter. ________ zit in 5 HAVO. En ________?
7 Ina: ________ heb een zus. ________ zit nog op de basisschool.
8 Karin: Kom, ________ gaan naar binnen.
Exercise 2.4
Enter the correct form of the subject pronoun. Parts of the dialogue are formal.
Situation: In the classroom. After class, the students go to the school canteen
1 Karin: Meneer Kampen, kunt __________ me even helpen?
2 Oscar: Meneer Kampen, moeten __________ oefening 8 ook doen?
3 Hans: Hé Oscar, weet __________ het huiswerk voor morgen?
4 Joris: Meneer Kampen, heeft __________ de proefwerken van gisteren?
5 Oscar: Jongens, __________ gaan koffie drinken. Gaan __________ mee?
6 Aysha: Wacht even. Karin is naar de wc. __________ komt zo.
7 Karin: Hier ben __________ .Waar zijn de anderen?
8 Aysha: __________ zijn al in de kantine. Kom __________?
9 Karin: Ina, ga __________ mee naar de kantine?
10 Ina: Nee, __________ ga even naar de bibliotheek.
Exercise 2.5
In the following dialogues, enter the correct subject pronoun as it refers to both persons and objects.
Erik Sanne
1 Is de krant er al? _____ ligt op de tafel.
2 Waar liggen m’n sleutels?
Karin Zitten _____ niet in je jaszak?
Sanne
3 Mam, waar ben je? ____ ben in de kamer.
4 Ik zoek m’n biologieboek.
Karin
5 Hoe was de film gisteren? ____ ligt op de keukentafel.
Aysha ____ was heel goed, echt!
2 Subject pronouns
6 Waar is Ina?
Erik ____ praat met Joris.
Peter
7 Wat doen jij en Patrick vanavond? ____ gaan voetballen.
8 Hoe is die nieuwe trainer?
Sanne
9 Hoe laat is er eten?
10 Zal ik een fles wijn openen? ____ is goed. En heel aardig.
Exercise 2.6
Erik ____ is over 5 minuten klaar. Graag! ____ staat al op tafel.
In the following exercise, decide for each sentence which sentence is a logical follow-up sentence: a or b.
1 Wij hebben een dochter en een zoon.
a: We gaan naar de middelbare school.
b: Ze gaan naar de middelbare school.
2 Heeft u het nieuwe boek van Stephen King?
a: Ja, het ligt daar.
b: Ja, hij ligt daar.
3 Hoe vind je de soep?
a: Het is erg lekker.
b: Hij is erg lekker.
4 Hoe heet Mia’s kat?
a: Ze heet Cleo.
b: Het heet Cleo.
5 Wat een mooie racefiets!
a: Ja, hij rijdt fantastisch!
b: Ja, het rijdt fantastisch.
Subject pronouns
Glossary of new words
aardig nice, friendly advocaat, de lawyer al already binnen inside broer, de brother daar there doen to do echt really eten food, to eat even for a bit fiets, de bike fles, de bottle gaan to go gisteren yesterday goed good graag yes, please heel very huiswerk, het homework jaszak, de coat pocket
kat, de cat keuken, de kitchen klaar ready komen to come krant, de newspaper kunnen to be able laat late lekker tasty liggen to lie moeder, de mother moeten must, to have to mooi beautiful morgen tomorrow naar to niet not nieuw new nog still, yet praten to talk rijden to ride, drive samen together
sleutel, de key soep, de soup staan to stand studeren to study tafel, de table vader, de father vanavond tonight vinden to find voor for vriendin, de (girl) friend weten to know wijn, de wine willen to want zien to see zoeken to look for zoon, de son zullen shall zus, de sister
UNIT THREE
Verb conjugation in the present tense
Introduction
The verb is the part in the sentence that indicates what the subject does, how it changes, what condition or (mental) state it is in, what happens to it, where it goes, etc. Examples:
Erik woont in Haarlem. Hij werkt voor een bank. Hij is advocaat. Hij is getrouwd. Hij heeft twee kinderen. Ze heten Peter en Karin. Peter en Karin gaan naar de middelbare school. Erik lives in Haarlem. He works for a bank. He is a lawyer. He is married. He has two children. Their names are Peter and Karin. Peter and Karin go to high school.
The verb corresponds with its subject in person and number. In the sentence Erik woont in Haarlem, the subject ( Erik) is third person singular. In the sentence Peter en Karin gaan naar de middelbare school, the subject (Peter en Karin) is third person plural. Subject–verb agreement is accomplished with verb endings.
Examples and notes
werken1
Singular
Plural ik werk wij/we werk en jij/je werk t / werk je2 jullie werk en u werk t u werk t 3 hij, zij/ze, het werk t zij/ze werk en
1 Werken is the infinitive, the non-conjugated form of the verb, as it appears in the dictionary. In English, the infinitive begins with ‘to’: to work, to live, to play. In most verbs, the infinitive consists of a stem (werk-) and the ending -en. When conjugated in a sentence, the stem loses the ending -en, which is replaced by the
DOI: 10.4324/9781003223122-3
Verb conjugation in the present tense
appropriate verb ending (in italics in the table). The verb form for ik is the same as the verb stem.
2 When jij or je follow the verb, the ending -t is dropped. This happens, for instance, in questions or when something other than the subject takes the first place in the sentence.
Werk je in een restaurant? Do you work in a restaurant? Maak jij nu je huiswerk? Are you doing your homework now?
3 The verb ending for formal u is always -t, whether it is singular or plural.
The verbs hebben (to have) and zijn (to be)
hebben zijn ik heb ik ben jij/je hebt (heb je/jij) jij/je bent (ben je/jij) u hebt/heeft u bent hij, zij/ze, het heeft hij, zij/ze, het is wij/we hebben wij/we zijn jullie hebben jullie zijn zij/ze hebben zij/ze zijn
Verbs with stems that end in -t or -d
Some verb stems end in -t or -d. In verbs with a stem ending in -t, we do not add the verb ending -t in the second and third person singular. In verbs with a stem ending in -d, we do add a -t to the second and third person singular. In the inverted form in the second person singular, some of these verbs drop the -d. See examples in singular:
zetten put weten know houden hold raden guess ik zet weet houd raad jij/je zet/zet je weet/weet je houdt/hou(d) je raadt/raad je u zet weet houdt raadt hij, zij/ze, het zet weet houdt raadt
Some unusual infinitives
In some frequently used, one-syllable verbs, the stem ends in -n instead of -en. The table below shows how they are conjugated in singular and plural.
gaan go zien see doen do
Singular ik ga zie doe jij/je, u gaat/ga je ziet/zie je doet/doe je hij, zij/ze, het gaat ziet doet
Plural wij/we, jullie, zij/ze gaan zien doen
Note: slaan ‘hit’ and staan ‘stand’ follow the same pattern as gaan
Spelling in verb conjugation
Note the difference between the verbs spelen ‘to play’ and spellen ‘to spell’ in conjugation in singular and plural. For simplification, the personal pronouns have been omitted from these (and the following) examples.
spelen spellen speel1 spelen spel 2 spellen speelt (speel je) spelen spelt (spel je) spellen spelt spelen spelt spellen
1 As we have seen in Unit 1, spelling is determined largely by the way words are divided into syllables, and whether syllables are open or closed. The verb spelen is divided as follows: spe-len; the word is split after the vowel and before the single consonant. The syllable spe- is open. The verb spellen is divided as follows: spel-len; the word is split between the double consonant. The syllable spel- is closed. An open syllable ends in a vowel; a closed syllable ends in a consonant. A single vowel in an open syllable (spe-) is pronounced long; a single vowel in a closed syllable (spel-) is pronounced short. In order to keep the vowel in spelen long within a closed syllable (speel), we have to double it. Here, proper pronunciation and spelling of a word is very important. If spelled or pronounced incorrectly, the meaning of the word can change. If we didn’t double the vowel of spelen in first, second, and third person singular, it would be pronounced the same as in the verb spellen. Note: the verb komen (ik kom) is an exception to this rule.
2 Closed syllables in Dutch (spel-) never end in two identical consonants. Furthermore, two identical consonants are never followed by a single consonant. Therefore, the double consonant in spellen is reduced to one in the first, second, and third person singular. In the plural, surrounded by vowels, it is once again double. See more examples of these basic spelling rules in the following table. Each time, a verb with a long vowel is contrasted with a verb with a short vowel. Only the infinitive and first person singular and plural are given. The verbs are wonen ‘to live’, winnen ‘to win’, spreken ‘to speak’, trekken ‘to pull’, laten ‘to let’, zitten ‘to sit’.
3
Verb conjugation in the present tense
Verb conjugation in the present tense
wonen winnen spreken trekken laten zitten ik woon ik win ik spreek ik trek ik laat ik zit wij wonen wij winnen wij spreken wij trekken wij laten wij zitten
In Dutch, v and z cannot be at the end of a syllable and are ‘hardened’ (voiceless) in front of another hard consonant. Therefore, in first, second, and third person singular, v turns into f and z turns into s. Note the differences in spelling in singular and plural in the verbs geven ‘to give’ and wijzen ‘to point’.
To practice correct spelling, enter the first person singular and the first person plural in the table.
1 vragen 2 zeggen 3 nemen 4 zwemmen 5 leven ik ik ik ik ik wij wij wij wij wij
6 reizen 7 hebben 8 lopen 9 zitten 10 laten ik ik ik ik ik wij wij wij wij wij
Exercise 3.2
Enter the correct verb forms into the table.
1 kopen 2 passen 3 eten 4 schrijven 5 lezen ik jij/je, u je je je je je hij, zij/ze, het wij/we jullie zij/ze
Exercise 3.3
Jij ook? In the following exercise, enter the correct verb form in second person singular.
1 Ik ga naar Amsterdam. __________ je mee?
2 Ik koop in Amsterdam een souvenir. __________ je ook een souvenir?
3 Ik drink op een terras een kopje koffie. __________ je ook een kopje?
4 Ik bezoek het Rijksmuseum. __________ je het museum ook?
5 Ik eet ’s avonds op het Leidseplein een pizza. __________ je ook een pizza?
Exercise 3.4
Enter the correct forms of hebben and zijn.
Situation: Peter talks about his family Hoi, ik _________ (1) Peter, en dit _________ (2) mijn familie. Ik _________ (3) geen broers, maar wel een zus, Karin. Mijn vader _________ (4) advocaat, mijn moeder _________ (5) lerares. Karin en ik _________ (6) vier grootouders, opa en oma Groeneveld en opa en oma Hulst. Mijn vader _________ (7) geen broers en zussen, maar ik _________ (8) wel tantes en ooms van mijn moeders kant, want zij _________ (9) een grote familie. Een keer per jaar _________ (10) we met de hele familie bij opa en oma Hulst voor de grote jaarlijkse reünie. Dat _________ (11) altijd heel leuk. En jij? _________ (12) je een grote familie?
Exercise 3.5
For each blank, choose the right verb and enter the correct form. Select from: wonen, werken, komen, zijn, heten, spellen, gaan, studeren.
Situation: Meet Hanife!
Dag! Mijn naam _________ (1) Hanife. Dat _________ (2) je H-A-N-I-F-E. Ik _________ (3) uit Turkije, maar ik _________ (4) in Nederland. Ik _________ (5) aan de Vrije Universiteit in Amsterdam. Ik _________ (6) op vrijdag- en zaterdagavond in een restaurant. Mijn beste vriendin _________ (7) Linda. Zij _________ (8) ook in dat restaurant. Maar zij _________ (9) in Alkmaar. Ze _________ (10) elke dag met de trein naar Amsterdam. Volgende week _________ (11) we samen op vakantie naar Spanje. En wie _________ (12) jij? _________ (13) je uit Nederland? Waar _________ (14) je? Wat _________ (15) je van beroep? Of _________ (16) je student?
3
Verb conjugation in the present tense
Verb conjugation in the present tense
Exercise 3.6
Conjugate the verbs correctly in the third person singular.
Situation: Erik is at the market
Erik (zijn) _________ (1) op de markt. Hij (kopen) _________ (2) een kilo appels. Hij (vragen) _________ (3): “Wat kosten de bananen?” Hij (nemen) _________ (4) twee kilo bananen. Hij (betalen) _________ (5) met 100 euro. Hij (hebben) _________ (6) geen kleingeld. Erik (gaan) _________ (7) ook naar de kaaskraam. Hij (zeggen) _________ (8): “Een stuk oude kaas, graag.” De verkoper (wegen) _________ (9) een groot stuk kaas. Erik (vinden) _________ (10) het stuk te groot. De verkoper (snijden) _________ (11) een kleiner stuk. “Dat (zijn) _________ (12) goed.”
Exercise 3.7
What is the question with the answer? Conjugate the verb correctly. Some questions are formal.
Situation: The first day of class. The teacher, mevrouw Vos, talks to the students.
1 Aysha, ______________?
Aysha: Ja, ik heb het boek.
2 Julie, ______________?
Julie: Nee, ik kom niet uit Brussel, maar uit Gent.
3 Jos, ______________?
Jos: Ja, ik ben de broer van Alex.
4 Mevrouw Vos, ______________?
Mevrouw Vos: Ja, ik woon in Haarlem.
5 Mevrouw Vos, ______________?
Mevrouw Vos: Ja, ik heb een hond. Hij heet Loki.
6 Mevrouw Vos, ______________?
Mevrouw Vos: Nee, ha ha, die blauwe BMW is niet van mij. Ik fiets.
7 Kimberly, ______________?
Kimberly: Nee, ik speel geen hockey. Ik speel korfbal.
8 Karin en Aysha, ______________?
Karin: Ja, wij gaan naar de kantine.
9 Joke en Emma, ______________?
Joke: Ja, we zijn klaar.
10 Mevrouw Vos, ______________?
Mevrouw Vos: Ja, jullie krijgen huiswerk.
Glossary of new words
beroep, het profession betalen to pay bezoeken to visit blauw blue elk(e) each geld, het money groot big hond, de dog jaar, het year kaas, de cheese kant, de side keer, de time, occasion
klein small kopen to buy kraam, de stand krijgen to get, receive leven to live ook also oom, de uncle oud old passen to fit reizen to travel snijden to cut stuk, het piece
tante, de aunt terras, het terrace, patio uit out, from volgend(e) next vragen to ask week, de week wegen to weigh zeggen to say zwemmen to swim
Verb conjugation in the present tense
UNIT FOUR
Articles and nouns
Introduction
This chapter discusses definite and indefinite articles and nouns. It also offers a brief introduction to compound nouns.
Articles
In Dutch, we have the definite articles de and het ‘the’ and the indefinite article een ‘a’. The article de is for masculine and feminine (or common) nouns, the article het is for neuter nouns, while een is indefinite for all nouns. Examples are de auto ‘the car’, het huis ‘the house’, een straat ‘a street’. It is impossible to give exact rules for why nouns are common or neuter; however, the number of de -words is about twice as large as the number of het-words. For learning purposes, it is best to memorize words with their articles. Nevertheless, to help you along, here is a brief overview of typical het-words and typical de -words.1
The form or the meaning of a word can determine the gender. Here are some groups that are (almost!) always het-words:
1 All diminutives: het kopje small cup, het balletje small ball, het boompje small tree, het glaasje small glass
2 Nouns from Latin ending in -um: het museum, het gymnasium, het album (but de datum date)
3 Nouns (cognates) ending in -asme, -isme: het pleonasme, het protestantisme
4 Nouns ending in -aat (except for persons): het dictaat dictation, het pastoraat pastoral care (but de advocaat lawyer)
5 Nouns ending in -sel (often derived from verbs): het voedsel food, het raadsel riddle, het weefsel tissue
6 Nouns (cognates) ending in -ment: het instrument, het testament
7 Nouns beginning with be-, ge-, ont-, ver- (often derived from verbs): het begin beginning, het gevoel feeling, het ontwerp design, het verband connection, bandage
8 Verb infinitives and (some) adjectives used as nouns: het eten food, het denken thinking, het wit white, het vet fat, het donker darkness
9 Names of wind directions: het oosten east, het westen west, het zuiden south, het noorden north
10 Names of metals: het goud gold, het zilver silver, het ijzer iron, het staal steel
11 Names of languages: het Nederlands Dutch, het Spaans Spanish, het Frans French, het Duits German
The number of de-words is much larger. As with het-words, the form as well as the meaning of the word can determine the gender. Here are common categories of de-words:
1 Nouns derived from verb stems, often ending in -st: de hulp help, de breuk fracture, de groei growth, de komst arrival, de winst profit
2 Nouns ending in -heid, -iteit: de waarheid truth, de identiteit identity
3 Nouns ending in -ose, -yse: de psychose psychosis, de analyse analysis
4 Nouns ending in -ij or -ie: de bakkerij bakery, de traditie tradition
5 Nouns ending in -ine or -ing: de cabine cabin, de regering government, de verdeling distribution
6 Nouns ending in -nis, -sis: de begrafenis funeral, de basis base
7 Nouns ending in -theek: de bibliotheek library, de apotheek pharmacy
8 Names for people (family, professions, nationalities): de broer brother, de makelaar real estate agent, de Nederlander Dutchman (but het kind child, het meisje girl)
9 Names for most animals: de leeuw lion, de kat cat, de koe cow, de hond dog (but het paard horse, het varken pig, het schaap sheep, het dier animal)
10 Names for seasons: de lente spring, de zomer summer, de herfst autumn, de winter winter (but het voorjaar spring, het najaar autumn)
11 Names for flowers, trees, fruits: de tulp tulip, de eik oak, de banaan banana (but het fruit fruit)
12 Names for numbers and letters: de 2, de A/a
13 Names for most musical instruments: de piano piano, de viool violin, de trompet trumpet (but het orgel organ, het spinet spinet)
Countable or uncountable?
All nouns, countable or uncountable, can appear with a definite article. In the plural, all nouns have the definite article de. The indefinite article een, however, can appear with countable nouns only in the singular. If the noun is uncountable (for example suiker, water, koffie, thee), it appears without an article. Indefinite countable nouns in the plural do not have an article. For clarification, here is an overview:
Definite
Indefinite
Countable Uncountable Countable Uncountable
Singular de straat het ijs een straat ijs
Plural de straten - straten
Singular het huis de koffie een huis koffie
Plural de huizen - huizen
Articles and nouns
Examples in context
1 Erik bestelt koffie. De koffie is lekker. Erik orders coffee. The coffee tastes good.
2 Ik heb een klein huis. Het huis van mijn buurman is veel groter. I have a small house. My neighbor’s house is much bigger.
3 De straten zijn nat van de regen. The streets are wet from the rain.
4 Er ligt ijs op het water. Het ijs is dun. There is ice on the water. The ice is thin.
An indefinite noun such as koffie in example 1 and een huis in example 2 is used to either first introduce a subject or object about which the listener doesn’t know anything yet, or to make a very general statement about it. A definite noun such as de koffie in example 1 and het huis in example 2 is used when the listener already knows the subject or object or when the speaker gives it particular qualities or characteristics. The translations demonstrate that it works the exact same way in English.
The indefinite article with an affiliation
In English, when one talks about what a person does for work, we say, for example, ‘Peter is a teacher’. In Dutch, however, we do not use the indefinite article in this case. Instead we say: ‘Peter is leraar’ or ‘Peter is leraar van beroep’. The same happens when we talk about our affiliation with a country, a city, a religion: ‘Peter is Nederlander’, ‘Peter is Amsterdammer’, ‘Peter is christen’. However, when an adjective or any other qualifying notion is added, these affiliations appear with the indefinite article een
Peter is een uitstekende leraar.
Peter is an outstanding teacher.
Peter is een leraar met veel ervaring.
Peter is a teacher with much experience.
Peter is een 24-jarige Nederlander.
Peter is a 24-year-old Dutchman.
Peter is een echte Amsterdammer.
Peter is a real Amsterdammer.
Also, when talking about affiliations in a general sense, we use the indefinite article. In the plural, of course, we do not have an article. Note that it is the same in English.
Een leraar heeft veel werk te doen. A teacher has a lot of work to do.
Another random document with no related content on Scribd:
kovin huolissani nykyajan tyttöjen vaistoista!» Yhtäkaikki en ollut erikoisen varma siitä, että tämän tyttöystäväni tarina toistuisi Margaret Verityyn nähden.
Tuolla hän tanssi foxtrottia yllään nykyaikainen muunnos tuon egyptiläisen keimailijattaren hepenistä, jonka kauneuteen aika ei pystynyt ja jota tavat eivät jaksaneet tehdä vanhanaikaiseksi… Mikä asu olisi voinut näyttää vähemmän sopivalta tälle lakastuvalle lapselle?
Silmäilin hänen sfinksiä jäljittelevää päätään muiden päitten välitse tanssijoiden kiertäessä ohitseni hehkuvien lamppujen himmennetyssä valossa. Silmäilin hänen kasvojaan. Ne olivat ilmeettömät kuin naamari ja ikäänkuin maalatut! Mutta niiden teennäisyys ei ollut pahin seikka. Tahmea huulipuna, paksu ihojauhe-kerros, kulmakarvojen mustat maalikokkareet ja hyasintinsininen voide silmäluomissa olisivat niin nuorella tytöllä saattaneet näyttää sukkelalta naamiolta, jos ne olisivat koristaneet pyöreäposkisia, silkkihipiäisiä ja iloisia kasvoja. Mutta maalauksesta ja kaunistavasta valaistuksesta huolimatta näkyi, että Margaretin piirteet olivat vääntyneet, kellertävät ja jännittyneet. Ja, mikä pahempi, hän oli ikävystynyt. Huvitusten tavoitteluako? Se tavoittelu oli kylläkin paikallaan, mutta mikä huvitus tekisi hänet hilpeäksi?
Missä hänelle sopiva pursuava iloisuus? Kun hän kerran tanssi ohitseni, kuului hänen naurunsa soiton seasta. Se kimeä hilpeyden tuulahdus ei kuvastunut hänen silmistään. Ärtyneinä hänen pienet, soikeat kasvonsa vilahtivat milloin minkin ihailijan olkapään takaa, milloin Clauden, milloin Ericin, Pisaraan, Tyngän, Prinssin… ihailijoiden, joista yhden tai useamman tai kaikkien seurassa tämä tyttö vietti aikansa päivät pääksytysten ilman vanhemman valvontaa!
Toiset ajat, toisenlainen valvonta.
Kuinka lohikäärmemäisen ankaraa nuorten tyttöjen valvonta aikoinaan olikaan! Tunnettu huimapäinen seikkailija sir Richard Burton piirsi vapisevin käsin liidulla seinään sellaisen tytön luettavaksi, jolle hän ei vielä ollut esitelty, mutta josta oli tuleva hänen elämänsä määräävä tekijä, kysymyksen: »Saanko puhutella Teitä?» Hänen Isabelinsa (joka jo oli valmis seuraamaan häntä kautta koko Aasian) ei tohtinut vielä rikkoa perinnäistapoja vastaan. Vuorostaan hän tarttui liituun. »Ette; äiti ei pitäisi siitä.» Myöhemmin heidän yhteinen elämänsä oli maailman romanttisimpia.
Isabelin äiti pelkäsi sukupuolen pakanallista vaikutusta kuten tulta, sähköä, tulvia — voimia, jotka tuhoavat mantereita, joskin ne palvelevat koteja. Rajoitukset eivät olleet turhan vuoksi. Nykyisin ne rajoitukset muistuttavat roomalaisten patorakennusta, joka on lähes kilometrin päässä rannasta, kaukana nousuveden ulottuvilta. Jotakuinkin jokainen nuorukainen voi (jos tahtoo) järjestää niin, että voi tutustua melkein kehen hyvänsä oman yhteiskuntaluokkansa tyttöön. Melkein kaikki tytöt seurustelevat oman mielensä mukaan miesystävien kanssa miltei mihin vuorokauden aikaan tahansa.
Nuoret tahtovat olla nuoria, sanovat he; nuoret ovat aina olleet samanlaisia — mutta heitä ympäröivät olosuhteet eivät enää ole samanlaiset. Victoriankin hallitusaikana sykki kapinallisia sydämiä, mutta silloin ei ollut sivuvaunuja. Sivuvaunut, yökerhot ja huvit ovat vaikuttaneet nuorten alituista kiistaa nostattaneeseen elämään.
Nykyisin he lukevat mitä haluavat, pöyristyttäviä romaaneja ja vertahyydyttäviä tosikertomuksia (jotka kummatkin lastemme lapsenlapsista jo tuntunevat uskomattoman värittömiltä).
Nykypäivinä he keskustelevat keskenään pahamaineisesta Freudista ja mistä sukupuolikysymyksistä hyvänsä. Vieretysten he istuvat katselemassa restauratioajalta kaivettuja tai Keski-Euroopan imeliä näytelmäkappaleita. He tanssivat lakkaamatta, ja jollei heillä silloin olekaan posket vastakkain, niin se johtuu yksinomaan siitä, ettei se enää ole nopeasti vaihtuvan muodin mukaista. Leikkiä ja työntekoa he tuskin erottavat toisistaan. Kukaan ei näe vaaraa… Eihän tosin vanha vaara (nimittäin se, että jos poika ja tyttö joutuvat olemaan yhdessä, heissä helposti äkkiä leimahtaa kaikki esteet särkevä intohimo) uhkaakaan Margaretin oloissa elävää tyttöä.
Toiset ajat, toiset vaarat.
* * * * *
Tähän kohtaan sopii kertomus, jonka paljoa myöhemmin kuulin setä Tomilta.
Hän kertoi: »Kahdesta Pohjois-Englannin kylästä, joiden lävitse kerran kuljin, on aika merkillinen tarina. Ne olivat toistensa kohdalla kahden puolen vaarallisen vuolasta virtaa. Toinen niistä oli kuuluisa kauniista tytöistään. Kun vastaisella rannalla olevan kylän nuoret miehet aikoivat lähteä heitä mielistelemään, oli heidän kierrettävänä noin seitsemän tai kahdeksan kilometriä. Kesäisin he joskus uivat joen poikki. Joka tapauksessa solmittiin kylien kesken aina lukuisasti avioliittoja. Nuorukainen tai parikin oli hukkunut tulva-aikana. Joku hyväntekijä oli jälkisäädöksessään määrännyt rahaerän, jolla olisi rakennettava hyvä, vankka kivisiltä virran poikki. Tämä määräys
toteutettiin. Nyt on siellä silta. Mutta sitten tulee jutun merkillinen osa. Naapurikylien nuorten kesken ei enää solmittu avioliittoja. Kylät olivat liian lähellä toisiaan: nuorukaiset menivät etsimään armaita muualta.»
Palatkaamme Margaretiin ja hänen nuorukaisiinsa. Jonkun tytön sydämessä olisi joku viimemainituista viikkojen vieriessä varmastikin herättänyt jonkinlaisia hellempiä lähemmyyden tunteita. Eräät tytöt olisivat pitäneet miellyttävinä Ericin punaista tukkaa ja hauskan hyväntahtoista »haukuskelua». Toiset olisivat »pihkaantuneet» perintöprinssin kaksoisolentoon. Muutamiin olisi tehonnut myöskin Clauden jalosukuinen nukkemaisuus.
Mutta — näistä nuorista miehistä ei yksikään itse asiassa »merkinnyt» heidän nuorelle kuningattarelleen sen enempää kuin tarjoilija tai saksofoninsoittaja. Hänellä »täytyi olla» tämä liehakoiva henkivartiosto aivan samoin kuin hänellä »täytyi olla» Rolls-autonsa, eloisa Cynthia, Hill-kadun asuntonsa, tuhansien värikylläisten, vaihtuvien elämysten suoma kiihoitus. Kaikki nämä keinotekoiset apuneuvot tarvittiin antamaan Margaret Veritylle heikko kajastus siitä hurmaavasta värähdyksestä, joka kiitää terveemmän tytön olemuksen lävitse, kun nuori rakastaja, johon hän alkeellisella tavallaan on kiintynyt, tarttuu hänen käteensä viedäkseen hänet tanssiin.
Nyt oli poikien puheenaiheena The Kitten on the Keys.
»— Opettajani sanoi mies sellainen tyttö kuin se, jota tanssittelin Sandhurt Etonissa taaskin alkoi tuntua kuolemanraukeus. Tuntui samanlaiselta kuin »jos» kappaleessa »Jos talvi tulee», kun olin viimeksi pänttäämässä minä hyvä Jumala toivon minä kun pänttäsin päähäni takaisin Oxfordiin huomenna riippuu kumppanista sinä —»
Saattoiko kaikki johtua siitä, että he olivat niin nuoria? Jäikö mies varjoon leikkitoverin rinnalla? Mitenkähän kävisi, jos Margaret joutuisi tekemisiin itseään vanhemman, mutta vielä nuoren miehen kanssa, jolla olisi miellyttävä luonne ja samalla koko sukupuolen viehätysvoima?
V Häntä lähestyi Mount. Silloin välähti mieleeni ajatus, että Margaretille tekisi hyvää, jos hän rakastuisi tähän nuoreen mieheen, joka oli kihloissa, saavuttamattomissa. Mitäpä siitä? Jos Mount voisi saada hänet tuntemaan jotakin — vaikkapa onnettomuuttakin — niin siitä koituisi hyvää… Epäilenpä, paniko Margaret sinä iltana merkille, oliko hän tumma vaiko vaalea.
Mount kääntyi hänen puoleensa, hymyillen perin hauskaan tapaansa.
»Aiomme poistua», virkkoi mies pahoittelevasti. Niin kookkaaksi mieheksi hänellä oli erittäin vieno ja lempeä ääni. »Olisin niin kovin mielelläni halunnut tanssia kanssanne, neiti Verity, mutta olette joka kerta ehtinyt lupautua tanssimaan jonkun toisen kanssa, ja nyt lähdemme, enkä minä saa enää tilaisuutta!»
Margaret käänsi kaunista, pientä, sfinksiasuista päätään, vilkaisten kulmikkaan olkansa ylitse, ennen kuin asteli edelleen käsivarsi Cynthian kainalossa. Margaretin vastaus ei näyttänyt saavan nuorta miestä hämille. Minusta se tuntui samanlaiselta kuin olisi kylmää vettä viskattu vasten kasvoja.
Hän vastasi venytellen: »Niinkö? Se on teidän vahinkonne, eikö olekin?» Sitten hän käveli edelleen. Yhtä karkea kuin sairaloinenkin; mitä voi Margaretista toivoa, mitä?
Katseeni osui Tom-sedän kirkkaaseen merirosvon silmään.
Hän kohotti toisen silmänsä sammalmaisia kulmakarvoja. Sitten oli hänellä ja minulla vähäinen, muistettava välikeskustelu. Ovella oli kuhiseva tungos, ja meidän oli odotettava. Siinä seisoessamme hän huomautti matalalla, hiljaisella äänellä, niin että vain minä kuulin: »Nuori ystäväni oli täysin oikeassa puhuessaan sairaiden helmien parantamisesta. Suolainen vesi! Se parantaa tummuvan helmen. Merimatka», lisäsi Tom-setä, kun ahdinko vihdoin harveni niin paljon, että voimme edetä etsimään päällysvaatteitamme. »Merimatka ja sitten —»
»Sitten?»
»Sitten vuosi autiolla saarella.»
Minusta näytti olevan kovin vähä toiveita, että hänen lääkemääräyksensä voitaisiin toteuttaa. Autio saari? Tuo tyttö?
Kuuden viikon kuluttua se tyttö oli saarellaan.
Kuvitelkaahan vain hetkinenkin mielessänne sellaista vastakkaisuutta! Täyteen sullottujen, meluisten huoneiden asemasta — laaja, rauhallinen ulappa, aalloilla välkkyvä päivänpaiste,
Ihmisille, ruualle, liikalämmölle ja hajuvesillä tuoksutetuille vaatteille lemuavan ilman asemasta — raikas, mutta leuto merituuli. Hermostuneen, maalatun, nukkemaisen, nuorten miesten ympäröimän tytön sijasta — avopäinen, paljasjalkainen, karkeaan, repalaiseen hameeseen ja miesten siniseen vihanuttuun puettu tyttö juoksemassa vedenrajassa syli täynnä ajopuita ja kasvot säteillen elämänintoa.
Tämä seikkailu tuli lähemmäksi, yhä lähemmäksi, kiinalaisen kellon hiljaa naksuttaessa Verityjen Lontoon-asunnon seurusteluhuoneessa ja laineiden hilpeästi vieriessä tuon saaren hiekkarannalle…
Mutta palatkaamme siihen iltaan, jolloin syötiin päivällistä »Ritzissä», tanssittiin »Berkeleyssä» ja Oddleyt suunnittelivat »myöhempää».
VII Perästäpäin minulle selostettiin heidän suunnitelmansa.
Sen mukaan Margaret oli vietävä erään Cynthian ystävättären Chelseassa sijaitsevaan atelieriin. Olin kuullut tästä ystävättärestä ja nähnyt hänen valokuviaan Bystanderissa. Sinä talvena hän antautui vahamuovailun alalle, samalla veistäen puusta ja maalaten päitä (joissa oli valkea iho, vihreät huulet, isot, siniset silmät ja vihreät
ripset), eriskummaisia tekeleitä, jotka myöhemmin myytiin hattutelineiksi näyttämään uusimpia keksintöjä jonkun ulkomaalaisen muotiliikkeen boutique fantasquessa. Tämä eriskummaisuuden harrastelija oli sukkela olento, ja häntä suosivat monet seurapiirien ryhmät. Mutta hänellä oli sellaisia helmapuuhia, jotka jättävät jälkiä. Hänen silmissään oli omituinen ilme, hänen ihonsa oli lyijynvärinen, hänen kyntensä olivat joskus mahdottomat, ja hän nytkähteli hermostuneesti, mitkä kaikki ovat paljastavia merkkejä lääkärin silmissä. Hän oli senlaatuisia naisia, joiden naiskammioissa sanotaan olevan hirvittävän vaikeita hierottaviksi likimainkaan otaksutun raikkaan näköisiksi. Niin, hänellä oli helmapuuhia! Hän kokeilla tuherteli monenlaisilla kiihoitusaineilla. Hän oli hankkinut ooppiumipiipun. Hän liuotti aspiriinia johonkin omaan keittämäänsä sekoitukseen. Hän joi »Coca liqueuria», huumausainetta, jota tiedemiehet eivät vielä olleet tuominneet vaaralliseksi… Hän nuuhki eetteriä… Futuristisesti koristellussa atelierissaan hänellä oli pieniä kätköpaikkoja selvemmin epäilyttäviä aineita varten pieniä rasioita sitä jauhetta, joka näyttää samanlaiselta kuin karkea sokerijauho. Lienette nähnyt sitä hammaslääkärinne luona.
Tähän atelieriin oli veistotaiteilijatar pyytänyt Cynthia Oddleytä tuomaan »sen hyvin sievän tytön, joka niin innokkaasti halusi koetella kokaiinia vain yhden kerran» nähdäkseen, »oliko se tosiaankin niin hauskaa kuin jotkut ihmiset väittivät».
Se tyttö oli Margaret Verity.
Häntä aiottiin neuvoa etsimään huvitusta, joka oli kadonnut hänen jokapäiväisestä elämästään, keinotekoisten haavekuvien maailmasta (kuten monet muut sitä etsivät).
En tiedä, kuinka tarkoin Claude Oddley oli selvillä siitä, mitä »myöhemmin» atelierissa suoritettavaan seurusteluun sisältyi. En usko hänen tienneen siitä paljoa. Hän oli pojaksi hempeäsydäminen hupakko, kokonaan valppaan, tietoisen eloisan sisarensa talutusnuorassa. Cynthia oli järjestänyt kaikki… Hän oli järjestänyt kaikki yksityiskohdat viedäkseen Margaretin mukaansa tanssiaisten loputtua.
VIII
»Mihin Margaret nyt aikoo tuon jalon loordin ja hänen sisarensa seurassa?» huomautti Tom-setä matalasti kuiskaten. »Miksi hän lähtee ajamaan heidän saattamanaan eikä tule kotiin autossa?»
»Missä ne tytöt ovat?» virkkoi Margaretin äiti, silmäillen huolestuneena ympärilleen. »Kello on lähes kolme. Emmekö kaikki ole valmiit poistumaan? Missä on Margaret? Hän oli täällä vaippa yllään minuutti sitten. Menikö hän takaisin? Missä on Cynthia?»
Samassa riensi Cynthia Oddley hyvin pelästyneen näköisenä yksin ulos pukuhuoneesta.
V luku
Muodinmukaista armastelua
Cynthian suunnitelma oli mennyt myttyyn.
Juuri kun Margaret turkisvaippa egyptiläisen pukunsa verhona oli pujahtanut pukeutumishuoneeseen liittyäkseen ystävättärensä seuraan ja astunut lähelle peiliä, oli huulipuikko kirvonnut hänen sormistaan ja pudonnut kalisten tuolin reunaan ulottuvalle kullatulle koristukselle. Margaretin ja hänen kuvansa välissä leijaili sumua.
Hän ehti vain huudahtaa: »Cynthia! Minä — minä voin surkean huonosti —»
Noustuaan liian aikaisin liikkeelle influensakohtauksen jälkeen oli hän nyt uudistuneen taudin kourissa.
Niin siis oli asia, eikä se ollutkaan paha, jos ajatellaan toista mahdollisuutta…
Näin ollen oli Margaret vietävä kotiin, heti hankittava sairaanhoitajatar ja kutsuttava Harley-kadulta lääkäri, joka määräsi hänet vuoteeseen seuraavaksi viikoksi.
II
Mikä koettelemusten viikko rouva Veritylle!
Kärtyisenä kuin vuoteeseen pakotettu täysikasvuinen mies Margaret valitti, että harjaantunut hoitajatar häntä vaivasi. Senvuoksi hoiti äiti häntä. Kolmen päivän aikana, jolloin potilaan ruumiinlämpö
oli korkea, eivät kellot lakanneet hetkeksikään kilisemästä talossa eivätkä nuoret miehet polkemasta pehmeään huoneeseen vieviä portaita.
Sitten Hill-kadun korkeapalkkainen palveluskunta napisi äänekkäämmin kuin Israelin lapset erämaassa. Rouva Verity-parka ei ollut milloinkaan kyennyt pitämään puoliaan palvelusväelle. Ja palvelijat tiesivät sen yhtä erehtymättömästi kuin lapset tietävät, kelle he saavat olla nenäkkäitä. Keittäjätär lähetti hänelle valitteluja: hän ei muka tiennyt, että hänet oli palkattu valmistamaan niin monta ylimääräistä ateriaa päivässä; hän pyysi tietoa kuinka monta henkilöä tulisi päivällisille, koska hänen itsensä oli mahdoton sitä tietää ja keittiöpalvelijattarella oli vapaa-ilta kaiken lisäksi. Benson, sfinksi, sanoutui juhlallisesti irti toimestaan. Hänen esimerkkiään noudattivat sisäkkö ja tämän apulainen. Siivoojatar liikkui käytävissä ja itki harmistuneena sellaisissa paikoissa, joissa siivoojattaren ei pitäisi oleksia. Heidän kaikkien keskellä rouva Verity oli avuttomana, kunnes setä Tom saapui ja palautti kurin — jossakin määrin.
»Olen synnynnäinen välittäjä», kehui hän minulle. »Palveluskunnan olen taltuttanut. Oddleyn perheeseen nähden olen voimaton toistaiseksi.»
Nuori loordi Oddley poistui Verityjen ovelta vain kiiruhtaakseen juoksujalkaa kerhoonsa ja uudelleen kyselläkseen puhelimitse tietoja. Hänen sisarensa liittäytyi Verityjen talouteen tiukemmin kuin hän liitti päiväsaikaan käyttämänsä värillisen monokkelin silmäänsä.
Cynthia vaati, että hän saisi tavata Margaretia. Jos Margaret nukkui, niin Cynthia saattoi odottaa. Hänen täytyi ehdottomasti saada puhua Margaretille. Hänellä oli tärkeätä asiaa; niin, asiaa. Margaret tiesi siitä. Jospa Cynthia voisi saada hieman puolista! Vain
wiskyä ja soodaa ja kaviaarivoileivän tai mitä hyvänsä. Pian Margaret oli kyllin voimissaan kohottaakseen laihaa, nuorta, oranssinvärisellä satiinivuorilla varustettuun, mustaan silkkipyjamaan puettua vartaloaan, virnistelläkseen lääkkeille ja vaatiakseen täytekynää, jotakin, mihin voisi kirjoittaa, ja maksuosoituslehtiötään…
Niin, missä oli Margaretin maksuosoituslehtiö? Niin, oli välttämätöntä kirjoittaa maksuosoitus juuri nyt. Se oli kiireellinen. Ei toki pitänyt väitellä, vaan etsiä hänen lehtiönsä. Missäkö? Niinpä niin, se oli etsittävä. Se oli ehkä sitruunavihreän vaatekasan alla tuolla toisessa lippaassa. Eikö? Voi kirottua. Tai kenties se oli Cynthian ranskalaisen kirjan, A l'Ombre des jeunes filles en fleursin, välissä. Eikö? Sitten tuon turkiskasan ja hattukotelon alla vaatekaapin päällä. Eikö sielläkään? Järjetöntä! Sen täytyi olla jossakin! Miksi sitä ei voitu löytää? Margaret nousisi itse jalkeille tuossa paikassa… No niin, sitten piti ETSIÄ. Ohkohan joku vienyt sen seurusteluhuoneeseen?
Seurusteluhuoneessa setä Tom tiedusti lempeästi, mitä hittoa varten tyttö tarvitsi maksuosoituslehtiötään juuri silloin.
»Sitä hän ei ilmaissut», vastasi äiti, etsien hätäisesti. »Kas tässä se on! Sujautettuna kaikkien noiden uusien grammofonilevyjen sekaan. Juoksen viemään sen —»
»Maltahan, Violet! Lainaako Margaret rahaa neiti Monokkelille?»
»Setä! En koskaan kysele, mitä lapsi-kulta tekee omilla rahoillaan.»
»Enpä ällistyisi, jos lapsi-kullan olisi suoritettava kaikki ne ystävättärensä laskut, joita ei viedä rakkaan veljen maksettaviksi. Sinun sijassasi, rakas Violet, antaisin tuon maksuosoituslehtiön uudelleen kadota.»
Mutta Violet Verity oli syöksynyt takaisin yläkertaan lapsensa huoneeseen.
* * * * *
Seisoen hajasäärin uuninmatolla setä Tom alkoi laajemmin selittää minulle »Berkeleyssä» lausumaansa vihjausta.
»Ikävä, ettemme voi viedä joitakuita näistä nuorukaisista elämään villien tavoin jollekin koralliriutalle! Se olisi parempi kuin mikään koulu. Ulkoilmaelämää… kaikki yksinkertaista… lihasten käyttöä… terveellinen ravinto… hedelmiä, kaloja, mitä he itse pystyvät hankkimaan…
Ihmiset nostavat nenäänsä terveyspyrinnöille. Bernard MacFadden; ruumiinhoito; sanottakoon sitä mädäksi. Mutta se tuntuu miellyttävämmältä mädältä kuin tämä… Annettakoon heille tilaisuus kasvaa suoraryhtisiksi, puhdasmielisiksi, tervehipiäisiksi, pitää itseään oikealla tolalla, punnita, millaista elämä on, tutustua asioihin juuria myöten. Ikävä, ettemme voi lähettää heitä väkisin», jupisi tämä kiihkoilija. »Jos saisin menetellä oman mieleni mukaan mutta Margaretin on siirryttävä toisenlaiseen ilmastoon — onkohan portaita laskeutuva henkilö tohtori?»
—
Tarkkasilmäinen tohtori oli määrännyt, että potilaan oli lähdettävä
terveellisempään ilmanalaan, niin pian kuin kykenisi. Hän hyväksyi herra Lloydin päähänpiston, että paras mahdollinen valinta olisi merimatka.
»En suostu siihen», ärähti toipuva seurusteluhuoneen sohvan pieluksilta (tämä tapahtui hänen ollessaan ensimmäistä päivää alakerrassa). »Kanaalin matkakin melkein menehdyttää minut joka kerta. Lentokoneessakin saavun perille miltei ruumiina. Eikö se ole totta, Vi?»
»Niin tosiaankin, setä, lapsi-kulta on aina hirveän merikipeä.»
»Niin oli Nelsonkin. Muutamien päivien meritauti ei vahingoita ketään.
Se tekee hyvää, Margaret.»
Hervottomana, kalpeakasvoisena, shetlantilaisiin villashaaleihin ja keltaiseen silkkikimonoon verhottuna, pyntättynä kuin Michelinin autorenkaiden ilmoitus muljautti Margaret synkät silmänsä mustaan laipioon päin. »Olen ihan kuolemaisillani heti, kun tunnen noiden inhoittavien, likaisten, pikku alusten koneiden ensimmäisen kajahduksen.»
»Miksi valita likaista alusta? Matkusta en luxe, rakas! Oikeastaan on minulla suunnitelma siihen nähden», esitti Tom-setä, sijoittaen vankan ruhonsa tanakammin uuninmatolle. »Tiedän, mikä alus sinun pitäisi ottaa. Siinä voisit saada perin nautinnollisen matkan Madeiralle. Se on juuri sopiva alus.»
Margaret antoi silmäluomiensa painua ikäänkuin olisi jo tuntenut laivan liikkeet.
»Niin, se on ihastuttava», kehui Tom-setä edelleen poikamaisten silmiensä tuikkiessa vaalenneiden hiusten alta. »Sen nimi on Sweetheart II. Mukava kuin ensi luokan hotelli. Kaikki ihan uusinta mallia. Ja kaunis kuin taulu. Olen varma, että hän lainaisi minulle purren retkeä varten — niin, muuten se on nuoren ystäväni Mountin höyrypursi.»
Viitsimättä avata silmiään Margaret suvaitsi vastata: »En pidä herra Mountistanne.»
»Oi, rakas! Ja kun hän on ollut niin herttainen meitä kohtaan. Eivät kaikki nuoret miehet olisi olleet samanlaisia! Tarkoitan siihen nähden, että ventovieraat saivat käsiinsä hänen veljensä omaisuuden. Se olisi joutunut hänelle, muistahan toki!»
»Hänellä on varoja, vaikka kieriskelisi niissä.»
»Se ei aina muuta asiaa. Ne ihmiset, joilla on enemmän, näyttävät aina haluavan saada lisää, Margaret. Siinä suhteessa hän on kokonaan toisenlainen. Ja hän on niin hauskannäköinen.»
»Kuka välittää siitä, miltä miehet näyttävät», sanoi Margaret venytellen. »Hänen käytöksensä on minun mielestäni kauheata.»
»Sinun ei tarvitse olla siitä huolissasi», virkkoi Tom-setä, silmää iskien. »Archie Mountin ei välttämättä tarvitse lähteä vesille kanssamme.»
»En lähde vesille kenenkään seurassa. Doverista Calaisiin on pisin merimatka, johon ikinä aion suostua», ärähti Jack Verityn tytär. »Sen ymmärtäköön jokainen!»
Rouva Verity loi huolestuneen silmäyksen setä Tomiin.
Hämmentymättä setä jatkoi: »Etkö pitemmälle matkalle? Mutta sinunhan on saatava ilmastonmuutosta. Siitä ei voi olla paljoa puhetta vanhassa sumuisessa Lontoossamme!»
»No, sitten Pariisiin», julisti Margaret, veltosti viskaten leopardintaljaiselle matolle vielä yhden savukkeenpätkän »Sähköttäkää 'Meuriceen' ja tilatkaa sieltä mieleiseni huoneet!»
»Yhtä hyvä olisi sähköttää tänne 'Carltoniin’. Ei ole paljoakaan eroa täkäläisellä ja Pariisin ilmastolla tähän vuodenaikaan», huomautti Tom-setä. »Jollet halua lähteä merelle, Margaret, niin mene sen läheisyyteen! Mitä arvelet Côte d'Azurista?»
»Se on parempi», myönsi Margaret. »Jos minun on siirryttävä jonnekin, niin olkoon menneeksi Etelä-Ranskaan. Se on oiva ajatus. Monte huvittaa Cynthiaa. Hän pitää Nizzasta. Cynthia aikoo olla siellä joulukuun lopussa, ennen kuin he jatkavat matkaansa Kairoon. Se sopii, Vi. Etelä-Ranskaan. Myöhemmin menemme Egyptiin Cynthian ja Oddsin seurassa.»
IV
Perästäpäin herra Lloyd tiedusti: »Violet, aikooko tyttäresi ottaa puolisokseen tuon hupsun — tarkoitan nuoren loordin?»
»Lapsi-kulta on antanut hänelle rukkaset viisi kertaa», vastasi rouva Verity lempeillä kasvoillaan kaksi eri ilmettä, jotka kuvastivat
kahta ristiriitaista tunnetta. Hän ei saattanut pitää Claude Oddleysta toivottavana vävynä; mutta yhtä mahdotonta hänen oli olla pöyhistelemättä sen johdosta, että loordi kosiskeli hänen lastaan.
»Margaret selittää, ettei hän mene avioliittoon kenenkään kanssa vielä vuosikausiin.»
»Rotannaamainen — tarkoitan: sisar kannattaa sitä liittoa koko sydämestään. Enkä moitikaan häntä siitä hänen kannaltaan katsoen. Hänen olisi kylläkin sopivaa saada rikas, nuori käly talutusnuoraansa. Ilkeä tyttö — tuo neiti Oddley.»
»No, enpä tiedä, setä», virkkoi Violet empien. (Hän kammosi aina suorasukaista arvostelua). »En antaisi Cynthialle sellaista nimitystä.»
»Minä antaisin. Nimittäisin häntä ja kaikkia hänen kaltaisiaan osaksi siitä turmiosta, jonka kynsiin nykyajan nuoret ovat joutumassa. En ole puhunut heistä paljoa koko täälläoloni aikana, mutta —» Silmäillen Violetia vaivihkaa hän lausui minulle: »Suoraan sanoen, he huolestuttavat minua.»
Tartuin puheeseen. »Miten niin, herra Lloyd? Käytöskö?»
»Ei. Se lienee hieman huononlaista nykyisin, mutta siitä en välitä — enkä siitäkään, että julkeasti puhuttelevat isäänsä ja äitiänsä ristimänimeltä. Terveellinen vastapaino niille ajoille, jolloin lapset sanoivat vanhemmilleen »sir» ja »madam» ja vanhemmat pieksivät lapsensa hupeloiksi tai raajarikoiksi! Se ei häiritse untani rahtuakaan. Menköön seurueen nuorin istumaan pehmeimpään tuoliin, sekoittakoon hän wiskyä ja soodaa ja tarttukoon lupaa kysymättä puhelimeen vieraassa paikassa. Se on makuasia. Ei ydinkohta.»
»Ydinkohta», huomautin minä, »on siveellinen puoli —»
»Eikä ole; minä annan palttua nykyajan moraalille. Olen samanlainen kuin kuningas Kaarle toinen, järkimies, joka 'ei koskaan sekaantunut puhumaan naisten sielusta'. Minua ei vaivaa se, että nuoret vesat punastumatta tuomitsevat avioliiton romahtamaisillaan olevaksi laitokseksi, jolla on elinaikaa enää vain kaksi miespolvea. Kenties pienoiset ovat oikeassa. Minä en ole sitä näkemässä. Ehkä on varsin totta, että eilispäiväinen 'hyve' on 'sekava käsite' tänään ja kenties 'rikos' huomenna. Se on puolittain suukopua. Ja vaikka ei niin olisikaan, niin sen puolen asiasta jätän silleen. Mutta kuulkaahan» herra Lloydin älykkäillä, ruskeilla kasvoilla oli tiukan päättävä ilme — »minua huolestaa heidän ruumiillinen tilansa».
Sopessaan istuva rouva Verity näytti tuskaiselta.
»Ja sielullinen? Niinpä niin. Kukaties he käyttävät aivojaan monenlaisiin tarkoituksiin. En välitä siitä, etteivät he kävele, eivät lue
— vaikka ne molemmat olivatkin mielipuuhiani ollessani nuori», jatkoi Tom-setä. »Tämä joukkue ei milloinkaan suuntaa silmiään klassillisiin teoksiin eikä laske jalkojaan maahan. Mitäpä siitä? Minkä tähden heidän pitäisi? Ruumiinharjoitusta he saavat tanssista. Miksi heidän pitäisi kävellä minnekään, kun he muulla tavoin pääsevät perille kymmenennessä osassa siitä ajasta? Minkä tähden lukea, kun heidän ei tarvitse pilata näköään tirkistelemällä painettua sanaa? Ei mikään sellainen, mitä ikinä on kirjoitettu kirjoihin, vastaa sitä, mitä he voivat katsella omin silmin. Mutta käyttävätkö he silmiään? Katselevatko he maisemia — tahi toisiansa — vähääkään nauttien? Tekeekö Margaret niin? (Ei suinkaan.) Nämä nuorukaiset voisivat olla pataljoona neekeripalvelijoita tai espanjalaisia kääpiöitä, joiden on nöyrinä odotettava käskyjä ja toteltava, sikäli kuin hän tietää. En
nurise, se on vain ohimenevää. Mutta kuulkaahan» — nyt hän puhui perin tuimasti — »silloin nurisen, jos se merkitsee jatkuvaa hervottoman kyvyttömyyden tilaa. Ruumiit — niistä minä olen huolissani.»
»Itse asiassa, setä —» sanoi Violet epäröiden. Hänen kaltaisensa Victorian ajan loppupuolen naiset käyttivät aina sanaa »vartalo» »ruumis» -sanan sijasta.
Setä jatkoi: »Voima ja kauneus — mistä niiden pitäisi olla löydettävissä? Kasvavan polven nuorissa ruumiissa, joiden pitäisi olla terveen sielun ja puhtaan luonteen asumuksia. Niissä me näemme kansakuntamme toivon. Jotkut näistä vekaroista eivät vastaa luottamustamme. Mitä heille on tehtävä?»
»Ei voida 'tehdä' mitään nykyajan nuorille», sekaannuin minä puheeseen. »Kun te olitte nuori, kykenikö kukaan vanhempi tekemään mitään teille, herra Lloyd? Minulle ei mahdettu mitään, kun koetettiin. En senvuoksi odota sen parempaa, kun nyt on minun vuoroni tarkkailla nuorisoa.»
»Nyt on enemmän tarkkailtavaa, hyvä rouva, kuin teidän tyttöaikananne.»
»No-o?»
»Enemmän liikuntatilaa», väitti hän. »Nuoret voivat nyt helpommin ja nopeammin tuhota itsensä. Yökerhot, näyttelyt, juomat, ylellisyystavarat, kiitäminen uusimallisilla, miljoona-Robot-voimaisilla autoilla… kaikki mainiota — jos he vain oppisivat sitä käyttämään. He käyttävät kaikkea sitä väärin. He eivät jaksa oppia, mihin on pysähdyttävä.»
»Se johtuu siitä, että he ovat kaikki niin nuoria, nämä Margaretin ystävät», vetosi Violet. »Vanhin heistä ei ole neljääkolmatta.»
»Eikä heidän, herra Lloyd, voida odottaa harkitsevan asioita, kuten me kykenemme —»
»Tarkoitatteko, että me olemme vanhoja kolloja? Myönnetään. Mutta» — hän kääntyi minuun puoleeni — »jos pantaisiin toimeen kävely-, uinti- tai kestävyyskilpailu, joissa elämänilo ja elinvoima joutuisivat koetukselle, niin kenen kanssa tuonnottain 'Ritzissä' olleista nuorukaisista ette uskaltaisi käydä kilpasille?»
Mietin. »Kenties olette oikeassa. Tässäkin iässä — olisin valmis! Niin, olisin valmis kilpasille kenen hyvänsä Cynthia Oddleyn seurapiiriin kuuluvan tytön kanssa.»
»No niin; voitteko kuvitella Cynthiaa, Margaretia ja kumppaneita keski-ikäisinä? Voitteko kuvitella heitä» — hän lausui vapaan ivamukaelman —
»Neljissäkymmenissä mitä, ykskään aikaan saa, kun kolmas kymmen alussaan ja heitä painostaa?»
Sanon sen teille. He suorittavat Englannin hermolääkärien ja hoitoloiden kulut ja voitot —»
»No, älkäähän sentään!» vastustin. »Ette saa pitää toimetonta, hemmoteltua vähemmistöä koko kansan nuorison edustajana.»
»Totta kyllä. Mutta kun omaa lihaani ja vertani oleva lapsi turmeltuu tuossa pienessä, ylellisyydessä elävässä luokassa, joka määrää tahdin muille… Olen huolissani nuoresta sukulaisestani. Violet!» —Margaretin äiti oli enemmän kuin surkean näköinen
