Tavoitteena aito yhdenvertaisuus

Aitoon yhdenvertaisuuteen tähtääminen vaatii tietoa, avointa keskustelua ja oman aseman tarkastelua

Millainen on kulttuurinen taustamme? Millaisessa ympäristössä olemme kasvaneet? Vaikuttaako asenteisiimme, näkemyksiimme ja arvoihimme se, olemmeko kotoisin Hangosta, Ivalosta vai Kööpenhaminasta? Miten tapahtumatuottajina, ohjaajina, suunnittelijoina ja koordinaattoreina edistämme sitä, että nuorisoseurojen tapahtumat ja toiminnot olisivat aidosti yhdenvertaisia ja että mukaan pääsisivät kaikki, myös sukupuoli-, seksuaali-, kieli-, vammais- ja etnisiin vähemmistöihin kuuluvat harrastajat?

Näitä ja useita muita kysymyksiä ja pohdintoja käsittelee valmisteilla oleva kulttuurituotannon (YAMK) opinnäytetyöni, jossa tarkastelen, kuin-

ka nuorisoseuratoiminta voitaisiin saada aidosti

avoimeksi kaikille. Vuoden 2020 lopulla nuorisoseurojen henkilöstölle tehdyn yhdenvertaisuus- ja moninaisuuskyselyn anti oli ilahduttavaa. Moni vastaaja käsitteli avoimissa vastauksissa sitä, että olemme vasta matkalla kohti aitoa yhdenvertaisuutta, että rakenteissa on muutettavaa, mutta että keskustelua aiheesta on uskallettu käydä ja omaakin toimintaa tarkastella kriittisesti.

Olen vastaajien kanssa samoilla linjoilla. Voimme mielestäni tähdätä aitoon yhdenvertaisuuteen ja moninaisuuteen ainoastaan rakenteita muuttamalla, ja rakenteita luomme me yhteiskunnan jäsenet itse.

Lisää tietoa ja avointa keskustelua

Muun muassa hyvinvointivaltiota, sosiaalista eriarvoisuutta ja sosiaalipolitiikkaa tutkinut historioitsija Sophy Bergenheim kiteyttää mielestäni hyvin sen, mitä tällä hetkellä meidänkin kannattaa tavoitella: ”Muita ihmisiä ei voi ymmärtää empatialla ja solidaarisuudella, jos ei ole valmis kohtaamaan itseään vilpittömästi ja kriittisesti”.

Nuorisoseuroissa moni toiminta pohjaa pitkiin perinteisiin, siinä missä jotkut toiminnot ovat uusia ja moderneja. On huomionarvoista, että perinteitä ei ole tarpeen eikä tarkoitus häivyttää, vaan tuottaa sellaista toimintaa, joihin tehdään näkyvästi tervetulleeksi kaikki. Tämä onnistuu kohtaamalla ja purkamalla omia ennakkokäsityksiä ja oletuksia, ja ennen kaikkea tiedon lisäämisellä.

Vuoden 2021 aikana ja osana opinnäytetyötä jatkamme nuorisoseuroissa avointa keskustelua siitä, kuinka tarkastella ja purkaa omia ennakkoluuloja ja stereotypioita, millä keinoin saisimme kaikki mukaan nuorisoseuratoimintaan, ja millaisia hyviä kokemuksia ja toimintatapoja yhdenvertaisuuden ja moninaisuuden tukemisesta meillä jo on. Lisäksi tuotamme materiaalia, johon on koottu tietoa yhdenvertaisuuden edistämisestä. Materiaalin toivomme olevan hyödyksi mahdollisimman monille tahoille kulttuurisen nuorisotyön parissa.

Yhdenvertaisuusosaamistaan voi tunnistaa ja tunnustaa osaamismerkin avulla

Nuorisoseurat tekee aktiivista työtä osaamisen tunnistamisessa digitaalisten osaamismerkkien saralla. Merkkiä hakeneet henkilöt voivat todentaa yhdistys- ja järjestötoiminnasta kertyneen osaamisen digitaalisen merkin avulla ja näin hyödyntää sitä esimerkiksi työnhaussa tai oppilaitokseen hakiessa.

Merkkejä voi tällä hetkellä hakea muun muassa. esihenkilötyön, tuottamisen, ohjauksen, kouluttamisen ja seurantaloihin liittyvän osaamisen osalta. Nyt uutena merkkinä on julkaistu myös yhdenvertaisuusosaajan merkki (kuvassa oikealla). Merkkiä voi hakea henkilö, joka on osallistunut nuorisoseurojen yhdenvertaisuus- ja moninaisuuskoulutukseen, ymmärtää ja tiedostaa aidosti yhdenvertaisuuteen pyrkivän toiminnan periaatteita.

Nuorisoseuroilla halu tarkastella uusia näkökulmia

Olennaista yhdenvertaisuuteen ja moninaisuuteen liittyvän osaamisen edistämisessä on erityisesti tiedon lisääminen, avoin keskustelu ja oman aseman tunnistaminen. Kaikkea ei tarvitse osata, vaan tunnistaa ja tunnustaa ennakko-oletuksiaan, jolloin niitä voi mahdollisuuksien rajoissa myös purkaa.

Tehtäväni Nuorisoalan kattojärjestössä Allianssissa on tukea nuorisoalan toimijoita yhdenvertaisuuden edistämisessä. Meillä on yhteensä 140 jäsenjärjestöä, Nuorisoseurat on yksi isoimmista. On tuntunut tärkeältä päästä auttamaan niin monia lapsia ja nuoria tavoittavaa järjestöä. Olemme työskennelleet yhdessä monien tärkeiden teemojen, kuten kehitysvammaisten nuorten harrastusmahdollisuuksien, parissa.

Järjestötoiminnan yhdenvertaisuuden kannalta keskeistä on kehittää tapahtumien käytäntöjä, ja olenkin saanut olla kouluttamassa Folklandia-risteilyn laajaa tekijäjoukkoa. Ymmärtääkseni festivaalin ajatuksena on luoda tilaa kansanmusiikin ja kansantanssin moninaisuudelle ja tarjota kaikille harrastajille mahdollisuus olla näkyvänä osana yhteisöä. Siksi on ollut hienoa, miten valmis Nuorisoseurat kumppaneineen on ollut katsomaan omia toimintatapojaan kriittisesti ja ymmärtämään uusia näkökulmia tapahtuman tekemisessä.

Mikään yhteisö ei ole vapaa syrjinnältä ja epäasiallisen kohtelun ilmiöiltä, ja vain ne, joissa ongelmia halutaan aktiivisesti ehkäistä ja esimerkiksi häirintään ollaan valmiita puuttumaan, voivat olla aidosti avoimia ja turvallisia kaikille. Olen ollut vaikuttunut myös Nuorisoseurojen valmiudesta tunnistaa tarpeettomia stereotypioita ja tarkastella uudelleen perinteisiä jaotteluja esimerkiksi tanssitoiminnassaan.

Laura Heinonen on ollut kouluttamassa Folklandia-risteilyn tekijöitä, ja on vaikuttunut valmiudesta tarkastella uudelleen perinteisiä jaotteluja esimerkiksi tanssitoiminnassa.

Laura Heinonen

Yhdenvertaisuusasiantuntija Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi

Hyvän mielen työpaikka -merkki purkaa stigmoja sekä tukee aktiivista mielenterveyden edistämistä työpaikalla

Hyvän mielen työpaikka on Suomen mielenterveys MIELI ry:n tuottama visuaalinen merkki, joka myönnetään työpaikoille, jotka sitoutuvat mielenterveyden edistämiseen toiminnassaan. ”Mielenterveyden haasteista vaietaan edelleen fyysisiä haasteita enemmän. Sen näkee jo ihan arkisissa kahvipöytäkeskusteluissa. Fyysisistä haasteista puhutaan usein avoimesti. Jos avoimuutta olisi enemmän, olisi työyhteisönkin mahdollista aktiivisemmin tukea mielenterveyshaasteista toipujaa ja työssä jaksamista”, vastaa työhönvalmentaja Tiina Kämäräinen kysyttäessä, mikä motivoi häntä edistämään merkin hakemista Nuorisoseurojen Keski-Suomen aluetoimistolle Jyväskylään. Arviointivälineenä, kannustimena ja tunnustuksena toimivaa Hyvän mielen työpaikka -merkkiä haettiin työryhmän tekemällä hakemuksella, ja se myönnettiin aluetoimistolle keväällä 2021.

Merkin saaminen on Kämäräisen mukaan merkityksellistä, sillä se todentaa, että työ voi olla kuormittava, mutta myös mielenterveyttä edistävä tekijä elämässä. Varsinkin nuorisoseuratyö on monelle työntekijöistä hyvin tärkeää hyvinvoinnin kannalta. Työtä tehdään sydämellä, ja välillä jarruttamiseenkin olisi aihetta. Merkki kannustaa pohtimaan asioita, jotka ovat jo hyvin työyhteisössä, mutta myös sitä, mikä käytännössä vaatii kehittämistä. Työuupumus on työelämässä ja erityisesti järjestötyössä yleinen sairausloman syy.

Hyvän mielen työpaikan merkkiä haetaan kolmella kriteerillä: mielenterveyden edistämisen johtaminen, työpaikan mielenterveyttä tukevat arkikäytännöt ja mielenterveyden tukeminen erilaisissa elämäntilanteissa. Näihin kolmeen kriteeriin on yhteisöllisesti laadittu sekä kehittämistoimenpiteitä että niitä asioita, jotka jo toimivat.

Kriteerien tulee olla jokapäiväisessä työssä läsnä, ja jaetuissa työryhmissä pidetään huolta siitä, että ne jalkautetaan päivittäiseen työhön vastuuhenkilöiden kautta. Suunnitelmassa panostettiin arkeen, palautumisen tukemiseen, esihenkilöiden osaamiseen, työhyvinvoinnin arviointiin ja tunnustusten jakamiseen työntekijöille.