Nuorisoseurat 2/2020 by Suomen Nuorisoseurat

2020 • 2

Suomen merkittävin kulttuurisen lapsija nuorisotyön toimija

Tekemisen riemua! Uusi pääsihteeri Annina Laaksonen odottaa keskusteluja ja kohtaamisia

s. 4–5

Vuoden palkitut yllättyivät tunnustuksista

s. 8–9, 16

Etäohjaaja tarvitsee kaikupohjaa

s. 14

Sisällysluettelo 2

Alakerta: Tekemisen riemua karanteeninomaisissa olosuhteissa?

Yhteistyö Avartin kanssa tiivistyy

Pääkirjoitus: Yhteisöllistä tekemistä, koronaa ja onnelliist voimiist

Missä olen ohjaajana

Uusi pääsihteeri Annina Laaksonen uskoo dialogisuuteen ja saavutettavuuden parantamiseen

Mielikuvitus lentää Luova lava -toiminnassa

SottiisiMoves 2020 -tapahtuman uusi ajankohta on 16.–18.10.2020

Esko-patsas Kortesjärven Yliskylän Nuorisoseuralle

Teatterilaiva seilaa syyskuussa tarinoiden pyörteissä

Häitä voi juhlia kestävillä arvoilla

Seurantalojen korjausavustus – aloita hakemus ajoissa!

Osallisuus on tunne omasta ja muiden merkityksellisyydestä

Puuhanurkka: Pidä lumoava luonto siistinä

6 Järjestöuutisia 7

Puheenjohtajalta: Tekemisen riemua myös hallituksessa

8 Vuoden Nuorisoseura 2020 on 101-vuotias Karjalan Nuoret Helsingistä 9

Vuoden nuorisoseuralaisella Heli Parikka-Makkosella on leijonaemon pehmeä, mutta luja ote

9 Vuoden Hermanni Heikki Vilppala järjestää lumiveistostapahtumia ja mato-ongintakilpailuja

24 Lyhyesti

Ryhmämuotoinen haastattelu antaa hakijasta monipuolisemman kuvan

25 Kansalaisfoorumi: Olet osaaja – tee se näkyväksi

Toiminnanjohtaja Jorma Arosta kulttuurineuvos: Starttinappula on ollut kovassa käytössä

26 Kolumni: Mistä on talkoot tehty?

Muistokirjoitus: Kulttuurin voimanainen Pirkko Heikkinen on poissa

Yhteisöllisyys ja osallisuus tuovat voimaa

28 Tapahtumakalenteri

Alakerta

Suomen Harrastajateatteriliitto tiedottaa

Tekemisen riemua karanteeninomaisissa olosuhteissa? on otettu uusia digivälineitä kertaheitolla haltuun varmoin ottein. Uudet kanavat ja välineet mahdollistavat kuorojen, tanssi- ja teatteriryhmien, bändien ja joukkueiden harjoittelun kohtuullisen hyvin. Ohjaajat ja valmentajat ovat avainasemassa, ja juuri heiltä on löytynyt tässä tilanteessa uudenlaista ajattelua, joka mahdollistaa toimintojen jatkumisen. Harrastustoiminnan kannalta hankalinta tilanteessa on, että isomman joukon fyysiset tapaamiset ja yleisötapahtumat on kokonaan kielletty. Yksi kouriintuntuvimmista esimerkeistä tästä on SottiisiMoves 2020 -tapahtuman siirto kesäkuulta syksyyn 16.–18.10.2020. Kaikki ymmärtävät, miksi näin tehdään, mutta harmittaahan se silti. Poikkeustilanne voi synnyttää myös uutta ja parempaa. Itse harrastan into-

himoisimmin kitaransoittoa. Nykyään enimmäkseen itsekseni eli poikkeustilanne ei sinänsä muuta mitään. Mutta ihmeellisesti soittamisesta on tullut kotiin linnoittautumisen jälkeen aiempaa tärkeämpi osa jokaista päivää. Intouduin ystävän somepäivityksen pohjalta investoimaan puoli-ilmaiseen systeemiin, joka mahdollistaa sähkökitaran kytkemisen mobiililaitteeseen ja toimii hyvin yhteen ilmaisten studio-ohjelmien kanssa. Sitä en ymmärrä, miksen ole tehnyt tätä jo vuosien ajan? Vielä pari viikkoa sitten olin fyysisen vahvistimen vanki, nyt tuli napin painalluksella valokuitua pitkin kymmeniä vintagevahvistimien ja -efektien mallinnuksia sekä mahdollisuus itse luoda puolivalmiita amatööritason tekeleitä kaikkine soittimineen. Erinomainen bändin korvike, mutta ei

se tietenkään kaverien kanssa kovaan ääneen luukuttamista voita. Aapo Savisaari

oronavirusepidemia on muuttanut työn tekemisen ja koko elämisen mallin hämmästyttävän nopeasti, vain muutamassa viikossa. Tilanteen aiheuttamat taloudelliset, sosiaaliset ja terveydelliset vaikutukset ovat valtavia. Nyt, kuten aina, yhteisöllisyyden, harrastustoiminnan ja nuorisotyön rakentajille on tilausta. Poikkeustilanteessa myös harrastamisen motiivit päätyvät puntariin. Jos teet jotain normaalioloissa pelkästä velvollisuudentunnosta, siitä on nyt helppo luistaa. Jos sen sijaan olet jossakin sananmukaisesti amatööri (=rakastaja), alat miettiä kaikkia niitä keinoja, joilla voisit itseäsi toteuttaa muuttuneissakin olosuhteissa. Ryhmässä harrastaville tilanne on erityisen hankala. Poikkeusoloissa niin opiskelu-, työ- kuin harrastuskäytössä

26 Kiltapäivät siirtyvät syksyyn – Ruskaretki Jutajaisiin

Lauri Savisaari Kirjoittaja on Tampereen kaupungin sivistyspalveluiden johtaja ja Pispalan Sottiisin päätoimikunnan puheenjohtaja

Pääkirjoitus JULKAISIJA Suomen Nuorisoseurat ry

PÄÄTOIMITTAJA Hannu Ala-Sankola

TOIMITUSSIHTEERI Pia Matilainen

TOIMITUSKUNTA Riina Kylmälahti, Henna Liiri, Riia Niemelä, Joonas Pokkinen, Maarit Saarelainen, Pasi Saarinen

TAITTO Joni Sivonen

YHTEYSTIEDOT Vernissakatu 8 A 01300 Vantaa

PAINOPAIKKA I-print Oy, Seinäjoki

ISSN 2341-6246 (painettu) Aikakauslehtien Liiton jäsen. Nro 3/2020 ilmestyy 3.9.2020.

Lehden 3/2020 ennakkoon sovitut aineistot osoitteeseen toimitus@nuorisoseurat.fi 7.8.2020 mennessä.

KANNEN KUVA Joni Sivonen

Suomen Nuorisoseurat on Suomen merkittävin lapsija nuorisotyön toimija.

4041 0895 Painotuote

Yhteisöllistä tekemistä, koronaa ja onnelliist voimiist K

oronavirusepidemian jyllätessä on ehkä hankalaa etsiä tämän lehden teeman mukaista tekemisen riemua nuorisoseuratoiminnastakaan. Harrastustoiminnat ovat seuroissa etätoimintaa lukuun ottamatta seis, ja nuorisoseurantalojen ovet kiinni. Kesän toimintojen osalta on kuitenkin tulossa jo helpotuksia harrastustoiminnan ja kokoontumisten suhteen. Tekemisen, oppimisen ja yhdessäolon tarve ei kuitenkaan tämän kriisin myötä ole hävinnyt. Päinvastoin. Monet seuramme ovat ansiokkaasti järjestäneet etäharrastusmahdollisuuksia ja pitäneet yhteyttä jäseniin ja harrastajiin. Tämäkin kriisi on osoittanut yhteisen tekemisen ja yhdessäolon tärkeyden taas uudella tavalla. Harrastustoiminnan merkitys lasten ja nuorten ja miksei vanhempienkin elämässä näkyy korostuneesti, kun niitä ei arjessa yhtäkkiä olekaan. Monille nuorisoseuroille koronaepidemian mukanaan tuomat kokoontumis- ja muut rajoitukset ovat merkinneet myös merkittäviä taloudellisia menetyksiä. Seurataloja ei voi vuokrata juhliin ja tapahtumiin, ja seurojen omat kevään ja alkukesän tapahtumat on jouduttu peruuttamaan tai siirtämään. Lisää huolta tuo se, että emme tiedä, kuinka kauan ja millaisilla rajoituksilla joudumme elämään tulevaisuudessa. Liiton hallitus ja toimihenkilöt pohtivat ja selvittävät erilaisia tapoja, joilla seurojen ahdinkoa voidaan auttaa. Olemme tehneet erilaisia selvityksiä koronakriisin vaikutuksista seuroille ja niiden pohjalta etsimme ratkaisuja seurojen tueksi. Tähän korona-aikaan on osunut myös merkittävä aikakauden aloitus Nuorisoseuraliikkeessä. Uusi pääsihteerimme Annina Laaksonen aloitti työssään keskellä kiivainta toimintojen uudelleen järjestelyn aikaa. Liiton toimihenkilöt selvittivät, valmistelivat, suunnittelivat ja ideoivat kukin tahoillaan tilanteen erilaisia vaikutuksia, tapoja järjestää toimintaa ja tukea jäsenseuroja. Nokikkain emme ole vielä uutta pääsihteeriämme tavanneet, mutta luurit korvilla olemme pitäneet yhteyttä ja olleet hyvinkin vilk-

kaassa vuorovaikutuksessa eri kokoonpanoilla. Annina ottaa tämän jälkeen virkansa puolesta myös Nuorisoseuralehden päätoimittajuuden seuraavasta numerosta alkaen hoitoonsa, joten tämä on myös oma jäähyväispääkirjoitukseni teille hyvät lukijat. Itse jatkan seuratoiminnan tuen toimialajohtajana eli entisissä tehtävissäni. Eli ”onnelliist voimiist” teille kaikille lukijoille, niin kuin meillä on täällä Hollolassa tapana sanoa.

Hannu Ala-Sankola Päätoimittaja ja toimialajohtaja Suomen Nuorisoseurat

Suomen Nuorisoseurojen toiminnan pääperiaatteina on 2019–2021 madaltaa osallistumisen kynnystä, tukea paikallisten seurojen toimintaa ja kehittää vapaaehtoistoiminnan käytänteitä. Nämä näkyvät lehden sivuilla kolmena lupauksena: Lupaamme pitää ovet auki kaikille ja varmistamme yhdessä paikallisten seurojen kanssa, että jokaisella on mahdollisuus löytää itselleen mieluinen nuorisoseuraharrastus. Kannustamme toinen toisiamme tunnistamaan osallistumisen esteitä ja luomme uusia tapoja tulla mukaan harrastamaan.

Lupaamme olla paikallisten seurojen ja harrastusryhmien tukena toiminnan eri vaiheissa ja varmistamme yhdessä paikallisten seurojen kanssa sen, että jokainen toimintaan mukaan tuleva löytää itselleen mieleisen nuorisoseurapolun.

Lupaamme tukea vapaaehtoisia heidän tehtävissään ja auttaa seuroja ja ryhmiä vapaaehtoistoiminnan kehittämisessä. Kehitämme yhdessä paikallisten seurojen kanssa uusia tapoja tehdä vapaaehtoistoimintaa, löytää uusia vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneita henkilöitä ja madallamme kynnystä lähteä mukaan vapaaehtoistoimintaan. Nostamme yhdessä erilaiset vapaaehtoistehtävät näkyväksi ja halutuiksi tekemisen paikoiksi.

Uusi pääsihteeri on raikas tuulahdus boksin ulkopuolelta

Annina Laaksonen uskoo dialogisuuteen ja saavutettavuuden parantamiseen teksti Minna Wallenius kuvat Annina Laaksosen kuva-albumi

Uuden työn aloittaminen on aina jännittävää. Erityisen jännittäväksi sen tekee, jos kokee olevansa unelmien työpaikassa. Ja aivan ainutlaatuiseksi, mikäli unelmatyön aloittaa poikkeusolojen aikana, kuten Nuorisoseurojen uusi pääsihteeri Annina Laaksonen teki.

”T

osi hyvältä tuntuu, olen aivan älyttömän innoissani”, kertoo Annina heti kättelyssä tunnelmistaan toisena työpäivänään Nuorisoseurojen pääsihteerinä. Tosin koronatilanteen takia työt Nuorisoseurojen pääsihteerinä ovat alkaneet etätoimistolla, perehtyminen tehtäviin digitaalisesti ja ihmisiin tutustuminen ruudun välityksellä. ”Meillä oli juuri johtoryhmän kokous, ja voin jo sanoa, että meillä on upeeta porukkaa töissä. Tilanteesta huolimatta ihmisistä huokui tekemisen meininki.” Anninan tietojen mukaan nuorisoseurakentällä onkin kääritty hihat, ja vaikka monia tilaisuuksia on jouduttu perumaan, niin toimintaa on myös nopeasti siirretty verkkoon. ”Somekanavissa on useita tempauksia näkyvissä, joista varmasti jää jotain pysyvääkin järjestön käyttöön. Pakko tuottaa monesti hienoja innovaatioita.”

ta ja omaksi itseksi kasvamista. Tärkeää on se porukka, jossa tehdään: turvallisessa ympäristössä ja mukana on tärkeitä aikuisia.” Kaikista ei tule ammattilaisia taiteen saralla eikä pidäkään. Harrastuk-

sessa opitut asiat saattavat tulla esiin yllättävissä tilanteissa. Annina painottaa nonformaalin oppimisen tunnistamisen tärkeyttä. ”Itselleni esimerkiksi esiintymistaito on keskeinen taito edelleen, mikä ke-

Kulttuuriharrastus merkitsee näkyväksi tulemista Annina Laaksonen asui lapsuutensa Savonlinnassa, jossa hänen elämäänsä kuului niin teatteri- kuin musiikkiharrastukset, ja hän toimi myös kerhonohjaajana. Viimeistään taidelukiossa kulttuurikärpänen pääsi puraisemaan oikein kunnolla, ja lukion jälkeen Anninan tie vei Paukkulaan kulttuurituottajan opintoihin. Oman taustansa takia Annina pystyykin samaistumaan siihen, mikä merkitys kulttuuriharrastuksella on ihmiseksi kasvamisessa. Hänellä on vahva tunneside tähän asiaan. ”Kulttuuriharrastuksen merkitys on, että se on nuorelle näkyväksi tulemis-

”Minulle tärkeitä asioita ovat vapaaehtois- ja kansalaistoiminta – näille palan.”

Annina Laaksonen aloitti tehtävässään 6.4.

hittyi teatterin ja varsinkin improvisaation merkeissä. Samoin tavoitteellinen huilunsoitto ja laulaminen on opettanut periksiantamattomuutta ja sinnikkyyttä.” Myöhemmin Annina suoritti vielä ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon kulttuurituotannosta ja on opiskellut johtamista työn ohella. Työkokemusta on kertynyt vahvasti erilaisista järjestöistä. Parikymppisenä Annina pääsi luotsaamaan European Confederation of Youth Clubs (ECYC) -nimistä kansainvälistä avoimen nuorisotyön kattojärjestöä – ja se oli käänteentekevä tapahtuma hänen työurallaan. ”Opin silloin tosi paljon erilaisten ihmisten kanssa työskentelemisestä, koska jäsenjärjestöjä oli yli 30 Euroopan maassa. Lisäksi opin tosi hyvin johtamaan itseäni eli esimerkiksi priorisoimaan, huolehtimaan jaksamisestani sekä tarkastelemaan asioita laajemmasta perspektiivistä. Noita taitoja olen onneksi saanut harjoitella läpi työurani.” Sen jälkeen tehtäviin on kuulunut muun muassa Active citizens -yhdenvertaisuushankkeen luotsaaminen British Councilissa, mikä osoittautui isoksi kouluksi moninaisuus- ja yhdenvertaisuuskysymysten parissa. Diakonissalaitoksella Annina työskenteli seitsemän vuoden ajan kansalaistoiminnan kehittämisen ja avoimen kohtaamispaikkatoiminnan parissa. Noina vuosina huono-osaisuus ja marginaalissa elävien ihmisten elämä tuli tutuksi. Vuonna 2018–19 hän oli mukana kehittelemässä Sitran Erätauko-ohjelmaa, jonka tavoitteena oli rakentaa dialogimalli, jotta yhteiskunnallinen keskustelu olisi rakentavampaa.

Sittemmin Erätauko-dialogit pyörivät niin oman säätiönsä kuin eri verkostojen toimesta ympäri Suomea, ja Annina kaavailee mallia hyödynnettävän myös nuorisoseuroissa. Vielä ennen Nuorisoseuroille siirtymistään Annina toimi vuoden verran Naistenkartano ry:n toiminnanjohtajana: työn alla oli suuret hallinnolliset uudistukset ja järjestön tuominen 2020-luvulle. Kaikki tämä kokemus antaa varmasti huikean hyvän pohjan Nuorisoseurojen pääsihteerinä toimimiseen.

”Nuorisoseurat on elämänkaarijärjestö, mistä kannattaa olla ylpeä.” Anninan ensimmäisiä tehtäviä on aloittaa Nuorisoseurojen 140-vuotisjuhlavuoden suunnittelu. ”Näin pitkä historia on osoitus siitä, että järjestö on osannut vuosikymmenten saatossa mukautua aikaansa. Toisaalta on nojattu vahvoihin perinteisiin ja toisaalta on osattu tuoda riittävästi uutta, että toiminta on elänyt ajassa. On hienoa, että tämän tyyppinen yhteisöllisyys kantaa edelleen. Yhteisöllisyydellä on valtava hyvinvointivaikutus.”

Anninasta talousasioista innostunut arvojohtaja Millaisen johtajan Nuorisoseurat sitten Anninasta saa? ”Minulle tärkeitä asioita ovat vapaaehtois- ja kansalaistoiminta – näille palan. Minulla on vahva ’can do’ -asenne eli olen ratkaisukeskeinen ihminen. Lisäksi uskon dialogiseen työotteeseen, mikä tarkoittaa sitä, että erilaiset näkökulmat tulevat esiin ja ihmiset kuulevat toisiaan rakentavassa hengessä. Seuraan myös aktiivisesti yhteiskunnallista keskustelua ja luen tietokirjallisuutta.” ”Niin, ja totta kai elämässäni iso rooli on perheellä. Minulla on puoliso ja kaksi pientä lasta, joiden kanssa teemme tosi paljon asioita yhdessä. Minut voi löytää kiekkokaukalon reunalta tai muskarista, ja meidät kaikki museosta tai kesäisin yhdessä purjehtimasta.” Lisäksi Anninalla on runsaasti kokemusta kansainvälisistä tehtävistä ja valmiina oleva kansainvälinen verkosto, jonka kautta vaihtaa paljon hyviä käytäntöjä. Entä mihin suuntaan hän haluaa lähteä Nuorisoseuroja luotsaamaan?

Ystäväkirjassa Annina Laaksonen Lempiruoka Lasagne ja karjalanpiirakat Lempimusiikki Melkein kaikki käy paitsi death metal. Nyt ollaan kuunneltu perheen kanssa paljon kotimaista tuotantoa ja erityisesti J. Karjalaista. Kuvassa puoliso Janne sekä lapset Eliel, 5 ja Assi, 1,5, retkellä pääsiäisenä. Korona-aikana on retkeilty paljon perheen kanssa eri puolilla Uuttamaata.

”Ensin haluan tutustua rauhassa järjestöön ja perehtyä huolella asioihin, ennen kuin osaan tuohon kunnolla vastata”, hän toteaa. ”Keskeistä osaamistani on kuitenkin toiminnan saavutettavuuden parantaminen eli sellaisten esteiden poistaminen, jotka vaikeuttavat osallistumista.” Tällaiset toiminnan esteet voivat syntyä esimerkiksi terminologiasta, poissulkevista sanoista, ajattelun vinoumista tai vaikka siitä, että käytetty kuvasto ei toimi. Käytännön esimerkkinä voisi olla vaikka ohjaustilanteessa käytetty tiedos-

Annina Laaksonen (vas.) moderoi maaliskuun alussa naistenpäivän tapahtuman paneelikeskustelua, jossa oli mukana eri järjestöjen edustajia.

tamaton olettaminen, joka voi joillekin olla ulossulkeva kokemus. ”Usein ratkaisuna on tulla tietoiseksi omasta puheestaan ja olettamuksistaan – ja siihen tarvitaan hoksautusta ja sellaista boksin ulkopuolista ajattelua.” Työltään Suomen Nuorisoseuroissa Annina odottaa hyviä kokemuksia sekä kehittymistä ihmisenä ja johtajana. ”Haluaisin olla tosi hyvä talousjohtaja, mikä on ehkä humanistille erikoinen haave. Strategian näkökulmasta taas ajattelen, että olennaista on, että kaikki tietävät, miten oma tekeminen liittyy ylempiin tavoitteisiin ja että järjestönä teemme oikeita asioita, joiden vaikuttavuutta voidaan mitata niin lukuina kuin hyvinvointivaikutuksina.” Myös viestinnän vahvistaminen ja toiminnan tekeminen entistä tunnetummaksi on Anninan agendalla. Hän kokisi onnistuneensa johtajana, mikäli muutamien vuosien päästä Nuorisoseurojen toiminta olisi saavutettavampaa ja jäsenmäärät olisivat kasvaneet, talous olisi hyvissä kantimissa ja toiminta – jos mahdollista – entistä enemmän ihmisten näköistä. Hyvän ja toimivan päälle on hyvä rakentaa uutta. Yhtenä nuorisoseurojen hienoimpana asiana hän pitää sitä, että harrastustoiminta jatkuu lapsuudesta nuoruuteen ja aina aikuisuuteen saakka – vapaaehtoistoimintaan järjestön parissa.

Paras lähiaikoina lukemasi kirja Brené Brownin Dare to Lead Mitä harrastat? Kulttuuria monilla tavoin: katselen leffoja, luen kirjoja, tykkään käydä teatterissa sekä museoissa ja purjehtia perheen kanssa. Tykkään myös lenkkeillä. Lempipaikka kotona Keittiö. Päivän parhaimpiin hetkiin kuuluu se, että syömme ateriat yhdessä perheenä ruokapöydän ympärillä ja vaihdamme samalla kuulumiset. Mitä teet kavereiden kanssa? Nauran! Nyt korona-aikana on muodostunut tärkeäksi meidän WhatsApp-ryhmä, jossa vaihdetaan kuulumisia. Yleensä hengailemme vaan ja puhumme yhteiskunnallisista asioista. Miten kaverit kuvailisivat sinua? Aito, läsnä oleva, kuuntelija. Toivottavasti ne sanois myös, että olen hauska! Noloin tilanne viime viikolta Jäin vahingossa tuijottamaan vähän liian pitkäksi aikaa yhtä tunnettua rap-artistia, joka asuu tuossa meidän naapurissa. Hän oli ulkoiluttamassa koiraa tosi värikäs takki päällä, ja jotenkin jäin miettimään, että ”onks toi se?”. Jos saisit miljoona euroa, mitä tekisit? Antaisin varmaan osan hyväntekeväisyyteen, ja maksaisin asuntolainan pois. Jos olisit eläin, niin mikä eläin olisit? Koira. Ne on hyviä tyyppejä, vilpittömän iloisia ja onnellisia. Koirilla on aina hyvä syy innostua holtittomasti ja sitten taas makoilla välillä. Entä onko sinulla lempinimeä? Itseasiassa on: Annikki! Minut löytää Twitteristä ja Instasta nimimerkillä annikkirokk (rokk on islantia ja tarkoittaa kiveä). On mua myös kutsuttu Anskuksi.

Järjestöuutisia Uusi jäsenportaali Seuralainen on valmis Nuorisoseurojen ja nuorisoseuralaisten käyttöön on valmistunut jäsenen käyttöliittymä ”Seuralainen”. Seuralainen ”keskustelee” jäsenhallintajärjestelmämme Nuorisoseurarekisterin kanssa ja hakee sieltä tietoja.

osoite rekisterissä, voit tilata sähköpostiisi linkin salasanan luontia varten. » Mene etusivulle ja valitse linkki ”Tilaa uusi salasana tästä”. » Täytä sähköpostisiosoitteesi ja paina ”Tilaa uusi salasana”. Lomake kertoo, jos sähköpostiosoite löytyy, ja viesti on lähetetty. » 15 minuutin kuluessa saat sähköpostiisi viestin, jossa on linkki lomakkeeseen, jäsennumero sekä varmenne. Saat yhden viestin jokaisesta jäsenestä, jonka tiedoissa on sama sähköpostiosoite. Linkki ja varmenne ovat voimassa 24 tuntia viestin tilaamisesta. Jos viesti ehtii vanhenemaan, voit tilata uuden. » Linkistä pääset lomakkeeseen, johon täytetään jäsennumero, uusi salasana ja varmenne. Tämän jälkeen paina ”Vaihda salasana”. Nyt voit palata etusivulle, ja kirjautua sisään. » Jos rekisteristä ei löydy sähköpostiosoitettasi, ota yhteyttä seurasi jäsenrekisteriasioista vastaavaan, jotta hän lisäisi sen. » Mikäli sinulla ei ole sähköpostiosoitetta, seurasi jäsenrekisterivastaava pystyy luomaan sinulle salasanan.

Seuralaisen ominaisuuksia » Omien jäsenyyksien ja toimintaryhmien tiedot » Omat yhteystiedot, voit myös korjata ja muokata rekisterissä olevia tietojasi » Jäsenkortti, voit myös tulostaa täältä paperisen jäsenkortin » Tiedot jäseneduista » Seuran ja liiton tiedotteet » Tiedot oman seuran, keskusseuran/alueen ja liiton tapahtumista » Seuran toimihenkilöiden yhteystiedot

Seuralainen löytyy osoitteesta seuralainen.nuorisoseurat.fi.

Kirjautuaksesi toimi seuraavasti Seuralaiseen pääset kirjautumaan jäsennumerolla ja salasanalla. Jos sinulla on sähköposti-

Otetaan Seuralainen aktiiviseen käyttöön jokaisen nuorisoseuralaisen huviksi ja hyödyksi.

Opinnäytetyönä infografiikkaa ja selkokielisyyttä

Kerro meille mielipiteesi lehdestä

Nuorisoseurat on tilaajana Karelia AMK:n medianomiopiskelija Juha Juntusen toteuttamassa opinnäytetyössä koskien infografiikkaa ja selkokielisyyttä. Opinnäytetyössään Juntunen käyttää aineistonaan Nuorisoseurojen vuosittain keräämiä toimintatietoja järjestön toiminnan tilasta ja piirtää näin kokonaiskuvaa siitä, miltä nuorisoseuratoiminta näyttää vuonna 2020. Juntusen opinnäytetyön on määrä valmistua syksyllä 2020. Nuorisoseurat hyödyntää opinnäytetyössä syntyvää aineistoa omassa viestinnässään.

Auta meitä kehittämään Nuorisoseurat-lehteä entistä paremmaksi kertomalla, mitä mieltä olet lehdestä. Mielipiteesi on meille arvokas. Voit vastata kyselyyn 31.7. saakka. Kaikkien yhteystietonsa jättäneiden vastanneiden kesken arvotaan 50 euron lahjakortti Puotiin ja 2 kpl oranssia Nuorisoseurat-pipoa. Pääset vastaamaan lukijakyselyyn osoitteessa bit.ly/Nuorluk. 2020 • 2 2020 • 1

n lapsija n kulttuurise merkittävi Suomen

Suomen merkitt ävin kult tuurisen

n toimija nuorisotyö

lapsija nuo risotyön toimija

Merkkien saajat 16.2.–28.5.2020 H-ARVO Peltola Anu Sorila Ritva

Jalasjärven Ylivallin Nuorisoseura Töysän Nuorisoseura

Tekem

isenmrän! Uusi pää iemua em kesku sihtee ri An eninen m luja ja a ! olsteem kohtaa Laaksonen 8–9tta misia s.odo Vuode Yhdessä a n pal 13 kitut yll s. 12– ättyiv at ät tun ohjaaj nustuksi 23 e valittu Etä Vuoden tan ohjhty s. 22– ssiy sta aaja tar vitsee ja kansan vuotta seura 130 kaikupohjaa Nuoriso Saimaan

s. 4–5

s. 8–9, s. 14

Tiina Kämäräinen työhönvalmentajaksi Leipää ja kulttuuria Keski-Suomessa -hankkeeseen Tiina Kämäräinen aloitti Leipää ja Kulttuuria Keski-Suomessa -hankkeessa työhönvalmentajan tehtävät maaliskuun alussa. Koulutukseltaan Kämäräinen on yhteisöpedagogi (AMK). Hänen tehtäviinsä kuuluu työnhakijoiden ohjaaminen työkokeiluun ja palkkatuettuun työhön, muun muassa lasten iltapäivätoimintaan sekä avoimille työmarkkinoille. Hanketiimi tukee yhdistyksiä työnantajana toimimisessa, suunnittelee ja järjestää työnhakijoille suunnattua tiimivalmennusta sekä tekee verkostoyhteistyötä mm. Uraverkoston kanssa. ”Vapaaehtoistyö on aina ollut lähellä sydäntäni, tällä hetkellä toimin MLL:n heppakaveritoiminnassa hevoseni Kössin kanssa ja kriisikeskus Mobilessa vapaaehtoisena päivystäjänä”, kertoo Kämäräinen.

Hannu Ala-Sankola takaisin seuratoiminnan tuen johtoon Uuden pääsihteerin Annina Laaksosen aloitettua työnsä huhtikuun alussa olemme palanneet myös sijaisjärjestelyjen osalta takaisin normaalitilanteeseen. Seuratoiminnan tuen toimialajohtajana toimii jälleen Hannu Ala-Sankola. Seuratoiminnan tuki vastaa järjestömme rakenteiden, järjestelmien (mm. Nuorisoseurarekisteri), vapaaehtoistoiminnan ja nuorisoseurantalojen toimintaedellytysten kehittämisestä ja tukemisesta.

Pohjois-Karjalan toiminnanjohtajana Henna Liiri-Turunen Valtakunnallisista tehtävistä takaisin maakunnan johtoon on palannut myös toiminnanjohtaja Henna Liiri-Turunen. Toiminnanjohtajan vastuulle kuuluu alueen toiminnan ja talouden johtaminen sekä maakunnan nuorisoseuratoiminnan tukeminen ja kehittäminen.

Alueellisia jäsenpalveluja kehitetään yhteistyöllä Liiton tehtävä on edistää nuorisoseuratoimintaa koko Suomessa ja palvella nuorisoseuroja kaikkialla. Alueellisilla jäsenpalveluilla on suuri merkitys järjestön koko koneiston kannalta. Oletettavasti niukkenevien resurssien maailmassa kehittämistyössä tulee olla luova. Kehittämistyön tueksi päätettiin toteuttaa kysely, joka toteutettiin syksyllä valtuutetuille ja keväällä nuorisoseurojen luottamushenkilöille. Kysyimme arviota jäsenpalvelujen nykytilasta, alueellisten jäsenpalvelujen hyödyntämistä sekä niiden merkittävyyttä. Kyselyyn saatiin yhteensä 104 vastausta. Vastaajista 26 % oli valtuutettuja ja 74 % muita luottamushenkilöitä.

Alueellisten jäsenpalvelujen nykytilanne Vajaa puolet vastaajista on vähintään tyytyväisiä alueellisten jäsenpalvelujen nykytilaan. Puolestaan 15 % vastaajista on vähän tai ei lainkaan tyytyväisiä. Arviot olivat myös osittain ristiriitaisia. Vaikuttaisi siltä, että jäsenpalvelujen merkittävyys on suhteessa seuran toiminnan tilaan. Kriittisissä arvioissa nousevat esiin jäsenmaksujen suhde saatuihin jäsenpalveluihin ja jäsenmäärään. Niissä käsiteltiin paikallisen suhdetta aluetoimistoon, yhteydenpitoa ja yhteistyötä sekä tiedonvälitystä ja aluetoimiston palvelujen keskittymistä ja toimintojen linkittymistä paikallistasoon. Kiitettiin siitä, että palvelua on saanut aina kysyttäessä, tuttu henkilökunta nähtiin tärkeänä.

Harrastustoiminta Alueellisiksi harrastustoiminnan merkittävimmiksi jäsenpalveluiksi kyselyissä nousivat: » Opastaa hyödyntämään liiton materiaaleja » Alueellinen lastenkulttuuritapahtuma » Tuki avustushakemusten teossa tai yhteishakemus » Kerhotoiminnan materiaalit, välineet ja puvusto » Tuki tapahtumien käytännön järjestelyissä » KNoppi -ohjaajakoulutus » Ohjaajien virikekoulutukset

Avoimissa vastauksissa kokemukset saaduista palveluista vaihtelivat. Yhteen kokoaminen ja kouluttaminen lähellä toimijoita nähtiin tärkeänä ja myös henkisen tuen merkitystä korostettiin.

Seuratoiminta Alueellisiksi seuratoiminnan merkittävimmiksi jäsenpalveluiksi kyselyssä nousivat: » Aluefoorumi » Alueellisten tunnustusten jako » Toimintatiedot alueelta » Seurakäynti » Nuorisoseurarekisterituki » Seurantalon korjausavustusprosessissa auttaminen » Alueen seuratoiminnan kehittämishankkeet

Avoimissa vastauksissa käsiteltiin palvelujen kohtaamista seuran toiminnan kanssa, palveluista kaivattiin enemmän tietoa ja erityisesti kehittämistyöhön kaivattiin tukea ja resursseja.

Viestintä ja vaikuttaminen Alueellisiksi viestinnän ja vaikuttamisen merkittävimmiksi jäsenpalveluiksi kyselyissä nousivat: » Uutiskirje » Some-kanavat » Toiminnan esittelyt » Tuki seuran viestinnän toteutuksessa » Kotisivut » Edustaminen ja edunvalvonta alueellisissa verkostoissa » Toiminnan esilletuonti mediassa

Vastauksissa kaivattiin lisää näkyvyyttä nuorisoseuratoiminnalle mediassa. Aluetoimistolla nähtiin olevan merkittävä rooli nuorisoseurajärjestön edunvalvojana sekä edustajana erilaisissa verkostoissa ja messuilla. Vastauksissa kiiteltiin koko järjestön viestinnän kehittymistä viime vuosina. Asiaa käsiteltiin liiton valtuuston kevätkokouksessa. Hallitus jatkaa kehittämistyötä tulleiden evästysten ja aineiston tulosten pohjalta yhteistyössä alueiden kanssa.

Puheenjohtajalta

Tekemisen riemua myös hallituksessa irjoitan tätä kansainvälisen tanssin päivänä kotisohvalta Lahdesta. Sain siis tehtäväksi kirjoittaa puheenjohtajan palstalle: taidan ehtiä juuri ennen deadlinea. Nimeni on Hannu Harmaala ja olen 27-vuotias nuorisoseuralainen. Polkuni järjestön parissa alkoi vuonna 1999, kun aloitin kansantanssin Hollolan Nuorisoseuran Kallet & Kaisat -ryhmässä. Seurassa olen ollut johtokunnan jäsen, varapuheenjohtaja ja nykyään puheenjohtaja. Seuran isoin ponnistus on vuosittainen Hollo&Martta, kansainvälinen CIOFF® kansantanssi- ja musiikkifestivaali, joka kerää vuosittain noin 22 000 kävijää Päijät-Hämeen alueella. Festivaalin pääkonsertit järjestetään Lahden kaupunginteatterin Juhani-näyttämöllä. Suomen Nuorisoseuroissa olen tällä hetkellä valtuuston sekä hallituksen jä-

sen. Kun minut valittiin hallitukseen, niin en oikein tiennyt, mitä odottaa. Onneksi sain yllättyä positiivisesti. Uudet jäsenet otettiin hyvin huomioon eikä kysymistä tarvinnut jännittää, jos ei jotain asiaa tiennyt tai ymmärtänyt. Oppimiskäyrä on ollut vahvasti ylöspäin, vaikka johtokuntatyöstä kokemusta olikin ennen Suomen Nuorisoseuroja. Syksyn valtuuston kokoukseen ja hallituksen valintaan on vielä aikaa, mutta kannustan jo nyt miettimään, olisiko sinusta uudeksi hallituslaiseksi. Hallitustyö on antoisaa ja tarjoaa näköalapaikan valtakunnalliseen toimintaan. Se vaatii kuitenkin panostusta ja motivaatiota. Päätettävät asiat vaikuttavat koko kenttään, eikä asioita voi ajatella vain oman kotiseuran kannalta. Olen saanut toimia hallituksen toisena varapuheenjohtajana nyt vuo-

den alusta alkaen. Aikamoinen vuoden aloitus on ollutkin. Tammikuussa ei ollut vielä koronasta tietoakaan, vaan keskityimme täysillä uuden pääsihteerin rekrytointiin. Sittemmin koko kenttä on kokenut ennennäkemättömän mullistuksen. Iso kiitos meidän mahtaville työntekijöillemme, jotka ovat reagoineet tilanteeseen todella nopeasti ja rohkeasti. On ollut myös ilo huomata, kuinka joustavia ja innovatiivisia ratkaisuja paikallisseurat ovat kehittäneet. Ainakin minun sosiaalisen median fiidini on täynnä erilaisia kamppiksia ja tempauksia, mitä on ilo seurata! Nyt keskitytään siihen, että selviämme tämän kriisin yli ja pääsemme taas harrastamaan ja sosialisoimaan ihan livenä. Tätä hallitus ja koko järjestö tekee riemulla!

Judit Kemppilä

Hannu Harmaala Kirjoittaja on Suomen Nuorisoseurojen hallituksen 2. varapuheenjohtaja

Vuoden Nuorisoseura on 101-vuotias Karjalan Nuoret Helsingistä Teksti Maarit Saarelainen Kuvat Jorma Airola ja Petri Kivinen

uomen Nuorisoseurat valitsi vuoden 2020 nuorisoseuraksi Karjalan Nuoret. Aikanaan Viipurissa perustettu siirtoseura Karjalasta on toiminut 40-luvulta alkaen Helsingissä. Valinnassa nousi kirkkaana esille vastikään 101 vuotta täyttäneen seuran monipuolinen toiminta. 100-vuotisjuhlan kunniaksi viime keväänä toteutettu Poies itsekäs ite -teos kokosi yhteen kaikki seuran toimijat, ja siinä näkyi yhdessä tekemisen riemu. ”Tosi hienolta tuntui. Olin pienessä shokkitilassa, valinta tuli täytenä yllätyksenä. Olin just menossa nuorten viikonlopun harjoituksiin, kun kuulin palkinnosta. Teki todella tiukkaa hillitä itsensä. Olin valtaisan tunnekuohun vallassa. Oltiin oltu jo useampana vuonna ehdolla, ja vasta saatiin se Vuoden tanssiteko -palkinto. En enää odottanut, aattelin, että joku toinen seura saa palkinnon.”, vastaa puheenjohtaja Sini Hirvonen klassiseen miltä nyt tuntuu -kysymykseen. Seuran vahvuus on aikaan ja ympäristöön sopeutuminen. Karjalan Nuorissa ei ole keskitytty vain yhteen juttuun,

vaan toiminta on monipuolista ja koko ajan keksitään uusia toiminnan muotoja, joilla on voitu vastata jäsenistön toiveisiin. ”Tänä päivänäkin Karjalan Nuoret toimii sen ensimmäisen vuosikymmenen hengen mukaisesti. Me olemme sopeutuneet ympäristöön ja koemme kuuluvamme osaksi suurempaa kuvaa. Meille tärkeitä asioita ovat juuritietoisuus ja ylisukupolvisuus. Jäsenistööm-

me kuuluu ihmisiä vauvasta vaariin ja mukuloista mummoihin, mikä tuli erityisen vahvasti esille 100-vuotisjuhliemme yhteydessä. Huikean spektaakkelin tekemiseen osallistuivat aivan kaikki: tanssi-, musiikki-, teatteri- ja harrastusryhmät.”, toteaa Sini Hirvonen. Koronapandemian aikana Karjalan Nuoret on järjestänyt monenlaista etätoimintaa. Seurassa on töissä kymmeniä

taidealojen freelancereita eikä heitäkään haluttu jättää tyhjän päälle. Teatterikohtauksia on improvisoitu etänä, ja aikuisten tanssitekniikkaohjeita on tehty ennakkoon videoille. Koronan vuoksi kansantanssin Kevätriemua-konsertista tuli Kansantanssin Syysriemua -konsertti 8.11., ja vuosittainen lasten teatteriryhmien kauden päätösfestari ja katselmus järjestettiin tänä vuonna 16.5. Virtuaali Illuusiona eli etäyhteyden kautta. Luvassa on muun muassa ryhmien tekemiä kuunnelmia. Perinteinen Illuusio-tapahtuma siirtyy vuoden päähän ja järjestetään seuraavan kerran 25.4.2021. ”Uskon, että kun tässä on jo 101 vuotta porskutettu niin mennään edelleen eteenpäin.”, toteaa Sini Hirvonen lopuksi. Karjalan Nuorten 100-vuotisjuhlan teos ”Poies itsekäs ite” oli yhteisöllisyyden juhlaa, silla sen tekemiseen osallistuivat kaikki seuran harrastusryhmät. Tekemisen riemua Folklandialla: Lykky! Mukana myös puheenjohtaja Sini Hirvonen (3. vasemmalta).

Vuoden nuorisoseuralaisella Heli Parikka-Makkosella on

Leijonaemon pehmeä, mutta luja ote Teksti Maarit Saarelainen Kuva Kaisu Mokkila

uomen Nuorisoseurat valitsi Vuoden 2020 nuorisoseuralaiseksi Heli Parikka-Makkosen Ritvalan Nuorisoseurasta Valkeakoskelta. Perusteluissa sanotaan muun muassa, että hän on hyvä organisoimaan ja kannustamaan ihmisiä. Heli on ollut mukana Helkajuhlien järjestelyissä ja toiminut luottamustoimissa koko ikänsä. Hän vei läpi seuran 100-vuotiaan talon neljä vuotta kestäneen perusteellisen remontin, jossa kesäkäytössä ollut rakennus muutettiin ympärivuotiseen käyttöön soveltuvaksi. Heli keräsi joukkoja, kannusti ja piti projektin kurssissa leijonaemon pehmeällä, mutta lujalla otteella. ”Vuoden 2020 nuorisoseuralaiseksi valinta kyllä tuntui, isosti. Piti oikein kysyä uudelleen, että mitä sinä sanoit. En oikein osaa ottaa suuria kiitoksia luontevasti vastaan. Jotenkin tuntuu, että tämä on enemmänkin koko meidän nuorisoseuran aktiiviporukan juttu tai ansio ainakin.” Heli on toiminut Ritvalan Nuorisoseuran puheenjohtajana vuodesta 2014 ja ollut Suomen Nuorisoseu-

rojen valtuuston varajäsen vuodesta 2018 alkaen. Ennen luottamustoimia hän on tehnyt ja tekee lukemattomia talkootunteja, erityisesti Ritvalan Helkajuhlien järjestämisessä, jonka ”kuvioissa mukana” hän on ollut aivan pikkulapsesta lähtien: ”Taisin olla Helkajuhlien neitojen kulkueessa ekan kerran parivuotiaana, siitä lähtien tavalla tai toisella olen ollut mukana toiminnassa eli kauan. Nyt olen 45-vuotias. Täällä Ritvalassa on sukupolvi toisensa perään tehnyt töitä yhteisen eteen. Minä olen kolmas polvi ja 11-vuotias tyttäreni, on hänkin jo mukana touhuiluissa. Se on verenperintö ja tahtotila ilman oman edun tavoittelua.” Poikkeusolot vaikuttavat arkeen myös Helin elämässä, mutta hän uskoo, että tästäkin selvitään. ”No, aikaa periaatteessa olisi nyt enemmänkin touhuilla, kun yrittäjänä toimin alalla, jolta tämä korona vei asiakkaat. Mutta henkinen paine pakottaa nyt kaikin voimin työstämään tilannetta niin, että tästäkin selvitään jatkoon”.

Heli paistamassa herkkuja Ritvalan Nuorisoseuran juhannusjuhlille.

Vuoden Hermanni Heikki Vilppala järjestää lumiveistostapahtumia ja mato-ongintakilpailuja Teksti Maarit Saarelainen Kuva Päivi Söderberg

uomen Nuorisoseurat valitsi Vuoden 2020 Vuoden Hermanniksi Heikki Vilppalan Kuhmoisten Nuorisoseurasta Etelä-Hämeestä. Hän on innostava, energinen, innovatiivinen ja aikaansaava henkilö, joka toimii aktiivisesti Kuhmoisten Nuorisoseurassa. Heikki on toiminut yhtä lailla nuorten tanhu- ja näytelmäryhmissä kuin luottamustehtävissäkin jo 50 vuoden ajan. Heikki itse vastaa klassiseen miltä nyt tuntuu -kysymykseen näin: ”valinta Vuoden Hermanniksi oli minulle mieluisa yllätys tänä erikoisena aikana. Arvostan huomionosoitusta suuresti.” Toiminta nuorisoseurajärjestössä on ollut Heikille mieluisaa jo 50 vuoden ajan. Hän kokee, että matkan varrella on kertynyt paljon hyödyllisiä taitoja, joiden merkityksen hän on ymmärtänyt vasta myöhemmin. Esimerkiksi kokoustekniikasta ja vuorovaikutustaidoista on ollut hyötyä työuralla, sillä taidot ovat tuoneet mukanaan myös esiintymisvarmuutta. Heikki sai Hermannin arvonimen jo viisi vuotta sitten. Se kannusti hänet keksimään uusia toimintamuotoja, joiden tarkoituksena oli saada nuoret ja vanhemmat toimimaan yhdessä. Nimityksen jälkeen hän on järjestänyt vuosittain Kuhmoisten Nuoriseuran kanssa lumiveistostapahmia sekä mato-ongintakilpailuja omassa rannassa.

Tällä hetkellä Heikki kirjoittaa talteen muistoja jälkipolville. ”Meneillään on nuoruuden muistojeni kirjaamista tyttäreni toivomuksesta. Kirjoittamista riittää myös isä-

ni sotatapahtumien keräämisessä kirjalliseen muotoon. Mutta sormet syyhyävät jo puutarhatöiden aloittamiseen ja purjehduskauden alkamiseen kauniilla Päijänteellä.” ”Elämme poikkeuksellisen haastavia korona-aikoja. En pääse tapaamaan läheisiä ja tuttavia, mutta sitä enemmän pidän heihin puhelinyhteyksiä. On vaarallista jämähtää paikalleen murehtimaan. Joutoaikaa minulle ei tule. Tuttavani metsässä riittää mieluisaa metsätyötä polttopuita keräten. Katse on eteenpäin!”

Heikki Vilppalan toiminta nuorisoseuroissa » Toiminut aktiivisesti nuorisoseurajärjestössä vuodesta 1970 » Kuhmoisten Nuorisoseuran johtokunnan puheenjohtaja » Kutalan Ns:n puheenjohtaja, tanhu- ja näytelmäryhmät » Satakunnan Nuorisoseurojen Liiton ja Kalevan Nuorten johtokunta » Sata-Häme Soi -toimikunta » Parkanon Nuorisoseuran tanhuryhmä ja johtokunta » Kalevan Nuorten näytelmätoiminnan johtaja ja tapahtumajärjestäjä ”Kaikki muu on turhaa paitsi purjehdus ja puutarhanhoito – ainakin melkein”, sanoo Vuoden Hermanni Heikki Vilppala.

» 30 vuotta Etelä-Hämeen Nuorisoseurojen Liiton ja Kalevan Nuorten piirin varsinainen tilintarkastaja

Ryhmämuotoinen haastattelu antaa hakijasta monipuolisemman kuvan Teksti Riikka Järvinen

ksilömuotoisten työhaastattelujen järjestäminen yhdessä työnantajien kanssa on Nuorisoseurojen Leipää ja kulttuuria Keski-Suomessa -työllistämishankkeelle tuttua toimintaa. Yksilöhaastattelun lisänä myös ryhmämuotoiset haastattelut ovat yleistyneet työelämässä, erityisesti tehtävissä, jotka vaativat tiimityöskentelytaitoja. Niinpä syksyllä 2019 Leipää ja kulttuuria -hankkeessakin kokeiltiin ryhmämuotoista haastattelua valittaessa työntekijöitä palkkatuettuun työhön Jyväskylän Normaalikoululle, tuttavallisemmin Norssin Jälkkäriin, lasten iltapäivätoiminnan ohjaajiksi. Kokeilluissa ryhmähaastatteluissa haastattelijat seurasivat sivusta ja arvioivat, miten tiimin jäsenet toimivat ongelmanratkaisutilanteessa. Ryhmähaastattelun lisäksi kaikki hakijat haastateltiin myös yksittäin. Haastattelussa oli enintään viisi haastateltavaa kerrallaan.

Ryhmähaastattelu vaatii valmistelua, mutta tarjoaa hyödyn kaikille osapuolille

semisestä. Myös osallistujat saivat kertoa, millainen kokemus ryhmähaastattelu heille oli. Työntekijävalinnat tehtiin yhdessä ryhmä- ja yksilöhaastattelun pohjalta.

Tyytyväinen työnantaja toivoo jatkossakin ryhmähaastattelun käyttöä Jälkkärin ryhmähaastattelussa oli tarkkailemassa hakijoita myös työnantajaosapuoli, Jälkkärin vastuuohjaaja Leila Kinnunen, joka on toiminut vastuuohjaajan tehtävässä yli 10 vuoden ajan. Kinnusen mukaan tällainen haastattelu sopii erittäin hyvin minkä tahansa yhteistyötä vaativan työtehtävän hakemiseen. ”Meillä tämä tilaisuus oli juuri tässä muodossa ensimmäinen ja toivon, ettei se jäisi viimeiseksi. Se antaa meille haastattelijoille työnhakijasta paljon monipuolisemman kuvan. Saamme tietoa työtavoista, hieman myös ajatusmaailmasta sekä kuvan siitä, kuinka hän sopisi tiimiin”, Kinnunen toteaa.

Myös työkokeilijoita on Leipää ja kulttuuria -hankkeen työn- haastateltu ryhmässä tekijät toteuttivat käytännön valmiste- Leipää ja kulttuuria -hanke on käytlut ja kutsuivat hakijat haastatteluun. tänyt ryhmähaastattelua myös toisesHakijoille laadittiin käytännön työn sa tiimityöskentelyä vaativassa tehtäpohjalta ongelmanratkaisutehtäviä, jo- vässä. Luova lava -leirien apuohjaahon haastateltavat miettivät keskustel- jat osallistuivat tiimimuotoiseen työlen ratkaisun. Jälkkäriin haluttiin löy- kokeiluun, joka on toteutettu jo useatää henkilöitä, joilla on tiimityöskente- na vuonna yhteistyössä Leipää ja kultlytaitoa, ja nähdä, miten työntekijä is- tuuria -hankkeen ja Jyväskylän seudun tuu työpaikan tiimiin. Nuorisoseuran kanssa. Osallistujille annettiin ongelma ratTyökokeilutiimiin valittavat apuohkottavaksi ja kerrottiin ennakkoon, jaajat haastateltiin ryhmässä keväälmitä heistä tarkkaillaan. Näitä asioi- lä 2019. Haastattelussa painotettiin ta ovat mm. kuuntetiimityöskentelyn lilu, keskustelun sisälsäksi lasten ohjauk”Mielenkiintoista on tö, yhdessä toimimiseen liittyviä taitoja, joka kerta huomata, nen ja ratkaisun aikoska työkokeilijoilmiten ihmiset kaansaaminen. Ryhle haluttiin avata tutoimivat hyvin män jäsenet tekivät levaa roolia leirillä lasryhmässä.” heti perään itsearvion ten ohjauksen parisomasta toiminnastaan sa. Nuorille työnhakikeskustelussa. Tämän jälkeen arvioijat joille haastattelu ryhmämuotoisena oli antoivat palautteen ryhmän toimin- mieleinen ja monille myös ensimmäinasta ja keskustelun tavoitteeseen pää- nen kokemus.

Vuoden 2019 Luova lava -työkokeilutiimiläiset olivat tyytyväisiä päästessään tekemään tiimityötä jo haastatteluvaiheessa. Kuvassa lisäksi Virkku -hankkeen tiimiläisiä ja hanketyöntekjiä Anna Leino (alarivissä oikealla).

”Mielenkiintoista on joka kerta huomata, miten ihmiset toimivat hyvin tässä ryhmässä. Haastattelussa ei ole liikaa kilpailuasetelmaa, koska korostetaan yhteistyön merkitystä. Tehtävä on tasa-arvoinen kaikille osallistujille”, kertoo Leipää ja kulttuuria -hankkeen entinen projektikoordinaattori sekä Jälkkärin työllistämisessä mukana ollut että työkokeilutiimin vetäjänä toiminut Reija Portti.

täyttyivät nopeasti. Valmennus keräsi kiitosta erityisesti siitä, että osallistujat saivat palautteen omasta osallistumisestaan haastatteluun. Parhaillaan Leipää ja kulttuuria -hanke työstää Uraverkoston YouTube -kanavalle videota ryhmähaastattelun hyödyistä, sillä hyväksi havaitun toimintamallin hyödyt halutaan saada jakoon kaikille tietoa kaipaaville työllistäjille ja työnhakijoille.

Ryhmähaastattelu simulaattorina työnhakijoille

Leipää ja kulttuuria

Leipää ja kulttuuria -hanke on osa kolmen jyväskyläläisen työllistämishankkeen kokonaisuutta Uraverkostoa, joka tarjoaa maksuttomia valmennuksia työnhakijoille. Ryhmämuotoinen haastattelu on viety myös valmennuksiin mukaan. Ensimmäisen ryhmähaastatteluvalmennuksen osallistujapaikat

Nuorisoseurojen Leipää ja kulttuuria -hankkeet ovat jo yli 10 vuotta yhdistäneet työntekijöitä ja -antajia. Nuorisoseurat ja muut yhdistykset ovat työllistäneet tekijöitä palkkatuki- ja työkokeilupaikkojen avulla. Yhdistykset voivat käynnistää rektrytoinnin kevyesti, sillä hanketyöntekijät tarjoavat apua ja neuvontaa rekrytoinnin kaikissa vaiheissa.

Toiminnanjohtaja Jorma Arosta kulttuurineuvos

Starttinappula on ollut ahkerassa käytössä Teksti Raija Peltomaa Kuva Hannu Keski-Heiska

uore kulttuurineuvos Jorma Aro, 72, on tehnyt elämäntyönsä nuorisoseuraliikkeessä: ensimmäiset kymmenen vuotta Satakunnan Nuorisoseurojen Liiton toiminnanjohtajana, jonka jälkeen hän palasi kotimaakuntaan lakeudelle Etelä-Pohjanmaan Nuorisoseurojen toiminnanjohtajaksi. Tänä vuonna hänen elämäntyönsä palkittiin kulttuurineuvoksen arvonimellä. Jorma Aron aloittaessa Satakunnassa vuonna 1964 oli alueella 11 nuorisoseuraa ja pois lähtiessä, 10 vuotta myöhemmin, seuroja oli jo 57. Siirryttyään eläkkeelle nuorisoseuroja oli Etelä-Pohjanmaalla toiminnassa 107 ja seurantaloja 84. Neljän vuoden väännön jälkeen 1979 Aro sai varat valtion budjettiin rapistuneiden seurantalojen kunnostukseen. Neljänkymmenen vuoden aikana on peruskorjattu parituhatta nuorisoseuran- ja muita seurantaloja. Rahaa on saatu vuosittain 1,5 miljoonaa euroa. Aro on ollut perustamassa lukuisia tapahtumia. Vuokko Kivisaaren ja Heikki Eräsen kanssa hän käynnisti 1971 SataHäme Soi -tapahtuman, joka on maan suosituin harmonikkatapahtuma.

Valtakunnallinen harrastajateatterikesä teki Seinäjokea ja näyttelemistä parikymmentä vuotta tunnetuksi, ja Jorma Arolla oli vastuullinen vetäjän rooli. Ainutkertaisia kokemuksia on vuosien mittaan riittänyt. Kuva Sallan Naruskan yhteismetsästä vuodelta 1991 nousee albumista ensimmäisenä. Kun Kuo-

lan päästöt tappoivat metsää, kerääntyi 350 nuorisoseuralaista maan eri puolilta istuttamaan 15 000 männyntainta. Valtakunnallista nuorisoseuramuseota alettiin puuhata Laihialle, ja kun rakennus oli juhlapuhujan tilaamista vaille valmis, se paloi maan tasalle elokuussa 1994. Uusi valmistui vuonna 2000. Kivikirkon kansa kokosi 2000-luvun alussa Isonkyrön vanhalle kirkolle 110 näyttelijää yhteensä 15 pitäjästä. Tuotettiin suurteos, missä kuvattiin tienoon todistaneen merkittäviä tapahtumia 1500-luvun nuijasodasta lähtien Suomen itsenäisyyteen. Jorma Aro perusti Heikki Klemetti -seuran, joka on vuosina 2000 ja 2009 tuottanut Kuortaneelle muun muassa Suomen laulun ja Ylioppilaskunnan Laulajat -kuoron. Aro organisoi 1980-luvulla seurajohtajakoulutuksia ympäri maan: ”vetovastuussa olevien täytyy ymmärtää, missä kunnossa toimitilat ovat, mistä raha toimintaan saadaan ja mihin sitä käytetään”. Viimeisimpänä työnään puuhamies on koonnut kansien väliin Eteläpohjalaiset häät, mistä selviää, että kruunuhääperinne vaihtelee pitäjittäin.

Muistokirjoitus

Kulttuurin voimanainen on poissa

Pirkko Heikkinen 1942–2020 F

ilosofian lisensiaatti Pirkko Heikkinen on kuollut Mikkelissä. Hän syntyi 8.1.1942 Jyväskylässä. Mikkeliin Pirkko muutti tultuaan valituksi Suomen Nuoriso-opiston kirjallisuuden- ja äidinkielenopettajaksi. Hän toimi myös jonkin aikaa opiston rehtorina ja vararehtorina. Vuodesta 1998 Pirkko siirtyi Mikkelin ammattikorkeakoulun opettajakuntaan. Opettajana Pirkko oli vaativa ja asiansa hallitseva mestari. Hänen opetuksensa oli ehdottoman tarkkaa, mutta toisaalta kannustavaa. Pirkko Heikkinen oli mukana monissa toiminnoissa sekä Mikkelissä että valtakunnallisesti. Tunnettu oli varsinkin Mikkelin kirjoittajaopisto seminaarei-

neen ja näyttävine kulttuurija kirjailijavieraineen. Valtion kirjallisuustoimikunnan taidejournalismin jaoston puheenjohtajana hän oli vuosina 2015–2016. Hän oli myös nykyisen alueellisen taidetoimikunnan jäsen. Yksi Pirkon sydämen asia oli valtakunnallisen J.H. Erkon kirjoituskilpailun järjestäminen. Helsingin Sanomat siirsi kilpailun järjestämisen silloiselle Suomen Nuorisoseurojen Liitolle. Pirkko toimi myös lyhyen aikaa Etelä-Savon Nuorisoseurojen Liiton puheenjohtajana ja sai Hermanskan arvon. Pirkko oli lyhyen aikaa kaupungin kulttuurilautakunnassa, lauloi Mikkelin Kamarikuorossa ja oli perustamassa Mik-

kelin Kirjoittajia. Hän osallistui Mikkelin Akatemian ja Mikkelin Muistin sotakirjallisuustapahtuman suunnitteluun. Teatteri- ja kulttuurikriitikkona Pirkko oli tinkimätön, mutta kannustava. Facebook-ystävät ovat saaneet nauttia Pirkon nasevista arvioinneista. Viimeinen arvio oli Kansallisoopperan Don Giovannista 11.3. Vähemmistöt ja naisasiat saivat Pirkosta sivistyneen puolustajan. Lukuisat ystävät, oppilaat, työtoverit, kulttuurivaikuttajat ja lukijat jäävät kaipaamaan Pirkon humaania läsnäoloa. Piken sanontaa mukaillen: ”Luojan pyssyt, miksi sinä jätit meidät.”

Timo Heimonen Pirkko Heikkisen kollega ja ystävä

Nuorisoseurat auttavat koronakriisin keskellä

Yhteisöllisyys ja osallisuus tuovat voimaa Koronan aiheuttama poikkeustila on aiheuttanut huolta riskiryhmiin kuuluvien pärjäämisestä epidemiaaikana, sillä tämä koskettaa jollain tavoin kaikkia kansalaisia. Nuorisoseuroissa huoleen on vastattu eri tavoin eri puolilla Suomea. Kokemuksia Pirkanmaalta, Itä-Suomesta ja Keski-Suomesta yhdistää paitsi aktiivinen tekeminen myös nuorisoseurojen arvojen – erityisesti osallisuuden ja yhteisöllisyyden tukeminen.

Siitaman Nuorisoseura tarjoaa kauppa-apua

rivedellä toimiva Siitaman Nuorisoseura on vireä seura, jossa normaalisti kevätkausi on täynnä monenlaista toimintaa. Alkukeväästä he järjestivät jo esimerkiksi saunatapahtuman, jossa pääsi pulahtamaan avantoon ja nauttimaan löylyistä tavallisessa saunassa, savusaunassa tai telttasaunassa. Loppukevään suunnitelmat on kuitenkin jouduttu pistämään uusiksi koronapandemian myötä. Tilanne ei ole tyrehdyttänyt siitamalaisten kekseliäisyyttä, vaan he ovat alkaneet ideoida uusia toimintamuotoja teknologiaa apunaan käyttäen ja tarjoavat lisäksi apua kyläläisille. Seuran sihteeri Lotta Loikkanen kertoo, että he ovat jakaneet kyläläisten postilaatikoihin koronatiedotteen, jossa ovat muun muassa tarjonneet kaup-

pa-apua. Apua saa pyytää kuka vaan, joka sitä tarvitsee. Loikkanen iloitsee siitä, että kauppa-apua on uskallettu pyytää ja että se on saatu nopeasti organisoitua. Maksuasiat he ovat saaneet myös hyvin sumplittua yhdessä kaupan kanssa. ”Huijareita on koronatilanteessakin liikkeellä, joten niistäkin olemme varoitelleet. On helpompaa ja turvallista ottaa apua vastaan jo valmiiksi tutuilta”, toteaa Loikkanen. Kauppa-apua saa pyytää kaikenlaiseen ostostarpeeseen. ”Kerran kysyttiin, että voinko tuoda uusimman Muumi-mukin kaupasta muiden ostosten lisäksi ja samallahan sekin sieltä kaupasta ruokaostosten mukana kulkeutui”, kertoo Loikkanen iloisesti. Koronatilanteen hellittämistä odotetaan toiveikkaana. Haastattelun teko-

hetkellä huhtikuun puolivälissä Lotta Loikkanen oli juuri kuluneella viikolla ohjannut ensimmäisen kuntopiirin seurantalo Jukolassa Facebook Liven kautta. ”Osallistujia oli jopa enemmän kuin perinteiseen tapaan järjestetyissä kuntopiireissä, osallistumiskynnys saattoi olla näin matalampi”, pohtii Loikkanen. Seuran aktiivijäsenenä on myös eräoppaana toimiva henkilö, joka on järjestänyt monenlaisia yhteisiä retkiä nuorisoseuralaisillekin. Nyt poikkeustilanteessa hän on tehnyt seuran WhatsApp-ryhmään luontoaiheisia kuva-arvoituksia. Suunnitteilla on myös virtuaalinen kyläajelu, jossa esiteltäisiin Siitaman kylän historiallisia paikkoja ja upeita luontokohteita. Alun perin kierros piti toteuttaa traktorin lavalla tai

polkupyörillä kylän läpi ajellen, mutta nyt mietinnässä on virtuaalitoteutus. Monenlaista on siis kehitteillä eikä yhteisöllisyys ole kadonnut poikkeustilanteen myötä minnekään. Lopuksi Loikkanen toteaa, että kun nyt tällainen koronavirus on tullut, niin Siitama on erinomainen paikka kohdata tämä virus. Naapureihin on välimatkaa, mutta apua saa, jos tarvitsee ja ympärillä on mahtava luonto.

Tiina Koskinen Siitaman nuorisoseuralaisia luolaretkellä viime keväänä: ahtaassa ja pimeässä luolassa kypärä ja otsalamppu olivat välttämättömät. Tänä keväänä seuralaiset ovat tarjonneet kauppa-apua kyläläisille. (Kuva Lotta Loikkanen)

Yhteisistä kohtaamisista heräsi idea avun tarjoamiseen

oensuussa toimiva Koveron Nuorisoseura on myös innostunut auttamaan korona-aikana. Auttamistoiminnan tausta on yhteisissä kohtaamisissa, joista lähti ajatus auttamistyöhön poikkeusaikana. Seura on järjestänyt yhteisiä kylälounaita kerran kuukaudessa. Lounaat toimivat nyyttikestiperiaatteella – toiveena on, että jokainen

tuo jotain, omien mahdollisuuksiensa mukaan. Lounailla on käynyt noin 5–12 henkeä kuukausittain, ja syömisen lomassa on vaihdettu ja kyselty osallistujien kuulumisia. Korona-aikana lounaat ovat jääneet tauolle. Kuulumisten vaihdon ja kohtaamisten jäädessä vähiin nuorisoseurassa heräsi idea korona-avun tarjoa-

misesta. Apua esimerkiksi kaupassa tai apteekissa käyntiin voi pyytää puhelimitse nuorisoseuran jäseneltä Caroline Kamppilalta, joka välittää mahdolliset tilaukset eteenpäin vapaaehtoisrinkiin. Huhtikuun loppuun mennessä palveluun ei ole kuitenkaan vielä tullut montaakaan yhteydenottopyyntöä.

”Ihmisillä näyttää olevan hyvät turvaverkot. Toisaalta tämä epidemia saattaa olla vasta hyvinkin alussa. Toiminnalle voi hyvinkin tulla myöhemmin enemmän kysyntää ja siksi haluamme pitää tämän mahdollisuuden avun pyytämiseen auki”, Kamppila pohtii.

Riikka Järvinen

”Emmie mittään tarvii – vai tarviinko?”

”

Pitäiskö soittaa etukäteen vai mennä yllätyksenä, ettei se ehdi kieltäytyä?” Niin, en kyllä tiedä kumpi olisi parempi. Tiesin, että mummolleni olisi tarpeen, jos joku kävisi kaupassa hänen puolestaan. Koska olen nuorisoseuroilla työsuhteessa projektikoordinaattorina, tartuin työnantajan tarjoamaan mahdollisuuteen käyttää työaikaa viisi tuntia viikossa ikäihmisen auttamiseksi koronan aiheuttamana poikkeusaikana. Kysyin isältäni neuvoa, kuinka mummoa kannattaisi lähestyä, mutta ei hänkään oikein tiennyt, mikä olisi järkevää. Neuvon kysyminen oli aiheellista, sillä mummoni sattuu olemaan vahvatahtoinen, Karjalan Valkjärveltä kotoisin oleva siirtokarjalainen. 88 vuoden iästään huolimatta hän asuu yhä itsenäisesti, koska ei halua enää luopua kodistaan. Aiemmat kokemuksemme ovat opettaneet, ettei hän hevin suostu ottamaan apua vastaan.

Päätin tehdä kompromissin ja soitin 15 minuuttia ennen mummon luo menoa ja kerroin tulevani käymään. Vas-

taus oli yllättynyt, mutta iloinen: ”kai juodaan kahvit?” Olin ajatellut, etten vierailisi pitkään, mutta en uskaltanut

kieltäytyä kahvikutsusta. Onneksi varasin mukaan edes kertakäyttöhanskoja, ajattelin. Kaupassa huomasin vaeltelevani vähän eksyneenä hyllyjen välissä. Mitä ruokaa olisi hyödyllistä viedä? Yritin muistella, mitä kahvimerkkiä mummo käyttää. Mietin, että tämä olisi helpompaa, jos voisin auttaa tuntematonta, ja minulla olisi lista valmiina. ”Toit ihan Presidenttiä!” Olin päässyt ruokakasseineni sisälle mummon kerrostaloasuntoon. Sillä välin, kun mummo purki ostoksia, minä ihmettelin lähes 90-vuotiaan ikäihmisen nopeutta laittaa kahvit ja tarjoilut pöytään. Olin tyytyväinen siihen, että tarjoamani ruokalähetys näytti miellyttävän mummoa. Lyhyen kahvittelun jälkeen tein lähtöä. Mummo vähän hämmästeli suojahanskojen käyttöä ja pikaista käyntiäni, mutta kommentoi lopulta yllättäen: ”Kiitos. Tämä tuli kyllä tarpeeseen”.

90-luvulla yhteinen tekeminen mummon kanssa tapahtui kahvittelujen sijaan retkillä luonnon helmassa. (Kuva Ari Järvinen)

Riikka Järvinen

Yhteistyö Avartin kanssa tiivistyy S

uomen Nuorisoseurat on hyväksytty mukaan Avartti-toimintaan. Ensivaiheessa toimintaa pilotoidaan Pohjois-Savossa Julkulan nuorisotalolla ja sen lähikouluilla. Kuopion aluetoimiston henkilökuntaa on koulutettu Avartti-ohjaajiksi. Valtakunnallisesti nuorisoseuralaisia opastetaan ja koulutetaan mukaan kuluvan vuoden aikana. Avartti-ohjelman tavoitteena on tukea nuoren kasvua ja opettaa vastuuta toisista ihmisistä ja ympäristöstä. Avartti haastaa 14−24-vuotiaat nuoret mielenkiintoiseen toimintaan, johon liittyy erilaisia harrasteita, liikuntaa, luontoretkeilyä sekä vapaaehtoistoimintaa. Avartin suorituksia voi tehdä esim. tanssin, teatterin tai sirkuksen parissa tai vaikkapa oman nuorisoseuran vapaaehtoistöissä. Nuori laatii itselleen tavoitteet sekä suunnitelman niiden saavuttamiseksi. Nuori voi hyödyntää nykyisiä harrastuksiaan tai aloittaa uu-

sia. Nuoren hankkima osaaminen tunnustetaan todistuksella, joka on myös kansainvälisesti tunnettu. Ohjelmaa tehdään yli 140 maassa ja siihen osallistuu 1,5 miljoona nuorta vuosittain. Avartissa on neljä toimintaa, joilla tuetaan nuorten itsensä kehittämistä:

» Vapaaehtoistoiminnassa autetaan muita ja otetaan vastuuta ympäristöstä » Taidossa opitaan hyödyllisiä tietoja ja taitoja » Liikunnassa kehitetään fyysistä kuntoa » Retkessä opitaan ryhmätyötaitoja ja luonnon arvostusta Ohjelmassa on kolme tasoa, pronssi, hopea ja kulta. Kultatasolla toimintoihin liittyy edellisten lisäksi projektin suorittaminen. Ohjelmaa voivat järjestää erilaiset nuorisokasvatustyötä tekevät organisaatiot. Nyt myös nuorisoseuroilla on mahdollisuus tarjota tätä ohjelmaa järjestönsä nuorille. Tutustu toimintaan osoitteessa www.avartti.fi. Lisätietoja jussi.salmi@nuorisoseurat.fi

Missä olen ohjaajana Koonnut Riina Kylmälahti

Monen ohjaajan toiminta siirtyi harrastustoiminnan mukana verkkoon. Kysyimme muutamilta nuorisoseurojen ohjaajilta, eri puolelta Suomea, mitä kaikkea etäharrastamisen taustalla on.

un koko maailma huomasi yhtäkkiä olevansa muutoksen ja kriisin keskellä, alkoi selviytyminen ja elämän uudelleen järjestäminen. Vähitellen, myös vapaa-aika- ja harrastustoiminta löysivät paikkansa digiloikan harpanneessa maailmassa. Harrastustoiminta siirtyi verkkoon, kuten koulutkin. Ohjaajat, joiden työt myös siirtyivät verkkoon, ovat kohdanneet Nuorisoseurojen virtuaalisissa ohjaajien olohuonetapaamisissa kevään aikana. Kaikki he ovat tallella, vaikka näkyvätkin meille nyt ruudun ja digiyhteyksien välityksellä. Eetu Laitinen Jyväskylästä on iloinen siitä, että vaikka tilanne kehittyi varsin nopeasti keväällä, saatiin harrastustoimintaa jatkettua hyvinkin nopeasti: ”heti alkoi tapahtumaan asioita, jotta toiminta ei lakkaisi kokonaan, vaan saataisiin pidettyä kosketus harrastuksen pariin myös poikkeusaikoina.” ”Yhteisöllisyyttä voi toki olla ilman kokoontumistakin, mutta kansantanssissa kokoontuminen vain tahtoo olla harrastuksen ja toiminnan paras puoli, mahdollisuus nauttia yhteisestä harrastuksesta hyvässä porukassa. Mielestä-

tullut esittelemään Pokémon-kortteja tai kertomaan kuulumisia. Vitseilleni ei naura kuin villakoira nurkassa, eikä edes se, koska olen ehtinyt imuroida – monesti. Kuinka ikävä onkaan vapaamuotoisia juttuhetkiä ennen ja jälkeen harjoitusten, ihmisten läsnäoloa? Miten paljon niistä saakaan näkymätöntä voimaa? Harjoitusten äkillinen loppuminen on luonut yllättävän suuren sosiaalisen tyhjiön, jota on vaikea täyttää. Opettaja on osa ryhmää, ja ilman ryhmää, kaikupohjaa, opettaja voi olla yhtä hukassa kuin oppilaat ilman häntä.”

Kaikkia ohjaajia tarvitaan

Paula Kettu

ni on myös tärkeää ymmärtää, että jokainen opettaja ja ohjaaja lähestyy harrastusta omine vahvuuksineen ja tapoineen.”

Kaikupohja ei vastaa etäohjaajalle

”Entäpä ne opettajat ja ohjaajat, jotka eivät saa kohdata oppilaitaan edes etänä, vaan toiminta on loppunut kokonaan? Mitä ryhmäläisille kuuluu, onko kukaan ollut heihin yhteydessä? Unohtavatko he harrastuksen, opitut asiat, ohjaajan? Nähdäänkö vielä? Tarvitaanko minua enää? Hengitä. Laita silmät kiinni, anna keuhkojen täyttyä ääriään myöten ja tyhjentyä omalla painollaan. Jokaista opettajaa ja ohjaajaa tarvitaan rakentamaan turvallisia harrastusryhmiä jatkossakin.”

Jyväskyläläisen harrasteryhmän opettajan Paula Ketun kalenteri tyhjeni COVID-19 viruksen laskeuduttua Suomeen. ”Hengitys salpautui, epätodellinen olo, pelko omasta, läheisten ja oppilaiden hyvinvoinnista, epätietoisuus, töiden jatkuminen ja yksinäisyys. Nämä ajatukset ovat tulleet tutuiksi. Kääntöpuolelta löytyy kuitenkin arjen yksinkertaistuminen; päivittäiset ulkoilut, puhelut ystäville, tylsyys ja sitä kautta myös luovuus ja asioiden mittasuhteiden pohtiminen.”

”Konkreettisiin muutoksiin lukeutuu muun muassa se, ettei kukaan ole

”Fyysinen kontakti, vaikka vain kädestä kiinni pitäminen, on ihmisen hyvinvoinnin kannalta elintärkeää. Se on asia, mitä huomaan kaipaavani. Kehon kommunikointi kosketuksen kautta vaikuttaa, ainakin minulla, suoraan mielentilaan. Silmät kostuvat pelkästä ajatuksesta, että saa halata ystävää tai tanssia lähekkäin, elävän musiikin soidessa. Tätä unelmaa kohti mennään päivä kerrallaan, elämästä ja arjesta selviten - hengittäen, uusista ja vanhoista oivalluksista nauttien, yhdessä toisistamme huolta pitäen”, Paula Kettu uskoo.

Onko kokoontuminen sittenkään itsestäänselvyys?

”Silmät kostuvat pelkästä ajatuksesta, että saa halata ystävää tai tanssia lähekkäin, elävän musiikin soidessa.” Eetu Laitinen

Marjo Örn

Lotta Terävä

Lotta Terävä Jyväkylästä kertoo, että parhaillaan opettajana ja ohjaajana toimiminen normaalioloissa on flow-tilassa toimimista, joka tempaisee opettajan ja oppilaat yhdessä tutkimaan tanssia sekä yhteistä vuorovaikutusta. Kohokohtia työssä ovat oppilaitten oppimisprosessi, uusien asioiden oppimisen näkeminen ja kehittymisen havaitseminen yhdessä.

”Kokoontumisen merkitys harrastustoiminnassa on suuri. Tämän lisäksi vuorovaikutus ja läsnäolo opettajan ja oppilaiden kesken on isossa osassa. Monet harrastavat tanssia ja etenkin kansantanssia sen yhteisöllisyyden takia. Osa kansantanssiryhmistä on ollut koossa jo pienestä pitäen, ja ryhmästä on muotoutunut tiivis yhteisö tai jopa perheenomainen yksikkö. Treeneihin mennään tapaamaan kavereita ja päästään tanssimaan muiden kanssa. Kansantanssiin on sisään rakennettuna yhteisöllisyys ja vuorovaikutus. Ilman yhteisöllisyyttä ja vuorovaikutusta puuttuu kansantanssista sen ydin.” ”Etätoiminnassa opettaja puhuu yksin kameralle ja opettaa sitä kautta oppilaita. Tällä tavalla vuorovaikutus ihmisten kanssa jää kokonaan pois ja on hankalaa tietää, miten oppilaat kokevat opetuksen ja mitä he oppivat materiaalista. Osa harrastajista on kertonut, että on ollut hienoa päästä tanssimaan edes tällä tavalla.”

den äkillinen poissaolo. On etuoikeus, että voi arjessaan leikkiä hippaa maanantai-iltaisin. Odotan lämmöllä niitä aikoja, kun tapaamiset harrastajaryhmien kanssa ovat taas mahdollisia. Taiteessa, ryhmissä ja leikkimisessä on voimaa.”

”Odotan lämmöllä niitä aikoja, kun tapaamiset harrastajaryhmien kanssa ovat taas mahdollisia.”

Teatteriharjoituksia etäyhteydellä Arpelan Nuorisoseuran teatteriryhmä NiinSanotut valmistelevat kesäteatterinäytelmää etäharjoituksien muodossa. Kutupuuhia Kalajärvellä -esitystä on työstetty alkuvuodesta asti, mutta poikkeustilanne laittoi harrastajat jatkotyöstämään esitystä digitaalisille alustoille. ”Harjoituskauden alussa teimme käsikirjoituksesta cd:n, jota kuuntelemalla voi harjoitella samalla kun kuulee vastanäyttelijän repliikit. Monella näyttelijällä kyseinen cd onkin aktiivisessa käytössä mm. autossa. Tämä metodi on ollut menestyksekkäästi käytössä jo monta vuotta. Uutena keinona harjoituksissa käytämme Teams-sovellusta, jonka avulla lukuharjoitukset onnistuvat mainiosti. Voimme katsoa aikaisempia harjoitusvideoita sekä videoyhteydellä toteuttaa pieniä harjoituksia”, kertoo Sari Pohjanen Torniosta.

Tuntosarvet ylhäällä Jämsäläinen Marjo Örn vertaa ohjaajana oloa etanaan: tuntosarvet ylhäällä koko harkan ajan. ”Ohjaajan kohokohtia on huomata ryhmän kasvanut henki ja keskinäinen hyvä olo; että kaikki viihtyvät tunneilla ja heidän toiveitaan ja tarpeitaan huomioidaan. Kun olo on väsynyt tai huono, niin asiasta jutellaan ensin ja sitten vasta treenataan – paremmalla mielellä.” ”Kun tekemisen into ja rakkaus tanssiin näkyy, ollaan asian ytimessä. Tämän näyttää ryhmien edistyminen. On hienoa päästä seuraamaan lasten kasvua ja kehitystä, olla osa heidän elämäänsä vuosien varrella.” ”Ohjaajalla on ikävä, kun ei tapaa harrastajia etätoiminnan tai keskeytyneen toiminnan vuoksi. Ryhmätuokiot antavat ohjaajalle valtavasti hyviä viboja jaksaa eteenpäin. Voi sitä riemua, kun päästään taas yhdessä tanssilattialle. On tämä tärkeä rooli ja tarpeellinen työ!”

Jaettu ilo on voimaa Helsinkiläisen Ilona Karppasen mielestä harrastajaryhmän ohjaaminen on parhaimmillaan yhteistä leikkiä ja upeita taidekokemuksia yhdessä harrastajien kanssa. Lasten luovat ideat tarinoiden käänteistä ja tapa esiintyä ovat aivan erityistä esittävää taidetta. ”Poikkeusoloissa fyysinen vuorovaikutus, johon teatteri usein perustuu, on poissa ja on keksittävä luovia tehtä-

Päivän paras hetki

Helsinkiläinen Ilona Karppanen odottaa jo aikaa, kun harrastajaryhmien lähitapaamiset ovat taas mahdollisia. ”Poikkeusaikana voi kehittää uusia hahmoja kotona tai esiintyä perheenjäsenille”, hän ideoi.

viä arkeen ja kotioloihin. Kotona voikin esimerkiksi kehittää uudenlaisia hahmoja, äänittää kevään äänistä kuunnelmia ja esiintyä perheenjäsenille.” ”Silloin, kun mahdollisuutta lähitapaamisiin ei ole, huomaa niissä olevan paljon voimaa. Ikävöin lasten huu-

morintajua, upeita esityksiä ja sitä, että aina voi innostua uudelleen vanhoista peleistä ja leikeistä tai kehittää uusia. Jaetut onnistumisen kokemukset ja yhteiset jännittävät hetket ja naurut koskettavat ryhmäläisten lisäksi väistämättä myös ohjaajaa. Niin myös nii-

”Monelle tämä on tällä hetkellä ainoa harrastus ja päivän paras hetki, kun harjoituksissa saa nauraa maha kippurassa! Se auttaa jaksamaan poikkeustilanteessa. Lavasteita on ehditty puuhastella, joten hauska uutuuskomedia tullaan näkemään enemmin tai myöhemmin! Kesällä oli tarkoitus pitää 10 näytöstä. Tilanne on haastava, mutta terveys on etusijalla. Toivomme, että saamme esittää Kutupuuhia loppuunmyydylle katsomolle jonakin päivänä”, Pohjanen jatkaa. Vallitseva tilanne on kuitenkin aiheuttanut taloudellista huolta Arpelan kesäteatterin toiminnan jatkumisesta. Jotta toiminta voi jatkua tulevaisuudessakin, nuorisoseura on aloittanut kesäteatterin lahjakorttien myymisen, joilla teatterin ystävä voi tukea toimintaa ja lunastaa lippuja tuleviin näytelmiin.

Mielikuvitus lentää Luova lava -toiminnassa Teksti Pirita Laiho Kuvat Sini Padilha ja Sanna Purho

uova lava -päiväleirejä on järjestetty nuorisoseuroissa ympäri Suomea jo vuodesta 2014. Erityiseksi leiritoiminnan tekee se, että leiri on osallistavaa ja siihen sisältyy Hetki Taiteilijana -esitys, jonka leiriläiset yhdessä ohjaajiensa kanssa valmistavat kuluvan leiriviikon aikana. Ohjaajia ja leiriläisiä helpottamaan on sovittu vuosittain yhteinen teema, josta esitykset tehdään. Teemoina on ollut Tarinat ja sadut, Uni, Meidän Suomi, Supersankarit ja viimeisimpänä Lumoava luonto. Oheen on koottu juontotekstejä vuosien varrelta leiriläisten esityksistä, jossa näkyy selvästi osallistujien omat juonenkäänteet. Keksitkö, millaisia näytelmiä lavalla on nähty?

Portaalin kautta menneisyyteen

Taikametsästä Hornaan

Vuonna 2017 on koululuokka vallaton. Koulun autoritäärinen rehtori hallinnoi portaalin avulla jopa aikaa ja lähettää kurittomat oppilaat vuoden 1917 armottomaan oppimisympäristöön. Mutta kenen kohtaloksi portaali lopulta koituukaan..?

Pahamaineiset Hornan kilpikonnapojat ajautuvat Taikametsän asukkien keskelle, jossa he aiheuttavat hämmennystä ja ihmetystä. Luonnonkatastrofin ainekset ovat ilmassa...”

Unimaailma Unessa kaikki on mahdollista. Vaahtokarkkiyksisarvinen, räiskyvä ruskea saari, puhurien pyörre, vihanpurkaus, kaikkeus, mustelmainen possu, salaperäinen muotomaa, erilaisia perunoita Ranskasta ja paljon muuta.

Ninjojen valtakunta Noita taikoo ihmislapset salaperäiseen taikamaailmaan, joka paljastuu Ninjojen valtakunnaksi. Mahtavatko lapset koskaan päästä ninjamaailmasta takaisin kotiin tekemällään taikalakanalla?

Nuudeliperhe huvipuistossa Nuudeliperhe asuu possuplaneetalla ja lähtee huvipuistoon. Huvipuistossa muutama kaverus tulee varoittamaan nuudeliperhettä huvipuistossa olevasta vaarallisesta jättikukasta, joka aikoo syödä nuudeliperheen. Perhe pelästyy ja kohtaa kukan, mutta tarina päättyy onnellisesti ja jättikukka paljastuukin ystävälliseksi. Lopussa kaikki esityksen henkilöt lähtevät yhdessä vuoristorataan!

Game World Merirasti Mitä, jos voisit olla itse osana tietokonepeliä, ihan elävänä hahmona? Pelihahmot imeytyvät yhteiseen pelimaailmaan edeten tasosta toiseen.

Työhaastattelu

Labyrintin mysteeri

Leiriläiset ovat suorittaneet ansiokkaasti supersankarikoulutuksen ja nyt heidän on viimein astuttava supersankarin haastavaan työelämään. Ensin on läpäistävä sankareiden pomon eli ”Aivon” työhaastattelu ja lisäksi opittava keinot selittää pomolle, miksi on töistä myöhässä.

Sokkeloista labyrinttia hallitsee pelottava valtiatar, joka jäädyttää kaikki huomaamansa tunkeilijat iki-ajoiksi. Labyrintin salaisuutta yrittävät ratkaista mii-eläimet, pahikset ja sudet sekä japanilaiset ninjat ja geishat. Onnistuvatko he murtamaan sokkelon taian ja valtiattaren voiman?

POP-videopeli Videopelissä on kolme erilaista maailmaa: herkku-, eläin- ja vesimaailma, jotka ovat täynnä yllätyksiä. Jännitetään yhdessä, pääseekö pelaajamme suolakuninkaan ohitse ja rakentaako hän tarpeeksi avaruuseläimiä. Entä miten käy meduusojen kanssa?

Mökkeilyä Suomessa Luksusmökin myynti juhannuksena. On luminen juhannuspäivä Suomessa, ja liikemies yrittää saada mökkiä kaupaksi. Kukakohan sen lopuksi ostaa?

Metsä Metsässä seikkailee kettuja, jotka kohtaavat minotaurokset. Tarinan aikana taikavettä juoneet minotaurokset muuttuvat vihreäsilmäisiksi hirviöiksi ja pelästyttävät ketut pyörryksiin. Herättyään ketut päättävät muuttaa pois ja ryhtyä villiketuiksi.

Mämmin mysteeri

Paha voima Paha voima -ryhmä kidnappaa supersankarivauvojen possun. Pahiksilla on kuitenkin yllättävä hattaraheikkous, ja apuun rientää myös Aamupalasankari. Possu on pelastettava!

Kaksi tyttöä etsivät metsästä mämmiä, jota he ovat kuulleet löytyvän sieltä. Matkalla metsässä vastaan tulee erilaisia esteitä kuten liskoja ja karhuja, jotka hankaloittavat tyttöjen matkaa. Lopulta ilkeät karhut sitovat tytöt puuhun, ja mämmihirviö saapuu pelastamaan tytöt. Tytöt pelästyvät hirviötä, mutta huomaavat, että mämmihirviö onkin kiltti. Lopussa heistä tulee ystäviä.

SottiisiMoves 2020 -tapahtuman uusi ajankohta on 16.–18.10.2020 Teksti Maarit Saarelainen Kuva Carita Berg Kuvankäsittely Joni Sivonen

esäkuun puolesta välistä syksylle siirretyn SottiisiMoves 2020 -tapahtuman uusi ajankohta on 16.– 18.10.2020. Tampereella toteutettavassa festivaalissa yhdistyvät valtakunnallinen Nuori Kulttuuri Moves -katselmus ja kansainvälinen kansantanssin ja kansanmusiikin festivaali Pispalan Sottiisi. SottiisiMoves 2020 on kaikille tanssista ja folkista kiinnostuneille avoin tanssin ja musiikin juhla, jossa erilaiset tyylit ja tekijät kohtaavat. Pispalan Sottiisi ja Nuori Kulttuuri -toimintaa edeltänyt Nuorison taidetapahtuma järjestettiin kumpikin ensimmäisen kerran 1970, joten tapahtumat juhlivat tänä vuonna 50-vuotista taivaltaan. ”Haluamme tuoda ihmisille hyvää mieltä ja tekemisen riemua. SottiisiMoves 2020 -tapahtumassa ovat edus-

tettuina kaikki tanssilajit polskasta hip hoppiin. Vuoden teema Saa tanssia! tarkoittaa, että tällä festivaalilla kaikki saavat halutessaan tanssia.”, kertoo Suomen Nuorisoseurojen toimialajohtaja Jukka Heinämäki.

”Haluamme tuoda ihmisille hyvää mieltä ja tekemisen riemua. Saa tanssia! -teema tarkoittaa, että kaikki saavat halutessaan tanssia.” Festivaalin sydän on erinomaiset tilat tarjoava Tampere-talo, josta tanssi ja musiikki levittäytyvät ympäri kaupunkia. Ohjelman keskiössä ovat lasten ja nuorten Moves- ja Tanssiralli-katselmukset sekä Saa tanssia! -kansanomaisen paritanssin juhlaproduktio. Yksi

SottiisiMovesin pääesiintyjistä on Pispalan Sottiisin vuoden 2020 kansantanssiyhtye Kimurantti Lappeenrannasta. Festivaaliin kuuluvat olennaisena osana myös erilaiset konsertit, tanssit ja GetTogether -tapahtumat. SottiisiMovesissa nähdään kotimaisten ryhmien lisäksi virolainen Kalev Järvelän kokoama Koidupuna & Co -ryhmä. Oman lisävärinsä tapahtumaan tuovat myös Suomen Kansanmusiikkiliiton keväältä peruttu Samuelin Poloneesi -kansanmusiikkitapahtuma sekä Tampereella samaan aikaan järjestettävä suomalais-ugrilaisten kansainvälistä sukukansanpäivää juhliva Sugrifest. Festivaalin uudeksi muokattava ohjelma valmistuu kesäkuun loppuun mennessä. Poikkeustilanne ja kevään katkokset tanssin harrastustoiminnassa huomioi-

daan SottiisiMoves 2020 -valmisteluissa. Tapahtuman ilmoittautumisaikaa on jatkettu elokuun loppuun saakka, ja keväältä peruuntuneisiin Moves-aluekatselmuksiin ilmoittautuneille tanssiryhmille varataan mahdollisuus ilmoittautua myös valtakunnalliseen SottiisiMoves-katselmukseen. Tapahtumaan ilmoittaudutaan ryhmittäin sähköisen järjestelmän kautta 31.8 mennessä. Tapahtuman tuotannossa toimitaan vastuullisesti vallitsevien säädösten ja ohjeistusten mukaisesti. Festivaalin järjestää Suomen Nuorisoseurat ja Tampereen kaupunki. Lue lisää:  www.sottiisimoves2020.fi

18 Sisko Istanmäen Liian paksu perhoseksi -näytelmä keräsi Ylikylän Nuorisoseuralle katsojia enemmän kuin esityksiin mahtui. Osa viimeisten esitysten katsojista jouduttiin väenpaljouden vuoksi käännyttämään ovelta.

Aimo Walamies

Esko-patsas Kortesjärven Ylikylän Nuorisoseuralle Teksti Pasi Saarinen Kuva Joonas Autio

uomen Nuorisoseurojen Vuoden teatteriteko -palkinto myönnettiin tänä vuonna Kauhavalle Kortesjärven Ylikylän Nuorisoseuralle Liian paksu perhoseksi -esityksestä. Sisko Istanmäen kirjoittamaa ja Eija-Irmeli Lahden sovittamaa sekä ohjaamaa näytelmää esitettiin syyskaudella 2019 täysille katsomoille ylistävien kommenttien saattelemana. Nuorisoseura hakee aina uuteen produktioon näyttelijät avoimen haun kautta. Näin kynnys lähteä mukaan on olematon, kun kenelläkään ei ole korvamerkittyä paikkaa esityksessä. Tämä tyyli on tuonut harrastukseen mukaan uusia tekijöitä, ja teatteriryhmä on yksi harvoja yhdistyksiä, jotka Kauhavan kuntaliitoksen jälkeen on aktiivisesti saanut toimi-

joita vanhojen kuntarajojen takaa toimimaan hyvässä seurassa. ”Ylikylän Nuorisoseura ei ole perinteinen nuorisoseura siinä mielessä, että meille näyttelijät tulevat myös kaukaa, jopa Vaasasta asti. Avoin näyttelijähaku teatterituotantoihin madaltaa kynnystä osallistua ja pitää teatteritoiminnan elinvoimaisena”, toteaa nuorisoseuran puheenjohtaja Joonas Autio.

”Avoin näyttelijähaku teatterituotantoihin madaltaa kynnystä osallistua ja pitää teatteritoiminnan elinvoimaisena” ”Kortesjärven Ylikylän Nuorisoseura on perinteikäs seura, mutta ei suin-

kaan paikalleen jämähtänyt. Pitkän ja kunniakkaan historian omaavassa seurassa tehdään avoimella otteella tavoitteellista harrastustoimintaa”, luonnehtii Suomen Nuorisoseurojen puheenjohtaja Ragni Reichardt palkittua seuraa. Nuorisoseuralla on yli vuosisatainen perinne harrastajateatterin parissa. Ryhmä on viimeisten vuosikymmenien aikana nostanut profiiliaan panostamalla ammattiohjaajan käyttöön. Se on osaltaan mahdollistanut myös osaamisen vahvistamisen näyttämön taustatöissä kuten lavastuksessa, puvustuksessa sekä tekniikassa. ”Tunnustus on merkittävä seuralle ja työryhmälle. Palkinto tuli jokaiselle teatterin tekijälle. Se on ennen kaikkea myös

tunnustus siitä, että meidän alueella tehdään merkittävää ja korkeatasoista teatteria”, riemuitsee seuran teatterituottamisesta vastaava puheenjohtaja Autio.

Vuoden teatteriteko Suomen Nuorisoseurat jakaa vuosittain Vuoden teatteriteko -palkinnon. Vuoden teatteriteko voi olla yksittäinen esitys, teatteriseura, pitkäjänteinen prosessi tai vaikka uuden toimintaryhmän luominen. Vuodesta 1948 alkaen jaetun tunnustuksen saajan teatteria pääsee vuodeksi koristamaan pronssinen Esko-patsas. Kiertopalkinto on taustaltaan Aleksis Kiven Nummisuutareiden Eskon kuvitteellinen näköispatsas. Pronssisen patsaan on veistänyt kuvanveistäjä Kalervo Kallio.

Teatterilaiva seilaa syyskuussa

Tarinoiden pyörteissä Teksti Pasi Saarinen

eatterin ystäville on katettuna ensi syksylle monipuolinen kattaus, kun Teatterilaiva irtoaa Helsingin satamasta 18.9. ja saattelee matkaajat vuorokaudeksi tarinoiden, teatterin ja elämysten ihmeelliseen maailmaan. Avoimen esityshaun kautta tapahtumassa nähtäviksi esityksiksi valikoitui neljä eri puolelta Suomea tapahtumaan saapuvaa esitystä, joita yhdistää oma teksti: jokainen esityksistä on kantaesitys eli esityksen käsikirjoitus on tehty juuri kyseistä ryhmää ja esitystä silmällä pitäen. Esitysten lisäksi tapahtumassa koetaan monta muuta tarinaa.

Ilta Villen kanssa Näyttelijä Ville Haapasalon tarinoiden ääreen laskeudutaan Ilta Villen kanssa -tapaamisessa perjantai-iltana. Haapasalo on opiskellut näyttelijäksi Venäjällä ja noussut naapurimaassamme kunnioitetuksi valtiontaiteilijaksi. Mitä ajatuksia suuria tunnustuksia töistään elokuvan ja teatterin saralla saaneella Haapasalolla on teatterista tänään Venäjällä ja Suomessa, mitkä ovat merkittävimpiä käänteitä hänen urallaan ja mitä haaveita löytyy tulevaisuudesta? Ilta Villen kanssa viete-

tään leppoisasti keskustellen, huimista tarinoista ja teatterin taiasta nauttien.

Poneja, sällejä ja ystäviä Teatterilaivan esityksinä nähdään kolme näytelmää ja yksi improvisaatioesitys. Helsingin Kellariteatteri tuo laivalle esityksen Ponit nukkuvat öisin. Kyseessä on absurdi komedia, satiiri ja keskisormi Tsehoville. Esitys nauraa itselleen ja katsojalleen, luokkaerottelulle ja häpeälle. Teksti on syntynyt devisingillä ja dramaturgien avustuksella. Esityksen lähtökohdista kerrotaan, että työryhmä on halunnut hupailua ja hölmöilyä jatkuvan paatoksen ja harmauden keskelle. Tapahtumat sinkoilevat Keravalta aina aatelisen venäläisperheen kesäretkelle. Tampereen poikateatteri Sällit tuo tapahtumaan bromanttisen komedian Viisi kaveria nimeltä Pasi. Esitystä luonnehditaan seuraavasti: ”Viisi erityislaatuista kaverusta. Viimeiset tunnit ennen täysi-ikäisyyttä. Bändin ensiesiintyminen. Risteily. Koti. Uskonto. Isänmaa. Sauna. Lehtipuhallin. Sällien uusin produktio Pasit -Bromanttinen komedia sukeltaa syvälle Pasiontologiseen maailmankuvaan, joka tulee väistämättä jättämään jälkensä katsojan verkkokalvoil-

le. Monia yleisöjä vedet silmiin asti naurattanut, hämmentänyt ja raivostuttanut produktio esitetään nyt ensimmäistä kertaa aivan oikeassa laivassa!” Toinen tapahtuman tamperelaisista ryhmistä on Tukkateatteri, joka valloittaa Silja Europan näyttämön esityksellä Best Friends Forever. Facebook on tuonut suurperheen äiti Annun ja urasinkku Minnan taas yhteen yli 20 vuoden tauon jälkeen. Kumpikaan ei ole varma, miksi heidän tiensä erkaantuivat. Arkikiireiden keskellä puidaan menneisyyttä ja luodaan katse tulevaan, revitään auki vanhat haavat ja paljastetaan salaisimmat haaveet. Tämä kahden naisen esitys on sinulle, joka rakastat hyviä biisejä etkä säikähdä roisia huumoria. Tukkateatterin tuottamassa esityksessä näyttämöllä nähdään kaksi vahvaa naista: Anne Herrala on äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja, draamapedagogi ja teatterialan moniosaaja, jonka nuorisoseuratausta yltää lapsuus- ja nuoruusvuosiin Kihniöllä. Katri Häti on puolestaan teatterialan freelancer, ja työkseen hän ohjaa, käsikirjoittaa ja dramatisoi näytelmiä. Hän vetää teatteri-ilmaisua ja teatterialan eri kursseja Kansalaisfoorumin avustuksella ja Suomen

Viisi kaveria nimeltä Pasi Sällit

Harrastajateatteriliiton kanssa yhteistyössä. Esityskattauksen täydentää joensuulaisen Improholistien Improshow, joka on ainutkertainen tämän Teatterilaivan näyttämöllä nähtävä improvisaatioesitys. Ryhmään kuuluu kolmetoista teatteritaiteen harrastajaa, jotka takaavat, että rennolla otteella ja ripauksella yksinkertaista hulluutta saadaan aikaiseksi kaikille maittava ja viihdyttävä show.

Yleisön pyynnöstä – avoin improvisaatiokilpailu Viime vuosina Teatterilaivan näyttämöllä ovat kohdanneet maakunnallisten Improliigojen voittajat, mutta tänä vuonna lava on taas avoin kaikille impron harrastajille. Paluun Teatterilaivan improskaban isännäksi tekee tänä vuonna myös Tampereen ihmemies Jyri Siimes. Improvisaatiokilpailuun, kuten tapahtuman työpajoihinkin, ilmoittaudutaan satamassa ennen laivan lähtöä. Nyt jos koskaan kaivataan yhteisiä hetkiä hyvien harrastusten parissa ja niitä Teatterilaiva totta vie tarjoilee. Liput tapahtumaan myy Ikaalisten matkatoimisto. www.teatterilaiva.fi

Ponit nukkuvat öisin Kellariteatteri a Metso Juh va: Ku

Best Friends Forever Tukkateatteri

Improshow Improteatteri

Ilta Villen kanssa

”Perinteet voivat tuoda haastetta ekologisen elämäntavan toteuttamisessa”

Häitä voi juhlia kestävillä arvoilla Teksti Tiia Tuomisto Kuva Pekka Uotila

Kesä on juhlien ja etenkin häiden aikaa. Nuorisoseurojen seurantalot ovat suosittuja hääjuhlien pitopaikkoja. Kestävät elämänarvot myös häissä ovat nykyisin monen tavoite. Miten ekohäät onnistuvat?

ipsa Valkeila juhli häitään puolisonsa kanssa neljä vuotta sitten. Tavoitteena oli järjestää rennot, omannäköiset juhlat tarkkaan harkituilla kuluilla. Juhlat olivat ekologiset ja kokonaan vegaaniset, heidän oman elämäntyylin mukaisesti järjestetyt – ei siis ekohäät trendin vuoksi. ”Juhlien järjestely oli oikeastaan aika kivaa, vaikka tehtävää oli paljon. Lähipiiri osallistui moneen, ja yhdessä tekeminen teki juhlista yhteisöllisemmät. Oli mukavaa, kun läheisiä näki häiden alla usein”, Valkeila kertoo. Järjestelyistä he eivät saaneet kummasteluja, vaan pelkästään positiivista palautetta. ”Kaikki oli niin menossa mukana, ja ennen kaikkea juhlat olivat todella rennot!”, Valkeila muistelee. Kun kysyin, tekisikö hän nyt toisin, hän mainitsee vieraslistan ja käyttämättömäksi jääneen sulhasen puvun sekä oman sormuksensa. Vaikka vieraslista olikin karsittu, ja rajaaminen oli työlästä, kutsuisivat he nyt vielä vähemmän väkeä. Kaikkia ei tarvitse kutsua vain koska täytyy, myös elämän keskeiset henkilöt saattavat muuttua ajan kuluessa ja elämäntilanteen muuttuessa. Sulhasen puvulle ei ole ollut käyttöä juhlien jälkeen, samoin sormus on jäänyt lähes kokonaan käyttämättä. Kestävään elämäntapaan kuuluu vahvasti pohdintaa: tarvitsenko tätä todella vai kumpuaako halu ostamiseen jostain muualta? Onko tämä oma toive vai vanha tapa? ”Jos käyttää palveluntarjoajia ja haluaa järjestää juhlat ekologiset arvot huomioiden, kannattaa valita esimerkiksi pitopalvelu sen mukaan ja esittää toiveet”, Valkeila vinkkaa. Ruoan ohella toinen merkittävä vaikutus on juhlapaikalla, pääseekö sinne helposti myös julkisilla. Valkeilan mielestä kalliin ja ker-

ran käytettävän puvun ostaminen tuntui omien arvojen vastaiselta. Painettuja kiitos-kortteja hän ei myöskään enää lähettäisi. ”Perinteet voivat tuoda haastetta ekologisen elämäntavan toteuttamisessa, juhlat kannattaa järjestää oman näköisinä. Muutokset eivät ole mahdol-

lisia, jos aina noudattaa totuttuja tapoja”, Valkeila pohtii.

Kestävät elämänarvot mukana juhlajärjestelyissä On kyseessä tiedostava kuluttaja tai prinsessapäivästään unelmoiva, häät ovat

Pipsa Valkeilan ja hänen puolisonsa häät olivat ekologiset ja kokonaan vegaaniset, juuri heidän näköisensä juhlat.

yleensä ne juhlat, joihin panostetaan. Ekohäät mielletään helposti pienen budjetin tee se itse -juhliksi. Ekologiset häät on kuitenkin mahdollista järjestää mistään tinkimättä tai tekemättä itse mitään. Voit panostaa laatuun, kotimaisuuteen ja muistojen luomiseen. Sama koskee mitä tahansa muitakin juhlia. ”Jotain vanhaa, jotain lainattua, jotain sinistä, jotain uutta” on vanha sanonta häiden järjestelystä. Ovatko ekohäät sittenkään mikään uusi juttu? Perinteisesti hääjärjestelyihin on otettu mukaan perhettä, sukua tai kyläyhteisöä. Sittemmin on tullut mahdolliseksi käyttää hyödyksi erilaisia palveluntarjoajia. Se on helpompaa eikä nykyisenä kiireisenä aikana viitsitä vaivata sukulaisia. Valmiit palvelut ovat, tämän päivän normaalin elintason nousun myötä ja työelämän viedessä siivun ajasta, hyvä valinta. Toisille avun pyytäminen voi olla hankalaa, sillä kulttuurimme suosii itse pärjäämistä. Media, tv-sarjat ja me ihmiset itse olemme luoneet kuvan siitä, millaisia asioita häissä ja muissa juhlissa kuuluu olla. Suuret odotukset ja paineet aiheuttavat stressiä täydellisen päivän tavoittelussa. Yksi suunnittelee juhliaan vuosia, toinen miellyttää anoppia ja kolmas unohtaa kysyä kumppaninsa toiveet omien vaatimusten alle. Voimme itse muuttaa tätä mielikuvaa kangistuneista kaavoista ja tavoista kohti kestäviä ja persoonallisia juhlia sekä uudistettuja juhlaperinteitä. Tärkeää on muistaa, että täydellisyyteen ei tarvitse pyrkiä. Mieti muutama yksityiskohta, jotka juhlissa ovat sinulle tärkeät ja panosta niihin. Kestävällä elämäntavalla ei tarkoiteta perunasäkissä juhlimista, vaan valintojen vaikutusten tiedostamista ja puntarointia. Joku mieltää ekohäitä juhlivan parin puunhalaaja-

hippinä ja jollekin tekopyhänä, jos kaikki ei ole täydellisesti ajateltuna. Ainakin on tehnyt ne päätökset, joihin pystyy. Pienet ja isot juhlat piristävät arjen keskellä. Naimisiinmenoa ei ole enää pidetä itsestään selvänä suhteen virallistajana. Jos mielesi siis tekee järjestää juhlat, järjestä. Miksi ei juhlistaisi elämän isoja ja pieniä iloja fiksuilla valinnoilla. Voit seurata Valkeilan perheen rennolla otteella kuvattua kestävää elämäntapaa instagramissa tunnisteella @arvokasmaailma.

» Suunnittele oman näköiset juhlat – on kyseessä juhlittavan oma päivä » Hyvistä raaka-aineista ja oikein tehtynä kasvisruuasta saa juhlavaa » Vuokraa tai lainaa astiat, mieti myös kestoservettejä » Laadi lahjalista ja muista, että myös palveluita voi pyytää lahjaksi (muista hienovaraisuus ja kunnioita ystävän ammattia) » Juhla-asu voi olla mikä tahansa kaunis asu – vuokraa, jos ei ole uudelleen käyttöä » Hyödynnä luonnonkukkia ja muita luonnon materiaaleja » Ehostus luonnonkosmetiikalla ja kampaus ekokampaajalla » Suosi koruissa kierrätysmateriaaleja

Seurantalojen korjausavustus – aloita hakemus ajoissa! S

eurantalojen korjausavustusta haetaan vuosittain syyskuun loppuun mennessä. Kotiseutuliiton rakennustutkija Lasse Majuri on laatinut kattavan listan hakemisessa huomioitavista asioista. Tässä Lassen laatima muistilista hakemista varten.

Näin haet seurantaloavustusta 1. Lue huolellisesti hakuohjeet, vaikka olisit hakenut aiemminkin. 2. Lue myös kohdat, joissa kerrotaan minkälaisia korjauksia avustamme. 3. Yhdistys tarvitsee rakennushankkeeseen lähes aina ammattisuunnittelijan heti alkuun. Hän voi olla arkkitehti, rakennusinsinööri tai perinnerakentamisen asiantuntija. 4. Iso korjaushanke kannattaa suunnitella toteutettavaksi vaiheittain. 5. Avustamme myös suunnittelun kustannuksia – mutta emme avusta jo tehtyjä töitä.

6. Suunnittelija laatii kustannusarvion laatimansa työselityksen pohjalta – älä kysy kustannusarviota urakoitsijalta. Pyydä häneltä sen sijaan tarjous työselityksessä kuvatuista töistä. 7. Kokoa hakemuksen liitteet ajoissa omaan kansioonsa tietokoneelle. Kuntokartoittaja tarvitsee aikaa kuntoarvion tekemiseen. Maakuntamuseo ja rakennusvalvonta tarvitsevat aikaa lausuntonsa antamiseen. Suunnittelija tarvitsee aikaa työselityksen ja kustannusarvion laatimiseen. 8. Vastuu tarvittavien liitteiden lähettämisestä on hakijalla. Sähköisessä haussa mahtuu yksi liite per kohta. Loput voi toimittaa yhden sähköpostin mukana kerralla. 9. Kysy neuvoa Kotiseutuliitosta ajoissa – älä syyskuun viimeisellä viikolla.

10. Liitä paljon tuoreita valokuvia. Rakennustutkija käsittelee satoja taloja. Ne ja niiden vaiheet eivät pysy päässä.

Lisätietoja seurantalojen korjausavustuksen hakemisesta, ehdoista, käytöstä ja muista asioista löydät Kotiseutuliiton sivuilta osoitteesta: kotiseutuliitto.fi/seurantalot.

Muistathan, että korjausavustusta voit saada myös esteettömyyskartoituksiin ja -korjauksiin!

Lumoava luonto

Luova lava -päiväleirejä järjestetään jälleen kesällä ympäri Suomea. Leiriläiset tutustuvat lumoavaan luontoon erilaisin harjoituksin, leikein ja tehtävin. Myös videoituja esityksiä nähdään teemasta. nuorisoseurat.ﬁ/luova-lava

Osallisuus on tunne omasta ja toisten merkityksellisyydestä Teksti Elina Weckström

Osallisuudesta on tullut viime vuosikymmeninä muotisana, jota käytetään kaikkialla yhteiskunnassa. Mitä osallisuudella lasten ja nuorten parissa toimiessa tarkoitetaan, ja miksi se on niin tärkeää?

apset ja nuoret viettävät nykyään suuren osan ajastaan aikuisten ohjaamassa toiminnassa kuten päiväkodissa, koulussa, iltapäiväkerhossa ja ohjatuissa harrastuksissa. Lasten ja nuorten omaehtoisen ja aikuisten kontrollin ulkopuolella viettämän ajan määrä on vähentynyt. Tästä syystä on tärkeää miettiä, millä keinoilla lasten ja nuorten vaikuttamista itseään koskevissa asioissa voidaan vahvistaa aikuisten järjestämässä toiminnassa. Osallisuudessa ei ole kysymys yksittäisistä osallisuutta tukevista menetelmistä, vaan pikemminkin lapsia ja nuoria aktiivisina toimijoina arvostavasta toimintakulttuurista, jossa lapsi ja nuori kokee mahdollisuuden olla vaikuttamassa omaan elämäänsä ja ympäröivään yhteisöönsä. Jotta toimintaa ohjaavat aikuiset voisivat luoda lasten ja nuorten osallisuutta vahvistavaa toimintakulttuuria, tulee heillä olla jonkinlainen yhteinen käsitys osallisuudesta. Itse tarkastelen osallisuutta kokemuksena, joka syntyy ryhmään kuulumisen tunteen ja aloitteenteon mahdollisuuden kautta. Ensinnäkin osallisuuskokemusten katsotaan lähtevän yksilön ja ryhmän välisistä vuorovaikutustilanteista ja kohtaamisista. Toiseksi osallisuudessa ei ole lähtökohtana laajoihin yhteiskunnallisiin asioihin vaikuttaminen vaan vaikuttaminen omaan arkipäivään ja ryhmän yhteiseen toimintaan. Kolmanneksi lasten ja nuorten oma halu osallistua toimintaan ja toiminnan tuottama mielihyvä ovat tärkeitä.

Jokainen saa tuntea osallisuutta Osallisuuskokemukset syntyvät vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. Lapsia ja nuoria ei siis voi jättää yksin tekemään päätöksiä. Aikuinen ei voi luovuttaa valtaansa lapsille ja nuo-

rille, mutta hän voi jakaa sitä heidän kanssaan. Lapset ja nuoret ovat tottuneet, että aikuiset järjestävät toimintaa ja kertovat heille, mitä pitää tehdä. Lasten ja nuorten kyvyt ja innostus eivät välttämättä alussa riitäkään toiminnan suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin osallistumiseen, joten vaikuttamista tuleekin harjoitella. Yhteisten vaikuttamiskokemusten kautta luottamus oman toiminnan vaikuttavuuteen lisääntyy ja yhteiset kokemukset muuttuvat jaetuksi iloksi.

”Toiminnassa keskeistä on mielekäs tekeminen, lämmin ilmapiiri, jaetut merkitykset ja huumori” Oma tutkimukseni (Weckström 2015) on osoittanut, että kerhotoiminnan rikkaus on lasten ja aikuisten välinen vuorovaikutus. Esimerkiksi suunnitteluvastuun sysääminen yksin lapsille jättäisi lapset monen mukavaksi koetun tekemisen ulkopuolelle, koska heillä ei ole tietoa, mitä kaikkea kerhossa on mahdollista tehdä. Lasten ja aikuisten yhteisellä suunnittelulla, toteutuksella ja arvioinnilla saavutetaan toiminta, jonka sisältöihin kaikki osapuolet ovat saaneet vaikuttaa ja kaikki saavat tuntea osallisuutta. Järjestötoimintaan soveltuu hyvin Thomasin (2002) tapa lähestyä osallisuutta. Hän tarkastelee sitä verkostomaisesti usean eri ulottuvuuden kautta niin, että eri tilanteissa painottuvat eri ulottuvuudet. Thomasin malli huomioi sen, että lapset ja nuoret ovat yksilöitä ja heidän tapansa toimia tai tuentarve ovat erilaisia. Siinä missä joku tarvitsee ainoastaan tietoa tilanteesta ja vaihtoehdoista ja pystyy sen perusteella muodostamaan mielipiteensä ja ilmaisemaan sen, toinen kaipaa paljon tukea ja rohkaisua.

Kirjoittaja Elina Weckström on varhaiskasvatus- ja laatupäällikkö, kasvatustieteen väitöskirjatutkija ja nuorisoseuralainen Klaukkalasta.

« Mahdollisuus valita » « Mahdollisuus saada tietoa » « Mahdollisuus vaikuttaa prosessiin » « Mahdollisuus ilmaista itseään » « Mahdollisuus saada apua ja tukea itsensä ilmaisemiseen » « Mahdollisuus itsenäisiin päätöksiin » –Osallisuuden ulottuvuudet (Thomas 2002)

Osallisuutta tarkasteltaessa on tärkeää huomioida, että siihen liittyy paljon yksilöllisiä seikkoja. Lasten ja nuorten osallisuuskokemukset tulevat mahdollisiksi aikuisten tietoisen, ym-

märtävän, rohkean ja oivaltavan toiminnan kautta. Toiminnassa keskeistä on mielekäs tekeminen, lämmin ilmapiiri, jaetut merkitykset ja huumori.

PIDÄ LUMOAVA LUONTO SIISTINÄ Mitä roskia sinulle tulee kotona ja mitä niille pitäisi tehdä? KIERRÄTYSOHJEET

PARISTOT

PAPERI

Sanomalehdet, mainokset, kirjekuoret, kopiopaperit.

KARTONKI

Laita napoihin teipit.

Pahvilaatikot, elintarvikkeiden kartonkipakkaukset – muista pakkauksien huuhtelu ja litistys.

Pantilliset kauppaan.

BIOJÄTE

Ruuantähteet, vihannesten ja hedelmien kuoret, kahvinporot ja teepussit – imeytä nestemäiset.

LASI

MUOVI

Tyhjät, huuhdellut ja kuivat muovipakkaukset, muovikassit, kanisterit ja pantittomat pullot.

METALLI

Tyhjät ja huuhdellut metallipurkit, -kannet ja -korkit, alumiinifolio, tuikkujen kuoret – isommat metallikeräykseen.

Tyhjät ja huuhdellut lasipurkit ja pantittomat lasipullot – poista korkit.

SEKAJÄTE

Muu kierrätykseen kelpaamaton jäte, siivousjätteet, likaiset paperit ja kartongit.

Tutki hetki oman kuntasi tai kaupunkisi jätehuollon järjestäjän nettisivuja. Löydätkö sieltä tietoa, miten, minkälaisiin astioihin ja minne erilaiset roskat pitäisi kierrättää? Roskat pitää lajitella, joten niille kannattaa tehdä pienet kierrätysastiat. Tyhjistä pahvipakkauksista, kuten vaikka muro- tai kaurahiutalepaketista voi tuunata hauskoja ja erikokoisia lajitteluastioita. Jätteiden keräämisessä ja lajittelussa tarvitaan monta erillistä astiaa. Voitkin tehdä keräysastiat seuraaville asioille: * Biojäte * Muovit * Lasi * Paperi, pahvi, kartonki * Pienmetalli (tölkit, foliot jne.) * Sekajäte * Pantilliset pullot ja tölkit * Ser-jäte (sähkölaitteet) * Lääkkeet, jotka pitää toimittaa apteekkiin * Vaarallinen jäte (esim. kaasupullot, öljyt) Lajitteluastioihin voi tehdä hauskat nimikyltit. Moniin koteihin tulee postin mukana mainoslehtiä. Voit etsiä niistä monipuolisesti erilaisia vaatteiden, ruokien ja tavaroiden kuvia sekä myös hieman erikoisempiakin kuvia kuten esim. maalipurkki tai öljypurkki. Tee nimikyltti sopivan kokoiseksi valitsemallesi kartongille tai korttipohjalle. Leikkaa kuvat irti ja liimaa ne tukeville korttipohjille, jotta ne kestävät ja niitä voidaan käyttää uudestaan, vaikka jäteastiat tyhjennetään. Voit myös järjestää oman mediapajan ja tehdä lajitteluastian kyltin valokuvaamalla, tabletilla tai kännykällä, erilaisia roskia kotona tai luonnossa. Jos sinulla on mahdollisuus, voit tulostaa kuvat ja liimata ne kartongista tehdylle kylttipohjalle. Kyltin voi tehdä myös kirjoittamalla roskalajin nimi kylttiin. Tärkeintä on, että jokainen lajitteluastioita käyttävä

tietää, mihin mikäkin roska kuuluu. Voi olla, että siitä syntyy yhteisiä mukavia juttuhetkiä perheenjäsenten kanssa.

Tiedätkö? * miten kertyvien roskien määrää voisi vähentää? * missä lähimmät jätteen keräysastiat sijaitsevat? * miten kotikaupunkisi tai -kuntasi järjestää kierrätyksen? * miten keskustan, taajaman tai sivukylän järjestelyt eroavat toisistaan? * missä kotikaupunkisi tai -kuntasi isot jäteasemat sijaitsevat? * kuka tyhjentää astiat ja minne sisällöt jatkavat matkaansa? * mitä uusia tuotteita roskista ja jätteistä voidaan tehdä? * voidaanko koko tuote kierrättää kokonaisena vai pitääkö se itse pilkkoa pienempiin osiin ennen kierrätysastiaan laittoa esim. lasinen ruokaöljypullo, jossa on metallikorkki?

Keksitkö? * Mikä voisi olla roskan täysin uusi tehtävä tai hyötykäyttökohde?

Muistathan! * Lumoava luonto on meidän yhteinen rikkaus ja omaisuutemme * Kun liikut luonnossa, muistathan aina huolehtia omat roskat pois, jotta voimme nauttia luonnosta esimerkiksi metsäretkellä, järven tai meren rannalla * Haluamme jättää kaikille luonnossa liikkujille mahdollisuuden aistia kauniin ja lumoavan luonnon ilman roskia Vinkki-idean lähettivät Jyväskylän Norssin 2. luokkalaisten Jälkkäri, iltapäivätoimintaryhmä Juliste Saara Sundell

Lyhyesti RAMPPIKUUME – Valtakunnalliset Nuorisoteatteripäivät virtuaaliseksi festivaaliksi tösuunnittelussa ja käytännön organisoinnissa kuunnellaan nuorten ja nuorisoteatteriryhmien toiveita virtuaalisen nuorisoteatterifestivaalin toteuttamiseksi. www.ramppikuume.net

Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö on myöntänyt askolalaiselle, Monninkylän Nuorisoseurojen puheenjohtaja Mirva Laakkiolle äitienpäivän Suomen valkoisen ruusun ritarikunnan 1. luokan mitalin kultaristein. Mirvan perheeseen kuuluu aviomiehen lisäksi neljä lasta. Hän on toiminut jo yli 20 vuotta yksityisenä perhepäivähoitajana ja pitopalveluyrittäjänä. Lisäksi hän on tehnyt paljon vapaaehtoistyötä lasten ja nuorten hyväksi. Vuosien varrella Mirva on ollut mukana alueellisissa nuorisoseura-

työn verkostoissa ja innostanut toimijoita kehittämään omiin seuroihin lasten ja nuorten osallistavia työmuotoja. Oman ohjaustyön lisäksi hän on ollut ryhmän johtajana ja ohjaajana useissa isoissa tapahtumissa. Mirva on tuttu näky myös vapaaehtoisena leiriohjaajana. ”Hänellä on kykyä tukea lapsia ja nuoria leiriolosuhteissa. Tuttu ja turvallinen aikuinen luo rauhallisuutta ja pärjäämisen tunnetta, mikä vahvistaa lasten itsetuntemusta ja sosiaalisia taitoja”, todetaan Mirvan mitalin lausunnossa. Mikko Maukonen

RAMPPIKUUME – Valtakunnalliset Nuorisoteatteripäivät järjestetään fyysisen tapahtuman sijaan virtuaalisena festivaalina 11.–13.9.2020. Ramppikuumeen sisältöjä sovelletaan virtuaaliseen ympäristöön digitaalisia alustoja hyödyntäen. Tapahtuma siirrettiin aiemmin huhtikuulta elokuun loppuun, mutta haasteita aiheuttavat samaan viikonloppuun siirtyneet ylioppilasjuhlat sekä koronaviruksen aiheuttamat terveydelliset riskit ja tilanteen epävarmuus. Virtuaalisen festivaalin tarkka ohjelma julkaistaan myöhemmin. Sisäl-

Monninkylän Nuorisoseurojen puheenjohtaja Mirva Laakkiolle äitienpäivän mitali

Höntsästä malliesimerkki Höntsä – Silta eteenpäin! -hanke on nostettu yhdeksi mallihankkeeksi Euroopan komission nettisivuilla. Nuorisoseurat on yksi valtakunnallisen hankkeen osatoteuttajista. Hankkeen tavoitteena on lisätä nuorten omaehtoista, matalankynnyksen kulttuurija liikuntaharrastamista, ja tukea osallistujien hyvinvointia ja osallisuutta. Kohderyhmänä ovat 16–25 -vuotiaat nuoret, mutta myös heidän kanssaan työskentelevät toimijat. Hankkeen toimintamuotoja ovat nuorten vertaisohjaajakoulutukset sekä täydentävät koulutukset nuoria

ohjaaville ja heidän harrastustoimintaansa organisoiville. Hanke jatkuu näillä näkymin helmikuun 2021 loppuun. Hanketta koordinoi Metropolia ammattikorkeakoulu, ja rahoittajana on Euroopan sosiaalirahasto. www.hontsa.metropolia.fi

Vielä ehdit mukaan poikkeusajan dialogiin! Olemme lähteneet mukaan Poikkeusajan dialogit -tempaukseen, jonka tarkoituksena on tarjota digitaalisia alustoja rakentaville keskusteluille, joissa pääsee myös kertomaan kokemuksistaan ja ennen kaikkea kuulemaan toisten ajatuksia poikkeusajasta. Järjestämme Teams-ohjelmaa hyödyntäen vielä yhden keskustelun tänä keväänä yhteistyössä Kansalaisfoorumi SKAFin kanssa. Keskusteluihin ovat tervetulleita kaikki paikallisten nuorisoseurojen jäsenet, ja tilaisuudet ovat luonnollisesti maksuttomia. Keskustelut vetää Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Annina Laaksonen ja Kansalaisfoorumin pääsihteeri Anneliina Wevelsiep. Dialogi pidetään ti 9.6. klo 17.00–18.30, aiheena ”Vapaaehtoistoiminta poikkeusaikana”. Voit ilmoittautua mukaan suoraan Anninalle sähköpostitse osoitteeseen annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi. Mukaan mahtuu kerrallaan 3–15 osallistujaa. Keskustelut ovat osa Erätauko-säätiön, DialogiAkatemian ja Valtiovarainministeriön koordinoimaa Poikkeusajan dialogit -hanketta. Voit lukea lisää osoitteesta www.eratauko.fi. Lämpimästi tervetuloa mukaan!

Kesällä tapahtuu Ylä-Savossa 22.–24.7. Lasten Kesäleiri Pörsänmäen nuorisoseurantalolla 7–13v. tytöille ja pojille

Ennakkoilmoittautumiset 25.5. mennessä Ylä-Savon Nuorisoseurojen Liittoon, puh. 0440 186 977 tai kyosti.marin@nuorisoseurat.fi. Leiri-info: yla-savo.nuorisoseurat.fi 31.7.–2.8. Ylä-Savon Maakuntajuhlat Iisalmessa

Kansantanssi- ja musiikkiesityksiä, kilpailuja, pelimanniseurat, kansanlaulukirkko, kunniakäynti sankarihaudoilla ja pääjuhla Koljonvirran Mansikkaniemellä. Maakuntajuhla-info: www.yla-savo.nuorisoseurat.fi

Lapset ovat viettäneet lasten kesäleirillä Pörsänmäessä riemastuttavia yhdessäolonhetkiä jo kesästä 2008 lähtien, yhteiskuvassa ollaan leirikasteen jälkitunnelmissa.

25 Nuorisoseurat on Kansalaisfoorumin jäsenjärjestö ja sen kaikki palvelut ovat jokaisen nuorisoseuran käytettävissä. Kansalaisfoorumi tarjoaa koulutusta, tietoa, tukea ja muita palveluita kulttuurija kansalaistoimintaan. Katso lisää: kansalaisfoorumi.fi

Olet osaaja – tee se näkyväksi Teksti Minna Lepistö Kuva Päivi Svärd

Kertoisitko meille osaamisestasi? Tuohon hikoiluttavaan kysymykseen törmää tyypillisesti esimerkiksi työtä tai opiskelupaikkaa hakiessa. Mieli rullaa vauhdilla läpi omaa osaamislaaria, kun pohtii, onko varmasti kertonut kaiken tähdellisen.

Yhdistys- ja harrastustoiminnan digitaaliset osaamismerkit Digitaaliset osaamismerkit auttavat osaamisen pukemisessa sanoiksi ja tarjoavat tavan jakaa tietoa siitä myös verkossa. Suomen Nuorisoseurat, Suomen Harrastajateatteriliitto ja Kansalaisfoorumi ovat laatineet yhdessä osaamismerkit yhdistyksen luottamustoimijoille. Merkkiä voivat hakea yhdessä tai useammassa yhdistyksessä puheenjohtajan, sihteerin tai taloudenhoitajan tehtävissä toimineet. Lisäksi Nuorisoseuroilta on ilmestynyt kattaus harrastustoiminnan merkkejä järjestötoimijoille, ohjaajille, koulutuksiin osallistujille sekä tapahtumien tekijöille. Osaamismerkkejä haetaan täyttämällä sähköinen merkkihakemus. Järjestöjen työntekijät tarkastavat hakemuksen ja myöntävät merkin hakijalle, joka saa tästä ilmoituksen sähköpostiinsa. Omia merkkejä hallinnoidaan helppokäyttöisessä Open Badge Factory -palvelussa, jonne luodaan tunnukset ensimmäisen merkin vastaanottamisen yhteydessä.

Miksi hakisin merkkiä? Merkki kannattaa määritellä julkiseksi Open Badge Factoryssa, jotta sitä voi linkata esimerkiksi osaksi ansioluetteloa tai jakaa sosiaalisen median kanavilla, kuten Facebookissa, LinkedIn:ssä tai Twitterissä. Osaamismerkkiä hakiessa tulee tarkastelleeksi tietojaan ja taitojaan monesta näkökulmasta. Omaa osaamista on jatkossa helpompaa kuvailla, kun kertaalleen on tehnyt ajatustyötä hahmottaakseen, minkälaisista osasista osaaminen koostuu. Aktiivinen nuorisoseuralainen Päivi Svärd Vahannan Nuorisoseurasta on tutustunut osaamismerkkeihin joita-

kin vuosia sitten työssään. Hän on ilahtunut siitä, että merkit yleistyvät yhdistys- ja harrastustoiminnassa. Hän on itse hakenut merkkejä erilaisten digitaalisten palvelujen ja tietotekniikan osaamisesta ja aikoo rikastuttaa kokoelmaansa vielä yhdistystoiminnan merkeillä. Hän ajattelee, että merkeistä voi olla etua erityisesti työuran alussa oleville nuorille, jotka tavoittelevat ensimmäisiä työpaikkojaan. Hän pitää merkkien etuna sitä, että henkilön osaaminen hahmottuu niiden kautta nopeasti. Jokaisen nuorisoseuralaisen kannattaa olla ylpeä kaikesta osaamisesta, jota harrastus- ja yhdistystoiminta on tuonut. Nämä taidot voivat nousta merkittävään rooliin omassa osaamiskattauksessa ja avata uusia yllättäviäkin ovia. Kun erittelee, mitä kaikkea on oppinut vaikkapa ohjatessaan ryhmätoimintaa, huomaa pian, miten monipuolinen ja kattava lista osaamisesta piirtyy. Tee osaamisesi näkyväksi hakemalla digitaalisia osaamismerkkejä! Puheenjohtajan, sihteerin tai taloudenhoitajan osaamismerkkiä haetaan täältä: www.kansalaisfoorumi.fi/osaamismerkit Osaamismerkit erilaisille ohjaajille ja tapahtumien tekijöille haetaan täältä: nuorisoseurat.fi/jasenseuroille/osaamismerkit-ja-osaamisen-tunnistaminen Omaa merkkikokoelmaa hallinnoidaan osoitteessa openbadgefactory.com/fi. Puuttuuko kattauksesta jokin tärkeä merkki? Lähetä toiveita uusista merkeistä sähköpostitse osoitteeseen minna.lepisto@kansalaisfoorumi.fi tai riina.kylmalahti@nuorisoseurat.fi.

Vahannan Nuorisoseuran Päivi Svärd on iloinen, että osaamismerkit yleistyvät yhdistys- ja harrastustoiminnassa.

Haettavissa olevat osaamismerkit

PUHEENJOHTAJA

Kolumni

Mistä on talkoot tehty? Mistä on kevättalkoot tehty? Talkookutsuun vastaajista Haravoihin tarttujista Punamullan maalaajista Talkoopakun lainaajista Pölyn tuuletuksesta Kevään tuoksusta Niistä on kevättalkoot tehty. Mistä on hyvät talkoot tehty? Hymyistä ja nauruista Makkarasta ja sinapista Näppylähanskoista Ja talkookaskuista Kahvilitroista Ja pahvimukeista Niistä on hyvät talkoot tehty. Mistä on talkoolaiset tehty? Omista jutuista Tärkeimmistä tutuista Vahvoista selistä Ja etevistä vinkeistä Kuulumisista ja näkemisistä Yhteisistä kokemisista Niistä on talkoolaiset tehty. Mistä on talkoohenki tehty? Yhteisestä maalista Tahdosta ja tavoitteesta Odotuksista ja toiveista Avun pyynnöstä ja annosta Harrastuksen imusta Tekemisen riemusta Niistä on talkoohenki tehty. Mihin talkoot tarvitaan? Joka kevään kunnostukseen Uuden pinnan maalaukseen

Seurantalon siistimiseen Tapahtuman valmistukseen Harrastetilan tuunaukseen Ja vanhan puunaukseen Talkoita tarvitaan. Piristykseen, virkistykseen Elinkeinon elvytykseen Jatkuvuuteen, avustukseen Liiketoimen pelastukseen Nyt naapurin leipomo Kuppila ja kampaamo Huoltamo, korjaamo Taiteilija, muusikko Kääntyy hiljaa puoleesi Teethän talkoosi Talkoita tarvitaan! Mistä on pienet talkoot tehty? Yhteisymmärryksestä Auttamisen halusta Osallistumisesta Sitoutumisesta Pienistä rooleista Suurista haaveista Aidosta tarpeesta Yhteisestä vastuusta Päämäärästä, johon ei pääse yksin. Talkoopäivän päättyessä Päivän iltaan kääntyessä Mieli huokaa hymyssä Selvittiin taas yhdessä Tästä voidaan rakentaa yhteistä toimintaa Kun perusta on kunnossa, jatkuu toiminta Tähän talkoot tarvitaan.

H-kilta

Kiltapäivät siirtyvät syksyyn

Ruskaretkelle Jutajaisiin P

andemia sulki maailman, ja nyt odotamme, milloin se taas avataan? Optimisti kun olen, ajattelen, että syksyllä pahin on ohi: koulua käydään, työt maistuvat, matkailu viriää ja sosiaalinen kanssakäyminen normalisoituu vähitellen. Yhteiskunnan on pakko toimia, jotta se voi huolehtia velvoitteistaan. Silti huolettaa ajatus siitä, että meitä seniorikansalaisia katsotaan edelleen karsaasti, kun liikumme kotiemme ulkopuolella. Jos niin huonosti käy, se on tuhoisaa monelle asialle, ei vähiten maamme kulttuurielämälle. Seniorit pitävät kulttuuripalveluja yllä. Jos he eivät voi niitä käyttää, se on kuolinisku monelle tapahtumalle. Olisi se tuhoisaa meillekin, jos joudumme elämään pitkään eristyksissä paitsi rakkaimmista läheisistämme myös muusta yhteiskunnasta. Edessä on silti valtava urakka, sillä koronan pysäyttämä Suomi on saatava käyntiin, ja ihmisistä on voitava pitää huolta. Tarvitaan solidaarisuutta ja epäitsekkyyttä. Verotus kiristyy, palkkaneuvotteluja käydään alaspäin, elintaso laskee, mutta ne ovat sivuseikkoja. Kun hengissä selvitään, niin muut asiat kyllä järjestyvät. Puolen vuoden matokuuri on opettanut meitä kaikkia. Osaamme antaa arvoa itsestään selvinä pitämillemme asioille; ensimmäisinä kokoontumis- ja liikkumisvapaudelle, työlle, koulutukselle, ystävien ta-

paamiselle, jokapäiväistä leivälle ja sille, että olemme olemassa. Ne ovat valtavia asioita, joiden koko arvon ymmärtää vasta, kun ne ovat uhattuina. H-Kilta joutui muiden mukana koronaviruksen uhriksi. Rovaniemelle huhtikuussa aiotut Kiltapäivät ja vuosikokous peruttiin. Myös H-Killan Venäjän Karjalaan suunniteltu retki jäi toteutumatta. Jos hyvin käy, syksyllä elämä palaa normaaleihin uomiin. Suunnitelmana on, että Kiltapäivät pidetään 12.–13. syyskuuta Rovaniemellä. Samaan aikaan kaupunkiin saapuu ruska ja Jutajaiset, joten ilmassa on kaikki hyvän yhteentulon edellytykset. Tämä kaikki tietysti sillä varauksella, että korona on saatu hallintaan. Ja tietysti tämä kiltalaistemme ikä on nykySuomessa kriittinen tekijä. Saattaa olla, että 70 täyttäneiden eloa rajoitetaan vielä pitkään, ja kiltapäivien tapaiset tilaisuudet ovat jossain kaukana tulevaisuudessa. Mutta ei mennä asioiden edelle. Toivotaan parasta, että näemme pian. Joten ystävät: tervetuloa Kiltapäiville Rovaniemelle ensi syyskuussa, jos se on mahdollista. Siihen asti kuulemisiin - ja vielä antoisa vihje: kirjoittakaa muistelmia nuorisoseura-ajastanne ja erityisesti Hermanni-toiminnasta. Selimäen Maisalla on historiikki tekeillä ja sen elävöittämisessä henkilökohtaiset muistelut ovat kullanarvoisia.

Talkoorikasta loppukevättä ja kesää nuorisoseuralaiset!

Marja Pylkäs Kirjoittaja on peruskoulun kieltenopettaja ja harrastajateatteri- ja nuorisoseura-aktiivi Jyväskylästä.

Heikki Tuomi-Nikula Ukko-Hermanni

Kaikki nuorisoseurojen näyttämöt ovat Suomen Harrastajateatteriliiton jäsennäyttämöitä. Se tarkoittaa, että SHT:n tuottamat koulutukset ja muut palvelut ovat nuorisoseurojen saatavilla. Katso lisää osoitteessa www.shtl.fi.

Yhteystiedot Eija Jokilahti

Suomen Nuorisoseurat ry Vernissakatu 8 A, 01300 Vantaa 09 584 0610 info@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi

Etelä-Häme Rautatienkatu 3 sisäpiha, 15100 Lahti 050 468 6388 hannu.nipuli@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/etela-hame

Etelä-Pohjanmaa Kalevankatu 5 A 21, 60100 Seinäjoki 045 119 5319 etela-pohjanmaa@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/etela-pohjanmaa

Kainuu Pentinpurontie 133, 88270 Vuolijoki 040 418 7412 tervonen.timo@gmail.com

Keski-Pohjanmaa Siltatie 20, 69600, Kaustinen 044 342 5220 keski-pohjanmaa@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/keski-pohjanmaa

Keski-Suomi Sepänkatu 14 C, 40720 Jyväskylä 040 505 2659 keski-suomi@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/keski-suomi

Lappi Rovakatu 26 A 11, 96200 Rovaniemi 0400 530 598 elle.syvajarvi@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/lappi

Suomen Harrastajateatteriliitto tiedottaa

Anu Juuri

Suomen Harrastajateatteriliiton uudeksi toiminnanjohtajaksi on valittu teatteritaiteen maisteri, teatteriohjaaja ja -opettaja Sanna Saarela (kuvassa). Saarela aloittaa tehtävässään 1.8.2020. Vt. toiminnanjohtaja 1.5.–31.7. on Minna Ahlfors.

Tuotanto- ja koulutusavustukset vuodelle 2020 haettavissa 31.5. saakka Tuotanto- ja koulutusavustuksia voivat hakea kaikki Suomen Harrastajateatteriliiton jäsennäyttämöt. Tuotantoavustusten lisäksi tukea voi saada jäsenteattereidemme kouluttautumiseen. Avustukset myöntää Suomen Harrastajateatteriliiton koulutus- ja ohjaustoimikunta.

Harrastajateatterikesä 21.–23.8.2020 Jyväskylässä Harrastajateatterikesän verkkosivut löytyvät osoitteesta www.harrastajateatterikesa.fi.

Koulutustoiminta käynnistetään uudelleen syksyllä 2020 Suomen Harrastajateatteriliiton koulutustoiminta siirrettiin keväältä 2020 syksyyn koronaepidemian vuoksi. Koulutuskalenteriin pyritään mahduttamaan mahdollisuuksien mukaan kaikki keväältä peruuntuneet koulutukset. Lisätietoa koulutuksista verkkosivuiltamme. Toimistomme on suljettuna vuosilomien ajan 22.6.– 31.7.2020. www.shtl.fi / sht@shtl.fi

Lounais-Suomi Tiina Koskinen 050 340 6566 Keskustori 4, 33100 Tampere Karoliina Hursti 044 059 1913 Hallituskatu 6, 28100 Pori lounais-suomi@nuorisoseurat.fi www.lounais-suomi.nuorisoseurat.fi

Pohjois-Karjala Siltakatu 14 B 18, 80100 Joensuu 044 207 3072 pohjois-karjala@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/pohjois-karjala

Pohjois-Pohjanmaa Kirkkokatu 22 A 1, 90100 Oulu 044 720 8509 timo.nevanpera@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/pohjois-pohjanmaa

Pohjois-Savo Puijonsarventie 54, 70260 Kuopio 050 556 4748 jussi.salmi@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/pohjois-savo

Saimaa Kirkkokatu 12 A 6, 53100 Lappeenranta 040 537 2363 saimaa@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/saimaa

Uusimaa Vernissakatu 8 A, 01300 Vantaa 045 633 6944 uusimaa@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/uusimaa

Ylä-Savo Päiviönkatu 27, 74100 Iisalmi 017 817 866 kyosti.marin@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/yla-savo

Joona Rossinen

TAPAHTUMA• TAPAHTUMA• KALENTERI KESÄKUU 1.–18.6. Luova lava -päiväleirejä eri puolilla Suomea katso tarkemmat tiedot leireistä: nuorisoseurat.fi/luova-lava 6.6. Järjestyksenvalvojan kertauskurssi, Lahti 22.–26.6. Luova lava -päiväleiri, Lehmo 29.6.–3.7. Luova lava -päiväleiri, Juuka

ELOKUU 3.–7.8. Luova lava -leiri, Rovaniemi 21.-22.8. Kansantanssin kääntöpiiri, Tampere 24.8. Valtakunnallinen, virtuaalinen Ohjaajien olohuone

SYYSKUU 3.–6.9. 7.–13.9. 9.–12.9. 11.–13.9. 12.–13.9. 12.–13.9. 12.–13.9. 18.–19.9.

Nuoret Vaikuttajat -sparraussessio, Rovaniemi Valtakunnallinen harrastusviikko Jutajaiset, Rovaniemi Ramppikuume – Valtakunnalliset Nuorisoteatteripäivät, verkossa KNoppi Itä-Suomi (jakso I) Seurantalopäivä H-Kiltapäivät, Rovaniemi Teatterilaiva, Silja Europa

LOKAKUU 2.–4.10. Järjestyksenvalvojan peruskurssi 1.osa, Lahti 3.10. Valtakunnallinen seurakäyntipäivä 6.10. Keski-Karjalan alueellinen nuorisoseurafoorumi 7.10. Joensuun seudun alueellinen nuorisoseurafoorumi 8.10. Ylä-Karjalan alueellinen nuorisoseurafoorumi 9.–11.10. Järjestyksenvalvojan peruskurssi 2.osa, Lahti 10.–11.10. Nuorisoseurojen valtakunnallinen lentopalloturnaus, Iisalmi 16.–18.10. SottiisiMoves 2020, Tampere 24.–25.10. KNoppi Itä-Suomi (jakso II)

2020 •1

Suom en m erkittä vin ku lttuu risen lapsija nu orisot yön to imija

Myy mainoksia ja tienaa Kaikilla jäsenyhdistyksillä on mahdollisuus myydä ilmoituksia Nuorisoseuratlehteen. Myyntipalkkio on puolet eli 50 % ilmoituksen hinnasta. Näin voit saada kerralla ison potin seuran käyttöön. Voit myös ilmoittaa oman seurasi tapahtumasta ja maksaa ilmoitustilasta vain puolet normaalihinnasta. Ilmoitusten koot, hinnat ja aineistopäivät löydät täältä: www.nuorisoseurat.fi/nuorisoseuralehti Voit myös kysyä lisää toimitus@nuorisoseurat.fi.

Yhde

ssä o

lemm

Vuod ja ka en ohjaaja nsan tanss t iyhty Saim e vali aan N ttu uoriso seura 130 v u

e ene

otta

mmä

s. 8–9 s. 12–1 3

s. 22–2