
1 minute read
Juhlakahvit keitettiin yli 100 paikassa noin 5000 vieraalle
Nuorisoseurojen 140-vuotisjuhlia vietettiin ympäri Suomea kesäkuussa Juhlakahvit keitettiin yli 100 paikassa noin 5000 vieraalle
Teksti Minna Pasi ja Joonas Pokkinen Kuvat Riia Niemelä ja Minna Pasi
Advertisement
Nuorisoseuraliike täytti juhannusviikolla 140 vuotta, ja juhlan kunniaksi pöytä katettiin koreaksi eri puolilla Suomea. Juhlakahvit olivat tarjolla yli sadassa paikassa ja niihin osallistui arvion mukaan noin 5000 kahvittelijaa. Juhlapäiväksi valikoitui 24.6., sillä kyseisenä päivänä vuonna 1881 pidettiin ensimmäisen nuorisoseuran, Kauhavan Nuorisoyhtiön, perustuskokous Kalan torpalla.
Koirakivessä viihdytään hyvässä seurassa
Koirakivessä Mäntyharjulla vietettiin juhlakahveilla samalla uuden kesäkahvilan avajaisia. Nuorisoseuran toimintaan Koirakivessä on vetänyt mukaan hyvän porukan imu – ja teatteritoiminta. Kahvikupin äärestä tavoitetut pertunmaalaiset ovat esiintyneet useammissa seuran näytelmissä; joukosta löytyy mm. Baddingin ja Olavi Virran äidin roolin takaa tuttuja. Mukana on myös seurasta toiseen siirtyneitä: muistoja löytyy Varsinais-Suomesta ja Etelä-Hämeen puolelta.
Juhlakahveilla kuultiin myös, että nuorisoseura on monelle kesäperhe, mutta usealle kokovuotista, tärkeää ja yhteistä toimintaa. Nuorisoseuratoiminnassa harrastajien taidot kasvavat, mutta myös ilon määrä, joka yhdessä onnistumisesta tulee – sillä porskuttaa helposti läpi pimeät syksyt.
Entä ketä erityisesti haluttaisiin Koirakivelle mukaan nuorisoseuratoimintaan? ”Kaikki vauvasta vaariin – erityisesti mahtavan yhteishengen vuoksi”, kertovat kahvittelijat kuin yhdestä suusta.
Nuorisoseuralaisuus kulkee suvussa
Matti Ruokolainen Valkealan kirkonkylän Nuorisoseurasta on ollut nuorisoseuran toiminnassa jo vuosikymmeniä. Nuorisoseuralaiseksi tie on kulkenut hyvän harrastuksen kautta – mutta myös verenperintönä. Ruokalaisen nuoruudessa ei harrastuksia Valkealassa juuri ollut ja tie vei nuorisoseurantalolle. Hänen vaarinsa oli taas nuorisoseuran johtokunnassa jo 1920-luvulla. ”Parhaat muistot löytyvät oman seuran toiminnasta: teatteritoiminnan käynnistyminen 50 vuotta sitten ja oman nuorisoseurantalon saaminen takaisin käyttöön tulipalon jälkeen. Valtakunnallisista tapahtumista mielessä on erityisesti nuorisoseuraliikkeen 90-vuotisjuhlat tasan 50 vuotta sitten Seinäjoella, jossa oman seuran lipun kantaminen oli kunniatehtävä”, muistelee Matti Ruokolainen, joka pyytäisi toimintaan mukaan erityisesti niitä, joilla ei ole tunnetta johonkin yhteisöön kuulumisesta. ”Olen saanut mukaan joitakin, joille seuratoiminta ei ole niin tuttua. Näen nuorisoseuratoiminnan myös mahdollisuutena kehittää itseään.”
Matti Ruokolainen teki tarkan havainnon valkealalaisista nuorisoseuroista; vuosikymmenten läpi on aate kantanut erityisesti niissä seuroissa, joilla on oma talo ylläpidettävänään. Sikäli aaterikasta aluetta Valkeala on, että Ruokolainen luetteli puolenkymmentä seuraa, jolla oli joko talo, osuus seurantalosta tai tanssilava yhteisön toimintapaikkana.
Taloihin tutustumaan kutsuu myös Maiju Laurila Valkealasta: ”Valkealassakin moni ajaa talon ohi, eikä ajattele tarkemmin, mitä talon sisällä tapahtuu. Talot ovat muutakin kuin juhlapaikkoja. Nuorisoseurat ovat mielestäni yhteisöjä, jotka kutsuvat kaikkia mukaan osallistumaan – ja niissä on hyvä meininki!”
