Tulevaisuuden työelämä on luovaa ja vuorovaikutteista

TEKSTI DIGIMAG/MARLENE SANOUKIAN KUVAT VESA-MATTI VÄÄRÄ, SHUTTERSTOCK

Töitä voi tulevaisuudessa tehdä yhä monialaisemmin, vapaammin ja innovatiivisemmin, yhteisöllisyyttä ja globalisoitumista hyödyntäen.

Työ on meille tärkeä itseilmaisun väline, jolla voimme kehittää kykyjämme ja tarjota osaamistamme yhteiskunnan tarpeisiin. Tulevaisuudessa työn merkityksellisyys ja yksilöllisyys korostuvat entisestään talouden ja teknologian muutosten sekä globalisoitumisen myötä. Teollisuustyöpaikat korvautuvat länsimaissa pitkälti tieto-, kulttuuri- ja palvelualojen työpaikoilla, ja esimerkiksi monelle työnantajalle tehtävät, monta työtehtävää käsittävät sirpaletyöt yleistyvät.

Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen professorin, FT Sirkka Heinosen mukaan tulevaisuuden osaamistarpeet voi jakaa kahteen luokkaan: käytännöllisiin kykyihin ja merkitysyhteiskunnan osaamistarpeisiin. Käytännöllisiä kykyjä, kuten joustavuutta, kykyä reagoida muutoksiin, itsenäisyyttä, kriittisyyttä sekä tieto- ja viestintäteknologisia taitoja, tarvitaan jo nykyisessä työelämässä. Merkitysyhteiskunnan osaamistarpeisiin kuuluvat kyky innostua ja kiinnostua asioista, luovuus ja innovatiivisuus, visiointikyky, hiljaisen tiedon hyödyntäminen, holistisuus ja vuorovaikutusosaaminen. Työ ilmentääkin tulevaisuudessa etenkin nuoremmille ikäluokille mahdollisuutta toteuttaa itseään.

Vuorovaikutusosaamista sekä fyysisessä maailmassa että internetin maailmassa tullaan vaatimaan sekä johtajilta että työntekijöiltä, etenkin viestinnän osa-alueiden laajentuessa. Monikulttuuristuvassa maailmassa ja Suomessa tarvitaan lisäksi eri kulttuurien tapoja, arvoja, uskontoja ja uskomuksia tuntevia ihmisiä.

Heinosen mukaan huomiota tullaan kiinnittämään myös kuvalliseen ja keholliseen viestintään. Kielitaidon merkitys voi nousta tärkeäksi aloilla, joilla yleiskieli englanti ei enää riitä.

– Kiinan ja korean kielen taitajista on jo nyt pulaa. Myös arabia, espanja ja hindi voivat nousta avainasemaan, Heinonen toteaa.

TULEVAISUUDESSA KOROSTUVAT lisäksi ympäristöosaaminen ja etenkin aikaosaaminen. Ympäristöosaamisen merkitys työelämässä kasvaa kestävän kehityksen ja ilmastonmuutoksen seurauksena.

– Ympäristöosaamiseen kuuluu tietämys siitä, miten ilmastonmuutosta hillitään

ja miten siihen sopeudutaan. Etätoimintojen suosiminen on osa sitä silloin, kun toiminnot samalla vähentävät ympäristökuormitusta. Yritysten ympäristövastuu ilmenee organisaatiotasolla, Heinonen kertoo.

Työstä on myös tulossa yhä vapaampaa ajankäytöllisesti työn ja vapaa-ajan yhdistyessä palkkatyössäkin. Tämä edellyttää Heinosen mukaan aikaosaamista, eli oman ajankäytön organisointia ja kiireen hallintaa, reaaliaikaisuuden hyödyntämistä sekä yhteiskunnan toimintojen eriaikaisuuden, desynkronisoinnin, hyödyntämistä vaikkapa eri aikavyöhykkeiden välillä.

– Tietotulva ja netti voivat luoda infoähkyä, mutta sen karikoissa voi oppia luovimaan. Kukin voi käyttää hyväkseen juuri ne asiat ja tiedot, joita on saatavilla reaaliaikaisena netissä. Kaikkea ei myöskään enää tarvitse tehdä teollisuusyhteiskunnan tehtaan pillin rytmittämänä, Heinonen kuvailee.

Tulevaisuuden osaamistarpeita ovat muun muassa tieto- ja viestintäteknologiset taidot, visiointikyky sekä ympäristö- ja aikaosaaminen, kuvailee Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen professori Sirkka Heinonen.

MILLAINEN SITTEN on tulevaisuuden työympäristö? Heinosen mukaan se voisi parhaimmillaan olla niin sanottu luova tulevaisuustila. Tuossa fyysisessä tilassa työntekijät voivat käydä ”tankkaamassa” itseensä innovatiivisuutta ja tulevaisuusajattelua tukevia elementtejä, vaikutteita ja virikkeitä. Siihen kuuluu myös yhteisöluovuuden vahvistaminen ja hyödyntäminen etenkin käyttämällä sosiaalisen median tarjoamia välineitä, tiloja ja yhteisöjä.

Tulevaisuuden johtajien on puolestaan oltava hyviä ennakoimaan ja luotaamaan tulevaisuuden kehityssuuntia ja määrittämään toivottuja tulevaisuuskuvia.

– Tulevaisuus tehdään nykyhetken valinnoilla ja päätöksillä. Jokaisella organisaatiolla tulisikin olla tulevaisuusstrategia, Heinonen huomauttaa.

Työntekoa ei siis tulevaisuudessa voi kuvailla pelkäksi rutiininomaiseksi puurtamiseksi. Työnantajien tulisi kuitenkin pitää mielessä se, ettei uusilla vapauksilla pyritä ainoastaan lisäämään tehokkuutta.

– Tulevaisuuden työetiikan täytyy olla itseisarvoista. Työelämän henki muuttuu, kun sisäiseltä kokemusmaailmaltaan rikkaita, kokemuksia ja itsensä toteuttamisen mahdollisuuksia etsiviä ”vapaita sieluja” motivoivat heistä itsestään lähtevät tuntemukset ja päämäärät, Heinonen muistuttaa.

TULEVAISUUDEN TYÖTAITOJA

Tulevaisuuden keskeisiä työtaitoja on ennakoinut myös kalifornialainen ajatushautomo Institute for the Future (IFTF). Tässä taidoista muutamia Heinosen mainitsemia esimerkkejä.

Merkityksellistäminen

Kyky nähdä asioiden ja ilmausten merkitys ja kulttuurinen konteksti sekä taito soveltaa kykyä käytännön työhön.

Sosiaalinen älykkyys

Kyky muodostaa ihmisiin suora ja välitön yhteys, kyky aistia tunnetiloja ja stimuloida reaktioita sekä luoda yhteyksiä ja toivottua ilmapiiriä ihmisten välille.

Laskennallinen ajattelu ja tiedonkäsittelykyvyt

Kyky muuntaa ja koostaa valtavia datamääriä abstrakteiksi käsitteiksi ja ymmärtää tietokantoihin ja raakadataan perustuvaa päättelyä.

Alojenvälisyys

Kyky ymmärtää eri alojen ja ”kenttien” kieltä ja käsitteitä.