Nuorisoseurat 3/2019 by Suomen Nuorisoseurat

2019 • 3

Suomen merkittävin kulttuurisen lapsi- ja nuorisotyön toimija

#nskiitos

s. 4–5

Uutta intoa Toholammin Alakylällä

s. 10

Haiharan nukketeatteri 50 vuotta

s. 17

Sisällysluettelo 2

Alakerta: Pidetään kiinni hyvän kierteestä

Onnea – Haiharan nukketeatteri 50 vuotta!

Pääkirjoitus: Nuorisoseuralaisen kesä

4 #nskiitos

Taitava vaikuttaja laittaa itsensä likoon ja on aidosti kiinnostunut myös muiden mielipiteistä

6 Järjestöuutisia

”Nuorisoseurat voisi olla iso kylä, joka kasvattaa”

Tavallista yritetään, mutta priimaa pukkaa! – Ritvalan Nuorisoseura 100 vuotta

Meillä on kolmen kerran kerho!

Puheenjohtajalta: Lupausten syksy

8 Elena Vuoksiola on fyysinen tarinankertoja, joka rikastuttaa kansantanssia moninaisuudella

23 Puuhanurkka

Uusi into löytyi Toholammin Alakylällä

24 Lyhyesti

”Unkarilaisen kansantanssin rytmiin on helppo samaistua”

25 Kansalaisfoorumi tiedottaa: Tervolassa tarjolla ämpärillinen teatteria

Leipää ja kulttuuria -hankkeesta sysäys työelämään ja tekemisen riemuun

26 Kolumni: Oodi avulle

Julia ihmemaassa – harrastajan polku

Uudenmaan H-kiltalaisilla retkien kesä

SottiisiMoves 2020 yhdistää Pispalan Sottiisin ja Moves-katselmuksen

Suomen Harrastajateatteriliiton syksyn 2019 tulevia koulutuksia

Kalenat kokosi 700 kansantanssijaa Lappeenrantaan kesäkuussa

27 Yhteystiedot

Teatteriverkostot kokoontuivat Jyväskylässä

28 Tapahtumakalenteri

Tanssiteatteri Tsuumi juhlahumussa

7 10

11 8 Alakerta

eikkauksen toiminnasta ja tulevaisuudesta on viime aikoina käyty tiivistä ja kriittistä keskustelua. Seuraavassa pyrin kuvaamaan, miksi suomalainen rahapelimalli on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen ja miksi se on säilyttämisen arvoinen. Veikkaus on meidän suomalaisten oma peliyhtiö. Rahapeleistä kertyvät varat ohjataan kaikkien meidän hyvinvointiin. Pelien tuotosta yli 70 % palaa takaisin yhteiskuntamme hyväksi. Avustuskohteita on tuhansia ympäri Suomea, ja kertyvää rahaa yli miljardi euroa vuodessa. Avustuksilla tarjotaan suomalaisille esimerkiksi mahdollisuuksia harrastaa, liikkua, pysyä terveenä, tuetaan vapaaehtoistoimintaa, autetaan arjen kriisitilanteissa, tuetaan erityisryhmiä, sotaveteraaneja, kulttuuria sekä tieteen tekemistä ja hevosurheilua. Nuorisotyön valtion rahoituksesta kolme neljäsosaa on Veikkauksen tuottoja, tänä vuonna 55,3 miljoonaa euroa. Tuotoilla on merkittävä rooli myös nuo-

Pidetään kiinni hyvän kierteestä risoseurapolun tukemisessa, sisältäen esimerkiksi Nuorisoseuraliikkeen valtionavustuksen ja avustukset seurantalojen korjauksiin. Uuden Veikkauksen aloittamisen vuoden 2017 jälkeen on toteutettu Suomen rahapelihistorian suurimmat vastuullisuusuudistukset. Veikkauksen asiakkailla on käytössään digitaalisessa kanavassa edistykselliset pelaamisen hallinnan välineet. Esimerkiksi kaikkien pelaajien on asetettava rajat rahansiirroilleen sekä asetettava tappiorajat nopeatempoisissa peleissä. On myös mahdollisuus estää kaikki pelaaminen itseltään toistaiseksi. Kaupoissa ja kioskeissa sijaitseviin raha-automaatteihin on tulossa samankaltaiset työkalut pakollisen tunnistautumisen myötä vuoden 2022 alusta. Rahapelaamiseen liittyvät ongelmat Suomessa ovat pysyneet samalla tasolla yli kymmenen vuoden ajan, vaikka rahapelaamiseen käytettävä rahasumma on kasvanut huomattavasti. Kotimaisesta rahapelaamisesta aiheutuvat haitat

ovat laskeneet, mutta samanaikaisesti yksinoikeusjärjestelmän ulkopuolisten sivustojen pelaaminen ja niistä aiheutuvat haitat ovat olleet kasvussa. Miljardi euroa yhteiseen hyvään ei ole itsestäänselvyys. Kilpailu kansainvälistyy ja yhä useammat suomalaiset pelaavat ulkomaisilla pelisivustoilla häviten niissä yli 300 miljoonaa euroa vuodessa. Edelleen lähes yhdeksän kymmenestä rahapeleihin kulutetusta eurosta käytetään kotimaiseen tarjontaan, mutta osuus on supistumassa. Ulkomaille hävittyjen eurojen lisäksi suomalaisten kustannettavaksi jäävät kasvavasta pelaamisesta aiheutuvat haitat. Olemme tienhaarassa. Päätös rahapelijärjestelmän tulevaisuudesta on omissa käsissämme. On erittäin vaikeaa luoda toisenlaista rahapelijärjestelmää, joka pystyisi tulouttamaan yhteiskunnalle vastaavan euromäärän ja minimoimaan pelaamisesta aiheutuvat haitat. Uskallan sanoa mallimme olevan loistava innovaatio herkällä ja inhimillisiä ongelmia aiheuttavalla toimialalla.

Veikkaus tuntee suomalaiset ja haluaa jatkossakin tarjota parhaan ja turvallisimman pelikokemuksen suomalaisille. Kansallinen tapamme järjestää rahapelit ja tukea tuotoilla hyvinvointia on ainutlaatuinen hyvän kierre, josta kannattaa pitää kiinni.

Olli Joensuu Kirjoittaja on Veikkaus Oy:n sidosryhmäpäällikkö.

Sini Padilha

Pääkirjoitus

Nuorisoseuralaisen kesä K

esä on monilla nuorisoseuroilla aktiivista toiminta-aikaa. Harrastustoiminta on pääsääntöisesti kesätauolla, mutta tapahtumat ja kesäteatterit työllistävät nuorisoseuralaisia eri puolilla Suomea. Olen pitkin kesää seurannut mediaseurantamme osumia nuorisoseuratoiminnan esiintymisestä eri tiedotusvälineissä. Osumissa nousevat esiin juuri kymmenet kesäteatterit, nuorisoseurojen omat kesätapahtumat sekä nuorisoseurantalot lukemattomien omien ja muiden tahojen järjestämien tapahtumien paikkoina. Mediaseurannan kautta välittyy nuorisoseurojen markkinointitiimien ponnistukset omien tilaisuuksien esiin nostamiseksi ja markkinoimiseksi. Painettujen lehtien kautta välittyy usein se, mikä näkyy tapahtumien yleisöllekin eli itse esitys ja ohjelma sekä yleisömäärät, jotka tuntuvat kiinnostavan printtimediaa erityisesti. Sosiaalisen median osumien kautta välittyy hieman monipuolisempi kuva nuorisoseuratoiminnasta. Sieltä välittyy paitsi esitysten ja tapahtumien tekijöiden myös yleisön tunnelmat ja kokemukset. Me nuorisoseuralaiset tiedämme, mitä kaikkea vaatii, että yleisö ja osallistujat saavat kokemuksensa ja elämyksensä. Ulospäin näkyvän, varsinaisen esityksen ja ohjelman, lisäksi taustalla tapahtuu ennen tilaisuutta,

JULKAISIJA PÄÄTOIMITTAJA TOIMITUSSIHTEERI TOIMITUSKUNTA TAITTO YHTEYSTIEDOT PAINOPAIKKA

tilaisuuden aikana ja sen jälkeen suunnaton määrä eri ihmisten työtä ja muuta panostusta. Kesäteatterin roolittaminen, harjoitteleminen, puvuston ja muun rekvisiitan hankkiminen sekä markkinoiminen vaatii aktiiveilta toimia pitkin vuotta. Samoin kesätapahtumien ohjelman suunnittelu, lupien hakeminen ja kaikki muu valmistelu tarvitsee tekijänsä. Myös tapahtumapaikat, usein kesäteatterit ja nuorisoseurantalot, vaativat kunnossapitoa, korjausta ja lisärakentamista. Tilaisuuksien aikana vapaaehtoiset huolehtivat pysäköinnin ohjauksesta, lipunmyynnistä ja ravitsemuspalveluista. Tapahtumien jälkeen on vuoro siivouksen, tiskaamisen ja puvustuksen sekä muun rekvisiitan huollon ja toivottavasti runsaan lippu- ja puhvettikassan laskemisen ja tallettamisen. Tuhansien ja tuhansien nuorisoseuralaisten kesä siis kuluu mielekkään ja kehittävän harrastamisen ja yhdessäolon merkeissä hyvässä seurassa varmistamalla sadoille tuhansille tilaisuuksiin osallistujille hienoja, puhuttelevia, hauskoja, sivistäviä ja koskettavia elämyksiä Suomen suvessa.

Suomen Nuorisoseurat ry Hannu Ala-Sankola Pia Matilainen Nazia Asif, Riina Kylmälahti, Henna Liiri, Riia Niemelä, Minna Pasi, Joonas Pokkinen, Maarit Saarelainen, Pasi Saarinen Joni Sivonen Vernissakatu 8 A, 01300 Vantaa I-print ISSN 2341-6246 (painettu)

Hannu Ala-Sankola vs. pääsihteeri Suomen Nuorisoseurat

AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSEN. NRO 4/2019 ILMESTYY 19.12.2019 LEHDEN 4/2019 AINEISTO OSOITTEESEEN PIA.MATILAINEN@NUORISOSEURAT.FI 22.11.2019 MENNESSÄ.

4041 0895 Painotuote

KANNEN KUVA ERKKI WRANGÉN

#nskiitos TEKSTI Henna Liiri

Olemme tämän vuoden ajan haastaneet nuorisoseuralaisia ympäri Suomea pohtimaan omaa nuorisoseurapolkuaan ja sitä, ketkä ovat olleet merkittäviä henkilöitä tuolla polulla. #nskiitos – kampanjassa nuorisoseuralaiset ovat kiittäneet monia, jotka ovat saattaneet nuorisoseurapolulle, tukeneet sillä, antaneet elämyksiä tai oppeja tai kenen kanssa he ovat jakaneet jotain arvokasta matkalla. Tähän juttuun olemme poimineet muutamia #nskiitoksia, koskettavia tarinoita siitä, miten suuri vaikutus meillä jokaisella voi olla jonkun toisen elämään. #nskiitos kaikille tarinansa jakaneille!

#nskiitos leirin vetäjille ja vapaaehtoisille! Nuorisoseuroilla on pitkät perinteet leiritoiminnassa. Itse osallistuin jo lapsena leireille ja siitä oma kipinä lähti nuorena opiskelijana kysyä, pääsisinkö Etelä-Hämeen ja Uudenmaan leirille ohjaajaksi. Niinpä Hannu Nipuli otti nuoren opiskelijan harjoitteluun vuonna 1996 ja kivaa oli. Sen jälkeen on tehty yhdessä kymmeniä leirejä ja edelleen touhutaan molemmat leiriohjaajina. Tänä kesänä pidettiin jälleen perinteinen telttaleiri Sysmän Naumissa 16 ohjaajan ja 47 lapsen

kanssa. Tämän kesän #nskiitos menee tietysti Hannulle mentorina ja muille työkavereille, mutta myös meidän ihanille vapaaehtoisille aikuisille Tealle Kerkkooseen sekä Keijolle Valkealaan, mutta ihan yhtä suuri kiitos meidän aivan mahtaville supernuorille Kerkkoon ja Monnikylän Nuorisoseuroista sekä Nuorisoseura Karjalan Nuorista. Ilman nuorten riemua ja jaksamista lapsilla olisi varmasti ollut paljon tylsempi leiri.

– Pirita #nskiitos Merja! Merja on vaikuttanut minun nuorisoseurapolkuuni ihan kaikin mahdollisin tavoin. Aloitin tanssimisen 7-vuotiaana Karuselli-ryhmässä ja jatkoinkin tanssimista Merjan ryhmässä 18-vuotiaaksi asti. Sinä aikana meistä tuli läheisiä. Merja oli turvallinen aikuinen. Merja on vaikuttanut tosi paljon siihen, että halusin alkaa ohjata ja hänen ansiostaan olen kiinnostunut myös laajemmin nuorisoseuratyöstä. Arvostan Merjan loputonta jaksamista, intoa ja paloa tähän lajiin sekä lapsiin ja nuoriin. Olen tosi ylpeä Merjan tekemästä työstä, minkä ansiosta Rajan Nuoret ja Lappeenranta

#nskiitos seuramme puheenjohtajalle Raunolle ja sihteerille Ritvalle! Oma nuorisoseurapolku alkoi jo kauan, ennen kuin heidät tapasin, mutta he olivat kuitenkin ne ensimmäiset ihmiset, jotka näkivät minussa potentiaalia toimimaan valtakunnallisella tasolla, ennen kuin itse edes tiesin sinne sopivani. Rauno ja Ritva pyysivät minua edustamaan Pertunmaata Nuorisoseurafoorumissa kokoontuvaan nuorten ryhmään. Tietämättä sen tarkemmin, mistä oli kysymys, löysin itseni foorumista ja sille tielle olen jäänyt. Heti alusta asti oli luontevaa lähteä tutustumaan nuorisoseuravaikuttamiseen, kun tiesi, että tukijoukko oli kohdillaan. Opastusta ja tietoa saan aina Raunolta ja Ritvalta, kun vain kysyn.

Samalla heistä on tullut itselle sellaiset nuorisoseuravanhemmat, joiden luokse voi milloin vain piipahtaa kahville, ja joille voi soittaa aina, kun joku asia askarruttaa mieltä. Tämän lisäksi heistä on tullut ystäviä ja tärkeä osa omaa elämää. Tuntuu, että he jaksavat aina kuunnella ja innostua omista välillä hyvin järjettömistäkin ideoista, joita sitten yhdessä lähdetään kehittämään. On ihana, kun tietää, että taustalla on ihmisiä, jotka uskovat minuun ja kykyihini silloinkin, kun oma usko meinaa loppua. Kiitos Rauno ja Ritva, että jaksatte uskoa minuun.

– Sanni

on saanut paljon positiivista huomiota. Merja on tosi tiukka, mutta myös äärimmäisen lempeä, rakastava ja kuunteleva. Minulle on jäänyt jostain syystä erityisesti mieleen yksi tietty leirikeskuksessa vietetty leiri, kun kiukuttelin ja Merja rauhoitti minut ottamalla syliin. Toivottavasti kaikilla lapsilla olisi lähellä joku aikuinen, joka ottaa syliin. Yritän itse olla kaikille lapsille turvallinen aikuinen ja toivon, että me nuorisoseuroissa pyrimme kaikki siihen.

– Jenni

#nskiitos Tuija-Liisa! Tuija-Liisa, joka nykyisin on kollegani, on ollut minulle nuorisoseurakasvo jo lapsuudestani lähtien. Reissuilla Tuija huolehti meistä, kun myös minulla oli milloin mikäkin asia hukassa. Muistan, kuinka ylpeä olin saadessani lainata Tuijan kansallispukua seuran kevätkonserttiin. Tuija koulutti minut KNoppi-ohjaajaksi sekä kansantanssiohjaajaksi ja oman ohjaajauran alussa auttoi minua ohjaajamentorina. Nimenomaan Tuija, yhdessä ohjaajani kanssa, pyysi minua mukaan nuorisoseuran johtokuntaan ja varmaan näki nuoressa Hennassa jotain potentiaalia järjestön vaikuttajana. Tuija oli tuolloinkin järjestämässä niin työssään

alueen toiminnanjohtajana kuin vapaaehtoisenakin meille monta ikimuistoista elämystä, leirejä ja tapahtumia. Muistan myös, kuinka hienoa oli teininä päästä tyttöjen kanssa Oriveden kansantanssikurssille - sinnekin mentiin Tuijan kyydillä. Toivon, että Nuorisoseurojen työntekijänä ja ihmisenä ylipäätään osaisin olla edes puoliksi sellainen mentori, tsemppaaja ja mahdollistaja, jollainen Tuija paitsi minulle, myös niin monelle muulle, on ollut. Kiitos Tuija, oot ehdottomasti yksi Nuorisoseura-idoleistani!

– Henna

Kerro oma #nskiitos! »» Pysähdy hetkeksi miettimään, kenelle sinä sanoisit #nskiitos. Miten tämä henkilö on vaikuttanut sinun nuorisoseurapolkuusi? Mikä merkitys hänellä on ollut? Mitä arvostat hänen toiminnassaan? Mikä on jäänyt sinulle erityisesti mieleen? »» Mikäli mahdollista, sano tämä ääneen kyseiselle henkilölle mahdollisimman pian – tavalla tai toisella. »» Rohkeimmat voivat myös julkaista oman #nskiitos –tarinansa sosiaalisessa mediassa.

#nskiitos Henna! Kiitos, että veit lapseni tanhuharjoituksiin. Ilman sinua emme olisi saaneet näin ihanaa harrastusta. Toivottavasti sinä tanssit kansantansseja tai soitat siellä pilven päällä. Kiitos!

– Sini

»» Muista jatkossa sanoa kiitos ääneen silloin, kun on sen paikka ja aika. Sillä on suuri merkitys.

Vinkki! Käy lukemassa aihetunnisteella löytyviä tarinoita somessa.

Petri Kivinen

Konserttiliput:

Järjestöuutisia Aluetyön uudistus tekee Lounais-Suomen paikallisseuroista yhdenvertaisia Nuorisoseurat Satakunta, Häme ja Varsinais-Suomi muodostavat yhdessä Nuorisoseurat Lounais-Suomen. Kolmen nuorisoseura-alueen muodostama ”troikka” on tehnyt jo vuosia yhteistyötä mm. tapahtumien ja tiedotuksen osalta. Satakunta ja Häme muutettiin keskusseurajohtoisesta hallinnosta valtakunnallisiksi Nuorisoseurojen aluetoimistoiksi vuosina 2016 ja 2017. Molemmilla alueilla on oma toiminnanohjaaja eli ns. aluetyöntekijä. Varsinais-Suomessa ei ole ollut aluetoimistoa eikä -työntekijää. Projektikoordinaattori Elina Kaakinen oli vetämässä hanketta Lounais-Suomen alueen, mutta erityisesti Varsinais-Suomen alueen, seurojen palveluiden kehittämiseksi huhtikuusta elokuuhun. Vaikka projekti kohdistui erityisesti Varsinais-Suomen alueen seuroihin, projektissa tehty kehitystyö koski tiivisti koko Lounais-Suomen aluetta. Kehitystyö on tähdännyt siihen, että jokainen nuorisoseura Lounais-Suomen alueella voisi saada yhtäläi-

set palvelut järjestöltä. Lounais-Suomen kehittämistoiminta antaa uudenlaista mallia lähipalvelujen tuottamisesta alueiden välisen yhteistyön ja verkostojen kautta. Nuorisoseurojen organisaatiouudistuksesta 2013 lähtien paikallisten nuorisoseurojen tukea ja palvelua on jatkuvasti kehitetty verkostomaiseen suuntaan. Verkostomaisuus tarkoittaa, että koko järjestö työntekijöineen palvelee paikallisyhdistystä. Verkostomainen palvelumalli mahdollistaa, että paikallisyhdistys saa parasta mahdollista palvelua liiton asiantuntevalta työntekijältä riippumatta siitä, onko paikallisyhdistyksen ja työtekijän fyysinen välimatka viisi tai viisisataa kilometriä. Hankkeen suurimmiksi onnistumisiksi voidaan nimetä Varsinais-Suomen alueen nuorisoseurapalveluiden nostaminen valtakunnalliselle tasolle sekä alueen toiminnan kartoitus, joka toteutettiin haastattelemalla paikallisseurojen edustajia. Kehitystyötä koko Lounais-Suomen alueella seurojen palvelun edistämiseksi jatketaan hankkeen päättymisen jälkeen Henna Liirin johdolla.

Merkkien saajat 16.5.–31.8.2019 KULTAINEN TUNNUSTUSMERKKI Hockman Pekka

Koirakiven Nuorisoseura

Rautiainen Aarne

Rasivaaran Nuorisoseura

Virén Kirsti

Pihlajalahden Nuorisoseura

HOPEINEN ANSIOMERKKI LEHVILLÄ Kukkohovi Juha H.

Kylmälänkylän Nuorisoseura

Musikka Tarja

Rasivaaran Nuorisoseura

Sjöblom Mika

Pyhämaan Nuorisoseura Kajastus

HOPEINEN ANSIOMERKKI Kyyhkynen Janne

Koirakiven Nuorisoseura

Lehtimäki Ari

Koirakiven Nuorisoseura

HOPEINEN TUNNUSTUSMERKKI Konga Jukka

Koirakiven Nuorisoseura

Pohjois-Karjalassa toiminnanohjaajan sijaisena Sirja Tanskanen

Lamminsalo Mauri

Rasivaaran Nuorisoseura

Lehtimäki Jaana

Koirakiven Nuorisoseura

Lustig Sirkka

Koirakiven Nuorisoseura

Nuorisoseurat Pohjois-Karjalan toiminnanohjaajan sijaisena toimii 1.6.– 31.12.2019 Sirja Tanskanen. Järjestökokemusta Sirjalta löytyy laajasti niin yhteisöpedagogiopintojen kuin aikaisemman työkokemuksen myötä. Nuorisoseurat on Sirjalle vielä uusi tuttavuus ja hän odottaakin järjestöön tu-

Sallinen Seppo

Rasivaaran Nuorisoseura

tustumista innolla. Loppuvuoden aikana Sirja pääsee tutustumaan alueen nuorisoseuroihin ja nuorisoseuralaisiin muun muassa soittokierroksella, alueellisilla nuorisoseurapäivillä, Luova lava -toiminnassa sekä ohjaajakoulutuksissa.

Elle Syväjärvi hoitaa syksyn ajan toiminnanjohtajan tehtävää Lapissa Paula Kähkösen siirryttyä uusiin tehtäviin on aiemminkin Lapin aluetoimistossa sijaisena toiminut Elle Syväjärvi palannut Nuorisoeurojen palvelukseen ja toimii nyt alueen toiminnanjohtajan tehtävässä.

Valtuusto kokoontuu marraskuussa Tampereella Suomen Nuorisoseurojen valtuusto kokoontuu 23.– 24.11.2019 syyskokoukseen Tampereen Scandic Koskipuistoon (Koskikatu 5). Kokouksessa valitaan hallituksen jäsenet ja varajäsen erovuoroisten tilalle sekä vahvistetaan liiton ja sen aluetoimistojen toimintasuunnitelmat ja talousarviot vuodelle 2020 sekä määrätään liiton keräämän jäsenmaksun määrä seuraavalle vuodelle. Valtuuston yhteydessä lauantaina sparraamme myös Luova lava -toiminnan järjestäjiä ja avaamme erilaisia mahdollisuuksia toteuttaa Luova lava -toimintaa omalla alueella tai nuorisoseurassa. Valtuuston kokous alkaa lauantaina klo 11.00 lounaalla ja päättyy sunnuntaina klo 14.00 kahviin. Lauantaina ohjelmassa on ensin valtuustoseminaari ja itse kokous aloitetaan iltapäivällä. Luvassa on myös mukavaa iltaohjelmaa hyvässä seurassa – nuorisoseurassa!

Valtuuston kokousmateriaalit ja ilmoittautuminen löytyvät kotisivuiltamme osoitteesta www.nuorisoseurat.fi/syysvaltuusto.

Tee esitys uudeksi hallituksen jäseneksi ja muut valinnat Esityksiä hallituksen jäseniksi ja varajäseniksi voivat tehdä kaikki jäsenyhdistykset. Esitykset tehdään syysvaltuuston sivulta löytyvällä lomakkeella. Sivulta löydät tiedon erovuoroisista jäsenistä sekä vaalivaliokunnan kokoonpanon. Valtuuston kokous valitsee myös edustajat Suomen Nuoriso-opiston kannatusyhdistyksen kokouksiin liitolle sekä niiltä alueilta, joilla ei ole keskusseuraa. Näistäkin kunkin alueen seurojen tulee tehdä esitykset samalla lomakkeella.

KUPARINEN ANSIOMERKKI LEHVILLÄ Järvinen Leila

Koirakiven Nuorisoseura

Konga Jukka

Koirakiven Nuorisoseura

Konga Minna-Mari

Koirakiven Nuorisoseura

Raekorpi Ida

Koirakiven Nuorisoseura

Tillman Erkki

Kylmälänkylän Nuorisoseura

KUPARINEN ANSIOMERKKI Kukkohovi Eija

Kylmälänkylän Nuorisoseura

KUPARINEN TUNNUSTUSMERKKI LEHVILLÄ Konga Raija

Koirakiven Nuorisoseura

Kuhanen Kimmo

Koirakiven Nuorisoseura

Relander Sinikka

Koirakiven Nuorisoseura

Sallinen Tommi

Rasivaaran Nuorisoseura

KUPARINEN TUNNUSTUSMERKKI Honkanen Henri

Koirakiven Nuorisoseura

Kuhanen Maija

Koirakiven Nuorisoseura

Lappalainen Oiva

Rasivaaran Nuorisoseura

Lyömiö Noora

Koirakiven Nuorisoseura

H-ARVO Haapasalo Raili

Kylmälänkylän Nuorisoseura

Leppä Airi

Koirakiven Nuorisoseura

Leppä Lahja

Koirakiven Nuorisoseura

Miettinen Markus

Kylmälänkylän Nuorisoseura

Vainio-Puiras Marita Ylistaron Tapanin Nuorisoseura

Nuorisoseurat palkitsee vuosittain Vuoden nuorisoseuran, nuorisoseuralaisen, ohjaajan, Hermannin, tanssiteon ja teatteriteon. Verkkolomakkeet ehdotuksia varten löytyvät osoitteesta www.nuorisoseurat.fi/tunnustukset2019. Nyt on aika kissan nostaa omaa häntäänsä tai voit myös ilmiantaa tuntemasi loistavan tyypin tai nostaa esille kokemasi elämyksen!

Puheenjohtajalta

Lupausten syksy

un tätä tekstiä kirjoitan, ovat koulut juuri alkaneet, aamuihin on tullut sellainen syksyn tuntu ja elokuu lähestyy puolta väliä. Tähän aikaan vuodesta monet miettivät syksylle uusia harrastuksia ja useissa perheissä pohditaan, mitä harrastuksia lapsille tänä vuonna tarjottaisiin. Nuorisoseurajärjestö on yksi merkittävä harrastusten tarjoaja, ja toivottavasti yhä useammat henkilöt ja perheet huomaavat rakkaan järjestömme ainutlaatuisuuden, upeat arvot ja laadukkaan toiminnan. Järjestöstä tekee ainutlaatuisen strategiamme olla kaikille avoin kohtaamispaikka, missä tuetaan yksilöiden ja ryhmien kehitystä heidän omista tarpeistaan lähtien. Nuorisoseurakokouksessa viime syksynä teimme kolme lupausta, johon päätimme sitoutua. Tässä tämän syksyn ensimmäisessä Nuorisoseurat-lehdessä on teemana toinen meidän kolmesta upeasta lupauksestamme: ”Tuemme nuorisoseurapolulla”.

Lupaus mahdollistaa jokaiselle jäsenelle, ryhmälle sekä seuralle turvallisen ympäristön kasvaa, löytää se oma polku, mitä pitkin kulkea ja saavuttaa itselle tärkeitä tavoitteita. Se on samalla myös lupaus, että kenenkään ei tarvitse kulkea jonkun toisen valmistamaa polkua, vaan jokainen voi tehdä omasta nuorisoseurapolustaan oman näköisensä eikä kenenkään tarvitse kulkea yksin, vaan tukea ja apua löytyy. Tämä lupaus sai minut miettimään omaa nuorisoseurapolkuani ja saamaani tukea ja opastusta sen varrella. Aluksi se tuki oli turvallista harrastustoimintaa, missä opin uusia asioita, pääsin matkustelemaan tapahtumiin, opettelemaan itsenäistymistä turvallisten aikuisten tukemana. Harrastuksen edetessä tuli vastaan myös erilaiset oheistoiminnat. Toiminnalle kerättiin varoja erilaisissa talkoissa ja niissä pääsin kokeilemaan työtä, jos jonkinlaista taas kokeneempien opastuksessa ja ohjauksessa. Sieltä on peräisin vah-

vasti ennakkoluuloton asenne ja rohkeus hypätä erilaisiin tehtäviin, jos niitä muutkin osaa niin voin minäkin oppia. Jossain vaiheessa osaksi nuorisoseurapolkua tuli myös varsinainen järjestötoiminta, jolloin tuli oppia järjestövaikuttamisesta, kokouskäytännöistä, hakemusten tekemisistä ja muista hallinnollisista tehtävistä. Kaikki saamani tuki on kasvattanut minusta itseeni luottavan, rohkean aikuisen ja aktiivisen kansalaisen. Nyt haluan antaa oman panokseni, että mahdollisimman monella olisi mahdollista kokea tämä järjestön tuki ja turvallinen ilmapiiri tavoitella omia mielenkiinnon kohteitaan. Onkin syytä muistaa, että voidaksemme täyttää tämän lupauksen järjestötasolla, tarkoittaa se, että jokaisen meistä pitää ottaa lupaus omaksemme ja toimia itse tuen antajana ja mahdollistajana. Antaa oma tukemme nuorisoseuraystävillemme, yhteisöille ja kanssakulkijoil-

le. Lupaus lähtee meistä jokaisesta. Sinusta ja minusta.

Petra Mäkeläinen Kirjoittaja on Suomen Nuorisoseurojen valtuuston varapuheenjohtaja

Elena Vuoksiola on fyysinen tarinankertoja, joka rikastuttaa kansantanssia moninaisuudella Teksti Joonas Pokkinen kuvat Joonas Pokkinen ja Elena Vuoksiolan kotialbumi

Nuorisoseurapolulta on Elenalle tarttunut tunnemuistoja runsaasti. Virroilla Minit-ryhmä harjoitteli kaupungintalon yhteydessä olevassa nuorisotilassa: tilaan on tallentunut kosolti muistoja, ja samanlaisia turvallisia muistoja Elena haluaa nyt olla luomassa nuorisoseurapolulla oleville.

”Muistan edelleen, miltä tuntui avata Virtain kaupungintalon nuorisotilan ovi. Muistiin on tallentunut vahvoja tunteita, ilon ja läsnäolon hetkiä, jotka kulkevat mukana”, Elena Vuoksiola kertoo nuorisoseurapolun ensimmäisistä vuosista. Ilo, läsnäolo ja turvallisuus ovat sanoja, joita Vuoksiola käyttää taajaan kuvatessaan sattumia ja muistoja nuorisoseurapolultaan. Lapsuuden ja nuoruuden harrastusympäristönä Virtain nuorisoseuran Minit oli turvallinen paikka tulla nähdyksi. Nyt tanssinopettajana, koreografina ja taitelijana hän on vahvalla visiolla luomassa samoja tunteita, muistoja ja mahdollisuuksia muille. Ei pelkästään uusille sukupolville, vaan laajasti tanssinharrastajille. Elena Vuoksiola uskoo vahvasti nimittäin ylisukupolvisuuteen ja uuden oppimiseen. Tämä ajatus on tullut tanssiväen nähtäville vahvasti Owla-teoksissa, joiden molempien käsikirjoitus ja ohjaus on Vuoksiolan. ”Opettajana ja koreografina työskentelen ryhmä- ja tanssijalähtöisesti, jolloin valintoja ohjaavat tanssijoiden tavoitteet ja vahvuudet”, Vuoksiola kuvailee työotettaan ryhmien kanssa. Oululaisten suurponnistuksissa, Owla-teoksissa (ensi-illat 2014 ja 2018), ryhmällä riitti kokoa. Lavalla nähtiin 90 sitoutunutta harrastajaa yhdessä ammattilaisten kanssa. Ja ylisukupolvisuutta todella oli: ikähaitari esiintyjissä oli alakouluikäisestä yli 70-vuotiaaseen.

vaksi taiteilijaksi ei kuitenkaan ole – ainakaan Elenalle itselleen – aina ollut itsestäänselvyys. Virroilta alkanut tanssiharrastus kantoi kuitenkin Oulun ammattikorkeakouluun opettajaopintoihin. Vuonna 2013 tanssinopettajaksi valmistunut Vuoksiola ei tullut valituksi ensimmäisellä hakukerralla – mutta jo saman syksyn täydennyshaku toi opiskelupaikan. ”Jos joku miettii, että uskaltaako hakea tanssinopettajakoulutukseen, hae ihmeessä. Mitä hakijalla on menetettävää? Ammattikorkea on koulu – sinne ei mennä valmiina hakemaan papereita ja tutkintonimikettä. Hakijan tanssilliset ja pedagogiset valmiudet luovat kasvualustan, potentiaalin, jonka päälle osaaminen rakentuu”, Vuoksiola kuvailee viisi vuotta valmistumisensa jälkeen. Vuoksiolan potentiaali suuntautui vahvasti tarinankerrontaan, jossa yhdistyvät tanssi, teatteri ja tekstit. Vuoksiolan suhde kansantanssiin on kui-

tenkin selkeä ja arvostus alan tekijöitä kohtaan suurta. Teoksissa on kansantanssi tunnistettavissa ja vuoroja nousee välillä esille myös Tanhuvakasta, joka on teos täynnä muistiinmerkittyjä kansantansseja eri puolilta Suomea. ”Käsittelen esittävää kansantanssia teatterin ja kirjallisen polun kautta. Toivon kuitenkin, että mahdollisimman moni muu tanssin ammattilainen vie kansantanssia omaan suuntaansa. Kansantanssi ei muodostu siitä, mitä yksilöt tekevät, vaan on kaikkien alan tekijöiden summa.” Vuoksiolamainen kansantanssi määrittyykin hienosti puuvertauksen kautta. Runko on kunnossa, ja yhteys perustaan on selkeä ja vankka. Vahva runko mahdollistaa tanssin tekemisen lehvästössä – omalla oksallaan, muun puun tekemistä seuraten. Oululaisesta yhteisöstä on noussut kaksi Owla-teosta. Owla näyttäytyy käsikirjoittajalleen omana maailmana

”Mikään tarina ei ole kerrottu loppuun” Elena Vuoksiola on tarinankertoja. Kirjallisuuden ja draamakasvatuksen opinnot yliopistossa näkyvät Elenan nuorisoseurapolulla nyt vahvasti. Tie tanssin ja teatterin keinoin tarinoita kerto-

Virtain Nuorisoseuran Minit oli Elena Vuoksiolalle turvallinen kasvuympäristö kohti tanssijuutta ja taiteilijuutta. Kuva Puolan matkalta, Vuoksiola takana keskellä.

ja välillä mielessä pyörii, mitä päähenkilöille kuuluu. Onko Owlalle jatkoa siis luvassa? ”Mitään tarinaa ei koskaan ole kerrottu loppuun”, Vuoksiola kertoo hymyillen.

Lempeästi jämäkkä ohjaaja Vuoksiola työskentelee tiiviisti Pähiät-kansantanssiryhmän kanssa. Ryhmän jäsenet ovat jo aiemmin kansantanssia harrastaneita ja he ovat nyt puolitoista vuotta olleet yhteisellä kansantanssin tutkimusretkellä. Viime keväänä Tanssimylly-katselmuksessa Pähiät toi lavalle Laulu onnesta -teoksen, jonka Vuoksiola oli koreografioinut ja ohjannut. Teos syntyi yhdessä ryhmän kanssa eikä teema ollut vielä alkuvaiheessa tarkentunut. ”Ryhmä toivoi, että teemme tanssiteoksen, jossa ei olekaan onnellinen loppu. Konkreettinen teema tarkentui vasta prosessin aikana”, Vuoksiola kertoo teoksen lähtökohdista. Pähiät on Elena Vuoksiolalle selkeästi tärkeä ryhmä luoda turvallisessa ympäristössä ryhmän kanssa uutta. Työskentely ryhmän kanssa on tiivistä, ja ryhmäläiset ovat kuvailleet Elenaa ohjaajana lempeästi jämäkäksi. Lempeä jämäkkyys vaikuttaa olevan perintöä Minien ohjaajalta Kirsti Yläjärveltä. Yläjärvi kerää Vuoksiolalta vuolaita kehuja tanssijanalkujen ohjaajana. ”Kirstin tunnit oli suunniteltu, ja tunneilla oli selkeä suunta. Niissä keskityttiin tekemiseen. Ilmapiiri oli myönteinen ja kaikkia kunnioittava. Ryhmässä oli mahdollista kokea ensimmäiset kokemukset ilmaisusta kansanperinteen keskellä”, Vuoksiola kertaa Minien ilmapiiriä. Vuoksiolan innostuneen puheen myötä pääsee kiinni tunteeseen, joita kehollinen ilmaisu on aikaansaanut.

Mineissä Vuoksiola paitsi tanssi, myös ohjasi – ryhmä jatkoi vielä jonkun aikaa jäsenten hajaannuttua opiskelemaan eri puolille Suomea. Opiskelemaan Vuoksiolakin Virroilta suuntasi – lukion jälkeen Etelä-Pohjanmaan opiston tanssi- ja teatteritaiteen linjan kautta Oulun ammattikorkeakouluun. Oman tanssijuuden kehityttyä ja monipuolistuttua Ilmajoella löytyi myös rohkeus hakea tanssinopettajakoulutukseen. Ammattikorkeakoulussa rohkeus itseensä luottamiseen kasvoi. ”Oulussa opettajat kannustivat olemaan omasta taustastaan ylpeitä. Koulussa kerättiin eväitä tehdä taiteellista työtä. Vaikka kaikilla ei ole samat lähtökohdat, kokeilemalla ja yrittämällä löytää omaa polkua tukevia tekijöitä. Kansantanssiala koostuu erilaisista yhteisöistä, joissa on mahdollisuus kokeilla”, Vuoksiola päättää. Jutussa mainittu Oulunsuun Nuorisoseuran Pähiät-ryhmä Tanssimaniassa Tampereella perjantaina 27.9. Tanssimaniassa on myös koulutuksia tanssin ja teatterin tekijälle ilmeisen reitin ulko- ja sisäpuolelta.

Elena Vuoksiola »» oululaistunut virtolainen »» nuorisoseurapolku alkanut Virtain Nuorisoseuran Minit-ryhmästä kolmevuotiaana »» tanssinopettaja (amk), filosofian maisteri Kokoillan teokset »» Oulussa Owla – tanssiseikkailu (2014), Owla ja kadonnut walkia (2018) »» Turun Kiikureille Jako yhteen (2012), Rinkeli (2017) »» Virtain Mineille Häjyttäret (2008)

Elena Vuoksiolan kolme vinkkiä ohjaajille

Luota itseesi ja persoonalliseen tapaasi toimia. Pidä silmät ja korvat auki ja ota vaikutteita oman persoonallisen suodattimen läpi.

Pidä kiinni omasta persoonasta ja tavoistasi toimia, mutta kouluttaudu myös ilmeisen reitin ulkopuolelta.

Altista itsesi vaikutuksille. Kerää selkäreppuusi monipuolisia työkaluja.

Uusi into löytyi Toholammin Alakylällä Teksti Helena Koivusalo

Alakylän Nuorisoseura Toholammilla on aktivoitunut vuosikymmenten jälkeen – tavoitteena on talon kunnostus.

aksi vuotta sitten yhdistyslain muutosten myötä edessä häämötti Alakylän Nuorisoseuran poisto yhdistysrekisteristä. Se sai aikaan muutoksen, kun kylässä heräsi halu säilyttää talkoovoimin rakennettu seurojentalo kyläläisille. Alakylän Nuorisoseura järjestäytyi uudelleen 2017. Alakylän Nuorisoseura perustettiin Keski-Pohjanmaan Toholammille vuonna 1918. Nykyisessä toimitalossa vietettiin tupaantuliaisia vuonna 1954. 1980-luvulla seurojentalo peruskorjattiin täysin – sitten nuorisoseuran toiminta hiljalleen hiipui. Rakennus oli ja on kuitenkin yhteisomistuksessa Alakylän Maa- ja kotitalousseuran kanssa. Onneksi, sillä viimeiset vuosikymmenet se huolehti talon välttämättömistä ylläpitotoimista.

Kahteen vuoteen on mahtunut paljon Toiminta käynnistyi monipuolisesti, sillä talkoiden ja kunnostussuunnitelmien ohella seura on ehtinyt järjestää myös useampia tapahtumia. Aluksi keskityttiin pitkälti talon siivoukseen ja jo ensimmäisen aktiivisen vuoden aikana talolla järjestettiin konsertti-ilta. Kylän vahva talkoohenki nousi esiin myös tänä vuonna, kun tontilla tehtiin ahkerasti risusavottaa ja kaadettiin puita. Keväällä seura järjesti vuosien tauon jälkeen perinteisen äitienpäiväjuhlan, mikä veti talon täyteen kyläläisiä. Juhlan yhteydessä muisteltiin seuran historiaa keskustelupaneelissa ja myös kylän 100-vuotias soittokuntaperinne sai uutta pontta, kun

seuran aktiivi Mika Jämsä keräsi juhlaan kokoon Alakylän orkesterin. ”On ollut mukava nähdä, miten tapahtumien myötä talo on herännyt kokoontumispaikkana eloon ja sosiaalisuus kyläläisten keskuudesta on löytynyt uudelleen”, Jämsä toteaa.

Tavoitteena talon kunnostus Toiminnan pääpaino tänä vuonna on ollut jäsenhankinnassa. Yksi vuoden suurimmista tavoitteista on korjausavustuksen haku seurantalon kunnostamiseen. ”Toiveenamme on saattaa talo sellaiseen kuntoon, että voidaan järjestää monipuolisia tapahtumia. Tapahtumat puolestaan luovat perinteitä ja sitä kautta elävyyttä kylälle”, sanoo seuran puheenjohtaja Marko Järvenoja. Syksyn aikana luvassa on myös tanssit sekä alueellinen bändi-ilta maakunnan nuorille. ”Tarkoituksena on koota saman katon alle alueen nuorten rock-bändejä”, kertoo tapahtumaa suunnitteleva Jämsä. Mukana bändi-illan toteutuksessa on myös Kaustisen musiikkilukio. Talon korjauksen ja tapahtumien järjestämisen ohella nuorisoseura on ehtinyt ottaa ensiaskelia myös hanketoiminnan parissa. Kylässä on käynnissä parhaillaan Jämsänkallion ulkoilureittihanke, jota Nuorisoseura on aktiivisesti ajamassa eteenpäin. Ulkoilureitti toteutetaan osana suurempaa maakunnallista Reittien ja Matkailupalvelujen Keski-Pohjanmaa -hanketta.

Alba Regia Dance Ensemble Hollo ja Martta -festivaaleille:

hdeksänpäiväinen Hollo ja Martta -festivaali 2019 saa vieraakseen Alba Regia Dance Ensemblen Unkarista. Székesfehérvárista kotoisin oleva ryhmä tulkitsee perinteisestä unkarilaista kansantanssia uusin koreografioin. ”Unkarilainen kansantanssi on aina vauhdikasta ja fyysisesti vaativaa. Se huokuu iloa ja rytmiä, joka kutsuu aina yleisönsä mukaan”, festivaalipäällikkö Aimo Hentinen kertoo.

Unkarilaisen kansantanssin rytmiin on Hentisen mukaan helppo samaistua. ”Nopeatempoiset hypyt ja pyörähdykset ovat tunnusomaisia unkarilaisissa kansantansseissa. Pustan raikkaat ja tummat sävelet ovat merkittävässä osassa unkarilaisten koreografiaa. Pustan kuumia ja kylmiä tunteita tulkitaan tämän ryhmän kansantansseissa.

Seurojentalon salissa on ehditty järjestää jo useampi tapahtuma. Viikoittain siellä harjoittelee kylän nuorten oma bändi. Kuva: Helena Koivusalo

Alakylän soittokunta koottiin uudelleen kevään äitienpäivän juhlaan. Kuva: Anneli Järvenoja

en ilta

r tialain is-udmu

”Unkarilaisen kansantanssin rytmiin on helppo samaistua” Y

Alakylän seurojentalon edellinen peruskorjaus on tehty 80-luvulla. Kuva: Helena Koivusalo

Unkarila

019 klo 18 Ke 30.10.2 Kukko oseurantalo is r o u N n ola Hollola e 124, Holl ti n e e r e p Vanha Tam

Miehillä on merkittävä rooli unkarilaisen kansantanssin virtuoositeetissä. Unkarilainen tanssi sisältää paljon käsirytmityksiä, jotka osuvat reiteen sekä pohkeeseen. Mustantummat saappaat tekevät tanssista vielä äänimaailmaan rytmisemmän.” Edellisen kerran unkarilaiset Alba Regia Dance Ensemblen kansantanssijat vierailivat Hollo ja Martta -festivaaleilla vuonna 2013.

www.hollojamartta.fi

Leipää ja kulttuuria -hankkeesta sysäys työelämään ja tekemisen riemuun Teksti ja kuva Riikka Järvinen

Teija Lindholm on Keski-Suomen toimiston avulias ilopilleri. Hän on tullut toimistotassistentin työhön Leipää ja kulttuuria -hankkeen kautta.

uorisoseurat tuli tutuksi työllisyyspalvelujen kautta Teija Lindholmin etsiessä työkokeilupaikkaa, jossa voisi suorittaa merkonomin ammattitutkinnon. Aiemmat työkokeilupaikat eivät olleet tuoneet riittävästi haastetta ja toimistotyömahdollisuudet kiinnostivat. ”Olin tilanteessa, jossa etsin suuntaa ja tarvitsin sekä työkokemusta että itseluottamusta työelämässä”, Lindholm kertoo. Nuorisoseuroilla asiat etenivät nopeasti. Haastattelu toimistoassistentin paikkaa varten Keski-Suomen aluetoimistolla oli jännittävä, mutta Lindholmilla oli kovasti intoa tulla töihin. Jo haastattelusta välittyi työpaikan rento ja välitön ilmapiiri. Työkokeilu toimistoassistenttina alkoi tammikuussa 2018, ja Lindholm on ollut nuorisoseuroilla siitä saakka tekemässä merkonomin opintoja oppisopimusmuodossa.

Työskentelykulttuuri on rento, mutta innostunut. Tekemisen riemu näkyy, ja ihmisillä työ on todella lähellä sydäntä. Vaihtuvia työtehtäviä on paljon ja se sopii Lindholmille hyvin. Parasta työssä onkin monipuolisuus. Haasteita on riittävästi ja uusia asioita pääsee kokeilemaan usein. ”Toisaalta tämä työ on myös opettanut sitä, että hommia voi tehdä rennosti, kunhan ne tehdään huolella loppuun saakka. Työnteko ei tarkoita sitä, että koko ajan pitää paahtaa sata lasis-

sa, vaan on myös aikaa paneutua ja keskittyä kunnolla työtehtäviin”, Lindholm pohtii.

Nuorisoseurat on tarjonnut annoksen itseluottamusta ja työkokemusta Nuorisoseuroilla työskentely on antanut paljon itseluottamusta päästä työnhakuun ja sitä kautta työelämään kiinni. Oppisopimusopiskelu on Lindholmille hyvä tapa opiskella tutkinto työn ja tekemisen kautta.

Nuorisoseurat työpaikkana – ihmisläheistä työtä ja vaihtuvia tilanteita Lindholmin työtehtäviin kuuluu muun muassa laskutus, kotisivujen päivitys, tapahtumatiedotteiden koonti, paikallisseurojen toimintatietojen kerääminen, isännänviirien myynti, tapahtumatyöt ja muut toimiston juoksevat asiat. Myös asiakaspalvelutyöskentely on ollut monipuolista. ”Töihin on helppo tulla ja haikea lähteä. Tämä on pisin työsuhteeni tähän saakka. Alussa oli vähän osaamaton fiilis, koska nuorisoseurat ei ollut aiemmin tuttu minulle. Pääsin kuitenkin nopeasti kiinni siihen, miten asioita tehdään.” Mikä sitten on auttanut pysymään nuorisoseroilla töissä? Ainakin tasa-arvoinen ilmapiiri: turhaa hierarkiaa ja kuppikuntia ei ole. Nuorisoseuroilla ei myöskään tarvitse olla seppä syntyessään, vaan on tilaa opetella tehdessä. Epämukavuusalueelle joutuu menemään usein, mutta se tuo oppimisen kokemuksia.

Hyödyllisiä ovat myös uudet verkostot. Päivittäisissä kontakteissa muihin ihmisiin tutustuu myös itseen ja omiin kykyihin paremmin. Työyhteisössä toimiminen auttaa pohtimaan ja selkeyttämään itselle millainen itse on ja mitä haluaa tehdä. Lindholm on myös oppinut tunnistamaan ja arvostamaan enemmän omaa osaamista sekä ottamaan vastaan rakentavaa palautetta. Onnistumisen tunteita on tullut paljon työn kautta, mikä on parantanut itseluottamusta. Työ auttaa rutiinien ylläpidossa myös vapaa-ajalla. ”Itseluottamus ja itsearvostuksen nouseminen on ollut ehdottomasti isoin ja tärkein asia”, Lindholm toteaa. Kysyttäessä mikä hedelmä nuorisoseurat olisi, Lindholmin vastaus on banaani. ”Se on nuorisoseurojen arvojen mukainen. Juuri kukaan ei ole sille allerginen. Se sopii kaikkeen, harvemmin sitä kukaan vihaa, vaikka ei aina rakastaisikaan. Maku on pehmeä, kuten arvot nuorisoseuratoiminnassakin.”

Tulevaisuudessa siintää valmistuminen ja halu opiskella lisää Tällä hetkellä Lindholmin sopimus nuorisoseuroille on syyskuulle saakka voimassa. Sen jälkeen merkonomiopinnot jatkuvat jossain muodossa, mutta ei vielä tietoa miten. Valmistumisen jälkeen Lindholmilla on kiinnostusta opiskella toimistopalvelujen lisäksi kirjanpitoa, palkanlaskentaa, kieliä ja kädentaitoja. Suuntia työelämässä on siis löytynyt. Lindholmin unelmien työpaikka sisältäisi monipuolisia työtehtäviä, paljon kontakteja ihmisiin, ajoittain rutiininomaisuutta, mutta myös niiden rikkomista. ”Ilmapiiri olisi sellainen, ettei asioita oteta liian vakavasti, mutta tehtävät tehdään ajallaan. Kaikkien mielipiteet olisivat tervetulleita ja tasa-arvoisia. ” Lindholm kiteyttää. Teija Lindholm on päässyt nuorisoseurojen avulla kiinni merkonomiopintoihin ja työelämään.

Julia Ihmemaassa Harrastajan polku Teksti Oliver Virolainen Kuvat Hanna Hämäläinen

Päätyminen ujosta futaritytöstä Jyväskylän Teatteriyhdistys Kulissin päärooliin Liisa Ihmemaassa -näytelmässä ei tapahdu hetkessä. Keskustelimme 15-vuotiaan Liisan näyttelijän Julia Anttosen kanssa teatteriharrastuksen polusta. ”Mä oon aina rakastanut teatteria ja esiintymistä ja olla kaiken keskipisteenä”, Julia Anttonen kertoo naureskellen. 10-vuotiaana Julia osallistui uudelle Luova Lava -leirille. Leirien tarkoituksena on opettaa lapsille erilaisia esittävän taiteen lajeja, joita he voivat hyödyntää luomissaan esityksissä. ”Siellä oli todella hauskaa”, Julia muistelee. Esitykseen Julia ei kuitenkaan osallistunut ”Mä olin tosi ujo pienenä, että en uskaltanut esiintyä”, Julia kertoo. Esiintymisjännitys ei lannistanut Julian harrastusintoa. Leirin jälkeen Julia harrasti taidetta ja tanssia. Hän osallistui myös koulunäytelmiin. Vuosien aikana Julia innostui Kulississa näyttelemisestä. ”Mä kävin kattomassa niitä näytelmiä pienenä. Viime vuonna oli Tähkäpää ja päätin hakea sinne”. Hän kuitenkin myöhästyi ilmoittautumisesta ja haki vasta seuraavaksi vuodeksi. Kulissiin liityttyään Julia valittiin Liisan rooliin. ”Mulle oli tosi iso juttu, että sain tehdä Liisan.”

Kulissilla näytteleminen vaati suurempaa sitoutumista kuin ennen. ”Oli kivaa, kun joka viikko pääs treenaamaan Liisa Ihmemaahan, mut oli se vähän rankkaakin lopussa, kun meillä oli tosi paljon treenejä”, Julia kertoo.

Kulissi ei ole pelkkää näyttelemistä. Luova Lava -leirien tapaan näytelmään sisällytetään tanssia, laulua, musiikkia ja sirkusta. ”Mun mielestä oli ihanaa, että se oli musikaali, koska mä tykkään myös tanssia ja laulaa. Siinä pääs tekee kaik-

kea teatteria ja niillä stiltseillä oli hauskaa kävellä.” Jännitys esiintyä oli aluksi suuri. ”Varsinkin ensi-illassa mua jännitti ihan sikana”. Se kuitenkin hälveni useamman näytöksen jälkeen. ”Kyllä mä tulin paljon varmemmaksi. Musta tuntuu että olen kehittynyt”. Kulissi ei ole Julian viimeinen pysäkki. ”Kyllä mä haluisin olla isona näyttelijä ammatikseni tai se ees pienesti osana elämää. Se on tärkee juttu mulle ja lähellä sydäntä”.

Mitä ovat Luova Lava ja Kulissi? Luova Lava on vuonna 2014 perustettu nuorisoseurojen järjestämää esittävien taiteiden matalan kynnyksen toimintaa. Leireillä lapset suunnittelevat oman esityksen ja esittävät sen yleisölle.

Julia Anttosen polku kulki Luova lava -leiriltä Teatteriyhdistys Kulissin Liisa Ihmemaassa -näytelmän päärooliin.

Kulissi on palkittua teatteriharrastustoimintaa, jossa tehdään vuosittain vähintään kaksi musiikkinäytelmää; yksi aikuisten ja yksi nuorten.

SottiisiMoves 2020 yhdistää Pispalan Sottiisin ja Moves-katselmuksen Teksti Maarit Saarelainen Kuva Carita Berg

SottiisiMoves 2020 on Pohjoismaiden suurin tanssitapahtuma, joka kokoaa 10.–14.6.2020 Tampereelle 2500 tanssijaa. Tapahtumassa yhdistyvät valtakunnallinen Nuori Kulttuuri Moves -tanssikatselmus ja kansainvälinen kansantanssin ja kansanmusiikin festivaali Pispalan Sottiisi.

Paritanssilähettiläät valittu Pispalan Sottiisin juhlavuoden kunniaksi SottiisiMovesiin on valittu yhdeksän tanssin taitajaa paritanssilähettiläiksi. Béla Gazdag, Riina Hosio, Paula Kettu, Eetu Laitinen, Maiju Laurila, Hanna Poikela, Siiri Suoniemi, Lotta Terävä ja Jutta Wrangén jalkautuvat syksyn ja talven aikana eri puolille maata. Heidät voi kutsua erilaisiin tapahtumiin vetämään kansanomaisiin paritansseihin liittyviä työpajoja. Ensimmäinen jalkautuminen lähettiläillä oli jo Kaustisen Folk Music Festivalilla. Festivaali huomioi Pispalan Sottiisin tulevan 50-vuotisjuhlavuoden toteuttamalla hienon paritanssi-illan pääareenallaan. Tanssilähettiläät antoivat vinkkejä paritanssin saloihin ennen kuin Suomen suurin pelimanniorkesteri Orivesi All Stars tanssitti festivaalikansan pyörryksiin keskiyön tansseissa.

Yhteisöllinen paritanssiteos Saa tanssia! Valitut paritanssilähettiläät ovat yhdessä SottiisiMovesin taiteellisen johtajan, Petri Kauppisen, kanssa luomassa yhteisöllistä tanssiteosta Saa tanssia! Teoksen tansseja harjoitellaan kaikille avoimissa työpajoissa syksyn ja talven aikana eri puolilla Suomea. Tanssimateriaalia on kaikenikäisille ja -tasoisille tanssijoille. Paritanssimateriaalista kootaan tanssiteos, joka nähdään Tampereella, Pyynikin palloiluhallissa 13.6.2020. Paritanssilähettiläät ovat mukana myös Koko Suomi osaa Sottiisia -hankkeessa, jota on tuettu Museoviraston avustuksella aineettoman kulttuuriperinnön sopimuksen mukaisiin yhteistyö- ja kehittämishankkeisiin. Jos haluatte paritanssilähettilään tilaisuuteenne tai vetämään työpajoja, voitte olla yhteydessä Sottii-

sin kulttuurituottajaan Jaana Kariin (jaana.kari@nuorisoseurat.fi).

Nuori Kulttuuri luo areenan kaikelle tanssille Nuori Kulttuuri kutsuu kaikki 10–20vuotiaat tanssinharrastajat ohjaajineen mukaan vuoden hienoimpaan tanssikokonaisuuteen. Kausi aloitetaan Nuori Kulttuuri etkoilla, ja kevättalvella yli kahdessakymmenessä aluetapahtumassa nähdään satoja tanssiesityksiä, joista osa jatkaa matkaansa Tampereen SottiisiMovesiin. Nuori Kulttuurin toimintakausi starttaa jo syksyn 2019 aikana aluetapahtumapaikkakuntien etkojen merkeissä. Etkoilla on luvassa matalan kynnyksen tanssijamit, jotka pitävät sisällään eri tanssikulttuurien elementteihin ja koregrafiatyöhön tutustumista ammattilais-

ten ohjauksessa sekä paikallisten tanssijoiden esityksiä. Aluetapahtumia järjestetään eri puolella Suomea tammi-maaliskuussa 2020. Aluetapahtumiin ja etkoihin osallistuminen on maksutonta, joten nyt on kaikilla oiva mahdollisuus päästä kokeilemaan esiintymistä ja tanssimista helposti ja vaivattomasti.

SottiisiMoves SottiisiMoves-festivaali on kaikille tanssista ja folkista kiinnostuneille avoin tanssin ja musiikin juhla, jossa erilaiset tyylit ja tekijät kohtaavat. Pispalan Sottiisi ja nuorison taidetapahtuma järjestettiin kumpikin ensimmäisen kerran 1970, ja ensi vuonna ne juhlivat 50-vuotista taivaltaan yhdessä. Tapahtumakokonaisuuden järjestäjänä toimii Suomen Nuorisoseurat.

14 ”Mie oon paras mie”. Anni Kelkka ja Ohto Mäkinen pääjuhlassa.

Kalenat kokosi 700 nuorta kansantanssijaa Lappeenrantaan kesäkuussa Teksti Riina Kylmälahti ja Joonas Pokkinen Kuvat Sari Mustonen ja Erkki Wrangén

stävyys ja yhdenvertaisuus olivat kantavina teemoina lasten ja nuorten Kalenat-kansantanssifestivaaleilla 6.–9.6.2019 Lappeenrannassa. Teema näkyi puhuttelevassa Mie oon paras mie -tanssiteoksessa Lappeenrannan jäähallissa, jonka toteutukseen osallistuivat kaikki 700 Kalenoihin saapunutta lasta ja nuorta. Esityksen käsikirjoitus oli lasten ja nuorten käsialaa ja se toteutettiin yhteistyössä tanssin, musiikin ja teatterin ammattilaisten kanssa. Kalenoita on juhlittu Lappeenrannassa vuodesta 1974 lähtien: ensin eteläkarjaisina maakuntajuhlina ja vuodesta 1999 alkaen lasten ja nuorten kansantanssitapahtumana. ”Lappeenranta areenana on kuin luotu Kalenoille. Koulut, kauppakeskukset, keikkapaikat ja uimaranta ovat kaikki lähellä. Yhteistyö Karjalaisen Nuorisoliiton kanssa toi uusia osallistujia tapahtuman piiriin, ja tapahtumassa yhdessä tekeminen olikin ensiarvoisen tärkeää”, Suomen Nuorisoseurojen puheenjohtaja Ragni Reichardt tiivistää. Lappeenrannan kaupunki oli yksi tapahtuman tuottajista kumppanuussopimuksen kautta.

Lasten ja nuorten tekemää taidetta isoilla estradeilla Kalenoissa ohjelman tekijöinä ja kokijoina ovat lapset ja nuoret. Ohjelmassa on tilaa lasten leikille, vapaalle tanssille, uuden oppimiselle työpajoissa sekä kovatasoiset estradit esittää Suomen kovatasoisinta kansantanssia tunteella. Tänä vuonna pääjuhla siirrettiin takaisin jäähallille parinkymmenen vuoden tauon jälkeen. Kalenois-

sa on viimeiset 20 vuotta tarjottu teknisesti korkeatasoiset estradit lapsille ja nuorille tuoda oma osaamistaan näkyväksi. Konserttisalien lisäksi estradi rakentui myös jäähalliin. Tapahtuma saikin arvoisensa päätöksen, kun jo seurojen harjoitussaleissa harjoiteltu Mie oon paras mie -teos esitettiin näyttämöksi muuntuneessa jääkiekkokaukalossa täydelle katsomolle. Tyytyväisyyttä huokui myös Karjalaisen Nuorisoliiton puheenjohtaja. ”Yhteistyö Kalenoiden tuottamisessa toi meidän toimintaamme uusia ulottuvuuksia. Oli mahtavaa olla tekemässä yhdessä tapahtumaa, joka oli suunniteltu ja toteutettu lasten ehdoilla”, puheenjohtaja Outi Mulari kertoo yhteistyön merkityksestä kansantanssikentällä.

Kalenakaverit varmistamassa, ettei kukaan jää yksin Mie oon paras mie käsitteli rankkoja aiheita: koulukiusaamista, kaverittomuutta, yksinjäämistä. Tapahtumassa keskityttiin siihen, ettei kukaan osallistujista jää yksin. Nuorisoseurojen suurtapahtumissa päivystävät yhdenvertaisuusagentit jalostuivat Lappeenrannassa Kalenakavereiksi. Kalenakaverit oli nimetty tapahtuman talkoolaisista ja tekijöistä: jos osallistujalla oli mielen päällä asioita, kaverin kanssa pystyi tarvittaessa juttelemaan niistä. Kaverit myös lupautuivat olemaan osallistujien käytössä nimensä mukaisesti kaverina – vaikkapa discossa. Seuroille tuotettiin myös jo ennakkoon toiminnallinen materiaalipaketti teeman käsittelemiseksi ryhmien kanssa. Löydät sen edelleen Nuorisoseurojen työkalupakista (www.nuorisoseurat.fi/tyokalupakki).

Kalenoiden osaava talkoolainen -koulutukseen osallistuneiden vapaaehtoisten työtehtävät olivat moninaiset. Elina Grudinchi tanssittamassa paritanssituvassa.

Osaava talkoolainen -koulutus Kalenoissa

Nuorten toiminta sulatti sydämet

ärjestötoiminnassa syntyy monipuolista osaamista, mistä voi olla hyötyä työelämässä tai opinnoissa. Monet nuorisoseuralaiset toimivat nuoremmille mentoreina, ja ohjaajana toimivat rohkaisevat kokonaisia ryhmiä itsensä kehittämiseen sekä ohjausalan työtehtäviin. Osaaminen tunnustetaan mm. talkoolaisten todistuksilla ja digitaalisilla osaamismerkeillä. Toistamiseen järjestetty osaava talkoolainen -koulutus jatkoi nuorten omia toiveita osallistua tapahtumatuotantoon. Nuorisoseurat on merkittävä kulttuurisen lapsi- ja nuorisotyön toimija, ja valtakunnalliset, alueelliset sekä paikalliset tapahtumat ovat yksi järjestön vahvuus ja valttikortti.

tarkkailla tapahtuman tekijöinä? Mihin asioihin voimme puuttua ja miten? Keskusteluissa nostettiin esiin tilanteita, joita yleisötapahtumissa on hyvä seurailla. Myös muissa tapahtumissa kannattaa kiinnittää huomiota ilmapiiriin sekä turvallisuuteen tapahtuman tiloissa. Koulutuksessa nuoria ohjeistettiin kannustamaan kaikkia mukaan järjestettyyn toimintaan ja uuden oppimiseen. Tapahtumien järjestäjänä Nuorisoseuroilla on pitkä kokemus, ja järjestelysuunnitelmalla varaudutaan huolellisesti asioiden sujumiseen. Toiminta yllättävässä tilanteessa ja niiden seurauksien tiedottaminen on suunniteltu. Turvallisuuden nimissä on tärkeää huoleh-

tia, että tapahtumaan ei tule sinne kuulumattomia ulkopuolisia henkilöitä. Turkoosit paidat päällä tehtävissään liikkuneet nuoret talkoolaiset saivat paljon kiitosta. He ottivat annetut tehtävät haltuun ihailtavalla otteella ja kohtasivat tapahtuman osallistujat, niin lapset kuin aikuisetkin, iloisesti ja asiallisesti. Erityisesti illanviettojen ohjaustehtävissä nuorten reipas ja avulias toiminta sulatti kaikkien sydämet. Osaava talkoolainen -opastuksesta vastasivat Riina Kylmälahti, Pirita Laiho, Henna Liiri sekä Iija Filén. Vierailevina kouluttajina Oulun ammattikorkeakoulusta Petrit Hoppu ja Kivinen.

Tavoitteena turvallinen olo ja hyvä mieli Kesäkuussa 33 nuorta Rajan Nuorista, Motorasta ja Karjalaisesta Nuorisoliitosta suoritti Osaava Talkoolainen -tapahtumassa koulutus- ja työssäoppimiskokonaisuuden, joka oli osa Kalenat 2019 valtakunnallista lastenkulttuuritapahtumaa. Koulutus toteutettiin yhteistyössä Kansalaisfoorumin kanssa. Kokonaisuudessa oli tapahtumajärjestämiseen perehdyttävää koulutusta 8 tuntia, omaehtoista opiskelua, vapaaehtoistyötä 24 tuntia sekä arviointia. Omilla työhakemuksilla ja ansioluetteloilla osoitettiin omaa osaamista. Koulutuksen laajuus oli yksi opintopiste. Kalenat 2019 tapahtumassa talkootehtävinä oli mm. esiintymisissä avustaminen ja stage managerin tehtävät, rakentaminen ja purkaminen, opastus ja viestintätehtävät sekä osallistujien innostaminen ja ohjaaminen illanvietoissa. Osa tehtävistä liittyi ruokailujen järjestelyihin, kulunvalvontaan ja siistimistehtäviin. Lisäksi tehtävänä oli kansainvälisen ryhmän oppaana toimiminen, ja tapahtuman yleiseen viihtyvyyteen ja turvallisuuteen panostaminen omalla toiminnallaan. Tapahtuman kannalta tavoitteena oli, että jokaisella lapsella on turvallinen olo ja hyvä mieli.

Turkoosipaidat tapahtuman takana Tapahtuman turvallisuus on monen tekijän summa. Kalenoissa, kuten muissakin Nuorisoseurojen tapahtumissa, kiinnitetään huomiota toiminnan yhdenvertaisuuteen. Osaava talkoolainen koulutuksessa keskusteltiin siitä, mitä asioita meidän kannattaa erityisesti

Osaava talkoolainen tapahtumassa Koulutuksen osaamistavoitteena on ollut viisi kohtaa, jonka tavoitteena on, että siihen osallistuva: 1. tuntee tapahtuman järjestämisen osa-alueita 2. osaa tunnistaa vahvuutensa työntekijänä 3. taitaa asiakaspalvelua 4. on tutustunut työelämän pelisääntöihin 5. on harjoitellut valmiuksia vapaaehtoisessa festivaalityössä 12– 24 tuntia, noin 6 tuntia päivässä

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Osaamisen tunnistaminen on prosessi, jossa selvitetään millaista osaamista yksilöllä on ja tuotetaan osaamisen arvioinnissa tarvittavia materiaaleja ja todisteita osaamisesta. Osaamisen osoittaminen kuvaa yksilön aktiivista toimintaa eli oman osaamisen näkyväksi tekeminen ja näyttäminen erilaisin tavoin. Osaamisen tunnustaminen on eri tavoin hankitun osaamisen muodollinen tai virallinen tunnustaminen, jossa osaamiselle myönnetään esimerkiksi todistus tai opintopisteitä. Validointi on yksilön elämänsä eri vaiheissa hankkimien tietojen, taitojen ja kompetenssien arviointia ja tunnustamista. Epävirallinen oppiminen/non-formaali oppiminen on virallisen koulujärjestelmän ulkopuolella tapahtuvaa järjestelmällistä ja tavoitteellista opiskelua, jonka taustalla on esim. opintokeskukset ja järjestöt. Arkioppiminen on päivittäistä työhön, perheeseen tai vapaa-aikaan liittyvää oppimista, joka ei ole järjestelmällistä, mutta voi olla tarkoituksellista.

Teatteriverkostot kokoontuivat Jyväskylässä Kuvat Eija Jokilahti

uomen Nuorisoseurojen teatteriverkostot kokoontuivat Jyväskylän Harrastajateatterikesän yhteydessä kouluttautumaan, jakamaan ajatuksia ja luomaan tulevia suuntaviivoja. Teatteriagentit kouluttautuivat Mirjami Heikkisen vetämässä klovneriatyöpajassa, ja uusi lastenteatteriverkosto pohti toiminnan nykytilaa, unelmoi tulevasta ja loi kivijalkoja verkoston toiminnalle. ”Päivä oli huikea hyppy jonnekin pelottavaan, omaan sisimpään. Tunteiden vuoristorataa, joka jälleen toi esiin uusia puolia esiintyjyydestäni ja omasta itsestä”, kommentoi klovneriakurssia Satakunnan teatteriagentti Kati Pipinen. Klovneria yllätti myös klaukkalalaisen Tanja Hietakankaan. ”Ennakko-odotus oli aivan jotain muuta. Klovneria sukelsi syvälle omaan sielunmaisemaan. Vähän niin kuin olisi etsinyt omaa toista persoonaa ja antanut sille mahdollisuuden kehittyä esiintyjänä.” Koulutuksen opit eivät jää tulevana talvena vain teatteriagenttien huomaan,

vaan jokainen koulutettu agentti tulee vetämään omalla alueellaan viikonlopun oppien pohjalta ilmaisen koulutuspäivän myös oman maakuntansa nuorisoseurojen teatteritoimijoille. ”Näin saamme hyvät opit käyttöön ja toiminnallista sisältöä alueellisisiin tapaamisiin”, valottaa ajatusta toimialajohtaja Pasi Saarinen Suomen Nuorisoseuroilta. Nuorisoseurojen teatteritoiminnan uusin verkosto, lastenteatteriverkosto, kasattiin alkuvuodesta. Verkoston kasaaminen pohjaa juurensa edellisenä vuonna loppuun saatettuun laajaan kyselyyn, jossa kartoitettiin nuorisoseurojen teatteritoimintojen nykytilaa ja kehitystarpeita. Yhtenä selkeänä kehittämiskohteena kyselyssä havaittiin lastenteatteritoiminta, joka kattaa sekä yksittäisten seurojen lastenteatteritoiminnan että valtakunnalliset lastenteatteritapahtumat. Tämän verkoston puitteissa lähdetään kehittämään lastenteatteritoimintaa olemassa olevien toimintamallien jakamisella ja uudenlaisia avauksia kehittämällä.

Uuden lastenteatteriverkoston tapaamisessa tavattiin uusia tuttuja ja avattiin lastenteatteritoiminnan nykytilaa sekä tulevaisuutta.

Mirjami Heikkisen klovneriatyöpajassa saatiin maistiaisia siitä, mitä kaikkea metodi voikaan pitää sisällään.

Tanssiteatteri Tsuumi juhlahumussa Teksti Maritta Laesmaa Kuva Tanssiteatteri Tsuumi

”Helsinkiin on perustettu Suomen ensimmäinen pelkästään kansantanssin ammattilaisista koostuva Tanssiryhmä Tsuumi”, alkoi sanomalehti Kalevan juttu 3.12.1998.

eilu 20 vuotta sitten joukko nuoria kansantanssin ja -musiikin ammattilaisia löi hynttyyt yhteen ja lähti tavoittelemaan suurta unelmaa. Lähtölaukauksen ammattilaisryhmän syntymiselle pääkaupunkiin antoi ryhmän ensimmäinen tuottaja Hilu Toivonen-Alastalo. Esitystoiminta käynnistyi vuonna 1999, ja vuonna 2001 ryhmälle perustettiin taustaorganisaatio sekä liityttiin nuorisoseurajärjestön jäseneksi. Tanssiteatteri Tsuumin alkuvuosien kesät Helsingissä kuluivat suosittujen Folkloreshow-näytäntöjen merkeissä. Niiden rinnalla toteutettiin muitakin näyttämöteoksia, joihin kutsuttiin myös ryhmän ulkopuolisia koreografeja ja ohjaajia genrerajoja kyselemättä. Ja koska kaikkien ryhmäläisten tausta oli kansantanssissa, oli sanomattakin selvää, että kansantanssin liikekieli näkyi teoksissa vahvasti. Vaikka folkloreshow-tyyliset teokset ovat jääneet taakse, kansanperinteestä kumpuavat juuret näkyvät edelleen Tsuumin esitystaiteessa. Vuosien varrella se on toteuttanut yli 60 kokoillan näyttämöteosta.

Tsuumi on tuonut kansanperinnettä näkyväksi myös vieraillessaan suurten instituutioiden teosten osana. Esimerkiksi Savonlinnan Oopperajuhlilla, Kansallisteatterissa, Kansallisoopperassa ja Tampereen Työväen Teatterissa vieraillessaan tsuumilaiset ovatkin aktiivisesti ripotelleet ympärilleen kansantanssin ilosanoman jyväsiä tuoden lajille tietoisuutta ja sitä kautta arvostusta näyttämötaiteen muotona. Mainittakoon, että myös Euroviisuissa 2007 tsuumilaiset valloittivat lavan. Vuonna 2019 Tanssiteatteri Tsuumi juhlii 20-vuotista taivaltaan. Syyskauden ohjelmisto on poikkeuksellisen runsas ja monipuolinen käsittäen peräti kolme kantaesitysteosta. Juhlavuoden huipentava Ari Nummisen koreografia Poiju maalaa elävän taulun ihmisen ensimmäisen syntymähuudon ja viimeisen katseen välillä. Tämä KokoTeatterissa marraskuussa kantaesitettävä teos on samalla 20-vuotiaan tanssiteatterin juhlateos. Viimeisen näytöksen päätteeksi nostetaan vielä kannat kattoon 20-vuotisjuhlissa. Kippis pitkälle taipaleelle, suurille unelmille ja yhdessä tekemiselle!

Kuva teoksesta Poiju. Kuvassa Reetta-Kaisa Iles, Petri Tiainen, Salla Korja-Paloniemi, Tuomas Juntunen ja Timo Saari.

17 Federico Garcia Lorca: Don Perlimplinin ja Belisan puutarharakkaus, 2017. Ohjaus Terhi Viljanen. Kuvassa Belisa. (Nukke: Riitta Penttinen) Pikkukuvat: 1. Lapset malaavat Haihara kaikille -banderollia 15.9.2018 Haihara kaikille! -lastentapahtumassa. 2. Veden matka

Onnea – Haiharan nukketeatteri 50 vuotta! teksti Maarit Saarelainen Kuvat Jenni-Niemelä-Nyrhinen

aiharan nukketeatteri on Suomen vanhin nukketeatteritoiminnan järjestäjä. Se on perustettu 1969 Gunvor Ekroosin ideoimana ja tekstiilitaiteilija Anneli Kurosen toteuttamana. Tunnelmalliset teatteritilat rakennettiin Tampereelle, Haiharan kartanon käyttämättömänä olleeseen punatiiliseen kanalarakennukseen. Vielä nytkin nuo samat tilat ovat teatterin kotinäyttämönä. Nukketeatteria ja myös pihapiirissä toimivaa kesäkahvilaa pitää yllä Lasten ja nuorten Satumatto. Yhdistys on liittynyt Suomen Nuorisoseuraan vuonna 1984.

Haiharan säilymisen puolesta taisteltiin vuonna 2018 Haiharan promoottori, näyttelijä ja ohjaaja Terhi Viljanen kertoo: ”Meille tuli täytenä yllätyksenä, kun kuulimme viime vuoden syyskuussa, että kaupunki oli luopumassa Haiharasta. Päivi Kovalainen laittoi alulle nettiadressin vetoavin tekstein, ja yhdistyksemme alkoi heti suunnitella Haihara kaikille! -konserttia ja ”Lasten tapahtumaa”. Siitä päävastuu oli minulla ja Juha Juntulla, joka asuu Haiharan naapurissa. Halusimme kertoa ihmisille, että on paljon tamperelaisia, jotka haluavat, että tällainen matalan kynnyksen paikka on olemassa.” Terhi Viljanen muistelee, että kaikki henkilöt, keitä kysyttiin, lupautuivat heti mukaan tukikonsertin järjestelyihin. ”Muusikot Laura Moisio, Teppo Karell ja Janne Laurila ensimmäisten joukossa. Haiharan nukketeatterista esiintyivät minä ja Jukka Viitasaari. Veden matka -esityksestä järjestettiin Lasten tapahtumassa ylimääräinen näytös. Mukana olivat myös Sanataideyhdistys Yöstäjä, SurkusrakkausPumPum ja Kaukajärviseura.

Asia oli hyvin esillä eri medioissa, ja Haiharan säilyttämisen puolesta puhuivat myös alan ammatti- ja harrastajataiteilijat, ja jopa alueen tuntevat lenkkeilijät.” Lokakuussa 2018 Terhi Viljanen ja delegaatio veivät Tampereen kaupungin valtuuston kokemukseen vetoomuksen ja adressin. He kohtasivat yllätyksen, sillä pormestari Lauri Lyly kertoi, että Haiharan taidekeskus olikin sisällytetty budjettiin. Työ ei kuitenkaan ollut turhaa, sillä eri yhteisöt lähentyivät toisiaan yhteistä ongelmaa ratkoessa.

Se mitä muistan, se mitä unohdin Syksyllä 28.9.2019 Haiharan nukketeatteri juhlistaa 50-vuotista taivaltaan uudella ensi-illalla Se mitä muistan, se mitä unohdin, joka käsittelee kohtaamisen teemaa sisältäen niin äitiyden kuin kuolemankin. Viljanen kertoo, että nukketeatteri tuottaa yhdestä kahteen ensi-iltaa vuodessa, joskus enemmänkin. Esitykset on suunnattu lapsille, mutta esityksiä tehdään myös aikuisille. ”Olemme esiintyneet vuosien varrella muun muassa Tampereen Teatterikesässä, Helsingin Juhlaviikoilla ja täällä Tampereella, Teatteri Mukamaksen kansainvälisellä festivaalilla. Viime kesänä järjestettiin jälleen 9.8. Lasten taiteiden Yö, jossa yleisöllä oli mahdollista osallistua nonstop kuvataide- ja sanataidetyöpajoihin. Lasten taiteiden yössä on aina myös nukketeatteria. Yhdistys suunnittelee ja organisoi niitä, ja mukana on aina eri lastenkulttuurin tekijöitä.” Terhi Viljanen on ollut mukana vuodesta 1983 ja kantaa tällä hetkellä päävastuun teatterin tuotannoista yhdessä muiden kanssa. Tällä hetkellä Haiharan nukketeatterissa on mukana 11 aktiivista jäsentä, mutta

esityksiin rekrytoidaan esiintyjiä ja tekijöitä tarpeen mukaan. Teatterin esityksissä käy vuosittain noin 500 henkeä tuotannoista riippuen. Viljasen nukketeatteri sieppasi mukaan heti ensikosketuksessa. ”Sain heti ensimmäisessä Kalevala-esityksessä näytellä jättiläistä ja tajusin, että nukketeatterissa kaikki on mahdollista. Tässä on jotain maagista, josta voivat nauttia sekä lapset että aikuiset. Tarina on tietysti keskiössä ja sen mukaan valitaan nuket, esineet tai elementit. Voi olla pieni tai suuri ja vaikka kaikkialla yhtä aikaa. Elottoman saa eläväksi eikä mitään rajoituksia ole.”

Maaginen Veden matka Terhi Viljasen ohjaama, käsikirjoittama ja visualisoima Veden matka on kuin keidas keskellä juhannusviikon tohinaa. Se on pelkistetty tarina veden eri olomuodoista. Lapsille se on kiinnostava sekoitus totta, tunnetta ja tapahtumia. Aikuiselle esitys on allegorinen kertomus elämästä, miten pisara sekoittuu mereen ja meri pisaraan. Elämän kiertokulku tulee todeksi. ”Esineteatterissa on kyse aina ensin esineen elollistumisesta ja toiseksi roolihahmon muuttumisesta näyttämökuvaksi, olkoon sitten vaikka hauki tai kaukoputki”, kertoo Terhi Viljanen. Näyttelijät Jenni Huutoniemi ja Terhi Viljanen luovat silmiemme edessä lumoavan tarinan veden matkasta muutamalla lasipurkilla, ikkunanpokilla, paperiarkilla ja käsinepareilla. Se on yksinkertaista esineteatteria parhaimmillaan. Tarinaa nostattavat valot ja moniääniset laulut, joissa lumi leijaa, sade pisaroi, puro puhelee, kanootti liukuu ja hauki ui.

Taitava vaikuttaja laittaa itsensä likoon ja on aidosti kiinnostunut myös muiden mielipiteistä TEKSTI Ryhmän ajatuksista koostanut Henna Liiri ja Riina Kylmälahti KUVAT Riikka Järvinen

Jännittävää on tuoda oma mielipide esiin etenkin vieraassa porukassa, mitä jos ei tulekaan kuulluksi ja ymmärretyksi. Nuorisoseurojen uudessa nuorten vaikuttajaryhmässä opetellaan yhdessä taitavaa vaikuttamista, puheen pitämistä ja argumentaatiota, heittäytymistä ja tutustutaan päätöksentekoon aidoissa tilanteissa.

uorisoseurojen valtakunnallinen nuorten vaikuttajaryhmä on aloittanut toimintansa ja lähtenyt etenemään kohti vaikuttajana toimimista omassa nuorisoseurassa sekä maakunnallisella ja valtakunnallisella tasolla. Tarjoamme ryhmälle eväitä luottamushenkilönä toimimiseen, päätöksenteon rakenteiden hahmottamiseen ja tuloksekkaaseen vaikuttamiseen. Tuemme nuorisoseurapolulla ja vahvistamme yhteisöllisyyttä ryhmässä! Aiempien kokemusten mukaan nuorten omaan verkostoon kuuluminen on tuonut uusia ystäviä ja inspiroinut sekä antanut valmiuksia hakeutua vaativiinkin

luottamustehtäviin järjestön eri tasoilla samalla, kun se on lisännyt nuorten tietoisuutta niin nuorisoseuratoiminnasta kuin vaikuttamisesta ylipäätään. Myös mukana kulkeneet sparraajat ovat muodostuneet nuorille tärkeiksi avunantajiksi ja tukijoiksi. Tällä kertaa ryhmää sparraavat Riina Kylmälahti ja Henna Liiri. Nuorisoseurojen nuorten vaikuttajaryhmässä on 18 nuorta eri puolilta Suomea ja mikäli uusia halukkaita ilmaantuu, niin ryhmään pääsee vielä mukaan. Ryhmä aloitti kolmivuotisen projektin toukokuun lopussa Jyväskylässä innolla, tutustui toisiinsa ja suuntasi omia tavoitteita nuorisoseuratoimintaan. Nuorten vaikuttajaryhmä Jyväskylässä toukokuussa

Missä toiminnassa olet mukana seurassasi ja oletko tietoinen seuran toimintamahdollisuuksista?

”Harrastan kansantanssia ja ohjaan pikkutanssijoita. Koen olevani tietoinen oman seurani harrastusmahdollisuuksista, mutta kaikista toimintamahdollisuuksista en tiedä.” –Elsa, Uusimaa ”Minusta on mielenkiintoista ja kivaa olla mukana vaikuttajaryhmässä, koska en ole ennen ollut vastaavanlaisessa mukana, joten tämä on ihan uusi kokemus.” –Suvi, Varsinais-Suomi ”Olen nuorisotyöntekijänä Nuorisoseuran alla toimivassa Julkulan Nuorisotalolla. Ohella olen myös ’Työstä taidetta’ ja ’Kulttuuria kouluun’ -hankkeissa mukana. Olen tietoinen alueeni toimintamahdollisuuksista, ja saan informaationi harrastus ja muuhun toimintaan oman työpaikkani kautta.” –Tatu, Pohjois-Savo Onko nuorisoseurallasi tarpeeksi näkyvyyttä seuran ulkopuolella?

”Mielestäni nuorisoseurallamme ei ole tarpeeksi näkyvyyttä harrastustoimen ulkopuolella.” –Kim, Satakunta ”Vanhempien ihmisten keskuudessa kyllä, nuorten tietoisuudesta pitäisi tehdä kysely/selvitys.” –Rosanna, Etelä-Pohjanmaa

Pääsetkö mielestäsi vaikuttamaan tarpeeksi nuorisoseurassasi?

Mitä kautta olet päätynyt nuorisoseurojen toimintaan?

”Vaikuttajaryhmän kautta koen päässeeni sanomaan asiani, mutta ennen tätä olen ohjaajana vaikuttanut vain oman sekä ohjaamani ryhmän toimintaan ja sen sisältöön.” –Sandra, Saimaa

”Teatteriporukkani jäsen tuli kysymään minua mukaan. Sitä kautta pääsin toimintaan ja jossain vaiheessa sain kuulla, että kuulun nuorisoseuraan.” –Altti, Häme

”Mielestäni seuramme on pyrkinyt enemmän viime aikoina kuuntelemaan nuorten ajatuksia seuran toiminnassa. Tuon kokouksiin nuorten ajatuksia julki, joten pääsen vaikuttamaan toimintaan.”

”Olen tullut nuorisoseuralaiseksi oikeastaan äidinmaidon kautta, sillä molemmat vanhempani olivat olleet mukana nuorisoseurojen toiminnassa. Minutkin laitettiin jo pienenä Motoraan tanssimaan, ja siellä olen päässyt kasvamaan nuorisoseuralaiseksi.” –Venla, Pohjois-Karjala

–Tanja, Ylä-Savo

Mitä Nuorisoseuroissa toimiminen merkitsee juuri sinulle?

”On mahtavaa nähdä avoin ja innostava yhteisö, joka tuo kaikenikäiset yhteen tekemään jotain itselle mielekästä.” –Veera, Keski-Suomi ”Nuorisoseurat antaa mahdollisuuden harrastaa monipuolisesti ja luotettavasti. Miulla on mahdollisuus harrastaa just sitä mitä haluan. Nuorisoseurat tarjoavat harrastuksen lisäksi uusia kokemuksia ja mahdollisuuden vaikuttaa.” –Sohvi, Saimaa ”Haluaisin pystyä jatkamaan kansantanssia opintojen aikana joko opiskelupaikkakunnalla tai Sodankylässä Jutaringissä. Haluaisin olla mukana nuorisoseurajärjestön toiminnassa, vaikuttamassa, kehittämässä ja tukemassa nuorten nuorisoseuratoimintaa.” –Riikka, Lappi

Mitä odotat vaikuttajaryhmältä? Miltä tuntuu olla mukana ryhmässä?

”Vaikuttajaryhmän tapaamisesta tuli inspiroitunut ja voimakas olo. Juuri sellainen, joka vaikuttajalla tulee olla. Olen ylpeä ryhmästämme ja siitä, mitä jo saimme aikaan yhdessä suunnitellen. Odotan innolla syyskuun tapaamista Tampereella!” –Mariia, Etelä-Häme ”Odotan eniten uuden oppimista ja verkostoitumista muihin nuorisoeuralaisiin ympäri Suomea.” –Elmiina, Varsinais-Suomi ”Mukana oleminen tuntuu erittäin hyvältä, kun pääsee itse kurkkaamaan mitä kaikkea nuorisoseurojen kulisseissa tapahtuu ja kun pääsee itse ideoimaan ja vaikuttamaan asioihin.” –Taneli, Pohjois-Karjala

”Nuorisoseurat voisi olla iso kylä, joka kasvattaa” Teksti Iija Filén ja Riina Kylmälahti kuvat Erkki Wrangén

Merja Skyttä ohjaa Rajan Nuorten kansantanssiryhmiä Kimaraa, Kimuranttia ja Kirjavia ja on aktiivinen jäsen Suomen Nuorisoseurojen hallituksessa. Lapset ja nuoret liittyvät varhaiskasvatuksen opettajana työskentelevän Merjan päivätyöhön, mistä aikoinaan mukaan on tullut myös Merjan pitkäikäisimmän ryhmän, Kirjavien, tanssijoita. ”Vuonna 1995 olin päiväkodissa töissä ja sieltä ne neljä miun mukaani tanhuun lähtivät”, muistelee Merja.

erja Skytän ohjaajaura ulottuu kuitenkin pidemmälle. Jo yläasteikäisenä hän alkoi tanssiharrastuksen ohella ohjaamaan kaverin kanssa. Merja kertoo, kuinka omat ohjaajat ovat olleet hänelle esimerkkejä. ”Ohjaajamme Raili Seppälä aikoinaan uskoi meihin nuoriin ja buustasi eteenpäin. Hän myös näki meissä potentiaalin ja ajatteli, että teistä voisi tulla hyvät ohjaajat”.

Miun juttu Jyväskylään opiskelemaan muutettuaan Merja jatkoi rakasta kansantanssiharrastustaan tanssijana ja myös ohjaajana, tietysti. Hän liittyi nuorisoseura ISOn Tanhuujiin, jossa ohjaajana toimi Tauno Häkkinen. ”Silloin aloin enemmän ajatella, että millaista kansantanssia olisi kiva katsella. Sain uusia ajatuksia ja elämyksiä, että kansantanssiahan voi tehdä myös näin”, muistelee Merja. Valmistuttuaan varhaiskasvatuksen opettajaksi ja muutettuaan takaisin Lappeenrantaan halu ohjaajana toimimiseen vahvistui. ”Rajan Nuorten vuoden 1993 kevätkonsertissa ajattelin, että ohjaaminen on juuri se miun juttu. Silloin tuli tosi vahva tunne, että tätä haluan tehdä. Halusin mahdollistaa lapsille ja nuorille esittävää kansantanssia, tavoitteellista toimintaa,

jolla on miltei rajottamattomat mahdollisuudet”, kertoo Merja ja on siitä lähtien ohjannut yhtäjaksoisesti eri ryhmiä.

kokemus, joka pitää saada”, miettii Merja kokemuksiaan talkoisiin osallistumisesta nuorten kanssa.

Älä tee mitään sellaista mitä et voisi kertoa Merjalle

Yhdessä onnistuminen tulevaisuuden visiona

Merjalle ohjaajuus ei ole vain tanssin opettamista lapsille ja nuorille, vaan hän kokee vahvasti olevansa kansantanssikasvattaja. ”Olen se aikuinen, joka miettii ryhmille ikätasoaan vastaavaa tekemistä, pitää viikkotreenit, vie leirille ja tapahtumiin, tuntee tanssijansa, asettaa rajoja, kuuntelee murheita ja pitää ylipäätään huolta lapsista ja nuorista”, hän kuvailee rooliaan. Nuoret ovat aina saaneet myös monia elämänohjeita: ”Mieti aina, että onko tämä sellainen asia, jonka voin kertoa Merjalle? Jos on, niin sitten voi sen tehdä” hän naurahtaa muistellessaan erästä vapunviettoon lähtöä. Merja kokee yhteisen nuorisoseuralaisuuden erittäin merkittäväksi. Rajan Nuorten ryhmät ovatkin usein olleet tapahtumissa myös talkoolaisina. ”Talkoolaisuutta on harjoiteltu ja ensin opeteltu pieniä asioita.” Motivoiminen on Merjan mielestä todella tärkeää. ”Kun nuoret ovat nähneet työnsä jäljen, ne onnelliset lapset tai päässeet samalla jonkun Komon (Kosti Kotiranta, Kalenakatti) kanssa juttelemaan, niin se on sellainen

Yhteisössä toimimisessa kasvattamisella on iso merkitys. ”Olen selkeästi sanonut ryhmille, että miksi on tärkeää, että me tehdään tätä”, kertoo Merja kokemuksistaan. Merjan pitää huolta siitä, ettei talkoolaisuudesta tehdä taakkaa, vaan mukava kokemus. ”Lopussa myös kiitos-sana on tekijän kannalta todella merkittävä.” Nuorisoseurojen tulevaisuuden Merja näkee hyvänä. ”Harrastajamäärä saattaa laskea ikäluokkien pienentyessä, mutta toisaalta arvot harrastuksissa on yhä tärkeämpää monille perheille. Näitä tulisi jatkossa vahvasti korostaa”. Hänen tulevaisuuden toiveissaan siintää ohjaajan, tuottajan ja ammattiopettajan yhteistyö myös paikallisen harrastamisen ja esitysten taustalla. Tehtävää on niin paljon, että yksin ohjaaja ei pysty kaikkeen. ”Nuorisoseurat voisi olla iso kylä, joka kasvattaa”, Merja miettii. ”Iso merkitys on myös yhteisessä tekemisessä ja positiivisessa hengessä. Millaista ilmapiiriä me luodaan, niin se on todella tärkeää”, päättää Merja haastattelun.

Kesäkuussa Lappeenrannassa Merjan Kimara-ryhmän tytöt osallistuivat ensimmäistä kertaa talkoolaisina Kalenoihin.

Tavallista yritetään, mutta priimaa pukkaa! Ritvalan Nuorisoseura 100 vuotta Teksti Maarit Saarelainen

Ritvalan kylä sijaitsee Valkeakosken Sääksmäellä Vanajaveden rannalla. Noin 200 asukkaan kylässä toimii 1910 perustettu Ritvalan Nuorisoseura. Sen tärkein tehtävä on Helkajuhlien järjestäminen. Nuorisoseura pitää yllä monipuolista kaikenikäisten harrastustoimintaa ja kyläaktiivisuutta.

itvalan Nuorisoseura toimii aktiivisesti yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa. Yhteisöllisyys rakentaa turvallisen kasvuympäristön lapsille ja nuorille. Erityisen tärkeä on oman alakoulun, Rauhalan, antama kotiseutukasvatus ja kaikille lapsille tarjottu mahdollisuus esiintyä Helkajuhlilla. Esiintyvistä ryhmistä vanhimmat ovat 1979 perustettu kuoro Ritvalan kööri ja vastikään toimintansa lopettanut Notkupojat. Muuta harrastustoimintaa ovat muun muassa käsityökerho, lasten tanhut ja muskarit. Ritvalalaiset tuntevat, että heillä on vastuu perinteestä, kotiseudusta ja lapsista.

Nuorisoseuran taloremontti on valmis – 11 500 talkootuntia neljän vuoden aikana Heli Parikka-Makkonen kertoo, että talkoolaiset tekivät suuren työn kunnostaessaan 100 vuotta täyttävän Ritvalan Nuorisoseurojen seurojentalon. Parikka-Makkosen mielestä taloremontti kokosi Ritvalan nuorisoseuralaiset yhteen sekä henkisesti että fyysisesti. Mistä talon kunnostuksessa lähdettiin liikkeelle? ”Aloitettiin aivan alusta. Tehtiin kuntotarkastus ja sen pohjalta suunniteltiin remonttisuunnitelma, joka eritel-

Ritvalan Nuorisoseurantalo Oitintien varressa, kauniilla avaralla paikalla sijaitseva Ritvalan Nuorisoseurantalo on perinteinen hirsirakenteinen seurantalo. Talossa on sali, johon saa katettua enimmillään 150 istumapaikkaa. Lisäksi on näyttämö, puffetti ja keittiö. Taloon tulee vesi ja keittiö on varustettu suurkeittiöuunilla ja astianpesukoneella. Seurantalon kuivikekäymälät on remontoitu vesivessoiksi, ja ne valmistuivat helluntaina 2013.

tiin hyvin pieniin osiin. Esimerkiksi ikkunat, keittiön/takahuoneen rossipohja, keittiön eristys ja lämminvesi, seinien pinkopahvit, kattojen/ovien puhdistus, ja niin edelleen.” Talon remonttikuvista näkyy, että urakka on ollut valtava. Oletteko laskeneet montako työtuntia siihen tarvittiin? Ja montako työmiestä ja työnaista? ”Kokonaistalkootunnit ovat noin 11 500 tuntia neljän vuoden aikana. Kesäisin talo oli normaali käytössä. Kaikkiaan talkoolaisia oli 49. 20 naista, 29 miestä.”

Keneltä saitte apua ja rahaa talon remontoinnissa? ”Työn suunnitteluun saatiin apua rakennusmestariilta, joka on perehtynyt vanhoihin hirsitaloihin. Talkoolaisista löytyi ammattilaisia kirvesmiestöihin, muuraukseen, maalaukseen, tapetointiin ja oikeastaan kaikkeen, mitä sai tehdä ilman ammattipätevyyttä. Tukea hankkeen toteuttamiseen saatiin Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta Pirkan Helmi ry:n leader-rahoituksen kautta. Tukiosuus on 50 % kustannuksista. Nelivuotinen seurantalon remontti valmistui suunnitelmien mukaan helluntaiksi 2019.”

Suomen vanhin kansanperinnejuhla Elävän perinnön luetteloon

itvalan Helkajuhla on Suomen vanhin kansanperinnejuhla. Se järjestetään kerran vuodessa helluntaina. Perinteen ydin on kalevalamittaisia helkavirsiä laulava neitojen kulkue ja kulkueen jälkeinen ulkoilmajuhla esiintyjineen. Nykymuodossaan juhlat ovat jatkuneet katkeamatta vuodesta 1904 alkaen. Helkajuhlat on omintakeinen juhlamuoto ja sillä on vahva paikallinen merkitys. Vastuu perinteen ylläpidosta on vuodesta 1920 lähtien ollut Ritvalan Nuorisoseuralla. Yhdistys organisoi järjestelytyön ja se tehdään pääosin talkoilla. Järjestelyihin voivat osallistua kaikki asiasta kiinnostuneet. Juhla pidetään tietoisesti pienimittakaavaisena ja mahdollisimman epäkaupallisena. Juhlien järjestämisessä avustavat useat tahot, tällä hetkellä erityisesti Rauhalan alakoulu ja Valkeakosken Musiikkiopisto. Ritvalan Helkajuhlia rakentavat ja niihin osallistuvat ihmiset ikään ja sukupuoleen katsomatta. Mukana on miehiä ja naisia, lapsia, nuoria, aikuisia ja jo vanhuuden saavuttaneita. Iäkkäät ihmiset ovat erityisen kunnioitettuja perinteen luonteen vuoksi, sillä sen ylläpito perustuu – kaikesta olemassa olevasta kirjoitetusta tiedosta huolimatta – vahvasti muistiin. Perinnettä tukevat myös ne monet ihmiset ympäri Suomea, joiden juuret vievät Sääksmäelle ja Ritvalaan tai joille suomalaisen kulttuurin elävänä pitäminen on merkityksellistä. Viime kesänä 9.6. järjestetyssä juhlassa esiintyivät lasten kansantanssiryhmä, Ritvalan kööri -kuoro ja Valkeakosken Soittokunta. Juhlapuheen piti museologian professori Janne Vilkuna. Helkajuhlien ohella Ritvalan Nuorisoseura juhli 100-vuotta täyttävän seurantalon korjauksen valmistumista. Ritvalan Helkajuhlat valittiin 2017 Suomen Elävän perinnön kansalliseen luetteloon.

Osallistumattomuus ei ole edes vaihtoehto Taidehistorian tutkija Leena Valkeapää on ollut järjestämässä Ritvalan Helkajuhlia 1980-luvun alusta. Aloittamista ei voi sijoittaa mihinkään tarkkaan vuoteen, koska ”hommaan liu´utaan sisään”, Valkeapää kertoo. Helkajuhlatoimikunnan puheenjohtajana hän on ollut vuodesta 2013.

Helkakulkue saapumassa Seurantalonmäelle. Kansallispukuja on käytetty helkakulkueen asuna 1920-luvulta lähtien. Kuva: Kaisu Mokkila.

Miksi pidät tärkeänä olla mukana järjestämässä Ritvalan Helkajuhlia vuodesta toiseen? ”Helkajuhlaperinne on ainutlaatuinen, ja kun siihen on kasvanut kiinni jo lapsesta, ei osallistumattomuus ole oikeastaan edes vaihtoehto. Vastuu jatkumisesta velvoittaa. Olen muutenkin jo työni puolesta kiinnostunut menneisyydestä, joten tällainen ”historian hämärään” juurensa juontava juhla on kiehtova. Ollaan suomalaisen kulttuurin perusasioiden äärellä. Pitkään perinteeseen liittyvät erilaiset kerrostumat kiinnostavat minua.” Mikä juhlissa on parasta? ”Yhdessä toimiminen ja se, että vuodesta toiseen juhla aina saadaan aikaan. Joka vuosi se on yhtä jännittävää,

hauskaa ja toisinaan hermoja raastavaa. Ohjelmassa on ollut monia kohokohtia, hienoja esiintyjiä ja sisällyksekkäitä puheita. Silloin kun vielä lauloin helkakulkueessa, oli se laulaminen tietysti parasta.” Millainen on ensimmäinen kosketuksesi Helkajuhliin? ”Isot siskot lauloivat helkakulkueessa, joten siihen meneminen noin 7-vuotiaana oli itsestään selvää. Oikein odotin, että pääsisin mukaan ja saisin kansallispuvun päälle. Menin samaan aikaan kansantanssiharjoituksiin, joita seura ryhtyi tuolloin järjestämään lapsille. Kylän perinnettä pidettiin tärkeänä meillä kotona, vaikka vanhemmat olivat evakkoja, tai ehkä juuri siksi.”

7.-8.9.2019 nuorisoseurat.ﬁ/seurantalopaiva

Meillä on kolmen kerran kerho! Teksti Riina Kylmälahti

uorisoseuroissa kokoonnutaan mitä erilaisempien mielenkiinnon kohteiden pariin. Osaavat ohjaajat ja ammattiopettajat tekevät hienoa työtä harrastustoiminnan toteutumiseksi. Tavoitteellisen toiminnan lisäksi vapaa-ajalla on mukava kokoontua vapaamuotoisemmin porukalla seurantalolle. Järjestön strategiassa nostetaan esille toimintaympäristön muutos. Sen mukaan yhtenäiskulttuuri on pitkälti hävinnyt Suomesta ja tilalle ovat tulleet kulttuuri-

nen moniarvoisuus, monikulttuurisuus ja erilaiset kulttuuriset alaryhmät. Nousussa olevia arvoja ovat yksilöllisyys, itsensä toteuttaminen, harrastukset ja terveys. Ihmisten osallistuminen on projektimaista ja pitkäkestoista sitoutumista kartetaan. Nuorisoseurassa voimme luoda mieleenpainuvia hetkiä, kiinnostavaa toimintaa ja tapahtumia sekä kasvattavaa harrastusta lapsille. Tekeehän suomalaisista

Kolmen kerran kerho Projektimainen ja lyhytkestoinen toiminta ei vaadi suurta sitoutumista seuralta, ohjaajalta tai osallistujalta. Sen avulla voidaan luoda kokemuksia yhteisestä nuorisoseurasta. Kolmen kerran kerho voi olla kokeilu pidempiaikaiselle toiminnalle ja sen avulla on helppo arvioida muita kerhotoiminnan tarpeita. Oma seurantalo on oivallinen kokoontumistila. Toiminnan voi hyvin järjestää myös yhteistyössä muiden paikallisten toimijoiden kanssa tai jonkin toisen tahon, kuten koulun, kirjaston, järjestön jne. Juhlapyhien tai itsenäisyyspäivän alla seuran jäsenet voivat tehdä esityksen tai valmistella omia juhlia kolmen kerran kerhossa. Aina voi myös kysyä alueen asukkailta, mitä toimintaa he toivovat tai pohtia, mistä aiheesta haluaisimme itse pitää kolmen kerran kerhon.

Kerhotoimintojen ideapaperi 1. Minkä aiheista kerhoa sinä lähtisit toteuttamaan? »» Vahvuuksiisi ja osaamiseesi perustuen, mikä voisi olla sinun vetämäsi kolmen kerran kerhon aihe? 2. Tavoitteet kerholle »» Mitä tavoitteita voi olla, vaikka toiminta ei ole vakavahenkistä tai liian suorittavaa? 3. Kolmen kerhokerran aiheet? »» Esim. Kolme kulmaa kasvisruokaan »» Puhtia pavuista »» Sikahyvät sienet »» Ravinteikkaat raakakakut

4. Missä tilassa / tiloissa kerho kokoontuisi? »» Minne on helppo tulla? Mistä tiloja ilmaiseksi? Sisällä, ulkona, kotona? Yhteistyötahot? 5. Keille kerho on suunnattu? »» Lapset, nuoret, nuoret aikuiset, keski-ikäiset, vanhukset, perheet, kaikenikäiset, koko kylä? 6. Miten voisit hyödyntää vuodenkiertoa kerhossasi? »» Satokausi, juhlakaudet, luonnon materiaalit, perinteet.. 7. Mitä tukea tai apumateriaaleja tarvitsisit toimintaan?

»» Runokurssi: Runojen tunnistamien, omien runojen tekeminen ja esittäminen

nistämisen kulmakivet, kauden aikana huomioitavat asiat ja hallittu kauden päätös. Nuorisoseurojen kotisivujen työkalupakista löytyy paljon vinkkejä ja tukimateriaalia toiminnan eri vaiheisiin. www.nuorisoseurat.fi/tyokalupakki

»» ”Hannun hauskat kesäpelit” esillä Nuorisoseuralehden numerossa 2/2019

Palvelupolku harrastustoimintaan

si yhteiseen hyvään? Mikä voisi olla sinun vetämäsi aihepiiri, jossa tavoitteena voi olla vaikka hyvä mieli, uudet ystävät ja yhdessä tekeminen.

»» Lukupiiri tai elokuvakerho »» Sun ja mun herkut -kerho ja kokkikerho »» Voi hyvin -kerho »» Pelikerho »» Retkeily- ja geokätkökerho »» Kierrätys- ja tuunauskerho »» Luonto- ja retkeily- sekä kotiseudun matkailukerho »» Lajikokeiluja kiipeilystä kahvakuulailuun, nelimaalista nurkkajussiin, melonnasta metsäjoogaan, bongailusta bingoon, kartingista curlingiin tai venyttelystä vesijumppaan

Yhteinen toiminta voi olla erilaista toimintaa, kuin mihin on totuttu - aina ei tarvitse olla tanhua tai teatteria. Tunnemme hyviä kokemuksia viikonlopputoiminnasta sekä kesäisin ja muina loma-aikoina itse järjestetystä yhteisestä tekemisestä niin sisällä kuin ulkona. Ohessa on pieni vinkkilista toimintaan. Alkuun päästään innostuneiden vetäjien avulla, ja monet nuoret ovatkin kiinnostuneita järjestämään toimintaa. Voisitko myös sinä tuoda vahvuuksiasi ja osaamista-

noin kolmannes vapaaehtoistyötä pääosin järjestöissä, ja nuorisoseuroissakin meitä on mukana suuri joukko. Osallistumisesta seuraa osallisuus, se on mukanaolon tunnetta ja kokemusta yhteisöön kuulumisesta. Ketterä nuorisoseuratoiminta voi olla edullista ja mukavaa yhdessä tekemistä. Mutta miten järjestää toimintaa, jossa on matala kynnys sekä osallistujille että järjestäjälle? Miten organisoida kolmen kerran kerho?

»» Iloa elämään: ohjeita liikuntaan, hyvä ja terveellinen ravinto, armollisuuden ja kiitollisuuden tunteminen

Mitä tukea tai apumateriaaleja tarvitsisit toimintaan? Nuorisoseurojen työkalupakista löytyy oppaita järjestämiseen ja materiaalia toimintaan. Harrastustoiminnan palvelupolun varrelle on koottu askelmerkkejä toteuttamiseen ja kehittämiseen mukaan lukien käyn-

Palvelumuotoilulla mallinnetaan tuotetta ja pyritään kehittämään sitä entistä paremmaksi ja asiakaslähtöisemmäksi. Luova lava -kerhotoiminnan palvelupolku kuvaa nimensä mukaisesti polkua palvelun - eli tässä tapauksessa kerhotoiminnan - alusta loppuun. Pyrkimyksenä on pohtia palvelua nimenomaan asiakkaan eli kerholaisen tai huoltajan näkökulmasta. Miten palvelu heille näyttäytyy? Miten he sen kokevat? Tämä palvelupolku mallintaa jo olemassa olevaa palvelua Luova lava -harrastustoiminnan konseptia, mutta periaatteet pätevät missä tahansa kerhotoiminnassa. Se toimii apuna kerhotoiminnan toteuttamisessa tai uuden toiminnan aloittamisessa. Kerhotoiminnan palvelupolun mallinnus syntyi yhtenä tuotoksena Nuorisoseura 2.0 -hankkeessa, 2017–2018 Pohjois-Karjalassa. Hankkeen tavoitteena oli kehittää aiempaa monimuotoisempaa ja monikulttuurisempaa nuorisoseuratoimintaa. Mallinnuksen tavoitteena avata kerhotoiminnan vaiheita ja tunnistaa kehittämisen kohdat. Nuorisoseura 2.0 hankkeen toteutuksesta vastasi Katri Mäkisalo.

Sini Padilha

Aikuisten puuhanurkka tarjoaa arvoituksellista tekemistä hieman vanhemmille puuhanurkkalaisille. Pulmia ja arvoituksia voi ratkoa yksin, yhdessä tai kisana vaikkapa toista seuraa vastaan. Vastaukset pulmiin ja kysymyksiin julkaistaan nuorisoseurojen Facebook-sivuille torstaina 12.9.2019. Mikä suomalainen bändi piiloutuu vihjeen taa?

Yhteisön voima -visa

1. Australianvillikoira

2. Stadi puhelimessa

Helsingin Sanomat arvioi syyskuussa 1957, että Suomessa oli noin 2000 järjestötaloa. Talot jakaantuivat lehden arvion mukaan niin, että työväentaloja oli 800, nuorisoseurantaloja 700 ja kolmansia taloja vajaat 300. Mitä taloja olivat nämä vajaat 300 taloa?

Siikaisten Nuorisoseuran arpajaisissa 1945 oli pääpalkintoja salin kalusto. Mitä kalustolle kuitenkin kävi?

Keski-Suomen tunnettuja tanssipaikkoja oli Leivonmäellä Rutalahden Nuorisoseuran letkaliiteri. Mistä tanssipaikan nimi on saanut alkunsa?

Nuorisoseuroissa on esitetty monen moisia näytelmiä. Missä maakunnassa on esitetty Yhteisön voiman arvion mukaan eniten kotiseudullisia näytelmätekstejä?

Etelä-Karjalan Nuorisoseuralle ostettiin vuonna 1931 huoneisto, kaksi tilavaa huonetta ja avara eteinen. Talossa ehdittiin toimia vain kahdeksan vuotta. Miksi?

Nuorisoseuroissa on kautta aikojen pyritty vaikuttamaan jäsenten toimintaan ja kitkemään epähaluttuja toimintoja pois. Lehtimäen Nuorisoseurassa päätettiin vuonna 1898, että ”kuka täällä rupeaa tähän paheeseen, erotetaan hänet ensin kuukaudeksi, toisella kertaa 6 kuukaudeksi ja kolmannella kerralla vuodeksi”. Mikä oli tämä pahe?

Liedon Nuorisoseura perusti vuonna 1895 erään merkittävän ”laitoksen”. Mikä oli tämä nykyisin seitsemällä paikkakunnalla palveleva laitos?

Tammikuussa 1993 Kuivalahden Nuorisoseura teki lahjoituksen kaikille Kuivalahden ala-asteen ensimmäisen ja toisen luokan oppilaille. Mitä nuorisoseura heille lahjoitti?

3. Tenavien kohtisuorasti leikkaava jana

4. Käärmesuku 5. Maaoravat uutta 6. 22-06 7. Ylähuoneen jäsen 8. 910

Minkä nuorisoseuratoimintaan liittyvän sanan kirjaimet ovat sekoittuneet? 1. Sataman sini

5. Kalapuku

2. Voihan työmies

6. Tyttökoirien runous luun

3. Rehtorina eloisuus

7. Sisusluola

4. Koirien salat

8. Aforismi alkuosan

Lyhyesti Ensimmäinen valtakunnallinen seurakäyntipäivä tulossa lokakuussa Mitäpä jos eri puolilla Suomessa olisi samaan aikaan käynnissä seurakäynti, ja miten nämä voisivat linkittyä? Tällaisesta ideasta lähti viime syksynä valmisteluun valtakunnallinen seurakäyntipäivä, ja kokeilemme ideaa nyt ensimmäistä kertaa lokakuussa. Aluetoimisto tai keskusseura vastaa seurakäynnin toteutuksesta yhteen seuraan tai alueellisena seuratapaamisena omalla alueellaan. Aluetoimisto valitsee toteutustavan ja -paikan. Seurakäynnin ohjelmassa on perinteiseen tapaan kuulumisten vaihtoa ja seuran tarpeiden kartoitusta ja toiminnan kehittämistä, mutta erikoisen seurakäynnistä tekee yhteinen Skype-osuus. Skype-osuudessa ovat siis työntekijöiden kautta yhteyksissä kaikki käynnissä

olevat seurakäynnit ja kukin seura pääsee vuorollaan ääneen. Jaamme Skype-osuudessa seuran jonkin onnistumisen suhteessa Tekemisen riemua! -kolmivuotisohjelmaan. Onnistumistarinan

seura valitsee ja esittelee itse toisille linjoilla oleville seuroille. Kokoamme näistä jutun vuoden viimeiseen Nuorisoseuralehteen ja hyödynnämme niitä valtakunnallisessa viestinnässä, jotta hyvät

ideat saadaan leviämään ja teemme samalla näkyväksi nuorisoseuratoimintaa parhaimmillaan. Valtakunnallinen seurakäyntipäivä 2019 lauantaina 5.10.2019 Yhteinen Skype-osuus klo 12.00–13.30 HUOM! Seurakäynti alkaa/päättyy paikallisesti sopimuksen mukaan eli muut asiat voidaan käsitellä joko ennen ja/tai jälkeen yhteisen osuuden. Lisätietoja Henna Liiri, vs. toimialajohtaja, seuratoiminnan tuki tai omasta aluetoimistosta

EU-hanke kokoaa eurooppalaiset nuoret yhteen

KNoppi-koulutukset alkavat jälleen syksyllä 2019 KNoppi Itä-Suomi 1. jakso 14.–15.9.2019, Joensuu 2. jakso 26.–27.10.2019, Kuopio KNoppi Etelä-Suomi 1. jakso 30.11.–1.12.2019, Helsinki 2. jakso 25.–26.1.2020, Lahti KNoppi Lounais-Suomi 1. jakso 30.11.–1.12.2019 2. jakso 25.–26.1.2020 KNoppi Saimaa 1. jakso 12.–13.10.2019 2. jakso 2.–3.11.2019 Kaikkien eri alueiden KNoppi-koulutusten yhteinen tapaaminen järjestetään keväällä 2020. Lisätietoa aluetoimistoilta, kotisivuilta sekä tapahtumakalenterista. KNoppi on nuorisoseurajärjestön ohjaajien peruskoulutus, joka antaa valmiudet lasten ja nuorten ryhmien ohjaamiseen nuorisoseuroissa. Koulutus sopii yli 13-vuotiaille ohjaustoiminnasta kiinnostuneille nuorille. Nuorisoseurajärjestön visio on olla Suomen merkittävin kulttuurisen lapsi- ja nuorisotyön toimija. KNoppi-koulutuksen sisällöissä ja menetelmissä painotetaan lasten ja nuorten kulttuurista kerho- ja harrastustoimintaa. www.nuorisoseurat.fi Lisätietoa harrastustoiminnan suunnittelijalta: riina.kylmalahti@nuorisoseurat.fi

Euroopan solidaarisuusjoukot on EU:n uusi hanke, joka tarjoaa 18–30-vuotiaille mahdollisuuksia auttaa yhteisöjä ja yksilöitä vapaaehtoistyössä tai vastikkeellisessa työssä omassa maassaan tai ulkomailla. Projektit kestävät 2–12 kuukautta, ja ne sijoittuvat yleensä johonkin EU-maahan. Tavoitteena on edistää solidaarisuutta eurooppalaisessa yhteiskunnassa ja osallistaa nuoria sekä organisaatioita kaikille avoimissa ja laadukkaissa toiminnoissa. Nuorille tarjotaan mahdollisuuksia auttaa haastavien tilanteiden ratkaisemisessa eri puolilla Eurooppaa. Solidaarisuusjoukkoihin osallistuvat nuoret sitoutuvat noudattamaan sen toiminta-ajatusta ja periaatteita.

Rekisteröityminen on helppoa, ja sen jälkeen osallistujia voidaan kutsua monenlaisiin projekteihin: luonnonkatastrofien ennaltaehkäisy tai jälleenrakentaminen katastrofien jälkeen, turvapaikanhakijoiden avustaminen vastaanottokeskuksissa, erilaiset sosiaaliset ongelmat yhteisöissä jne. Euroopan Solidaarisuusjoukko-hankkeiden hakuaika päättyy 1.10.2019. Yksityiset henkilöt rekisteröityvät Eurooppalaisten solidaarisuusjoukkojen portaalissa osoitteessa: europa.eu/solidarity-corps. Lisätietoa nuorisoseurojen solidaarisuushankkeista: Henna Liiri ja Riina Kylmälahti, sähköpostit: etunimi.sukunimi@nuorisoseurat.fi.

Nuorten kansainvälisten matka-avustusten toinen hakukierros syyskuussa Suomen Nuorisoseurat jakaa opetus-ja kulttuuriministeriön rahoittamia kansainvälisiä matka-avustuksia toisen kerran tänä vuonna. Syyskuun ajan auki olevassa haussa on jaossa 15 500 euroa matkoihin, jotka toteutetaan tämän vuoden aikana. Kevään haussa avustuksia myönnettiin yhdeksälle hakijalle yhteensä 64 500 euroa. Avustus mahdollistaa 138 nuoren matkan ulkomaille.

Avustus voidaan myöntää ryhmälle, joka on osallistunut viimeisen kolmen vuoden aikana Nuori Kulttuurin Moves-, Teatris- tai Sounds-aluetapahtumaan tai valtakunnalliseen festivaaliin. Hakuohjeet ja hakulomake löytyvät osoitteesta www.nuorikulttuuri.fi.

Nuorisoseurat mukana vapaaehtoistoiminnan messuilla Olemme mukana syyskuussa Helsingissä järjestettävillä vapaaehtoistoiminnan messuilla esittelemässä sen mahdollisuuksia nuorisoseuroissa. Messuilta löytää jokainen varmasti oman tapansa olla mukana ja auttaa, sillä toimijoiden ja vaihtoehtojen kirjo on laaja. Tapahtumaan on vapaa pääsy.

Vapaaehtoistoiminnan messut Lauantaina 21. syyskuuta 2019 klo 12–16 Helsinki, Vanha ylioppilastalo Järjestäjä: Kansalaisareena ry

Nuorisoseurat on Kansalaisfoorumin jäsenjärjestö ja sen kaikki palvelut ovat jokaisen nuorisoseuran käytettävissä. Kansalaisfoorumi tarjoaa koulutusta, tietoa, tukea ja muita palveluita kulttuuri- ja kansalaistoimintaan. Katso lisää kansalaisfoorumi.fi.

PERJANTAI 27.9.

SUNNUNTAI 29.9.

18.00 Avajaiset Lapinniemen koulu

10.00 Teatterin taikaa Miika Muranen ja Sarianne Paasonen taiteilijatapaamisessa Nuorisoseura

19.00 Hyväksytty-monologi Lapin ylioppilasteatteri, Rovaniemi Nuorisoseura

11.00 Tulilintu Räväsojan Känsäkourat, Rovaniemi Lapinniemen koulu

20:00 Kompastus Teatteriryhmä Niin sanotut, Tornio Lapinniemen koulu

13.00 Lähde Meri-Lapin Estradi, Kemi Nuorisoseura

LAUANTAI 28.9. 10.00 Roolivapaata vetreyttelyä Maria Paldaniuksen jokhaisen iikan jookat Lapinniemen koulu

15.00 Päättäjäiset Lapinniemen koulu

11.00 Kun hyvä tytär tulisi Saaren Sakki, Rovaniemi Nuorisoseura

Liput myynnissä Tervolan nuorisoseuran talolla päivien aikana ja tuntia ennen esitystä esityspaikan ovelta.

12.30 Haavelaiva Pomppa-Teatteri, Posio Lapinniemen koulu

OUTA-paketilla sisäänpääsy kaikkiin näytelmäesityksiin.

14.30 Iltapäiväskumppa Kemijärven lausujat Nuorisoseura

Muutokset mahdollisia.

16.30 Ja Jumala loi naisen iValoiset, Ivalo Lapinniemen koulu 19.00 Salarakas Kemppateatteri, Kemijärvi Lapinniemen koulu

KANSALAISFOORUMI.FI/KOUTA

22.00 Iltatärskyt Keskiyön biletykset MR-X:n tahtiin. Tervolahovi

HALUATTEKO KEHITTÄÄ SEURANNE TOIMINTAA PIENRYHMÄNÄ?

KÄYTTÄKÄÄ TUKI UUSIEN ASIOIDEN OPPIMISEEN JA TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN

Miten meidän pienryhmämme toimintaan saataisiin uutta puhtia? Olisi kiva tutustua muiden samanlaisten ryhmien toimintaan ja hankkia tarvittavaa rekvisiittaa.

Opintoryhmän päätyttyä: Ollaan opittu hurjasti uusia asioita ja saatiin mielettömän paljon uusia ideoita muiden ryhmien tapaamisista!

VOITTE SAADA OPINTORYHMÄTUKEA!

OPINTORYHMÄTUKI » kertaluontoinen tuki on 500 €

Hei, Nuorisoseurat-lehdessähän oli se juttu opintoryhmätuesta!

» haku on jatkuva » Ryhmä toimi vähintään 30 opintotuntia » Ryhmässä on vähintään viisi yli 15-vuotiasta jäsentä

Hmm, joo, lisää tietoa löytyy sivulta kansalaisfoorumi.fi/opintoryhmatuki

HANKKIKAA SKAFNET-TUNNUKSET JA TEHKÄÄ OPINTORYHMÄVARAUS

TEHKÄÄ TILITYS KULUISTA JA RAPORTOIKAA RYHMÄN TOIMINNASTA SKAFNETISSÄ Kun tilitys on hyväksytty, saatte tuen tilillenne. Olipa antoisaa oppia uusia juttuja omassa vertaisporukassa! Kansalaisfoorumin verkkosivuilla oli infoa myös kurssituesta, jonka avulla seura voisi järjestää vaikka pari viikonloppukurssia ja käyttää vierailevaa ohjaajaa. Siitä täytyy vinkata puheenjohtajalle!

Sivulta kansalaisfoorumi.fi/skafnet löytyy rekisteröitymislomake. Kun olet saanut tunnukset, pääset tekemään opintoryhmävarauksen.

Noora n e s i a l a r u e s o s i r o Nu

Tämähän on helppoa! Ja näköjään Pekka Kinnuselle (040 563 2783) voi tarvittaessa soittaa ja kysyä, hyvä!

OPINTORYHMÄPOLKU KANSALAISFOORUMI.FI

Kolumni

Oodi avulle A

utoin hiljattain jo iäkkäämpää rouvaa ruokakaupan paistopisteellä laittamaan viinereitä paperipussiin, ja proseduurin päätteeksi rouva totesi: ”kiitos, toivottavasti joku auttaa sinuakin sitten kun sinä olet vanha ja kömpelö”. Tästä hämmentyneenä ja hieman liikuttuneena jatkoin matkaani ajatellen, että toden totta avun tarve voi yllättää odottamattomissa paikoissa kenet meistä tahansa. Rohkenen jopa väittää, että autetut yksilöt uskaltavat paitsi antaa sitä, myös pyytää sitä rohkeasti. Kukaan ei ole tällä elämän paistopisteellä yksin, ja siksi toivonkin, että jokainen saisi kokea sen, kuinka tullaan autetuksi. Toivon, että joku auttaisi silloin, kun etsinnässä on harrastus. Sellainen, jossa pääsisi toteuttamaan itseään monipuolisesti ja luovasti, mutta joka ei kuitenkaan maksaisi maltaita. Sellainen, jossa

saisi kuulua porukkaan yli ikärajojen tai muiden näennäisten luokitusten, ja jossa merkityksellisyys syntyisi omistautumisesta ja sitoutumisesta. Toivon, että joku auttaisi silloinkin, kun on tullut humahdettua astetta liian syvälle harrastukseen tai luottamustoimeen, ja vastuusta on tullut taakka. Joku tulisi ja sanoisi, että sinun työpanoksesi on riittävä ja hyvä, ja että tästä voidaan yhdessä jatkaa niin, että homma ei kasaannu liiaksi. Toivon, että joku auttaisi sinua ja edustamaasi järjestöä silloin, kun yhteisönne kohtaa kriisejä. Kun seurantalo tarvitsee kunnostusta, kun kirjanpidossa on ongelmia tai kun johonkin yllättävään tehtävään ei tahdo löytyä oikeaa henkilöä. Joku kertoisi minne soittaa, mikä paperi täyttää tai miltä nettisivulta tietoa löytyy.

Minua on autettu silloinkin, kun kehittelin päässäni idean projektista, joka olisi ollut liian työläs yksin toteutettavaksi, ja jolle ei tuntunut löytyvän tilaa ja aikaa mistään. Ja silloin, kun vuosien ulkomailla olon jälkeen palasin kotikaupunkiini kalenteri yhtä tyhjänä kuin pankkitilini. Silloin istuttiin yhdessä alas ja pohdittiin, mitä osaisin yhteisössä tehdä. Aloitettiin vahvuuksista, kartoitettiin seuran tarpeita ja löydettiin tapa toteuttaa itseä ja samalla päästä vauhtiin uudessa elämänvaiheessa. Nuorisoseurapolkuja on yhtä monta kuin nuorisoseuralaisia, mutta on polkusi minkälainen tahansa, et varmasti ole kulkenut sitä yksin. Nuorisoseuroissa ei ole kysymys titteleistä tai koulutuksesta, vaan ideoista, niiden toteuttajista ja heidän takanaan toimivista auttajista. Yllä olen kuvaillut omaa polkuani nuorisoseuroissa, ja tarinani soi kii-

tosta moneen suuntaan monenlaiselle avulle. Apua saa pyytämällä, taito karttuu tekemällä ja rakkaus lajiin syntyy jakamalla. Näin soi oodini avulle, auttajille ja autettaville. Meille kaikille.

Marja Pylkäs Kirjoittaja on peruskoulun kieltenopettaja ja harrastajateatteri- ja nuorisoseura-aktiivi Jyväskylästä.

Uudenmaan H-kiltalaisilla retkien kesä Teksti Maisa Selimäki Kuvat Valo Aatrokoski

esäkausi aloitettiin yhteisellä kesäteatterikäynnillä: Pukkilan seurantalon kupeessa on pieni, idyllinen rinnekatsomolla varustettu kesäteatteri, jossa oli nauruhermoja kutkuttava Tuija Pitkäsen kirjoittama ja Heini Rautoman ohjaama Poikamiespankki. Näytelmän toteuttivat Pukkilan Nuorisoseura ja Mäntsälän kansalaisopisto. Lavalla nähtiin myös yksi Hermanni, Rantalaisen Ilmo, joka lopussa löysi mielitietyn, jolla oli: ”vuoden 56 ferkku ja siinä toimiva vaihdelaatikko”. Parin viikon päästä tästä kokoonnuttiin aamutuimaan jälleen Pukkilan Nuorisoseuran talolle, josta matka alkoi linja-autolla kohti Orilammen majan notkuvaa sahan patruunan pitopöytää ja Hillosensalmea. Majalta kuljettiin Tuuletar 2 -aluksella Vuohijärveltä Repoveden puolelle. Matkan varren nähtävyyksiä oli Olhavan vuoren seinämästä vuonna 2000 löytynyt vasenta kämmentä esittävä kalliomaalaus, Kinuhuo`on, jonka 10–15 metrin korkeuteen nousevien kalliopaasien muodostaman katoksen suojassa on vanha pontikan keittopaikka. Mustalammin

vuoren näkötornilta on hyvällä ilmalla esteetön näköala lähes koko Repoveden alueen yli. Lapinsalmen riippusilta kuuluu myös reitin nähtävyyksiin; vanhan romahdettua uusi on valmistumas-

sa tulevan syksyn aikana. Myös Kuutinlahden näyttävä kalliosortuma kertoo alueen muinaishistoriasta: vuori sortui yli 9 000 vuotta sitten ja sen jälkeen sortumapaikalla on pidetty paljon

Pitkän linjan nuorisoseuralaiselle voi anoa H-arvoa. Kuvassa Uudenmaan H-kilta.

konsertteja lahden erinomaisen akustiikan vuoksi. Vuonna 1912 Tervajärveltä Repoveden Kuutinlahteen rakennettiin Kuutinkanava uittoränneineen, Tukkilaisaikojen tervantuoksuinen muisto kunnostettiin 1996 ja on edelleen nähtävänä. Lisäksi poikettiin Mustasaaren suositussa hääkappelissa ja yli 700 vuotta vanhalla saarihautausmaalla. Seuraava kohteemme oli Kymenlaakson pohjoisosassa oleva Verlan kylä ja Suomen ensimmäinen tehdasmuseo, joka on muodostettu Verlan puuhiomosta ja pahvitehtaasta. Tehtaan tunnetuin työntekijä oli Verlan Maria eli Maria Matson, joka toimi lajittelijana vuosina 1884–1936. Poikkeuksellista ei ollut vain hänen pitkä työuransa vaan se, että hän teki työnsä yhden ja saman punnitusvaa´an vieressä. Paikalla on vielä nähtävänä vuosikymmenien aikana jykevään honkalattiaan syöpyneet 77-vuotiaana eläkkeelle jääneen Marian jalanjäljet. Alueella on säilynyt myös 1885 valmistunut patruunan eli tehtaan johtajan Gottlieb Kreidlin koti, joka edustaa koristeellisen puurakentamisen tyylivirtausta.

Kaikki nuorisoseurojen näyttämöt ovat Suomen Harrastajateatteriliiton jäsennäyttämöitä. Se tarkoittaa, että SHT:n tuottamat koulutukset ja muut palvelut ovat nuorisoseurojen saatavilla. Katso lisää osoitteessa www.shtl.fi.

Yhteystiedot Suomen Nuorisoseurat ry Vernissakatu 8 A, 01300 Vantaa 09 584 0610 info@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi

Etelä-Häme Rautatienkatu 3 sisäpiha, 15100 Lahti 050 468 6388 hannu.nipuli@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/etela-hame

Etelä-Pohjanmaa Kalevankatu 5 A 21, 60100 Seinäjoki 045 119 5319 etela-pohjanmaa@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/etela-pohjanmaa

Häme Keskustori 4, 33100 Tampere 050 340 6566 hame@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/hame

Kainuu Pentinpurontie 133, 88270 Vuolijoki 08 613 3873 kainuun.nuorisoseurat@kajaani.net

Keski-Pohjanmaa Siltatie 20, 69600, Kaustinen 044 342 5220 keski-pohjanmaa@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/keski-pohjanmaa

Keski-Suomi Eija Jokilahti

Suomen Harrastajateatteriliiton syksyn 2019 tulevia koulutuksia Syksyn koulutustarjonta

Vapaudenkatu 43 A, 40100 Jyväskylä 040 505 2659 keski-suomi@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/keski-suomi

Lappi Rovakatu 26 A 11, 96200 Rovaniemi 0400 530 598 paula.kahkonen@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/lappi

Pohjois-Karjala Siltakatu 14 B 18, 80100 Joensuu 044 207 3072 pohjois-karjala@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/pohjois-karjala

Pohjois-Pohjanmaa

Koulutus

Aika

Paikka

Kouluttaja(t)

Ilmoittautuminen mennessä

Hinta

Klovneria I 10 h Näytelmäpaja 3/3 Introduction in improv 10 h Ohjaajantyön perusteet 16 h Improvisaatio I 10 h Ääni, liike ja improvisaatio II 14 h Improvisaatio IV 10 h Näyttelijäntyö II 10 h Klovneria II 10 h Improvisaatio III 10 h Improvisaatio II 10 h Roolihahmon rakentaminen 12 h Näyttelijäntyö III 10 h Teatterin tyylilajit 16 h Teatterin tyylilajit 16 h Improvisaatio III 10 h Näyttelijäntyö IV 10 h

7.–8.9. 7.–8.9. 7.–8.9. 21.–22.9. 28.–29.9. 28.–29.9. 5.–6.10. 5.–6.10. 12.–13.10. 19.–20.10. 26.–27.10. 26.–27.10. 2.–3.11. 2.–3.11. 9.–10.11. 23.–24.11. 30.11.–1.12.

Helsinki Jyväskylä Helsinki Helsinki Helsinki Tampere Helsinki Helsinki Helsinki Raahe Helsinki Rovaniemi Helsinki Jyväskylä Helsinki Helsinki Helsinki

Saija Jäntti Aila Lavaste Sara Palmer Elina Kilkku Kaisa Kokko Jouko M, Jouni N, Eeva S Kaisa Kokko Anna Ranta Saija Jäntti Kaisa Kokko Kaisa Kokko Marko Pohjanrinne Anna Ranta Elina Kilkku Elina Kilkku Kaisa Kokko Anna Ranta

21.8. (Kysy paikkoja!) (HUOM! Aiemmin mukaan valitut) 20.8. (Kysy paikkoja!) 4.9. (Kysy paikkoja!) 11.9. 11.9. 18.9. 18.9. 25.9. 17.9. 8.10. 8.10. 10.10. 10.10. 23.10. 6.11. 13.11.

75 € 75 € 105 € 75 € 95 € 75 € 75 € 75 € 105 € 75 € 85 € 75 € 105 € 105 € 75 € 75 €

Kirkkokatu 22 A 1, 90100 Oulu 044 720 8509 timo.nevanpera@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/pohjois-pohjanmaa

Pohjois-Savo Puijonsarventie 54, 70260 Kuopio 050 556 4748 jussi.salmi@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/pohjois-savo

Saimaa Kirkkokatu 12 A 6, 53100 Lappeenranta 040 537 2363 saimaa@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/saimaa

Satakunta Hallituskatu 6, 28100 Pori 0440 591 913 jaakko.viitala@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/satakunta

Uusimaa Vernissakatu 8 A, 01300 Vantaa 045 633 6944 uusimaa@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/uusimaa

1h = oppitunti, á 45min

Varsinais-Suomi

Etkö löydä etsimääsi? Koulutuskalenteriamme päivitetään jatkuvasti uusilla koulutuksilla ja lähes kaikki koulutukset ovat myös tilattavissa omalle paikkakunnalle. Katso ajantasainen koulutustilanne osoitteesta www.shtl.fi.

Härkätie 450, 31500 Koski TL 0400 818836 mika.toivonen@netti.fi

Lisätietoja koulutustoiminnasta tuottaja Mari Saarinen mari.saarinen@shtl.fi / 050 468 2138.

Ylä-Savo Päiviönkatu 27, 74100 Iisalmi 017 817 866 kyosti.marin@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/yla-savo

Autumn Mott Rodeheaver / Unsplash.com

TAPAHTUMAKALENTERI SYYSKUU 6.–7.9. 6.–7.9. 7.–8.9. 13.–14.9. 14.–15.9. 14.–15.9. 19.9. 21.9. 25.9. 26.–29.9. 27. –29.9. 27. –29.9. 27.–28.9. 27.–29.9.

Nuorten vaikuttajaryhmän tapaaminen, Tampere Kansantanssin kääntöpiiri, Tampere Valtakunnallinen seurantalopäivä kaikkialla Suomessa Teatterilaiva, M/S Silja Europa Vauvasirkusvirikekurssi ohjaajille, Helsinki KNoppi Itä-Suomi, jakso I, Joensuu Ohjaajien olohuone, Kerkkoo Aluefoorumi Pohjois-Pohjanmaa, Pudasjärvi Tempoa Tenaviin -virikekurssi, Helsinki Tanssimania, Tampere DÄÄNS -tanssileiri, Tampere Näppärit -kurssi, Tampere Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Suomen nuorisoseurafoorumi, Keuruu KOUTA-harrastajateatterifestivaali, Tervola

LOKAKUU 5.10. 4. –6.10. 6.10. 6.10. 8.10. 9.10. 10.10. 11.–13.10. 12.10. 21.–25.10. 12.–13.10. 26.10. 26.–27.10. 27.10.–3.11.

Valtakunnallinen seurakäyntitapaaminen Järjestyksenvalvojan peruskurssi 1.osa, Lahti Hämeen tanssi- ja teatteritoimijoiden tapaaminen, Tampere Satakunnan tanssi- ja teatteritoimijoiden tapaaminen, Pori Aluefoorumi Keski-Karjala Aluefoorumi Joensuun seutu, Honkalampi Aluefoorumi Ylä-Karjala, Höljäkkä Järjestyksenvalvojan peruskurssi 2.osa, Lahti Nuorisoseurafoorumi Etelä-Suomi, Helsinki Luova lava syysleiri, Lahti KNoppi Saimaa, 1. jakso Tanssivirikekurssi Munkkivuoren nuorisotalo, Helsinki KNoppi Itä-Suomi, jakso II, Kuopio Hollo ja Martta -festivaali, Hollola ja Lahti

MARRASKUU 2.–3.11. 9.11. 9.–10.11. 15.11. 16.11. 16.–17.11. 23.11. 23.–24.11. 27.11. 30.11. 30.11.–1.12. 30.11.–1.12.

KNoppi Saimaa, 2. jakso Ohjaajien virikekurssi ja olohuone, Joensuu Ensiapukurssi 1, Lahti Harrastajien virikekoulutus, Rovaniemi Järjestyksenvalvojan kertauskoulutus, Lahti Tanssikimara & Teatterimetakka, Imatra Luova lava toiminnan järjestäjien tapaaminen, Tampere Valtuuston syyskokous Tampere Aluefoorumi Pohjois-Savo, Kuopio/Vehmasmäki Lapin aluefoorumi, Rovaniemi KNoppi Etelä-Suomi, jakso I, Helsinki KNoppi Lounais-Suomi, jakso I

liput myynnissä: www.ikaalistenmatkatoimisto.fi