Lappeenrannan kaupungin asukaslehti elokuu 2016 by Avidly

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI

Julkinen tiedote, jaetaan kaikkiin talouksiin

In English, p. 12–13

3.8.2016 | www.lappeenranta.fi

Katso ohjelmat s. 10–11: Kaupungin avoimet ovet ke 31.8. Vanhankaupungin päivät, pe–su 5.–7.8.

Varhaiskasvatus kirvoittaa kekseliäisyyttä ja vuorovaikutustaitoja

Reitistösuunnitelma Rauha-Tiuruun

Lavolan oma poika

2–3

johtaa puhdasta ja energiatehokasta länsialueen paloasemaa

Kuva: Mikko Nikkinen

PÄÄKIRJOITUS

Omatoimisuutta ja luottamusta hankkeisiin. Parhaimmillaan asuinalueiden omat projek tit kartuttavat työelämävalmiuksia ja ehkäisevät syrjäyty mistä. Kaupunki kannustaa omatoimisuuteen myös lähiympäristön hoitamisessa. Nyt aidantakaista pensaik koa ja puustoa on lupa raivata kaupungin omistamilla maa-alueilla kymmenen metrin leveydeltä ilman erillistä lupaa, jos jättää halkaisijaltaan yli seitsemänsenttiset puut sekä jalopuut rauhaan. Myös pientareita voisi raivata naa puruston kanssa yhdessä: porukkaan mahtuu taitajia, työ sujuu joutuisammin ja työkaluja voi käyttää yhteisesti. Kaupunki on kolmantena pyöränä myös lähilii kunnan edistämisessä. Kehitämme erityisesti koulujen pihoista lähiliikuntapaikkoja, joita asukkaat voivat käyt tää kouluaikojen ulkopuolella. Kimpisen koulukeskuksen pihat ovat hyvänä esimerkkinä keskikaupungin liikunta mahdollisuuksista. Myös kirjastojen omatoimista käyttöä laajennetaan pikkuhiljaa ja mahdollisuuksien rajoissa. Pioneerina on Korvenkylän kirjasto, jossa voi käydä iltaisin, vaikka vir kailija ei olekaan paikalla. Samalla kun kaupunki on mukana edistämässä asukkaiden omatoimisuutta, molemminpuolinen luot

Voisitko ajatella, että yhdessä naapureittesi kanssa raivai sit esimerkiksi asuinalueenne pusikoituneen aukion ja perustaisit sen tilalle luonnonkukkaniityn? Samalla tutus tuisit naapureihin, ja ehkä keksitte uuden projektin ensi kesäksi. Perustamallanne niitylläkin voisi jatkaa talkoita, järjestää vaikka kesäjuhlat. Mielestäni paras tapa tutustua naapureihin on tehdä töitä yhdessä yhteisen päämäärän eteen. Ja kolmaskin pyörä on jo valmiina. Nimittäin Lap peenrannan kaupunki ja keväällä keskustaajaman asuin alueille perustettu ”Myö tehään porukalla” -hanke. Sen ansiosta yhteisprojekteihin osallistuneet saavat halutes saan kirjallisen työtodistuksen, jota kannattaa näyttää työnantajille töitä hakiessa. Reilua ja hommansa hoitavaa kaveria on myös mukava suositella. On aina viisaampaa tarttua toimeen kuin jäädä odottamaan, josko jotain ilmaantuisi tai jospa joku kohen taisi tuonkin kulmauksen viihtyisäksi. Kaupungin hankekoordinaattoriin kannattaa ottaa yhteyttä heti, kun keksit idean, jolla edistät asuinalueesi oma-aloitteista tekemistä ja asukkaiden osallisuutta yhtei söllisessä toiminnassa. Tärkeää on kannustaa mukaan myös heitä, jotka eivät aiemmin ole osallistuneet yhteis

tamus vahvistuu. Kukapa haluaisi tärvellä lähiympäris töään, jonka ehostamiseen on itse osallistunut, tai pilata häiritsevällä käytöksellä mahdollisuutensa julkisten ja verovaroilla kustannettujen tilojen entistä vapaampaan käyttöön. Toivon, että aikuiset näyttävät hyvää esimerkkiä yhteisvastuullisuudesta ja ottavat asuinalueensa lapsia ja nuoria mukaan talkoisiin. Samalla vahvistuu myös toisista välittäminen ja naapuriapu. Olen varma, että yhteisölli syydestä tulee lähitulevaisuudessa nykyistäkin tärkeämpi asuinalueiden vetovoimatekijä. Toivotan kaikille lappeenrantalaisille ja Lappeen ranta-asukaslehden lukijoille aktiivista ja liikunnallista syyskautta. Kimmo Jarva Lappeenrannan kaupunginjohtaja

varhaiskasvatus

Sähköiseen varausjärjestelmään syyskuun alussa

Laki määrittelee varhaiskasvatuksen lapsen subjektiiviseksi oikeudeksi Uuden varhaiskasvatuslain muutokset ovat tulleet voimaan elokuun 2016 alusta alkaen. Lakiin on kirjattu varhaiskasvatuksen tavoitteet, joiden täyttämiseen kunnat velvoitetaan. Ennen lakimuutosta lasten päivähoito oli perheiden subjektiivinen oikeus. Uudessa laissa varhaiskasvatus on lapsen subjektiivinen oikeus.

Varhaiskasvatusjohtaja Päivi Virkki toivoo, että säh köinen varausjärjestelmä sujuvoittaisi toiminnan suunnittelua ja päiväkotien henkilöstöresursointia. Ongelmia on ollut varsinkin vuoropäivähoidossa. – Toiminta suunnitellaan paikalla olevien las ten kehitys- ja oppimistarpeista. Myös henkilöstö mitoitetaan ennakoidun lapsimäärän mukaisesti ja suhdelukujen puitteissa niin, että koulutetuin henkilöstö on paikalla silloin, kun lapsia on eniten. Kun työvuorolista on tehty, sitä pitäisi pystyä myös noudattamaan. Mutta käytännössä päiväkotien työntekijät eivät ole voineet aina luottaa työvuoro listaansa, koska vanhemmat eivät ole ilmoittaneet lastensa varhaiskasvatusaikaa ajoissa. Joskus van hempien omiin työaikoihin tulee muutoksia viime hetkellä, Päivi Virkki kertoo. Kaupunki on informoinut asiasta joitakin työnantajia ja esittänyt toivomuksen, että jatkossa pikkulasten vanhempien työvuorojen ja -aikojen suunnittelussa voitaisiin huomioida myös pienten lasten tarpeet entistä paremmin. – On harmillista, jos verovaroin ylläpidetty palvelu käy tyhjäkäynnillä tai joudumme palk kaamaan kiireapulaisia ennalta arvaamattomien muutosten takia. Toivon, että työnantajat pystyi sivät jatkossa ottamaan tämän entistä paremmin huomioon ja että sähköinen ajanvaraus helpottaisi tilannetta.

Mervi Palonen

Lappeenrannan varhaiskasvatuksessa on tarkoitus siirtyä sähköiseen varaus järjestelmään syyskuun 2016 alussa: varhaiskasvatukseen osallistuminen varataan sähköisen asioinnin kautta Lappeenrannan kaupungin verkkosivuilta. Vanhemmille annetaan tarkat ohjeet sähköiseen ajanvaraukseen siirtymisestä.

Lappeenrannassa osapäiväiseen varhaiskasvatukseen osallistuu noin kuusi prosenttia kaikista varhaiskasvatukseen osallistuvista noin 3100 lapsesta. Lappeenrannassa ensimmäinen kunnallinen varhaiskasvatussuunnitelma julkaistiin vuonna 2005. Uudet valtakunnalliset varhaiskasvatussuunnitelman perusteet valmistuvat vuonna 2017. Asetus määrittelee ryhmäkoon

Alle 3-vuotiaat: neljä lasta yhtä aikuista kohti. Lappeenrannassa yli 3-vuotiaat: 7 tai 8 lasta yhtä aikuista kohti päiväkodin tilaneliöistä ja ilmanvaihdosta sekä varhaiskasvatuksen kysynnästä riippuen.

Veera Lappeen päiväkodilla.

ISSN-L 1798-4084, ISSN 1798-4084

Lappeenrannan kaupungin asukaslehti ilmestyy kolme kertaa vuodessa ja jaetaan kaikkiin talouksiin Lappeenrannassa. Ilmestyy myös internetissä: www.lappeenranta.fi

Perheet voivat valita, osallistuuko lapsi varhaiskasvatukseen neljä tuntia viitenä päivänä viikossa vai kaksi ja puoli päivää viikossa (8 plus 8 plus 4 tuntia). Kunta voi määrittää, mihin aikaan päivästä tai viikosta lapsi osallistuu varhaiskasvatukseen. Jos vanhemmat ovat töissä tai opiskelevat, varhaiskasvatusoikeus on kymmenen tuntia päivässä eli 50 tuntia viikossa. Lappeenrannassa järjestetään myös vuorohoitoa, jolloin lapsi saattaa olla päiväkodissa tätäkin pidempään.

Voit lukea aiemmin ilmestyneitä numeroita kaupungin verkkosivuilta: Kaupunkimme Lehdet ja esitteet.

3.8.2016, 8. vuosikerta

Kaikkien lasten subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus on Lappeenrannassa vähintään 20 tuntia viikossa, vaikka vanhemmat olisivat tai toinen vanhemmista olisi kotona.

PAINOS 45 500 kpl PÄÄTOIMITTAJA Viestintäjohtaja Alina Kujansivu alina.kujansivu@lappeenranta.fi puh. 040 724 8776

TUOTTAJA Mervi Palonen mervi.palonen@lappeenranta.fi puh. 040 184 9610 LIIKKEELLE JA LÄHIKULTTUURIA Heini Hyvärinen heini.hyvarinen@lappeenranta.fi

IN ENGLISH Mirka Rahman mirka.rahman@lappeenranta.fi ULKOASU JA TAITTO Nitro ID JAKELUHÄIRIÖT puh. 040 669 4253 tai 029 001 0046

ETUSIVUN PÄÄKUVA Kuvassa Sammonlahden palvelualueen ja Lappeen päiväkodin johtaja Heli Puhakainen ja Lappeen päiväkodin lapsia, kuva Mervi Palonen. ETUSIVUN MUUT KUVAT Maisema: Rauhan alueelta, kuva Suvi Niemi Paloasema: Kuvassa Lavolan paloaseman päällikkö Heikki Liimatainen, kuva Mervi Palonen Seuraava lehti ilmestyy tammikuussa 2017.

Varhaiskasvatus

Teksti ja kuva: Mervi Palonen

varhAiskasvatus

kirvoittaa kekseliäisyyttä ja vuorovaikutustaitoja Jos työasiat alkavat vilistä päässä sikin sokin, Sammonlahden palvelualueen ja Lappeen päiväkodin johtaja Heli Puhakainen lähtee hetkeksi työhuoneestaan seuraamaan lasten leikkejä. – Parasta palautumista on nauttia lasten huikeista leikeistä, kekseliäisyydestä ja oppimisesta. Esimerkiksi oli hienoa seu rata, kun tokaluokkalainen opetti eska rilaista kirjoittamaan. Ensin he menivät käsi kädessä metsänreunaan kukkia poi mimaan ja sen jälkeen opettelivat kirjoit tamaan kukka. Vaikka kirjainten hake miseen vierähti aikaa, tokaluokkalainen jaksoi odottaa, Puhakainen hymyilee. Heli Puhakainen on tyytyväinen, että elokuun alussa voimaan tullut var haiskasvatuslaki takaa kaikille lapsille 20 tuntia varhaiskasvatusta viikossa. – Toivon, että varhaiskasvatus vih doin oivallettaisiin lapsen subjektiiviseksi oikeudeksi ja keskustelu kääntyisi siihen, mitä lapsi varhaiskasvatuksesta saa. Edel leen moni ajattelee vievänsä lastaan päi väkotiin, koska tarvitsee tälle hoitopaikan siksi aikaa, kun on töissä, juoksee omilla asioillaan tai ehkä hoitaa vastasyntynyttä vauvaansa. Varhaiskasvatuksen ideana ei kuitenkaan ole perheen tarpeisiin vastaa minen vaan antaa lapselle mahdollisuus oppia muun muassa tunne- ja vuorovai kutustaitoja ikäistensä seurassa. Puhakaisen mielestä 20 tuntia vii kossa varhaiskasvatusta riittää pikkulap sien oppimispolun alkutaipaleelle, jos toi nen vanhemmista on kotona. Hän korostaa, että aamupäivän tun nit puoli yhdeksästä lounasaikaan ovat aktiivisinta ja suotuisinta oppimisaikaa, ja juuri aamupäivisin myös lastentarhan opettajat – yliopistokoulutuksen saaneet pedagogit – ovat paikalla. Siksi päiväko deissa toivotaan, että myös osa-aikaisesti varhaiskasvatuksessa olevat lapset pää sisivät mukaan toimintaan arkisin joka aamupäivä. – Soisin, että vanhemmat valitsisivat mieluummin neljä tuntia viitenä päivänä viikossa kuin kaksi ja puoli päivää viikossa. Kaikissa Lappeenrannan päiväkodeissa on pienryhmätoimintaa ja projekteja, jotka saattavat kestää useitakin viikkoja. Välipäivinään lapsi on projektin tai lei kin ulkopuolella ja joutuu takaisin pala tessaan etsimään oman paikkansa aina uudelleen. Myös kaverisuhteet ovat saat taneet muuttua poissaolopäivien aikana. Ottaahan sellainen jo voimillekin.

Toivon, että varhaiskasvatus vihdoin oivallettaisiin lapsen subjektiiviseksi oikeudeksi ja keskustelu kääntyisi siihen, mitä lapsi varhaiskasvatuksesta saa. Koti tärkein kasvuympäristö Heli Puhakainen on työvuosiensa aikana monta kertaa seurannut, että lapsen hoi topäivät saattavat venyä jopa kymmentun tisiksi, vaikka toinen vanhemmista olisi kotona.

Heli Puhakainen seuraa lasten leikkejä Lappeen päiväkodilla.

– Päivät venyvät, jos esimerkiksi työssä käyvä vanhempi tuo lapsen päi väkodille aamulla töihin mennessään ja hakee illansuussa töistä palatessaan. Sillä aikaa toinen vanhemmista on hoita nut kotona vauvaa. Isonasiskona tai -vel jenä oleminen on kuitenkin tärkeä osa minuutta, ja on surullista, jos tämä tärkeä rooli sivuutetaan pitämällä lapsi poissa kotoa valtaosan päivästä, Puhakainen pohtii. Puhakainen painottaa, että koti on lapsen merkityksellisin kasvuympäristö varsinkin tunne-elämän kehityksessä. Syvin tunnesuhde lapsella on juuri omiin vanhempiinsa ja sisaruksiinsa. Siksi olisi tärkeää, että jokainen lapsi löytäisi oman arvostetun paikkansa perheyhteisössä. Sen sijaan varhaiskasvatuksessa ammattikasvattajat luotsaavat häntä muun muassa oppimaan uusia taitoja lap siryhmän jäsenenä. Päiväkodin johtajana Puhakainen on kuullut monenlaisia tarinoita perhei den ongelmista ja ymmärtää, että van

hemmat tarvitsevat apua esimerkiksi uupumukseen ja mielenterveys- tai päih deongelmiin. Tämänkaltaista tukea pitäisi kuitenkin saada muilta sosiaali- ja tervey denhuollon tahoilta kuin varhaiskasvatuk sesta. – Ehkä 1950-luvulla päivähoitoa jär jestettiin sosiaalisten syiden takia, ja var maan sotien jälkeen ajateltiin, että lapset pitää saada hoitoon, jotta naiset saataisiin tuottavaan työhön ja sotakorvaukset mak settua. Mutta kyllä näillä vuosikymmenillä olisi jo aika oivaltaa varhaiskasvatus lap sen oppimispolun ensimmäiseksi, koulu tielle johtavaksi ja lapsen oikeuksiin kuu luvaksi vaiheeksi.

”Arvostakaa lapsuutta” Varhaiskasvatuksessa jokaisen lapsen tavoitteita mietitään ja pohditaan yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa. Lapselle laaditaan myös henkilökohtainen varhais kasvatussuunnitelma. Samanikäistenkin lasten toiveet ja tarpeet poikkeavat joskus huomattavasti

toisistaan ja myös temperamenttierot vaikuttavat kehitykseen, mutta kaikilla on tarve kuulua lapsiporukkaan.

Minusta on tärkeintä ihailla lasta sellaisena kuin hän on. – Kun perustarpeet ovat kunnossa ja lapsella on riittävästi tunne- ja vuorovai kutustaitoja, hän oppii muitakin asioita, Heli Puhakainen vakuuttaa. – Minusta on tärkeintä ihailla lasta sellaisena kuin hän on. Arvostakaa lap suutta, kyllä esimerkiksi lukemaan ja kir joittamaan oppii ajallaan, siitä ei kannata stressata. Toinen eskari-ikäinen lapsi voi olla kiinnostunut kirjoista ja numeroista, mutta toinen mielikuvitusleikeistä. Ja kol mas saattaa lähes koko eskarivuoden ajan pelata mieluiten jalkapalloa, Heli Puha kainen naurahtaa.

Lappeenrannan kaupungin asukaslehti 3/2016 | 3

koulut

Tekstit ja kuvat: Kaisu Lahikainen

Kerhot tuovat joustavuutta koulupäivään

Kuvataidekerhon ohjaaja Tiinalotta Särmölä Lappeenrannan kuvataidekoulusta ja aluerehtori Marjukka Havo-Tuovinen ihastelevat kerholaisten keramiikkatöitä.

27 koulua, joissa yhteensä 279 kerhoa ja viikossa lähes 500 kerhotuntia – näin paljon on Lappeenrannan peruskouluissa ollut viime aikoina kerhotoimintaa. Monikin saattaa ajatella, että 1990-luvun laman viemät koulujen kerhot ovat edelleen henkitoreissaan. Näin ei kuitenkaan ole, vaan 2000-luvulla niiden toimintaa on elvytetty, ja kustannukset katetaan koulun omin varoin tai Opetushallituksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön tuella. Kerhoja vetävät niin koulun omat työntekijät kuin esimerkiksi urheilu- ja liikuntaseurat sekä taiteen perus opetusta antavat koulut. Osittain kerhotoiminta liittyy joustavan koulupäivän kokeiluun, jolloin kokoontumiset ajoitetaan koulupäivän yhteyteen, vaikka heti aamusta tai ruokailun jälkeen.

Mukavia kokemuksia ja pedagogiikkaa Kimpisen koulun Peltolan toimipisteessä joustavan kou lupäivän idea konkretisoitui torstai- ja perjantaiaamuisin järjestettäviksi kerhoiksi. Toimintaa on järjestetty koulun omilla varoilla. − Haluttiin järjestää lapsille mukavia ja toiminnal lisia kokemuksia. Kävimme tutustumassa Savitaipaleella vastaavaan toimintaan ja haimme sieltä ideoita, apulais rehtori Marjukka Havo-Tuovinen kertoo. − Meillä on ollut toiminnassa kirjastokerho, Nami kan pitämä palloilukerho ja Lappeenrannan kuvataide koulun pitämä taidekerho. Halusimme monipuolisuutta: niin taidetta, liikuntaa kuin lukemistakin. Kerhossa on vuorotellen puolet luokasta eli kym menen oppilasta. Toinen puoli luokasta on oppitunneilla, jolloin opettajalla on parempi mahdollisuus yksilölliseen opetukseen ja erilaisiin opetusmenetelmiin. − Taustalla olivat myös siis pedagogiset ratkaisut. Toisaalta ajattelimme, että varsinkin ekaluokkalaiset ovat

loppuviikosta jo aika väsyneitä, ja mukava toiminta antaa heille intoa loppuviikkoon, Havo-Tuovinen perustelee. − Eräs ensimmäisen luokan opettaja kertoi, että ker hojen aloitettua toimintansa syyskuun alussa oppilaiden jaksamisessa oli huikea ero. Vapaampi oleminen ja toi minnallisuus antavat voimia myös tavalliseen koulutyös kentelyyn. Kukin lapsi oli kymmenen viikkoa eli kymmenen kertaa kussakin kerhossa. Osallistuminen on ollut vapaa ehtoista, mutta kaikki oppilaat ovat olleet mielellään mukana. − Näin jokainen lapsi sai kokemuksia sellaisistakin aktiviteeteista, joihin hänellä ei ehkä muuten olisi koske

varhaiskasvatus

Avoin tiedotus herättää kiinnostusta Sivusto on haluttu Lauritsalan päiväkodissa pitää kaikille avoimena. Erillisiä käyttäjätunnuksia ei siis tarvita, vaan kaikki kiinnostuneet pääsevät tutustumaan päiväkodin toimintaan.

Kuvista, kässää, musaa, sirkusta ja tanssia Myllymäen koulussa päästiin kokeilemaan joustavan kou lupäivän kerhoja Opetushallituksen tuella. Lappeenran nan länsialueen peruskoulut olivat jo kokeilussa mukana, ja Myllymäen koulu otettiin vielä porukkaan. − Olemme tästä erityisen tyytyväisiä, koska päivä >>

Peda.net edistää tietoja viestintätekniikan tarkoituksenmukaista käyttöä

Peda.net Lappeenrannan päiväkodeissa: tiedotusta ja näkyvyyttä Peda.net-verkkopalvelu on kohta kahden vuoden ajan ollut kotisivukäytössä Lappeenrannan varhaiskasvatuksessa. − Se toimii tiedotuskanavana lasten vanhemmille, vaikka yksilöllinen tiedotuskanava tuleekin olemaan Wilma, kuten kouluissa ja eskarissa. Oppimisalustana Peda.net-verkkopalvelua ei voi vielä varhaiskasvatuk sessa käyttää, varhaiskasvatusjohtaja Päivi Virkki mää rittelee. Peda.netistä löytyvät päiväkodin yhteystiedot, kunkin ryhmän omat sivut, tietoa päiväkodin toiminta tavoista ja ajankohtaisista asioista. Myös päiväkodin vuo sisuunnitelmaa voi katsella. – Koko henkilökunnallamme on Peda.netin tun nukset ja siten päivitysmahdollisuus, Lauritsalan päivä kodin johtaja Riikka Räihä kertoo. Kaikilla päiväkodeilla on Peda.netissä samat perus rakenteet, mutta kukin päiväkoti voi tehdä näkymästä omanlaisensa. Lauritsalassa Peda.netiin on linkattu oma blogi, jossa esitellään kuvin, mitä ja millaisia asioita lap set ovat tehneet. − Tämä on kätevä ja toimiva, Riikka Räihä sanoo. − Ja mukava käyttää, lastentarhanopettaja, varajoh taja Pasi Hänninen lisää.

tusta. Esimerkiksi kuvataidekerhosta voi saada positiivisia osaamisen kokemuksia, jotka ehkä innostavat jatkamaan kin. Kaiken kaikkiaan toiminta lisää monipuolisuutta, joustoa ja väljyyttä koulupäivään, Marjukka Havo-Tuovi nen tiivistää.

Jyväskylän yliopiston ylläpitämä Peda.net on keskitetysti ylläpidetty verkkopalvelu, jota käytetään internetselaimella. Peda.netillä muun muassa koulut ja luokat voivat luoda omia sivuja ja oppimateriaaleja verkkoon. Oppilas voi käyttää henkilökohtaista profiiliaan, vaikka opiskelupaikka vaihtuu tai opinnot päättyvät. Peda.netissä on mukana ajatus elinikäisestä oppimisesta. Peda.netin kouluverkon tavoitteena on tietoja viestintätekniikan tarkoituksenmukaisen käytön edistäminen opiskelussa ja opetuksessa. Lähde ja lisätietoja: Peda.net

Peda.net toimii päiväkodin tiedotusvälineenä ko tien suun taan. Sivuille on koottu tietoa ja ikään kuin vastauksia sellaisiin kysymyksiin, joita uusi perhe, josta lapsi ei vielä ole ollut päiväkodissa, voisi esittää. Riikka Räihän mukaan palaute on ollut hyvää. – Kun lapsi on tulossa päiväkotiin, vanhemmat kertovat monesti jo tutustuneensa Peda.net-sivustoon ja päiväkodin blogiin. Ajankohtaista-palsta on myös koettu tärkeäksi tiedonvälittäjäksi.

näiden seinien sisälle, Räihä tiivistää. Silti kumpikin korostaa, ettei mikään tietokoneella tapahtuva tiedotus tai kommentointi voi korvata päivit täistä vuorovaikutusta lasten huoltajien kanssa. − Vuorovaikutus kasvotusten on kuitenkin tär keintä, Pasi Hänninen korostaa.

Päiväkodin toiminta tulee näkyväksi Tiedotuksen lisäksi Peda.netissä dokumentoidaan päiväkodin toimintaa. − Monet vanhemmat ovat kertoneet hämmäs tyneensä, miten paljon päiväkodissa tehdään aivan pientenkin lasten kanssa, Riikka Räihä ja Pasi Hänni nen kertovat. − Pienten ryhmä retkeilee paljon ja tutustuu ympäröivään maailmaan. Kyse ei tosiaan ole pelkästä perushoidosta, vaan lasten päiväohjelmaan kuuluu monenlaisten taitojen harjoittelua, kuten kädentaito jen ja motoristen taitojen. Pasi Hänninen ja Riikka Räihä kehuvat Peda. netin mahdollisuuksia. − Tämä on hyvä keino tehdä näkyväksi, mitä täällä tehdään. Päiväkodin monipuolinen kasvatuk sellinen ja opetuksellinen toiminta ei jää pelkästään

Riikka Räihä ja Pasi Hänninen esittelevät lasten tekemiä norppia.

kodin rakennustöiden vuoksi pihamme on pienenty >>

nyt, ja tilanne olisi muuten ollut meille vielä haasteel lisempi, Myllymäen koulun rehtori Helena Ripatti kertoo. Myllymäen koulussa kerhot ajoittuvat keskelle päivää ruokailun jälkeen, paitsi sirkus perjantai-ilta päivään koulutuntien jälkeen. − Ne ovat lisänneet paljon mahdollisuuksia.

Anton Rikkilä sanoo, että on kiva olla kuvataidekerhossa. Eniten hän pitää keramiikkatöistä ja hän onkin juuri saanut valmiiksi laivan.

Meillä on ollut toiminnassa kuvis-, kässä-, musa-, sirkus- ja tanssikerho. Lisäksi olemme omin varoin pitäneet keskellä koulupäivää kirjasto-, kuoroja askartelukerhoa sekä järjestäneet saliin valvonnan, joten oppilaat ovat päässeet sinne pelaamaan sählyä ja harrastamaan muuta omavalintaista liikuntaa. Ilta päivällä koulun jälkeen on ollut muun muassa kuoroja sählykerho. Helena Ripatti kertoo, että Myllymäessä ryhmät perustettiin kiinnostuksen pohjalta, ja niissä oli kus sakin noin 12 oppilasta. − Ilmoittautuminen sujui hyvin: kaikkiin ker hoihin tuli osallistujia ja lähes kaikki halukkaat pääsi vät mukaan. Muissa kerhoryhmissä oli oppilaita kai kilta 1.–6. luokilta, mutta sirkuskerho oli ajankohtansa vuoksi suunnattu vain ykkös- ja kakkosluokkalaisille, joilla muutenkin olisi ollut iltapäivätoimintaa. Helena Ripatti pitää taiteen perusopetusta antavien koulujen opettajien ohjaamia kerhoja monella tapaa hienona mahdollisuutena. Kokeilussa olivat mukana Lappeenrannan kuvataidekoulu, Tai to-käsityökoulu, Lappeenrannan musiikkiopisto, Tai dekoulu Estradi ja Lappeenrannan Tanssiopisto. − Lapset saivat taiteen ammattilaisten antamaa opetusta, jossa edettiin taiteen perusopetuksen ope tussuunnitelman mukaan, koulupäivän yhteydessä ja maksutta, jolloin illat jäivät lasten ja vanhempien yhteiseksi ajaksi. Toisaalta taas koulujen kerhosta voi saada virikkeitä ja ideoita syvempää harrastusta var ten, ja taidekoulut voivat saada uusia oppilaita Helena Ripatti on hyvillään myös siitä, että lapset pääsevät näyttämään vahvuuksia, joita ei aina koulutuntien yhteydessä tule esille. − Saamme taide- ja taitokerhojen lapsista osaa jia, joiden taitoja voimme hyödyntää koulun arjessa.

koulut

Sputnik-kerho innosti kokeilemaan ja onnistumaan Mikko Pylkkönen SaiPasta on vetänyt Sputnik-lähi liikuntakerhoa Lauritsalan ja Kimpisen koulujen saleissa sekä Kourulan palloiluhallissa koulupäivän jälkeen. Talvikaudella on toimittu alueiden lähikentillä. SaiPan logossa olevasta kuvasta nimensä saanut Sputnik on monilajikerho, jossa on pelattu erilaisia pallopelejä, luisteltu ja harjoiteltu erilaisia temppuja ja kikkoja palloilla, mailoilla ja luistellen. − Pääpaino on ollut eri lajien kokeilemisessa, Mikko Pylkkönen sanoo. Sputnik on suunnattu 6−11-vuotiaille lapsille, jotka kokoontuvat kerhoon kerran viikossa kullakin alueella. Yleensä mukana on ollut 5−15 lasta. − Toiminta on ollut kokonaan vapaaehtoista, ja mukaan on voinut ilmoittautua kuka vain. Kerholaiset ovat maksaneet pienen osallistumismaksun, jolla on katettu Sai Pan ottamat osallistujien vakuutukset, Mikko Pylkkönen kertoo. Hän sanoo kokemusten olleen pelkästään positiivisia. − Lapset ja vanhemmat ovat tykänneet erityisesti siitä, että lapset ovat päässeet kokeilemaan ja pelaamaan eri lajeja, kerhot ovat olleet helposti saavutettavissa ja toimintaa on toteutettu leppoisassa ilmapiirissä kaikki huomioiden. Mikko Pylkkönen toteaa, että monikin lapsi on ollut aluksi ujo ja pelännyt epäonnistumista, mutta turvallisessa ilmapiirissä pelko on kaikonnut. − Lapset ovat rohkaistuneet kokeilemaan, saaneet onnistumisen kokemuksia ja uskoa omiin taitoihinsa.

Kaikki on ollut mukavaa

Myllymäen koulun oppilaat kertovat innostuneina kokemuksistaan taiteen perusopetuksen kerhoissa. Nyt kolmasluokkalainen Aino Ruotsalainen piti musakerhossa eniten kanteleen soitosta sekä piirtämisestä, kun musiikki soi taustalla. Aino

Sara

− Menisin kerhoon myös ensi vuonna, vaikka silloin on kyllä muutenkin musiikkia riittä västi, sillä olen menossa musiikkiluokalle, Aino sanoo. Kuviskerhossa jatkaisivat mielellään Kaisla ja Jonna, jotka tänä lukuvuonna aloit tavat toisen luokan. − Oltaisiin vaikka kahdessa kerhossa, jos se olisi mahdollista, tytöt sanovat. Heistä oli mukavinta tehdä vedenalaiseen maail maan liittyviä savitöitä. − Tehtiin sellaisia lätysköjä ja painettiin niihin simpukoilla kuvia ja sitten muovailtiin kaloja. Kun ne olivat kuivuneet, ne maalattiin. Toisluokkalainen Mirhat Yavuz piti sir kuskerhossa eniten ihmispyramidien teke misestä, samoin temppujen tekemisestä dia bolohyrrällä. − Oli kiva seisoa käsillä, kun toiset piti vät jaloista kiinni, hän kertoo. Samalla luokalla ollut Kerttu taas oli innostunut tasapainoilusta rolabola-laudalla,

Nea ja Aatu

mikä viehätti myös Nea Tikkaa. Sirkusker hosta Aatu Niemisen mieleen on jäänyt par haiten esitys, joka järjestettiin koulun aikui sille ja kerhotoiminnassa mukana olleille lapsille. − Sirkuskerhon opettaja oli tosi mukava, Aatu kiittelee. Sara Kärmeniemi oli kässäkerhossa, jossa tuunattiin vanhoja tavaroita uuteen käyttöön. − Huovasta tehdyt pussit olivat kivoja, mutta tykkäsin vielä enemmän rasioista, jotka tehtiin vanhoista kirjoista. Ne sai viedä kotiin, ja säilytän niissä tärkeitä tavaroita, toista luok kaa aloittava Sara kertoo. Nyt toisella luokalla oleva Anita Toivonen piti tanssikerhossa eniten siitä, että sai valita parin ja tehdä hänen kanssaan liikkeitä, joita opettaja näytti. − Kerhoon oli aina kiva mennä, ja kou lupäivä tuntui lyhyemmältä, vaikka se oikeasti olikin vähän pitempi, hän muistelee.

Kerttu ja Mirhat

Anita

Lasten kokemuksia

Kaisla ja Jonna

Lappeenrannan kaupungin asukaslehti 3/2016 | 5

Suvi Niemi

LÄHILIIKUNTA

Lähiliikuntaa koulujen pihoilla Perusopetusjohtaja Mari Routin työmatka kaupungintalolle kulkee Kimpisen koulukeskuksen ohitse. Illansuussa kotiin matkatessaan hän on seurannut tyytyväisenä pihan vilskettä.

– Erityisen suosittu on Kimpisen koulukeskuksen mini areena. Siellä näkee kouluajan ulkopuolellakin paitsi nuo ria salibändin pelaajia, myös lapsia ja aikuisia mailoineen. Kaikkien Lappeenrannan koulujen pihat ovat lähiliikun tapaikkoja, joiden soisi olevan niin lasten, nuorten kuin aikuistenkin aktiivisessa käytössä iltaisin, viikonloppuisin ja koulujen loma-aikoina, Routti juttelee. Vielä reilut kymmenen vuotta sitten hän ihmetteli Peltolan koulun pihan autiutta. Ei ollut leikkivälineitä eikä koulupäivien jälkeen lapsiakaan. – Sain vastaukseksi, että leikkivälineitä ei kan nata hankkia ilkivallan takia. Mutta sen jälkeen, kun ryhdyimme kehittämään pihoja, ilkivalta väheni, ja nyt välineiden turmelemista sattuu aniharvoin. Muutenkin kehitämme oppimisympäristöjemme viihtyisyyttä, Routti kertoo. Hän painottaa, että koulujen toimintakulttuuri on oppilaita arvostavaa ja lappeenrantalaiskoululaisilla on syystäkin fiksun maine. – Oppilaat ovat innokkaasti mukana suunnittele massa uudistuksia ja osaavat arvostaa omaa ympäris töään. Esimerkiksi piha-alueita kehittämällä osoitamme lapsille ja nuorille luottamustamme. Aiemmin yläkoulujen ympäristöjä ei juurikaan

kehitetty eikä yläkoululaisia nähty välitunneillaan hönt säilemässä. – Moni nuori kuitenkin kaipaa liikunnallista, vapaa muotoista yhdessäoloa, huvikseen pelaamista tai leikki mielistä kisailua. Nyt kun olemme parannelleet yläkou lujen ympäristöjä ja vauhdittaneet liikuntaharrastusta muun muassa Liikkuva koulu -hankkeen aikana, yläkou lulaiset ovat tarttuneet tilaisuuteen. Myös joustava koulu päivä edistää liikkumista, Routti muistuttaa.

Resurssit samaan laariin Kaupungin tilakeskuksen suunnittelupäällikkö Pekka Oksman pitää järkevänä, että asuinalueiden lähiliikunta paikat ovat koulujen pihoilla. – Lähiliikuntapaikkojen kehittämisresurssit kan nattaa keskittää samaan laariin. Tuloksena syntyy liikun nallisia alueita sekä koululaisille että asukkaille. Toisin päinkin idea toimii eli koululaiset voivat ulkoilla ja liikkua alueensa puistoissa ja lenkkipoluilla. Kimpisen koulun rehtori Tomi Valkeapää kehuu Lappeenrannan keskustan ympäristöä. – Kimpisen koululaisilla on mainiot liikuntaolo suhteet. Omien pihojen lisäksi Vesitornin puisto sekä

Myllysaaren perhepuisto ovat kovassa käytössä ympäri vuoden. Ja toki kimpisläiset käyttävät paljon myös urhei lukentän ja Kisapuiston liikuntapaikkoja sekä pelaavat Amiksen tekonurmella ja muilla lähialueen ulkokentillä.

Syksy tuo uudistuksia Kaukaalle ja Kesämäkeen Syyslukukaudella aloitetaan uudistukset Kaukaan koulun ja Kesämäen koulujen pihoilla. Vauhtia saadaan valtion erityisavustuksista, jotka ovat yhteensä 240 000 euroa. Tar koituksena on muun muassa rakentaa Kaukaan pihalle samantyyppinen areena kuin Kimpisessä. Lappeen ja Korvenkylän koulujen pihoilla on jo nyt hyvät liikuntaolosuhteet. Joutsenon koulun pihan kehittämistä suunnitellaan, kun oppilasmäärä vakiintuu. Sammonlahti puolestaan odottaa länsialueen uuden pal veluverkon rakentamista ja Lauritsalan koulu parakkien poistumista. Myös päiväkotien pihat ovat sopivia lähiliikun tapaikkoja lapsiperheille päiväkotien toiminta-aikojen ulkopuolella. Mervi Palonen

Koulujen lähiliikuntapaikat ovat nuorten suosiossa koulupäivien jälkeen ja myös lomien aikana. Muun muassa Kimpisen koulun salibandykenttä kerää pelaajia muualtakin kuin keskustasta. Kesäiltaisin se on varattuna useasti salibandyseura Pontuksen Nousevan Voiman eli PoNoVon käyttöön. PoNoVon poikien 01-joukkueessa pelaavat Topias Pekurinen sekä Juuso-Pekka Kaukonen pitävät Kimpisen kenttää hyödyllisenä ja mukavana peli paikkana. – Voisihan se tietysti hieman isompi kin olla, mutta tilojen puitteissahan se on rakennettu, Juuso-Pekka kertoo. Kimpisen salibandykenttää lukuun ottamatta pojat eivät useinkaan käytä muita lähiliikuntapaikkoja. Topias pelaa silloin tällöin frisbeegolfia ja Juuso-Pekka viihtyy lenkkeillen kotikulmillaan. Juu so-Pekka kuitenkin toivoisi lisää lähilii kuntamahdollisuuksia poikien koululle. – Me molemmat käymme Kesä mäenrinteen yläkoulua ja koulun pihalle

haluaisin lisää liikuntamahdollisuuksia. Nyt asian pitäisi korjaantua, kun pihalle on suunnitteilla muun muassa pelikau kalo. Koulupäivien aikana liikuntatun neilla pojat käyttävät usein oman kou lunsa tiloja sekä läheisiä urheilukenttiä. – Käymme esimerkiksi Ratsumesta rin kentällä pelaamassa, Topias kertoo. Pojille salibandyn pelaaminen on pitkäaikainen harrastus. – Lähdin jo aika nuorena kokei lemaan lajia ja kiinnostus on säilynyt. Aiemmin pelasin salibandyseura NST:ssä, Topias kertoo. Juuso-Pekka kertoo aiemmin har rastaneensa jääkiekkoa. – Harrastin jääkiekkoa kolme vuotta. Vaihdoin jääkiekon salibandyyn, koska monet ystävistäni harrastivat sitä. Topias sekä Juuso-Pekka kehuvat PoNoVoa yhteen ääneen. – PoNoVo on erittäin hyvä seura. Olen viihtynyt nykyisessä joukkueessa jo noin kolme vuotta, Topias kertoo.

Suvi Niemi

Kimpisen koulukeskuksen kaukalo kerää pelaajia ympäri kaupunkia

PoNoVon 01-joukkueen poikia: Juho Ahonen (vasemmalla), Kasimir Saareks, Topias Pekurinen, Miro Laine, Arttu Heikkinen, Juuso-Pekka Kaukonen, Eetu Ylänen, Jimi Tervonen ja Oskari Nikkinen. PoNoVo on Pontuksella toimiva salibandyn erikoisseura, joka tarjoaa liikuntaa kaikenikäisille junioreista ikämiehiin. Lisenssipelaajia on noin 260. Alkavalla kaudella joukkueita on 16 ja salibandykerhoja kaksi.

Loistava kesäharjoituspaikka PoNoVon puheenjohtaja Joni Koppo pitää Kimpisen salibandykaukaloa loistavana kesäharjoituspaikkana. – Kehitystä tapahtuu koko ajan. Alueelle on tullut salibandykaukalon lisäksi m uun muassa pieni jalkapalloalue ja lapsille leikkipuisto.

PoNovon valmentaja Mika Laine on huomannut, että kesäiltaisin Kimpisen piha on täynnä nuoria. – Kimpisen koulukeskuksen ympä rillä on tosi paljon liikkumismahdollisuuk sia, ja nuoria kokoontuu tänne pelaamaan koripalloakin. Vilkkaasta käytöstä huoli matta alue on pysynyt erittäin siistinä. Suvi Niemi

Reitistösuunnitelma Rauha-Tiuruun Lappeenrannan kaupunki laatii Rauha-Tiurun matkailualueelle reitistösuunnitelman, jolla sovitetaan maastossa eri välineillä liikkuvien ihmisten ja osapuolten tarpeita toisiinsa. Tarkoituksena on, että suunnitelma etenee teknisen lautakunnan käsittelyyn loppuvuoden aikana. Käytännön toteuttaminen ajoittuisi lähivuosille. Yleisöllä on mahdollisuus vaikuttaa suunnitelman sisältöön. Suunnitelmaa esitellään muun muassa asukastilaisuudessa, jonka ajankohdasta tiedotetaan myöhemmin.

reitistösuunnitelma Teksti ja kuvat: Suvi Niemi

Rauha-Tiurussa geologinen pinnanmuodostus ja maisema muodostavat mielenkiintoisen kokonaisuuden.

Rauha-Tiurun alue

Reitistösuunnitelman toteuttaminen aloitettiin asukkai den, matkailutoimijoiden ja muiden käyttäjien toivomuk sesta. Alueella oli esiintynyt esimerkiksi luvatonta mönki jäajelua. Lappeenrannan kaupungin asemakaava-arkkitehti Matti Veijovuoren mukaan suunnitelman tavoitteena on sovittaa matkailua ja luonnonympäristöä yhteen sekä määritellä sopivia alueita eri välineillä liikkuville. – Reitistökartat laaditaan ympärivuotisiksi ja huo mioon otetaan eri vuodenaikojen liikuntalajit. Lopullinen suunnitelma-aineisto julkaistaan hyväksymisen jälkeen Lappeenrannan kaupungin verkkosivuilla ja lisäksi teh dään painettuja reitistökarttoja. Kartoissa esitetään eri toiminnoille varattavat urat ja alueet.

– Reitistöä hyödynnetään ja se otetaan huomioon kaavoituksessa ja muussa maankäytön suunnittelussa. Suunnitelma pystytään toteuttamaan voimassa olevien yleis- ja asemakaavojen pohjalta. Reitistösuunnitelman eteen on tehty paljon töitä, ja sitä varten on haastateltu parinkymmenen eri tahon ja toimijan edustajia, Veijo vuori kertoo.

Kävelystä poroajeluihin

Maastotoimintojen koordinointi tärkeää

Reitistösuunnitelmassa näkyvät muun muassa kävely, sauvakävely, vaellus, hiihto, retkiluistelu, ratsastus, polkuja maastopyöräily, rullaluistelu, rullahiihto, melonta, mönkijät ja poroajelut. Näille kaikille on varattu urat ja alueet, yhdessä tai erikseen. Suunnitelmassa huomioi daan myös ulkoliikuntapaikkojen vaikutus reitistöihin.

Suunnitelman lähtökohtana on koordinoida kaikki alueen maastotoiminnot ja samalla laatia maastossa liikkumista helpottavaa ohjeistusta. Reitistösuunnitelmaa toteutetaan muun muassa viitoituksella, raivaamalla, parantamalla reittejä, tekemällä laavuja sekä taukopaikkoja – kaikkea infraa, mikä liittyy parantamiseen. – Matkailijoiden kiinnostus luonnossa liikkumiseen vaihtelee erittäin paljon. Osa haluaa jäädä hotellille ja osa haluaa aktiivilomalle. Yhä useampi kaipaa aktiivilomaa ja pyrimme vastaamaan monenlaisiin toiveisiin. Matkailijat toivovat, että tekemistä löytyisi monipuolisesti ja tietoa liikuntareiteistä olisi saatavilla vaivattomasti. Erityisesti alueella kaivataan selkeää viitoitusta ja opastauluja. Pikkuhiljaa eri liikuntalajeille sopivat alueet ovat alkaneet hahmottua, kuten ratsastukselle, mönkijöille ja moottorikelkkailulle sopivat alueet. – Mönkijäalueet rajataan, ja kelkoille on jo olemassa ura Imatran puolella.

Monipuolinen Rauha-Tiurun alue

Lappeenrannan itäosissa sijaitseva RauhaTiurun alue muodostaa yhdessä Imatran vapaaaikakeskuksen kanssa yhden Pohjoismaiden huomattavimmista matkailu- ja vapaa-aikakeskuksista. Alueelta löytyy kahden kylpylän lisäksi muun muassa monitoimiareena, 18-reikäinen golf kenttä sekä monipuoliset sisä- ja ulkoliikuntapaikat, joista uusimpana viime syksynä valmistunut pesäpallo- ja ampumahiihtostadion. Aluetta ovat tehneet tunnetuksi Rauhan loma-asuntomessut vuonna 2012 sekä useat muut tapahtumat. Lisätietoja: Asemakaava-arkkitehti Matti Veijovuori matti.veijovuori@lappeenranta.fi – Alueen erityislaatuinen luonto ja järvimaisemat kiinnostavat matkailijoita. Varmaan juuri hiekkaranta oli yksi vetovoimatekijä Rauhan täysihoitolan ja ensimmäi sen kylpylän aikana 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa, Veijovuori arvioi. – Uusi uimaranta Rauhaan valmistuu ensi kesänä. Rantaa rakennetaan yleiseen käyttöön, sekä alueen asuk kaille että matkailijoille ja hotellivieraille, Veijovuori ker too. Joutsenon kaupunki ja kuntaliitoksen jälkeen Lap peenrannan kaupunki ovat kehittäneet Rauha-Tiurun aluetta määrätietoisesti vuodesta 2005 alkaen. Esimerkiksi sairaaloiden aikainen tie- ja infraverkosto on uusittu lähes kokonaan.

Matti Veijovuori kertoo, että reitistökartat laaditaan ympärivuotisiksi.

– Rauha-Tiurussa geologinen pinnanmuodostus ja mai sema muodostavat mielenkiintoisen kokonaisuuden. Alueelta löytyy suppia, harjanteita, siirtolohkareita ja tie tysti rantoja. Hiekkarantaa on varsinkin Rauhan kylpylän itäpuolella. Tiurun ja Talvirannan alueet ovat karua kan gasmaastoa ja alueella on paljon maastouria, joista osa on ajettu traktorilla sekä autolla ja osa on tallattuja polkuja, Matti Veijovuori kuvailee. Alueen kehittämisessä pystytään hyödyntämään nykyistä polkuverkostoa todella hyvin, uusien maastou rien avaamiseen ei ole tarvetta tällä hetkellä.

Työllistämiskokeiluun työllistäjäksi Lappeenrannan kaupunki ja Eksote aloittavat vuoden 2017 alussa puolen vuoden työllistämiskokeilun. Haemme nyt kotitalouksia ja yrittäjiä mukaan kokeiluun! Kokeilussa on mah dollista saada työntekijä tekemään pienimuotoisia, ei suurta ammattitaitoa vaativia työtehtäviä Lappeenrannan kaupungin alueella. Kokeilu ei maksa mitään, mutta osal listumista toiminnan seurantaan odotetaan. Kokeilussa työllistetään 30 lappeenrantalaista työtöntä työnhakijaa työsuhteisiin Lappeenrannan kaupungille ja Eksotelle, mutta työt tehdään yrityksissä ja kotitalouk sissa.

työllistämiskokeilu Pienikin määrä tekemätöntä työtä auttaa kokeilun onnistumista. Tarkoituksena on yhdistää olemassa oleva tekemätön työ ja työttömät työnhakijat. Kokeilu on osa Yhdessä Yrittäen -hanketta, jonka tavoitteena on selvittää kahden vuoden aikana yhteiskunnallisen yrityksen toimintaedellytyksiä ja parantaa työllisyys tilannetta yrittäjämäisellä otteella. Lisätietoa: www.lappeenranta.fi/yhdessa-yrittaen Kokeiluun voi ilmoittautua projektipäällikkö Julia Lindqvistille, julia.lindqvist@lappeenranta.fi, puh. 040 704 9557 Lappeenrannan kaupungin asukaslehti 3/2016 | 7

Mervi Palonen

lavolan paloasema

Lavolan oma poika johtaa puhdasta ja energiatehokasta länsialueen paloasemaa

Lappeenrannan Lavolan uusi paloasema neuvoo tiloissaan liikkuvaa: jos jalkojesi alla on ruskeanpunainen lattia olet likaisessa tilassa, harmaan päällä etenet jo puolipuhtaalla ja sinisen hohteessa puhtaalla vyöhykkeellä. Yleisvaikutelma on paitsi siisti ja järjestelmällinen, myös prikulleen harkittu ja turhista riisuttu.

liikennevälinepalo, pieni, Karjaportin katu, henkilöauto savuaa. – Imatralla, imatralaiset hoitavat, mutta kaikki maakunnan hälytykset tule vat myös päivystävän palomestarin Vir veen. Jo hätäkeskuksessa onnettomuudet luokitellaan pieniksi, keskisuuriksi tai suuriksi. Yleensä vuorokauden mittaista työvuoroa kohti osuu useita pieniä tilan

teita. Onneksi keskisuuria ei välttämättä ole ihan joka viikko ja suuria vielä harvem min, Heikki Liimatainen kuvailee. Päivystysvuorollaan palomestari kantaa taskuissaan viittä eri puhelinta, joista kaksi on viranomaisverkon radiopu helimia eli Virvejä, kaksi tavallista päivys tyspuhelinta ja yksi henkilökohtainen työ puhelin lähinnä hallinnollisten asioiden hoitoa varten. Koska yhteys on saatava viipymättä oikeaan paikkaan, toinen Virve-kalikka on tarkoitettu vain oman ryhmän johta miseen ja toinen päivystyspuhelin viran omaisten väliseen yhteydenpitoon. – Vaikka yksikkömme lähtee palotai onnettomuuspaikalle minuutissa, tilanteen arviointi ja toimintatapojen ja yksiköiden määrän oikea sovittaminen jatkuu sitä mukaa kuin uutta tietoa saa daan.

Tarvittaessa lähdemme Lavolasta vaikka Parikkalaan, mutta ensisijaisesti Lappeenrannan länsialueelle sekä Ylämaalle, Vainikkalaan, Lemille ja Savi taipaleelle. Pitkulainen kaupunki vaatii kaksi paloasemaa Lappeenrannan ja myös maakunnan pit kulainen muoto määrittelevät pelastus laitoksen toimintatapoja. Ei siis ihme, että länsialueen paloaseman tarpeellisuus nousi esiin useissa Lappeenrannan kau punginvaltuuston kokouksissa jo edelli sellä valtuustokaudella, vaikka asia ei olisi ollut edes esityslistalla. – Länsialueen saavuttaminen Armi lankadulta asti vaaditussa ajassa on sula mahdottomuus. Ajoaika ei olisi lyhentynyt riittävästi Helsingintien liikennevalo-oh jauksella tai lisäkaistalla, eikä matkaa olisi selätetty riittävän nopeasti, vaikka pelas tuslaitokselle olisi varta vasten rakennettu oma tie, Heikki Liimatainen hymähtää.

– Mutta aikaileminen loppui, kun päätös uudesta asemasta lopulta tehtiin. Koska pelastuslaitos on linjaorgani saatio, jokainen tietää paikkansa hierar kiassa ja käskysuhteet ovat selkeät. – Silti saatamme neuvotella poru kalla järkevimmästä etenemistavasta. Koska yksi työvuoro kestää yhtäjaksoi sesti koko vuorokauden, on luonnollista, että porukka hitsautuu vuosien varrella yhteen. Myös jatkuva harjoittelu ja kaik kiin työvuoroihin kuuluvat liikuntatreenit yhdistävät, Liimatainen kertoo. Myös jälkipuintia tehdään yhdessä, ja järkyttävien onnettomuuksien jälkeen järjestetään asiantuntijoiden vetämiä pur kukokouksia.

Painiurheilijasta palomieheksi Heikki Liimatainen on työskennellyt tähänastiset kolmekymmentä työvuottaan Armilan paloasemalla, ensin palomie henä parikymmentä vuotta ja sitten kou lutuksen jälkeen vuoromestarina ja palo mestarina. 2020-luku ehtii jo liki puoleen väliin, kun tavoite-eläkeikä täyttyy. Urapolku löytyi harrastuksen an siosta. – Vapaapalokuntalainen en ollut, vaan harrastin painia. Armeijan urheilu koulun käytyäni jäin Lahteen harjoittele maan, mutta sitten kuulin valmentajal tani, että Lappeenrannan paloasemalle tarvittaisiin kesämiestä. Koska palomie

hen työ vaikutti hohdokkaalta, lähdin ensimmäisen kesän jälkeen opiskelemaan palomieheksi, Liimatainen kertaa. Hän pitää edelleenkin valintaansa hyvänä ja on valmis suosittelemaan ammattia nuoremmilleen, mutta muis tuttaa monet puuduttavat päivystykset läpikäyneenä, etteivät päivät täyty pelkistä sankariteoista. Liimatainen tietää, että pelastustoi men ammateissa tarvitaan ennen kaikkea vastuuntuntoisuutta, kykyä ajatella sel keästi sekä hyvää fyysistä kuntoa ja hen kistä kestävyyttä. – Tähänastisen työurani kosketta vimmat hetket liittyvät kauteen, jolloin työskentelin ambulanssissa. Silloin todella koin konkreettisesti pelastaneeni ihmis henkiä. Nyt päällikkötehtävissä tilantei den arviointi ja organisointi on keskei sintä. Omia toimintatapoja on jatkuvasti myös puntaroitava ja kehitettävä. Kun hälytys tulee, on pystyttävä hahmotta maan tilanne, jota ei näe, ja tulkitsemaan toisten tekemiä havaintoja, Liimatainen kuvailee työtään. Lavolan päällikkö iloitsee uusien tilojen puhtaudesta ja tehokkuudesta eikä haikaile sisäilmaongelmista kärsivän Armilan paloaseman perään. – Toivottavasti myös itäalue saa puh taan paloaseman mahdollisimman pian. Mervi Palonen

Raimo Suomela

Tornilla Lavolan paloasema ei perintei seen tapaan ylpeile, koska likaantuneet letkut hoidetaan letkunpesukoneessa kuiviksi paketeiksi. Rakennuksen katolla aurinkopaneelit näyttävät esimerkkiä puhtaan energian tuotannosta, ja tien puoleisella rinteellä kukkaistutuksista hahmottuu hätänumero 112. Päällikökseen uusi asema sai oman kylän pojan – Lappeella syntyneen ja Lavo lassa varttuneen – palomestari Heikki Liimataisen. Heikki Liimatainen korostaa, että vaikka Lavolan asema nousi erityisesti Lappeenrannan länsialueen turvaksi, sen toiminta on silti maakunnallista, kuten muidenkin Etelä-Karjalan pelastuslaitok sen vakinaisten toimipaikkojen eli Armi lan, Joutsenon, Imatran ja Simpeleen paloasemien. Lavolan paloasemalla maakunnal lisuus korostuu, koska sen yhteyteen on perustettu koko Etelä-Karjalan pelastus toimea palveleva resurssitoimisto säätele mään kaikkien viiden paloaseman päivit täistä henkilökunnan määrää. – Tarvittaessa lähdemme Lavolasta vaikka Parikkalaan, mutta ensisijaisesti Lappeenrannan länsialueelle sekä Ylä maalle, Vainikkalaan, Lemille ja Savitai paleelle. Toki kyläkeskuksissa vapaapa lokunnatkin ovat valppaina, mutta eivät välttämättä joka hetki lähtövalmiina. Siksi lähin vakinainen yksikkö suuntaa häly tyksen saatuaan kyselemättä kohti onnet tomuuspaikkaa. Mikäli vapaapalokunta ilmoittaa, että tilanne on hallinnassa, käännymme takaisin. Palomestarin ilme tiukkenee, kun Virve-puhelin hälyttää:

Lavolan paloaseman katolla on 39 kVA:n tehoinen aurinkosähkölaitteisto. Ennakkoarvion mukaan se pystyy tuottamaan noin kolmasosan aseman sähköenergiasta. Energiatehokkuutta lisäävät muun muassa myös ilmastoinnin hukkalämmön hyödyntäminen rakennuksen tuloilman lämmittämiseen, energiatehokkaat ja käyttöiältään kestävät led-valaisimet ja ilmanvaihdon tehon säätely henkilökuorman mukaan.

Ystäväperhetoiminta

ystäväperhe

avaa silmiä eri kulttuurien välillä

Marika Haapalaisen perhe on saanut kokea ystäväperhetoiminnan tuomia iloja. Marikan perheeseen kuuluu aviomies Hannu, tytär Iiris (8) ja poika Lauri (3). Heillä on ollut ystäväoppilaina Zi Yuan Kiinasta sekä Mehmet Emin Kucuk Turkista. Zi on opiskellut Lappeenrannassa noin kolme vuotta, Mehmet lähes vuoden.

Haapalaisen perhe ja ystäväoppilaat: Hannu ja Lauri, Marika ja Iiris sekä Zi ja Mehmet.

– Olemme nyt ensimmäistä kertaa mukana ystäväperhe toiminnassa. Innostuin asiasta heti, kun kuulin siitä. Tun nelmat ovat olleet todella hyvät, Marika kertoo.

Miten kuvailisitte omin sanoin ystäväperhetoimintaa? – Mukavaa yhdessäoloa, ajatusten vaihtoa, naura mista ja eri kulttuurista oppimista, Marika summaa. – Olemme opetelleet suomalaisia perinteisiä asioita, kuten luistelua ja jääkiekkoa, Mehmet lisää. Ystäväperhetoiminnassa onkin kyse yhdessäolosta ja uusien asioiden oppimisesta. Ystäväperheessä on tyy pillistä, että ulkomaalaisille opiskelijoille kerrotaan ja opetetaan perinteisiä suomalaisen kulttuurin piirteitä. Haapalaisen perhe on vienyt opiskelijat luontoon ja he ovat puhuneet myös yhteiskunnallisista asioista. Ystävä oppilaiden kanssa voi oman kiinnostuksen mukaan päät tää, mitä haluaa tehdä. – Olemme käyneet yhdessä muun muassa luiste lemassa, makkaraa syömässä ja hiihtämässä, Iiris kertoo innoissaan. – Olemme tarjonneet ystäväoppilaille esimerkiksi poronkäristystä ja heti alussa kävimme metsässä poimi massa marjoja. Halloweenina Iiris kaiversi kurpitsoja Zin kanssa, se oli hauskaa, Marika lisää. Zillä on aikaisempaakin kokemusta ystäväperhetoi minnasta. Opiskellessaan aiemmin Jyväskylässä hänellä oli myös siellä ystäväperhe. – Lähdin uudestaan mukaan tähän toimintaan, sillä tiesin, että saisin siitä taas paljon irti. Olen yhteydessä Jyväskylän ystäväperheeni kanssa vieläkin ja käyn siellä joka kesä vierailulla.

Kielitaito kehittyy väistämättä Marika sekä Hannu halusivat tarjota kokemuksia eri laisista kulttuureista myös lapsilleen. Näin he oppisivat ymmärtämään kansainvälisyyttä. Hannu kertoo kielitai don kehittämisen olleen hänelle itselleen yksi hyvä syy lähteä mukaan. – Halusin saada uskallusta ja varmuutta puhua eng lantia ja kehittyä siinä. Samoin lapsille englannin oppimi nen on tärkeää. Hannu on aiemmin ollut arka käyttämään eng lantia. – Mutta kynnys madaltuu rennossa tunnelmassa, esimerkiksi kun kokoonnumme nuotiopiiriin makkaraa paistamaan.

Suvi Niemi

Mukavaa yhdessäoloa ja eri kulttuurista oppimista

Ihana luonto, turvallinen maa ja ystävällinen kansa

Kulttuurierot hämmentävät välillä

Zin mielestä on ihanaa, että Suomen metsistä voi vapaasti poimia marjoja ja syödä niitä saman tien pesemättä. Kii nassa marjat täytyy pestä monta kertaa ennen kuin ne ovat syömäkelpoisia. – Pidän muutenkin suomalaisesta luonnosta – jär vistä ja metsistä. Metsän eläimet, kuten oravat, ketut ja linnut, ovat myös ihania. Ennen Suomeen tuloani en ollut ikinä nähnyt oravaa tai kettua omin silmin. Suomi on ollut Zille mieluinen paikka. – Pidän todella paljon Suomesta ja suomalaisista. Suomi on turvallinen paikka asua ja suomalaiset ovat erittäin ystävällisiä. Vaikka suomalaiset eivät ole ainakaan heti tutustuessa erityisen puheliaita, apua kysyttäessä he ovat kuitenkin aina valmiita auttamaan. Myös Mehmet kehuu Suomea ja suomalaisten koh teliasta käyttäytymistä. – Olen erittäin onnellinen asuessani täällä. Alussa oli toki iso kulttuurishokki, koska meidän turkkilainen kulttuurimme on todella erilainen. Suomalaiseen kulttuu riin tottui kuitenkin nopeasti. Suomessa on parasta ihmis ten käyttäytyminen ja rakastan myös täällä kokemaani vapauden tunnetta.

Mikä on suurin ero teidän ja suomalaisen kulttuurin välillä? – Suomalaiset vanhemmat kohtelevat lapsiaan täy si-ikäisyyden jälkeen enemmän aikuisina kuin Kiinassa kohdellaan. Kiinassa nuori ei ole niin itsenäinen, siellä ollaan enemmän kytköksissä vanhempiin, jotka määrää vät mitä saa tehdä. Lisäksi Suomessa valtio tukee nuorten opiskelua toisin kuin Kiinassa, Zi kertoo. Mehmet arvioi suurimmaksi eroksi ihmisten käyt täytymisen tapaamishetkellä. – Kun tapaa ihmisen ensimmäisen kerran Turkissa, on epäkohteliasta, jos juttu ei lähde luistamaan heti. Se tarkoittaa sitä, ettei pidetä toisistamme. Suomessa asia koetaan ihan eri lailla. Aluksi luulin, etteivät suomalai set pidä minusta, mutta nopeasti totuin tilanteeseen ja ymmärsin, että Suomessa on normaalia olla hieman hil jaisempi. Haapalaisen perhe sekä ystäväoppilaat suosittelevat ystäväperhetoimintaa kaikille. – Kokemuksemme ovat olleet ainoastaan positii visia. Ystäväperhetoimintaa saisi mainostaa vielä enem män, sillä kaikki eivät tiedä tällaisesta mahdollisuudesta. Ystäväoppilaiden kanssa oppii englannin kieltä, saa monia uusia hienoja kokemuksia ja paljon tietoa eri kult tuureista, Marika tiivistää koko perheen mielipiteen. Suvi Niemi

Olemme käyneet yhdessä muun muassa luistelemassa, makkaraa syömässä ja hiihtämässä.

Näin löydät ystäväopiskelijan Ystäväperhetoiminnan avulla suomalainen perhe antaa ulkomaalaisille opiskelijoille mahdollisuuden tutustua suomalaiseen perhe-elämään ja kulttuuriin.

Iiris

Halloweenina Iiris kaiversi kurpitsoja Zin kanssa.

Marika Haapalainen

Ystäväopiskelija on mahdollisuus löytää Lappeen rannan teknillisen yliopiston tai Saimaan ammatti korkeakoulun Lappeenrannan ja Imatran toimi pisteiden välityksellä. Kansainväliset opiskelijat ovat joko vaihto-opiskelijoita, jotka ovat Suomessa korkeintaan lukuvuoden tai tutkinto-opiskelijoita, jotka opiskelevat 1–2 vuotta yliopistolla tai 3,5 vuotta ammattikorkeakoulussa. Iältään he ovat noin 19–25-vuotiaita. Ystäväperheenä voi toimia kuka tahansa perhe iästä ja koosta riippumatta. Lähde mukaan ja lue lisää: www.lut.fi/ yhteistyo-ja-palvelut/ystavaperhetoiminta Lappeenrannan kaupungin asukaslehti 3/2016 | 9

avoimet ovet

Kuvat: Lpr kaupungin kuva-arkisto

Kaupungin

Avoimet ovet

keskiviikkona 31.8.2016

Tervetuloa tutustumaan kaupungin palveluihin ja toimintaan, kaupungintaloon sekä kaupungin johtoon! Ohjelma (Muutokset mahdollisia) Kaupungintalo

Liikuntatoimi

klo 8–16 Asiakaspalvelukeskus Winkki avoinna ma, ti, ke ja pe klo 8–16, to 8–17, Avoimien ovien päivänä klo 8–17, kaupungintalo, 1. kerros

Avoimet ovet Lappeenrannan ja Lauritsalan uimahalleilla ja urheilutalolla! Lappeenrannan uimahalli klo 10–12 ja klo 16–18 uimahalli ja kuntosali (maksuton) klo 10–12 ja 16–18 kuntosaliopastusta Esittelypöytä syksyn liikuntatarjonnasta uimahallin aulassa

klo 10–15, 01. kerros Joukkoliikenteen Waltti-matkakortin esittelyä! Kaksi yhden hinnalla -palvelulinjalipukkeita jaossa päivän aikana Waltin joukkoliikenneständillä ja Winkissä. Lipuke voimassa 30.9. asti. klo 10–10.30 Kaupungintalon kierros Lähtö 1. kerroksen aulasta

Lauritsalan uimahalli (aukeaa klo 12) klo 16–18 uimahalli ja kuntosali (maksuton) klo 16–17 kuntosaliopastusta klo 17.30–18 vesijumppa

klo 12–12.30 Kaupungintalon kierros Lähtö 1. kerroksen aulasta

Lappeenrannan seudun ympäristötoimi

Kierrokset juontaa markkinointi- ja asiakaspalvelupäällikkö Mirka Rahman ja kaupungintalosta kertoo tapahtumateknikko Tero Mäkelä. Kierrosten ohjelma: 1. kerros, Asiakaspalvelukeskus Winkki: asiakasneuvontakoordinaattori Sari Joronen esittelee Winkin palveluja. 4. kerros, kaupunginhallituksen kokoushuoneeseen tutustuminen. 01. kerros, Lappeenranta-salin esittely ja valo-show. Kierroksille osallistuneille jaetaan Lappeenranta-kassit ja kahviliput Ritva Lohkon Kansalaistorin kahvikioskille. Kaupunki tarjoaa kahvit ja Ritva Lohko piparin. klo 11–12 Kahvit kaupungin johdon kanssa kahvikioski Ritva Lohkolla Kansalaistorilla. Keskustelua kaupunginjohtaja Kimmo Jarvan ja muiden kaupunkikonsernin viranhaltijoiden kanssa. Kahvikioski palvelee klo 10–15.

Kaupunginorkesteri Avointen ovien päivän tarjous: liput kauden avajaiskonserttiin ystävänlipun hinnalla Syyskauden avajaiskonsertti American pie to 15.9. Lappeenranta-salissa klo 19. Johtaa Vytautas Lukočius Solisti Petteri Iivonen, viulu Liput konsertteihin ja orkesterin kausikortteja Asiakaspalvelukeskus Winkistä.

Eksoten palvelut esillä

Monitoimitalo Monari, Anni Swanin katu 7 Lauritsalan nuorisotila, Lauritsala-talo Joutsenon Rientola, Kesolantie 9 Sammontorin nuorisotila, Sammontori 2 Nuorisotila Krisse, Kauppakeskus IsoKristiina, avoinna klo 13–17 Nuorisotilat ovat avoinna klo 16–20! Tule katsomaan, miltä näyttävät tämän päivän nuorisotilat!

Matkailuneuvonta IsoKristiina, Kansalaistori Hae värikäs Lappeenranta-kassillinen infoa ja vinkit kotikaupungin rientoihin.

Lisäksi kaupungintalon aulassa olevalla infopisteellä (01. kerros) ympäristötoimen edustaja Ville Reinikainen antaa energianeuvontaa klo 10–15 ja Petri Kero esittelee kaupungin ilmastohankkeita, kuten resurssiviisautta ja HINKUa ja näihin liittyviä tiekarttoja.

Yleisöluento Paineeton pää klo 10.45 ja klo 12.45, Wenla-sali, kaupungintalon 1. kerros Neurologinen asiantuntijahoitaja Tuija Halko-Liukkonen kertoo aivoverenkiertohäiriön riskitekijöistä ja valtimotautiriskin ennaltaehkäisystä. Luennon jälkeen mahdollisuus mitata verenpaine. klo 10–15, 01. kerros Eksoten Tukiperhe- ja tukihenkilö toiminnan infopiste, esittelijänä ohjaaja Miika Vormisto klo 10–15, 01. kerros Vammaispalvelujen tukihenkilötoiminnasta kertomassa Susanna Kaskinen ja Kati Utriainen

Nuorisotoimi

Avoimet ovet klo 10–15, Pohjolankatu 14 Tarjolla on laajasti tietoa ympäristöasioista, mm. juomavedestä ja elintarviketurvallisuudesta, veden laadusta ja vesistökunnostuksesta, energianeuvonnasta ja ympäristönsuojelusta.

Iso apu -palvelukeskus Kauppakatu 63 Avoimet ovet klo 9–12 Ohjelmassa: Toimivan Huushollin esittely, sähköisen asioinnin opastusta, liikuntaystävätoiminnan esittelyä, kuntoutuksen palveluohjauksen esittelyä, järjestöyhteistyön esittelyä. Kävijöiden kesken arvotaan lounaslippuja Kahvila Kaislaan.

SPR/piristäjä-toiminta klo 10–14, 01. kerros Lappeenrannan SPR:n osaston piristäjätoiminta esittäytyy kaupungintalon aulassa. Paikalla on myös toiminnassa mukana olevia piristäjiä.

Päiväkodit ja koulut Lauritsalan päiväkoti Tietokatu 2, Lappeenranta Avoimet ovet klo 9–10 ja 17.30–18.30. Aamupäivällä esitellään mm. projektioppi mista toimintatapana, ja illalla pääsee tutustumaan päiväkodin laajennettuun hoitoon. Uus-Lavolan päiväkoti Poronkatu 15, Lappeenranta klo 9 kierros Lavolan esiopetuksessa, (Lavolan koulun pihapiirissä), Lavolantie 16 klo 10 kierros Uus-Lavolan päiväkodissa, Poronkatu 15 Otamme vierailijoita vastaan ainoastaan kyseisinä kellonaikoina. Pontuksen koulun Kanavansuun toimipiste Tukkimiehenkatu 1, Lappeenranta Avoimet ovet klo 8.30–12.30 Pontuksen koulun Mustolan toimipiste Mustolankatu 34, Lappeenranta Avoimet ovet klo 8.30–12.30 Pontuksen koulun Partalan toimipiste Hiekkastentie 53, Lappeenranta Avoimet ovet klo 8.30–12.30

Kirjastot Katso kirjastojen avoimien ovien päivän ohjelma sivulta 18! Pääkirjasto Valtakatu 47, avoinna 10–20 Joutsenon kirjasto Keskuskatu 2, Joutseno, avoinna 10–19 Joutsenon kirjaston Winkissä palvelee Waltti-piste, jossa Kaksi yhden hinnalla -palvelulinjalipukkeita jaossa päivän aikana. Lipuke voimassa 30.9. asti. Korvenkylän kirjasto Asematie 20, Rauha, avoinna 10–16 Lauritsalan kirjasto Hallituskatu 27, avoinna 10–19 Mustolan kirjasto Pitkäkatu 37 H, avoinna 10–16 Sammonlahden kirjasto Sammontori 2, avoinna 10–19 Voisalmen kirjasto Voisalmentie 19, avoinna 12–19 Ylämaan kirjasto Aapistie 1, avoinna 9–12

Korvenkylän koulu Asematie 20, Rauha Avoimet ovet klo 9.30–12.30 klo 9.30 yhteinen liikunnallinen aamun avaus monitoimiareenalla. Tervetuloa! Korkea-ahon koulu Korkea-ahontie 737, Lappeenranta Avoimet ovet klo 9–10, kierrokset alkavat klo 9 ja 9.30. Lavolan koulu Avoimet ovet klo 9–13 ja opetusta voi tuona aikana tulla seuraamaan. Opastettuja kierroksia on tarjolla klo 9 ja 9.30 sekä 11.30 ja 12 Lyseon lukio Avoimet ovet klo 9–14. Opastetut kierrokset ovat klo 10 ja 13 Nuijamaan koulu Pihkalanjärventie 8, Nuijamaa Avoimet ovet klo 9–12, oppilaiden järjestämiä tutustumiskierroksia klo 9–10.30 Ylämaan koulu Aapistie 1, Ylämaa Avoimet ovet klo 9–12, jolloin voi tutustua koulutyöskentelyyn. Koulurakennuksen esittely klo 9.15

avoimet ovet

Kaupunginteatteri

Wirma Lappeenranta

Avointen ovien päivänä teatterin esittelykierrokset tasatunnein klo 10, 11, 13, 14 ja 15. Kierroksille vapaa pääsy, ryhmän koko/kierros enintään 15 henkilöä. Ilmoittautuminen teatterin lipunmyyntiin. Avointen ovien päivänä ostetuista (omat tuotannot) teatterin pääsylipuista 10 prosentin alennus. Teatterin lipunmyynti avoinna klo 9–18. Lippuja saatavilla myös Winkistä. Syksyn ohjelmiston ja uusien näyttelijöiden esittely klo 16 teatterin Suurella näyttämöllä: makupaloja näytelmistä Kuin ensimmäistä päivää ja Halua mut hiukan. Vapaa pääsy.

Museot

klo 10–14, 01. kerros Green Reality – Ikkuna Lappeenrannan vihreään osaamiseen

Etelä-Karjalan museo, Kristiinankatu 15 Avoinna klo 11–17 Sisäänpääsy puoleen hintaan, 4 € tai 3,5 €, alle 18-vuotiaat ilmaiseksi.

Etelä-Karjalan pelastuslaitos klo 10–15, 01. kerros Pelastuslaitos opastaa ja neuvoo työpaikan-, kodinja vapaa-ajan turvallisuuteen liittyvissä asioissa.

Tervetuloa tutustumaan! Vanhankaupungin päivät

Lappeenrannan linnoituksen

Linnoituksen mobiilikierros

Vanhankaupungin päivät

Tutustu linnoitukseen tarinasoitin.fi/linnoituskierros/fi

pe–su 5.–7.8. Joka päivälle on oma teema!

Tapahtuma avaa ovia rakennusten historiaan sekä esittelee linnoitusta elävästi. Tule ja koe linnoitus näyttelyineen, työpajoineen ja esityksineen. Tekemistä ja näkemistä riittää kaikenikäisille! Ohjelma

Katso tarkempi ohjelma kaupungin nettisivuilta: www.lappeenranta.fi/fi/Palvelut/Tapahtumat/Linnoituksen-Vanhankaupungin-paivat

Perjantai 5.8.

LINNOITUKSEN ISÄNNÄN PÄIVÄ 18–18.40 Uuden linnoituksen isännän julkistaminen, Satamatorin lava 18.40–18.55 Kulkue Satamatorilta Kehruuhuoneelle 19–20 Linnoituksen isännän juhlakonsertti 20 €, Lappeenrannan kaupungin orkesteri, johtaa Vytautas Lukočius, Kehruuhuone, liput: lippu.fi tai Kehruuhuone 20.30– Linnoituksen isännän juhla illallinen ja tanssiaiset, Kehruuhuone. Illallisvaraukset: myynti@kehruuhuone.fi, puh. 045 614 8677 Lauantai 6.8.

PERHEPÄIVÄ 10–18 Hunajamaistiaisia, Linnoituksen Mehiläistarha, Frisenheiminkuja 5 10–15 Raatihuone avoinna yleisölle, päiväliput 5/3 €, Raastuvankatu 7 11–11.35 ja Teatteri Karelus: Katariina ja 11.45–12.20 Aarrelaiva -nukkesatu, Etelä-Karjalan museon auditorio 11–15 Lappeenrannan Tanssiopisto avoinna yleisölle, Tanssiopisto 11.30–12 Kansallispukuisten soutu kirkko veneellä Halkosaaresta Kasinon maalaisten laituriin

11.45–14.15 Tutustu tanssiin -tuokioita,

Tanssiopisto 12 Kansallispukuisten siirtyminen laiturilta Lappeenrannan kesä teatterille 13–14 Kansallispukujen esittely ja Rajan Nuorten kansantanssiesitykset Tuija-Liisa Leinon johdolla, Kesäteatteri, ilmoittautuminen pukuesittelyyn: Tuija-Liisa Leino, puh. 040 537 2363, tuija-liisa.leino@nuorisoseurat.fi 13–19 Medieval Combat Sport Finland – Battle of Lappeenranta, taisteluita iltaan asti, Radiotalon nurmikko 14–14.30 Kehruuhuoneen kesämuusikot Raatihuoneella, Raastuvankatu 7 14–15 Kansallispuku-piknik, Radiotalon nurmikko 15–16 Perhelaulajaiset Sari Kaasisen ja kansanmusiikkiyhtye Roihun johdolla, Kesäteatteri 17–18 Kesä-taiji, Radiotalon nurmikko

Työpajat 11–12 Rajan Nuorten kansantanssi työpaja, Kesäteatteri 11–13 Dreijausta, Keramiikkapaja, Satamatie 19 11–14 Lasten nonstop-työpaja, Grafiikanpaja, Katariinantori 4 11–14 Värikäs jumppakassi, nonstop-työpaja, Kuvataidekoulu

11–15

Kierrätyshuovasta avaimen perä, Kuvataidekoulu 11–16 Täky Galleriassa työnäytöksiä, Täky Galleria, Satamatie 10 13–15 Keisarillisia lahjoja, nonstop aarrepaja lapsille, Vihreä makasiini 15.30–17.30 Tanssien taidetta, Grafiikanpaja, Katariinantori 4

Työpajat 12–14 Taiteilijat työssään, Grafiikanpaja,

Katariinantori 4

11–16 Täky Gallerian työnäytöksiä,

Täky Galleria, Satamatie 10

Näyttelyt 11–14 Sari Kouki, Leila Kaltila ja Raita

Sunnuntai 7.8.

HISTORIALLINEN PÄIVÄ 10–18 Hunajamaistiaisia, Linnoituksen Mehiläistarha, Frisenheiminkuja 5 10.30–11.45 Tarinoita kaupungin vanhoilta ajoilta -kierros, aloitus linnoituksen pääportilta 11–14 Rajan Nuorten avoimet tanssi harjoitukset, Kesäteatteri 11–15 Pokrovan kirkon avoimet ovet, Ortodoksikirkko 13–14 Ekumeeninen tilaisuus, Ortodoksikirkko 13.30–14.30 Ovelta ovelle -draamakierros, aloitus Ratsuväkimuseolta 14.30–15.30 Kaupunkimessu, Kesäteatteri 16–17 Yhteislaulutilaisuus, Kaukaan Laulumiehet, Kesäteatteri 18–19.15 Kansantanssikonsertti, Rajan Nuoret, Kesäteatteri 19.30–20.30 Karlo Haapiainen & Varaslähtö -orkesteri, Vihreä makasiini

Rantalainen: Meidän silmin, maalauksia ja keramiikkaa. Galleria Kaakaopapu, Kehruuhuoneenkuja 8 11–16 Vaihtuva taidenäyttely. Kaikniekka, Muonamakasiini 11–16 Ulla Ahola, Sirja Knaapi ja Jenni Sokura: Asumus Jouni Viljakainen: Silmänräpäyskuvia. Taideolohuone Katariina, Katariinantori 4 11–16 Kaakkois-Suomen taidekäsityö läiset TÄKY ry:n jäsenten näyttely. Täky Galleria, Satamatie 10 11–17 Keisarillisia lahjoja Pavlovskin palatsista. Rajalla – Kolme karjalaista kaupunkia. Etelä-Karjalan museo 11–17 Irma Laukkanen ja Markku Hirvelä: Valon ja ajan jälkiä. Taidemuseo Ihana maisema – maisemamaalauksia Lappeenrannan taidemuseon kokoelmista. Taidemuseo 11–17 Perusnäyttely suomalaisen ratsuväen historiasta. Ratsuväkimuseo Muutokset mahdollisia.

Lappeenrannan kaupungin asukaslehti 3/2016 | 11

in english

At Halloween, Iiris and Zi carved pumpkins.

Host family system Marika Haapalainen’s family have enjoyed being involved in the host family system. Her family consists of her husband Hannu, a daughter Iiris (8), and a son Lauri (3). They have opened their home to Zi Yuan from China and Mehmet Emin Kucuk from Turkey. Zi has been studying in Lappeenranta for approximately three years and Mehmet for almost a year. “This is our first time taking part in the host family system. I got excited about the idea as soon as I heard about it. It has been great”, Marika says.

What is the host family system about? How would you describe the host family system? “For us, it is about enjoying our time together, exchanging views, laughing, and learning about different cultures”, Marika says. “Our host family has introduced us to traditional Finnish activities, such as ice skating and ice hockey”, Mehmet adds. The core idea of the host family system is to get people to spend time together and learn something new. Host families typically tell and teach foreign students about traditional Finnish culture and customs. The Haapalainen family have taken their students on nature excursions and talked about Finnish society. Each family can decide the activities to engage in according to their own interests. “We have done ice skating, eaten Finnish sausages, and gone skiing”, Iiris explains. “We have served our exchange students sautéed reindeer, and one of the first things we did was to take them to the forest to pick wild berries. At Halloween, Iiris and Zi carved pumpkins. That was fun”, Marika adds. Zi also has previous experience of the host family system. She stayed with a host family while she was studying in Jyväskylä. “I sought out another host family because I knew that I would enjoy it. I still keep in touch with my host family in Jyväskylä, and I visit them every summer.”

An inevitable boost to language skills Both Marika and Hannu wanted to also introduce their own children to other cultures. They hoped that it would help their children to understand international integration. According to Hannu, improving language

Marika Haapalainen

builds bridges across different cultures

skills was one of his most important reasons for getting involved in the host family system. “I wanted to become more confident in speaking English and learn new words and phrases. It is also important for our children to be able to speak English.” Hannu previously felt too shy to speak English. “The threshold for speaking is much lower in a relaxed atmosphere, such as when we sit around a campfire grilling sausages.”

Host family system is about enjoying time together, exchanging views, laughing, and learning about different cultures. Stunning nature, safe streets, and friendly people Zi thinks it is wonderful that people can pick wild berries in Finnish forests and eat them straight away without even washing them. In China, wild berries need to be washed several times before they can be eaten. “I also like other aspects of Finnish nature – the lakes and the forests. The animals in the forest, such as squirrels, foxes, and birds, are also wonderful. I had never seen a squirrel or a fox with my own eyes before I came to Finland.” Zi has enjoyed her time in Finland. “I really like Finland and Finnish people. Finland is a safe country to live in, and Finnish people are extremely friendly. Although Finnish people are not always very talkative when you first meet them, they are always ready to help.” Also Mehmet praises Finland and the politeness of Finns.

“I am extremely happy to be living here. It was obviously a massive cultural shock at first, because Turkish culture is very different. However, I quickly got accustomed to Finnish culture. To me, the way people are is probably my favourite thing about Finland. I also love the feeling of freedom I get here.”

Occasional cultural differences What is the biggest difference between your culture and Finnish culture? “Finnish parents treat their grown-up children more like adults than what is the norm in China. In China, young people are not as independent, they rely more on their parents, and parents tell their children what they can and cannot do. The Finnish State also supports the education of young people more than the Chinese government,” Zi says. For Mehmet, the biggest difference is the way people react when meeting someone for the first time. “When you first meet a person in Turkey, it is considered impolite if you cannot instantly get on with them. It is taken as meaning that you do not like the person. In Finland, it is completely the opposite. At first, I thought that Finnish people did not like me, but I soon got used to it and realised that it is normal in Finland not to talk so much.” Both the Haapalainen family and their exchange students urge everyone to get involved in the host family system. “We have only had positive experiences. The host family system should be advertised more, as not everyone knows about this opportunity. Taking in foreign students allows you to learn English and gives you so many amazing experiences and knowledge about different cultures”, Marika concludes, speaking for the whole family. Suvi Niemi

Enjoy the Local Culture in Lappeenranta

Changes possible.

Follow the events calendar at www.lappeenranta.fi in English. The Old Town Days (Vanhankaupungin päivät) event will take place at the Lappeenranta Fortress on the first weekend of August, 5–7 August. This event celebrates the 367th anniversary of the city of Lappeenranta and highlights the history and current offerings of the Fortress. There is a lot of fun and new experiences during the three days. Saturday is the Family Day with honey tasting, various workshops, and theatrical and musical performances throughout the Fortress area all through the day. See the detailed program and lappeenranta.fi English pages:

Home / City services / Old Town Days at the Lappeenranta Fortress in August

Lappeenranta Ballet Gala 2016 The seventh Lappeenranta Ballet Gala will offer extraordinary and unprecedented mastery of dance, live music and pure joy on the main stage of the new City Theatre. The highlight of the Gala is when the most internationally recognised Finnish jazz musicians, piano virtuoso and composer Iiro Rantala takes to the stage with dancers from the Czech National Ballet. The Lappeenranta City Theatre is located on the third (top) floor of the IsoKristiina shopping centre (Kaivokatu 5).

Friday 26 August at 19.00 Saturday 27 August at 14.00 and 19.00

(Art Museum closed 2.9. and South Karelia museum closed 7.10.)

Tickets available at Customer Service Centre Winkki, City Hall, 1st floor

South Karelia Museum

Lappeenranta City Open Days on Wednesday 31.8. Join the events and learn about the services. See the detailed program on www.lappeenranta.fi in English.

Museums Museum Fridays 2 September, 7 October, 4 November, 2 December Free admission to the South Karelia Museum and Lappeenranta Art Museum

Kristiinankatu 15 Open Tue–Sun 11.00–17.00 Imperial Gifts from the Pavlovsk Palace Museum until 2 October Colour is the Light – Colour Photographs from Saimaa to the East 22 October 2016–2 April 2017 Permanent exhibition: On the Border – Three Karelian Towns: Lappeenranta, Vyborg and Käkisalmi

Allowing children to be children

in english

Learning begins at home According to Puhakainen, home is every child’s most important learning environment, especially in terms of children’s emotional development. “Children’s deepest relationships emotionally are with their parents and siblings. This is why it is important for every child to feel like an

esteemed member of their family. Being an older sister or brother is an important part of a child’s personality, and it is sad if children are denied this crucial role by keeping them away from home for the majority of the day”, Puhakainen says. Early education professionals focus on teaching children new skills through group activities. “For me, the most important thing is to treasure every child for who they are as an individual. Children need to be allowed to be children. Reading and writing will come to everyone in time; there is no need to stress about that. Some pre-school children are interested in books and numbers, others in make-believe. And some spend the whole year before they start school playing football”, Heli Puhakainen explains.

Early education – a subjective right of all children The new Finnish Early Education Act entered into force at the beginning of August 2016. Every child in Lappeenranta has a subjective right to receive at least 20 hours of early education per week, regardless of whether one or both of their parents are at home. Families can choose to have their children attend early education for four hours a day on five days of the week or for two and a half days per week (8 + 8 + 4 hours). The hours of the day or the week when children attend early education can be stipulated by the local authority. Children whose parents are working or studying are entitled to 10 hours of early education per day, or 50 hours per week. Nurseries in Lappeenranta also work in shifts to allow children to do even longer days at nursery. Group sizes laid down by Government Decree Children under three years of age: four children per one adult. In Lappeenranta, children over three years of age: seven or eight children per one adult, depending on the size of nursery (space) and ventilation, as well as demand.

Lappeenranta Art Museum Kristiinankatu 8–10 Open Tue–Sun 11.00–17.00 Irma Laukkanen and Markku Hirvelä – Traces of Light and Time 4 June–21 Aug 2016 Equilibrium – Graphic Art, Sculpture and Painting from Slovak Republic 10 Sep–13 Nov 2016 Telling Lines – Drawing in Slovak Contemporary Art 10 Sep–13 Nov 2016 Emotion in Motion – Retrospective of Photographer Juha Metso 26 Nov 2016–5 Mar 2017

Lappeenranta City Orchestra Autumn concerts at the city English pages: Home/ City services / Culture and sports / Lappeenranta City Orchestra

Heli Puhakainen and little Veera at Lappee’s daycare center.

Electronic booking system to be adopted at the beginning of September Lappeenranta’s children’s nurseries are due to adopt an electronic booking system as of the beginning of September 2016, after which parents will be able to register their children for early education electronically via the town’s website. Detailed instructions about the new elect ronic booking system will be sent to all parents. Lappeenranta’s customer service centre Winkki on the first floor of the town hall will provide technical support if necessary.

Lappeenranta City Theater Autumn program can be found at www.lprteatteri.fi / Ohjelmisto All performances are in Finnish. Advance ticket sales and assistance for Orchestra and Theater programs Customer Service Centre Winkki Villimiehenkatu 1 Mon−Fri 08.00–16.00 tel. + 358 5 616 2220 winkki@lappeenranta.fi

Lappeenranta Hall Entertainment Events Charity Concert for Save the Children Fri 12.8. at 6 pm Fashion by Night Fri 30.9. at 7pm Operetta Gala Maljanne, herra kreivi! Sat 15.10. Tribute to Johnny Cash Roadshow Sat 12.11. at 7 pm

Events in the Central Library The Language Café in Finnish every other Tuesday at 16.00–17.00 in the main library's meeting room during 30.8.–13.12. The Language Café in English once a month on Tuesdays at 18.30– 19.30 in the main library's meeting room on 6.9., 4.10., 1.11. and 29.11. Fairytale reading in Russian on Saturdays at 11.00–12.00 (under school-aged) and at 12.00–13.00 (schoolaged children) by teacher Irina Krikun at Tarina-Sali during 3.9.–10.12. Gameroom for Middle School Children and older once a month on Tuesdays at 17.00– 19.30 at Tarina-Sali on 6.9., 4.10., 8.11. and 13.12.

Mervi Palonen

“I advise parents to bring their children to nursery for four hours a day on five days of the week rather than have them do two and a half days per week. All nurseries in Lappeenranta have group activities and projects that can run for several weeks. Children who do not come every day are left out of these projects and activities and have to find their place again and again every time they return. Their friendships can also suffer in their absence.”

Mervi Palonen

Head of the Sammonlahti Service Area and Lappee Children’s Nursery Heli Puhakainen believes that the morning hours from half past nine until lunchtime are the most active and the most favourable time for learning, and that it is specifically in the mornings that nursery teachers – who are university-educated pedagogues – do their work. That is why nurseries prefer for children who are there only on a part-time basis to also take part in activities every weekday morning.

Looking after Young People Kaamospuhallus youth event Fri 11.11. at 18.00–23.00 at Urheilutalo Youth centers open in the end of August and are open on Tuesdays, Wednesdays, Fridays and Saturday evenings.

Lappeenranta City Centre – Lakes art@bars Fri–Sat 9.–11.9. Cultural events across the centre Fashion by Night 30.9. Autumn carnival in the city centre Magic by Christmas Fri–Sat 18.–19.11. For any questions about Lappeenranta events or services, please contact: Customer Service Centre Winkki Villimiehenkatu 1, Mon−Fri 08.00–16.00 tel. + 358 5 616 2220 winkki@lappeenranta.fi Lappeenrannan kaupungin asukaslehti 3/2016 | 13

LIIKKEELLE!

Ohjatut liikuntaryhmät 5.9.–9.12.2016 Vesiliikunta Lappeenrannan uimahalli ti 9–9.30 Vesijumppa 10–10.30 Vesijumppa 11–11.30 Vesijumppa ke 9.30–10 Vesijumppa 10.45–11.15 Syväallasvesijumppa 11.45–12.15 Syväallasvesijumppa to 10–10.30 Vesijumppa 17–17.30 Syväallasvesijumppa

Lappeenrannan liikuntatoimen ohjauspalvelun terveysliikuntaryhmät on suunnattu kaikenikäisille kaupunkilaisille. Ryhmät ovat matalankynnyksen liikuntaryhmiä, joissa tärkein tavoite on lisätä kuntalaisten liikunnan harrastusta sekä tarjota terveyttä edistävää ja ylläpitävää liikuntaa. Ilmoittaudu ryhmiin – olet tervetullut iloiseen joukkoomme!

Lauritsalan uimahalli ma 10.45–11.15 Vesijumppa 11.30–12 Vesijumppa (automiehet) to 10–10.30 Vesijumppa 10.45–11.15 Vesijumppa

Ilmoittautuminen liikuntaryhmiin

Lihashuoltoa ja Lavista ma 9–9.45 Lihashuolto, Lpr urheilutalo, judosali 10.15–11 Lihashuolto, Lpr urheilutalo, judosali 11.30–12.30 Voimaa ja tasapainoa, Lpr urheilutalo judosali 15–16 Pilates, Lpr urheilutalo, judosali 17–18 LAVIS, Kimpisen koulun yläsali to 9–10 LAVIS, Lpr urheilutalo 11–12 LAVIS, Rientola, Joutseno 11–12 Pilates, Lpr urh.talo, judosali 13–13.45 Lihashuolto, Lpr urh.talo, judosali 17–18 Lihashuolto, Joutsenon urheilukeskus, kamppailusali

Netti-ilmoittautuminen on helppoa ja nopeaa Netti-ilmoittautuminen on tehty mahdollisimman yksinkertaiseksi. Asiakas antaa pyydettyihin kenttiin nimensä, osoitteensa, puhelinnumeronsa ja mahdollisen sähköpostiosoitteensa ja tämän jälkeen painaa lähetä-painiketta. Näin ilmoittautuminen on valmis. Mikäli ohjelma ilmoittaa, että ilmoittautuminen on suljettu, se tarkoittaa, että kyseinen ryhmä on jo täynnä. Silloin kannattaa etsiä toista mieleistä ryhmää, jossa on vielä tilaa.

Painonhallintaryhmät ma 16.45–17.45 Leidit liikkeelle, Kahilanniemi ti 18.45–20 Liikakilot liikkeelle (miehet), Kahilanniemi ke 9.45–10.45 XL-kuntosali, Lauritsalan uimahalli ke 11.15–11.45 HEVI-vesijumppa, Lauritsalan uimahalli pe 11.15–11.45 HEVI-vesijumppa, Lpr uimahalli

Apua netti-ilmoittautumiseen Apua netti-ilmoittautumiseen saa maanantaina 15.8. klo 8–10 kaupungintalon Asiakaspalvelukeskus Winkissä (Villimiehenkatu 1), Iso Apu -palvelukeskuksessa (Kauppakatu 63), Joutsenohallissa (Penttiläntie 17) sekä Lauritsalan uimahallissa (Luukkaankatu 51). Tuolloin ilmoittautuja voi pyytää Winkin asiakasneuvojia, liikunnanohjaajaa ja Iso Avun henkilökuntaa tekemään ilmoittautumisen puolestaan.

Leidit liikkeelle 5.9.–5.12. Jos olet ylipainoinen tai et ole harrastanut liikuntaa – tämä on sinun ryhmäsi! Työikäisille suunnatussa ryhmässä tehdään lihaskuntoharjoitteita kuntosalija välineharjoitteluna. Tunnin alussa on alkulämmittely ja lopussa venytellään.

Huom! Mikäli et pysty ilmoittautumaan liikuntaryhmiin määräaikana tai ilmoittautuminen unohtuu, liikuntatoimen liikunnanohjaajat ovat henkilökohtaisesti tavattavissa kauppakeskus IsoKristiinassa tiistaina 23.8. klo 9–12 ja Lappeenrannan pääkirjastolla torstaina 25.8. klo 14–16.

ma klo 16.45–17.45 Kahilanniemen kunto- ja terveysliikuntasali Valto Käkelän katu 3 D, käynti takakautta

Näihin liikuntaryhmiin ei tarvitse ilmoittautua etukäteen:

Hinta: 42 €, työttömät 28 € Lisätietoja: Mirva Lappalainen puh. 0400 157 514 tai mirva.lappalainen@lappeenranta.fi

• kevyt- ja tuolijumpat • rannekevesijumpat

Ohjattujen liikuntapalvelujen hinnasto Seniorit, erityisryhmät, työttömät 28 €/kausi/ryhmä (ei koske vesijumpparyhmiä) Työikäiset 42 €/kausi/ryhmä (ryhmät klo 16 jälkeen)

ma 9.15–10.15 Kiertoharjoittelu Lauritsalan uimahalli 9.45–10.45 Kiertoharjoittelu Lpr uimahalli 11–12 Kuntosali 70+ Kahilanniemi 13–14 Kuntosali 75+ Lpr uimahalli 15.45–16.45 Kiertoharjoittelu Lauritsala uimahalli ti 9–10 Kuntosali 60+ Joutsenohalli 10–11 Kuntosali 60+ (miehet) Joutsenohalli 10.30–11.30 Kiertoharjoittelu Kahilanniemi ke 9–10 Kuntosali 70+ Joutsenohalli 10–11 Kuntosali 60+ Joutsenohalli 10–11 Kiertoharjoittelu Kahilanniemi 10–11 Kiertoharjoittelu Korvenkylä 13–14 Kiertoharjoittelu 60+ Lpr uimahalli to 12–13 Kiertoharjoittelu Sammonlahti 13–14 Kiertoharjoittelu Sammonlahti 12.15–13.15 Kiertoharjoittelu Lauritsalan uimahalli 14.30–15.30 Kiertoharjoittelu 60+ Lpr uimahalli 15–16 Kiertoharjoittelu Kahilanniemi pe 11–12 Kuntosali 75+ Joutsenohalli

Kahvakuulatreeni Naisille ja miehille! ke klo 18–19, Joutsenohalli (huom! tunti pidetään ulkona) Hinta: 5 €/kerta Ohjaaja: Joonas Selenius Oma kuula mukaan, ei etukäteisilmoittautumista!

www.lappeenranta.fi Ohjattu liikunta

Vesiliikunta ja kuntosali Vesiliikuntaryhmien kausimaksu 25 €/kausi/ryhmä + uimahallin/kuntosalin peruslippu Kausimaksu on käytössä myös niissä kuntosali ryhmissä, jotka järjestetään uimahallien kuntosaleissa.

Aija Rautio

Rannekevesijumppien ohjausmaksu 2 € kerta/ henkilö (katso ohjeet rannekevesijumppien alta)

Kuntosaliharjoittelu

Kaikista liikuntatoimen järjestämistä ryhmistä saat lisätietoja kaupungin kotisivuilta sekä eri kohderyhmien esitteistä, joita on saatavana kaupungin uimahalleista, urheilu talolta sekä liikuntatoimistosta.

Kausimaksut

Huom! Kausimaksun lisäksi vesijumpissa ja kuntosaliryhmissä maksetaan uimahalli- tai kuntosalimaksu.

Sirpa Pöllänen

Lappeenrannan kaupungin liikuntaryhmiin ilmoittaudutaan netissä kaupungin kotisivuilla www.lappeenranta.fi. Linkki ilmoittautumiseen löytyy Lappeenrannan kaupungin kotisivulta. Syksyn ryhmiin ilmoittautuminen alkaa maanantaina 15.8. klo 8.00 ja sulkeutuu tiistaina 16.8. klo 23.00.

Kulttuuri ja liikunta

Eveliina Nykänen

Terveysliikuntaryhmät

Viikolla 42 (17.–21.10.) ei ohjattuja tunteja!

Rannekevesijumpat

Oletko kiinnostunut liikunnasta, ravinnosta ja hyvinvoinnista? Oletko ajatellut, kuinka paljon istut? Haluatko tietoa ja vinkkejä omaan liikuntaasi sekä hyvinvointiisi? Tervetuloa tietoiskuihin, siellä saat lisätietoa! Tilaisuuksiin ei tarvitse ilmoittautua. Tietoiskun päätteeksi on varattu aikaa kysymyksille ja keskustelulle. Lehmuskodin juhlasali, klo 15–16, Armilankatu 33 Mitä syödä arkena? Kalorit ja liikunta Kuinka paljon voi syödä? Uni, lepo ja palautuminen Miten syömistä voi hallita? Liikunta ja painonhallinta Mitä syödä arkena? Kuinka paljon voi syödä? Liikunnan terveysvaikutukset Miten syömistä voi hallita? Kuka tietää mitä kannattaa syödä?

Yhteistyössä liikuntatoimi ja Eksote

ke 17.8. to 25.8. ke 31.8. to 8.9. ke 14.9. to 20.10. ke 26.10. ke 9.11. to 17.11. ke 23.11. ke 14.12.

Tiedustelut: sirpa.pollanen@lappeenranta.fi

Rannekevesijumpat palvelevat niitä asiakkaita, jotka eivät halua sitoutua koko kaudeksi yhteen ja samaan ryhmään. Rannekevesijumppaan lunastetaan uimahallimaksun yhteydessä 2 € ranneke, joka annetaan ohjaajalle jumpan alussa. Rannekkeita myydään uimahallin kassalla 40 minuuttia ennen jumpan alkua. Lappeenrannan uimahalli ma 6.30−7 Syväallasvesijumppa 11.30−12 Syväallasvesijumppa 16.45−17.15 Syväallasvesijumppa ti 13.30−14 Syväallasvesijumppa 17−17.45 Cirkuit syväallas to 6.15−6.45 Syväallasvesijumppa Lauritsalan uimahalli ti 6.15−6.45 Vesijumppa 13−13.30 Vesijumppa 16.15–16.45 Vesijuoksuopastus (ei rannekemaksua!) 17−17.30 Vesijumppa ke 16.30−17.15 Allascirkuit

Mirva Lappalainen

Liikunta- ja hyvinvointitietoiskut

LIIKKEELLE!

Tule kokeilemaan pyörätuolitanssia!

Erityisliikunta Lappeenrannan urheilutalo-uimahalli / keilahalli ma 13–14 Veteraanien kuntosali 17–18.30 Vammaissulkapallo ti 14.30–15.30 Keilailu 17–18 Sovellettu tanssi to 14.30–15 Kehitysvammaisten vesijumppa

Aija Rautio

Kahilanniemen terveysliikuntasali Valto Käkelän katu 3 ma 12.45–13.45 Mielenterveyskuntoutujien liikunta, Kahilanniemi 14.30–15.30 Soveltava liikunta, Kahilanniemi 17.45–18.45 Kehitysvammaisten kuntosali ke 14.30–15.30 Kehitysvammaisten kuntosali Joutsenohalli ma 8–9 9–10

Ryhmäliikunta

Veljeskodin uima-allas to 18–19 Lasten sovellettu uinti 19–20 Lasten sovellettu uinti

Tuoli- ja kevytjumppiin sekä työttömien liikuntaryhmiin ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. Tule ensimmäiselle tunnille ja ilmoittaudu ohjaajalle paikan päällä. Kevytjumpat

Sammonlahden liikuntahalli ti 12–13 Kuntosaliopastus

Työttömien liikuntaryhmät Pontus Sammonlahti, liikuntahalli LPR urheilutalo Lauritsala-talo Kourula Nuijamaa

LIIKKEELLE! Hanke järjestää terveyttä edistävää liikuntaa vähän liikkuville ja liikuntaa harrastamattomille työttömille kuntalaisille. Kuntosalivuorot ovat maksuttomia, matalan kynnyksen liikuntaa sekä miehille että naisille. Kuntosalille pääsee näyttämällä ohjaajalle työnhakijan asiakaskortin. Mukaan voi tulla milloin vain. Vesijumppa maksaa työttömien uimahallimaksun 3,50 €/krt. 10 kerran kortti maksaa 32 €.

Tuolijumpat ma 13.30−14.15 Monari, alasali ti 10.45−11.30 Kompassi, Sammontori ke 10−10.45 Kauppakatu, palvelutalo 12.30−13.15 Lauritsala-talo

Kuntosali ma 14–15 ti 15–16 pe 11–12

Lpr uimahallin kuntosali (käynti urheilutalon kautta) Sammonlahden liikuntahalli Lauritsalan uimahallin kuntosali

Vesijumppa pe 12.30–13

Lauritsalan uimahalli

Lauritsalan uimahalli to 10–11 Erityisliikunnan kuntosali 11–12 Erityisliikunnan kuntosali la 10–10.30 Erityisliikunnan vesijumppa Lappeenrannan UK Areena su 9–10.30 Sovellettu jääkiekko, isät ja pojat Myllymäen koulu ke 16–17.15 Pyörätuolitanssi Kourulan palloiluhalli ma 19.30–21 Istumalentopallo Ilmoittautuminen: to 27.8. klo 9.00 alkaen, mirva.lappalainen@lappeenranta.fi tai puh. 0400 157 514. Aija Rautio

ma 14−15 15−16 ti 9−9.45 ke 13.30−14.30 15−15.45 pe 10−10.45

Lasten liikuntamaat ja vesipeuhupäivät Lasten liikuntamaan toiminnan ideana on perheiden yhteinen liikunnallinen toiminta, jossa ei tarvitse suorittaa tai kilpailla. Toiminta on valvottua, mutta lapsi tarvitsee aina oman aikuisen mukaan. Palloiluhallien liikuntamaiden hinta 2 € / lapsi. Uimahallin vesipeuhupäivän hinta normaali uimahallimaksu.

Kourulan palloiluhalli, Katajakatu 12

Joutsenohalli, Penttiläntie 17

Lauritsalan uimahalli, Luukkaankatu 51

25.9. klo 10–13 9.10. klo 10–13 23.10. klo 10–13 6.11. klo 10–13 20.11. klo 10–13 4.12. klo 10–13

2.10. klo 10–13 16.10. klo 10–13 30.10. klo 10–13 13.11. klo 10–13 27.11. klo 10–13 11.12. klo 10–13

Kehitysvammaisten kuntosali Kehitysvammaisten kuntosali

17.9. klo 11–13.30 15.10. klo 11–13.30 19.11. klo 11–13.30 17.12. klo 11–13.30

HUOM! Vesipeuhupäivän aikana uimahallissa ei ole yleisöuintia.

Tervetuloa liikkumaan! Lappeenrannan kaupungin asukaslehti 3/2016 | 15

LIIKKEELLE!

Liikuntatoimi järjestää

Treenaa kuntosalilla oikein

n o h e , k n e l ie M taa Lähde matkalle pysyvään painonhallintaan, joka sisältää

15−16 Joutsenohalli 16−17 Lappeenrannan uimahalli 16.30−17.15 Lauritsalan uimahalli 8.30−9.30 Lauritsalan uimahalli 15−16 Sammonlahden liikuntahalli

+ +

Luennoimas

sisäistä motivaatiota ja mielentaitoja sinnikkyyttä uusien asioiden opetteluun

Opi tuntemaan ruokalautasen ulkopuoliset tekijät

Kuntosaliopastuksiin ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. Hinta: kuntosalimaksu

Kahilanniemen vapaat harjoitteluvuorot tiistai 12.30−14.30 keskiviikko 12–14.30 perjantai 8−10.30

+ +

tunnesyömisen, mielitekojen ja unen hallinta

liikkumisen, sosiaalisen elämän ja stressin vaikutus

mielen ja kehon toimiva yhteistyö

Anette Palssa

Saat kestäviä muutoksia arkisissa elämäntavoissa sekä

Lunasta ohjaajalta Kahilakortti, jolla voit käyttää salia vapaaharjoitteluvuoroilla koko kauden 7.9.–11.12. Hinta: 20 €/kausi.

+ +

Vapailla harjoitteluvuoroilla Kahilanniemen terveysliikuntasalissa ohjaaja on paikalla opastamassa laitteiden käytössä ja antamassa vinkkejä tehokkaaseen ja turvalliseen harjoitteluun.

kokonaisvaltaista otetta painonhallintaan innostavaa sisältöä ja laatua elämään

Tervetuloa !

nnolle ja ttomalle lue Tule maksu painonsäinen tiesi si a m o ä d y lö taan. painonhallin a st se k tu o pud

Aija Rautio

Kaupunki tiedottaa

tiistaina 27.9. klo 18–19.30 Lappeenranta-sali

ja painonhallin

Kuntosaliopastus ti ke to

Missä ja milloin?

Lappeenrannan kaupungin lasten ja nuorten harrastustoiminta-avustusta vähävaraisille lapsiperheille voi hakea 17.8. asti

Tuki on tarkoitettu vähävaraisille lapsiperheille. Hake mukset tulee lähettää 17.8.2016 mennessä. Tuki suun nataan erityisesti alle 18-vuotiaille lappeenrantalaisille lapsille ja nuorille, joiden on vaikeaa aloittaa tai jatkaa harrastusta perheen tiukan talouden vuoksi. Taloudellista tukea voidaan myöntää lukukausi-, tunti- ja kausimaksuihin. Harrastuksen on oltava ohjattua ja säännöllistä, ja harrastuksen järjestäjän tulee toimia Lappeenrannassa. Tuki harrastustoimintaan on yksilötukea. Tukea ei myönnetä suoraan ryhmille, harrastusseuroille tai oppilaitoksille. Yksittäiselle hakijalle myönnetty avus tus maksetaan joukkueelle, seuralle, yhdistykselle, ker holle tai oppilaitokselle, missä lapsi tai nuori harrastaa lukukausimaksua vastaan ja avustuksen suuruus voi siten olla vain lukukausimaksun suuruinen. Tukea ei myönnetä esimerkiksi harrastusvälineisiin tai lisenssi maksuihin. Hakijan tulee täyttää seuraavat kriteerit: – Kotikunta Lappeenranta – Voimassa oleva tai alkamassa oleva harrastus jossa kin seurassa, kerhossa, yhdistyksessä ja/tai oppilaitok sessa, joka toimii Lappeenrannassa – Tulo- ja varallisuusrajat. Haku löytyy kaupungin verkkosivujen etusivulta. Lisätietoja: harrastusavustus@lappeenranta.fi Hyvinvointipalveluiden kehittämispäällikkö Sanna Natunen, puh. 040 522 9373, sanna.natunen@lappeenranta.fi Toimistosihteeri Maiju Talka puh. 040 501 4209, maiju.talka@lappeenranta.fi

Uimahallien aukioloajat 29.8.2016–28.5.2017 (Katso elokuun aukioloajat kaupungin verkkosivuilta.)

Lappeenrannan uimahalli

Lauritsalan uimahalli

ma, ke, to ti, pe la su

ma, ke ti, to, pe la su

klo 6–20 klo 12–20 klo 11–19 klo 10–18

klo 12–20 klo 6–20 klo 11–18 klo 10–18

Uimahallin kertalippu • Aikuiset 6 € • 6−18-vuotiaat, opiskelijat, eläkeläiset ja varusmiehet 3,50 € • Lapset alle 6-vuotiaat 1,50 €

MIES,

tee hyvä teko itsellesi ja aloita liikunnallinen elämäntapa SuomiMies -ryhmissä! Aikataulut löydät netistä – ilmoittaudu mukaan.

Lipunmyynti päättyy puoli tuntia ennen sulkemisaikaa.

LIIKKEELLE – huolehdi hyvinvoinnistasi! Katso liikuntaryhmien esittelyvideo! Ota ensimmäinen askel ja tutustu liikuntatoimen ohjattuihin liikuntaryhmiin Lappeenrannan verkko sivuilla julkaistun esittelyvideon opastuksella. Video osoitteessa www.lappeenranta.fi Kulttuuri ja liikunta Ohjattu liikunta Ajankohtaista. Lappeenrannan liikuntatoimen ohjauspalveluyksikkö tarjoaa kuntalaisille monipuolisia ja laadukkaita liikuntapalveluja ympäri vuoden. Tavoitteena on lisätä kuntalaisten liikunnan harrastusta sekä tarjota terveyttä edistävää ja ylläpitävää liikuntaa. Kroppa liikkeelle ja mieli virkeäksi, ilmoittaudu mukaan iloiseen joukkoomme!

Katso video!

Aija Rautio

Lappeenrannan kaupungin lasten ja nuorten harrastustoiminta-avustusta syyskaudelle 2016 voi hakea kaupungin verkkosivuilla www.lappeenranta.fi.

lähikulttuuria

Lappeenrannan tapahtumakalenteri, syksy 2016 Lappeenrannan kaupunginorkesteri

Seuraa tapahtumatarjontaa www.lappeenranta.fi ja tapahtumat.ekarjala.fi HUOM! Muutokset mahdollisia. www.lappeenranta.fi/balettigaala

Lappeenrannan Balettigaala pe–la 26.–27.8.

Sykähdyttävä ohjelma vie mukanaan

Lappeenrannan kaupunginorkesteri Linnoituksen isännän juhlakonsertti

Osta lippusi nyt!

Espanjalainen ilta to 27.10. klo 19 Kehruuhuone Konserttimestari Matti Koposen johdolla Liput 14 €

pe 5.8. klo 19 Kehruuhuone Johtaa Vytautas Lukočius Solisti Matti Koponen, viulu Liput 20 €

Vuonojen rinteiltä

Saimaa Sinfonietta – Matkalla Liettuaan ke 10.8. klo 18 Kehruuhuone Johtaa Vytautas Lukočius Solisti Daumantas Kirilauskas, piano Jani Niinimäki, darabuka ja djembe Liput 14 €

Ystävyyskaupunki Schwäbisch Hallin musiikkiopiston orkesteri kylässä ke 7.9. klo 19 Lappeenranta-sali Johtaa Lahnor Adjei Yhteistyössä Lappeenrannan musiikkiopiston kanssa Liput 14 €

Kausikorttikonsertti

ke 2.11. klo 19 Lappeenranta-sali Johtaa Kolbjörn Holthe Solisti Santeri Kaksonen, oboe Liput 24/18 €

Kitara soi!

Kausikorttikonsertti

to 10.11. klo 19 Lappeenranta-sali Johtaa Jan Söderblom Solisti Jyrki Myllärinen, kitara Yhteistyössä Kitara soi! -festivaalin kanssa Liput 24/18 €

Sello soi!

Kausikorttikonsertti

to 17.11. klo 19 Lappeenranta-sali Johtaa Vytautas Lukočius Solisti Øyvind Gimse, sello Liput 30/20 €

Syyskauden avajaiskonsertti – American pie Kausikorttikonsertti to 15.9. klo 19 Lappeenranta-sali Johtaa Vytautas Lukočius Solisti Petteri Iivonen, viulu Liput 30/20 €

Saimaa Sinfonietta – Must on Saimaa Kausikorttikonsertti

Bravissimo! -iltamat to 1.12. klo 19 Kehruuhuone Kaupunginorkesterin mukana Vytautas Lukočius Musiikkia moneen makuun! Ohjelma 5 €, vapaa pääsy!

Saimaa Sinfonietta – Suomalaisen musiikin päivä

to 22.9. klo 19 Lappeenranta-sali Johtaja-solisti Olli Mustonen, piano Yhteistyössä Mikkelin kaupunginorkesterin kanssa Liput 30/20 €

to 8.12. Lappeenranta-sali klo 19 Johtaa Jorma Panula Solisti Aleksi Mäkimattila, käyrätorvi Yhteistyössä Lappeenrannan ja Imatran musiikkiopistojen kanssa Liput 30/20 €

Tribute to Sinatra

Joulukonsertti

to 6.10. klo 19 Lappeenranta-sali Johtaa Vytautas Lukočius Solisti Mikael Konttinen Liput 30/20 €

Saimaa Sinfonietta - Marzismia to 13.10. klo 19 Lappeenranta-sali Johtaa Jukka Iisakkila Solisteina Tero Toivonen, käyrätorvi ja Marzi Nyman, kitara Liput 14 €

to 15.12. klo 19 Lappeenranta-sali Johtaa Vytautas Lukočius Solisti Maria Tyyster Ohjelmassa Abba and others, pikkujoulumusiikkia! Liput 30/20 € Muista myös! Kausikortti 110 €/75 € www.lappeenranta.fi/ kaupunginorkesteri

Lappeenrannan Balettigaala tarjoaa tanssin taituruutta, elävää musiikkia sekä viihdyttävää iloa uuden kaupunginteatterin suurella näyttämöllä. Balettigaalan ohjelmistossa on jälleen maailman ensi-ilta. Ilmassa on sähköä, kun Suomen kansainvälisesti arvostetuimpiin jazzmuusikoihin kuuluva pianovirtuoosi ja sävel täjä Iiro Rantala hyppää lavalle Prahan Kansallisbaletin tanssijoiden kanssa. Maestro Ran tala on säveltänyt musiikin ensi-iltateokseen ja koreografiasta vastaa Prahan Kansallisbale tin taiteellinen johtaja ja arvostettu koreografi Petr Zuska. Balettigaalan kansainväliseksi päävieraaksi saapuu saksalainen Dortmundin Baletti. Myös heidän teoksessaan Cacti eli Kaktus kuullaan elävää musiikkia. – Teos on noussut kansainväliseksi hitiksi ja se tarjoaa yleisölle niin iloa kuin viihdet täkin, mutta haastaa myös pohdiskelemaan, Balettigaalan taiteellinen johtaja Juhani Teräsvuori kuvailee. Toisena teoksena Dortmundin Baletti esittää William Forsythen ikisuosikin The Ver tiginous Thrill of Exactitude. Koreografia tarjoaa 11 vauhdikasta minuuttia silkkaa tanssin taituruutta. Muita makupaloja tarjoaa muun muassa Bostonin baletin tähtiballerina Misa Kuranaga klassisella ohjelmistolla. Tanssijat Emilia Vuorio ja Arthur Abram Brnon kansal listeatterin baletista esittävät dueton baletista Black and White. Lisäksi tapaamme jälleen Portugalin Kansallisbaletin hurmaavat tanssijat Carlos Pinillosin ja Philipa de Castron. Järjestyksessään seitsemännen Lappeenrannan Balettigaalan järjestää NordicDance Makers yhteistyössä Lappeenrannan kaupungin kanssa. Kulttuuria kapakoissa ja kaupungilla

art@bars pe–su 9.–11.9.2016 Keskustan, sataman ja linnoituksen kahviloissa, baareissa, ravintoloissa, yökerhoissa ja kaduilla on mukaansatempaavaa ohjelmaa ja tapahtumia. Katujunassa ja kaupungilla voit bongata tilataidetta, performansseja, tuliteatteria, runo- ja lauluesityksiä, tanssia, bändejä, trubaduureja ja kilpailuja. Ravintoloilla omat valoteoksensa – valitse paras. Nyt ensimmäistä kertaa! Peräti 9 kuoroa ja valotaideteos Raatihuoneen puistossa

Kuorojen vuoro la 10.9. Kuorojen ravintolakierros alkaa klo 14 yhteiskonsertilla ja yhteislaululla Kehruuhuoneelta. Kierroksen päättää kuorojen yhteisesiintyminen Raatihuoneen puistossa klo 19. Katujuna non-stop Tapahtuma-aikaan maksuton katujuna kiertää pe–la klo 16–23 ja su klo 12–19 ja pysähtyy mukana olevien ravintoloiden kohdalla. Revyy Halua mut hiukan pe 9.9. Kaupunginteatterin promot klo 17 Kehruuhuone klo 17.30 Kahvila Majurska klo 18 Soul Bar & Piano klo 18.30 Kolme Lyhtyä

Koko ohjelma julkaistaan 26.8. mennessä.

Muista myös! pe 30.9.

Fashion by Night pe–la 18.–19.11.

Magic by Christmas Lisätietoja: www.lakesry.fi www.facebook.com/LakesRy

Teatteri-, konsertti- ja balettilippujen ennakkomyynti Asiakaspalvelukeskus Winkki Villimiehenkatu 1 ma–pe klo 8–15, 15.8. alkaen ma–ke 8–16, to 8–17, pe 8–16 puh. 05 616 2220 winkki@lappeenranta.fi

Lippupiste Liput myyntipisteistä, verkkokaupasta, puhelinpalvelusta sekä R-Kioskeilta Lippupisteen hinnaston ja toimitusehtojen mukaisesti. R-kioskeilla varaus tapahtumanumerolla ja lunastus varausnumerolla. Konserteista S-Etukortilla 4 € alennus

Lippupisteen myyntipiste myös Lappeenrannan K-Citymarketissa, Toikansuontie 4, avoinna kaupan aukioloaikojen mukaisesti.

Lappeenrannan kaupungin asukaslehti 3/2016 | 17

Kirjastossa tapahtuu Aikuisille Kaupungin avoimet ovet ke 31.8. klo 9.30–19.30 Valokuvasuunnistusta kirjastojen aukioloaikana mobiililaitteilla (tuo omasi tai lainaa kirjaston laitetta). Kirjan uusi elämä -tuunauspajat Lauritsalan kirjastossa klo 13–16 ja pääkirjaston Tarinasalissa klo 16–19. Kirjavaraston avoimet ovet Lauritsalan kirjastossa klo 16–19 ja pääkirjastossa klo 16–18. Il mondo di Karri: Karri Luhtalan jazz-konsertti pääkirjaston ulkolavalla (sateen sattuessa lainaushallissa) klo 18. Laululyriikan kurssi 9.–11.9. ja 30.9.–2.10. pe klo 17–20 ja la–su klo 10–14 Laululyriikkakurssi sopii aikuisille ja nuorille aikuisille, kaikille laulujen kirjoittamisesta kiinnostuneille. Opettajana muusikko ja lauluntekijä Tuija Rantalainen. Ilmoittautumiset pääkirjaston neuvontaan 10.8.–1.9. Kurssin päätöskonsertti su 2.10. klo 15, Taidekoulu Estradi.

Pääkirjasto kerran kuussa to klo 14–15 ja 17.30–18.30. 8.9., 13.10., 10.11. ja 8.12.

Bussimatka Helsingin kirjamessuille la 29.10. Imatran ja Lappeenrannan kirjastot järjestävät matkan Helsingin kirjamessuille. Tarkemmat tiedot ilmoitetaan syksyllä.

Klassinen sivistys – antiikin historiaa ja kulttuuria pähkinänkuoressa ti 20.9., 25.10. ja 22.11. klo 17.30–19.30 Yleisöluentosarja toteutetaan yhteistyössä Etelä-Karjalan kesä yliopiston kanssa, pääkirjaston Tarinasali.

Lukemisen ja musiikin vaikutukset aivoihin ma 7.11. klo 18–19.30 Kirjaston vieraana Helsingin yliopiston dosentti, aivotutkija Minna Huotilainen, pääkirjaston Tarinasali.

Elokuvakerho kerran kuussa ti klo 17–19.30 Pääkirjaston Heili-salissa 6.9., 4.10., 8.11. ja 13.12. Mukaan mahtuu 45 henkilöä, ilmoittautumiset 1.8. alkaen pääkirjaston neuvontaan.

Kirjailijavieraana Marko Hautala ma 14.11. klo 18–19 Marko Hautala on palkittu kirjailija, jonka romaaneissa yhdistyvät realismi ja psykologinen kauhu, pääkirjaston lainaushalli.

Käsityöilta pääkirjastossa kerran kuussa. Aikataulusta tiedotetaan alkusyksyllä.

Kirjailijavieraana Jari Järvelä ma 10.10. klo 18–19 Aleksis Kiven päivänä työstään kertoo monipuolinen kirjailija Jari Järvelä, pääkirjaston lainaushalli.

www.lappeenranta.fi Kulttuuri ja liikunta Kirjasto

Kielikahvila suomeksi joka toinen ti klo 16–17 Pääkirjaston ala-aulan kokoustilassa 30.8.–13.12.

Joutsenon kirjasto kerran kuussa ke klo 18–19 Syksyn ensimmäinen kokoon tuminen 21.9.

Kirjailijavieraana Tuomas Nevanlinna ma 12.9. klo 18–19 Filosofi ja kirjoittaja Tuomas Nevanlinna puhuu etiikan ja moraalin teemoista, pääkirjaston lainaushalli.

Puputtaja-monologi ke 28.9. klo 16–17 Joutsenon kirjasto, klo 18.30–19.30 pää kirjaston Tarinasali Reijo Honkosen pakinoita tulkitsee näyttelijä Ismo Kotro.

Yhteislaulutilaisuudet kerran kuussa to klo 17–18 Pääkirjaston Tarinasalissa 29.9., 28.10., 24.11. ja 15.12., laulattajana Antti Taipale.

Lukupiirit Tervetuloa mukaan! Kysy lisää omasta kirjastostasi.

Kielikahvila englanniksi kerran kuussa ti klo 18.30–19.30 Pääkirjaston ala-aulan kokoustilassa 6.9., 4.10., 1.11. ja 29.11.

Lauritsalan kirjasto kerran kuussa ti klo 15 alkaen Voisalmen kirjasto kerran kuussa ke klo 9 alkaen

Pelikellari kerran kuussa ti klo 17–19.30 Pääkirjaston Tarinasalissa 6.9., 4.10., 8.11. ja 13.12. Tule pelaamaan kortti-, lauta-, rooli- ja miniatyyripelejä osaavien harrastajien ohjauksessa. Ennakkoilmoittautumista ei tarvita.

Sami Taponen

Tuomas Nevanlinna. Kuva: Heini Lehväslaiho

Jari Jarvela, Tammi. Kuva: Marja Seppälä.

Toistuvat tapahtumat:

Laulava pupujussi. Kuva: Jorma Lehtinen

Kaupungin avoimet ovet ke 31.8. klo 9.30–19.30 Valokuvasuunnistusta kirjastojen aukioloaikana mobiililaitteilla (tuo omasi tai lainaa kirjaston laitetta). Lukukoirat kuuntelevat ääneenlukua pääkirjaston ala-aulan kokoustilassa klo 9.30–11 ja 18–19.30 (ryhmiltä ennakkovaraukset puh. 05 616 2338). Kirjastomummon satutuokio ulkolavalla (sateen sattuessa Tarinasalissa) klo 10–10.30. Kirjan uusi elämä -tuunauspajat Lauritsalan kirjastossa klo 13–16 ja pääkirjaston Tarinasalissa klo 16–19

Nuorten asialla

Vahtikoira karkuteillä duo. Kuva: Tuija Rantalainen

Lastenkonsertti Vahtikoira karkuteillä pe 9.9. klo 10–10.45, pääkirjaston lainaushalli Sammakko tahtoo lentää la 1.10. klo 11.30 ja 12.30 Teatteri Kareluksen nukketeatteriesitykset koko perheelle, pääkirjaston Tarinasali. Kysy lisätietoja ja ilmaislippuja 15.9. alkaen lastenosastolta.

Muutokset mahdollisia.

pe 12.8. Retki Tubeconiin Hartwall Areenalle Hinta 15 €/henkilö, sisältää vain matkan. Tapahtumalippu on hankittava itse (www.tubecon.fi). Alle 12-vuotiaat vain oman täysi-ikäisen seurassa. Matka järjestetään, mikäli ilmoittautuneita on vähintään 20 henkilöä perjantaihin 5.8. klo 12 mennessä. pe 11.11. Kaamospuhallus Lappeenrannan urheilutalolla klo 18–23 Nuorisotilat aukeavat elokuun lopulla ja ovat avoinna ti, ke, pe ja la-iltaisin. Tapahtumat, lisätietoja ja ilmoittautumiset: www. lappeenranta.fi Nuorten palvelut Nuorisotoimen tapahtumakalenteri

Nuorisotoimen tapahtumat ja toiminta on päihteetöntä ja savutonta.

Toistuvat tapahtumat:

Lastenkonsertti Laulava Pupujussi ti 25.10. klo 10 Laulaja-pianisti, trubaduuri Leena Pyylampi leikittää, loruilee ja laulattaa lapsia noin puolen tunnin ajan pääkirjaston lainaushallissa. Vapaa pääsy! Ystävyys-lorukiertue Marraskuussa Pilvi Valtosen uusia liikuntaloruja ja -leikkejä lapsille. Kiertueaikataulu tarkentuu syksyllä.

Satutuokiot Kesto noin 30 min. Suositellaan yli 3-vuotiaille lapsille. Nuijamaan kirjasto ti klo 9.15 (alk. 6.9.), Lauritsalan kirjasto ke klo 9.30 (alk. 7.9.) Pulpin kirjasto to klo 9.30 (alk. 8.9.). Pääkirjastossa, Sammonlahden ja Joutsenon kirjastossa järjestetään satuhetkiä ryhmille toiveiden mukaan. Kirjastomummon satutuokiot Pääkirjastossa ja Sammonlahden kirjastossa. Kesto noin puoli tuntia, aikataulu tarkentuu elokuussa. Ryhmiltä varaukset puh. 05 616 2338 tai 05 616 5401.

Satutuokiot venäjäksi la klo 11–12 (alle kouluikäiset) ja klo 12–13 (koululaiset) Opettaja Irina Krikun kertoo ja leikittää pääkirjaston Tarina salissa kymmenen kertaa syyskaudella (3.9.–10.12.) Lukukoirat kerran kuussa ti klo 18–19.30 Pääkirjaston Tarinasalissa 13.9., 11.10., 15.11. ja 29.11. Tule rohkeasti lukemaan ääneen tyytyväiselle kuuntelijalle! Yhteistyössä Lappeenrannan Kaverikoirat. Pelikellari yläkouluikäisille ja sitä vanhemmille kerran kuussa ti klo 17–19.30 Pääkirjaston Tarinasalissa 6.9., 4.10., 8.11. ja 13.12.

Metkat – Lastenkulttuuriviikot 14.–27.11.

Kortti-, lauta-, rooli- ja miniatyyripelejä osaavien harrastajien ohjauksessa. Ennakkoilmoittautumista ei tarvita. Kirjastokinon elokuvaaamut alle kouluikäisille kerran kuussa ke klo 9.30 ja klo 10.15 Pääkirjaston Heili-salissa 7.9., 5.10., 2.11. ja 7.12. Tarkista esitettävä elokuva lasten- ja nuortenosastolta. Ryhmiltä toivomme ilmoittautumista etukäteen puh. 05 616 2338.

Elokuvaesityksiä myös lähikirjastoissa, aikataulu ja tiedot elokuvista mm. kirjaston kotisivuilla.

Maakunnalliset Metkat – lastenkulttuuriviikot järjestetään marraskuussa vuosittain YK:n Lapsen oikeuksien päivän aikaan. Juhlapaikka ja tarkemmat Metkat-tapahtumatiedot julkaistaan viikon 40 jälkeen www.lastenmetku.fi.

Lapsen oikeuksien päivä Lapsen oikeuksien päivän juhlaa vietetään sunnuntaina 20.11. Tänä vuonna YK:n lapsen oikeuksien sopimus täyttää 25 vuotta Suomessa ja lapsen oikeuksien viikon sekä koko juhlavuoden teemana on yhdenvertaisuus. Kyseinen päivä on liputus päivä lapsen oikeuksien kunniaksi. Juhlapäivä järjestetään yhteistyössä UNICEFin Lappeenrannan osaston kanssa.

Dokkino – Euroopan suurin dokumenttielokuvatapahtuma ke 16.11. Maksuttomat näytökset ala- ja ylä kouluille, elokuvateatterit Nuijamies ja Kinoaula. Tämän vuoden teemana on Toiveista totta. Ilmoittautuminen ja lisätiedot: docpoint.info/dokkino/dokkinoelokuvat-2016/

Lisätietoja: www.lastenmetku.fi Etelä-Karjalan lasten kulttuurikeskus Metku @LastenMetku

 

Yhteistyössä Etelä-Karjalan lastenkulttuurikeskus Metku ja maakunnan lastenkulttuuritoimijat.

Kehruuhuone

Lapsille ja nuorille

Museoiden näyttelyt ja tapahtumat Tapahtumat

Näyttelyt

Linnoituksen perhepäivä la 6.8. Kaikki tapahtumat ovat maksuttomia. klo 11–17 vapaa pääsy Linnoituksen museoihin klo 11 ja 11.45 Katariina ja Aarrelaiva -nukkesatu 2–100-vuotiaille, Teatteri Karelus. Esityksen kesto n. 35 minuuttia. Etelä-Karjalan museossa klo 13–15 Non-stop aarrepaja lapsille Vihreässä makasiinissa, ohjaaja Jaana Ihme. klo 13 alkaen keskiaikaista miekkailua Etelä-Karjalan museon ja radiotalon välisellä nurmialueella.

Pääsyliput 8/7 €, alle 18-v. vapaa pääsy

Etelä-Karjalan museo

Kristiinankatu 15 Avoinna ma–pe klo 10–18 ja la–su klo 11–17. Avoinna 29.8. alkaen ti–su klo 11–17

Lappeenrannan kaupungin avoimet ovet ke 31.8. klo 11–17 Etelä-Karjalan museoon puoleen hintaan! Taidemuseo on suljettu näyttelynvaihdon johdosta. Museoperjantait pe 2.9., 7.10., 4.11., 2.12. klo 11–17 Vapaa pääsy! Taidemuseo suljettu 2.9. näyttelynvaihdon johdosta. Etelä-Karjalan museo suljettu 7.10. näyttelynvaihdon johdosta.

Mennään museoon -viikko ti–pe 4.–7.10. koululaisten valtakunnallinen tapahtuma.

Nykytanssia Lappeenrannan taidemuseossa la 10.9. klo 13 Museon pääsylippu 8/7 €, alle 18-vuotiaat vapaa pääsy. Osa art@bars-tapahtumaa.

Linnoituksen kekri la–su 5.–6.11. Markkinat Vihreässä makasiinissa, nukketeatteria ja muuta ohjelmaa.

Museoklubit ke 14.9. klo 17–18.30. Vapaa pääsy. ke 16.11. klo 17–19. Nadezhda Stanulevitsh Pietarin taideakatemiasta luennoi Sergei Prokudin-Gorskista ja varhaisesta värivalokuvasta. Vapaa pääsy.

Vauvojen musiikki- ja maalaustyöpaja to 17.11. klo 9.30–11 Yhteistyössä Lappeenrannan musiikkiopiston ja Etelä-Karjalan Osuuskaupan kanssa. Osallistumismaksu 10 €/aikuinen, vauvat ilmaiseksi. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: mona.taipale@lappeenranta.fi

Syyskirppu la–su 24.–25.9. Linnoituksen Vihreä makasiini.

Linnoituksen adventti su 27.11. Tunnelmallinen joulunavaus.

Syksyn 2016 avoimet vanhempainillat Tuemme vanhemmuutta – vauvasta kohti aikuisuutta ti 4.10. klo 18–20, Lappeenranta-sali Miten vaalia vanhempainrakkautta ja vanhempien keskinäistä suhdetta? Puhujana Kaarina Määttä, kasvatuspsykologian professori. ma 7.11. klo 18–20, Lappeenranta-sali Kuinka koti ja koulu yhdessä tukevat oppimista, läksyjen tekoa ja harrastuksia? Uusinta tietoa aivotutkimuksesta. Puhujana Minna Huotilainen.

Lappeenrannan kaupunki

Tilaisuudet ovat maksuttomia ja kaikille avoimia. Järjestäjinä Lappeenrannan lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmä ja Etelä-Karjalan kesäyliopisto.

Lappeenrannan kaupunki

lähikulttuuria

Lisätietoja: www.lappeenranta.fi/museot

Keisarillisia lahjoja Pavlovskin palatsista 2.10. asti Väri on valoa – Saimaalta itään värivalokuvin 22.10.2016–2.4.2017 Kaikille avoimet avajaiset pe 21.10. klo 18–20.

pe–su 12.–14.8. Kimpisen kentällä

Kristiinankatu 8–10 Avoinna ma–pe klo 10–18 ja la–su klo 11–17. Avoinna 29.8. alkaen ti–su klo 11–17 Irma Laukkanen ja Markku Hirvelä – Valon ja ajan jälkiä 21.8. asti Ihana maisema – maisemamaalauksia Lappeenrannan taidemuseon kokoelmista 21.8. asti Tasapaino – grafiikkaa, veistoksia ja maalauksia Slovakiasta 7.9. – 13.11. Kaikille avoimet avajaiset ti 6.9. klo 16–18.

Tunteella liikkeellä – valokuvaaja Juha Metson retrospektiivi 25.11.–5.3. Kaikille avoimet avajaiset to 24.11. klo 18–20.

Ratsuväkimuseo

Wolkoffin talomuseo

Kristiinankatu 2 Avoinna päivittäin 28.8. asti, muina aikoina tilauksesta. Perusnäyttely suomalaisen ratsuväen historiasta.

Kauppakatu 26. Avoinna kesäkaudella päivittäin, 29.8. alkaen viikon loppuisin. Rikas sisustus kertoo kauppias Wolkoffin ortodoksisuvun tarinaa vuodesta 1872 lähtien. Entinen kauppa toimii museopuotina.

Kauppakatu 25, Tasihinin talo Avoinna ma klo 12–17, ti–pe klo 10–17, la klo 10–14. Vapaa pääsy Täkänä! 16.9. – 4.11.

Eliittikisat

ke 10.8. klo 12–16 Loma- ja kokoushotelli Marjola, Mikonsaarentie 15, 53300 Lappeenranta

la 27.8. Kimpisen kentällä

Lappeenrannan kaupungin vammaisneuvosto järjestää kaikille avoimen ja maksuttoman kesä tapahtuman. Kahvitarjoilu päärakennuksessa klo 12–14, jonka jälkeen voi vapaasti kierrellä eri pisteillä. Jirka Veikkanen

la 6.8. King Street Cruises amerikkalaisten autojen kokoontumistapahtuma la 27.8. Rupla Cruising (Ruplamedia Ry) su 11.9. Maaseutumarkkinat (Pro Agria) Syysmarkkinat to 27.10. klo 7–18, pe 28.10. klo 7–17

la 13.8. Katusählyturnaus (Butchers IBK) la–su 17.–18.9. Kalamarkkinat (LUM) Joutsenon tori

Wolkoffin joulu 8.–11.12., 13.–18.12., 20.–23.12., 27.–30.12., 3.–6.1.2017 Opastus sisältyy pääsylippuun.

Kesäkivaa Marjolassa!

Kauppatori

Satamatori

Wolkoffin talomuseo

Kertovat viivat – piirtäminen slovakialaisessa nykytaiteessa 7.9. – 13.11. Kaikille avoimet avajaiset ti 6.9. klo 16–18.

Toreilla tapahtuu

Sunnuntaina kirppikselle Kirpputorilöytöjä voi tehdä lokakuun loppuun asti pääsääntöisesti joka sunnuntai klo 7–14 (ei 11.9.).

Lappeenrannan taidemuseo

Galleria Laura

Karjalan Kovin

Etelä-Karjalan museo

Galleria Pihatto Kaakkois-Suomen Valokuvakeskus 3.–27.8. Ella Karjalainen 31.8.–24.9. Valokuvanäyttely 28.9.–22.10. Raija Peltola ja Maarit Hirvonen 26.10.–19.11. Etelä-Karjalan Taiteilijaseura 23.11.–17.12. Karjalan kannas

Vapaa pääsy ! Galleria Pihatto Valtakatu 80 (käynti Kaukaankadun puolelta) www.kaakkois-suomen. valokuvakeskus.fi Avoinna: ti–pe klo 11–18 ja la klo 11–15

Ohjelmassa esittelyjä ja toimintoja: Kulttuurityöpaja Säihkettä luonnosta -kivi, Eksoten Mallu-auto ja Isoavun toimiva huusholli, liikuntatoimen esittelyssä erityisliikunta, tuolijumppaa, Sydänpiirin Herkkutori – infoa sokeri- ja rasvamääristä, Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja Läheiset ry. Pihalla boccian peluuta ja posetiivin soittoa. Grillikatoksella grillimakkaraa ja lettuja pikkurahalla. Yli 10 hengen ryhmien ilmoittau tuminen: puh. 05 452 4160, myynti@marjola.fi Tervetuloa!

Syysmarkkinat to 29.9. (Joutsenon Kullervo) Lappeenrannan kaupungin asukaslehti 3/2016 | 19

Lappeenrannan kaupunginteatteri

ELÄMYS ON NÄYTELMÄ Stephen Sondheim – Juice Leskinen

Halua mut hiukan

Kuvat: Lappeenrannan kaupunginteatteri

Tämä yhden näytöksen mittainen revyy on harvinainen musiikkiteatterin pieni jättiläinen. Tarinassa Juice Leskisen suomennos tuo henkilöt Suomeen. Käännös on samalla herkkä ja ronski, Leskisen hienovaraisella huumorilla höystetty. Esiintyjät Sanna Kemppainen, Jussi Johnsson ja pianisti Jani Pola. Promot Liput: 25/22/19 € pe 9.9. art@bars Pienellä näyttämöllä ks. sivu 17

i ta i pa l e e n v a s a i d e ko m tä jä stä it keihäänhe pa r h a a sta ar i sta j i a sta h u m m i h a p ja

Kuin ensimmäistä päivää Mitä toivoisit itsellesi ja läheisillesi? Että sitten joskus olisi joku hyvä katse, joku lämmin käsi saattamassa? Tragikoominen ja ajankohtainen näytelmä kertoo Lepolan hoitokodin arjesta. Se kuvaa inhimillisesti, elämänmakuisesti ja reippaalla huumorilla hoitokodin kovenevia tehokkuusvaatimuksia, pätkätöitä ja resurssipulaa. Tarinan päähenkilö on perushoitaja Ritva (Marja-Liisa Ketola), joka on koko ikänsä pitänyt huolta toisista ihmisistä. Ohjaus Iiris Rannio. Liput: 25/22/19 €

LOKAKUU

la 1.10. 19 to 6.10. 19 la 8.10. 19 ke 19.10. 14 la 29.10. 19

16.9. 19, ensi-ilta 23.9. 19 24.9. 13/19 29.9. 19 30.9. 19

Kauden avaus!

Marras- ja joulukuun näytökset lprteatteri.fi

Anni Nykänen – Mikko Kaukolampi

Uskomatonta, mutta totta! Reipas komedia urheilusta, itsenäisen Suomen synnystä ja siitä miten omat ja toisten rahat menevät sekaisin. Jonni Myyrä on Savitaipaleen suuri poika, kaksinkertainen olympiavoittaja, maailmanennätysmies ja yli kymmenen vuotta maailman paras keihäänheittäjä. Valitettavasti liikemiehenä Jonni ei menestynyt aivan yhtä hyvin... Ohjaus Tuomo Rämö. Nimiroolissa Turo Marttila.

Suurella näyttämöllä MARRASKUU la 19.11. 19 pe 4.11. 19, kantaesitys ke 23.11. 19 ti 8.11. 19 to 24.11. 14 la 12.11. 13/19 la 26.11. 19 pe 18.11. 19

Kantaesitys pe 4.11.

Joulukuun ja talven näytökset lprteatteri.fi

Mummo

Mummo on täällä taas!

Yleisöt hurmannut vauhtimummo palaa näyttämölle pikkujouluaikaan 2016! Vain 6 näytöstä marras- ja joulukuussa, katso lprteatteri.fi.

Huippuvierailuja! Rantarouvat, Anna-Leena Härkönen ke 28.9. klo 19, Suuri näyttämö Palvelija, Martti Suosalo pe 7.10. klo 19, Suuri näyttämö Ratkiriemukas tanssiryhmä Äijät la 15.10. klo 19, Suuri näyttämö TraFika, kiehtovaa esineteatteria pe 4.11.ja la 5.11. klo 18.30, Pieni näyttämö Juoksuhaudantie, Red Nose Company pe 25.11. klo 19, Pieni näyttämö

Äijät

SYYSKUU

Marras- ja joulukuun näytökset lprteatteri.fi

Jonni – Savitaipaleen paras keihäänheittäjä ja pahin huijari

Liput: 25/22/19 €

pe pe la to pe

MARRASKUU

ke 2.11. 19.30 to 3.11. 14 la 12.11. 19.30

Tuomo Rämö

Anna Krogerus

Suurella näyttämöllä

LOKAKUU

pe 14.10. 19.30, ensi-ilta ti 18.10. 19.30 pe 28.10. 19.30

Lisätietoa: www.lappeenranta.fi/tapahtumat

Lappeenrannan kaupunki

Sataman valot

Katso teatterin lipputiedot sivulta 17!

Lappeenranta-salin viihdetapahtumat

Tapahtumapalvelut – Lappeenranta Event Kesäkonsertit Satamatorilla ti, to ja la klo 18−19 to 4.8. Potero Orkesteri la 6.8. Saimaan Harpistit ti 9.8. Carpe Diem to 11.8. Lauluyhtye Hetki la 13.8. Tanssiorkesteri Sarastus ti 16.8. Lappeenrannan Karjalakuoro to 18.8. Ratsuväen perinnesoittokunta la 20.8. Harry Kiianen Band ti 23.8. Montolan Puhallinorkesteri to 25.8. Trio Tumma Yö Kauppatorilla la klo 10–11 6.8. Laulava Sydän 13.8. Happy Days 20.8. Ajattomat

27.8. Musiikkiopiston Nuoret Harmonikat Joutsenon torilla to klo 11–12 11.8. Metsien Elvikset 25.8. Lappeenrannan Harmonikkakerho

Lappeenrannan kesäteatterilla Yhteislaulutilaisuudet klo 16–17 su 7.8. Kaukaan Laulumiehet su 14.8. Lappeenrannan Naislaulajat su 21.8. Kuoromiehet su 28.8. Lappeenrannan Karjalakuoro Kansantanssikonsertit klo 18–19.15 su 7.8., 14.8., 21.8. ja 28.8.

Tasihinin talon pihakonsertit

pe 12.8. klo 18

pe 11.11. klo 19

Pelastakaa Lapset ry -hyväntekeväisyyskonsertti

Johan Strauss operetti Wieniläisverta

pe 16.9. klo 18 ja 21

la 12.11. klo 19

Kauppakatu 25

Sami Hedberg

Johnny Cash Roadshow -tribuutti

ti 9.8. klo 19.30 Viihdekuoro Carpe Diem ti 11.8. klo 19.30 Ratsuväen perinnesoittokunta

Kokovartalomies 4

su 13.11. klo 15

pe 30.9. klo 19

Paula Koivuniemi

Sataman valot la 27.8. alkaen klo 16 Ohjelmaa koko perheelle Satamatorilla ja Kasinon puistossa

Ja Kitara Soi ke–su 9.–13.11. Klassisen kitaramusiikin festivaali Tarkemmat tiedot: www.lappeenranta.fi Tapahtumat

Fashion by Night su 2.10. klo 18

Leidien seurassa la 19.11. klo 19

Matti ja Teppo

Ihan Tuuliajolla

Veljekset vauhdissa

Suomirock-musikaali

pe 7.10. klo 19

to 1.12. klo 19

Muistojen ilta

Tuliset tenorit ja suloiset sopraanot

Juhlakiertue 2016

pe 2.12. klo 18

la 15.10. klo 16

Maljanne, herra kreivi!

Ti-Ti Nalle & Matka maailman ympäri

Operettigaala

pe 9.12. klo 19

pe 28.10. klo 19

Rajaton Joulu 2016

Marko Lämsä – It’s now or never King meets the king la 29.10. klo 19

Pepe Willberg – legenda Juhlakonsertti

ke 14.12. klo 19

Raskasta Joulua pe 16.12. klo 19

Stand up Mika, Ali ja ystävät

Ajantasaiset tiedot ohjelmistosta: www.lappeenranta.fi Palvelut Tapahtumat Lappeenranta-salin ohjelmisto