Nuorisoseurat 2030 -strategia etenee – moninaisuus ehdolla neljänneksi arvoksi

Nuorisoseurat 2030 -strategia etenee

Moninaisuus ehdolla neljänneksi arvoksi

Teksti Annina Laaksonen Kuva Joonas Mäkivirta

Nuorisoseuraliikkeen strategiatyö on ollut käynnissä jo reilun vuoden ajan. Olemme saaneet valtavan määrän aineistoa tätä isoa urakkaa varten ja työryhmä on muotoillut strategiaa sen mukaisesti. Keväällä meillä oli mukana myös viisi palvelumuotoilun maisteriohjelmassa opiskelevaa henkilöä Lapin yliopistosta. Heidän avullaan kirkastimme yhteiskunnallista rooliamme sekä visioimme tulevaisuuttamme. On päivänselvää, että kaikenikäisille henkilöille suunnattu nuorisoseuratoiminta on haluttua ja tarpeellista kaikessa moninaisuudessaan.

Millaisessa yhteiskunnassa toimimme?

Järjestömme – kuten kaikkien muidenkin – toimintaan vaikuttavat merkittävästi muutokset toimintaympäristössä sekä tulevaisuuden megatrendit. Yksi keskeisimmistä 2020-luvun yhteiskunnallisista muutoksista on ollut koronaviruspandemia, jonka vaikutukset näkyvät monella tavalla pitkin vuosikymmentä. Eriarvoisuuden kasvu, talouden epävakaus sekä ihmisten vapaa-aikatottumusten muutos vaikuttavat potentiaalisesti myös nuorisoseuratoiminnassa. Samanaikaisesti ihmiset kaipaavat kuulumista yhteisöön entistä enemmän. Etätyön yleistymisen myötä ihmiset ovat myös monipaikkaistuneet, mikä tarkoittaa esimerkiksi ajan viettämistä loma-asunnolla entistä enemmän. Huomionarvoista on toki myös se, että järjestö- ja harrastustoimijat kilpailevat entistä enemmän ihmisten vapaa-ajasta esimerkiksi suoratoistopalveluiden ja muiden digitaalisten ajanviettotapojen kanssa.

Strategiaprosessin myötä järjestömme vahvuudeksi ovat nousseet arvopohja, osaavat ja sitoutuneet ohjaajat ja vapaaehtoistoimijat ympäri Suomen, vankka historia ja vahva tarina: toiminnallemme on edelleen yhteiskunnassamme tilausta. Toiminnan voima on paikallisissa nuorisoseuroissa ja laajassa seurantaloverkostossa. Työssä korostuu niin laaja-alainen kulttuurinen nuorisotyö esimerkiksi teatterin, tanssin ja sirkuksen saralla sekä kulttuuriperintötyö niin seurantalojen kuin kansanperinteen kuten kansantanssin ja kansanmusiikin osalta. Vahvuudeksi koettiin myös se, että nuorisoseuraperheeseen ovat tervetulleita kaikenikäiset harrastajat.

Nykyisen toiminnan heikkouksiksi koettiin vanhanaikaisen oloinen brändi, järjestön yllättävän vähäinen tunnettuus, vapaaehtoisten sekä osaavien ohjaajien vähyys joillain alueilla sekä rahoituksen epävakaus.

Toiminnan voima on paikallisissa nuorisoseuroissa ja laajassa seurantaloverkostossa.

Tulevien vuosien keskeisiä mahdollisuuksia ovat uudet yhteistyökumppanuudet, poikkitaiteellinen yhteistyö eri harrastuslajien kesken, digitaaliset tapahtumat ja muut digitaaliset toimintatavat, kansanperinnetyön ”uusi tuleminen” sekä ihmisten kaipuu turvallisten yhteisöjen pariin. Nuorisoseurojen toimintakonseptit ovat saaneet paljon kiitosta, joten uusien konseptien kautta voidaan tavoittaa uusia harrastajia ja vapaaehtoisia mukaan toimintaan. Suomen harrastamisen malli tarjoaa oivalliset puitteet kouluyhteistyöhön myös kulttuurisen harrastustoiminnan saralla. Koronapandemian jälkeisessä jälleenrakennusvaiheessa meitä kaikkia tarvitaan, jotta ihmisille voidaan tarjota mielekästä tekemistä ja merkityksellisiä yhteisöjä.

Uhkina toiminnan laajuudelle ja jatkuvuudelle voivat olla väestönmuutos, maaseudun autioituminen sekä sitä kautta toimijoiden määrän väheneminen. Toisaalta nuorisoseurat saattavat olla monella paikkakunnilla ainoita järjestötoimijoita, jotka tavoittavat eri-ikäisiä ihmisiä toimintaansa – vauvasta vaariin. Seurantalot voivat toimia oman alueensa kansalais- ja harrastustoiminnan sekä erilaisten palveluiden keskuksina.

Arvopohjamme on vankka

Arvopohjamme säilyy ennallaan, mutta strategiatyöryhmä nostaa ehdotukseensa neljänneksi arvoksi moninaisuuden. Tällöin toiminta-ajatuksemme voisi olla muotoilultaan esimerkiksi seuraavanlainen: Moninaisessa nuorisoseurayhteisössä on turvallista kasvaa ja harrastaa. Luomme uusia osallistumisen ja onnistumisen kokemuksia.

Tällä viitataan niin kasvuun lapsesta aikuiseksi kuin henkiseen kasvuun perinteisen nuorisoseurahenkisen itsekasvatuksen muodossa. Ihminenhän voi kasvaa läpi ikänsä, eikä koskaan ole liian myöhäistä oppia uusia asioita.

Järjestön keskeisiä arvoja olisivat uudessa strategiassa jo tutut osallisuus, yhteisöllisyys, yhdenvertaisuus ja uutena arvona moninaisuus. Osallisuus tarkoittaa edelleen yhteisöön kuulumista ja mukanaoloa. Jokainen voi vaikuttaa tekemiseen ja osallistua omalla panoksellaan.

Nuorisoseurassa kaikki ihmiset ovat yhdenvertaisia. Toiminta on avointa ja arvostavaa, ja siihen on helppo tulla mukaan. Arvostamme moninaisuutta, ja jokainen voi tulla mukaan sellaisena kuin on. Kaikessa toiminnassa noudatetaan turvallisemman tilan periaatteita.

Yhteisöllisyys on yhdessä toimimista ja tekemisen riemua. Siihen kuuluvat tasavertainen vuorovaikutus ja yhteenkuuluvuus sekä yhteiset kokemukset. Yhteisömme ovat mukaan ottavia ja turvallisia.

Mistä meidät tunnetaan?

Uskomme, että ihmiset saavat hyvinvointia harrastuksista: meille lapset, nuoret ja aikuiset ovat tervetulleita. Liikumme, liikutamme ja liikutumme: meillä harrastetaan monipuolisesti. Osaavat ohjaajat ja vapaaehtoiset ylläpitävät ja kehittävät laadukasta harrastustoimintaa ja turvallisia yhteisöjä.

Osallistumme yhteiskunnalliseen keskusteluun: Nuorisoseurat tunnetaan aktiivisesta monipaikkaisen yhteiskunnan rakentamisesta ja sivistyksen sekä elinikäisen kasvun edistämisestä. Tuemme luovuuden merkitystä: eri kulttuurimuotojen, kuten tanssin, teatterin ja sirkuksen, harrastaminen on toimintamme keskiössä.

Kulttuuriperintö kantaa: pidämme yllä aineetonta kulttuuriperintöä, kuten kansantanssia ja kansanmusiikkia sekä aineellista kulttuuriperintöä, kuten nuorisoseurantaloja.

Nuorisoseuraperhe haluaa olla tunnettu ja tunnustettu yhteisöllisyyden lipunkantaja ja ylisukupolvisen toiminnan järjestäjä. Lisäksi haluamme vahvistaa paikallisyhteisöjä toimivien nuorisoseurojen kautta.

Mitä tapahtuu seuraavaksi?

Seuraavaksi on lopullisen viilauksen aika. Keräämme strategialuonnoksesta palautetta, hahmottelemme kolmivuotisohjelman suuntaviivoja. Pian koittavassa Nuorisoseurakokouksessa äänestetään sekä strategiasta että kolmivuotisohjelmasta.