Puukauppa kehittyy

TEKSTI DIGMAG/JOONA PAAKKANEN KUVA PIXABAY

Hiljentyneistä markkinoista huolimatta metsäalan tulevaisuus näyttää valoisalta. Metsä on Suomen taloudelle tärkeä luonnonvara, joka tuottaa yli 20 prosenttia maamme vientituloista. Tällä hetkellä kysyntää on erityisesti havu- ja koivukuitupuulle.

Pellervon taloustutkimuksen (PTT) julkaiseman metsäalan ennusteen mukaan puun kysyntä on tasaantunut edellisen vuoden huippulukemista. Markkinatilanteen heikentyminen on seurausta maailmantalouden kasvun hidastumisesta sekä kansainvälisessä kauppapolitiikassa esiintyneistä epävarmuustekijöistä. Sekä Kiinan ja Yhdysvaltojen väliset kauppaneuvottelut että Brexit-päätöksen viivästyminen ovat lisänneet epävarmuutta. Myös kulutuksen kasvun hidastuminen heijastuu metsäteollisuuteen negatiivisesti. Etenkin sellun ja kartongin kysyntä hiipuu markkinoiden hiljentyessä.

METSÄNHOITOYHDISTYS POHJOIS-SAVON myyntijohtaja Juha Huttunen kertoo, että kertyneet puuvarastot ja tuontipuun käyttö ovat osaltaan vähentäneet hakkuita ja puukauppoja kuluvan vuoden aikana. Markkinoiden hiipumisesta huolimatta tilanteen odotetaan hiljalleen parantuvan.

‒ Kysynnän voi olettaa vilkastuvan kevään edetessä. Erityisesti harvennusja kesäkorjuuleimikoista syntyy kilpailua, kunhan maa kuivuu talven jäljiltä. Yleisesti ottaen puukauppa on tällä hetkellä kovin kuitupuuvetoista. Havuja koivukuitupuun menekki on suurta, kun taas tukkipuun kysynnässä on selkeää laskusuhdannetta, Huttunen toteaa.

Ylikuumentuneen puumarkkinatilanteen rauhoituttua hintataso on laskenut vuoden 2018 huippulukemista. Myyjän kannalta tämä tarkoittaa sitä, että sopivan myyntiajankohdan valitseminen on erityisen tärkeää. Huttusen mukaan puu- tai leimikkokauppaa suunniteltaessa kannattaa ottaa yhteyttä ammattilaisiin, esimerkiksi Metsänhoitoyhdistyksen asiantuntijoihin. Siten voi varmistua

siitä, että myynti ajoittuu täydellisesti niin taloudellisen kuin metsänhoidollisen hyödyn kannalta.

‒ Myynnin suhteen ei kannata hötkyillä, vaan seurata rauhassa markkinoiden kehittymistä. Suunnitelmat kannattaa tosin tehdä ajoissa, jotta kohde on myyntivalmis heti sopivan ajankohdan ilmaantuessa. Juuri nyt on kysyntää sellaisille leimikoille, jotka voidaan hakata sulan maan aikana, Huttunen opastaa.

Pitkällä aikavälillä kotimaisen puukaupan tulevaisuus näyttää lupaavalta. PTT:n ennusteiden mukaan sellun, kartongin ja havuvanerin kysyntä kasvaa lähivuosien aikana. Metsäteollisuus hyötyy kaupungistumisen ja keskiluokkaistumisen kaltaisista megatrendeistä, jotka lisäävät etenkin sellun kysyntää muun muassa Kiinan valtavilla markkinoilla. Huttusen mukaan on tärkeää varmistaa, että tuotantokapasiteetti pysyy riittävänä myös tulevaisuudessa.

‒ Äänekoskelle avatun biotuotetehtaan kapasiteetti on saavuttanut lähes huippunsa, eikä kuitu- ja pienpuulle ole vieläkään riittävästi kilpailua. Kilpailu nostaisi hintoja ja siten metsänomistajalle tulisi enemmän paukkuja esimerkiksi hoitotöiden toteuttamiseen, Huttunen kertoo.

POHJOIS-SAVOSSA PUUKAUPAN tilanne on suhteellisen vakaa. Puuta on tarjolla tasaisesti ympäri maakuntaa, mutta kovin kilpailu keskittyy alueen etelä- ja lounaisosiin. Paikallista vientiteollisuutta löytyy etenkin saha- ja kuituteollisuudesta. Hyvinä esimerkkeinä ovat Keiteleellä ja Suonenjoella toimivat yritykset, joiden valmistamia liimapuupalkkeja viedään runsaasti Japaniin. Aikaisemmin vilkkaat Pohjois-Afrikan vientimarkkinat ovat hiljentyneet alueen yhteiskunnallisen epävakauden seurauksena.

Metsämaan kysyntä kasvaa

METSÄ ON OSA suomalaista sielunmaisemaa. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton tilastojen mukaan maassamme on yli 600 000 metsänomistajaa, ja vuosittain uusia omistajia tulee noin 10 000 perintöjen ja tilakauppojen myötä. Aloitteleva metsäsijoittaja löytää apua metsäalan ammattilaisilta.

Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon erityisasiantuntija Timo Kymäläinen kertoo, että ennen palstan hankkimista kannattaa pohtia omia tavoitteitaan metsän suhteen. Puuston määrän ja laadun lisäksi sijainti vaikuttaa hehtaarihinnan muodostumiseen.

– Suurten kaupunkien läheisyydessä ja hyvien yhteyksien varrella olevat tilat ovat yleensä kalliimpia kuin syrjemmässä olevat. Maantieteellisesti etelässä metsä on kalleinta, pohjoisessa halvinta, Kymäläinen linjaa.

METSÄALAN AMMATTILAISET AUTTAVAT kohteen valinnassa. Kymäläisen mukaan on tärkeää, että kokematon metsäsijoittaja saa asiantuntevaa apua koko hankintaprosessin ajan. Asiaan perehtynyt henkilö osaa neuvoa esimerkiksi metsän ostamiseen ja omistamiseen liittyvissä juridisissa tekijöissä.

– Metsän ostaminen on nykyisin helppoa. Ammattilaisten arvioimia metsätiloja löytyy metsätilat.fi-sivustolta. Metsämaan keskimääräisiä hehtaarihintoja voi puolestaan katsella esimerkiksi Metsälehdestä, Kymäläinen neuvoo.

KUOLINPESÄT METSÄN OMISTAJINA

KUOLINPESIEN ASEMA METSÄOSUUKSIEN omistajina on kasvava metsien omistusmuoto Suomessa. Perukirjassa määritellään omaisuuden jakamisesta perinnönsaajien kesken. Tasapuolisesti suoritettu jako auttaa säilyttämään osakkaiden hyvät välit. Kuolinpesän omistusjärjestelyn vaihtoehtoja on useita. Kuolinpesä voidaan pitää ennallaan, jakaa jokaiselle oma palsta, purkaa se yhtymäksi, liittää se yhteismetsään tai myydä se ulkopuoliselle. Perinnönjako suositellaan toteutettavan ajoissa ja suunnitelmallisesti.