Nuorisoseurat 3/2018 by Suomen Nuorisoseurat

2018 • 3

Suomen merkittävin kulttuurisen lapsi- ja nuorisotyön toimija

SOUNDS keräsi nuoret muusikot Mikkeliin

s. 22

Tiistenjoen ja Haapakosken Nuorisoseurat haastavat toisiaan pyöräilemään

s. 4

Leiri, hurjan hauska kesäkokemus!

s. 17

Hyvän korjauksen palkinto Haminankylän Nuorisoseuralle

s. 18

Tarinamme tulevat seuraavista paikoista:

Sisällysluettelo 2

Alakerta: Nuorisoseuratoiminta luo turvallisuutta yhteisöllisyydellä

Pääkirjoitus: Yhdessä – kasvua, kasvatusta ja kansalaistoimintaa

Erikoisimmat harrastukset: Ystävyyttä pyöräillen

Voi sitä tekemisen riemua!

Järjestöuutisia

Puheenjohtajalta: Etteks te tiedä kuka mä oon?

Saimaa Stadiumi – Suomen suurin nuorisoseurantalo

Kulttuurisen nuorisotyön palkinto Nuori Kulttuurin taiteellisille johtajille

Teatris 2019 -aluetapahtumissa lava vapaa kaikille

RAMPPIKUUME – Valtakunnalliset nuorisoteatteripäivät seuraavan kerran vuonna 2020

Sadan vuoden matka tanssien

”Nuorisoseurojen pitää olla aktiivinen osa omaa yhteisöä ja yhteiskuntaa”

Kansantanssijat TV-tähtinä Portugalissa

Hurjan hauska kesäkokemus, leiri!

Haminankylän Nuorisoseuralle Hyvän korjauksen palkinto

Puoti palvelee jäsenseuroja

Ylä-Savon Maakuntajuhlilla kansainvälisyyttä ja monipuolista ohjelmaa

Miksi kansantanssista pitäisi maksaa?

Olisinpa tiennyt...

Nuorten toimituksen terveiset SOUNDSista

Puuhanurkka

Lyhyesti

Kansalaisfoorumi tiedottaa

Kolumni: Ohjaajan ei tarvitse jäädä yksin

Muistokirjoitus: Sirkka Viitanen, kansantanssin Grand Old Lady

Teatteritapaus 5.–7.10.2018 Kuusamossa

Yhteystiedot

muistona lapsuudestani ja nuoruudes-

20 4

14–15

19 8–9

12–13 24

22 24

Nuorisoseuratoiminta luo turvallisuutta yhteisöllisyydellä

Alakerta ätä kirjoittaessani tulee lämpimänä

Ihmisen yksi perustarpeista on turvallisuuden tunne ja yhteisöllisyys tunnetusti lisää sitä.

Yhteisöllisyys on ennen kaikkea mahdollisuus ja voimavara saavuttaa yhteiskun-

vasti sanonut syrjäytymisen vastaisesta taistelusta, että ”tarvitaan myös kansanliike”.

tani mieleeni Ylihärmän Nuorisoseura tai

Yhteisöllisyys on ihmisten yhteenkuulu-

ta, jossa kaikki ovat yhdenvertaisia ja jossa

Nuorisoseuraliike on yksi sellainen kan-

meille ylihärmälaisille tuttavallisesti Taka-

misen tarpeen tunnustamista ja arvostamis-

jokainen voi osallistua omien voimavarojen-

sanliike. Kiitos kaikille nuorisoseuratyötä

lan Nuorisoseura. Takalan Nuorisoseuralla

ta sekä toimimista yhdessä. Yhteisöllisyyteen

sa mukaisesti.

tekeville ja sitä työtä tukeville.

on pitkälti yli satavuotias vaiherikas historia.

sisältyy luottamus yhteisössä mukana olevia

Siellä on järjestetty muun muassa kesäjuh-

ihmisiä kohtaan.

lia, urheilukisoja, tanhuryhmiä ja esitetty jopa yli 1000 näytelmää. Kuinka monet kerrat itsekin siellä sain olla toiminnassa mukana, niin näytelmissä

Nuorisoseurojen toiminnan painotukset ovat juuri yhteisöllisyyden ja sosiaalisten tai-

Yhteisöllisyys rakentuu yhteisön jäsenten

tojen oppimisessa. Liikkeen tavoitteena on

välisissä suhteissa ja vuorovaikutuksessa. Se

kehittää eri sukupolvia yhdistävää yhteisöl-

on ihmisen liittymistä johonkin sellaiseen,

listä toimintaa. Se kokoaa porukat yhteen ja

jonka hän kokee arvokkaana.

tarjoaa mielekästä tekemistä. Nuorisoseurat

tai tapahtumia järjestämässä. Ja Takalaan

Yhteisöihin kuuluminen, erilaiseen toimin-

saapui esiintymään heitä, joita muuten olisi

taan osallistuminen ja monipuolinen vuorovai-

nähnyt vain lehdistä.

tarjoavat tervettä ja turvallista yhteisöä myös niille, joille se ei ole arjen itsestäänselvyys.

kutus ihmisten välillä ovat hyvinvoinnin ja elä-

Nuorisoseuratoiminnan arvoja ovat osal-

Takaiskutkaan eivät Takalan Nuorisoseu-

mänhallinnan edellytyksiä. Nuorten kasvaessa

lisuus, yhteisöllisyys ja yhdenvertaisuus. Toi-

raa ole lannistaneet. Esimerkiksi vuonna

tämä yhteisöllisyys parhaimmillaan lisää sellais-

minta-ajatuksen mukaan nuorisoseurassa lap-

1972 tapahtunut tulipalo ei tuhonnut nuo-

ta sosiaalista pääomaa, joka kantaa vaikeuksien

sella ja nuorella on eri-ikäisten muodostamas-

risoseurahenkeä. Melkeinpä päinvastoin,

yli ja lisää kokonaisvaltaista hyvinvointia.

sa yhteisössä mahdollisuus kasvaa ”hyväksi

se vahvisti sitä. Talkoovoimin saatiin uusi

Yhteisöllisyyttä on se, että kokee olevansa

talo ja vihkiäisiä vietettiin Tapaninpäivänä

osallinen ja kokee voivansa vaikuttaa. Yhtei-

Turvattomuuden, yksinäisyyden tai syr-

1975. Takalan Nuorisoseura oli ja on edel-

söllisyys on myös sitä, että sinusta välitetään

jäytymisen ongelma ei ratkea pelkillä viran-

leen eräänlainen yhteisöllisyyden kehto.

ja sinä välität.

omaistoimilla. Helsinki Mission toiminnan-

Paula Risikko

johtaja Olli Valtonen onkin mielestäni osu-

Eduskunnan puhemies

ihmiseksi ja aktiiviseksi kansalaiseksi”.

Johannes Wilenius

Pääkirjoitus

Yhdessä – kasvua, kasvatusta ja kansalaistoimintaa T

ämän kirjoituksen otsikko on kopioitu suoraan Nuorisoseurojen kolmevuotisohjelmasta 2016–2018. Ohjelman nimeen on kiteytetty osuvasti se, mistä nuorisoseuratoiminnassa on pohjimmiltaan kysymys – yhdessä tekemisestä ja yhdessä kasvamisesta. Kaiken alustana on kansalaistoiminta, joka luo mahdollisuudet monipuoliselle ja jäsenistön näköiselle toiminnalle. Olemme yhdessä päättäneet, että lapset ja nuoret ovat kaiken nuorisoseuratoiminnan keskiössä, ja toimintamme on kaikille avointa. Haluamme, että kulttuurinen harrastustoimintamme on arvostettua ja meidät tunnetaan laadusta ja turvallisuudesta. Järjestön eri tasoilla on tehty valtavasti työtä näiden tavoitteiden toteuttamiseksi ja kolmevuotisohjelman linjaukset ovat ohjanneet päivittäistä toimintaa, päätöksentekoa ja resurssien kohdentamista. Ahkera ja määrätietoinen työ on kantanut hedelmää. Toiminnassa on nyt enemmän nuoria kuin aikoihin. Harrastusryhmät täyttyvät eri puolilla Suomea ja monissa maakunnissa jäsenmäärä on kääntynyt kasvuun. Valtiovalta on tunnistanut ja tunnustanut meidän tekemämme nuorisotyön arvon. Olemme haluttu yhteistyökumppani eri toimijoiden silmissä. Kiitos hyvästä vireestä kuuluu jokaiselle nuorisoseuralaiselle, ohjaajalle, vapaaehtoisel-

JULKAISIJA PÄÄTOIMITTAJA TOIMITUSSIHTEERI TOIMITUSKUNTA TAITTO YHTEYSTIEDOT PAINOPAIKKA

le, tukijalle, luottamushenkilölle sekä harrastajille ja järjestön työntekijöille. Yhdessä olemme vieneet asioita eteenpäin ja kehittäneet toimintaa Nuorisoseurakokouksen päätösten mukaisesti. Pian on uusien linjausten aika, sillä seuraava Nuorisoseurakokous pidetään syyskuun viimeisenä viikonloppuna Joensuussa. Kokouksessa käsiteltävän kolmevuotisohjelman linjauksiin on kerätty aineistoa seurakäynneillä ja nuorisoseurafoorumeilla eri puolilla Suomea, ja ohjelma on saanut alustavaa muotoa hallituksen ja valtuuston käsittelyissä. Yhteisen työskentelyn pohjalta uskallan sanoa, että haluamme jatkossakin tehdä työtä sen eteen, että jokaisella lapsella ja nuorella olisi mahdollisuus harrastaa nuorisoseurassa. Haluamme madaltaa osallistumisen kynnystä, tukea paikallisten seurojen toimintaa ja kehittää vapaaehtoistoiminnan käytänteitä. Tulevalla kolmevuotisohjelmalla ei vielä ole nimeä ja sen sisällöstäkin päätetään vasta Joensuussa. Varmaa on kuitenkin se, että yhdessä suunnittelemalla, keskustelemalla ja ennen kaikkea yhdessä tekemällä yhteinen järjestömme pärjää jatkossakin.

Suomen Nuorisoseurat ry Antti Kalliomaa puh. 040 547 7157 Aura Piha Pia Matilainen, Joonas Pokkinen Maarit Saarelainen, Pasi Saarinen Hannu Ala-Sankola Joni Sivonen Vernissakatu 8 A, 01300 Vantaa I-print ISSN 2341-6246 (painettu)

Antti Kalliomaa Pääsihteeri Suomen Nuorisoseurat ry

AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSEN. NRO 4/2018 ILMESTYY 13.12.2018 LEHDEN 4/2018 TOIMITTAA NUORTEN TOIMITUS. KANNEN KUVA ELENA VAZQUEZ

4041 0895 Painotuote

Erikoisimmat harrastukset

Ystävyyttä pyöräillen Teksti Aura Piha Kuvat Päivi Sipilä

Tiistenjoen ja Haapakosken Nuorisoseurat ovat haastaneet pyöräilemään toistensa seurantaloille jo 80-luvulta asti.

iistenjoen nuorisoseurantalo on kaunis punainen puurakennus Lapuanjoen varressa. Talolta on matkaa noin kahdeksan kilometriä alavirtaan Haapakosken nuorisoseurantalolle. Jo yli 30 vuotta seurat ovat haastaneet toisensa vuorovuosin leikkimieliseen pyöräilykisaan. Tänä vuonna oli tiisteläisten vuoro haastaa haapakoskelaiset. Homman juju on yksinkertainen: pyöräillään toisen seuran talolle, laitetaan nimi vihkoon ja ansaitaan sillä yksi piste omalle seuralle. Vihkoon voi myös jättää terveisiä tai tsemppiviestejä muille pyöräilijöille. Haasteessa yhdistyy monta hyvää asiaa: seurojen välinen yhteistyö ja ystävyys, leikkimielinen kisailu ja liikkumisen ilo. Perinne on lähtenyt liikkeelle 80-luvulla, mutta tarkkaa aloitusvuotta ei löytynyt. Alun perin haaste oli vain yhden päivän mittainen, ja tapahtumia oli kaksi: kesäisin pyöräiltiin ja talvisin hiihdettiin Lapuanjoen jäitä pitkin. Silloin seurantaloilla oli päivystys, ja Lapuan kaupunki tarjosi mehut. 2000-luvulla hiihtohaaste jäi, koska osallistujamäärät vähenivät ja talvien jäätilannekin muuttui epävarmaksi. Pyöräilyhaaste taas kasvatti suosiotaan, ja se pidennettiin ensin viikon, sitten koko kesän, mittaiseksi. Nykyään myös mistä tahansa pyöräilevä voi laittaa nimensä vihkoon. ”Haastepyöräily on mukava piristys kesäisin. Pyöräilijät tykkäävät tästä, koska se on hyvää liikuntaa. Vaikka se on leikkimielinen kisa, niin aina loppua kohden pyöräilijöitä on enemmän”, sanoo Haapakosken Nuorisoseuran puheenjohtaja Marja-Leena Laurila. ”Tänä vuonna haasteen alkamista kyseltiin jo toukokuun alussa”, Tiistenjoen

Nuorisoseuran puheenjohtaja Päivi Sipilä valottaa haasteen suosiota. ”Meillä on muutamia todella aktiivisia pyöräilijöitä, jotka saattavat käydä joka päivä, säätäkin uhmaten. Sitten on niitä, jotka menevät hissukseen vaikka lasten kanssa.” Voitot menevät aika lailla vuorotellen. Yhteen aikaan Haapakoski voitti monena vuonna peräkkäin, mutta nyt näyttä siltä, että voitto menee toista vuotta peräkkäin tiisteläisille. ”Voitto ei ole tärkeä, vaan se, että saadaan porukka liikkumaan”, Sipilä sanoo. ”Täällä sivukylillä on aina vähän tällaista kisailua ja kissanhännänvetoa, huumorilla tietenkin. Some on voimissaan ja siellä kuittaillaan vastapuolelle.” Kisan loppuvaiheessa molemmilla seuroilla kerätään ”salaa” porukoita kasaan ja lähdetään isolla joukolla keräämään pisteitä, varsinkin, jos kisa on tiukka. Kisan viimeisenä päivänä pidetään seurantalolla valvojaiset. Kumpikin seura arpoo myös pienet tuotepalkinnot osallistuneiden kesken. Tuloksista ilmoitetaan paikallislehteen. Päivi Sipilä kannustaa muitakin nuorisoseuroja järjestämään vastaavanlaisia haasteita, mikäli sopivan matkan päästä löytyy haasteeseen vastaava ystäväyhdistys. ”Tämä on helppo järjestää. Tarvitaan vain ruutuvihko, jonka numeroi. Sovitaan päivämäärät ja ilmoitetaan ne paikallislehdessä ja somessa. Lisäksi viholle pitää olla paikka. Meillä on vanha maitolaituri, jossa on postilaatikko viholle”, kannustaa Päivi. ”Aika pienellä vaivalla saa liikkumisen ja osallistumisen ilon. Ja vain joka toinen vuosi tarvitsee itse järjestää.”

nsa vihkoon.

rkitsee suoritukse rantalolle, pyöräilijä me Päästyään toiselle seu tsemppiviestejä. Vihkoon voi jättää myös

Satu Siltakoski oli yksi ahkerim mista Tiisten py pyöräilijöille jä öräilijöistä, ja m rjestetyn arvonn yös voitti an.

Näillä luvuin Tiistenjoen Nuorisoseura voitti Haapakosken nuorisoseuran tänä vuonna.

Kittilän Nuorisoteatteriryhmä Kitinät paljastaa, mitä puhelinmyyntitoimistojen suljettujen ovien takana tapahtuu! Ryhmää ohjaa Nuorisoseurojen teatteriagentti Tiina Puljujärvi. (Marko Junttila)

”Rölleillä täytyy ensinnäkin olla tarvittava määrä koheltamista, ettei ne rupea ajattelemaan liikaa.” (Marko Junttila)

Nuorisoseurojen Young Art -teatterikoululaiset Rovaniemeltä pääsivät heittäytymään ja improvisoimaan itse ideoimassaan näytelmässä Karkumatkalla. (Marko Junttila)

Pomppateatterin Hömppäläiset Posiolta toivat Rovaniemelle velhoperheen ja tutkijaryhmän. (Tatu Kantomaa)

Tapahtuman ajan Karoliina huolehti kahvion toiminnasta. (Tatu Kantomaa)

Voi sitä tekemisen riemua! Lasten ja nuorten teatteritapahtuma NASTA Rovaniemellä kokosi yhteen lappilaiset teatteriharrastajat Lapissa on kasvava joukko lapsia ja nuoria, jotka harrastavat teatteria. Lapin aluetoimiston järjestämä Nasta-tapahtuma kokoaa joka vuoden toukokuussa nämä harrastajat iloiseen kaksipäiväiseen tapahtumaan esiintymään, oppimaan toisiltaan, saamaan ammattilaisten palautetta ja ennen kaikkea pitämään hauskaa!

Nasta lukuina »» Suomen pohjoisin lasten ja nuorten teatteritapahtuma »» Joka vuosi toukokuussa. 18.–19.5.2018 nuorisokeskus Mondella »» 11 esiintyvää ryhmää »» 10 talkoolaista »» Esiintyjät 4 eri paikkakunnalta: Kittilästä, Kuusamosta, Posiolta ja Rovaniemeltä »» Yleisöä vuosittain 400–500

Osallistujat »» Nuorisoseurojen Lasten teatteriryhmät ja Nuorisoteatteri H-Moilaset »» Kittilän Kitinät »» Sirkan koulun draamaryhmä Kittilästä »» Teatteriryhmä Pärinät Kittilästä »» Posion Pomppateatterin Hömppäläiset »» Nuorisoteatteri Veks! Rovaniemen nuorisopalvelut »» Nilon näytelmäkerho Kuusamosta »» Lapin Ylioppilasteatteri Rovaniemeltä »» Palautteenantajina näyttelijät Paula Miettinen ja Olli Halttu Rovaniemen teatterista Nuorisoseurojen omat H-Moilaset ihastuttivat mielikuvituksentäyteisellä esityksellään tutkimuksesta, jossa ammattilaiset ottavat selvää rakkauden olemassaolosta koeperheenään viaton Korhosten perhe. (Marko Junttila)

Lisätietoa tapahtumasta ja ryhmien esityksistä: lappi.nuorisoseurat.fi/nasta

Järjestöuutisia Uusia hallituksen jäseniä etsitään Nuorisoseurakokouksessa 28.–30.9. valitaan uusi valtuusto, jonka toimikausi alkaa heti Nuorisoseurakokouksen jälkeen. Uusi valtuusto kokoontuu ensimmäiseen kokoukseensa 24.–25.11.2018. Yhtenä tärkeimpänä asiana on hallituksen puheenjohtajan, jäsenten ja varajäsenen valinta erovuoroisten tilalle. Hallitus on se toimielin, joka panee toi-

meen valtuustossa ja Nuorisoseurakokouksessa päätettyjä asioita. Esityksiä hallituksen jäseniksi ja varajäseniksi voivat tehdä kaikki jäsenyhdistykset. Esitykset tehdään sivulta www.nuorisoseurat.fi/syysvaltuusto löytyvällä lomakkeella. Samalta sivulta löytyvät erovuoroiset hallituksen jäsenet sekä vaalivaliokunnan kokoonpano.

Vuoden tunnustusten ehdokkaita haetaan taas! Nuorisoseurat palkitsee vuosittain Vuoden nuorisoseuran, nuorisoseuralaisen, ohjaajan, hermannin, tanssiteon ja teatteriteon. Verkkolomakkeet ehdotuksia varten aukeavat syyskuun aikana osoitteeseen www.nuorisoseurat.fi/tunnustukset2018.

Nuorista ohjaajia! Tulevia KNoppi-koulutuksia

Amanda Rannanjärvi

Knoppi-koulutus on perusohjaajakoulutus nuorille ohjaajiksi haluaville tai jo ohjaajina toimiville ohjaajille. Se antaa valmiuden lasten ja nuorten kerhojen pitämiseen ja ohjaajana toimimiseen. Koulutus keskittyy perustietoihin ja -taitoihin sekä tarjoaa eväitä ohjaajaharjoittelulle

sekä lajikohtaiseen ohjaajakoulutukseen osallistumiselle. Koulutuksen alaikäraja on 13 vuotta. KNoppi Etelä-Häme ja Uusimaa 26.–18.11.2018 Munkkivuoren nuorisotalo, Helsinki 18.–20.1.2019 Hannunsali, Lahti KNoppi Saimaa 6.–7.10.2018 Lappeenranta 10.–11.11.2018 Välijoki, Savitaipale KNoppi Itä-Suomi 15.–16.9.2018 Joensuu 27.–28.10.218 Kuopio KNoppi Lounais-Suomi 16.–18.11.2018 Forssa, Koijärvitalo, Koijärventie 377 18.–20.1.2019 Koski TL, Nuortentupa, Härkätie 3 Lue lisää: www.nuorisoseurat.fi/knoppi

Seurantalojen korjausavustusten haku nyt käynnissä Seurantalojen korjausavustuksilla on tarkoitus säilyttää seurantalojen kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennusperintöä. Avustushakemus täytetään sähköisessä verkkopalvelussa: www.kotiseutuliitto.fi > Seurantalot > Seurantalojen korjausavustukset. 1. Hae tunnukset sähköiseen hakujärjestelmään. Voit myös käyttää aiemmin saamiasi tunnuksia. 2. Täytä seurantalojen korjausavustushakemus sähköisessä järjestelmässä. Verkkopalvelu on auki 30.9. klo 23:59 saakka. 3. Lähetä palvelusta tulostettava allekirjoitussivu postitse Suomen Kotiseutuliittoon 30.9. mennessä (postileima hyväksytään) osoitteella Suomen Kotiseutuliitto, Ville Suhola

Kalevankatu 13 A, 00100 Helsinki.

Mihin tarkoitukseen avustusta voi hakea: »» korjausten suunnittelukustannuksiin ja kuntoarvioon (syksyllä 2018 myös yhdistysten yhteinen erillishaku kuntoarviota varten) »» rakenteiden ja rakennusosien korjauskustannuksiin »» talotekniikan perusparannustöihin (LVIS-työt, mukaan lukien jätevesijärjestelmä) »» piha-alueen tai ulkorakennusten kunnostamiseen (ei saunat) »» talon toimivuutta parantaviin lisärakennus- ja muutostöihin »» talon tyyliin soveltuvan kiinteän kalustuksen ja sisustuksen kunnostamiseen tai hankkimiseen »» salin ja näyttämön kiinteän erityisvarustuksen hankintaan »» erityisestä syystä avustusta voi saada perinteisen seurantalon uudelleenrakentamiseen Kysy neuvoa hakemisesta ja järjestelmän käytöstä: johanna.heikkila@kotiseutuliitto.fi puh. (09) 612 63223. Avustuspäätökset julkistetaan yleensä maaliskuun alussa.

Teatteritorstaissa saa olla oma ainutlaatuinen itsensä Pohjois-Savossa pyörähtää syyskuussa käyntiin Teatteritorstai. Kyseessä on 13-17 -vuotiaiden maksuton nuortenteatteri, joka kokoontuu torstai-iltaisin Kulttuuriareena 44:n tiloissa Kuopiossa. Toiminta alkaa 27.9. klo 18. Torstai on teatterin tekemistä. Se on se paikka, missä saa turvallisesti ilmaista, luoda ja loistaa kaikissa teatterin tehtävissä. Eli se on paikka näyttelijöille, kitaravirtuooseille, kirjoittelijoille, pukujen väkertäjille, tanssijoille, valotyypeille. Torstai on myös paikka, jossa saadaan kavereita. Paikka jossa saa olla oma ainutlaatuinen itsensä. Se on paikka, jossa saa olla mukana luomassa omaa teatteria ja yhteisöä.

Tero Sarkkinen aloitti Nuorisoseuroissa

Teatterin koordinaattorina ja ohjaajana toimii Tero Sarkkinen ja hänen lisäkseen ohjaajana Johanna Metelinen. Sarkkinen on tullut Nuorisoseurojen teatteriväelle jo tutuksi esimerkiksi teatteriagenttina. Teatteria hallinnoi Pohjois-Savon Nuorisoseurat. Ota yhteyttä: tero.sarkkinen@nuorisoseurat.fi, 0440 170 374.

Judit Kemppilä aloitti Nuorisoseuroissa ”Olen Judit Kemppilä ja aloitin juuri projektikoordinaattorina Nuorisoseuroilla. Valmistuin viime keväänä yhteisöpedagogiksi Humanistisesta ammattikorkeakoulusta, jossa opiskelin nuoriso- ja järjestötyötä. Aikaisempi AMK-tutkintoni on muotoilun saralta, jota opiskelin Wetterhoffilla Hämeenlinnassa. Vapaa-aikaani vietän tällä hetkellä ulkoilun, uinnin, joogan ja kuorolaulun parissa, mutta harrastustaustaa minulla on myös teatterin ja tanssin parista. Työnkuvaani kuuluu Höntsä – silta eteenpäin -ESR-hankkeen toteutus yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Lisäksi teen kerhoja leirikoordinointia Stadin Nuorisoseuroille. Hankekokemusta minulla on ennestään Porukalla pääosaan -hankkeesta, jossa mm. teatterin, tanssin ja koulunuorisotyön keinoin tuetaan maahanmuuttajanuorien peruskoulun loppuun saattamista. On hienoa, että saan kulttuurisen nuorisotyön kautta edistää yhteiskunnassa hyvinvointia sekä osallisuutta.”

NUORISOSEURAKOKOUS TULEE! 28.–30.9.2018

Vielä mukaan Nuorisoseurakokoukseen? Ilmoittautuminen kokouksen viralliseen majoitukseen ja kuljetuksiin päättyi elokuun lopussa. Mukaan voi kuitenkin edelleen ilmoittautua kokousedustajaksi tai sivustaseuraajaksi. Käytännössä henkilö voi tulla jopa ilman ennakkoilmoittautumista paikan päälle seuran valtakirjan kanssa. Emme kuitenkaan voi enää taata majoituksen, kuljetuksen, ruokailujen tai iltaohjelmalippujen saatavuutta virallisen ilmoittautumisen jälkeen. Vapaita paikkoja voi kuitenkin kysellä Pia Matilaiselta: pia.matilainen@nuorisoseurat.fi.

Yhdessä Nuorisoseurakokoukseen Nuorisoseurojen sääntömuutoksen myötä ensimmäistä kertaa jokainen jäsenseura saa lähettää Nuorisoseurakokoukseen vähintään kaksi edustajaa. Kenenkään ei siis tarvitse lähteä yksin, vaan valtakunnalliseen kokoukseen voi lähteä aina kaverin kanssa.

okouksen Nuorisoseurak emäntä isäntä Tarmo ja t kaikki ava Rauha toivott nsuuhun! Joe tervetulleiksi Nuorisoseurojen järjestöjyrät neuvoo Mikä on Nuorisoseurakokous? Kolmivuotisohjelma? Mitä valtuusto tekee? Kuka on vaalivaliokunnassa? Mitä eroa on valmistelevalla ja varsinaisella vaalivaliokunnalla? Järjestöjargon on välillä vaikeaa. Järjestön hallinnon rattaissa kyse on kuitenkin ihmisistä ja jokaisen jäykänkuuloisen termin takana on joukko innostuneita nuorisoseuralaisia. Uudessa blogisarjassa avataan selkeästi Nuorisoseurojen hallinnon saloja! Lue lisää osoitteesta nuorisoseurakokous.nuorisoseurat.fi/jarjestojyrat-neuvoo

Ehdota valtuustoon Nuorisoseurojen valtuustossa on noin neljäkymmentä jäsentä ja saman verran varajäseniä. Valtuusto valitaan aina kolmeksi vuodeksi kerrallaan ja valinnan tekee Nuorisoseurakokous. Jäsenseurat voivat ehdottaa valtuuston jäseniksi henkilöitä, ja näiden ehdotusten pohjalta vaalivaliokunta tekee esityksen Nuorisoseurakokoukselle. Valtuustolla on äärimmäisen tärkeä tehtävä järjestössä, se nimittäin hyväksyy toiminnan kivijalat: toimintasuunnitelman, talousarvion, toimintakertomuksen, tilinpäätöksen ja säännöt. Haluaisitko sinä vaikuttamaan valtuustoon? Onko seurassasi aktiivinen jäsen, jolla olisi paljon annettavaa? Pidä huolta, että seurastasi tai alueeltasi tulee edustaja valtuustoon! Voit tehdä ehdotuksen osoitteessa nuorisoseurakokous.nuorisoseurat.fi/ehdota-valtuustoon

Puheenjohtajalta

Etteks te tiedä kuka mä oon? yllä, käytin otsikon lausetta ja olen ylpeä siitä. Ehkä siinä oli osa huumoria, mutta tosissani olin. En pyrkinyt tällä lauseella ohittamaan ihmisiä jonossa tai saamaan itselleni etuja, jotka minulle ei kuulunut. Ei mitään sellaista. Tämä tuli esiin, kun kuvasimme viime helmikuussa Klaukkalan nuorisoseurantalolla Roinelassa inserttiä Veikkaukselle. Esittelimme Klaukkalan Nuorisoseuran puheenjohtajan Mikon kanssa nuorisoseuran toimintaa, minä valtakunnallista ja Mikko paikallista. Keskustelussa kävi selväksi, että nykyinen toimintamme on erittäin laaja-alaista. Teemme kaikkea taivaan ja maan väliltä: tanssia, teatteria, sirkusta, höntsäurheilua, käsityökerhoja, mitä nyt ikinä seurat haluavat tehdä. Ja tämä on siis vain nykypäivänä. Meillä on kuitenkin takana myös valtavan monipuolinen ja upea 140-vuotinen historia. Edistysseurana pääsimme kasvamaan yhdessä kansalaisten kanssa, tarjoten koulutusta, kirjastoja ja ihan keskustelua vertaistensa joukossa. Karrikoiden voisi sanoa, että nuorisoseuroissa sivistystoiminnan avulla huonolla itsetunnolla varustetuista tappelupukareista kasvoi salonkikelpoisia herrasmiehiä ja tsaarin alamaisista kehittyi itsenäisen valtion kansalaisia.

Kuvaustiimin toimittaja totesi, että hienoa! Voitko nyt puristaa tuon kaiken 30 sekuntiin eli yhteen virkkeeseen. Puolen tunnin yrityksen ja erehdyksen jälkeen sain puristettua suustani ulos juuri tuon verran (järjellisiä) sanoja, että nuo 30 sekuntia täyttyivät ja toivoni mukaan pystyin esittelemään meidän toimintamme historian, nykyisyyden sekä järjestön arvot. Huhtikuussa lottoarvonnan yhteydessä tämä kuvattu pätkä näki päivänvalon ja teimme tehoiskun suomalaisten lauantai-illan kotoiluun. Nähdessäni telkkarista Klaukkalan Nuorisoseuran upeat ja taitavat lapset harrastustensa parissa sanoin kaikille läsnäolijoille, että ”Etteks te tiedä kuka mä oon? Mä oon nuorisoseuralainen ja tuo on mun posse!” Olen valtavan ylpeä meidän seuroista, nuorisoseuralaisista, toiminnasta ja historiasta. Ollaan polleita yhdessä, ja kun joku ihmettelee miksi, niin kerrotaan reilusti: mä oon nuorisoseuralainen ja ylpeä siitä!

Ragni Reichardt Puheenjohtaja Suomen Nuorisoseurat

Mari Velama

Saimaa Stadiumi »» 11000 m2

Saimaa Stadiumi – Suomen suurin nuorisoseurantalo! M

ikkeliin avattiin alkuvuonna Suomen upeimpiin lukeutuva liikkumisen, urheilun ja tapahtumien kokonaisuus Saimaa Stadiumi. Suomalaisena rakennushankkeena ainutkertainen Saimaa Stadiumi syntyi Mikkelin kaupungin, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun sekä Nuorisoseurojen ylläpitämän Suomen Nuoriso-opiston välisenä yhteistyönä. Saimaa Stadiumi on kuin Suomen suurin nuorisoseurantalo. Se kokoaa eri toimijat yhteen ja luo hyvät puitteet

monipuoliseen toimintaan. Tulevaisuudessa myös nuorisoseurajärjestön omat kulttuuri- ja nuorisotapahtumat saavat Saimaa Stadiumista vertaansa vailla olevan elämysten areenan. Tilat on luotu tunnelmaltaan ja kooltaan mitä erilaisimpien tapahtumien näyttämöksi. Upealla monitoimiareenalla on kuntoilun ja urheilutapahtumien lisäksi tilaa jopa 5000 henkilön konserteille, messuille, kokouksille ja muille suurtapahtumille.

»» 5500 m2 permantoalue (muuntuu esim. 3 salibandykentäksi, voimistelualueeksi, 8 lentopallokentäksi tai 11 sulkapallokentäksi) »» juoksuradat ja yleisurheilun suorituspaikat heitto ja hyppylajeille »» SuperCorner viihdeliikuntapuisto 1100m2 »» Sisäkiipeilyseinä »» 5000 asiakasta yhtäaikaisesti »» 1500 istumapaikkaa »» Kokoustilat »» Kuntosali »» Hyvinvointilaboratorio »» Ravintola

Seuraa Stadiumia somessa www.instagram.com/saimaastadiumi www.facebook.com/SaimaaStadiumi

9 (Saimaa Stadiumi)

Hyvä yhteistyö kannattaa aina S

Stadiumi soveltuu retkikohteeksi myös nuorisoseuroille ja harrastusryhmille, sillä Paukkulasta löytyy hyvä majoitus, ja Stadiumi tarjoaa virikkeitä monipuoliseen toimintaan. (Saimaa Stadiumi)

Saimaa Stadiumi avaa myös nuorisoseurojen tapahtumatuotannolle ovet aivan uusiin mahdollisuuksiin. Nuorisoseurojen järjestämä Sounds 2018 oli ensimmäinen Stadiumissa järjestetty tapahtuma. (Elena Vazquez)

uomen Nuoriso-opiston hallitus teki Oulussa joulukuussa 2015 kauaskantoisen päätöksen lähteä mukaan Mikkelin Kalevankankaalle suunniteltuun monitoimihallihankkeeseen. Mittava suunnitelma alkoi toteutua nopeasti, ja maaliskuussa 2018 kaikkiaan 18,5 miljoonaa euroa maksanut Saimaa Stadiumi oli valmis vihittäväksi käyttöön. Opisto sijoitti Saimaa Stadiumi Oy:n osakkeisiin puoli miljoonaa euroa. Sillä on myös yksi paikka seitsenjäsenisessä hallituksessa. Kun ottaa huomioon sijoituksen suuruuden opiston voimavaroihin nähden, oli luontevaa, että asiaa pohdittiin myös yhdessä emojärjestön hallituksen kanssa. Lopulta päätökset tehtiin opiston kannatusyhdistyksessä ilman soraääniä. Tämä antaa hyvän lähtökohdan monitoimihallin täysimääräiseen hyödyntämiseen niin opiston kuin koko järjestön näkökulmasta. Opistolle Stadiumi on monipuolinen liikunnan, ohjaamisen ja tapahtumien järjestämisen oppimisympäristö. Varsinainen työssä oppimisen areena. Sen odotetaan lisäävän koulutuksen vetovoimaa niin ammatillisella kuin vapaan sivistystyön puolella. Ansainnan odotuksia liittyy myös esimerkiksi leirikouluihin ja suurtapahtumien majoituspalveluihin. Koko nuorisoseurajärjestöä ajatellen Saimaa Stadiumi tarjoaa erinomaisen alustan uusille kulttuurisen nuorisotyön menetelmien kokeiluille, hyvinvointiliikunnan järjestöohjaajien kurssitukselle ja erilaisille tapahtumille. Virtuaalitekniikalla varustettu kokoustila puolestaan voi inspiroida visioimaan nuorisoseuratoiminnan tulevaisuutta aivan uudella tavalla. Nuori Kulttuuri Sounds testasi viime keväänä ensimmäisten joukossa tilojen toimivuutta kulttuuritapahtumille. Nuorisoseurojen toimialajohtaja Jukka Heinämäki antoi oman tärkeän asiantuntijapanoksensa Stadiumin suunnitteluvaiheessa, mikä osaltaan varmisti sen, että suuri tila taipuu hyvin myös erilaisten tapahtumien järjestämiseen. Lisäksi Nuorisoseurojen pääsihteeri Antti Kalliomaa tuo Stadiumin hallitukseen valtakunnallisen ulottuvuuden. Kalevankankaan alueen kehittäminen ei pysähdy tähän, sillä Mikkelin kaupunki on valinnut Kalevankankaan yhdeksi kolmesta strategisesta kehittämisalustastaan. Alueellahan on jo nyt luontoliikuntamahdollisuuksien lisäksi erilaisten liikuntatilojen keskittymä (Saimaa Stadiumi, Jäähalli, Ravirata, Sport Forum, palloiluhalli). Visiona on, että vuonna 2030 Kalevankangas on myös hyvinvointialan liiketoiminnan ja erilaisten palvelujen vireä, innovatiivinen ja tuottava keskittymä. Tätä tukee alueelle kiinnittynyt tutkimustoiminta (Active Life Lab), mikä mahdollistaa hyvinvointia ja terveyttä edistävien palveluiden tutkimuksellisen kehittämisen. Nuorisoseuraliike voi mielestäni olla ylpeä siitä, että olemme mukana Saimaa Stadiumin kautta avautuvassa hyvän elämän edistämisessä ammattikorkeakoulun, Mikkelin kaupungin ja alueen muiden toimijoiden rinnalla. Yhdessä saamme enemmän aikaan.

Kalevi Niemi Saimaa Stadiumi tarjoaa upeat mahdollisuudet harrastaa ja treenata — yksin tai porukassa, omaksi iloksi tai kilpailumielessä. (Saimaa Stadiumi)

Nuorisoseura Rajan Nuorten kansantanssiryhmä Kirjavat esiintyi Saimaa Stadiumin avajaisissa maaliskuussa. (Saimaa Stadiumi)

Kirjoittaja on Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun kehitysjohtaja ja vararehtori, joka toimii Suomen Nuoriso-opiston ja Saimaa Stadiumi Oy:n hallituksen puheenjohtajana.

Kulttuurisen nuorisotyön palkinto Nuori Kulttuurin taiteellisille johtajille S

uomen Nuorisoseurat on myöntänyt valtakunnallisen kulttuurisen nuorisotyön tunnustuspalkinnon Nuori Kulttuuri -tapahtumien taiteellisille johtajille Anna Kuoppamäelle, Jaana Saariselle ja Marko Keräselle. Palkinto luovutettiin Sounds 2018 -tapahtuman päättäjäisissä Mikkelissä. Palkitut ovat olleet pitkään tekemässä Nuori Kulttuuri -tapahtumista kulttuurisen nuorisotyön muotoa, jolla voidaan rohkaista, kannustaa ja innostaa nuoria kulttuurisiin harrastuksiin asuinpaikasta tai taustasta riippumatta.  He ovat yhdessä olleet merkittävällä tavalla kehittämässä tapahtumista nykyisenkaltaisia katselmuksia, joissa nuoret taiteilijat nostetaan esiin, ja joissa osallistujilla on mahdollisuus esiintyä laadukkaissa puitteissa, kohdata toisia alan harrastajia ja saada ammattimaista palautetta suorituksestaan sekä elämyksiä yhdessä toisten kanssa.

Anna Kuoppamäki

Kuoppamäki on toiminut Sounds-musiikkitapahtumien taiteellisena johtajana. Anna on arvostettu musiikkikasvattaja, musiikkikasvatuksen tutkija ja lauluntekijä. Hän on tehnyt työtä muun muassa edistääkseen matalan kynnyksen musiikkikasvatusta ja taiteen perusopetuksen ja kulttuurisen nuorisotyön välisen synergian vahvistamista.  Annan kädenjälki näkyi vahvasti vuoden 2018 Sounds-tapahtumassa, jonka teemana oli nuorten oma ääni.

Jaana Saarinen

Saarinen on toiminut Teatris-teatteritapahtumien taiteellisena johtajana. Jaana on tunnettu näyttelijä, jolla on vuosien kokemus niin teatterilavoilta kuin televisiosta. Nuori Kulttuuri -toiminnassa Jaana on kannustanut nuoria kokemaan ja näkemään sekä kertomaan omia tarinoitaan teatterin keinoin.

Marko Keränen

Keränen on toiminut Moves-tanssitapahtumien taiteellisena johtajana. Marko on pidetty tanssinopettaja, koreografi ja tanssija. Hän on tehnyt määrätietoisesti työtä nuorten tanssiharrastusten edistämiseksi ja mahdollistamiseksi. Nuori Kulttuuri -toiminnassa Marko on korostanut nuorten kohtaamista taiteilijoina ja ennen kaikkea ihmisinä.

Valtakunnallinen kulttuurisen nuorisotyön tunnustuspalkinto Suomen Nuorisoseurat myöntää Kulttuurisen nuorisotyön palkinnon vuosittain. Tavoitteena on nostaa työn arvostusta ja tekemistä. Kulttuurisessa nuorisotyössä nuori pääsee turvallisesti taiteen avulla tutkimaan itsessään erilaisia puolia, kasvamaan osaksi yhteisöä ja saa kannustusta omaehtoiselle

tekemiselleen. Palkinto voidaan myöntää mille tahansa kulttuurisen nuorisotyön toimijalle, ilmiölle tai tapahtumalle. Palkinto perustettiin Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuonna ja ensimmäisen palkinnon sai tuolloin jyväskyläläinen teatteriyhdistys Kulissi.

Jutajaiset tulee – tsekkaa ohjelma! Perjantai 21.9.

Hetki pohjoiselle Folkille Rovaniemi 21.-23.9.2018

ESIINTYJÄT

LIPUT

Kansantanssin Superilta Polokkarit ja Siepakat yhtyneineen Korundissa klo 19–21

15 € / 10 €

Jutajaiset Kauppayhtiöllä klo 22–01

Kupletti, KAJEA, ENKEL

10 €

ESIINTYJÄT

LIPUT

Lauantai 22.9.

JUTAJAISET Goes KOTI Kammansoiton Workshop Ilmainen! Hostel Cafe Kodissa klo 13–17 Pelimannipenkki: Hannu Rahikainen, Ella Harju ja Heikki Tervo, Leimu Kansallispukunäyttely Soittajan Kaipuu -konsertti Korundissa klo 19–21

Ralla Group, Duo Maria Kalaniemi & Timo Alakotila

20 € / 15 €

Jutajaiset Kauppayhtiöllä klo 22–01

Minsku Tammela & Heidi Kenttälä Maja-Duo, Duo Pohjolan Kyynel

10 €

ESIINTYJÄT

LIPUT

LASTEN JUTAJAISET Mondella klo 14–17

Hauskoja työpajoja lapsille! Siepakoiden lastenbändi Loisto Kalevalainen Ensiapulaukku – klovneriaa ja kansanmusiikkia

Ilmainen!

Jutajaiset Messu kirkossa klo 10

KAJEA

Ilmainen!

Maakuntalauluja ja kahvitarjoilu Seurakuntakeskuksessa klo 12

Minna Siitosen ja Sari Alakulpin johdolla

Ilmainen!

Sunnuntai 23.9.

TARKEMMAT TIEDOT OHJELMASTA JA ESIINTYJISTÄ: WWW.JUTAJAISET.FI

Kuvaaja: Samu Rötkönen. Siepakat.

Teatris 2019 -aluetapahtumissa lava vapaa kaikille Teksti Nazia Asif Kuva Sakari Korpikallio

aide tarvitsee katsojan saadakseen täyttymyksensä. Varsinkin teatterin puolella tämä korostuu. Vähänkin teatteria tehnyt tietää, että tyhjä katsomo, no, tuntuu tyhjältä ja kolkolta. Pienikin kourallinen yleisöä lämmittää mukavasti tuoden esiintymiselle merkitystä. Mielessä saattaa kieppua joku mainio esitysidea tai -kokeilu. Ideat tuppaavat kypsymään ja odottamaan oikeaa aikaa tullakseen esille. Olen törmännyt siihen, että porukalla on mainio idea, mutta hiukan kehtuuttaa sen toteutus. Kehtuutus voi tulla siitä, että ei ole aikaa tai mahdollisuutta järjestää esiintymispaikkaa. Ja, jos paikka onkin, täytyy olla resursseja kertoa yleisölle, että nyt olisi nähtävää.

Tässä yksi näkökulma tulevaan Teatris-vuoteen. Vuosi alkoi oikeastaan jo kesäkuussa, kun Nuori Kulttuuri -toimistolla ryhdyttiin merkitsemään kartalle ensi toukokuun mahdollisia esiintymispaikkoja Jyväskylässä. Ennen Jyväskylän valtakunnallista tapahtumaa pääsemme pitämään koko valtakunnan kattavan Teatris-aluefestarikiertueen yhteistyössä kuntien ja yhdistysten kanssa. Ja aluetapahtumaan ovat kaikki ideat tervetulleita! Teatris-tapahtumissa lava on vapaa uusille ideoille, vanhoille käsikirjoituksille ja siltä väliltä oleville esityksille. Hauska idea on myös se, että teatteriryhmä ottaa yhdeksi kauden tavoitteeksi Teatris-aluetapahtuman.

Raahessa tanssiopiston tanssiteatterikurssin tähtäin on Teatris, samoin Nuorisoseurojen Luova lava lapsille -kerhon Joensuussa. Tapahtumassa kun saa esiintymiskokemuksen lisäksi palautteen ammattilaisraadilta ja tietoa siitä, mitä muut alueella tekevät. Ja ne fasiliteetit? Niistä huolehtii tapahtuman järjestäjä. Nuori Kulttuuri -toimisto pyrkii julkaisemaan aluetapahtuma-aikataulun ja katselmuksen säännöt loppusyksystä. Valtakunnallinen päätapahtuma pidetään Jyväskylässä 24.–26.5.2019. Tässähän täytyy pistää hommat tulille!

RAMPPIKUUME – Valtakunnalliset nuorisoteatteripäivät seuraavan kerran vuonna 2020 Teksti Karoliina Hursti Kuva Janika Roivainen

AMPPIKUUME – Valtakunnalliset Nuorisoteatteripäivät järjestetään seuraavan kerran vuonna 2020. Keväällä 2019 Kankaanpäässä järjestetään Nuori Kulttuuri Teatriksen Satakunnan aluetapahtuma. "Katsoimme Ramppikuume-toimikunnassa, että tulevana Teatris-vuonna ei ole järkevää järjestää kuukauden välein kahta valtakunnallista nuorten teatteritapahtumaa. Teatriksen aluetapahtumien toivotaan aktivoivan teatteriharrastuksen pariin myös uusia nuoria harrastajia", toteaa Suomen Nuorisoseurojen toimialajohtaja Pasi Saarinen. Ramppikuumetta järjestää yhteistyössä Suomen Nuorisoseurat, Kankaanpään Nuorisoseura ja Kankaanpään kaupunki sekä Satakunnan Nuorisoseurojen liitto ry. "Teatris tavoittaa alueellisilla tapahtumilla tuhansia nuoria, joten tämä on hyvä paikka markkinoida myös seuraavan vuoden Ramppikuumetta", kertoo Kankaanpään kaupungin vapaa-aikasihteeri Ullamarja Kontiainen. Nuori Kulttuuri Teatris kokoaa yhteen esittävien taiteiden nuoria tekijöitä ympäri Suomen. Vuosi koos-

tuu ympäri Suomea järjestettävistä aluetapahtumista ja kevään huipentavasta päätapahtumasta Jyväskylässä 24.–26.5.2019. Kankaanpään kaupungin ja Suomen Nuorisoseurojen Satakunnan aluetoimiston yhteistyö jatkuu myös välivuonna. Ramppikuumeen suunnittelu ja markkinointi

ovat koko ajan käynnissä. Lisäksi Nuori Kulttuuri Teatriksen Satakunnan aluetapahtuma järjestetään 23.3.2019 Kankaanpäässä. Seuraava RAMPPIKUUME järjestetään 24.–26.4.2020 Kankaanpäässä.

Sadan vuoden matka tanssien Teksti Maarit Saarelainen Kuvat Petri Kivinen

Pispalan Sottiisissa nähty 16.6.2018 suurteos Työ ja ilonpito oli rekonstruktio Sottiisissa vuonna 1990 esitetystä tanssidraamasta. Teoksen taiteellisena lähtökohtana oli sovinnon teema. Siinä tanssi ja musiikki kietoutuvat historian pyörteisiin luoden siltaa sadan vuoden takaisten tapahtumien ja nykypäivän välille.

Petri Kauppinen, tanssija, koreografi, Työ ja ilonpito -tanssiteoksen ohjaaja ”Oli hienoa lähteä tekemään versiointia 90-luvun kantaesitetystä teoksesta. Tässä toteutuksessa teatterillinen kerronnallisuus vietiin taka-alalle ja tanssin runollinen itseisarvo nostettiin päärooliin. Pullamummo vaihtui Riina Hosion kehollisessa otteessa monitulkintaiseksi universaaliksi työn äidiksi, taiteilijahahmoksi tai todistajaksi, jopa alullepanijaksi. Työ muuttui fyysisestä tehdastyöstä anonyymiksi. Ilonpidon toteutumia verrattuna teoksen lähtöpisteeseen, vuoden 1918 tapahtumiin, on ilahduttavan paljon. Alkuperäisen teoksen rakenne antoi turvallisen lähtökohdan työstää siitä kokonaisuus. Suistamon Sähkön mukaan lähteminen oli työvoitto. Mahtavaa musiikkia ja tämän päivän energiaa, joka törmäytyi

esityksessä mielenkiintoisella tavalla jälkikansallisromanttisen tanssimateriaalin kanssa. Tärkein onnistumisen edellytys oli paikallisella tasolla työskentelevät upeat ohjaajat. Kiitos ja syvä halaus teille. Jaksakaa tehdä tätä, niin me kaikki jaksamme olla parempia ihmisiä!”

Anne-Mari Kivimäki, musiikin tohtori, Suistamon Sähkö ”Suistamon Sähköä pyydettiin tekemään musiikki Työ ja ilonpito -teokseen. Sävellettiin, keksittiin ja väännettiin, yhdisteltiin uutta ja traditionaalista musiikkia neuvotellen välillä koreografien kanssa. Esimerkiksi Herrasväen tansseissa oli hiukan erilainen musiikillinen pohja kuin muissa, mutta musiikkia yhdisteltiin eri teemojen alle. Päämääränä oli ehyt kokonaisuus. Tietenkin, koska Suistamon Sähköä pyydettiin mukaan, olennaista oli myös se, että musii-

kissa kuului meidän oma tunnistettava soundimme ja äänimaailmamme. Hiukan jännitti ja kihelmöi, koska aikataulu oli melko tiukka. Työryhmällä oli kuitenkin selkeä luottamus toisiinsa. Elettiin hetkessä ja tehtiin yhdessä. Palaute on ollut positiivista. Eniten iloitsimme siitä, kun kuulimme että musiikit ovat tanssittavia. Syy siihen löytyy Sibelius-Akatemian kansanmusiikin osastolta, johon kuului pakollisena aineena myös kansantanssi. Opettajana Antti Savilampi. Sieltä se mulle ja Eerolle (Grundström) tuli se sisälle rakennettu ja istutettu poljento, se svengi. Sitä ei voi peitellä, eikä tietysti tarvitsekaan.”

Jukka Heinämäki, Suomen Nuorisoseurojen toimialajohtaja, koreografi Työ ja ilonpito 1990 ja 2018 ”Vuoden 1990 spektaakkeli oli ensimmäinen suuri draamallinen tanssiteos, mitä

Pispalan Sottiisissa tehtiin. Erona tähän päivään oli se, että tanssiteos rakentui kokonaan kutsuttujen ryhmien ja tietysti persoonallisten ohjaajien ympärille. Ullan (Laine) ja Soilin (Perkiö) kanssa pureuduttiin tehtaan ja pumpuliplikkojen elämään syvällisesti ja antaumuksella, koska haluttiin tietää mistä kerromme. Toki tarinoita on käytetty ennenkin kansantanssissa, mutta draamallisuus ja teatterillisten elementtien yhdistäminen oli 80-90 -luvulla nousussa. Mennyt esitys oli vuoden 2018 tukijalka, josta lähdettiin liikkeelle. Epäröin, onko lähes 30 vuoden takainen teos kestänyt aikaa, mutta kyllä se kesti. Liikkeellinen ja musiikillinen päivitys toimi ja kantoi. Vaikka tanssiteoksen pohja oli menneessä, Työ ja ilonpito -esitys ei ollut toisinto vaan siitä syntyi aivan uusi, oma kokonaisuutensa.”

Ulla Laine, nuorisokasvattaja, Vuoden 1990 teoksen ohjaaja ja dramaturgi Ulla ei päässyt 2018 Sottiisiin, mutta muistelee, millaiset olivat tekemisen lähtökohdat 1990. ”Se oli raskasta, mahdotonta ja ihanaa aikaa. Olen aina tykännyt liikutella isoja joukkoja. Tekemisissämme (Soilin kanssa) oli aina mukana ripaus luovaa hulluutta. Lähtökohtana oli ’ettei pidetä tietoa taakkana’, etsittiin uusia näkökulmia. Osa ihmisistä tykkäsi, mutta kritiikkiäkin tuli; kansanperinteen vääristämisestä ja tradition rienaamisesta. Äitini, opettaja Sirkka Laine muisteli ja lauloi meille tarinoita lapsuutensa Tampereesta. Hän tarinoi Pullamummosta ja muisteli miten Kyykkylittaa leikittiin. Äidin isän sisko Tyyne Laine työskenteli tehtaassa ja sitä kautta äitikin tiesi, miten

kankaita värjättiin ja Pumpulienkeleitä värvättiin. Perhesaagoista, muistoista ja olemassa olevasta historiasta rakentui sitten teoskokonaisuus.”

Soili Perkiö, SibeliusAkatemian musiikin lehtori Vuoden 1990 teoksen säveltäjä ja sovittaja Soili oli Sottiisissa ja näki tanssiteoksen uuden tulemisen Tampereen Messuja urheilukeskuksessa 2018. ”Huiman hienolta näytti ja kuulosti! Siinä oli mukana voimaa, taitoa, tunnetta ja latausta. Eri-ikäisten ja erilaisten ryhmien yhteisesitys koskettaa vahvasti. Oli hauska huomata, että mukaan oli otettu myös tuttuja leikkilauluja. Suistamon Sähkö oli päivittänyt hienosti musiikin tähän päivään. Innostun helposti kaikesta ja 90-luku oli itselleni monipuolista ja intensiivistä

tekemisen aikaa. Teemasta ja tarinasta se kaikki lähti liikkeelle. Yksi musiikin rytmiikan lähtökohta oli tehdastyön äänimaailma ja sykkeet. Minua on aina kiinnostanut erilaiset soundit. Jokaisesta esineestähän lähtee aivan oma äänensä, oli sitten kyseessä tuoli tai putki. Esimerkiksi lautaset ja lusikat olivat meillä soittimina siinä missä muutkin instrumentit. Nykyisinhän erilaisten esineiden ja soundien käyttö musisoinnin värittäjänä on monipuolista. On hyvä tuntea historia, perinne ja omakohtaisesti miettiä niiden merkitys. Silloin, kun lähdetään luomaan jotain uutta, pitää mennä rohkeasti ja täysillä. Tärkeä rooli musiikin kehittelyssä oli meidän ’oma ryhmä’ eli Kalevan nuorten Kopponen sekä Jyväskylän konservatorion opiskelijaryhmä. Heidän kanssaan kokeiltiin ja ideoitiin erilaisia ajatuksia.

Tärkeintä oli tietysti kokonaistarina, sen sisältö. Soundimaailma voi olla mitä vain; tradia, pelimannimusiikkia, jotain uutta. Äänimaailmaa miksaamalla se löytyy. Tärkeää on tietää, miltä tanssi tuntuu. Oma kroppa on sekä soitin että soittaja. Tanssi on musiikkia ja musiikki on tanssia, molemmat ammentavat energiaa toisistaan. Muistelen, että vuoden 1990 esityksen palaute oli enimmäkseen positiivista, mutta kyllähän joku taisi ihmetellä, että ’kaikenlaista tekin touhotatte’. Valmistuville musiikinopettajille haluan opettaa taidon toimia erilaisten ja monentasoisten ryhmien kanssa.” 13.–17.6.2018 vietetyn Sottiisin 15 000 kävijätavoite saavutettiin. Seuraava Juhla-Sottiisi järjestetään 10.–14.6.2020, jolloin tulee kuluneeksi 50 vuotta ensimmäisestä Pispalan Sottiisista.

Äiti ja tytär työssä ja ilonpidossa Sottiisissa

aana Kari (37 vuotta) on Pispalan Sottiisin ohjelmatuottaja ja Aili Lepistö (9 vuotta) Jaanan tytär. Jaana on ollut Nuorisoseurojen toiminnassa mukana nuoresta pitäen ja myös Aili vauvasta asti. He molemmat harrastavat kansantanssia. Jaana harrastaa tällä hetkellä myös argentiinalaista tangoa. Kesällä Aili esiintyi Pispalan Sottiisin pääjuhlassa Työ ja ilonpito -tanssiteoksessa kolmessa eri tanssissa: Hummani hei, Kerenski ja Finaali. Ja äiti Jaana oli tuottamassa vuoden 2018 esitystä ja myös tanssimassa vuoden 1990 esityksessä. Sottiisin tiedotusassistentti Iida Sahlman kävi haastattelemassa Jaanaa ja Ailia ennen pääjuhlaa. Jaana: ”Aloitin tanhuharrastuksen 6-vuotiaana Toijalan Nuorisoseurassa ja olen tanssinut siitä lähtien koko ikäni eri tanssilajeja. Onhan se mukavaa, jos tytärkin nauttii samasta harrastuksesta! Voi jo sanoa, että tanssi yhdistää meitä, kun kierrämme koko porukka yhdessä kansantanssitapahtumissa.” Tytär majoittui muiden esiintyjien kanssa Pirkkahallissa Pispalan Sottiisin sisäleirintäalueella, FolkCampissä, mutta uni tuli kaikesta jännityksestä huolimatta. Aili: ”Mun mielestä ainakin eka yö oli tosi jännittävä. Illalla kun valot sammu, niin kuulu vähäsen vielä kikatusta tai huutoa, mutta ei se paljoa haitannut, kun mä nukahdan aina aika nopeesti.” Kuinka kauan Aili on tanssinut? Aili: ”No siis oon ollut siellä Taaperoiden ryhmässä.” Jaana: ”Tenavien ryhmästä hän aloitti. Osa kavereista on samoja kuin vanhassa ryhmässä. Oon vienyt Ailin tanssimaan tosi aikaisin, 1-vuotiaana. Wrangénin Jutan vauvamuskarista alettiin ja sitten tuli Tempoa Tenaviin, sellainen taaperoikäisten ryhmä. Joku aikuinen on aina mukana, vaikka kummi, naapuri tai isoäiti, eli sen ei tarvitse olla äiti tai isä. Nyt Aili on kouluikäisten ryhmässä ja he treenaavat lähikoululla.” Kysyttäessä Aililta, onko hänellä ryhmässä paljon kavereita, hänen vastauksensa on yksiselitteinen.

Aili: ”No itse asiassa ne kaikki.” Jaana: ”Aili ei ole ensimmäistä kertaa esiintymässä isossa joukossa. Viimeisin esiintyminen oli 2017 Nuorisoseurojen lasten ja nuorten tapahtumassa Voltissa, Lappeenrannassa. Helluntaisin kotipaikkamme Sääksmäen Ritvalan kylällä järjestetään Suomen vanhin kansanperinnetapahtuma Helkajuhlat, jossa Aili on nyt kahtena vuonna ollut mukana kansallispukuisten neitojen helkavirsiä laulavassa kulkueessa. Se on seutumme varma kesän alkamisen merkki, ja Ritva-

Aili ja Jaana Ritvalan Helkajuhlilla 2017. (Johanna Hoppu)

lan Nuorisoseuralta mahtava ponnistus järjestää joka vuosi.” Sottiisista Ailille jäi mieleen iltaohjelma, kun sielläkin pääsi tanssimaan. Aili: ”No illalla oli disko ja se oli mun mielestä paras juttu. Ja hauskinta oli finaali (esitys), kun esimerkiks kattoo jotain muita sieltä katsomosta, niin se näyttää tosi hienolta, kun siinä on ainakin sata tanssijaa ja kaikki tanssii samaa.” Jaana: ”Kenraaliharjoitukset ainakin näyttivät tosi hienoilta.” Aili ajatteli harjoituksissa, että tästä tulee maailman paras ja tuntuu tosi kivalta olla siellä yhdessä muiden kanssa. Aili: ”Tanssiminen tuntuu hyvältä. Varsinkin silloin kun saa tehdä jotain omaa liikettä tai vaikka oman tanssin.” Aili on kokeillut myös muita tanssilajeja, kuten balettia ja hiphoppia. Aili: ”Musta kansantanssi on kivoin, koska mä oon harjotellu tätä eniten ja mä oon tottunut tähän.” Kansantanssiryhmän opettaja on Jutta Wrangén, yksi Työ ja ilonpito -teoksen koreografeista. Kotiryhmän kanssa harjoittelu on erilaista kuin isolla areenalla. Aili toivoo, että hän muistaisi kaikki oikein. Hän epäilee, että voi olla hankalaa pysyä hiljaa katsomossa, kun muut esiintyy ja pitää odottaa omaa vuoroaan. Jännittääkö Ailia yleensä ennen esitystä? Aili: ”Mun mielestä me varmaan mennään oikein, koska opettaja sanoi, että jos unohtuu, niin aina joku kuiteskin muistaa. Koska me tiedetään ne liikkeiden nimet, niin voi auttaa ja huutaa sen (liikkeen) muille.” Minkä takia Aili aikoinaan aloitti tanssin? Aili: ”Mua rupes vaan kiinnostaan, kun mä oon kattonut videoita tanssista. Mä en haluais lopettaa tanssimista, kun tää on ainoo tanssi, mikä on lähellä kotia, kun tää on mun koulun vieressä.” Jaana: ”Se on meidän Tarttilan kylällä sellainen lähiharrastus.”

”Nuorisoseurojen pitää olla aktiivinen osa omaa yhteisöä ja yhteiskuntaa” Teksti Tuomas Koivuniemi ja Maarit Saarelainen

Tuomas Koivuniemi on ollut Nuorisoseurojen aktiivi jo vuosikymmenten ajan ja hänellä on sekä perspektiiviä että näkemystä nuorisoseurojen toimintaan. Koivuniemi valittiin Suomen Nuorisoseurojen valtuuston puheenjohtajaksi 5.10.2015 ja hän tiivisti tulevan kolmivuotiskauden suunnitelmat näin: ”Pidetään huolta, että nuoriseuratoiminta on aktiivista, ja että sitä on joka paikassa! Meillä on monipuolista toimintaa, maalla ja kaupungissa. Sellaista toimintamuotoa ei olekaan, jota ei nuorisoseuroissa voisi harrastaa!”

itkä ovat tunnelmasi nyt, kolmivuotiskauden lopussa? Mikä on Nuorisoseurojen tila tänä päivänä ja millaisena näet Nuorisoseurojen tulevaisuuden? ”Suomen Nuorisoseurat on edelleen koko maan kansanliike, minkä monipuolinen toiminta näkyy ja kuuluu niin maalla kuin kaupungeissakin. Nuorisoseuroissa on tehty avauksia uusille urille, sillä muun muassa Etelä-Pohjanmaan Nuorisoseura on ollut mukana maahanmuuttajien kotouttamistyössä syksystä 2015 alkaen. Paikallisesti, maakunnallisesti ja valtakunnallisesti järjestön piirissä on laajalla kirjolla tapahtumia, jotka saavat ihmiset liikkeelle. Teatteri, kansantanssi, kansanmusiikki, sirkustoiminta, lasten leiritoiminta, liikunta, jalkapallojoukkueen pyörittäminen, kyläillat, bänditoiminnan pyörittäminen ja juhlien järjestäminen ovat esimerkkejä monisyisestä toiminnasta. Nuorisoseuraliike on 4H:n ohella ainoa järjestö, jolla on toimintaa aivan kylätasolla saakka – usein niin, että paikallinen nuorisoseura on koko kylän sydän niin talon kuin toiminnankin osalta kooten mukaan ihmiset vauvoista vaareihin.

sitten hallinnosta, toiminnan tai tapahtumien järjestämisestä. Eli hieman huolestuneena mietin sitä, miten tulevaisuudessa seurojen talot ja monipuoliset nuorisoseurojen järjestämät suuretkin tapahtumat ’pysyvät pystyssä’. Valtion talouden resurssien pienentyminen ja yleisen taloudellisen tilanteen muutokset eivät taas voi olla vaikuttamatta koko järjestön elinvoimaan ja resursseihin kaikilla tasoilla. Työn ja toiminnan pitkäjänteiseksi turvaamiseksi on pyrittävä etsimään valtionavun ja hankerahoituksen rinnalle uusia rahakanavia, jotta muutaman vuoden kuluttua 140 vuotta täyttävä järjestö säilyy elävänä. Eikä rahakanavien tarvitse olla uusiakaan, vaan aktiivinen ja mielekäs, kaikenlaiset ikäluokat ja ryhmät huomioonottava toiminta motivoi ihmisiä maksamaan seuran jäsenmaksun, vaikka se olisi muutamia kymppejäkin. Vahva jäsenpohja ja

sieltä tuleva rahoitus takaavat peruspohjan tulevaisuudessakin.” Millä tavoin Nuorisoseurat voi/saa ja pitää ottaa osaa yhteiskunnalliseen toimintaan? ”Nuorisoseurojen pitää olla aktiivinen osa omaa yhteisöä ja yhteiskuntaa. Emme saa käpertyä itseemme siten, että vain keskenämme kehumme omaa toimintaamme ja uskomme viisauden löytyvän toinen toisillemme järjestettävistä seminaareista tai kehittämispäivistä. Kulttuurisen nuorisotyön ja monipuolisen muun toiminnan ohella nuorisoseuraliike voi halutessaan olla ja sen pitää olla voima, joka ottaa kantaa esimerkiksi alueelliseen tasa-arvoon ja ihmisten perusoikeuksien toteutumiseen sekä tarpeen vaatiessa tarttua toimeen (Etelä-Pohjanmaan Nuorisoseura ja pakolaiskriisi syksyllä 2015).

Nuorisoseuraliikkeen toimijoista ja vaikuttajista on historian saatossa noussut niin suomalaisen valtioelämän kuin elinkeino- ja sivistysmaailman vaikuttajia ja tekijöitä. Nuorisoseurat on siis ollut oikea yhteiskunnallinen muutosvoima. Tuota historiaa ei pidä hävetä ja meidän ei pidä eristäytyä mihinkään omaan tiettyyn toimintablokkiin, vaan tässä mielessä perinteitä vaalien oltava tarpeen vaatiessa rohkea linjaaja myös Suomen, suomalaisten ja kaikkien täällä asuvien puolesta.” ”EMME SAA KÄPERTYÄ ITSEEMME SITEN, ETTÄ VAIN KESKENÄMME KEHUMME OMAA TOIMINTAAMME.”

Millä tavalla voimme tukea lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyä? ”Nuorisoseurojen harrastusryhmissä – ovat ne mitä lajia tahansa – tulisi pitää kynnys mahdollisimman matalalla siten, että

”SELLAISTA TOIMINTAMUOTOA EI OLEKAAN, JOTA EI NUORISOSEUROISSA VOISI HARRASTAA!”

Suomessa yhteiskuntarakenne on muuttunut rajusti viime vuosina ja väestö ikääntyy kaiken kaikkiaan. Myös talouden luvut ovat heikentyneet – valtio, kunnat, yhteisöt ja ihmiset miettivät tänään tarkasti, mihin euronsa laittavat. Kilpailu ihmisten vapaa-ajasta on lisääntynyt, eikä suurin uhka tässä mielessä nuorisoseuratyöllekään ole muut harrastukset, vaan se, että ihmiset haluavat viettää aikaa perheen parissa. Sitoutuminen pitkäjänteiseen yhdistysten ja järjestöjen pyörittämiseen on vähentynyt, ja vastuunkantajia näin ollen on vähemmän – on kyse

Kuvassa Nuorisoseurojen pääsihteeri Antti Kalliomaa ja valtuuston puheenjohtaja Tuomas Koivuniemi. (Aura Piha)

Tuomas ja perhe. Eturivissä: Eero (9 vuotta), vauva ja Johanna-vaimo, Olga (5), Greta (7) ja Juho (11). Takana itse Tuomas. (Jari-Pekka Laitio-Ramone)

Miten Nuorisoseurojen tulisi huomioida toiminnassaan pakolaiset ja maahanmuuttajat? ”Kaikenlaiset ihmiset ovat tervetulleita nuorisoseurojen toimintaan. Pakolaisten ja maahanmuuttajien sekä kantaväestön sopeutumisen ja kotouttamisen kannalta tärkein toimintamuoto on se, että ihmiset pyydetään mukaan siihen normaaliin arjen toimintaan ja tekemiseen, sillä kun yhdessä tehdään vaikka näytelmää tai tapahtumaa – tavoitellaan yhteistä päämäärää, se vähentää ennakkoluuloja ja hitsaa ihmisiä yhteiselle asialle.”

”KAIKENLAISET IHMISET OVAT TERVETULLEITA NUORISOSEUROJEN TOIMINTAAN.”

Mitä uusia muotoja tai harrastuslajeja kannattaisi tulevaisuudessa ottaa mukaan Nuorisoseurojen toimintarepertuaariin? ”E-urheilu, ikäihmisten palvelupäivät (väestön ikääntyminen, vanhusten kotona asumisen tukeminen), scoottaus, Youtube-kerhot. Nuorisoseurojen tulisi myös ryhtyä enemmän miettimään omaa taloudellisen pohjan rakentamista (liiketoiminta, palvelutoiminta jne.).” Mikä on mielestäsi tärkein asia, joka meidän nuorisoseuratoimijoiden pitäisi tänä päivänä muistaa? ”Meistä kaikki ovat nuorisoseuralaisina yhteisön jäseniä, joilla on vastuu paitsi itsestä mutta myös muista ihmisistä, elinympäristöstä ja yhteisön hyvinvoinnista. Yhteisöllisyys ja yhteisön voima rakentuu siitä, että teemme yhdessä töitä yhteisesti sovittujen tavoitteiden eteen ja että kunnioitamme toinen toistemme mielipiteitä. Suureen kansanliikkeeseen tulee mahtua erilaisia mielipiteitä ja toiminnan muotoja eri ikäryhmille ja kunkin alueen mukaan, ja meidän tulisi osata antaa arvo ja arvostaa toisenlaisia näkemyksiä ja tehtyjä työn tuloksia. Meidän tulisi aina muistaa, että olemme ’itseämme suuremmalla asialla’, kun toimimme ja työskentelemme nuoriso-

seurassa tai missä tahansa yhteisössä. Ajatuksen ohjenuorana olkoon minän sijaan ’me’. Maatalon poikana ja pienten lasten isänä vanhanaikaisesti haluan korostaa vanhaa talonpoikaista viisautta, että ’talo on jätettävä paremmassa kunnossa seu-

raavalle sukupolvelle kuin mitä sen on itse saanut’. Tuo talonpoikainen sukupolviajatus kuvaa mielestäni hyvin nuorisoseuraliikkeen historiaa ja sopii hyvin ohjenuoraksi Suomen Nuorisoseurat ry:n ja sen jäsenyhdistysten luotsaajille tulevaisuudessakin.”

Tuomas Koivuniemi (s. 1977 Ilmajoella, naimisissa, viisi lasta, tradenomi) Tuomas Koivuniemi on aktiivinen yhteiskunnallinen vaikuttaja ja pitkän linjan nuorisoseuralainen, joka on toiminut niin paikallisella, alueellisella kuin liittotasollakin. Koivuniemi työskentelee tällä hetkellä Kauhajoki-lehden päätoimittajana ja lehden kustannusyhtiön Kauhajoen Kunnallislehti Oy:n toimitusjohtajana. Toimii sivutoimisena yrittäjänä.

(Jari-Pekka Laitio-Ramone)

tärkein kriteeri on innostus asiaa kohtaan ja ettei esimerkiksi harrastusmaksuilla tai pääsymaksuilla tehdä osallistumista mahdottomaksi. Näin se kyllä tänään isossa osassa nuorisoseuroista onkin. Eräässä oman lapseni harrastuspiirissä on käytäntönä, että silloin tällöin järjestetään tilaisuuksia, missä lapset voivat kutsua kaverin tai kavereita mukaan tapahtumaan tutustumaan ilman mitään jatkamisen pakkoa tai muuta velvoitetta. Hyvä harrastus, jossa lapsi tai nuori pääsee toteuttamaan luovuuttaan, oppimaan ja harjaannuttamaan osaamistaan tai tekemään jotain konkreettista yksilönä tai ryhmän osana, ovat parasta lääkettä syrjäytymisen ehkäisemisessä. Nuorisoseuroista löytyy tekemistä ja toimintaa moneen lähtöön, joten ei muuta kuin paikallisen ABC:n nurkalle tai muulle mopoautojen ja nuorten lössien kokoontumispaikalle juttelemaan ja pyytämään, että tulkaa mukaan, tehdään yhdessä.”

Aikaisemmin Tuomas on toiminut keskustalaisen verkkolehti Verkkoapilan (2006–10) ja Härmät-paikallislehden päätoimittajana (2004–06); toimittajana Ilkassa (2002–04), Suomenmaassa (2002) ja Ilmajoki-lehdessä (2001) sekä kansanedustajan avustajana (1999–2003) ja 4H-yhdistyksen toiminnanjohtajana. Lisäksi Koivuniemi pitää blogia: tuomaskoivuniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi.

Toiminta Nuorisoseuroissa Valtuuston puheenjohtaja Suomen Nuorisoseurat ry 5.10.2015–15.10.2018 Hallituksen jäsen Suomen Nuorisoseurat ry 1.1.2013–31.12.2015 Valtuuston jäsen Suomen Nuorisoseurat ry 2006–2015

Kansantanssijat TV-tähtinä Portugalissa Teksti Suvi Uusitupa

Elmiina Saari Kuvat Arto Repo

Kosken Tl Nuorisoseuran kansantanssijat osallistuivat heinäkuussa Europeade -tapahtumaan Portugalin Viseussa. Matkalla mukana olleet 16-vuotiaat Suvi Uusitupa ja Elmiina Saari kirjoittivat kokemuksistaan matkakertomuksen.

uoden mittainen odotus päättyi

huolta ja jokainen sai levätä. Loppuilta

Meille kävi hyvä tuuri sään suhteen,

Matkaa varten keräsimme rahaa mm.

viimein, kun laskeuduimme tiis-

meni levollisissa tunnelmissa hotellilla

sillä matkan aikana lämpötila oli juuri

erilaisilla tapahtumilla talkootöitä teh-

seuraavaa ja viimeistä päivää odottaen.

taina 24. päivä heinäkuuta Lissabonin lentokentälle ja näimme ensimmäisen silmäyksen

Portugalista.

sopiva ja aurinko paistoi. Portugalissa oli

den sekä myymällä eri varainhankinta-

Lissabonin kauniiseen keskustaan pää-

itse asiassa viileämpää kuin Suomessa

tuotteita pitkin vuotta. Vaikka ohjelma oli

Jatkoimme

simme tutustumaan maanantaina. Kukin

samaan aikaan. Päivisin lämpötila oli var-

tiivis ja väsymystä oli havaittavissa, jak-

bussilla matkaa läpi Portugalin Viseun

sai mahdollisuuden mennä haluamiinsa

jossa korkeimmillaan 26 astetta. Yhtenä

soivat kaikki loistavasti läpi viikon. Haus-

kaupunkiin, jossa Europeade 2018 jär-

paikkoihin pienemmissä porukoissa. Vii-

yönä lämpötila laski peräti 13 asteeseen,

kaa ainakin oli, ja joka päivä tuli vastaan

jestettiin. Sisämaassa sijaitseva sadantu-

kon kuluttua Portugaliin lähdöstä olimme

ja vilukissat lisäsivät yöllä vaatteita tar-

jotain uutta ja erilaista.

hannen asukkaan Viseu on noin kolmen

jälleen Suomessa aikaisin tiistaiaamuna.

jetakseen nukkua.

tunnin ajomatkan päässä Lissabonista. Majoituspaikkanamme toimi keskustan läheisyydessä oleva koulu. Muiden maiden upeita esiintymisiä näimme ensimmäisen kerran matkan aikana Europeaden avajaisjuhlissa, jossa itsekin esiinnyimme suomalaisten yhteisohjelmassa. Stadion oli ahdettu täyteen katsojia ja toinen toistaan hienommissa puvuissa olleita esiintyjiä. Yhteisohjelman kanssa oli säätämistä suuntaan ja toiseen, jonka vuoksi ohjelman alkupuolelle suunniteltu esiintymisvuoromme vaihtuikin paljon myöhemmäksi. Ryhmämme pienimmät tanssijat eivät puolen yön jälkeen enää jaksaneetkaan, ja heidät vietiin koululle nukkumaan. Tärkeä

osa

Europeade-tapahtumaa

ovat katuesitykset, joita voi nähdä eri puolilla kaupunkia. Seuraavana päivänä meillä oli aikainen herätys, sillä ensimmäinen katuesityksemme kuvattiin suo-

Kosken Tl Nuorisoseuran esiintyjiin kuului 24 henkeä alle kouluikäisistä aina keski-ikäisiin asti.

rana lähetyksenä portugalilaiseen televisio-ohjelmaan. Edustimme siinä viime vuoden Europeade-isäntää, Suomea ja Turkua. Kiirettä piti koko aamupäivän, ja esiintymisasut käytiin vaihtamassa koululla alle kymmenessä minuutissa. Ohjelma näkyi televisiossa ympäri maailmaa mm. Australiassa, Afrikassa ja osassa Yhdysvaltoja. Esitys meni loistavasti, samoin kuin toinen iltapäivällä, tosin pienemmällä yleisöllä. Lauantain ohjelma oli rauhallinen. Päivän merkittävin osuus oli kävely Viseun keskustan halki kulkueessa numerolla kaksi, heti Viseun ryhmän jälkeen. Kulkue taittui hyvin nopeasti lauluja laulaen ja paikallisia tervehtien. Sunnuntaina oli aika lähteä kohti Lissabonia. Haikeina jätimme kauniin Viseun ja jatkoimme matkaa. Aikatauluista Lissabonissa ei enää tarvinnut pitää

Kaikki Europeadeen osallistuneet yli 200 ryhmää näyttäytyivät viseulaisille kulkueessa.

Hurjan hauska kesäkokemus, leiri! Teksti ja kuvat Pirita Laiho

uli ritisee ja luo kuumottavaa loimua ympärille. Tikuissa olevat makkarat tirisevät ja kohta ne ovat valmiita syötäväksi. Etsitään ketsuppia, sinappia, paperia ja jonkun makkara vierähtää takaisin nuotioon. Aloitetaan alusta. Yöllä teltassa kuunnellaan, ovatko hyttyset ja kärpäset teltan sisällä vai välikatossa, käännetään kylkeä kävyn päälle ja kuunnellaan linnunlaulua nousevan auringon valossa. Aamulla pohditaan, miten yöllä nukuttiin, oliko kylmä ja puhuiko joku unissaan. Sen jälkeen alkaa taas uusi leiripäivä, joka on täynnä tekemistä ja touhua. Ohjaajat muistuttelevat vähän väliä juomisesta ja siitä, ettei märkiä pyyhkeitä saa viedä telttaan sisään. Kuitenkin, joka vuosi jonkun teltassa on märkä pyyhe ja kasa kosteita vaatteita sipsipussin murujen seassa. Sulanut puoliksi syöty suklaa löytyy teltan nurkasta ja karkkipapereita ympäri telttaa ja se varastetuksi luultu 2 euroa löytyy telttapatjan alta. Leirillä tehdään paljon yhdessä, mutta ennen kaikkea se on turvallinen ympäristö lapsen itsenäistymiselle ja itsestä ja omista tavaroista huolehtimiselle. Leirillä lapsen teltta on lapsen ikioma valtakunta, jonka siisteydestä ja järjestyksestä lapsi itse vastaa. Lapsi päättää, kuinka usein vaihtaa vaatteita, mitä laittaa päälle ja ketä telttaan kutsutaan kylään, jos kutsutaan. Ainoastaan sateen sattuessa ohjaajat huolehtivat, että kaikkien telttojen ovet ovat kiinni ja tavarat sisällä, muutoin lapsi päättää. Myös kioski on tärkeä osa leirin arkea. Ruokailun jälkeen voi pohtia, mitä pientä herkkua voi tällä kertaa ostaa. Rahan hallinta on yksi tärkeimmistä asioista aikuis-

ten maailmassa, ja sitä on hyvä harjoitella leirillä. Joillain lapsilla koko raha menee ensimmäisinä päivinä, toiset osaavat jaksottaa rahan riittämään koko leirin ajaksi, ja on niitäkin, jotka säästävät ja keksivät rahalle tärkeämpää tekemistä kuin karkin ostaminen. Leiripäivän pituus on hyvinkin 12-14 tuntia, ja toiminta tapahtuu ryhmissä. Leiriläinen oppii toisten huomioimista, oman vuoron odottamista, ohjeiden kuuntelemista ja ennen kaikkea toisten tsemppaamista. Leiri on pieni kasvuyhteisö, joka alkaa tutustumisella ja päättyy parhaimmillaan halailuun, puhelinnumeroiden vaihtamiseen ja lupaukseen, että ensi vuonna tullaan taas! Leirillä on hyvä olla monipuolista toimintaa liikunnasta kädentaitoihin, mutta myös tarpeeksi vapaa-aikaa uimiseen ja vapaaseen oleiluun. Perinteisesti leirin ohjelman muodostavat erilaiset työpajat, uiminen ja leikkimieliset kisailut eri ryhmien välillä iltanuotioita unohtamatta. Ja joka vuosi joku kysyy, missä on suihku. Kesäleiri on arjesta poikkeavaa tekemistä säässä kuin säässä. Ohjaajalle leiri on 24/7 työtä, jossa ohjaaja on saatavilla koko ajan, myös yöllä. Vaikka leirityö on ohjaajalle raskasta, se on myös erittäin palkitsevaa. On huikeaa nähdä, miten joku uskaltautuu ylittämään itsensä ja pelkonsa, joku syrjään vetäytyvä lähtee rohkeasti mukaan ja vauhdikkaimmatkin pysähtyvät kuuntelemaan ohjeita. Ja mikä parasta, lasten kanssa on todella hauskaa jutella ruokapöydässä niitä näitä maailman menosta ja oppia itsekin uusia asioita. Leirin jälkeen on aina tunne, että tämä lei-

ri oli paras tähän mennessä, niin hyvä porukka oli jälleen kasassa. Ja vanhemmille voisi sanoa, että harmi, ettette nähneet, miten hienosti juuri teidän lapsi toimi! Telttaleirejä järjestää moni paikallinen nuorisoseura sekä ainakin Etelä-Hämeen ja Uudenmaan aluetoimistot sekä Ylä-Savon Nuorisoseurojen Liitto. Leirit ovat kaikille avoimia.

Haminankylän Nuorisoseuralle Hyvän korjauksen palkinto Teksti Johanna Heikkilä Kuvat Markku Juhola

uomen Kotiseutuliitto on myöntänyt Hyvän korjauksen

tä hankittiin uudet umpipuiset keittiökalusteet. Piha-alueen

palkinnon tänä vuonna hausjärveläiselle Haminankylän

kunnostusta jatkettiin nurmettamalla paraatipaikalla oleva

Nuorisoseuralle. Kotipirtin korjaushanke on toistaiseksi jat-

piha oleskelualueeksi tapahtumia varten. Sisäänkäynnin vie-

kunut liki kahdeksan vuotta, mutta seura jatkaa kunnosta-

reen rakennettiin istutusaltaat, joihin on istutettu maatiais-

mista edelleen.

lajikkeisia pensaita ja talon taakse kylvettiin kukkaniittyketo.

Kotipirtin korjauksessa perinteistä ja modernia

Suomen Kotiseutuliiton jakamaa seurantalojen korjausavus-

Kotipirtti on rakennettu 1925 ja sen on suunnitellut kylällä asunut rakennusmestari Heikki Kaartinen. Kunnostus aloitettiin uusimalla ulkolaudoituksen laho-

Yhdistys sai hankkeen eri vaiheisiin Leader-rahoitusta ja tusta.

Tunnustus ilahduttaa laajaa verkostoa Hausjärvellä

Kotipirtin rakentamiseksi järjestettiin ensimmäiseksi arpajaiset tammikuussa 1925. Arpajaisvoittoja ruvettiin keräämään eri paikkakunnilta. Innokkain oli rouva Alma Pörhölä, joka helsinkiläisiä tuttavuuksiaan hyväksi käyttäen keräsi lahjatavaraa röykkiöittäin. Arpajaisilla saatiin kerätyksi noin 40 000 markkaa. Esimies Artturi Kallio lainasi seuralle puuttuvan määrän. Keväällä 1925 rakentaminen voitiin aloittaa. Rakentamisen otti urakalla suoritettavakseen Jussilan veljekset rakennusmestari Kaartisen valvonnan alaisena. Rakennustontti raivattiin talkoovoimin, kuten tehtiin rakennuksen perustustyökin. Lukemattomia iltoja seuran jäsenet uurastivat kohoavan talonsa ympäristössä. Hiki päässä he kantoivat puita, raivasivat kantoja, kierittivät kiviä ja loivat maata. Jokainen oli mukana ja kiinteämmin kuin koskaan ennen he tunsivat tämän uudisrakennuksensa ympärillä uurastaessaan kuuluvansa yhteen. –Haminankylän Nuorisoseuran historiikki 1919–1949

taa. Yllättäen se vei yhteistyöhön eri järjestöjen kanssa”, iloitsee seuran puheenjohtaja Markku Juhola. Talo on korjausten jälkeen monipuolisessa käytössä ja sen käyttöaste on noussut. Esimerkiksi äitienpäiväjuhlan järjestävät nuorisoseuran miehet ja rotarit yhteistyössä. Kertyneet tulot puolitetaan ja nuorisoseuralaiset käyttävät tulot Kotipirtin kunnostukseen ja rotarit jakavat stipendei-

vikaiset kohdat. Vanhat ikkunat entisöitiin, rakennettiin

Tieto Hyvän korjauksen valtakunnallisesta palkinnosta otet-

nä osuutensa nuorille. Isänpäivän valmistelevat puolestaan

uusi konesaumapeltikatto ja liityttiin vesi- ja viemäriverkos-

tiin vastaa lämmöllä Haminankylän Nuorisoseurassa.

naiset. Seura ryhtyi yhteistyöhön myös partiolaisten kanssa.

toon. Lisäksi rakennettiin turvallisempi tieliittymä ja valais-

”Korjaushankkeemme on kestänyt liki kahdeksan vuotta.

”Partiolaiset käyttivät seurantaloa leireihinsä. Tulimme

tus piha-alueelle. Hankkeen toisessa vaiheessa rakennettiin

Olemme oppineet, että yksin tällaisesta urakasta emme olisi

vastaan vuokrassa ja heitimme heille idean, että he voivat

sadevesiviemäröinti, jätekatos sekä kulkuluiska liikuntaes-

selvinneet. Syntyi hieno kierre, sillä jouduimme varoja ja tal-

tehdä ohjelmaa äitienpäivään. Niinpä partiolaisilla olikin

teisiä käyttäjiä varten. Keittiö kunnostettiin ja kyläpuusepäl-

koolaisia saadaksemme keksimään monenlaista uutta toimin-

siellä hieno näytelmä”.

Palkinto jaettiin eurooppalaisen kulttuuriympäristön päivänä Lauantaina 25. elokuuta Haminankylän nuorisoseuralla vietettiin juhlapäivää. Seurantalolla on avoimet ovet ja vierailijat pääsevät tutustumaan mm. Saidanlahden sahan näyttelyyn. Tapahtuma on osa Hausjärven kunnan 150-vuotisjuhlia ja eurooppalaista kulttuuriympäristöpäivää. Tänä vuonna Suomessa kulttuuriympäristöpäivää vietetään teemalla Tunne perintösi, jaa tarinasi.

Hyvän korjauksen palkinto kannustaa perinteiseen korjaustapaan Seurantaloasiain neuvottelukunta myöntää Hyvän korjauksen tunnustuspalkinnon joka toinen vuosi seurantalolle, jota on korjattu perinteitä ja rakennuksen historiaa kunnioittaen, hyvän korjaustavan mukaan, ja joka on korjauksen tuloksena käyttäjien kannalta hyvin toimiva. Vuonna 2018 palkinnon jakaminen on osa kulttuuripeKuvassa Hannu Ala-Sankola Suomen Nuorisoseuroista, Haminankylän Nuorisoseuran emäntä Heidi Juhola, varapuheenjohtaja Urpo Ojala, puheenjohtaja Markku Juhola ja Sanna Käyhkö Kotiseutuliitosta.

rinnön eurooppalaista teemavuotta.

palvelee jäsenseuroja Puodista tiketti Pornaisiin ”Hei vaan. Mä oon Ritva Ala-Kypärä. Mä tulin tänne pyytämään rahoitusta mun bisnesidealle. Yrityksen nimi on Jumalaiset Naiset Oy. Yritys järjestää Supersankaritar-kursseja naisille, jotka haluaa päästä eroon fyysisestä ja henkisestä lihavuudesta.” Koskenniskan kesäteatterissa Pornaisissa käsiteltiin kesällä naisena olemisen vaikeaa taitoa komediassa Ja jumala loi naisen. Esitykset keräsivät reilut 1500 katsojaa, ja ensimmäistä kertaa lippuja oli nyt mahdollista ostaa ennakkoon Suomen Nuorisoseurojen verkkokaupasta Puodista. Aiemmin Pornaisten Pohjoisen Nuorisoseuran ylläpitämän kesäteatterin lippuja on voinut ostaa lippu.fi -sivustolta. Se on kaikille tuttu, mutta ei niin edullinen harrastajateatterille ja siksi Koskenniskalla testattiin mielellään Puotia.

Yhteistyössä Suomen Nuorisoseurojen kanssa kesäteatterille perustettiin Puotiin oma sivu, johon sai haluamansa tiedot ja kuvat, joita pystyi myös myöhemmin muokkaamaan. Yhteistyö nuorisoseurajärjestön työntekijöiden kanssa oli tietysti mukavaa ja helppoa. Katsojien palautteen mukaan ostaminen Puodista oli helppoa ja sujuvaa, kunhan vain kaikissa infokanavissa oli suora linkki lippujen ostoon (ja linkki nimenomaan Ja jumala loi naisen -tapahtumaan). Haasteena oli sivuston löytäminen, sillä Puoti on monille tuntematon ja jos sitä etsii Googlesta, ensimmäiset hakutulokset eivät johda suoraan verkkokauppaan. Markkinoinnissa tämä piti ottaa huomioon ja tuoda muutenkin esille uutta, myös kuluttajille entistä edullisempaa, verkkokauppaa. Tänä kesänä netistä ostettujen lippujen määrä oli lähes sama kuin aikaisempana vuonna (noin 150 kpl).

Suurin osa lipuista ostetaan vielä paikan päältä, mutta jatkossa hinnoittelun avulla olisi tarkoitus kasvattaa ennakkolippujen myyntiä.

“Duckface on ihan last season, nyt pitää olla fishface. Niinku näin.”

Jyväskylän seudun Nuorisoseura juhlii 100-vuotiasta taivaltaan

Kasvusta koruiksi

oulukuussa 2014 Jyväskylän seudun Nuorisoseuran hallituksessa ja jäsenten keskuu”Korussa kasvimaiseen muotoon yhdistyy Nuorisoseurojen logo. Logon pallojen voidessa nousi idea järjestön omasta nimikkokorusta, jonka voisi kytkeä seuran daan ajatella edustavan eri ikäjoukkoja tai kulttuurin lajeja, jotka nuorisoseu100-vuotisjuhliin vuonna 2018. Suunnittelun tuoksinassa joku otti esiin kulra yhdistää toiminnalliseksi kokonaisuudeksi. Aivan kuten kasvin oksat ja taseppä Piia Södergårdin nimen. Ja siitä se lähti. Seura kysyi Piialta, miltä hedelmät kukoistavat osana suurempaa kokonaisuutta.” kuulostaisi ajatus korun suunnittelusta? Olisitko kiinnostunut tästä ja Piia on kotoisin Jyväskylästä, vaikkakin asuu nyt Ivalossa. Hän oli nuoehtisitkö tehdä sen? Ja Piia vastasi tähän kosintaan: kyllä, tahdon! rena aktiivinen nuorisoseuralainen Jyväskylässä, Keljossa. Hän on val”Nuorisoseura-korusarjan suunnittelun lähtökohdiksi valitsin muumistunut muotoilijaksi Lahden muotoiluinstituutista pääaineina koru- ja tamia Nuorisoseurajärjestöön ja sen toimintaan liittyviä aiheita. Suoesinemuotoilu sekä kultasepänala. sikiksi niistä nousi Kasvu-teema, jonka pohjana on Nuorisoseurojen Korusarja sisältää kaksi erilaista riipusta, rintakorun, sormuksen, toiminta-ajatus edistää lasten ja nuorten kokonaisvaltaista kasvua sekä korvakorut ja solmiopidikkeen, joten niistä löytyy lahjaidea lähes jokaiPiia Södergård. aktiivista ja vastuullista kansalaisuutta. Eri-ikäisten yhdessä toimiminen vahseen tilaisuuteen. Korut ovat myynnissä Nuorisoseurojen uudistetussa verkvistaa yhteisöllisyyttä ja yhdenvertaisuutta sekä lisää hyvinvointia”, kertoo Piia. kokauppa Puodissa: puoti.nuorisoseurat.fi.

Tyylikkäät Nuorisoseura-korut nyt Puodissa – ihastu ja osta!

puoti.nuorisoseurat.ﬁ

Ylä-Savon Maakuntajuhlilla kansainvälisyyttä ja monipuolista ohjelmaa Kyöstin Marin

lä-Savon Maakuntajuhlia vietettiin Iisalmessa 28.6.–1.7. jo 66. kerran. Erityistä väriä juhlatapahtumaviikon esityksiin toi unkarilainen kansantanssiryhmä Sirigetö Tàncsoport Iisalmen ystävyyskaupunki Pecelistä. 24-henkinen ryhmä oli Nuorisoseurojen vieraana Iisalmessa kokonaisen viikon ja majoitettiin perheisiin. Näin saatiin erinomaista kulttuurivaihtoa puolin ja toisin. Suurena apuna vierailun toteutuksessa oli Suomi-Unkari -seuran Iisalmen osasto. Kansainvälisyysteema oli myös esillä perjantai-illan toritapahtuman avauksessa, jossa oli edustettuna Venäjä, Kiina, Ranska, Thaimaa, Viro, Unkari ja Iran sekä

romanit. Tarjolla oli kunkin maan kädentaitoja ja perinneruokaa sekä tanssija musiikkiesityksiä. Paikalla nähtiin myös takavuosien jalkapallotaituri Atik Ismail Iisalmen Pallokerho-37 junioripalloilijoiden tekniikkanäytöksessä. Muuta ohjelmaa oli mm. Kotiseutumuseo Soi ja tanssii, Pelimanniseurat, muurinpohjalettujen paistokilpailu, Pohjois-Savon Lasten laulukilpailu, Omat laulut -konsertti, kansanlaulukirkko, kunniakäynti juhlakulkueella sankarihaudoilla ja huipentumana pääjuhla Koljonvirran Mansikkaniemellä. Juhlassa luovutettiin Vuoden ohjaaja -huomionosoitus Anna Janka-Murrokselle.

Miksi kansantanssista pitäisi maksaa? Teksti Katariina Hiukka Kuva Petri Kivinen

Katariina Hiukka selvitti kansantanssinopettajien ajatuksia yrittämisestä, tuotteistamisesta ja työssä jaksamisesta.

uomessa on koulutettu suomalaiseen kansantanssiin erikoistuneita opettajia vuodesta 1991. Ammatti ei ole kovin vanha ja valmistuneet opettajat työllistyvät hyvin, mutta silti useat vaihtavat alaa. Onko kansantanssinopettajien työnkuvassa jotain pielessä? Kansantanssinopettajan toimenkuvaan kuuluu opettamista, tuntien suunnittelua ja produktioiden tekemistä. Työnantajina toimivat esimerkiksi yhdistykset ja kansalaisopistot. Päätoimiset opettajat opettavat 8–17 tuntia viikossa, mutta heistä harva nauttii kuukausipalkkaa tai tuntee vetoa yrittäjyyteen. Työssä jaksamisen kanssa monella vastaajalla oli ollut ongelmia. Työnantajatahot hallitsivat roolinsa vaihtelevasti. Vapaaehtoispohjalta toimivissa yhdistyksissä osa osasi työnantajan roolin erinomaisesti, mutta osa tarvitsisi koulutusta. Opettaja voi helposti ajautua tekemään ilmaiseksi toimenkuvaansa liittymättömiä tehtäviä. Lisäksi kansantanssinopettajan työ on usein yksinäistä.

Toiveissa arvostusta ja koulutusta Tulevaisuudelta opettajat kaipasivat ammatin arvostuksen nostoa. Enenevässä määrin tanssinopettaja palkataan yhdistykseen tekemään koreografia, mutta perusopetuksesta ei olla valmiita maksamaan. Kansantanssinopettajille on varsin vähän, jos ollenkaan, lisäkoulutusmahdollisuuksia omalla alalla. Koulutukset ovat avoimia myös harrastajille ja näin ammattikunnalle ei löydy omaa foorumia. Luovan alan tuotteistaminen, markkinointi ja talousosaaminen mainittiin koulutustarpeiksi oman tanssijuuden kehittämisen lisäksi.

Tanssiryhmien vieminen erilaisiin tapahtumiin tuo oman lisänsä kansantanssinopettajan työnkuvaan. Opettaja Mitja Pilke tuulettaa onnistunutta esitystä Nuorisoseura Motoran Liipukat-ryhmänsä kanssa Sottiisissa 2018. Kuva ei liity tutkimukseen.

Palkasta ja sopimuksista neuvotteleminen mainittiin haasteeksi ja tulevaisuudelta toivottiin yhtäläistä palkkausta koko ammattikentälle.

Miksi yrittäjyys ei kiinnosta? Yrittäjänä kansantanssinopettaja voisi laskuttaa kaikesta tekemästään työstä. Silti ammattikunta ei ole lämmennyt yrittäjyydelle. Suurimmaksi haasteeksi nostettiin, että harrastajat eivät ole tottuneet maksamaan kansantanssista. Vaihtoehtona voisi olla osuuskuntamuotoinen työskentely, joka mm. mahdollistaisi laskutuskäytännön ja keventäisi työnantajayhdistysten taakkaa.

Yrittäjyyden mukana tulisi kansantanssin ja sen opetuksen tuotteistaminen. Tällä hetkellä myytäviä tuotepaketteja on melko vähän (esim. FolkJam tai Tempoa Tenaviin). Oman osaamisen tuotteistaminen ja aineettoman palvelun muotoilu tuo kuitenkin lisämahdollisuuksia työnkuvaan. Yritysten on helpompaa tarttua esimerkiksi työhyvinvointipakettiin, kun tietävät, mitä kokonaisuus maksaa ja mitä sillä saa. Opinnäytetyö: Kansantanssinopettajien työnkuva – sielunravintoa vai elinkeino? www.theseus.fi/handle/10024/151849

Ohjaajan sivu

Olisinpa tiennyt… L

uova lava -taideleirejä järjestettiin taas usealla paikkakunnalla kesällä. Seurasin nuorten ohjaajien ja apuohjaajien työskentelyä Jyväskylässä. Oli tosi innokasta porukkaa, tämä nuoriso. Leireillä oli pikkuisia käytännön ongelmia, mutta kekseliäästi niistä selvisivät ja mallikkaasti veivät ohjelman aina loppuhuipennukseen eli teatteriesitykseen saakka, mikä oli jokaisen leirin tavoitteenakin. Esitykset sisälsivät näytelmää, musiikkia ja tanssia sekä hienoja juonikuvioita.

Yksi lause toistui usein ohjaajien suusta: Olisinpa tiennyt! Olisinpa tiennyt, että ohjaajana toimiminen on ihan oikeata työtä, eikä vaan sosiaalista oleskelua. Olisinpa tiennyt, että ohjaajan toimiminen vaatii hyvää kuntoa. Olisinpa tiennyt, että ohjaajana toimimiseen jää koukkuun. Olisinpa tiennyt, että leirillä voi tapahtua niin paljon, että aika meinaa loppua kesken. Olisinpa tiennyt, että ohjaaminen vaatii hermoja….

Yksi asia pisti silmään erityisesti, ja tosi myönteisesti siis. Kuinka taitavia tietotekniikan, kameroiden ym. härpäkkeiden käyttäjiä ohjaajat ovat! Tämmöinen vanhemman sortin kulttuuri-ihminen oli aivan ihmeissään (ja hieman kateellinen). Olisinpa tiennyt, miten käteviä apuvälineitä kännykät ja härpäkkeet ovatkaan monessa toiminnassa! Sain olla pienen hetken mukana tässä toiminnassa ja kurkistaa nuorten elämään, suurkiitos siitä. Kun seurasin lasten ja ohjaajien toimimista leireillä, tuli

mieleen, että voi kun kaikki lapset pääsisivät tällaiseen luovaan leikkiin mukaan! Olisinpa tiennyt, että ohjaajana toimiminen on rentoa ja hauskaa, kun sen oikein oivaltaa –kesäfiilis – pomppufiilis!

Virpi Kuoppala kulttuurituottaja, Jyväskylä

Riina Kylmälahti projektipäällikkö, Jyväskylä

Pirita Laiho

”Olisinpa tiennyt, että ohjaajana toimiminen on tasapainoilua omien ja lasten päämäärien välillä.”

”Olisinpa tiennyt, että ohjaajana toimiminen lasten kanssa vaatii hyvää kuntoa, koska lasten leikit eivät ole mitään lastenleikkiä.”

uova Lava -leiritoiminta on opettavaista ja kasvattavaa myös ohjaajille. Leirillä pääsee juttelemaan ja olemaan paljon lasten kanssa. Toisaalta leiripäivät ovat uuvuttavia ja väsyttäviä juuri tuon saman asian takia. Leiriä ei kannata järjestää yksin, vaan ohjaajia on hyvä olla vähintään kaksi. Se on myös ohjaajille mukavaa, kun on tiimi, jonka kanssa jutella sisällöistä, tehdä suunnitelmia,

”Olisinpa tiennyt, että ohjaajana toimiminen voisi olla niin palkitsevaa.”

jutella haasteista ja ennen kaikkea voi itse pitää hetken taukoa päivän aikana. Leirillä on aikaa syventyä moniin eri asioihin tarkemmin ja paremmin, kun vaikka tunnin kestävässä harrastuksessa. Lisäksi leiri lisää lasten yhteenkuuluvuutta ja ryhmäyttää lasta eri tavalla kuin pelkkä viikottainen harrastus. Jo alle kouluikäisten ryhmien kanssa kannattaa pitää

”Olisinpa tiennyt, että voin oppia lapsilta tuoreita tapoja tehdä teatteria.”

Olisinpa tiennyt, että ohjaajana toimiminen on ihan oikeaa työtä, eikä vain sosiaalista oleskelua.

muutaman tunnin leiripäiviä ja jo kouluikäiset pystyvät olemaan leirillä kokonaisen päivän. Leiripäivään voi ja kannattaa sisällyttää myös jotain muuta kuin omaa harrastuslajia. Jos teatteriryhmä pitää leirin, kannattaa sinne ottaa muutama hetki esim. sirkusta, musiikkia tai tanssia ja päinvastoin. Myös näissä kannattaa kysyä muita

”Olisinpa tiennyt, että voin oppia lapsilta, ettei elämää kannata ottaa liian vakavasti.”

ohjaajia esim. omasta tai naapuriseurasta ohjaamaan, jolloin myös oma osaaminen lisääntyy ja pääsee seuraamaan toisen tapaa ohjata. Suosittelen lämpimästi kaikkia seuroja ja harrastusryhmiä pitämään leirejä!

Pirita Laiho toiminnanohjaaja, Helsinki

Seija Helenius

Nuorten toimituksen terveiset Soundsista Nuori Kul�uuri Sounds-tapahtumassa toukokuussa ahkeroi viisi lupaavaa toimi�ajanalkua: Noora Hakulinen, Jyri Hu�unen, Mimmi Myyryläinen, Laura Neuvonen ja Roosa Myyryläinen. Sounds on valtakunnallinen musiikkikatselmus 10-20 -vuo�aille lapsille ja nuorille.

Paleface nuorten puolella Teksti ja kuvat: Noora Hakulinen

S Raumalaisnuorten punk-bändi Vessapoliisi villitsi Sounds-tapahtumassa Mikkelissä Teksti ja kuvat: Mimmi Myyryläinen

eljästä raumalaisnuoresta koostuva Vessapoliisi on omien sanojensa mukaan ”aloi�eleva punk-bändi”. Nimen he nappasivat eräästä koulun kuulutuksesta. Keikan aikana bändi esi� kaksi kappaletta, jotka oli nime�y yksinkertaises� nimillä Biisi 1 ja Biisi 2. Bändin jäsenet ovat Vilhelm Helander (kitara), Fredrik Halminen (laulu), Eetu Valtanen (rummut) ja Riku Metsälah� (basso). Kaikki esiintyjät saivat palaute�a ammat�laisista koostuvalta raadilta. Vessapoliisin saamat palau�eet olivat posi�ivista ja kannustavaa.

“Hallitsematon kaaos”, kommentoi raa�. Sellaistahan punkin pitää ollakin. Vaikka Fredrik unoh� sanat kesken keikan, ei se kenenkään menoa haitannut. “Kukaan yleisöstä ei �edä miten biisin kuuluisi mennä ja tekijät itse pää�ävät kuinka biisi esitetään”, raa� toteaa. Raa� keho�aa harjoi�elemaan soi�amisen lisäksi esiintymistä. “Bändikämpällä tulee yleensä vain soite�ua, mu�a esiintyminen vaa�i myös eri�äin hyvää kuntoa soi�ajilta”.

ounds 2018 kokosi yhteen sekä taitavia, nuoria musisoijia e�ä vanhemman ja kokeneen raadin. Raa�laisten tehtävänä oli antaa rakentavaa, amma�maista palautetta, jo�a nuoret voisivat kehi�yä yhä pidemmälle musiikin teossa. “On ollut tosi hienoa olla mukana tässä, äly�ömän hienoja esityksiä ja taitavaa soi�oa”, iloitsee raadin jäsen ja räppipajaa vetänyt Karri Mie�nen eli räppäri Paleface. Hän toivoo, e�ä nuoret ovat saaneet tapahtuman aikana inspiraa�ota viedä omaa tekemistä eteenpäin. “Nuorten musikaalisuu�a tukee tällaiset tapahtumat miele�ömäs�, mu�a mikään ei ole tärkeämpää kuin lapset ja nuoret. Siksi pitää tehdä oikeanlaisia arvovalintoja, eikä rahoi�aa vääriä asioita.” Pienestä pitäen luova Paleface tahtoo omalla esimerkillään rohkaista

nuoria tekemään ja vaiku�amaan. Vetämässään räppipajassa hän tahtoo nostaa esille, e�ä kaikki pystyvät räppäämään, jos yritystä löytyy: “Ei luovuus oo mikään lahja, mikä on tullu valmiina, vaan se on lihaksia joita voi treenata.” Lasten ja nuorten puolia pitävä Paleface tahtoisi nuorille lisää valtaa polii�sessa pää�ämisessä. Vanhemmat pää�äjät tuntuvat olevan jumiutuneita samoihin vanhoihin toimintamalleihin, eikä nuoria uskalleta päästää vaiku�amaan. Heiltä voisi kuitenkin oppia jotain: “Nuoret ovat luovempia ongelmanratkaisijoita, heiltä löytyy out of the box -tyyppistä aja�elua. Vanhat kääkät pois vallan kahvasta, ja nuoret �lalle”, huoahtaa Paleface. Myös nuorten maailmasta löytyy muute�avaa: “Kaiken ei tarvitse olla niin hek�stä.”

”Meidän bändimme on aivan mahtava!” - Kaustinen kuului Mikkelissä Teksti: Jyri Huttunen Kuva: Aura Piha

aus�nen oli hyvin eduste�una valtakunnallisessa Sounds-tapahtumassa. Kaus�sen musiikkilukiosta saapuneet kaksi ryhmää, Folkrock-ryhmä ja lauluyhtye MeHu, esiintyivät lauantaina. Nuorten mukaan ope�aja Ville Ojanen on ollut tärkein inspiraa�o heidän musiikkiharrastuksessaan. Ojanen on myös ollut innokas tekemään tapahtuman käytännön järjestelyjä nuorten puolesta. “Tämä oli tosi hyvä mahdollisuus mitata omia taitoja”, Ojanen toteaa. Folkrock-ryhmä oli ennen esitystään innoissaan. Ryhmä esi�ää kansanmusiikkia eri puolilta Eurooppaa muiden tyylilajien vivahtein. Soi�mina ovat viulu, harmonikka,

rummut, harmoni, sello, kontrabasso, kitara ja piano. “Kaus�nen on Suomen johtava kansanmusiikin paikkakunta, joten folk on luonteva valinta”, ryhmä kertoo. Porukka vaiku�aa pelaavan hyvin yhteen, vaikka onkin työskennellyt yhdessä vasta lyhyen ajan. “Meidän bändimme on aivan mahtava! Teemme hyvää musiikkia ja meillä on hyvä yhteishenki”, Vetelistä kotoisin oleva viulis� Janika Läspä intoilee. Musiikkilukion toinen kokoonpano oli a cappella lauluyhtye MeHu. Nelijäsenisen yhtyeen repertuaariin kuuluu lähinnä musikaali- ja pop-kappaleita, mu�a skaala on laaja.

esitt

- ja Tyttöteatterit s! Mikkelin Poika äy pp dä a ka ta Unoh , dippauksen! umimman muuvin ku 18 20 en od elivät vu

SADETAIDETTA SYKSYYN! Teksti Eveliina Ollila Kuvat Lapin aluetoimiston IP-ohjaajat Taustakuva Markus Spiske / temporausch.com

Kuuman kesän jälkeen on virkistävää maalata sateesta inspiroituneena.

Välineet * Valkoista kartonkia pohjaksi * Mustaa kartonkia * Vesivärit ja pensseleitä

* Vesikippo * Kontaktimuovia * Lyijykynä, kumi ja sakset

* Liimapuikko * Tietokone, tulostin ja kamera * Sateenvarjo

Tee näin 1. Pyydä kaveria ottamaan kuva sinusta sateenvarjon kanssa vaaleaa taustaa vasten.

2. Tulosta kuva ja leikkaa itsesi ja sateenvarjo ääriviivoja pitkin irti. 3. Leikkaa kontaktimuovista sateenvarjon alle jäävän osan kokoinen pala oranssin viivan mukaisesti. 4. Kiinnitä kontaktimuovi pohjakartongin alareunaan. 5. Nyt voit alkaa maalata sadetta!

Vinkki: Käytä paljon vettä. Nostamalla paperin pystyyn saat sateen valumaan ja voit myös roiskia väriä sinne tänne.

6. Kontaktimuovi on hyvä irrottaa pohjasta heti, kun maalaus on valmis, ettei se tartu liian lujaa pohjaan kiinni. 7. Maalauksen kuivuessa aseta tulostettu kuva kuvapuoli ylöspäin mustalle kartongille ja piirrä ääriviivat lyijykynällä. 8. Leikkaa kuva irti mustasta kartongista ja liimaa se kohtaan, josta poistit kontaktimuovin.

Valmista tuli!

Lyhyesti Kalenoiden yhteisohjelmat valmiit

Nuorten kädenjälki aiempaa vahvemmin näkyvissä Nuorten osuutta yhteisohjelmien suunnittelussa on vahvistettu ja kokonaisuutta on alettu suunnitella yhdessä teatteriosuuksien kanssa. Teema ja tarina on imatra-

Riina Tanskanen

Ensi kesän Kalenoiden kansantanssin yhteisohjelmat on julkaistu. Ohjelmat ovat maksutta ohjaajien käytössä. Verkossa on julkaistu tanssien videot, kirjalliset ohjeet, musiikit soitettuna sekä nuotitettuna. Ohjelmat on jaoteltu taitotasoittain, joista A on helpoin ja D haastavin. Ryhmän ohjaajan kannattaa tutustua taitotasoihin ja materiaaleihin, ennen kuin valitsee ryhmänsä ohjelman. Taitotasojen lyhyet kuvaukset löydät niin ikään nuorisoseurojen verkkosivuilta.

laisten nuorten käsialaa, joiden kanssa Johanna Juslin työskenteli keväällä tähtäimenä Kalenoiden pääjuhlan suunnittelu. Teemaan tarttuivat koreografit Paula Kettu ja Jutta Wrangén. Tanssit vievät aiempaa vahvemmin tarinaa eteenpäin, ja kokonaisuuden musiikit sävelsi J-P Piirainen. Vuoden 2019 Kalenabändi on Itä-Länsi Express. Yhtyeessä soittavat Piiraisen lisäksi Miia Palomäki ja Maija Pokela. Lasten ja nuorten kansantanssitapahtuma Kalenat järjestetään Lappeenrannassa 6.–9.6.2019. Nuorisoseurojen kanssa tapahtumaa on ensi kesälle tuottamassa Karjalainen Nuorisoliitto, ja yhteistyö vahvistaakin Kalenoiden asemaa kansantanssitapahtumien joukossa. Tapahtumaan ilmoittautuminen alkaa alkuvuonna 2019. Tapahtumaan odotetaan noin tuhatta kansantanssin taitajaa.

NORDLEK-festivaali haettiin kesällä Ruotsista Suomeen 330 suomalaista kansantanssijaa ja kansanmuusikkoa vietti helteiset festivaalipäivät heinäkuussa Ruotsin Falunissa. NORDLEK-tapahtuma kokosi yhteensä 2300 kansanperinteen harrastajaa Pohjoismaista. Tapahtumassa on perinteisesti nähty maiden yhteisesitykset, tanssittu yhteistanssit eri maista ja opittu uutta eri maiden järjestämissä työpajoissa. Iltaisin ennen tansseja nautittiin konserteista, jotka toivat lavalle kattavan kuvan pohjoismaisesta tanssiperinteestä.

Erityisen lisämausteen kesän tapahtumaan teki se, että suomalaiset kävivät kutsumassa koko Pohjolan Suomeen kesäksi 2021. NORDLEK-tapahtuma järjestetään tuolloin Tampereella, ja festivaalijärjestelyt on jo aloitettu. Tampereella juhlitaan tuolloin yhteispohjoismaisten kansantanssitapahtumien 100-vuotista historiaa. Tapahtuman ohjelmassa satavuotisohjelma tulee näkymään ja tuntumaan laajalti.

NORDLEK on koko Pohjolan yhteinen kansantanssi- ja kansanmusiikkijuhla, joka järjestetään joka kolmas vuosi kiertäen eri Pohjoismaita. Ensimmäinen yhteispohjoismainen kansantanssijuhla järjestettiin vuonna 1920, joten tapahtuman 100-vuotisjuhlat alkavat kesällä 2020 lasten ja nuorten tapahtuma Barnlekissa Ruotsissa, ja juhlavuosi huipentuu kesällä 2021 NORDLEK-tapahtumassa Tampereella.

Nyt saa sooloilla!

Kallavan sooloteatterikilpailun haku on käynnissä Kallava Teatterifestivaalin sooloteatterikilpailu saavutti viime vuonna suuren suosion niin yleisön kuin esiintyjien keskuudessa, joten kilpailu päätettiin järjestää uudelleen. Nyt etsitään sooloteatteriesityksiä marraskuussa järjestettävään katselmukseen. Näyttämöteos yhdelle esittäjälle voi koostua tekstistä, liikkeestä, musiikista, varjo-, esine- tai nukketeatterista tai näiden yhdistelmistä. Esityksen kesto saa olla enintään 30 minuuttia. Esiraati valitsee mukaan 6–10 esitystä. Haku on auki 30.9.2018 asti. Hakemuksessa tulee näkyä esityksen ja tekijän nimi, lyhyt kuvaus sisällöstä, kesto, esittäjän yhteystiedot ja mahdolliset tekijänoikeustiedot. Hakemukset tulee lähettää osoitteeseen: jussi.salmi@nuorisoseurat.fi. Itse kilpailu pidetään lauantaina 10.11. Kuopion kulttuuriareenalla. Esityksistä annetaan kirjallinen palaute. Paras esitys valitaan yleisöäänestyksellä ja kolme esitystä palkitaan rahapalkinnoilla (300 €, 200 €, 100 €).

EAT, SLEEP, MEET, REPEAT CLARION HOTEL® HELSINKI AIRPORT www.choice.fi/clarion/helsinkiairport cl.helsinkiairport@choice.fi • p. 010 850 3810

Puoli vuosisataa Motoraa

Hollo ja Martta

Nuorisoseura Motora Joensuusta juhli 50-vuotista taivaltaan tanssien Utran uittoareenalla kesäkuussa. Konsertti

29.10.–4.11.2018

oli taattua Motoraa, ja lavalla nähtiin monta esitystä vuosien varrelta mm. uudelleenlämmitetty 80-luvun Moto-

Kansainvälinen kansantanssi- ja -musiikkifestivaali

ra-hitti Tsuurunkylvö; sukupolvelta toiselle kulkenut Koputuskisa sekä Pelmakoiden vanhoja tanssitraumoja purkanut Merimiestanssi. Joensuun kaupungin tervehdyksen juhlaan toi tuore kulttuurijohtaja Sari Kaasinen. Ilta jatkui tunnelmallisilla iltamilla Utran Uittotuvalla, jos-

Kuvat: Petri Kivinen

sa ohjelmassa oli Motora-tietovisa ja perinteinen Tikkuris-

Tanssijoita ja muusikoita Espanjasta, Tšekistä, Venäjän Kalmukiasta, Romanian Transilvaniasta, Itävallasta, Intiasta, Georgiasta ja Suomesta.

ti-kilpailu. Ilta päättyi karjalaisittain kauniiseen Kruugaan.

Lisätiedot: www.hollojamartta.fi

Juhlapäivänä julkaistiin myös teos Tanssia ja tarinoita –

Dávid Botond

Motora 50 vuotta, joka on maljannosto 50-vuotiaalle Motoralle. Motora kunnioittaa perinteitä, uudistuu ja puhaltaa yhteen hiileen. Motorassa katsotaan yhdessä eteen päin: kan-

Tampereen Nuorisoseura

santanssi ja -musiikki elää ajassa ja uusissa harrastajissa. Siru Hakkarainen

juhlii 60-vuotista taivaltaan järjestämällä konsertin yhteistyössä Sorokoskan kanssa 22.9.2018 klo 15 Kangasala-talossa. Liput 20/15/10 €

Aranza Esteve

KANSALAISFOORUMI TIEDOTTAA

VERKKOKURSSILTA TYÖKALUJA YLEISÖTYÖHÖN Oletko mukana seuranne taiteellisessa harrastustoiminnassa? Kaipaako ryhmänne keinoja lisätä ihmisten ymmärrystä taiteenlajianne kohtaan ja haluatteko alentaa kynnystä toimintaanne osallistumiseen? Onko tavoitteenanne lisätä osallistujamääriä tai kasvattaa lipputuloja? Kansalaisfoorumin Yleisötyön verkkokurssi yhteisöllisille opintoryhmille tarjoaa työkaluja näiden tavoitteiden toteuttamiseen. Kurssi antaa valmiuksia yleisötyön suunnittelemiseen, soveltamiseen ja toteuttamiseen oman taideharrastuksen parissa. Runsas taustamateriaali antaa tietoa yleisötyöstä, sen tavoitteista, keinosta ja muodoista.

ko-oppimisalustalla. Kurssin aikana ryhmänne laatii harrastustoiminnalleen yleisötyösuunnitelman, toteuttaa sen ja laatii onnistumisestaan raportin. Opintoryhmäänne tarvitaan vähintään viisi henkilöä, jotka ovat jonkin meneillään olevan taideprosessinne tai hankkeenne ytimessä tai liepeillä.

KURSSILLA OPITTE YLEISÖTYÖTÄ YHDESSÄ

Myönnämme tukea yhteisöllisen opintoryhmän toiminnasta syntyvien kulujen kattamiseen. Tuen suuruus on enintään 500 euroa. Nimetkää ryhmästänne ohjaaja, joka huolehtii opintoryhmätuen anomisesta.

Kurssi on tarkoitettu opiskeltavaksi pienryhmässä yhteisöllisenä opintoryhmänä. Perehdytte yhdessä taustamateriaaleihin ja teette oppimistehtäviä verk-

TUTUSTU MYÖS MUIHIN TILAUSKURSSEIHIMME

Tämän opintoryhmille suunnatun verkkokurssin lisäksi Nuorisoseurojen jäsenyhdistykset voivat tilata edulliseen jäsenhintaan seuraavia kursseja: »» Draaman keinot identiteettityön tukena

KESTO JA HINTA

»» Esityksen tuottaminen

Kurssin suosituskesto on 2–3 kuukautta. Hinta Kansalaisfoorumin jäsenjärjestöjen ryhmille on 210 € / ryhmä. Kurssimaksuun sisältyy neljä tuntia tuutorin ohjausta.

»» Luova muistelutyö

TUKEA KULUJEN KATTAMISEEN

»» Yhteisöllinen musisointi Lue lisää: kansalaisfoorumi.fi/tilauskurssit

Kolumni

Ohjaajan ei tarvitse jäädä yksin O

dyin ohjaamaan vaiheessa, jossa meitä nuoria oli toiminnassa melko vähän. Johdonmukaisella työllä saimme ensin harrastajien määrän kasvamaan, ja sen myötä myös ohjaajia tuli lisää. Tässä piileekin ehkä se suurin ohjaamisen ilo. Sen lisäksi, että olen saanut olla aikuisena esimerkkinä ja kansantanssin ja Tempoa Tenaviin -musiikkiliikunnan sanansaattajana ihanille lapsille, nuorille ja aikuisille, olen ollut koko ajan osa tiivistä ohjaajayhteisöä. Minun ei koskaan ohjaajana tarvinnut tuntea yksinäisyyttä, koska aina oli mahdollisuus jakaa ilot ja surut joko oman seuran ohjaajien kesken tai kilauttaa toisessa nuorisoseurassa toimivalle tutulle ohjaajalle. Myös ohjaajien säännölliset tapaamiset ovat pitäneet yhteisöllisyyttä yllä. Haluan muistuttaa, että tämä toimi kasvavassa pääkaupunkiseudun kehyskunnassa, jossa oma nuorisoseurantalo

taajaman keskustassa, tarjoaa hyvät puitteet harrastamiselle. Valtakunnallisena järjestönä Nuorisoseurojen toimintakenttä on laaja eikä yksi toimintamalli riitä avuksi joka pulmaan. Varmaa on kuitenkin se, että harrastustoiminnan jatkumo vaatii motivoituneita ja sitoutuneita ohjaajia. Tutkitusti ihminen haluaa elää yhteydessä toisiin ihmisiin, jolloin ohjaajayhteisön rakentaminen on yksi tärkeimmistä – tai taidanpa uskaltaa sanoa, että tärkein – järjestön tehtävä harrastustoiminnan edellytysten takaamisessa. Ohjaajayhteisössä luodaan parhaimmillaan elinikäisiä ystävyyssuhteita, koska elämänarvot ja mielenkiinnonkohteet ovat todennäköisesti melko samanlaisia. Ja palatakseni vielä siihen Facebook-keskusteluun: tuen ja yhteisön muodot voivat olla moninaisia. Ohjaaja sai vertaistukea muilta ohjaajilta ja järjestön työntekijä ehdotti yhteistä palave-

ria kahvikupin äärellä. Ihan mallisuoritus minun mielestäni. Yksin ei siis pulmien kanssa kannata koskaan jäädä. Mukavaa harrastussyksyä kaikille ohjaajille ja harrastajille! Heidi Usenius

sallistun harvoin keskusteluihin Facebook-ryhmissä, mutta muutama viikko sitten tein poikkeuksen ja kommentoin Nuorisoseurojen ohjaajaryhmässä ollutta keskustelua harrastamiseen liittyen. Keskustelu haastoi pohtimaan harrastamisen jatkuvuutta ja erilaisten toimintaympäristöjen vaikutusta harrastustoimintaan. Lisäksi keskustelussa tuli ilmi ohjaajan yksinäinen rooli harrastustoiminnan pyörittämisessä. Keskustelu kirvoitti minut muistelemaan omia ohjaajavuosiani. Aloitin ohjaamisen oman harrastamisen kautta ja jatkoin sitä kunnes neljäs lapsemme syntyi. Aika yksinkertaisesti loppui. Toki ohjaajavuosia oli jo sen verran takana, että hyvällä omalla tunnolla koin voivani irroittautua ja antaa ohjausvastuuta uusille innokkaille ohjaajille. Toiminta ei siis minun takiani loppunut vaan apuohjaajat saivat siirtyä varsinaisiksi ohjaajiksi ja ryhmän toiminta jatkuu edelleen. Ryh-

Elina Weckström Päiväkodin johtaja, kasvatustieteen tohtorikoulutettava, aktiivinen nuorisoseuralainen Klaukkalasta

Muistokirjoitus Sirkka Viitanen 12.6.1922–10.6.2018

Kansantanssin Grand Old Lady on poissa S

irkka Viitanen eli pitkän ja vaiherikkaan elämän. Hän

rillin vastaanotto oli kotimaassa aluksi nihkeä: epäiltiin, että

syntyi Eurassa, jossa nuorisoseuraperinne oli voi-

koulutus vie tanssista aitouden ja tuottaa polkkaavia robotte-

missaan. Valtava energia, idearikkaus ja innostus tekivät

ja. Ulkomailla ryhmä herätti kuitenkin heti innostusta, ja kut-

hänestä jo teininä monen hankkeen kunnianhimoisen joh-

suja alkoi sadella tärkeimmille festivaaleille. Nykyinen Katril-

tohahmon. 75-vuotisjuhlahaastattelussaan hän totesi, että

li on yhä voimissaan, ja Sirkka oli vuoteen 1991 mukana sen

Euran Nuorisoseuran Pirtti oli hänen henkinen kotinsa ja

toiminnassa.

ensimmäinen taide-elämysten tarjoaja.

Nuorille tanssijoille oli mieleenpainuvaa, millaisella innol-

Sirkka valmistui liikunnanohjaajaksi Suomen Urheiluopis-

la ja arvonannolla Sirkka otettiin kaikkialla maailmassa vas-

tosta 1949. Siellä hän Helvi Jukaraisen ohjauksessa innostui

taan. Hän ja räiskyvämpi Doris olivat loistava työpari. Toisaal-

lopullisesti kansantanssista. Vuodesta 1954 hän toimi Suo-

ta voi vain ihmetellä – ja ihastella –, kuinka lapseton huip-

men Nuorison Liiton (nyk. Suomen Nuorisoseurat) liikun-

puammattilainen ja aktiivisesti esiintyvä primaballerina jak-

nanohjaajana ja vuodet 1964-1987 sen kulttuurisihteerinä.

soivat reissata riehakkaan teinijoukon kanssa ja huolehtia esi-

Ystävällinen peräänantamattomuus auttoi Sirkkaa aja-

tysten laadusta usein haastavissa oloissa: Italiassa myrsky vei

maan läpi monia uskaliaita pioneerihankkeita. Hän alkoi jo

esiintymislavan ja pirstoi valokaluston, Lontoossa halpahotel-

varhain viedä suomalaisia ryhmiä ulkomaille, tutustui kan-

lin viemäristä suihkusi yöllä vesi suoraan sänkyihin ja Egyptis-

sainväliseen tanssiperinteeseen ja opiskeli tanssia eri puo-

sä rotat valtasivat vessat.

lilla Eurooppaa. Vuonna 1975 hän hahmotteli koko kansal-

Sirkka huokui vanhan ajan karismaa ja auktoriteettia, joka

lisen kansantanssikentän kehittämisohjelman, joka myös

sai ihmiset yrittämään parhaansa. Hän puolusti rohkeasti tär-

käytännössä toteutui.

keinä pitämiään asioita: kulttuuria, kansainvälisen kanssakäy-

Merkittävimmän kansallisen avauksen Sirkka teki perustaessaan ensitanssija Doris Laineen ja tanssikriitikko Irma Vienola-Lindforsin kanssa Suomen ensimmäisen ammatti-

misen kautta tapahtuvaa hiljaista rauhantyötä, tanssin riemun ja itseisarvon avaamista mahdollisimman monille.

maisen kansantanssiryhmän, Katrillin. Naisten visio oli kristal-

Laura Ruohonen

linkirkas: piti luoda yhtä korkeatasoinen kotimaisen etnisen

Näytelmäkirjailija, Katrillin tanssija 1975-1985

tanssin edustusryhmä kuin parhaat maailmalla nähdyt. Kat-

27 Yhteystiedot

Teatteritapaus 5.–7.10.2018 Kuusamossa S

uomen Harrastajateatteriliiton juhlavuosi huipentuu syksyllä 2018 Kuusamossa vietettävään TeatteriTapaus-viikonloppuun. TeatteriTapaus kokoaa yhteen liiton harrastajateatterin tekijöitä ympäri maata. Vietämme aikaa yhdessä, tutustumme toisiimme ja luomme kontakteja teattereiden välille, opimme eri teatterialueita käsittelevissä työpajoissa uusia asioita teatterityötämme varten ja juhlimme 70-vuotiasta järjestöämme yhdessä 70 vuotta täyttävän Kuusamon Näyttämön kanssa. Ohjelmassa on myös jäsenyhdistysten kokous, jossa teatterit valitsevat ehdolle edustajiaan liiton hallitukseen sekä liittokokouksiin. TeatteriTapauksen tapahtumapaikkana palvelee Kuusamo-opisto.

Teatteritapauksessa kouluttaudutaan ja kokeillaan uutta Hannele Kauppisen johdolla tutustutaan äänenkäyttöön sekä -huoltoon ja näyttämölauluun pyrkien löytämään ne oman kehon voimavarat, jotka määrittävät äänen voimakkuutta, kestoa ja sointia. Hannele Kauppinen on teatteri- ja musiikkialalla 35 vuotta toiminut teatterikorkeakoulusta valmistunut ohjaaja ja kouluttaja. Suomen Harrastajateatteriliiton tuottajan Mari Saarisen Unelmien teatteri -työpajassa taas keskitytään unelmiin. Miltä teatterisi näyttäisi, jos kaikki olisi mahdollista?

Oulun kaupunginteatterin johtajana toimineen Ahti Ahosen työpajassa tarkastellaan ohjaajan ja näyttelijän lähestymistapoja esityksen rakentamisessa. Kaisa Kokon kanssa puolestaan heittäydytään improvisaation maailmaan turvallisessa, rennossa ja hauskassa ilmapiirissä sekä osaavissa käsissä. Kaisa Kokko on improvisaatioteatterinäyttelijä ja -ohjaaja sekä vuorovaikutuskouluttaja. Koulutukset tapahtumassa Suomen Harrastajateatteriliiton jäsenkentälle tarjoaa Suomen Harrastajateatterin Tukisäätiö.

Ohjelmaa, kohtaamisia ja illanviettoa Monipuolisten koulutustyöpajojen lisäksi näemme Kuusamon Näyttämön ensi-illan Rinteen laella ja Kemin kaupunginteatterin Miljoona hyvää syytä -esityksen. Lauantai-iltana juhlimme yhdessä musiikkipitoisen illanvieton, illallisbuffetin ja kuohuviinilasillisen merkeissä Ravintola Ukonkivessä. Kaikki tämä samassa paketissa. Ilmoittaudu mukaan 14.9. mennessä! minna.ahlfors@shtl.fi tai mari.saarinen@shtl.fi. Lisätietoa: www.shtl.fi/teatteritapaus

Suomen Nuorisoseurat ry Vernissakatu 8 A, 01300 Vantaa 09 584 0610 info@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi Etelä-Häme Rautatienkatu 3 sisäpiha, 15100 Lahti 050 567 2586 joonas.pokkinen@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/etela-hame Etelä-Pohjanmaa Maamiehenkatu 4 B 7, 60100 Seinäjoki 045 119 5319 etela-pohjanmaa@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/etela-pohjanmaa Häme Keskustori 4, 33100 Tampere 050 340 6566 hame@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/hame Kainuu Pentinpurontie 133, 88270 Vuolijoki 08 613 3873 kainuun.nuorisoseurat@kajaani.net Keski-Pohjanmaa Siltatie 20, 69600, Kaustinen 044 342 5220 keski-pohjanmaa@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/keski-pohjanmaa Keski-Suomi Vapaudenkatu 43 A, 40100 Jyväskylä 040 505 2659 keski-suomi@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/keski-suomi Lappi Rovakatu 26 A 11, 96200 Rovaniemi 0400 530 598 paula.kahkonen@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/lappi Pohjois-Karjala Siltakatu 14 B 18, 80100 Joensuu 044 207 3072 pohjois-karjala@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/pohjois-karjala Pohjois-Pohjanmaa Kirkkokatu 22 A 1, 90100 Oulu 044 720 8509 timo.nevanpera@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/pohjois-pohjanmaa

TeatteriTapaus Kuusamossa 5.-7.10.

Pohjois-Savo Puijonsarventie 54, 70260 Kuopio 050 556 4748 jussi.salmi@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/pohjois-savo Saimaa Kirkkokatu 12 A 6, 53100 Lappeenranta 040 537 2363 saimaa@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/saimaa Satakunta Hallituskatu 6, 28100 Pori 0440 591 913 karoliina.hursti@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/satakunta Uusimaa Vernissakatu 8 A, 01300 Vantaa 045 633 6944 uusimaa@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/uusimaa Varsinais-Suomi Härkätie 450, 31500 Koski TL 0400 818836 mika.toivonen@netti.fi Ylä-Savo Päiviönkatu 27, 74100 Iisalmi 017 817 866 kyosti.marin@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/yla-savo

TAPAHTUMAKALENTERI SYYSKUU 8.9. Ohjaajien olohuone, Saimaa, Imatra 14.–15.9. Teatterilaiva, Helsinki–Tallinna 15.–16.9. KNoppi Itä-Suomi, jakso 1, Joensuu 15.–16.9. Vauvasirkusvirikekurssi ohjaajille, Helsinki 20.–23.9. Ylä-Savon perinteinen Ruskaretki Lappiin 21.–23.9. Jutajaiset, Rovaniemi 28.–30.9. Nuorisoseurakokous, Joensuu

LOKAKUU 5.–7.10. Järjestyksenvalvojan peruskurssi, osa 1, Lahti 6.10. Satakunnan teatteri- ja tanssitoimijoiden tapaaminen, Ulvila 6.–7.10. KNoppi Saimaa, jakso 1, Lappeenranta 12.–14.10. Järjestyksenvalvojan peruskurssi, osa 2, Lahti 13.10. Nuorisoseurafoorumi, Etelä-Häme ja Uusimaa 22.–26.10. Luova lava lapsille -syysleiri, Lahti 27.–28.10. KNoppi Itä-Suomi, jakso 2, Kuopio 28.10. Saimaan Nuorisoseurojen syyskokous, Joutseno, Lappeenranta 28.10.–4.11. Hollo ja Martta -festivaali, Hollola ja Lahti

MARRASKUU 8.–11.11. Teatterifestivaali Kallava 10.–11.11. KNoppi Saimaa, jakso 2, Välijoki, Savitaipale 10.–11.11. Ensiapu 1 -kurssi, Lahti 16.–18.11. KNoppi Etelä-Suomi, jakso 1, Helsinki 16.–18.11. KNoppi Lounais-Suomi, jakso 1, Forssa 17.–18.11. Teatterimetakka ja Tanssikimara, Lappeenranta 17.11. Lasten ja nuorten Kultturelli, Iisalmi 24.–25.11. Suomen Nuorisoseurojen valtuuston syyskokous

JOULUKUU 1.12. Esiintyjän eväät -teatterikoulutus, Imatra

an n, kirjoittama a a im o e id n a a Voit tulla muk destasi: oita halukkuu m Il . n a a m a a tai kuv rat.fi @nuorisoseu n e in k k o p s. a joon

orten ideoima, olemaan täysin nu e le tu 18 20 4/ ti si ja kuvaajiksi Nuorisoseuraleh ajaksi, toimittajik itt m oi ät Pä a. m ta kuratoima ja tuot nuoria. me tarmokkaita öm st rje jä hyppää

Amanda Rannanjärvi

, i or u n s a i t o u v 9 10-2 n u l u o j n ä ä m e k tule te ! ä e t h e l a r u e s o s i or Nu