Language in Complexity: The Emerging Meaning 1st Edition Francesco La Mantia Visit to download the full and correct content document: https://textbookfull.com/product/language-in-complexity-the-emerging-meaning-1st-ed ition-francesco-la-mantia/
More products digital (pdf, epub, mobi) instant download maybe you interests ...
Language and Meaning 1st Edition Betty J. Birner
https://textbookfull.com/product/language-and-meaning-1stedition-betty-j-birner/
Complexity Applications in Language and Communication Sciences Àngels Massip-Bonet
https://textbookfull.com/product/complexity-applications-inlanguage-and-communication-sciences-angels-massip-bonet/
Meaning in Linguistic Interaction: Semantics, Metasemantics, Philosophy of Language 1st Edition Kasia M. Jaszczolt
https://textbookfull.com/product/meaning-in-linguisticinteraction-semantics-metasemantics-philosophy-of-language-1stedition-kasia-m-jaszczolt/
Emerging Hispanicized English in the Nuevo New South: Language Variation in a Triethnic Community 1st Edition Erin Callahan
https://textbookfull.com/product/emerging-hispanicized-englishin-the-nuevo-new-south-language-variation-in-a-triethniccommunity-1st-edition-erin-callahan/
Embeddings in Natural Language Processing Theory and Advances in Vector Representations of Meaning 1st Edition
Mohammad Taher Pilehvar
https://textbookfull.com/product/embeddings-in-natural-languageprocessing-theory-and-advances-in-vector-representations-ofmeaning-1st-edition-mohammad-taher-pilehvar/
Meaning and Truth in African Philosophy Doing African Philosophy with Language Grivas Muchineripi Kayange
https://textbookfull.com/product/meaning-and-truth-in-africanphilosophy-doing-african-philosophy-with-language-grivasmuchineripi-kayange/
Elements of Formal Semantics An Introduction to the Mathematical Theory of Meaning in Natural Language Yoad Winter
https://textbookfull.com/product/elements-of-formal-semantics-anintroduction-to-the-mathematical-theory-of-meaning-in-naturallanguage-yoad-winter/
The Science of Meaning: Essays on the Metatheory of Natural Language Semantics First Edition Derek Ball
https://textbookfull.com/product/the-science-of-meaning-essayson-the-metatheory-of-natural-language-semantics-first-editionderek-ball/
The Grammar Book: Form, Meaning, and Use for English Language Teachers Diane Larsen-Freeman
https://textbookfull.com/product/the-grammar-book-form-meaningand-use-for-english-language-teachers-diane-larsen-freeman/
Lecture Notes in Morphogenesis Series Editor: Alessandro Sarti
Francesco La Mantia
Ignazio Licata
Pietro Perconti Editors
Language in Complexity The Emerging Meaning LectureNotesinMorphogenesis Serieseditor
AlessandroSarti,CAMSCenterforMathematics,CNRS-EHESS,Paris,France e-mail:alessandro.sarti@ehess.fr
Moreinformationaboutthisseriesathttp://www.springer.com/series/11247
FrancescoLaMantia • IgnazioLicata PietroPerconti Editors
LanguageinComplexity TheEmergingMeaning Editors FrancescoLaMantia
DipartimentodiScienzeUmanistiche Università diPalermo
Palermo Italy
IgnazioLicata
InstituteforScientificMethodologyISEM c/oCNR
Palermo Italy
PietroPerconti
DipartimentodiScienzeCognitive Università diMessina Messina Italy
ISSN2195-1934ISSN2195-1942(electronic)
LectureNotesinMorphogenesis
ISBN978-3-319-29481-0ISBN978-3-319-29483-4(eBook) DOI10.1007/978-3-319-29483-4
LibraryofCongressControlNumber:2016940898
© SpringerInternationalPublishingSwitzerland2017
Thisworkissubjecttocopyright.AllrightsarereservedbythePublisher,whetherthewholeorpart ofthematerialisconcerned,specificallytherightsoftranslation,reprinting,reuseofillustrations, recitation,broadcasting,reproductiononmicrofilmsorinanyotherphysicalway,andtransmission orinformationstorageandretrieval,electronicadaptation,computersoftware,orbysimilarordissimilar methodologynowknownorhereafterdeveloped.
Theuseofgeneraldescriptivenames,registerednames,trademarks,servicemarks,etc.inthis publicationdoesnotimply,evenintheabsenceofaspecificstatement,thatsuchnamesareexemptfrom therelevantprotectivelawsandregulationsandthereforefreeforgeneraluse.
Thepublisher,theauthorsandtheeditorsaresafetoassumethattheadviceandinformationinthis bookarebelievedtobetrueandaccurateatthedateofpublication.Neitherthepublishernorthe authorsortheeditorsgiveawarranty,expressorimplied,withrespecttothematerialcontainedhereinor foranyerrorsoromissionsthatmayhavebeenmade.
Printedonacid-freepaper
ThisSpringerimprintispublishedbySpringerNature TheregisteredcompanyisSpringerInternationalPublishingAGSwitzerland
PartIComplexityandLinguisticTheory:EpistemologicalQuestions
1TheGameofComplexityandLinguisticTheorization ..........3 DavidPiotrowskiandY.-M.Visetti
2ContinuityintheInteractionsBetweenLinguisticUnits .........29 GillesCol,RossanaDeAngelisandThierryPoibeau
3ModelingLanguageChange:ThePitfall ofGrammaticalization .................................49 QuentinFeltgen,BenjaminFagardandJean-PierreNadal
4TheCaseforCognitivePlausibility ........................73 PietroPerconti
PartIIComplexity,SemioticsandEnunciationTheory
5SystemandStructure.SemioticsasEncyclopaedic TheoryofComplexity .................................83 ClaudioPaolucci
6HjelmslevandtheStrati ficationofSignsandLanguage. TheMorphodynamicalApproachestoSemioticComplexity ......99 AntoninoBondì
7FromTopologytoQuasi-Topology.TheComplexity oftheNotionalDomain ................................119 FrancescoLaMantia
PartIIILinguisticComplexity:Physics,Computation andBiology
8FiatLuxVersusFiatLumen:QuantumEffectsinLinguistic Operations ..........................................143 FortunatoTitoArecchi
Introduction PreliminaryQuestions Thebookdealswithdevotedtothreekeyquestionsconcerningtherelationship betweencomplexityandnaturallanguage.Briefly,suchquestionsare:
(a)Whatkindofcomplexityfornaturallanguage?
(b)Whichtheoryoflanguageintheperspectiveofcomplexity?
(c)Whatsortsofmethodsandmodelsintheanalysisoftheobservedphenomena?
Alltheessaysinthisvolumeshowthereferencetocomplexityasaconstant element.However,theuseofthesingularmaynotbeentirelyappropriate.Letus seethereasonwhy.
WhatDoes “Complexity” Mean? Intheperiodbetweentheendofthe1960sandthebeginningofthenewcentury, theword “complexity” wasusedtomeanavarietyofresearchprogramsaimedat differentpurposes,domainsofinvestigation,andexplanatorystrategies;suchas qualitativetheoryofdynamicalsystems,fractalgeometry,physicsofemergent processes,andcellularautomata,tonameafew.Aslightlydeeperanalysisonthis fleetingsketchwouldalsoshowthat,ineachoftheabove-mentioned fi elds,the internaldistinctionsoperatingwithinthekey-conceptsareresponsableforsuchbig andsignificantdifferences.Theconceptofemergenceoffers,inthissense,an exemplarycase:itwasintroducedtomanage novelty and unpredictability,which arepeculiaroftheso-called «systemicproperties»,butitwaslaterarticulatedin severalotherdirections.Inparticular,wehavetomention computational emergence toindicatethosetypesofunpredictabilityproducedbyanimperfectknowledge oftheinitialconditionsofagivensystem butpreciselyforthisreason «tameable»,i.e.compatiblewiththe «possibilitytocomputestepbystep» byagiven
model thedynamicsofthesystem.Instead,therehasbeentalkof observational (or intrinsic)emergencetoindicatethosetypesofunpredictabilitythat farfrom being «tameable » inthespecifiedsense involvea «deviation» betweentheactual behaviorofthesystemandtheonedescribedbytheadoptedmodel.Notonlythat: thetwoformsofemergences(forwhich,seeBaasandEmmeche1997;Licata2005, 2008)admitalargevarietyofintermediatecases.Amongotherthings,acertain ambiguityintheterminologyhasincreasedthemisunderstandingsthatalready proliferatedaroundtheconcept.Thussomeauthors,suchasLichtenstein(2014), haveused «computationalemergence» todenotethepatternsofinteractionthatare examinedinthecontextofArtifi cialLife,whileothers,asCariani(1992),usedthe expression «emergence-relative-to-a-model»,insteadof «observationalemergence».Inotherwords,thisparticularcase(andmanyothers,whichwedonot discusshere)clearlyshowsthat “complexity” referstoanetworkofplurivocaland strati fiedconcepts(suchastheoneofemergence).That’swhysomecanthinkthat theuseofthesingular “complexity” isnotonlyinappropriate,butalsoincautiousin epistemologicalterms.
Howtojustifyourchoicetoputthesingularnameinthetitle?Webelievethatit ispossibletorespondbyadvancingtworeasons:theformerbelongstothe semiseculardebatearoundtherepertoireofconceptsthathasbeenmadeavailable bytheabove-mentioneddisciplinesandthelatter,oncontrary,belongstothedebate thatthisbookwouldlike,toacertainextent,toinaugurate.Letusstartfromthe fi rst one.
VarietiesofComplexity Accordingtothescholarsindynamicalsystems,fractals,cellularautomata,etc.,the word “complexity” representsaconvenientumbrellaterm.Thechoiceofthesingularis firstlyjusti fiedprimarilybyapracticalreason:theabilitytoevokesyntheticallyapluralityofdifferentresearchprogramsandwellindividuatedonthe theoreticallevel.Butthereismore:thischoicenotonlyistheoutcomeofa conventionalagreementamongthemembersofoneormorescientificcommunities, butalsotheresultofacarefulreflectiononthenetworkofdeep(andoftenunexpected)affinitiesthatconnectthedisciplinesandtheinvolvedconcepts.
Justconsidersomefewcases,itisworthrememberingthatalargeportionof fractalgeometryisanintegralpartofthequalitativetheoryofdynamicalsystems: thestatesofstabilityofcertainclassesofsystemsareinstantiatedfromregions ofthespaceofthephasesthathavefractaldimension andwhicharecalled «strangeattractors» (or «fractalattractors» tout-court).Inaddition,signifi cantparts ofthequalitativetheoryofdynamicsystemsoccupyintheirturnaleadingrolein theformalapparatusofthephysicsoftheemergentprocesses:somepeculiar propertiesoftheattractors ofalltheattractors,eitherstrangeorclassical are fundamentaltodescribe/modelemergentphenomena.Amongthese,thepropertyof structuralstability(Thom1972;Stewart1993;Devaney1996)thatcaptures,onthe
mathematicalside,the «robustness» ofthesephenomena,i.e.,theirresistance(or «relativeinsensitivity»)tolocalfactorsofperturbation(Emmecheetal.2000).In theend,thetheoryofthecellularautomatacrosses,ondifferentplanes,each ofthesedisciplines:itisabranchofthedynamicsystemstheory(sincethecellular automataarespecialcasesof discretedynamicalsystems);arecentchapteroffractal geometry(sincethepatternsofinteractiongeneratedbycellularautomatahave fractalproperties,asself-similarity);andanessentialtooltosimulateemergent collectivebehaviors(sincethecellularautomataarecomposedof myopic interactingalgorithms).Onthebasisofthisrapidreconnaissance,which,ofcourse,has noclaimtocompleteness,youcanthenbetterappreciatethevalueoftheinitial proposal:weuse “complexity” (singular)notonly(andnotsomuch)toadhereto terminologicalchoicesofacertainscientifi ccommunity,butalso(andespecially) tohighlightthepresenceofadensenetworkoflinksbetweensomerelevantportionsofthemathematicsofthetwentiethandthetwenty-fi rstcenturiesthathave neverceasedtointeractandinterface.Basedonthisobservation,thestepthatleads ustoexposethesecondreasonisveryshort.
ComplexityinLinguistics Oneofthemainpurposesofthisworkistoexaminetheimpactofsometypesof mathematicsondisciplinesrelatedtothesciencesofnaturallanguage:inthe fi rst place,theoreticallinguistics,butalsosemiotics,thediscourseanalysisandthevast spectrumofworks,locatedhalfwaybetweenlogicandphilosophyoflanguage, whichhaveastheirobjecttheoreticalproblemsofcapitalimportance,suchasthe statuteofthecompositionalityandlexicalpolysemy.Inthesetheoreticalcontexts, thereferenceto “complexity” isequivalenttodefining,withashortmarginof uncertainty,theidentityoftheseparticulartypesandtheirroleintheareasmentionedabove.Theuseofthesingularnumberhasatwofoldstrategicvalueforus: notonlyisitincontinuitywiththeidea,stronglysharedbywhoherewritethatthe mathematics,wedealwith,makesupan archipelago offormalinterconnected entities.Butaboveall,itisconsistentwiththepurposeofidentifyingamathematicaluniversethat,eveninthevarietyofitsaspects,haspeculiarandrather homogeneousfeatures,andwhoserepercussionsintheanalysisofnaturallanguage constituteauniqueeventintermsofepistemologyofmodelsand,moreparticularly,ofthe naturalization ofmeaning(seeatleast,Petitotetal.1999).Tojustify thisuniqueness,wehave,torecall,throughabriefoverview,somecrucialmoments inthehistoryofideasandlinguistictheories,withparticularattentiontotherelationshipestablishedinthelast60yearsbetweentheoreticallinguisticsand mathematics.
Background:ComputationalGrammarsandGenerativity TheChomskyanprojectofthefoundationofatheoryofcomputationalgrammars (seeatleast,Chomsky1957;Greibach1978)isoneofthemainepicenters.Bornas anoffshootofHarrisianmathematicallinguistics(seeatleast,Harris1951),from whichhoweveritsoonsignificantlydifferentiated(seeTomalin2006,110–111),it importedlargeslicesofdiscretemathematicsinsomeprivilegeddomains(theoryof computability,graphtheory,portionsofthetheoryofalgebraicstructures,etc.)into linguisticanalysis;essentially:morphologyandsyntax.Themostprofoundresults areatleastthree:
• Theinstitutionofa hierarchy ofabstractcomputingdevices(or «Chomsky’s Hierarchy»),designedtospecify,namely «generate»,certainclassesofformal languagessortedbythegrowing(and/ordescending)generalityoftheir expressivepower.
• Theuseofsuchlanguagesindescribing/modelingofpeculiaraspectsofthe naturallanguageand,inparticular,ofsomelanguages.Forinstance,theuseof «regularlanguages» inthedescriptionofthemorphologyoftheEnglish language.
• Theidenti ficationofthepeculiargenerativityofthehistorical-naturallanguages withthegenerativityofformallanguagesand(inabroadsense)withthe computationalautomatismsofabstractdevicesdesignedtospecify(«computationalgrammars »)or «recognize» («automata»)theselanguages.
Especiallythislastpointhascausedacomputationalinterpretationoftheconceptofgrammaticalrule(i.e.,thegrammarrulesas «rewritingrules»)1 anda recursiveinterpretationofsyntax(i.e.,syntaxasasystemthatadmitsthepossibility of «unlimited embeddings»).Therefore,theprogramofnaturalizationofthe meaning,arisenattheintersectionbetweenthequalitativetheoryofdynamical systemsandphysicsofemergentprocesses justtomentionthemain nodes ofthe aforesaidaffinitynetwork hasamongitsinitialobjectivesthesettingofaradical critiqueoftheideaoflanguagesubtendedbycomputationalgrammars.Known underthemoredisparatelabels(«Semiophysics»,inThom’slexicon1988and Thom1990; «Morphogenesisofmeaning» or «Physicsofmeaning»,inthe respectivelexiconsofPetitot1985andPetitot1992),ithasindividuatedinthe Chomskyannotionofgenerativity,oneofitsprincipalpolemicaltargets.The syntheticexpositionsofthemainstagesofthisattackallowyoutotrace,inour opinion,certainfeaturesofthescientificundertakingthathasinspired(evenin disagreement)thegeneraltrendsofsomeofthemostrepresentativeworksofthis program.
1Foracriticalreconstructionofthiscrucialphase,seeamongothers,Auroux(2009,pp.46–47).
CritiqueoftheGenerativistReason:ThomandPetitot ’ s Semiophysics ThomandPetitot’s Semiophysics (or Physicsofmeaning)promotesaradicalcritiqueoftheideaoflanguagesubtendedbytheChomskyancomputationalgrammarsthroughtherevisionofsomefundamentaltheoreticalinstances.Thesecond oneinvolvesatleastthreestages:
(a)Focusingontheirreduciblypeculiarcharacterofthegenerativityof historical-naturallanguages(Thom1979;Petitot1982,1985;Bathelemyetal. 1996);
(b)Identifyinga «limitedrecursion» operatinginthesyntaxofhistorical-natural languages(Petitot1982,1985;Barthelemyetal.1996).
(c)Individuatingtheempiricalcharacteristicsofthe «linguisticdatum» orits «phenomenology» (Petitot1982,39)andexpellingtherecursionfromthe repertoireofformalinvariantsattributedtothesesyntaxes(Petitot1982; Barthelemyetal.1996).
LimitedRecursionandNaturalizationoftheMeaning Briefly,thesearethestartingpointsofthemainprogram.Itisdifficulttoestablish itstheoreticalvalue.Infact,thesearecriticalobservationwhichconcernaprecise historicalmomentoftheChomskyanism i.e.,thetwenty-yearperiodbetweenthe endofthe1950sandtheendofthe1970s.Locatedinalongperiodoftime that includessubsequentrevisionsofthe Chomskyangenerativism (then minimalism) andtheobjectionstothisfromtheoutside(i.e.,fromparadigmsasthe connectionism 2 and neo-connectionism3)andfromtheinside(i.e.,fromheterodoxiesmore orlessmarkedasthe biolinguisticsbasedonepigenesis4);theyappearratherdated orgeneric.Inaddition,ifoneonlyconsidersthethirdpoint,theseobservations seemtobedefi nitelycontroversial:themostrecentandhotdiscussionsaboutthe statusofuniversallinguistics(Christiansenetal.2010)includetherecursion betweenthespecies-speci ficformalpropertiesofthehumanlanguagefaculty,while thediscoveryofhistorical-naturallanguagesdifferentfromrecursiveconstraint (Everett2005;Everett2009)hasbeengreatlyreducedinthecontextofsubsequent works(Bickerton2009and,inadifferentperspective,Zwart2011).Indeed,there arereasonstobelievethattheprogramofnaturalizationofmeaningstartedby ThomandPetitothasrestedsinceitsverybeginningonveryfragilefoundations.
2Elmanetal.(1996).
3ChristiansenandMcDonald(2009).
4LongaandLorenzo(2003),Longa(2008),BoeckxandLonga(2011).
However,thingsarenotpreciselyinthisway.Indeed,inthecontextofhistorical reconstructionoftheproblem,wecansaythattheyareexactlyintheoppositeway. Forinstance,ifinlinguisticsthereferencetoalimitedrecursionmayseemalmost obviouslygranted(Christiansen1992;ChristiansenandChater1999;Foliaetal. 2011),itshouldbenotforgotten,however,thatitistheresultofaslowand complicatedprocessofconceptualtransformation.Inthedomainofcomputational grammars and,moregenerally,inthewhole fi eldofactionofChomsky’s reflection thepossibilityofalimitedrecursionisacceptedonlyasaby-productof neurophysiologicalconstraints(suchasthe «finiteamountofmemory»)that operateonthemechanismsofproduction/understandingofthespeaker.The semiophysicsaimsdirectlyattheheartofthistheoryinordertoreverse,soto speak,theepistemologicalperspectivefromwhichithadoriginated.Thereversal consistsinasubstantialrequalifi cationoftheobservedempiricallimitations:the neurophysiologicalconstraints(or execution bonds)assumethestatusofa «critical regularity»,i.e.,oflinguisticexperiencesthatdenysystematicallythehypothesisof anidealsyntax(or competence)compatiblewiththepossibilityofunlimited embeddings whichnobodyhaseverobserved!(SeeVictorri1997).Inthecontextof thisrequali fication,limitedrecursionisthepeculiarmanifestationformofsuch regularity.Itacquirestheroleof «observable»,i.e.,alinguisticphenomenonthat, farfrombeingindexedundertheheadingofnegligibledifferences requiresan explanationaswellasaformalandappropriateanalysis:
C’estunpiètresubterfugequederejeter commelefaitChomsky la responsabilit é desinadéquationsdumodèleformelsurl’incapacité d’une «performance»à assumerlescapacitésgénérativesd’uneinfatigable «competence».[ ] C’estl’autolimitationdescapacitésgénérativesdelasyntaxequidemande explication. 5
Thepoint(a),fromwhichthemainconsequencesoutlinedin(b)and(c)derive, offers,ifexaminedindetail,agoodgroundfortherequiredexplanations.
RethinkingtheGenerativityofLanguagesfromtheUse Thegenerativityofnaturallanguagesisdissimilarfromgenerativityofformal languagesinthesensethattheassemblyofelementaryunitsinmoreextended compositeunits(peculiaroperationofanysyntacticalcombination)exhibits,inthe twocases,deepdifferences.Themoststridentdifference,accordingtoThomand Petitot,affectsthesphereofthemeaning or,withterminologyorientedtothe pragmatic, «thesphereoftheuse».Thecombinatorialsyntacticstructureofnatural languagesprovidescompositionruleswhichare “sensitive” totheactualusesofthe producedexpressions.Theiterationoftheserulesisthusboundtotheempirical limitationsofspeakersand(inacomplementaryway)totheconditionsof 5Thom(1980,p.164).Myitalics.
intelligibility(oracceptability)determinedbydiscoursesituations.Onthecontrary, thecombinatorialsyntacticstructureofformallanguagesarebasedoncomposition rules(concatenationandderivation)thatoperateinabstractmode,i.e., «independentlyfrom» theempiricallimitationsofspeakers.Therefore,thelattermodelof generativitydiffersradicallyfromtheformer.Itsimportationinthelinguistic fieldis notonlyinappropriate becauseitcancelssubstantialandirrepressiblediversities butespeciallyunrealisticbecauseitdeterminesadetachmentbetweentheplane ofthesyntaxandtheplaneofthesemantics(orpragmatics)which findsno empiricalcorrespondence.Inanaturallanguagethatinvolvesascombinatorial syntacticstructure,asetofiterablecompositionrulesindependentlyfromexecution constraintsproducesinfactcomplexexpressionsofinfinitelength,i.e.,phrases withanunlimitednumberofembeddedsubordinates andthereforeunusable and/orincomprehensible!So: […]leslinguistes “formalistes ” sesontefforcésd’axiomatiserlagrammaireetla syntaxe.Là,ilsontdégagé uncertainnombredeprocessusformels,lesgrammaires générativesettransformationnelles,dontlavalidité,surlepland’unedescription formelledesphraseseffectivementprésentesdanslecorpus nepeut êtreniée. Mais,sil’onsystématisecesprocessusformelsenuneaxiomatiquedonton poursuitaveuglémentlacomplétionformelle,onnetardepas à construiredes phrasesd’unetellelongueuretd’unetellecomplexité qu ’ellesenperdenttoute intelligibilité 6
Moreprecisely:
L’écoledesgrammariensgénérativistesacrupouvoirdouerlasyntaxedepropriétés générativesindéfinies,c’est à dire,permettre à lagrammaired’engendrerdes phrasescomportantuneinfinité desubordonnéesemboîtées. C’estlà,inutiledele dire,unepure fiction,latrèsconcreteperformancevientfreinerl’élangénératifde lacompétence,ensortequeceprocédésitératifss’ arrêtenteux-mêmesauboutde quelquesopérations(quatreoucinqu,auplus). 7
Onthebasisoftheseinsights, «theauto-limitationofgenerativecapacityofthe syntax» isexplainedinreferencetotheconditionsofactualintelligibility(i.e.,use andunderstanding)thatanyproducedformmustmeetinordertocirculatein discoursesituations: «à vouloirmaintenirdanslalangueunegénérativité sansfrein, l’expressionformelleperdtoutcontactavecsonsignifié,enfait,perdtoutsens». 8 Thereferencetoalimitedrecursion(b)andtheeliminationoftherecursion(inthe senseofan infinite recursion9)fromtherepertoryoftheformalinvariantsattributed tonaturallanguages(c)arebothstrategicmovesthatbelongtotheorderofideas justoutlined.
6Thom(1970,p.13).Myitalics.
7Thom(1980,p.294).Myitalics. 8Ibidemp.292. 9Cf.Petitot(1979).
OscillationsandGaps ThesearetheresultsthatThomandPetitotachieved.Therecenthistoryof reflectionselaboratedwithinthesemiophysics(ortheworksitinspired)confi rms theChomskyangenerativitymodelinitsroleofprivilegedpolemicaltarget.The conceptofrecursionhashenceremainedatthecenterofsuccessivecontroversies havingallthesameproblematicpoint:thesketchofarealisticcritiqueoftheideaof languagesuggestedbycomputationalgrammarsand,inabroadsense,bythe Chomskyanapproach(seeatleast,Wildgen2009).However,therehavebeen dissonantvoicesinthe «chorus»,asVictorri(2005,2007),whichhavecontributed toapartialrehabilitationifnotoftheChomskyanundertaking respecttowhicha verystronggeneraldissentstillremains atleastoftherecursion.Thepartial recoveryoftheconceptbeganfromsyntacticphenomenaofsyntacticsubordination.Inthiscontext,therecursionwaspresentedasacomputationaldeviceofthe facultyoflanguagethatensuresanontrivialpropertyforplanningthegrammar ofthediscourse,namelytheembeddingofsentences: […][…]larécursivité joueunrôlefondamentaldanslacomplexité des énoncés. C’estlarécursivit é quiest à l’oeuvrequandonenchâsseunepropositiondansune autre,qui,elle-mêmepeutdéjàêtreenchâssée,etainsidesuite,sansqu’ilyaitde limiteaunombredesfoisquel’onpeutréitérercetteopération.10
However,elsewhere,theattenuationofpioneeringcriticismofThomandPetitot seemstocoexistwithacautiousskepticismthatstronglyrepeatstheideaofa limitedrecursion.Paradoxically,thephenomenonofsyntacticsubordination appearsinthediscussedstudiestojustifytherejectionofanunlimitedrecursion:
Maiscen’estpaspourautantforcémentlemécanismederécursivité infini, à l’oeuvre à touslesniveauxdel’organisationsyntaxique,postulé parlagrammaire générativechomskyenne.Enfait,onpeutsepasserdelarécursivit é chomskyenne pourletraitementdessyntagmesnominauxetprépositionnels,pourl’organisation actancielle,etc.,et,deplus,là où cemécanismeestvraimentnécessaire,c’est-à-dire pourl’enchâssementd’uneproposition à l’intérieurd’uneautre,lenombrede niveauxhiérarchiques à traiterdemanièrerécursiveesttoujourstrèsfaible.11
Thejustificationforthisrejectionisanimportantevidencethatconfirmsthe generaltrendsofawholeresearchprogram.Therefore,despitesomesignsofpartial rapprochement,thedistancebetweenthetwoprograms,thoughinthewidevariety (sometimesinde finite)ofpositionstakenbyindividualauthors,remainsdeep.
10Victorri(2005,p.12).
11Victorri(2009,p.55).
SyntaxinSemiophysics Behindthisgap,thereis,inouropinion,aprofoundreasonthatdealswiththestatus ofthesyntax and,moregenerally,withtherelationshipbetweensyntax, semantics,andpragmatics.Accordingtotheauthorsinspiredbytheprogramof naturalizationofmeaningstartedby Semiophysics,thereisnosolutionofcontinuity betweenthesethreekeyaspectsofthenaturallanguage:syntax,semantics,and pragmaticsareinseparablelevelsoforganization.Thereferencetolimitedrecursion (anditsrehabilitationintermsofpeculiarregularityofthelinguisticexperience) clari fiestheshapeofthisbond:thenumberofembeddingsfoundincomplex expressionsofagivenlanguageislimited and,indeed,reducibletoafewlevelsof «depth» sincethecombinatorialsyntaxofnaturallanguagesareconstrainedby theactualconditionsofintelligibility(i.e.,theuseandunderstanding)thatevery expressionmustmeetinordertocirculatewithinrealorimaginarydiscoursesituations.Therecursionofnaturallanguagesisthereforelimitedbecauseitisa propertyofsyntax «usagebased» or,asPetitotsuggests(1985:131): «une récursivit éà courteportéerendslasémantique inseparable delasyntaxe». 12 Startingfromthisobservation,whichhasbecomeinrecentyearsthetheoretical cornerstoneofinnovativeapproachesfundamentaltothestudyofthelinguistic recursion,includingtheso-calledusage-basedapproaches(seeatleast,Christiansen andMcDonald2009),thestudiesinspiredbysemiophysicshavedevelopedavision oftherelationshipbetweensyntaxandsemanticsthatpresentstwocomplementary elementsofradicalnovelty:
1.Thesemanticsas «organizingcentre» ofthesyntax,i.e.,asits «principleof implicitproduction» andnotasits «interpretation»;
2.Thesyntaxas «result» ofthesemantics,i.e.,asa «by-productoftheconstruction ofmeaning» 13 (i.e.,asemanticsthatis «inseparable» frompragmaticfactors) andnotasa «guide» /«startingpoint» oftheinterpretation(or «attributionof content»).
ThetwohypotheseshaveconsiderablyreducedtheChomskyanprincipleof autonomyofthesyntax anditsmoresophisticatedversionsthatprovidethe possibilityof «levelsofinterface » betweensyntaxandsemantics(seeatleast, Partee2014).Infact,thematterisnotto «map» acomponentintheother(see., amongothers,Legendreetal.2001),i.e.,toestablishacollectionoforiented assignmentsfromsyntaxtosemantics(i.e.,thesemanticsas «interpretation» ofthe syntax)orfromsemanticstosyntax(i.e.,thesyntaxasa «guide» ofthesemantical interpretation),buttointerprettheconfigurationsofformsexchangedbetweenthe interlocutorsasstructuresgovernedby «constraints» thatemergefromglobal interactions(ordynamics) finelydistributedbetweenthesemanticendowmentsof eachlocalformandthatinstantiate,atcertainlevelsofdescription,thetopologiesof
12Italicsinthetext. 13Victorri(2000,p.17).
complexattractorswhichinturncandecompose(or «parcelthemselvesout»)in manyother «sub-attractors » oneforeachformorconstituent.AsPetitotstated (1985,148): «[ ]onconsidéreraqu’unephraseestunsigni fié global décrit[ ] parlatopologied’unattracteurcomplexed’unedynamique[ ]supposée à titre purementimplicite.[ ]Ladescriptionstructuraledelaphrase[ ]exprimele processusdeproduction à traverslequelcetattracteur cemorcelle […]en sous-attracteursparuneattributionlexicalelesconstituantsimmédiats». 14
SignificantIntersections:GrammarsandCognitiveSemantics However,thedecreaseoftheautonomyofthesyntax,acommontraitgenerativism butalsotoagoodpartoftheclassicalcognitivescience,isnottheexclusive prerogativeofSemiophysics.Inthe firsthalfofthe1990s,numerousresearch programs,ascognitivegrammar(seeatleast,Langacker1994)andcognitive semantics(seeatleast,Talmy2000),havefollowedsimilarpaths.Evenforthese approachestheautonomyofsyntaxhasrepresenteda «myth» todemolish.This causedtheproliferationofworkoriented,ononehand,towardsaperceptual(or experiential) grounding ofthesyntax;ontheotherhand,inthedirectionofa primacyofthesemantics bywhich,ofcourse,theinseparabilityof «grammarand meaning» isjustified.
Furthermore,oneshouldnotoverlooktheimportantexceptionswithinthe minimalistgalaxiesofthelastgeneration.Forinstance,the «SimplerSyntax» (see CulicoverandJackendoff2005)hasproposedamodeloflevelsofinterface betweensyntaxandsemanticsbasedonthefederationprinciplesofcognitive grammarpromotingtheideaofaconstantinteraction(or interplay) «between syntacticphenomenaanddetailsofthelexicalmeaning». 15
Towarda «complex» ScienceoftheNaturalLanguage: theSemiophysics’ Inheritance Nevertheless,beyondthesimilaritiesandthesingleexceptionwhichattestthe presenceofcommonobjectivesandproblems,thetwoprincipalassumptionsof semiophysicsmaintain,inouropinion,asignificantpartoforiginality.Thankstoa usefulcomparisonwiththelinguisticsofenunciation and,inparticular,with AntoineCulioli’sTheoryofPredicativeandEnunciativeOperations(henceforth, TOPE) semiophysicshasmanagedtodrawasetoffundamentaltheoretical
14Petitot1979.Formoreinformation,seeatleastPetitot(1995,2014). 15CulicoverandJackendoff(2005,p.534).
consequencesforsubsequentdevelopmentsofnewresearchprogramsthathave influencedtheinternationalsemioticlanguagedebateinthelastdecade.Weare referringtothecontributionsoftheteamofVictorriandFuchs(1996),Victorri (2004),VisettiandCadiot’sTheoryofSemanticForms,(2001,2006)orcertain morpho-dynamicalandphenomenologicalreadingsoflinguisticstructuralism proposedbyPiotrowski(1997,2009).Differentforpurposesandobjectives,these worksarecurrentlyoneofthemajorepicentersofthestudiesonthenaturallanguageinspiredbythemathematicsofcomplexity.Inparticular,theresearches carriedoutwithintheframeworkoftheseprogramsarecenteredonsomekeyissues ofsemioticreflection.Letuslookatthesebriefly.
ProblemsInspiredbyaComplexScienceoftheNatural Language Theissuesatstakeareessentiallythreeasfollows:
(a1)Statusofthecompositionalitywithparticularreferencetothephenomenaof lexicalpolysemy(VictorriandFuchs1996;Visetti2004a);
(b1)Statusofthelexicalunitswithparticularreferencetotheenunciativeconstructionofmeaning(VictorriandFuchs1996) and,inabroadersense,tothe dialogicalconditionsofemergenceoftherelationshipbetweentheexpression andthecontentplan(or semio-genesis,PiotrowskiandVisetti2014);
(c1)Statusofmathematicswithparticularreferencetothedescriptionof semio-linguisticphenomena(VictorriandFuchs1996;Visetti2004b; PiotrowskiandVisetti2014).
GestaltCompositionality Withreferencetothepoint(a1):theprimaryintuitionofthecompositionalityis adaptedtotheco-textual(andcontextual)changesoflexicalmeaning.Inother words,thelinkbetweenthemeaningofanutteranceandthemeaningofthelexical constituentsiscompositional,but,inthecontextoftheproposedadaptation,is integratedwithalinkthatcertainauthors,asRastier(2001),called «decompositional» andthatreflects,infact,theFregeanPrincipleoftheContext.Basedonthis integration,theenunciativemeaningisdeterminedbylexicalmeaningsinturn determinedbytheenunciativemeaning.Thecircularityofthegenerativemechanismispresentedastheonlyplausibleformofcompositionalitysinceitimplements asystemofreciprocaldeterminations(i.e.,orientedfromthepartstothewholeand fromthewholetotheparts)thatkeepstogethertwophysiologicalcomplementary aspectsofthelanguageactivity:themeaningofanentireutterancerestsonthe meaningofitspartsandthemeaningsofthepartsiscontext-sensitive.Hencethe
ideaofa «Gestaltcompositionality»: «<Itisnecessary>toconsidertheutteranceas a «Gestalt» wheretherelationshipbetweenthewholeandthepartsareabsolutely bidirectional» 16
LexicalPolysemyandSemiogenesis Thepoint(b1)examinesdeeplysomeoftheconsequencesarisingfromtheadoption ofaGestaltistpointofviewonthecompositionality.Thecontributionofferedby thelexicalunitsinthebuildingofenunciativemeaning(orthesemiogenesis)isan «undifferentiatedamountofsignification» subjecttoGestaltcompositionality.Less metaphorically,thecontributionofthesub-enunciativeconstituents(andinparticularofthelexicalunits)maynotbe fi xedbeforetheinteractiveconstraintsofthe enunciationcomeintoplay.Inaddition,sincethebondsareintheformofreciprocaldeterminations «parts-whole/whole-parts »,thecontributionmustbesufficientlyindeterminateor «flexible» toensurethe local emergenceofthelexical contentconsistentwiththeprovisional «meaningunities» whichareproduced. Duringthelast20years,theauthorsengagedinthiskindofanalysishaveproposed todesignatethegeneticmatrixofsuchacontentwithvariousandseverallabels. Someofthemspokeof «semanticpotential» (Victorri1992;VictorriandFuchs 1996) usingaphraseintroducedintheliteraturebyHalliday(1978),butalready presentinthelexiconofthesecondFrenchphenomenology(Ricoeur1975)and thensubsequentlyinsomerecentworksofcognitivesemantics(Allwood2003; Evans2009).Andothersspokeof «schematicforms» (seeColetal.2010) inspiredbythemetalinguisticlexiconofTOPE(Culioli:1986);oreven «motif» (CadiotandVisetti2001) orientinginthedirectionofphenomenologicaltradition (Husserl,Gurwirtch,Merleau-Ponty)orGestalt(Koffka,Köhler,Wertheimer)and inthedirectionofthephilosophyofsymbolicformsofCassirer.Ifyouomitthe varietyofpositionswhichmaybefoundbehindsucharichnessofterminological references,moreoveratsourceofveryproductive «perspectivalconflicts»,youcan findacommongeneralorientationintentonidentifyingaparticularaspectofthe lexicalunits.
Potentialsemantics, schematicforms,or motifs arealltheoreticalconstructs madetocapturetheavailability(orcapacity)oflexicalformstointeractwithother formsandtoproduce(byvirtueoftheseinteractions)the «meaning-unities» (utterances,discursivefragments,etc.)mediatedbysemiogenesis.Hencea «praxeological» conceptionofthelexicalunitsorientedtotheindividuationineachword notsomuch(andnotonly)ofthecarrierofcertainsemanticendowmentsbutofthe activatorofthesemioticprocesses(or «sémiogenies »)peculiartolanguageactivity, includingtheunionoflocalformsin «meaningunities» thatemergeindiscourse situation.
16Victorri(1992,p.242).
LocalModelsandQualitativeMathematicsoftheContinuous Thepoint(c1)isinscribedinthiswidesetofproblems.Fortheresearchprograms, whichhavearisenbetweensemiophysicsandTOPE,theuseofmathematicaltools isjustifiedbyapreciseoverridingobjective andthatistheelaborationofmetalinguisticrepresentationsadheringtotheexaminedlanguagephenomena. Thereforetheanalysisconductedinthisdomainofinvestigationappearsinclose continuitywiththeanalysisofthegenerativistschool.Inparticular,theyconverge, inouropinion,atleastononepoint:the mathematization ofthesemio-linguistic structures.ForbothscholarsofChomskyanorientationandforscholarsof semiophysicsandTOPEtheapplicationofmathematicalconceptstothestudyof linguisticphenomenaisthecondiciosinequanonofthenaturalizationofthe meaning,i.e.,oftheintegrationofmetalinguisticrepresentationsinthevocabulary ofthephysical-naturalsciences.ComparedtothepathtakenbyChomskyanism,the processofmathematizationstartedbytheepigonesofThom,Petitot,andCulioli divergeshowever,radicallyontwofundamentalaspects:
(1)thediversityofnaturallanguages; (2)typesofmathematicsonwhichtobasetheelaborationofmetalinguistic representations.
Concerningthepoint(1),thedetachmentwithChomskyanformulationisclear: theformalapparatusofnaturallanguages farfrombeingreducedtoepiphenomenalvariationsofinternalstatesofthelanguagefaculty(seeatleastChomsky 2000) areconsideredasbearersofpeculiardifferencesthatrequiretheadoptionof appropriatemetalinguistictools,i.e., «sensitive» totheidenti fieddifferences. Therefore,thematterisnottoencodethediversityoflanguagesintermssuchas «parameters» (or «pointsofchoice»)providedbyUniversalGrammar(seeRizzi 1991),buttofabricate «localmodels»,i.e.,computingdevicescapableofdetecting onametalinguisticplanrulesforspecifi clanguages andnotprinciplesgenetically inducedbythefacultyoflanguage(CulioliandDesclés1981;Culioli2002).The differenceissubstantialandhasimportantimplicationsbothonthechoiceofthe objectsofinquiryandonthemethodsadoptedtodefinethem.Forinstance,it involvesanepistemologicalrehabilitationoftheconceptof grammarrule. Accordingtothesupportersoftheminimalistshift,agrammarruleisonlya «taxonomicexpedient» (Chomsky2000),whichisauseful fictionwithinthelimits ofinformaldescriptionsoflinguisticphenomena,butentirelywithouttheoretical valueforthepurposesofrigorousformaldescriptions.Onthecontrary,forthe authorsmentionedabove,grammarruleshavetheoreticaldignityforthefactthat theyarethemainaccesstoconfigurationsofforms(or markers,inthelexiconof TOPE)whicharetraceofunderlyinglanguageoperations(seeCulioli2000; Desclés1990).Thetaskofsimulatingonmetalinguisticplanthe «form» ofthese operationsandoftestingtheintertranslability,i.e.,theabilitytobe «transferred» (outofpossiblevariations)fromamodeltoanotherbelongstothelocalmodels. Thisimpliesanidealofmathematizationofthesemio-linguisticstructuresthat
represents,inrelationtotheChomskyanapproach,a firstnoveltyonthestatus oftheinter-linguisticinvariance:thelanguageinvariantsareneitherabstract characteristicsoftheinitialstateofthelanguagefaculty(or formaluniversals)nor «fixedelementsthatenterinspecialgrammars[languages](or substantiveuniversal )»,butsetsofoperationsextractedfromtheformalstructureofnaturallanguagesandexaminedthroughthemetalinguistic «filter» oflocalmodelsthat attempttoverifytheintertranslability.Butthisisnotall.Thereisatleastanother noveltythatmarksafundamental «gap» betweenthetwoprogramsandaffectsthe typesofmathematicsusedintheconstructionofmetalinguisticrepresentations, whichofcourseleadstothepoint(2).
Iftheprojectoffoundingatheoryofcomputationalgrammars and,more generally,theChomskyanapproach ischaracterizedbytheuseoflargeportions ofthediscretemathematics(seeSect. 2.1),thenthequalitativemathematicsofthe continuum(geometryanddifferentialtopology,anddynamicalsystemstheory,etc.) is,instead,themainreferencepointforthemostoftheworksinspiredbyThom, Petitot,andCulioli.TheyarealreadypresentinthefoundationaltextsofsemiophysicsandTOPE(albeit,inthesecondcase,insmallerproportions)andtheyhave beenappliedmassivelytotheanalysisofthelexicalpolysemyandsemiogenesis.In particular,themainresultsoftheseapplicationsdevelopsomeinsightsonmodeling ofthe context-sensitive aspectsoflexicalmeaninglargelyanticipatedbyPetitot (1985)andCulioli(1986).
Thekeyconcept,roughly,is:themeaningsgeneratedbyalexicalunitinthe enunciativeplanscorrespondtothestatesoflocalequilibriumofasystemchanging intime.Thissystemisgivenbytheinteractionpatternsoftheunits,theco-textual indexes,andthesituationofenunciation.Everymeaninggeneratedthusconstitutes astabilitystateoftheseinteractions,i.e.,astateoflocalequilibriumonwhichthe contextuallyrelevantinterpretationsoftheexaminedunitwillstop.Fromherewe have,theconstructionofmetalinguisticrepresentationsbasedontheconceptual repertoireofqualitativetheoryof(continuum)dynamicalsystems.Inthecontext oftheserepresentations,eachmeaninggeneratedbythelexicalunitisdescribedas the «attractor » ofinterpretationscontextuallyrelevant.Theanalogyispowerfuland hidestheideathateverylexicalmeaningbehaveslikeapowerfulmagnetthat «attracts » interpretationsoftheunitsthatarecompatiblewiththeenunciativeplans inwhichitoccurs.Moreprecisely buteliminatingthetechnicalterms(see VictorriandFuchs1996;Salanskis2001):everyinterpretationisgraphicallyrepresentedbyapath(orrelief)onacontinuousspaceSthatinstantiatesthetotality oftheword’spossiblemeanings.Siscalled «semanticspace» andisdividedinto severalsubspacesorregionsthatdefinetheneighborhoods(i.e.,thebasinsof attraction)ofoneormorepossibleattractors.Withintheseregions,thegraphofthe paths(ordynamic)thatdescribethecontextuallyrelevantinterpretationsoftheunit bendsitselfdownward,i.e.,hassomepointsof «lowaltitude» whichdefinethe «attractors» ofthesemanticspace.Tosummarize,ifcomparedtothenaturalization programofmeaningstartedbyChomskyanism,theworkinspiredbythesemiophysicsandTOPEaredifferentforatleasttwoirreduciblypeculiaraspects:the statuteassignedtothediversityoflanguagesandtypesofmathematicsadoptedin
theconstructionofmetalinguisticrepresentations.Thereferencetocomplexityis statedsoinatwofoldsense:(a) «complexity» as «heterogeneity» ofexamined phenomenaand «sensitivity» ofthemodelsadoptedtodescribethem;(b) «complexity» as «co-presence» ofcomplementaryphenomena,i.e.,stabilityofsemantic attractors(orinterpretationsofcontextuallyrelevant)andcontinuevariabilityofthe meaning.
Conclusion Theanalysisconductedonsomeofthekeyissuesoftherelationshipbetween complexityandnaturallanguagehasallowedustofocusonthemainstagesofthe naturalizationprogramofthemeaningwhichis,formethodsandpurposes,alternativetotheChomskyangenerativism(thenminimalism).Hereisabriefsummary:
(a)Justi ficationfortheirreducibilityofpeculiargenerativityofnaturallanguages ratherthanthegenerativityofformallanguagesintheHierarchyofChomsky; (b)Identifi cationofalimitedrecursionoperatinginthesyntaxofthenatural languages;
(c)AradicalrethinkingoftheChomskianprincipleofautonomyofthesyntax;
(d)Gestaltcompositionality;
(e)Apraxeologicalconceptionofthelexicalunits;
(f)Theoreticalrehabilitationofthenotionofgrammarrule;
(g)Introductionoflocalmodelssensitivetothediversityoflanguages;
(h)Constructionofmetalinguisticrepresentationsbasedonmathematicsofthe continuum.
These,briefly,arethecrucialpointsofatheoreticalworkconductedovernearly halfacenturybyteamsofscholarsmainlyoperatinginFranceandinsome importantresearchcentersinEurope astheDanishschoolofBungaard(2010), Brandt(2006)andOstergaard(1997),ortheGermanschoolofthealreadymentionedWildgen(2002).
Theessaysherecollectedtryto «sketchout»,inapeculiarway,theissueswe triedtoexposeinthecourseof this introduction.Inparticular,the firstpartofthe book(Complexityandlinguistictheory:epistemologicalquestions)includefour contributionsdevotedtotheanalysisoftheepistemologicalstatuteofthemathematicsofcomplexity(Piotrowski,Visetti),theroleofmathematicalcontinuumin modelingcertainsemio-linguisticphenomena(Poibeau,Col,DeAngelis),the dynamicsofattractorsinthestudyoflinguisticchangeandgrammaticalization (Fagard,Nadal,Feltgen),andthequestfortheconditionofcognitiveplausibility whichcomputationalpsychologyshouldsatisfyinordertobecompatiblewiththe naturalisticturninthecognitivescience(Perconti).Thesecondpart(Complexity, semioticsandenunciationtheory)isdevotedtotheexaminationofsomeparticular studycasesinspiredbythemathematicalcomplexityinthe fieldofsemiotic analysisandthetheoryofenunciation(Paolucci,Bondì,LaMantia).Thethirdpart
ofthevolume(LinguisticComplexity:physics,computationandbiology)investigatestheopportunitiesofquantumphysicsinmodelinglinguisticoperations (Arecchi),howtobringtraditionalcomputationalandcomplexityapproaches together(Zeppi),andhowtodevelopneuro-computationalmodelsforlanguageand braincomplexity(PlebeandDeLaCruz).Allthefollowingessaysaredealingwith someofthemostintriguingissuesinthecurrentscienceofthemind,hopingthat theywillproducenewreflectionsonthistopic.
References Auroux,S.(2009). «Mathématisationdelalinguistiqueetnaturedulangage» Histoire, EpistémologieLangage, 31(1)19–59.
Allwood,J.(2003). «Meaningpotentials:someconsequencesfortheanlysisofvariationin meaning.InH.Cuyckensetal., CognitiveApproachtoLexicalSemantics (85–125). Berlin-New-York:MoutonDeGruyter».
Baas,N.,&Emmeche,C.(1997). «Onemergenceandexplanation». Intellectica, 2(25),67–83. Barthélemy,J.P.,etal.(1996). «Logiqueetdynamiquedelacognition». Intellectica, 2(23), 219–301.
Bickerton,D.(2009). «Recursion:coreofcomplexityorartifactofanalysis ».InT.Givón& S.Masayoshi(Eds.), SyntacticComplexity:Diachrony,acquisition,neuro-cognition, evolution, (pp.531–544).
Cadiot,P.,&Visetti,Y.-M.(2001). Pourunethéoriedesformessémantiques.Paris:P.U.F. Culioli,A.(2000). Pourunelinguistiquedel’énonciation.Paris:3Tomes,Ophrys. Culioli,A.(2002). Variationssurlalinguistique.Paris:Klincsieck. Culioli,A.(2014). L’arcoelafreccia,acuradiFrancescoLaMantia,PrefazionediTullioDe Mauro.Bologna:IlMulino.
Culioli,A.,&Desclés,J.P., Systèmesdereprésentationsmétalinguistiques.Paris:Ophrys. Cariani,P.(1992). «Emergenceandartificiallife»,InC.G.Langton,C.Taylor,J.D.Farmer& RasmussenS.(Eds.), ArtificiallifeII (pp.775–798)SanteFeInstituteStudiesinSciencesof Complexity,v.X.Addison-Wesley:Reading,MA. Chomsky,N.(1957). SyntacticStructures.Cambridge,Massachussets:M.I.TPress. Chomsky,N.(2000). Newhorizonsinthestudyoflanguageandmind.Cambridge(Mass.):MIT Press.
Christiansen,M.(1992). «The(non)necessityofrecursioninnaturallanguageprocessing».In 14thAnnualCognitiveScienceSocietyConference (pp.8–22).Bloomington:Indiana University
Christiansen,M.(1999). «Towardsaconnectionnistmodelofrecursioninhumanlanguistic performance». CognitiveScience, 23(2)157–205.
Christiansen,M.,&Chater,N.(1992). «Finitemodelsofinfinitelanguage:Aconnectionnist approachtorecursion».InM.H.Christiansen&N.Chater(Eds.), Connectionistpsycholinguistics (pp.138–176).Westport.
Christiansen,M.,&McDonald,M.C.(2009). «AUsage-basedapproachtoRecursionin Sentence-Processing». LanguageLearning,59(1)126–161.
Culicover,P.,&Jackendoff,R.(2005). SimplerSyntax.New-York:OxfordUniversityPress. Desclés,J.P.(1990). Langagesapplicatifs,languesnaturelles,cognition.Paris:Hermés. Devaney,R.(1996). Chaos,fractals,andDynamics.Milano:Addison-Wesley. Ellman,J.etal.(1996). Rethinkinginnatennes.Cambridge:CambridgeUniversityPress.
Emmeche,C.etal.(2000). «Levels,emergenceandthreeversionsofdownwardcausation». InP.B.Andersen,C.Emmeche,N.O.Finnemann&P.VoetmannChristiansen(Eds.),(2000): DownwardCausation.Minds,Bodies,andMatter. Århus:AarhusUniversityPress. Evans,V.(2009). Howwordsmean.New-York:OxfordUniversityPress. Everett,D.(2005). «CulturalConstraintsonGrammarandCognitioninPirahã». Current Anthropology, 46(4)621–646. Everett,D.(2009). «Pirahã CultureandGrammar:AResponsetoSomeCriticisms» Language, 85(2)405-442.
Folia,V.,etal.(2011). «ImplicitArtificialSyntaxProcessing:Genes,PreferencesandBounded Recursion» Biolinguistics, 5(1–2)105–132.
Greibach,S.A.(1978). «Commentsonuniversalandleftuniversalgrammars,context-sensitive languages,andcontext-freegrammarforms» InformationandControl, 39135–142. Halliday,M.(1978). LanguageasSocialSemiotic.London:UniversityParkPress. Harris,Z.(1951). Linguistics.StructuralMethodsinlinguistics.Chicago:UniversityofChicago Press.
Legendre,G.etal.(2001), Optimality-Syntaxtheory,MITPRESS,Cambridge,Massachussets. Licata,I.(2005). «OracolidiTuringesistemilogicamenteaperti» Intelligenzaarti ficiale, 6241–43.
Licata,I.(2008). «LogicalOpennessinCognitiveModels»,in Epistemologia, 31(2)177–192. Lichtenstein,B.(2014). GenerativeEmergence:NewDisciplineforOrganizationalandsocial innovation,OxfordUniversityPress,2014. Langacker,R.(1994). FoundationsofCognitiveGrammar,I-II,StanfordUniversityPress.
Legendre,G.etal., Optymality-theoreticSyntax,CambridgeMassachussets:MITPress.
Longa,V.,&Lorenzo,G.(2003). «Minimizingthegenesforgrammar.Theminimalistprogramas abiologicalframeworkforthestudyoflanguage». Lingua, 113643–657.
Longa,V.,&Lorenzo,G.(2008). «Whatabouta(really)minimalisttheoryoflanguage acquisition?». Linguistics.46(3)541–570.
Longa,V.,&Lorenzo,G.(2009). «Beyondgenerativegeneticism:Rethinkinglanguage acquisitionfromadevelopmentalistpointofview». Lingua, 1191300–1315. Longa,V.(2008). «Unavisióncríticasobrelanociónde ‘programagenético’ desdelabiologíayla lingüística:consecuenciasparalaconceptualizacióndelaontogeniadellenguaje» Verba, 35347–385.
Partee,B.(2011). «Teachingformalsemantics» TeachingLinguistics:ReflectionsonPractice, ed. KoenraadKuiper,pp.40–50,London:EquinoxPublishing.
Petitot,J.(1982). «Surlasignificationlinguistiquedelathéoriedescatastrophes» Mathématiques etSciencesHumaines, 7937–74.
Petitot,J.(1985). Morfogenèsedusens.Paris:PUF.
Petitot,J.(1992). Physiquedusens.Paris: éditionsduC.N.R.S. Petitot,J.(1995). «Morphodynamicsandattractorsyntax».InT.vanGelder&R.Port(Eds.), MindasMotion:ExporationsintheDynamicsofCognition (pp.227–283).MITPress
Petitot,J.(2014). «Aspectsdustructuralismedynamique».InF.LoPiparo,F.LaMantia,& C.Paolucci(acuradi) Semioticaematematiche (pp.11–61)Versus,Quadernidistudi semiotici,12.
Petitot,J.etal.(1997). Naturalizingphenomenology.Stanford:StanfordUniversityPress. Piotrowski,D.(1997). Dynamiquesetstructureenlangue.Paris: éditionsduC.N.R.S.
Piotrowski,D.(2009). Phénomènologieetobjectivité linguistique.Paris:Honoré-Champion. Rastier,F.(2001). Artsetsciencesdutexte.Paris:PUF.
Rizzi,L.(1991). «Sullaconoscenzadellinguaggio». CahiersFerdinanddeSaussure, 45301–316. Salanskis,J.M.(2001). Herméneutiqueetcognition.Lille:PressesUniversitairesduSeptentrion. Stewart,I.(1993). Diogiocaadadi?.Torino:BollatiBoringhieri. Talmy,L.(2000). CognitiveSemantics,I-II,StanfordUniversityPress. Thom,R.(1970). «Lesmathématiquesmodernes:une érreurspédagogiqueetphilosophique?». L’agedelascience, 38–25.
Thom,R.(1972). Stabilité structurelleetmorphogenèse.Paris:interÉditions. Thom,R.(1979). LogosPhénix (pp.377–388),inCritique,7.
Thom,R,(1980). Modèlesmathématiquesdelamorphogenèse.Paris:Bourois éditeur. Thom,R.(1988). Esquissed’ unesémiophysique.Paris:interÉditions.
Thom,R.(1990). Apologiedulogos,.Paris:Hachette. Tomalin,M.(2006). Linguisticsandformalsciences.Theoriginsofgenerativegrammars. Cambridge:CambridgeUniversityPress.
Victorri,B.(1994). «Theuseofcontinuityinmodelingsemanticphenomena».InC.Fuchs& B.Victorri(Eds.) Continuityinlinguisticsemantics (pp.241–251).Amsterdam:Benjamins. Victorri,B.(1997). «Modèlesenlinguistique» EncyclopaediaUniversalis,Paris.
Victorri,B.(2000). «Théorieslinguistiquesetcognitition» Incognito, 16(2)1–6.
Victorri,B.(2004). «Lesgrammairescognitives».InC.Fuchs(Ed.) Lalinguistiquecognitive Paris:Ophrys.
Victorri,B.(2005). «Lesmystèresdel’emergencedulangage».InJ.-M.Hombert(Ed.) Aux originesdeslanguesetdulangage (pp.212–231).Paris:Fayard. Victorri,B.(2007). «Termesenkw-,récursivité etoriginedulangage».InM.Charolles, N.Fournier,CatherineFuchs,&F.Lefeuvre(Eds.) Parcoursdelaphrase, (pp.259–273). Paris:Ophrys.
Victorri,B.,&Fuchs,C.(1994). Lapolysémie.Constructiondynamiquedusens.Paris:Hermés. Visetti,Y.M.(2004). «Lecontinuensémantique:unequestiondeformes». Cahiersde praxématique, 4239–73.
Visetti,Y.M.,&PiotrowskiD.(2014). «Connaissancesémiotiqueetmathématisation».In F.LoPiparo,F.LaMantia&C.Paolucci(2014) Semioticaematematiche (pp.141–170) Versus,Quadernidistudisemiotici,12.
Wildgen,W.(2009). «Larivalité historiqueentreunemodélisationstatiqueetdynamiquedesfaits linguistiques». inHistoire,Epistémologie,Langage, 31(1)99–126.
Zwart,J.W.(2011). «Recursion:aLayered-DerivationalApproach». Biolinguistics, 5(1–2)43–56.
ComplexityandLinguisticTheory: EpistemologicalQuestions Chapter1 TheGameofComplexityandLinguistic Theorization DavidPiotrowskiandY.-M.Visetti
1.1Introduction:AnAge-OldDebate Thematterathandbeinglanguageand,morebroadly,giventhatwearedealing withscientificissuesandevencommonaffairs,andsincetheseareaddressedfrom thestandpointofknowledgeorofpracticalsuccess,thenotionsofsimplicityandof complexity,theeffortofdistinguishingthemandthetensiontheyacquireareall elementswhichpermeatethereflectionpresentedhere.Weknowthatthistranslates intoagreatnumberoftruisms,ofcommonplaces,of «multi-purpose» topoithatare asgenericastheyareopposed:Doesintelligenceresidewithsimplicityorshouldit ratherbethoughtofonlyintermsofasoundtrajectoryoveranuneventopography? Shoulditbeenvisionedintermsofexclusiveposturesorratherascomplementary partsforminganyarchitectureofknowledge,partswhichitwillnecessarilybe compelledtoassemble?Theexampleofmathematicsinthisregardisedifying: havinglongbeenvaluedbecauseitpertainedtostructuresthatweresimple,eternal, andidealincharacter,itdemonstratedduringtheclassicalage,withanalytical geometryandthenwithinfinitesimalcalculus,anunsuspectedgenerativepower, capableofaccountingforanopenvarietyofformalconfigurations,andthisonthe basisofrelativelysimpleprinciplesandobjectsstatedfromtheonset.Thisformal generativityrapidlytookholdofanincreasingvarietyofnaturalcomplexesinorder tomakethemintelligibleand,aswasoncebelieved,toprovidethemwithperfect objectivedetermination.Thus,beganthemathematizationofnaturewhichwas previouslybelievedtobeopaqueandprofuse,escapinganytrueintellection.The Newtonian(andthenLaplacian)mechanismbecame,duringtwocenturies,the
D.Piotrowski(&) Y.-M.Visetti
EHESS CNRS,IMM LiAS,190avenuedeFrance,75013Paris,Poitiers,France
e-mail:david.piotrowski@ehess.fr
Y.-M.Visetti
e-mail:yves.visetti@ehess.fr
© SpringerInternationalPublishingSwitzerland2017
F.LaMantiaetal.(eds.), LanguageinComplexity, LectureNotesinMorphogenesis,DOI10.1007/978-3-319-29483-4_1
main figureofthatwhichservesbothasontologicalconversionandasprogramfor theadvancementofsciences.Tostartwithproperidealizations,toreducephenomenatowhattheycouldbeinpared-downexperientialspaces suchwasthe newmeaningofsimplificationopenedupbytheadvancementofthesciences.Once engagedusingtheappropriatemathematics,itwaspossible,withoutexceedinga frameworkofrigorouslaws,toattainincreasingcomplexities,andtoprogressively closethegapbetweentheavailableformaldiversityandanaturaldiversitynow subjecttoasynthesisbycompositionoflawsgoverningphysicalsystems.
However,thiswayofapproachingthecomplexityofnaturalphenomena,through acertainphysico-mathematicalperspective,wasnotwithoutclashingwiththe realitiesofthebiologicalandofthepsychological,towhichthistypeofreductionist strategycouldnotfullyapply.Thisisbecausetheseinvolvedtheintuitionofa complexitywhichwasofaradicallydifferentnature,directlyunfoldingthroughthe spectacleoflife,andbeyondthegraspofsuchapproaches:theorganicbeing opposedheretothemechanical,andthemovementsoflivingorganismsdiffering fromthoseofgeometricmovingbodies.Itappearedthattheintuitioninvolvedcould notbereducedtoanyformalorphysicalframeworkofpresentationbutthatitrather solicitedaparticularsortofintelligence,onaleveldifferingfromthatofaprinciple ofseparationbetweenthesensibleandtheintelligible.1
Thistensionbetweensimplicityandcomplexity,beitwithrespecttoa fi rst apprehensionofphenomena,oftheir “nature” ifyouwish,orconcerningthe constructionofknowledgeregardingthem,evidentlyfounditselfincludedwithin thescopeoflinguisticreflection,longbeforethedevelopmentofthemodernsciencesoflanguage.
Forexample,anechoofthisisfoundintheancientdebateopposingthe Anomalist schoolofthought(schoolofPergamon)andthe Analogist school (AristotelianschoolofAlexandria)concerninglanguagesandthescopeofthe grammaticalfact(DouayandPinto 1991).Ofcourse,questionsofmechanicsorof analyticalgeometrywillhavebeenabsentfromthisdebate.2 Fortheparticipantsto thisdebate,itisamatterofdeterminingwhetherlanguagesdevelopandaretobe understoodasfollowingregularprinciples,havingthestatusoflaw(illustratedby themorphologicalparadigmsofdeclensionandconjugation)orwhethertheregularitiesonemay findarebutaneffectofusages,commandedbysimpletendenciesto regularrepetitionaswellasbyshiftsthatareunpredictablebothintheiroccurrence andintheirsubsequence.Converselytotheanalogists,whocalluponaframework ofstrictlegalitycommandingtheorderofthingsandtheirintelligibility(thus rejectingparticularismsandexceptionsasinsigni ficant),theanomalistsupholdan «ideaofnaturewherethestreamofmultipledeterminations,whichdonotexcludea partofindetermination,produces[ ]hapaxes,uniquecaseswhichstandoutas
1SeparationredistributedbyKantthroughtherelationbetweenintuitionandunderstanding.
2But «Varroexcellentlyremindsthatitwasbyborrowingfrommathematicianstheir proportional relationship (analogon,inGreek)thattheAlexandriangrammarianswerethe firsttobeableto clearlyestablish,intheformoftables,thecomplexparadigmsofGreek flexionalmorphology» [translation],op.cit.p.8.
Another random document with no related content on Scribd:
The Project Gutenberg eBook of Kokki-kirja
This ebook is for the use of anyone anywhere in the United States and most other parts of the world at no cost and with almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included with this ebook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the United States, you will have to check the laws of the country where you are located before using this eBook.
Title: Kokki-kirja elikkä Neuvoja tarpeellisempien Joka-aikaisten Pitoruokien Laitokseen
Editor: J. F. Granlund
Release date: April 22, 2024 [eBook #73445]
Language: Finnish
Original publication: Turku: J. S. Frenckell ja Poika, 1849
Credits: Tuula Temonen
elikkä
Neuvoja tarpeellisempien Joka-aikaisien- ja Pito-ruokien
Laitokseen, niin myös Monellaisiin leipomisiin ja juotavien panoin, ynnä Tarpeellisia tietoja ruokien ja ruoka-aineiden korjusta ja säästystä j.n.e.
Kirj.
J. F. GRANLUND
Turussa, J. E. Frenckelin ja Pojan kirja-painossa, 1849.
SISÄLLYS. Oudompien sanojen selitykset. Johto.
1. Astioiden ruokosta.
2. Keitto-puista. Ruoka-vesistä.
3. Ruoka-aineiden korjusta.
4. Ruokien laitoksesta.
1:nen Jako.
Soppia ja Maito-ruokia.
2:nen Jako.
Liha-ruokia.
A) Här'än-lihoja.
B) Vasikan-lihoja.
C) Lampaan-lihoja.
D) Sian-lihoja.
E) Mettän-elävien-lihoja.
F) Linnun-lihoja.
Sylttyjä.
3:mas Jako. Kala-ruokia.
4:jäs Jako.
Muna-ruokia.
5:des Jako.
Ruokia juuri- ja vihriäis-kasvuista.
6:des Jako.
Kaikellaisia Sallatteja.
7:mäs Jako.
Putinkeja.
8:sas Jako. Kasia.
9:säs Jako.
Makkaroita.
10:nes Jako.
Pasteijoja, Torttuja, Paakkelseja, Pannukakkoja ja Kräämejä.
A) Pasteijoja elikkä Ispinöitä.
B) Torttuja.
C) Paakkelseja elikkä Kahkaroita.
D) Pannukakkoja.
E) Kräämejä.
11:ta Jako.
Marja-hillojen keitoksista. Ruoka-hedelmöiden astioittemisesta
säästymään, niiden suolaamisesta ja kuivaamisesta.
A) Marja-hillojen keitoksesta.
B) Ruoka-hedelmöiden astioittemisesta säästymään.
12:ta Jako.
Lihojen suolaamisesta ja sauhuttamisesta.
13:ta Jako.
Leipomisista.
14:ta Jako.
Oluen panosta ja kaikellaisien muiden juotavien teosta.
15:ta Jako.
Muutamien Ruoka-aineiden teosta ja säästöstä, niin myös
tarpeellisia
tietoja ruokien korjusta. Ruokien-nautinnon-järjestys. Reisteri.
Oudompien sanojen selitykset.
Vaikk'ei tässä kirjassa ole luulaksemme puolikuntasillekkaan suomalaisille' yhtään ymmärtämätöntä sanaa, niin tahdomme kuitenkin ruottistuneiden kokkien hyödyksi selittää, mitä emme luule muutoin ymmärtävänsä. — Kirjassa selitetyt sanat ovat tästä pois jätetyt.
Astioittu — se on: astioihin pantu hyvänä pysymään. Ruott. kiel.
Inlagd.
Haarake' — se on kahveli.
Hillo — Ruottin kiel. Sylt.
Marja-hilloa — se on marja-sylttyä.
Huhmari — s.o. mortteli.
Höystötys — Ruott. k. Stufning.
Höystettyä — Ruottiksi Stufvad.
Inkivääri — Ruott. Ingefära.
Kaava — s.o. vormu. Ruott. Form.
Karvaat-pippurat — mustat-pippurat.
Kasi — soosi.
Kehlo — Ruott. Bunke.
Keuhko-ruoka — Ruott. Lungmos. Kokkara — s.o. klimppi, myöskin frikadelli.
Kuurnataan — s.o. siilataan.
Kylmä-liemi — Ruott. Kallskäl. Kynsilaukka — Ruott. Hvitlök.
Lautas-liina — salvetti, Ruottiksi Serviet.
Leivin-pyörin — s.o. käsivarren-vahvunen ymmyriäinen kapula, jolla leivintaikinaa vaivataan; Ruott. Kafvel.
Liha-kakko — Ruott. Köttbulle.
Liikkiö, pöysti — se on kinkku, sinkku.
Lyöpätään — Ruott. Förvällas.
Mäihä-rauta — raastin, se on riivin-rauta.
Neste' — Ruott. Saft.
Olut-juusto — Ruott. Ölost.
Olut-keitos — Ruott. Ölsupa.
Osa, ruoka-osa — Ruott. Portion.
Pannukakko-lasta — lasta, jolla pannukakkoja käännetään paistaissa; Ruott. Pankaksspade.
Parilas — halstari.
Parrisa — Ruott. Sparris.
Porkkana — muuruutti.
Pulli — purkki.
Pullo — potelli.
Puna-juurikka — röbetta.
Purju-laukka — Ruott. Purlök.
Putinki — Ruott. Budding.
Pyyhin-liina — pyhkiys-liina, hantuukki.
Pöysti, liikkiö — kinkku, sinkku.
Pöytä-vaate' — tuukki.
Raastin — mäihä-rauta, riivin-rauta.
Raastittua — se on: riivin-raudalla riivattua.
Runsitaan — s.o. ruokotaan puhtaaksi; Ruott. Skrädas
Ruoka-pippurat — kryyti-pippurat.
Ruoka-siivilä — Ruott. Durkslag.
Räätikkä — juurikas.
Sahrami — Ruottiksi; Saffram.
Sipuli — Ruott. Rödlök.
Suurustus — Ruott. Afredning.
Suurustetaan — Ruott. Afredas.
Sysiä — suuria hiiliä.
Taale' — kerma, Ruott. Gredda.
Varikoinen — makosen-hapan, R. Sötsur
Varistin — se on: lävellinen hopea-lusikka, jolla sokeria varistetaan ruokiin; Ruott. Strösked.
Vohvula — Ruott. Voffla.
Vänkkooli — Ruott. Fenkol.
Johto.
1. Astioiden ruokosta.
Keittäjän tulee pitää ruoka- ja keitto-astiat erinomasen hyvässä ja puhtaassa ruokossa.
Kupari- taikka Vaski-astiat ovat paraita keitto-kaluja, ollenkin muna- ja maito-ru'issa, mutta niiden pitää aina oleman hyviksi tinattuja, eikä koskaan tinaamattomissa, ei huonoiksi tinatuissakaan,
ei soenneissa eikä pesemättömissä keitettämän; sillä kuparin vihriäinen ruoste, joka tinaamattomista lähtee, on väkevää myrkkyä. Valkialle' pantaissa pitää tinatuissa oleman märkyyttä estämässä tinan sulausta. Uudesta tinattu astia pitää hyvästi vedessä keitettämän, ennen kuin ruokiin pannaan. Puhtaiksi saadaan ne' sahan-jauhoilla, taikka vielä puhtaimmiksi trankilla eli vanhalla happamalla juomisella. Samalla puhdistetaan myös messinki.
Rauta-pannut ja Padat ovat keitto-astioina huonompia; ne' ruostuuvat helpommin, muuttaavat ru'an ja ovat työlläästi puhdistettavia. Puhtaiksi saatuna, ja uutena, estetään ne' ruostumasta sian-silavalla taikka ihralla voidellen. Muuloistin pestään ne' paljaalla lipiällä ja sitte' virutetaan vedellä. Tuh'alla ja vedellä lähteevät ne' myös puhtaiksi, taikka pienennetyllä ja seulotulla tiilikivellä, jota aina pitäisi olla käsillä.
Kivi- taikka Savi-astiat ovat hyviä keitto- ja ruoka-astioiksi, ja rautalangalla niottuina eivät pääse halkeilemaankaan. Vielä paremmin estyyvät ne' halkeilemasta, jos ulkopuolelta muutamaan piihin silataan vetelällä savella ja sitte' liinöljyllä. Ja jos ne' ensin uutena muutamaksi hetkeksi täytetään kylmällä vedellä ja sitte' keitetään hiljaksellen padassa, niin eivät muuta ru'an makua. Lämpösinä lähteevät ne' puhtaiksi listimillä taikka Nisun-kliideillä.
Vanhana pitää ne' usiasti keitettämän lipiässä; taikka ne' muuttaavat ru'an pahanmakuseksi.
Tina-astiat puhdistetaan väkevään lipiään ja hietaan, taikka pieneen santaan, kastetulla villasella rievulla, jonka perästä ne' virutetaan.
Posliinit estetään säröilemästä, jos vähän lämmitetään ennen kuin kuumiin aineisiin pannaan. Ne' puhdistetaan lipiällä taikka
lämpösellä vedellä.
Klasi-astiat lähteevät kylmällä vedellä ja suoloilla, mutta jos ovat rasvasia, niin pestään ne' harmaalla villamaisella paperilla, sannalla ja hauleilla. Himmiintyneet juoma-klasit saadaan kirkkaiksi, jos tuliselle' hiilustalle' kaadetaan vettä ja pidetään klasit siinnä nousevassa höyryssä.
Pöytä-hopea puhdistetaan pesten paljaalla kuumalla vedellä ja liina- taikka villa-rievulla, ilman saippuaa taikka soopaa. Pyhitään sitte' kuiviksi ja puhtaiksi talista taikka vaksista; sen perästä otetaan poltettua ja hyvin pieneksi jauhoksi hakattua peuransarvea ja lampaanluuta, joihinka vanha kulunut liinanriepu kastetaan ja hiastetaan sillä hopeat kirkkaiksi. Jota useammin sama riepu tähän viljellään, sitä kirkkaimmaksi tuleevat sillä hopiat. Sitä ei pidä hukattaman, vaikka soenneeltakin näyttää, vaan säilytettämän kokoonpantuna liinasessa rievussa, ett'ei tahriintuisi. — Poltettua ja pienettyä peuransarvea saadaan Apteikista.
Pullot suullistetaan keitetyillä korkeilla, lyöden puu-nuijalla lujaan, ennen kuin ehtiivät ylöllensä vettyä ja paisua.
Paot, metalli- ja kivi-astioissa, tukitaan vettäpitäväisiksi kyrsällä, tehty puoliksi tuh'asta ja pajan-miilusta sekotettu munan-valkuaisella.
2. Keitto-puista ja Ruoka-vesistä.
Keitto-puina liedellä ovat koivuset paraita; niillä saadaan isompi ja tasasempi kuumuus kuin mäntysillä ja kuusisilla. Uuni-puina sopii
olla mitähyvänsä.
Kovasta vedestä ei ole kaloille' eikä palko-kasvuille'; sillä siinnä eivät ne' pitkälliselläkään kiehumisella pehmene. Muutamat vedet muuttavat kalat punasiksi, ja semmoiset eivät ollenkaan sovi palkokasvuille'. Hyvä vesi on selkiää, väritöntä ja mautonta, köykästä ja helmeilee pudistaissa.
Ruoppanen- ja samia-vesi selkenee, jos tulisia rautoja taikka sysiä sammutetaan siinnä usiat kerrat peräksyttäsin. Taikka jos klasillinen hyvää palo-viinaa kaadetaan huonoon veteen, niin selkiä se pikemmin.
3. Ruoka-aineiden korjusta.
Kylmässä huoneessa tuoreena säästettäviä lihoja ei suolata, vaan pannaan ylös roikkumaan, ett'eivät saa maata. Tämä ei ole kuitenkaan sanottu mettään-saalliista eikä sian-lihasta.
Mettän-saallis pestään puhtaaksi verestä, erinomattain pyssynhaava.
Jonkuun ajan säilyy se hyvänä käärittynä puhtaassa rievussa.
Vanhan sianliha säilyy hyvänä usiat viikot kiviastiassa suoloissa ja katajan-marjoissa.
Här'än-, vasikan- ja karittan-lihoja on paras säilyttää kuivaamalla, niin pysyyvät mehukkaampina. Niistä tulee sitte' myöskin voimallisempaa soppaa, ja valkosempaa ja maukkaampaa paistiakin.
Lintu noukitaan ja avataan kuivana ja lämpösenä, ennen kankistumistansa. Suvella pantuna ylös roikkumaan ja talvella kokonaisena jäädyttämisellä saadaan se hyväksi ja hauraaksi.
Sipulit ja kynsilaukat säilytetään kuorinensa kuivalla paikalla pikkusissa kimpuissa roikkumassa.
Kaikellaisien kasvujen, jauhojen ja munien säilytyksestä, niinkuin myöskin lihojen suolaamisista ja sauhuttamisista puhutaan kirjan lopulla.
4. Ruokien laitoksista.
Soppaan pantavaa lihaa ei pestä lämpösellä vaan kylmällä vedellä, mutta ei silläkään ylöllensä, sillä pitkällinen peseminen ja vetyttäminen vie lihasta paraan maun.
Liha suolataan parahultasesti ennen keittämistä, ja pannaan kiehumaan kylmään veteen valkialle; siittä haurastuu se pikemmin, ja soppa, niinkun puljonkikin, tulee selkiämmäksi ja paremmaksi. Kiehumaan ruvetessa kuoritaan ahkeraa päälle' nouseva maanto, ja persilja, palsternakat, ja muut sellaiset, pannaan sekaan. Vähän ajantakaa otetaan rasva pois, mutta liha kiehutetaan sentään vitkallensa umpi-kannen alla, ett'ei sopasta voima ja maku katoisi.
Pippurit ja muut kryydit pannaan kokonaisina, eikä pienennettyinä; sillä kokonaiset antaavat vähemmästä voimansa kuin pienetyt.
Valmiiksi keitettynä siilataan ne' sopasta pois.
Vasikan-, karittan- ja linnun-paisteja ei saada ylöllensä pestä, ei myöskään järki aikasin suolata; sillä suola imee niistä paraan voiman. Jota pitkällisemmin paisti paistetaan, sitä hauraammaksi ja mäihäkkäämmäksi liha tulee.
Uuni-paistit pitää usiasti käännettämän ja voideltaman, taikka valettaman omalla kasellansa. Vielä tyystemmin on valaminen vaariin otettava varras-paistissa.
Kalat pitää, niinkuin lihatkin, suolattaman ennen keittämistä parahultasen aikasin. Jos ne' suolattomassa vedessä keitetään, niin saavat vettyneen maun. Kiehuessa kuoritaan pois kaikki päälle' kuohuva maanto. — Hauki on 3:men ja 4:jän naulan painosena maukkaampi.
Lohi-sallattiin ja muihin semmoisiin ei kaadeta etikkaa eikä öljyä, vaan ne' pannaan erinänsä ruoka-lain kanssa pöytään, josta kukin saa ottaa mielensä perästä.
Kupu-kaalit ja muutamat muutkin kasvut vanhentuneena lyöpätään ensiksi, sitte' virutetaan raikkaalla vedellä ja viimmeseksi keitetään.
Parrisat, kukka-kaalit ja penaatti lyöpätään ennen keittämistä suolasessa vedessä, mutta ei rauta-pannussa, joka ne' mustastii.
Palko-kasvut, niinkuin pavut, pöönit, hiiren-pavut (elikkä Linsit) pannaan valkialle' kylmään veteen kiehumaan. Ne pehmeneevät pikemmin virta- kuin kaivo-vedessä.
Perunoita keitettäköön vähässä vedessä, niin että päällimmäiset tuskin ovat veden alla, ja lisättäköön sen jälkeen toista, kuin se kiehuessa vähenee. Älköön myös isoja ja pikkuisia sekasin
keitettäkö, vaan kummatkin erinänsä; sillä sekasin keitettyinä kiehuuvat pikkuset sakaksi, ennenkuin isot ovat ehtineet puolikypsiksikään. — Muutamissa perunoissa on maan maku, sentähden keitettäköön niitä ensimmäisessä vedessä ainoastansa muutama minuutti ja muutettakoon sitte' toiseen, jossa kiehukoot kypsiksi. Jos niihin varistellaan hiukan suoloja, sitte' kuin ovat muutaman minuutin kiehuneet, niin tuleevat ne' paremman makusiksi. — Kuminoita taikka tinjamia ei ole sekaan panemista, enempää kuin muitakaan kryydejä, sillä ne' huonontaavat perunoiden maun.
Kaikkein paras on keittää perunoita höyryssä, sillä se ei hävitä niin paljon puita eikä aikaa kuin vedessä keittäminen; perunat tuleevat myös sillä lailla paremman makusiksi. Tämä tapahtuu seuraavalla lailla: Padan pohjalle' kaadetaan tuumaa vahvalle' vettä, sen päälle' lasketaan vahvasta rautalangasta kudottu tihku häkki, jonka päälle' kaadetaan perunoita pata täyteen. Padansuu peitetään mär'ällä kankaalla ja lasketaan päälle' hyvin sopiva kansi. Valkia pitää aina pidettämän niin padan alla, ett'ei liekki ollenkaan laitoin pääse. Pidettäköön myös perunat muutama tunti vedessä, ennen kuin pataan pannaan.
Jos leivottuja aineita tahdotaan kypsentää tina- taikka posliiniastioilla uunissa, niin pannan ne' suoloilla priiskotetuille' vahvoille' rauta-pelleille', jotka estäävät astiat särkymästä.
1:nen Jako.
SOPPIA JA MAITO-RUOKIA. Muistutus. Kokkaroista (klimpeistä) ja muista Soppiin ja Puljonkeihin pantavista puhutaan tämän Jaon lopulla, N:o 44 ja seur.
N:o 1. Tavallista Puljonkia elikkä Lihanlientä.
Hyväksi pestyä Här'än-lihaa pannaan puhtaaseen kattilaan kiehumaan umpikannen ale hyppysellisen suolan kanssa, ja niin paljon vettä, että liha on peitossa. Sitte', kuin kiehuessa maanto on päältä kuorittu, pannaan sekaan hiukan kokonaisia kryydipippuroita, pari palasta inkivääriä, yksi puurlaukka ja persiljanjuuri. Kuin liha on kypsynyt ja liemi tullut parahultasen väkeväksi, niin kuurnataan (elikkä siilataan) se jähtymään taajan ruokasiivilän elikkä liinasen läpitte' ja kuoritaan sitte' kaikki rasva päältä pois. Tätä lientä, joka nyt on valmista, kutsutaan puljongiksi. Jos puljonki tahdotaan sopaksi, niin käristetään, taikka sulatetaan, sekasin voita, jauhoja ja hiukan pienennettyä persiljaa, joka kaadetaan sitte' liemeen ja sekotetaan vispilällä sekasin. Tämä on kiehuttuansa valmista, ja eteentuotava paistettujen leipä-pytkyjen joukossa taikka kokkaroiden.
N:o 2. Tavallista Liha-Soppaa.
Liha keitetään edellä mainitulla tavalla, ainoastansa sillä erotuksella, että tähän lisätään 3 porkkanaa (taikka muuruutia) ja 2 palsternakkaa, jonka perästä liha ja liemi kuurnataan, ja porkkanat ja palsternakat ruokotaan puhtaiksi. Soppa suurustetaan sitte' samalla lailla kuin edellä mainittu (N:o 1) ja kaadetaan pöydälle' tuotavaan ruoka-astiaan, johonka jo mainitut juurikasvut ovat pieninä lohkoina pantu. Muskottia raastitaan viimmeseksi sekaan, ja soppa tuodaan eteen kokkaroinensa (klimppinensä) taikka ilman kokkaroita.
N:o 3. Vasikanlihasta Puljonkia.
Här'än-lihan verosta otetaan vasikan-lihaa, taikka sekasin molempia; valmistetaan sitte' samalla lailla kuin N:o 1.
N:o 4 Selkiää Puljonkia
Teekupeista nautittavaa.
Liha keitetään samalla lailla ja samoissa aineissa kuin N:o 1. Kuin puljonki on valmista, jähtynyt ja rasva pois kuorittu, sekotetaan siihen muutama vahdoksi vispilöitty munan-valkuainen selitykseksi, pannaan sitte' äkkikuumuuteen kiehumaan pikasesti, ja muodon muutteeksi kaadetaan sekaan muutama pisara poltetun sokerin lientä. Sitte' kuurnataan se moneen piihin villasen kankaan läpitte', siksi että selkenee, jonka perästä keitetään ja tuodaan teekupeilla eteen.
N:o 5. Kellasta Puljonkia.
Kolme taikka neljä munan-ruskuaista, hakattuna sekasin ruokaastiassa, pannaan tavalliseen puljonkiin (N:o 1) ja raastitaan sitte' päälle' muskottia.
N:o 6. Kakko-puljonkia elikkä Liemi-kakkoa. (Bouillon de Poche).
Tuoretta här'än- ja vasikan-lihaa, 12 naulaa kumpaakin, ja niin paljon yty-luita kuin saadaan, kaksi taikka kolme vanhaa kanaa luinensa, säärinensä ja siipitankonensa, niin myös neljä hyväksi kaltattua vasikan jalkaa hakataan pieniksi palasiksi, pestään hyvin puhtaiksi haliassa vedessä ja pannaan sitte' kylmään veteen hyppysellisen suolan kanssa kiehumaan hyväksi tinattuun kattilaan. Kiehuessa kuoritaan maanto päältä pois, ja pannaan sekaan pari purjulaukkaa, pari persiljanjuurta, vähän kokonaisia kryydipippuroita ja inkivääriä; keitetään sitte' hiljasella valkialla hyvän umpikannen alla siksi että liha on ehtinyt mäihääntyä ja liemi kiehua kolmen toopin vähyyteen, joka sitte' juoksutetaan tihuan jouhiseulan läpitte' ja kaikki rasva kuoritaan tyystin pois. Tämä puljonki pannaan nyt toistamiseen kiehumaan kastrulliin ja sekotetaan, ett'ei saku päälle' selkiäisi, ja keitetään siksi, että tuskin toopin verta on jäljellä. Se kaadetaan sitte' tina-tooppiin, ja tina-tooppi pannaan oikopäätä kiehuvaan vesikattilaan, jonka pitää sillä hetkellä oleman saapuilla kiehumassa. Siinnä sitä sitte' keitetään hiljasella valkialla, pari tuntia yhtämittaa, ja sekotetaan ahkeraa, että pysyy sekasena, ja pidetään tarkka vaari ett'ei vesi kattilasta pääse tooppiin. Määrätyn ajan kiehuttuansa on se vetelän puuron sakusta, jona se kaadetaan jähtymään posliini vadille'; siinnä hyydyttyänsä leikataan ohkosiin pytkyihin, pannaan paperille' kuivamaan parahultasen lämpöselle' paikalle', mutta ei kuumalle', ja käännellään välistä, ett'eivät paperiin tarttuisi. Näitä pytkyjä sopii säästä, ja kuljettaa matkoillakin
muassansa, sillä niistä saadaan pikasesti nautittavaa, koska ei siihen muuta tarvita kuin kiehunutta vettä, johonka näitä pytkyjä pannaan senjälkeen kuinka väkeväksi puljonki tahdotaan.
N:o 7. Lampaanliha-Soppaa.
Kuin soppa on kiehunut ja kuorittu kuohu pois, pannaan siihen hiukan sipulia, palanen inkivääriä ja muutama kokonainen kryydipippura; lihan näissä kypseksi kiehuttua, kuurnataan soppa ruoka-siivilän läpitte' ja suurustetaan hiukalla voilla, persiljalla ja jauhoilla. Tähän lisätään vielä kuorittuja ja nelistahkuliaisiksi leikattuja nuoria nauriin-lohkoja ja portlakan lehtiä. Liha jätetään myös palasina soppaan ja kaadetaan ruoka-astiaan eteen tuotavaksi, sitte' kuin siihen on ensin raastittu hiukan muskottia. Jos liha pois-otetaan, niin pannaan niitä juuri-kasvuja sen siaan, kuin edellä mainittuin soppiin on määrätty.
N:o 8. Porsaanliha-Soppaa.
Lihava maito-porsas ruokotaan ja pestään hyvin puhtaaksi, siittä otetaan sitte' puoli, taikka senverran kuin tarvitaan, ja hakataan parahultasiin palasihin. Pää halastaan kahtia ja otetaan aivut pois, pestään sitte' puhtoseksi ja pannaan kylmään veteen kiehumaan. Kiehuessa kuoritaan tyystästi maanto päältä ja pannaan sekaan inkiväärin palasia, ruokapippuroita, sipulia ja suoloja. Lihan kypseksi kiehuttua kuurnataan soppa ja pannaan pataan takasin; suurustetaan sitte' yhteensekotetulla taaleella, munan-ruskuaisella, etikalla ja nisujauhoilla. Liha pannaan vatiin ja soppa kaadetaan päälle', viimmeksi raastitaan muskottia joukkoon.
