4/2017
TANSSIMANIA KOUKUTTI KÄVIJÄNSÄ HOLLO JA MARTTA – HYVÄN MIELEN TAPAHTUMA TUNNUSTUKSIA SINI HIRVOSELLE JA BÉLA GAZDAGILLE
Kädessäsi on Uutismaan numero 4/2017
Nuorisoseurat Uusimaa Stadin Nuorisoseurat ry Vernissakatu 8 A, 01300 Vantaa Puh. 045 6336 944 www.uudenmaannuorisoseurat.fi uusimaa@nuorisoseurat.fi Nuorisoseurat Etelä-Häme Rautatienkatu 3, sisäpiha, 15100 Lahti 050 468 6388, 044 344 7558 www.etela-hameennuorisoseurat.fi etela-hame@nuorisoseurat.fi
Päätoimittaja: Iija Filén Taitto: Joni Sivonen Paino: Grano Painos: 1000 kpl Ilmestyy neljä kertaa vuodessa
Kansikuva Annie Spratt / Unsplash.com
Yhteystiedot UUDENMAAN NUORISOSEURAT
ETELÄ-HÄMEEN NUORISOSEURAT
LEIPÄÄ JA KULTTUURIA -HANKE
Vernissakatu 8 A, 01300 Vantaa 045 633 6944 www.uudenmaannuorisoseurat.fi uusimaa@nuorisoseurat.fi
Rautatienkatu 3, sisäpiha, 15100 Lahti 050 468 6388 www.etela-hameennuorisoseurat.fi etela-hame@nuorisoseurat.fi
Sami Tuori Projektipäällikkö 044 0400 214 sami.tuori@nuorisoseurat.fi
Iija Filén Toiminnanjohtaja 045 633 6944 iija.filen@nuorisoseurat.fi
Hannu Nipuli Toiminnanjohtaja 050 468 6388 hannu.nipuli@nuorisoseurat.fi
Marjo Aalto Hanketyöntekijä 044 710 1793 marjo.aalto@nuorisoseurat.fi
Pirita Laiho Toiminnanohjaaja 040 558 7870 pirita.laiho@nuorisoseurat.fi
Joonas Pokkinen Toiminnanohjaaja 050 567 2586 joonas.pokkinen@nuorisoseurat.fi
Sinikka Irri Hanketyöntekijä 044 710 9441 sinikka.irri@nuorisoseurat.fi
Hanna Häyhä Kerho- ja leirikoordinaattori 044 732 2114 hanna.hayha@nuorisoseurat.fi
Riia Niemelä Palvelutuottaja / Tanssin osaamiskeskus 044 744 3939 riia.niemela@nuorisoseurat.fi
Sini Padilha Markkinointiassistentti 050 375 3428 sini.padilha@nuorisoseurat.fi
Päivi Semeri Puvustonhoitaja 044 058 7477 paivi.semeri@nuorisoseurat.fi
MUNKKIVUOREN NUORISOTALO KAMELEONTTI
Merja Ilmoniemi Talous- ja hallintosihteeri 044 058 7470 merja.ilmoniemi@nuorisoseurat.fi
Jouni Uhlgren Vastaava nuoriso-ohjaaja 044 720 3149 jouni.uhlgren@nuorisoseurat.fi
2
KANSALAISFOORUMI Eija Majoinen Koulutussuunnittelija Kansalaisfoorumi 040 738 9884 eija.majoinen@kansalaisfoorumi.fi Joni Sivonen Media-assistentti Kansalaisfoorumi joni.sivonen@kansalaisfoorumi.fi
Pääkirjoitus
Etelä-Hämeen Nuorisoseura ry 14.9.1935–7.11.2017 Otsikon päivämäärät kertovat Etelä-Hämeen Nuorisoseuran perustamisen ja lopettamisen ajankohdat. Tämän vuoden alusta lähtien keskusseura on Suomen Nuorisoseurojen aluetoimisto. Keskusseura toimi 82 vuotta itsenäisenä yhdistyksenä. Aluetoimistoksi siirtymiseksi oli n. kahden vuoden mittainen prosessi. Tärkeintä on minusta, että olemme kertoneet seuratapaamisissa mistä tässä on kyse. Siirtyminen aluetoimistoksi ei tuo muutoksia seurojen palveluihin. Kaikki Etelä-Hämeen henkilöt siirtyivät vanhoina työntekijöinä Suomen Nuorisoseuroihin. Keskusseuran lo-
pettaminen merkitsee oman hallinnon kevenemistä ja mahdollistaa henkilöstön lisäpanostusta seurojen palvelemiseksi. Haluan koko hallituksemme puolesta kiittää kaikkia seuroja, henkilöitä ja henkilöstöä, jotka ovat toimineet eri tehtävissä näiden 82 vuoden aikana keskusseuramme hyväksi.
Simo Räihä Puheenjohtaja
Sisällys 3
Pääkirjoitus: Etelä-Hämeen Nuorisoseura ry 14.9.1935–7.11.2017
4 Lyhyesti 7 Hyvässä seurassa Berliinissä 8 Mitä jos lopettaisimme syrjäytymisen? 10 Vaikuttavaa valokuvausta RuutiExpossa 12 Tanssimania koukutti kävijänsä 14 DÄÄNS ja Näppärit yhdistivät voimansa Tampereella
15 Folklandia voitelee sielua ja sydäntä 16 Tanssin osaamiskeskus pistää
nuorisoseuralaiset laittamaan jalalla koreasti
18 ”Hollo ja Martta -festivaali on hyvän mielen tapahtuma”
20 21 23 24
Etelä-Hämeen Nuorisoseurat ry historiaan Seuratapaamiset – ideointia ja vertaistukea Nuorisoseurojen Ulla Konttinen eläkkeelle Koulutus- ja tapahtumakalenteri 2018
3
Lyhyesti Kunniamerkki Béla Gazdagille Oulun seudun ammattikorkeakoulun tanssinopettajakoulutuksessa sekä Kuopion ja Tampereen konservatorioissa). Tämän lisäksi Gazdag on vetänyt tanssitupia sekä toiminut yhteistyökumppanina ja neuvonantajana lukuisten suomalaisten festivaalien kanssa. Gazdagin ammatillisten suhteiden ansionsa suuri määrä unkarilaisia tanssiryhmiä on päässyt esiintymään Suomessa. Nuorisoseuroissa Gazdag on opettanut koko Suomessa olonsa ajan niin Rovaniemellä Rimpparemmissä kuin Etelä-Suomessa mm. Hollolassa ja Lahdessa. Gazdag myös tanssii itse, toki unkarilaisia, mutta myös suomalaisia kansantansseja Lahden Tanhuujien Riijarit-ryhmässä. Kesän 2016 Pispalan Sottiisissa nähtiin upea Bélan 60-vuotisjuhlakonsertti, jossa yli 50 tanssijaa tanssi Bélan opettamia tansseja ja toki Béla tanssi lavalla myös itse. Seuraavan kerran unkarilaisia
tansseja nähdään ainakin Mattien ja Maijojen 40-vuotisjuhlakonsertissa 16.12. klo 17 Vaahterasalissa Lahdessa. Kuva: Petri Kivinen
Unkarin presidentti János Áder on myöntänyt tanssitaiteilija-tanssipedagogi Béla Gazdagille Unkarin kultaisen ansioristin. Gazdag on ansioitunut tuomalla unkarilaista tanssikulttuuria suomalaisten tietoisuuteen ja edistämällä Suomen ja Unkarin välisiä yhteiskunnallisia ja ammatillisia suhteita. Béla Gazdag valmistui tanssipedagogiksi Budapestista Unkarin Baletti-instituutin Tanssiopistosta. Gazdag on toiminut taiteellisena johtajana Unkarissa Székesfehérvárissa Alba Regia -tanssiyhtyeessä, Martonvásárissa Százszorszép-tanssiryhmässä sekä Várpalotassa Bányász-tanssiryhmässä. Gazdag on asunut Suomessa vuodesta 1991 ja toiminut tanssinopettajana niin harrastelijaryhmissä kuin useissa opistoissa ja kulttuurilaitoksissakin (mm. Teatterikorkeakoulussa, Kansallisoopperassa, Turun ammattikorkeakoulun Taideakatemiassa,
Kansalaisfoorumin Eija Majoinen eläkkeelle keväällä 2018
Sini Padilha aloitti Nuorisoseuroilla
”Keväällä tulee täyteen 30 vuotta Kansalaisfoorumin koulutussuunnittelijana ja siirryn eläkkeelle 1.4.2018 ja sitä ennen lomailen 22.1.2018 alkaen. Lämmin kiitos teille kaikille innostaville toimijoille, joiden kanssa olen saanut työskennellä ja yhdessä viedä eteenpäin Nuorisoseurojen opinto- ja kurssitoimintaa!”
”Olen Sini ja aloitin Nuorisoseuroilla markkinointiassistenttina lokakuun alussa. Koulutukseltani olen graafikko ja kokemusta työstä on kertynyt noin seitsemän vuotta. Jos apua tarvitsee graafisissa tai missä vain markkinointitöissä, niin minuun voi olla yhteydessä ja pyrin auttamaan jokaista. Nautin luovuuteen uppoutumisesta ja yksi lempiharrastuksistani on maalaaminen sekä piirtäminen, joten teen myös kuvitustöitä ilomielin. Elän tässä hetkessä ja koen työilmapiirin hyvin tärkeäksi, ja sen takia pyrin aina tuomaan hyvää mieltä jokaiselle ja olemaan aina tukena. Onnistuneita työhetkiä kaikille!”
Eija Majoinen Iloiten lähde, nurkumatta katko siteesi entiseen, päin uutta riennä. On lumousta joka matkaan lähtö, se auttaa elämään, se meitä suojaa. Lävitse, ohi, eteenpäin. Ei mikään saa sydämelle tulla kotimaaksi. –Hermann Hess: Lasihelmipeli
4
Tervehdys!
Sini Padilha
Sini Hirvoselle Nuori toimija -tunnustus Allianssi ry jakaa Nuorisotyön viikolla Nuori toimija -tunnustuksia. Tunnustus on tarkoitettu kiitokseksi ja kannustukseksi aktiivisille nuorille sekä omalla toiminnallaan nuorten asemaa ja heidän hyvinvointiaan edistäneille aikuisille. Nuori toimija -tunnustuksen saaja voi olla yhtä hyvin nuori tai vanha. Pääasia on, että tuoretta näyttöä nuorisotoiminnasta tai -työstä löytyy. Yksittäisten henkilöiden lisäksi voidaan palkita myös järjestöjä, hankkeita ja nuorten ryhmiä. Karjalan Nuorten kansantanssiohjaaja Sini Hirvoselle myönnettiin 10.10.2017 Helsingissä Nuori Toimija -tunnustus. Perusteluissa todettiin seuraavaa: ”Sini Hirvonen toimii vapaaehtoisena seuratoimijana ja kansantanssin ohjaajana Nuorisoseura Karjalan Nuorissa. Hän aloitti seurassa toimimisen seitsemän vuotta sitten, ja hänen vaikutuksestaan seura on alkanut kukoistaa. Sinin vetämissä ryhmissä on erinomaisesti huomioitu lasten ja nuorten osallisuus. Sini on paitsi aktiivinen omassa seurassaan, hän osallistuu myös valtakunnallisesti Suomen Nuorisoseurojen toimintaan. Sini tunnetaan yhdenvertaisuuden ja osallisuuden puolestapuhujana ja se näkyy kaikessa siinä, mitä hän tekee. Sini on ohjaajana mukaansatempaava ja saa lapset mukaan. Oman seuransa lisäksi Sini toimii Stadin Nuorisoseurojen johtokunnassa sekä valtakunnallisen Suomen Nuorisoseurat ry:n valtuustossa.” Mitä sanoivat Sinin ohjattavat tähän? Ensin he olivat vähän hämmentyneitä, kun heiltä kysyttiin, millainen Sini on ohjaajana. Pienemmät Jekku-ryhmäläiset (6-9 -vuotiaat) totesivat että ”kiva, tosi kiva ohjaaja. Harkoissa on kivaa leikit ja kivat tanhuliikkeet. Sini keksii liikkeet ja mekin saadaan toivoa”. Jippo-ryhmäläisistä (1014 -vuotiaat) Olivia ja Erika totesivat, että ”Sini kysyy meiltä, minkälaisen tanssin haluamme tehdä ja mistä teemasta. Me saadaan suunnitella, mutta ei kuitenkaan liikaa, että siitä tulee tanssi. Sini tekee ne yhteen. Sini on kannustava ja tsemppaava ohjaaja. Sini on vaativa, mutta ei liian.”
Miten Sini on aikoinaan päätynyt Helsinkiin? No, tietenkin Siilinjärveltä Jyväskylän kautta. Kyseessä oli normaali nuoren henkilön asuin-, opiskelu- ja kotipaikkakuntien vaihto. Erityiseksi sen tekee se, että joka paikkakunnalla Sini on hakeutunut nuorisoseuran toimintaan mukaan sekä itse tanssijaksi että ohjaajaksi. Jos sopivaa ohjattavaa ryhmää ei ole ollut, Sini on sen perustanut. Sini on aloittanut ohjaamisen 2001 Siilinjärvellä, josta Kinnulan Nuo-
risoseuran ja Ison Tanhuujien kautta päätyi ohjaajaksi Helsinkiin Karjalan Nuorille. Helsinkiin Sini tuli vuonna 2011 ja perusti jo samana syksynä Roihuvuoreen Jippo-nimisen kansantanssiryhmän. Sen jälkeen Sini on vielä perustanut pienempien lasten ryhmän Jekun, sekä nuorten aikuisten ryhmän Lykyn, jossa myös itse tanssii ja ohjaa. Maakunnalliseksi vuoden kansantanssiohjaajaksi Sini valittiin vuonna 2014.
Allianssi ry myönsi kymmenen Nuori toimija -tunnustusta. Nuorisoseuratoimijoista ja -toiminnoista tunnustuksen saivat: • Kansantanssinohjaaja Sini Hirvonen, Nuorisoseura Karjalan Nuoret • Aktiivinuori Niko Luokkakallio, Jokipiin Nuorisoseura, Kurikka • Irti-teatteri, Vuoksenniskan Nuorisoseura, Imatra • Luova lava -toiminta, Jyväskylä
5
6
Hyvässä seurassa Berliinissä Etelä-Hämeen ja Uudenmaan aluetoimistojen yhteinen Berliinin matka tarjosi hienojen nähtävyyksien ja lämpimän syysilman lisäksi hauskaa nuorisoseuraseuraa. Ohjaajille ja luottamushenkilöille tarkoitettu matka oli järjestyksessään toinen yhteinen reissu. Perjantaiaamuna lähtö oli aikainen, mutta toisaalta perillä oltiin jo hyvissä ajoin. Oman lisämausteensa matkaan toi lentoyhtiö Air Berlinin ilmoitus toiminnan lakkaamisesta, mutta onneksi lennot kuitenkin lennettiin vielä tuolloin suunnitellusti. Lentokentälle saavuttaessa meitä odotti kiertoajelubussi. Aamun aikana ehdimme nähdä tärkeimmät Berliinin maamerkit ja samalla tehdä suunnitelmat viikon-
lopun ohjelmasta. Suomenkielinen opas myös kertoi kiertoajelun aikana enemmänkin Berliinin historiasta. Berliinissä ei voi välttyä kohtaamasta myös Saksan historiaa. Muurin jäänteet ja rajan ylityspaikat muistuttavat edelleen ajasta, jolloin kaupunki oli jaettu kahtia eikä rajaa ylitetty yhtä helposti kuin nykyisin. Vaikka muurin murtumisesta on vähemmän aikaa kuin valtaosan nuorisoseurojen perustamisesta, on kaupungissa kuitenkin nykyisin yhtenäinen henki. Viikonlopun aikana kolmenkymmenen hengen ryhmämme ehti käydä museoissa, kaupoissa, hyvissä ravintoloissa ja muutama kävi jopa jalkapallo-ottelussakin. Toki lämmin ja aurinkoinen ilma mahdollisti ulkoilun ja kaupungilla käys-
kentelyn ja suurkaupungin ilmeen ihmettelyn. Hyvällä sijainnilla ollut hotellimme mahdollisti helpon liikkumisen kaupungissa läheisen metroaseman tarjotessa yhteyden julkiseen liikenteeseen. Hyvän sijainnin lisäksi hotellimme tarjosi laadukkaat, joskin hieman kuumat, huoneet. Aamiainen oli todella runsas ja tarjosi taatusti jokaiselle jotain syötävää. Sunnuntai-iltana kotiin palasi joukko seuraavaa reissua odottavia iloisia nuorisoseuralaisia. Ensi vuonna matkakohteena on jouluinen Tallinna, joka tarjoaa esimerkiksi upeat joulutorit ja elämyksellisiä ravintoloita. Tervetuloa mukaan taas ensi vuonna!
7
Mitä jos lopettaisimme syrjäytymisen? Suomen nuorista lähes 70 000 on jäänyt yhteiskunnassa syrjään, ulos työelämästä ja koulutuksesta. Lukema on suurempi kuin vaikkapa Hämeenlinnan kaupungin tai Keski-Pohjanmaan maakunnan asukasluku. Tilastot eivät kerro kaikkea ja syrjäytyneiden todellinen määrä on tulkintakysymys. Tilastot eivät kerro sitä, ajatteleeko tilastoyksiköksi päätynyt henkilö itse olevansa syrjäytynyt. Jollakin voi olla koulun ja työn puuttuessakin vilkas kaveripiiri ja harrastuksia, kun taas joillakin ei ensin mainituista huolimatta ole sosiaalisia suhteita. Tilastojen havaintoa ei tästä huolimatta ole syytä ohittaa – syrjäytyneitä on paljon, olivatpa laskentaperusteet mitkä hyvänsä. KUUNTELE HILJAISTA Liikenneonnettomuudessa pikaisinta apua kaipaavat yleensä ne onnettomuuden uhrit, jotka ovat hiljaa. Kovaa huutavat pärjäävät suuremmalla todennäköisyydellä sen aikaa, että ammattiapua saadaan pai-
8
kalle. Mutta hiljaa pysyvällä voi olla niin suuri hätä, ettei ääntäkään lähde. Saman logiikan sanotaan toimivan syrjäytymisen ja muiden sosiaalisten ongelmien kohdalla. Räyhääjät ja riehujat saavat usein kaipaamansa huomion, vaikka suurin tarve löytyisi hiljaisilta. Heiltä, jotka pysyttelevät omissa oloissaan, eivätkä tapaa meitä muita. Heidän osaltaan ongelman ratkaisu on kaikkein vaikeinta, kun jo luokse pääsemisessä on iso kynnys.
yläkerroksista ruohonjuuritasolle. Vaaditaan epäilemättä poliittisia päätöksiä, mutta myös tavallisten ihmisten kohtaamisia. Satunnaisen ohikulkijan ”miten sulla menee?” voi olla teko, jolla on suuri merkitys yhdelle – ja usein toistettuna monelle. Sinun ja minunkin täytyy tehdä jotain. Ja ennen kaikkea meidän kaikkien täytyy päättää, että syrjäytyminen on ongelma. Sellainen ongelma, josta haluamme päästä yhdessä eroon.
SINÄKIN VOIT AUTTAA
NUORISOSEURA HILJAISEN NUOREN YHTEISÖNÄ
Syrjäytymisen syyt ja seuraukset ovat hyvin moninaisia, eikä yhtä syrjäytyneen prototyyppiä ole löydettävissä. Tästä johtuen myös syrjäytymisen ratkaisujen tulee olla moninaisia. Syrjäytymistä ei ratkaista kertapuraisulla. Yksikään lakimuutos tai määrärahan jyvitys ei käännä syrjäytymistä kerralla nolliin. Jos syrjäytyminen joskus onnistutaan poistamaan, se tulee vaatimaan paljon aikaa ja lukemattomia yksittäisiä tekoja. Ja tekojen tulee ulottua yhteiskunnan
Yksi Suomen Nuorisoseurojen perustavanlaatuisista arvoista on osallisuus, joka ymmärretään usein syrjäytymisen vastinparina. Syrjäytyneiden tai syrjäytymisen uhkaamien saattaminen osaksi yhteisöä on heidän osallisuutensa edistämistä. Nuorisoseurojen osallisuuden keinovalikoimaan kuuluu kulttuurisen nuorisotyön työkaluja, harrastuksia ja vertaisyhteisöjä. Leipää ja kulttuuria -hankkeiden kautta nuoria pyritään saamaan kiinnitty-
Kuva: Leena Iskanius
mään koulutukseen ja työelämään. Hyviä keinoja kaikki. Mutta teemmekö me tarpeeksi? Tavoitammeko me niitä nuoria, jotka eniten tarvitsevat apua ja eniten avusta hyötyisivät? Tavoitammeko hiljaisia? Vai tavoitammeko ennemminkin ne, jotka muutenkin menestyisivät? Teemme paljon, mutta ehkä meillä on potentiaalia vielä enempään. Nuorisoseura löytyy usein paikoista, joissa lapsiin ja nuoriin keskittyvistä toimijoista on pulaa. Sellaisista paikoista, joissa hiljaiset helposti unohtuvat. Kenties meillä on mahdollisuus olla tulevaisuudessa yhä merkittävämpi tekijä ratkaisemassa joka puolelle Suomea ulottuvaa ongelmaa, jossa kaikki eivät koe olevansa yhteisömme jäseniä. Tehdään toiminnastamme sellaista, johon kaikkein hiljaisimmatkin voivat, haluavat ja uskaltavat tulla mukaan.
Sami Tuori Projektipäällikkö Leipää ja kulttuuria -työllistämishanke Lahti Kirjoituksen tausta-aineistona on käytetty syrjäytymisen lopettamisen tähtäävän Me-säätiön verkkosivuja ja hiljattain julkaistua selvitysmiehen raporttia Nuorten osallisuuden edistäminen (Hiilamo et al. 2017).
Oheinen kuva on Me-säätiön uudesta datasivustosta, josta löytyy tilastotietoa muun muassa työttömyyteen, koulutukseen ja mielenterveyteen liittyen. Sivusto tarjoaa ajankohtaista ja osin visualisoitua tietoa, jota on tarkoitus hyödyntää erityisesti nuorisotyöttömyyden ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Voit esimerkiksi löytää tiedon, missä oman asuinkuntasi alueilla saadaan eniten sosiaaliturvaetuuksia tai missä Suomen kunnissa on suhteellisesti eniten Kela-korvattavia masennuslääkkeitä käyttäviä nuoria. Tietoja voidaan varmasti käyttää muun muassa hankehakujen tai muiden nuorisoon suuntautuvien palvelujen suunnittelun tukena. Me-säätiön tavoitteena on, että datasivuston faktatieto auttaa kehittämään aiempaa vaikuttavampia toimenpiteitä syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Sivusto löytyy osoitteesta mesaatio.fi/data. Me-säätiöllä on iso visio. He pyrkivät siihen, että vuonna 2050 Suomessa ei ole yhtään syrjäytynyttä lasta tai nuorta.
9
Vaikuttavaa valokuvausta RuutiExpossa Ruuti on Helsingin kaupungin vaikuttamistapahtuma alle 18-vuotiaille. Tänä vuonna tapahtuma järjestettiin työpajamaisesti Helsingin kaupungin museolla. Järjestimme työpajan yhdessä kulttuurikeskus Annantalon kanssa aiheesta Miten vaikutan kuvalla ja/tai tekstillä sosiaalisessa mediassa? Ajatuksena oli, että nuoret suunnittelisivat pajan aikana oman kannanottonsa jostakin heitä kiinnostavasta asiasta. Työpajan vetivät nuorisoseurojen tiedottaja Aura Piha sekä valokuvaaja Elina Julin. Ensin käytiin yhteisesti läpi Auran kanssa tekstin ominaisuuksia, millainen teksti on vetoava tai mitä tekstillä halutaan sanoa. Kehen haluat vaikuttaa? Onko se kaverit, vanhemmat, koulu, opettajat, päättäjät, hallitus vai koko maailma? Pohdittiin, mitä tarkoittavat retoriset keinot, erilaiset kysymykset tai tunteisiin vaikuttaminen esim. hellyyttävät poliisikoirat. Miten tekstissä vaikuttavat vastakohdat tai sanaleikit esim. salil eka, salil vika? Myös riimittelyä pohdittiin vaikuttavan tekstin tekemisessä.
Elinan kanssa tutustuttiin Leena Kelan kuviin sekä hieman valokuvauksen perusteisiin ja tekijänoikeuksiin. Kuvata saa aina mm. linja-auto- ja juna-asemilla, kaduilla ja puistoissa, kirjastoissa ja kauppakeskuksien yleisillä alueilla. Lupa pitää kysyä, kun kuvataan toisen kodin ja pihan alueilla tai yksityistilaisuuksissa. Jos henkilö selkeästi on tunnistettavissa kuvasta, häneltä pitää kysyä lupa kuvan julkaisemiseksi. Kännykällä kuvaamiseen liittyy kaikki samat ohjeet kuin muuhunkin valokuvaukseen: • Mieti mitä kuvassa näkyy (rajaus, tausta) • Mieti valon suunta (tunnelma + että kohde tulee hyvin esiin) • Mieti kuvakulmaa • Mieti, missä kohtaa kuvaa olet – ei ole pakko olla keskellä (sommittelu)
• Älä zoomaa puhelimen kameralla – kävele tarvittaessa lähemmäs kohdetta (parempi kuvanlaatu) Oman mielenosoituksen tekemisen ohjeet Onko mielessäsi jokin asia, jonka puolesta tai jota vastaan haluaisit osoittaa mieltä? Kutsun sinua tekemään oman mielenosoituksesi osallistumalla One Year Demonstration ‐projektiin. 1. Tarvitset mielenosoituskyltin, jossa ei vielä ole mitään tekstiä. Kyltin saa tehtyä esim. palasta pahvia, jonka taakse voi kiinnittää lyhyen kepin vahvalla teipillä. 2. Seuraavaksi sinun tulee miettiä mielenosoituksesi aihe ja muutaman sanan mittainen iskulause sitä kuvastamaan. Älä kuitenkaan kirjoita kylttiin mitään. 3. Valitse mielenosoituksellesi sopiva paikka ja mieti, mikä kehon asento tyhjän kyltin kanssa parhaiten kuvastaa teemaasi. 4. Pyydä avustajaa kuvaamaan mielenosoituksesi älypuhelimella. 5. Lisää kylttiin teksti kuvankäsittelyohjelmassa (esim. Fotor Photo Editor) 6. Lopuksi julkaise kuva Instagramissa, Facebookissa ja / tai Twitterissa käyttämällä One Year Demonstration -projektin tunnisteita #oneyeardemonstration ja #diydemonstration. Voit tehdä useita mielenosoituksia käyttämällä samaa tyhjää kylttiä.
Idea tähän työpajaan saatiin performanssitaiteilija Leena Kelalta hänen taiteellisesta projektistaan One Year Demonstration (www.leenakela.com). Kaikki tapahtumassa tehdyt kyltit löytyvät myös www.1000tarinaa.fi -sivulta.
10
Kuva: Brooke Cagle / Unsplash.com
VOICEFULNESS
®
TIETOISTA LÄSNÄOLOA ÄÄNESSÄ -PERUSKURSSI 10.–11.2.2018 HANNUNSALI, LAHTI
Kurssi on tarkoitettu kaikille, jotka haluavat oppia hyödyntämään omaa ääntään läsnäolon taidon sekä kehon ja mielen hyvinvoinnin lisäämisessä. Kurssi ei vaadi osallistujilta musiikillisia tai laulullisia taitoja eikä aiempaa kokemusta äänen harjoittamisesta. Kurssi alkaa lyhyellä luento-osuudella, jonka jälkeen kokeilemme, miltä erilaiset äänet tuntuvat kehossa. Tavoitteena on myös avata kokemusta siitä, millaista on tuottaa ääntä nauttien ja ilman suorituspaineita. Harjoitukset tehdään ryhmässä, rauhallisessa ja sallivassa ilmapiirissä. Kukin saa tehdä harjoitteet omista lähtökohdistaan käsin keskittyen omaan kehoonsa ja ääneensä. Kurssin kouluttajana toimii FT Anne Tarvainen. Anne on äänikouluttaja, laulaja, lauluntutkija ja Voicefulnessin® kehittäjä. Hän on opettanut vuodesta 2001 mm. äänenhuoltoa, rentouttavaa ääntä ja ääni-improvisaatiota. AIKATAULU Lauantaina klo 12.00–13.30, 13.45–15.15 ja 15.30–17.15 Sunnuntaina klo 10.00–11.30, 12.00–13.30 ja 13.45–15.15 LAAJUUS 12 opintotuntia
HINTA 110 euroa, sisältää opetuksen. Kurssimaksuun voi hakea maahanmuuttajille, työttömille ja eläkeläisille tarkoitettua 50 euron opintosetelietuutta. ILMOITTAUTUMISET 19.1.2018 mennessä osoitteessa Kansalaisfoorumi.fi > Koulutus LISÄTIETOJA eija.majoinen@kansalaisfoorumi.fi
11
Tanssimania koukutti kävijänsä Joka toinen vuosi järjestettävä uuden kansantanssin ja kansanmusiikin Tanssimania valloitti Tampereen jo 13. kerran. Tapahtuma tarjosi kovaa koulutusta, komeita konsertteja ja Maniatansseja huippubändien kera. Tapahtuma päättyi Ajassa on Maniaa -konserttiin, jossa lavalle pelmahtivat Polokkarit Tanhuan kanssasi -teoksella, Kimurantti Lauritsala-esityksellään ja ruotsalainen tanssija Magnus Samuelsson sooloteoksellaan. Puoliajan jälkeen estradille nousi kansantanssiryhmä Kirjavien karaokebaariin sijoittuva tanssiteatteriteos Karelian Rhapsody. Matti Paloniemen
12
koreografioimassa teoksessa soi melankolisesta riehakkaaseen vaihtuva suomalainen iskelmä. Teoksen musiikista vastasi Jarno Tastula ja ohjauksesta Merja Skyttä. Konsertin yhteydessä jaettiin myös Suomen Nuorisoseurojen ensimmäistä kertaa myöntämä kulttuurisen nuorisotyön tunnustus, 2000 euroa, jyväskyläläiselle Kulissi-teatteriryhmälle. Kaiken kaikkiaan viikonlopun aikana Tanssimaniassa tarjottiin yli tuhat minuuttia ohjelmaa ja 160 tuntia koulutusta erilaisissa työpajoissa. Festivaali pääsi 3000 katsojan yleisötavoitteeseensa.
KONSERTTI SANANVAPAUDELLE Sunnuntaina 1.10. Tampere-talon kanssa yhdessä tuotettu Meidän ääni -konsertti oli osa Tampereen 238. vuosipäivän viettoa ja Pirkanmaan festivaalien Sananvapaus-hanketta. Konsertin esiintyjinä olivat DÄÄNS-kansantanssileirin ja Näppäri-kansanmusiikkikurssin 230 lasta ja nuorta, ja sitä isännöi trio Orffit, joiden musiikissa soi lasten ja nuorten sananvapaus. Tanssimanian vastaava järjestäjä on Suomen Nuorisoseurat yhdessä Tampereen kaupungin kanssa. Käytännön järjestelyistä vastasi Nuorisoseurojen tapahtumatoimisto Pispalan Sottiisi.
Vasen sivu: Lappeenrantalaisen Nuorisoseura Rajan Nuorten Kirjavat-ryhmä toi Tamperetalon näyttämölle keväällä ensi-iltansa saaneen Matti Palomäen koreografioiman tanssiteatteriteoksen ”Karelian Rhapsody”. Kuva: Johanna Hoppu Ylhäällä: Tanssimanian konsertit järjestettiin ensimmäistä kertaa Tampere-talolla. Hollolalainen Matit ja Maijat toi Manian avajaiskonserttiin ensiesitykseen teoksensa ”Iskä ja äiskä puskee mua lääkikseen, mutta se ei oo ihan mun juttu”. Teos oli ryhmän ohjaajien Riina Hosion ja Elias Martikaisen koreografioima. Kuva: Johanna Hoppu
TANSSIMANIA PÄHKINÄNKUORESSA • Järjestettiin nyt 13. kerran (ensimmäisen kerran vuonna 1993) • 17 tuntia ohjelmaa (1000 minuuttia) • 5 esiintymispaikkaa • 20 esiintyjäryhmää • 450 esiintyjää • 20 kouluttajaa Maniatyöpajoissa • 32 koulutusryhmää Maniatyöpajoissa • 160 tuntia koulutusta Maniatyöpajoissa (9600 minuuttia)
• 350 osallistujaa Maniatyöpajoissa • 75 osallistujaa Tanhujalostamo-seminaarissa • 160 osallistujaa (12–17 v.) DÄÄNS-kansantanssileirillä • 70 osallistujaa (9–11 v.) Näppärit-kansanmusiikkileirillä • 100 työntekijää ja talkoolaista • 3000 kävijää, kävijämääräennuste • Vastaava järjestäjä Suomen Nuorisoseurat / Pispalan Sottiisi • Yhteistyökumppaneina Tampereen kaupunki ja Tampere-talo
13
DÄÄNSläiset ja Näppärit yhdessä. Kuva: Pirita Laiho
Paritanssin vienti- ja seurausharjoitus. Kuva: Riia Niemelä
DÄÄNS ja Näppärit yhdistivät voimansa Tampereella DÄÄNS järjestettiin taas tuttuun tapaan Tanssimanian yhteydessä 29.9.–1.10. Tampereella. Tänä vuonna ensimmäistä kertaa DÄÄNS:n rinnalla järjestettiin myös Näppärit-kansanmusiikkikurssi. Tampereen yhteiskoulun lukiossa oli tunnelma katossa, kun 70 nuoren soittajan soitto raikasi ja 150 tanssijan jaloilla pistettiin koreasti. Kouluttajina toimivat tänä vuonna tanssinopettajat Lotta Terävä, Eetu Laitinen, Lotta Kaarla ja Petri Kauppinen. Leiriläiset pääsivät syventymään paritanssiin, kansantanssia ja akrobatiaa yhdistelevään tanhubatiaan, sekä musikaalitanssiin. Petrin johdolla sukellettiin koreografian tekemiseen leirin teeman sananvapauden kautta. Tanssijat pääsivät pohtimaan muun muassa vapauden liikettä
14
ja sitä, millainen on vapauden vastaliike. Petrin ohjauksessa tanssijoiden ideoiden pohjalta syntyi leirin teematanssi Sana on vapaa! Yhdessä tanssijat ja muusikot harjoittelivat kehorytmejä Elisa Seppäsen johdolla. Yhdeksi DÄÄNS-leirin suosikkijutuksi nousi poloneesin tanssiminen. Harvoin sitä pääseekään kokemaan niin huikean nuoren joukon voimin. Pyörryttävä tukki, melkein päättymätön porttien muodostama tunneli ja kunniakuja läpyjen kera pistivät tanssijat hihkumaan. Lauantai-iltana kaikki leiriläiset saivat ihailla Tanssiteatteri Hämyn Hall of Fame -esitystä. Lopuksi yleisö sai kysyä esiintyjiltä esityksestä. Nuoria katsojia kiinnosti muun muassa se, miten kauan tanssijat olivat teosta harjoitelleet, minkä ikäisi-
nä he ovat aloittaneet soittamisen tai tanssimisen ja missä ryhmissä. Tanssiteatterin jälkeen rentouduttiin discossa, jota Dj Eelizzz ja Mizuz tahdittivat. Leiri huipentui sunnuntaina 1.10. Tampere-talon Sorsapuistosalissa Meidän ääni -konsertissa. Konsertin aloitti lastenmusiikkiorkesteri Orffit. Välissä kuunneltiin Näppäreiden kurssiohjelmistoa ja konsertissa nautittiinkin perinteisen Tutskovin rinnalla muun muassa afrikkalaisista tunnelmista ja Trumputin-tangosta. Lopuksi DÄÄNS-leiriläiset ja Näppärit esittivät soittaen, laulaen ja tanssien huikean Sana on vapaa! -laulun. Kun 220 nuorta lauloi: ”Siis antakaamme sävelien puhua, jos itse emme saa!”, sanoma tuntui ja kosketti yleisössä asti.
Kuva: Petri Kivinen
Folklandia voitelee sielua ja sydäntä! Vuoden 2018 Folklandian ohjelma on paljastettu marraskuun puolessa välissä. Risteilyllä juhlistetaan Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskuksen Kaikilla mausteilla – kansanmusiikin ja kansantanssin elävät perinteet -vuositeemaa. Folklandia-risteilyllä pistetään aina parasta pöytään. Koko laiva soi, laulaa ja tanssii. Tavoitteena on hyvän tuulen vuorokausi irti arjesta. Folklandia tarjoilee kansanmusiikin ja kansantanssin huippunimiä
ympäri Eurooppaa. Keskiyöllä tanssitaan tietysti Huutokatrillia, keskipäivällä kisataan Tikkuristin Suomenmestaruudesta ja Folklandia Gaalassa jaetaan tunnustuksia ja palkintoja alan ansioituneille tekijöille. Jo 23 kertaa on Folklandia seilannut meriä folk-väen iloksi. Vuoden 2017 Folklandian kattauksessa tarjottiin ohjelmaa peräti 90 tuntia, ja tuskin tarjonta tänä vuonna siitä vähenee. Folklandia-risteily on kansanmusiikki ja -tanssi-
väen talvifestivaali, jonka taustajärjestäjinä ovat kaikki alan tärkeimmät kotimaiset järjestöt, tapahtumat ja oppilaitokset. Festivaalivuoden avaavaa tapahtumaa on järjestetty vuodesta 1996 lähtien. Tapahtumaan osallistuu noin 900 esiintyjää ja yli 100 erilaista kokoonpanoa useista Euroopan maista. Katso ohjelma: www.folklandia.fi
SUPERSUOSITULLE FOLKLANDIALLE ON VAPAUTUNUT MUUTAMIA PAIKKOJA! KANNATTAA TOIMIA NOPEASTI! Kansanmusiikin ja -tanssin suurin talvitapahtuma Folklandia avaa festivaalivuoden 12.–13.1.2018. Helsinki-Tallinna välillä järjestettävä 23. Folklandia-risteily tarjoilee jäätävän kuumaa folkkia. Nyt on nopeus valttia! Lehden mennessä painoon oli vielä joitakin paikkoja risteilylle vapaana – tarkista tilanne Ikaalisten Matkatoimistosta: folklandia@ikaalistenmatkatoimisto.fi tai puh. 03 45 800 (pvm/mpm). www.ikaalistenmatkatoimisto.fi/folklandia
15
Osaamiskeskukset toiminnan tukena
Tanssin osaamiskeskus pistää nuorisoseuralaiset laittamaan jalalla koreasti Nuorisoseurojen tuki jäsenseuroilleen ja yhteisöilleen on organisoitu osaamiskeskuksiin. Osaamiskeskuksissa järjestön osaaminen tulee jäseniensä käyttöön tehokkaasti ja kukin osaamiskeskus vastaa itsenäisesti jäsenkentän vaikutusmahdollisuuksista toiminnan ja palvelujen suunnittelu- ja toteutusvaiheissa. Osaamiskeskukset ovat seuratoiminnan tuki, harrastustoiminnan tuki, teatteri ja kulttuurinen nuorisotyö sekä tanssi ja tapahtumat. Uutismaa esittelee osaamiskeskukset yksi kerrallaan ja aloitusvuoron saa tanssin osaamiskeskus. Osaamiskeskuksen työntekijät painottuvat Lahden ja Tampereen toimistoille, lisävahvistusta tiimiin saadaan Lappeenrannasta ja Keski-Suomesta. Tanssin osalta jäsenten ja tanssin tekijöiden kanssa aktiivista keskustelua käydään erityisesti Kansantanssin kääntöpiirillä, joka kokoontuu vuosittain syyskuun alkupäivinä Tampereella. LAADUKKAAT TAPAHTUMAT LUOVAT TAVOITTEITA JA TUOVAT TANSSIN NÄKYVÄKSI Yksi ulottuvuus tanssin palveluissa ovat laadukkaat tapahtumat. Muun muassa Pispalan Sottiisi, Tanssimania, Kalenat, Tanssiralli, DÄÄNS, Tanssimylly ja
16
Folklandia ovat tapahtumia, jotka omine erityispiirteineen ovat tanssin osaamiskeskuksen yhteistä tekemistä. Tapahtumissa tuodaan laadukkaita estradeja ryhmille, tanssitaan yhdessä, keskustellaan tanssin tilasta, etsitään tuoreita näkökulmia tanssiin, esitellään perinnettä – ja paljon muuta. Tapahtumien kirjo on laaja, ja ne rytmittävät tanssiin keskittyneiden seurojen kalentereita vahvasti. KATSELMUKSILLA PALAUTETTA TANSSIJOILLE JA HERKKUPALOJA KATSOJILLE Nuorisoseurat järjestää vuorovuosin katselmustapahtumat lapsille ja aikuisille. Tanssirallit ovat alle 16-vuotiaiden kansantanssikatselmuksia, jotka tuotetaan parillisina vuosina. Ralleissa raadit antavat lapsille ja heidän ohjaajilleen palautteen näkemästään tanssikokonaisuudesta ja ryhmän niin halutessa nimeävät ne eri taitotasoille. Parittomina vuosina on taas Tanssimyllyn vuoro – tuolloin kohderyhmänä ovat yli 16-vuotiaat. Molemmat tarjoavat katsojille kattavan läpileikkauksen kansantanssista ja paljon herkkupaloja. 2018 Tanssirallit järjestetään Oulussa ja Lahdessa huhtikuussa. www.nuorisoseurat.fi/tanssiralli.
KOULUTUKSISSA KEHITETÄÄN OMAA OSAAMISTA JA SAADAAN SEUROILLE UUSIA OHJAAJIA Tanssin osaamiskeskus järjestää tanssin koulutuksia laajasti. Kaikkien kansantanssijärjestöjen yhteisen ohjaajakoulutuksen järjestämisvastuu on Suomen Nuorisoseuroilla. Perusopintojen lisäksi järjestetään erilaista osaamista syventävää koulutusta ohjaajille sekä tarpeen mukaan myös kursseja tanssijoille. Tätä koulutustarjontaa täydentää muiden järjestöjen tarjoama tanssiaiheinen koulutus, josta harrastajille viestitään aktiivisesti. Muistathan, että seuraava kansantanssinohjaajan peruskoulutus alkaa joulukuun alussa? VUOSIOHJELMAT JA VIRIKEMATERIAALIT TUOVAT OHJAAJILLE KÄTTÄ PIDEMPÄÄ ARKEEN Tanssin ja tapahtumien osaamiskeskus vastaa myös materiaalituotannosta. Vuosittain luodaan vuosiohjelmat, jotka tähtäävät aina kyseisen vuoden päätapahtumaan – viime vuosina Kalenoihin tai Sottiisiin. Vuosiohjelmien (jotka myös yhteisohjelmina tunnetaan) pedagogista perustaa on yhdenmukaistettu viime vuosina ja nykyisin on muun muassa lapsille
Tapahtumat on paljon muutakin kuin tapahtumia – osana tanssin tapahtumia viedään läpi aina vuosiohjelmaprosessi. Tässä mallia vuodelta 2016 Pispalan Sottiisin finaalista. Kuva Petri Kivinen
ja nuorille käytössä taitotasot, jotka rajaavat käytössä olevaa liikemateriaalia ja kuvioita. Materiaalit ovat kaikkien käytettävissä ilmaiseksi ja ne voi ladata osoitteesta www.tanssinriemu.fi. Vuosiohjelmien lisäksi on tuotettu laaja kirjo erilaista virikemateriaalia ohjaajille – tällä hetkellä on työn alla Tempoa Tenaviin -materiaalin päivitys ja uuden materiaalin tuotanto. SOITETAANKO TEILTÄ MEILLE VAI MEILTÄ TEILLE? Osana tanssin ja tapahtumien palvelutuotantoa Nuorisoseurojen jäsenseuroja pal-
velee tanssin help desk. Osaamiskeskuksen jäsenet auttavat ja palvelevat jäsenseuroja tanssiin liittyvissä kysymyksissä; onko ohjelmisto hukassa, mistä ohjaaja, miten valmistautua tapahtumaan, lähdemmekö Tanssiralliin… Näissä asioissa voit olla yhteydessä joko tuttuun ja turvalliseen osaamiskeskuksen työntekijään – jos tuttuja ei vielä ole, niin Hannu Nipuli, Riia Niemelä ja Joonas Pokkinen ovat palveluksessasi. Ja älä pelkää, jos puhelin pirahtaa soimaan – soittelemme ja viestittelemme myös itse aktiivisesti jäsenkenttään päin!
OSAAMISKESKUKSEN JÄSENET Tampere, Pispalan Sottiisi Jukka Heinämäki Päivi Hoppu Jussi Kaijankangas (vuoden alusta Jyväskylä)
Maarit Saarelainen Sari Ortju Tuula Hyystinmäki (Kansalaisfoorumi)
Etelä-Hämeen aluetoimisto, Lahti Hannu Nipuli Riia Niemelä Joonas Pokkinen Keski-Suomen aluetoimisto, Jyväskylä Paula Kettu Saimaan Nuorisoseurat, Lappeenranta Tuija-Liisa Leino
Tanssimylly ja Tanssiralli ovat Nuorisoseurojen järjestämiä katselmustapahtumia, jotka ovat yksi osa tanssin ja tapahtumien osaamiskeskuksen tehtävistä. Kuva: Marika Raitanen
17
Kuva: Dávid Botond
Virolainen kansantanssipedagogi Kalev Järvela:
”Hollo ja Martta -festivaali on hyvän mielen tapahtuma” Hollo ja Martta -festivaalin aikana järjestettiin 68 esitystä ja tapahtumaa seurasi yli 20 000 katsojaa. Suurimmat esiintymispaikat olivat yli 1000 oppilaan koulukonsertteja. Pääkonsertti oli loppuunmyyty. ”Lipunmyynti on onnistunut paremmin kuin koskaan aikaisemmin. Myönteinen sana tapahtumasta on kiirinyt eteenpäin. Olemme luvanneet iloa, väriä sekä rytmiä kaamoksen keskelle ja sen olemme myös tehneet”, festivaalipäällikkö Aimo Hentinen viestittää. Festivaalipäällikkö haluaisi vielä lisää tanssikeikkoja esimerkiksi kauppakeskuksiin. ”Avajais- ja pääkonsertit onnistuivat loistavasti. Se ilahduttaa näin itsenäisyyden juhlavuonna.”
18
Lahden kaupunginteatterin Juhani-näyttämö saa kiitokset festivaalipäälliköltä. ”Juhani-näyttämö on yksi Suomen parhaimmista paikoista kansantanssin
esittämiselle. Meidät otetaan taiteentekijöinä aina hienosti vastaan. Kaikki vierailijamme ovat antaneet teatterista vain positiivista palautetta.”
”TOISELTA VOI OPPIA AINA UUTTA” ”Jokainen ihminen, myös harrastaja, voi olla pienellä osa-alueella ammattilainen. Sen me näimme lauantaina Lahden kaupunginteatterin lavalla”, virolaisen kansantanssiryhmä Koidupunan taiteellinen johtaja Kalev Järvela toteaa. Tunnettu kansantanssivaikuttaja on sitä mieltä, että varsinkin tämän päivän nuoret ihmiset osaavat paljon erilaisia asioita. ”Iloinen ja hyvä tunnelma välittyi loppuunmyytyyn katsomoon. Kun asiansa osaavat lapset ja nuoret uskaltavat heittäytyä tanssin maailman vietäväksi, niin yleisökin syttyy. Tämä oli meidän mielestämme hyvän mielen festivaali, jossa viihdyimme joka hetki.” Tanssipedagogi Järvela on sitä mieltä, että naapurimaiden tulee tehdä paljon yhteistyötä kulttuurin eri osa-alueilla. ”Toiselta voi oppia aina jotain uutta.” Viro juhlii 100-vuotispäiviään ensi vuonna.
”Olemme mukana useissa eri juhlallisuuksissa ensi vuoden aikana ja kutsumme myös suomalaisia ystäviämme juhlimaan 100-vuotiasta Viroa.” KOULUKONSERTIT JÄIVÄT MIELEEN Virolaisen Koidupunan kansantanssijapari Karmo ja Elis Kõrvek kertovat, että erityisesti suomalaisille lapsille ja nuorille järjestetyt koulukonsertit jäivät parhaiten mieleen. ”Oli mukavaa huomata, kuinka koululaiset lähtivät tanssiin mukaan ja seurasivat tanssiaskeliamme.” Karmo Kõrvekin mukaan yksi tärkeä asia on ollut se, että on päässyt seuraamaan myös muiden kansantanssiryhmien ohjelmistoja ja keskustelemaan heidän kanssaan. ”Se on tämän harrastuksen suola. Myös suomalaisilla kansantanssiryhmillä oli raikkaita koreografioita. Niitä oli ilo seurata.”
Kalev Järvela.
Rakkaudesta lajiin Virolainen Tonu Pomerants on tuttu mies monelle Hollo ja Martta -festivaalin vapaaehtoiselle. Suomenlahden eteläpuolella Tallinnassa asuva kansantanssiopettaja on osallistunut festivaaleille jo 12 kertaa. ”Se on tietenkin sanomattakin selvää, että kipinä vapaaehtoistyöhön on löytynyt oman ammatin kautta.” Kansantanssipedagogi kehuu festivaalin hyvää ilmapiiriä sekä järjestelyjä. ”Haluan olla aina edistämässä kulttuurin ja urheilun saralla lasten ja nuorten toimintamahdollisuuksia. Tätä työtä olen tehnyt tietenkin myös Virossa.” Pomerantsin mukaan kansantanssipiirit ovat Euroopassa hyvin kansainvälisiä.
„„
”Me puhumme tanssin kielellä, emmekä politikoi koskaan. On ollut mukavaa tehdä yhteistyötä suomalaisten kanssa jo 1980-luvulta lähtien.”
Puhumme tanssin kielellä, emmekä politikoi.
Virolaisten suuret tanssijuhlat ovat tanssipedagogin mukaan yksi heidän kulttuurinsa erityispiirre. ”Se on näkynyt erityisesti Viron uudelleen itsenäistymisen jälkeen. Se on ollut myös itsetuntokysymys. Tätä perinnettä olemme halunneet ylläpitää kieli- ja laulukulttuurin ohella.”
Tonu Pomerants.
19
Etelä-Hämeen Nuorisoseurat ry historiaan Lahdessa, Hannunsalilla pidettiin historiallinen kokous tiistaina 7.11.2017. Etelä-Hämeen Nuorisoseurat ry:n johtokunta oli kutsunut koolle jäsenyhdistykset viralliseen seuran kokoukseen. Kokouksen ainoana aiheena oli kokouskutsun mukaisesti Etelä-Hämeen Nuorisoseurat ry -nimisen yhdistyksen purkaminen. Kokouksen avasi puheenjohtaja Simo Räihä ja hän lyhykäisesti loi katsauksen tilanteeseen. Avauksen jälkeen oli vuorossa kokousvirkailijoiden valinnat ym. kokouksen järjestymiseen liittyvät asiat. Kaikkiaan kokoukseen osallistui 12:sta jäsenseurasta 22 virallista kokousedustajaa. Muita läsnäolijoita kokouksessa oli 5 henkeä. Kokouksessa esiteltiin seuran toiminnan ja talouden toteutuma 30.10.2017 asti. Tilanteesta tekivät selkoa toiminnanjohtaja Hannu Nipuli ja talous- ja hallintosihteeri Merja Ilmoniemi. Näiden selvitysten jälkeen päästiin esityslistan kohtaan 6 eli Etelä-Hämeen Nuorisoseurat ry:n purkamiseen. Kohdan esitteli toiminnanjohtaja Nipuli. Johtokunnan esityksen mukaisesti yhdistys purettaisiin ja sen puvusto, kalusto sekä loput varat lahjoitettaisiin erillisellä lahjakirjalla Suomen Nuorisoseurat ry:lle. Yksimielisesti kokous päätti purkaa yhdistyksen. Purkamispäätöksen jälkeen vielä valittiin selvitysmiehet hoitamaan loput purkamiseen liittyvät asiat. Selvitysmieheksi nimettiin ”vanha” johtokunta puheenjohtaja Simo Räihän johdolla.
20
Kokouksen viimeisenä asiana oli Suomen Nuorisoseurat ry:n puheenvuoro, jonka käytti pääsihteeri Antti Kalliomaa. Antti kiitti Etelä-Hämeen jäsenseuroja hienosta työstä, jota seurat ovat alueella tehneet. Erityisesti seurojen rohkeus ja ennakkoluulottomuus sai kiitosta! Järjestötyö kehittyy koko ajan ja kehitys ei voi jähmettyä liian tiukkoihin rakenteisiin, vaan niitä tulee tarkastella kriittisesti ja tarvittaessa purkaa. Silloin kun Etelä-Hämeeseen perustettiin keskusseura vuonna 1935, maailma oli toisenlainen. Nykyisen teknologian myötä tiedotus ja yleensä tiedonkulku on aivan toisenlaista. Tämä tehty purkamispäätös on erittäin hyvä esimerkki muillekin alueille. Jäsenseurojen ei tarvitse pelätä palveluiden huononemisesta, vaan ne voivat luottavaisin mielin katsoa tulevaisuuteen. Tämän hienon ja muistorikkaan kokouksen päätti kokouksen puheenjohtaja Simo Räihä ehdottaen – hieman leikkimielisesti – että liitto voisi siirtää toimistonsa Lahteen, kun Lahdessa olisi hyvät tilat toimistolle. Yksi iso pala nuorisoseurahistoriaa päättyi siis Lahdessa 7.11.2017. Etelä-Häme oli rekisteröity yhdistysrekisteriin 14.9.1935. Yhdistys täytti 82 vuotta 14.09.2017. Hieman haikein mielin tätä juttua kirjoitan, mutta kuitenkin hyvin tietoisena siitä, että kokous teki oikean päätöksen ja nuorisoseuratyö Etelä-Hämeessä jatkuu edelleen vahvana ja aktiivisena. Itse aloitin oman nuorisoseuramat-
kani vuonna 1963 eli aika monta vuotta olen jo olla mukana tekemässä mahtavaa Nuorisoseuratyötä alueellisesti kuin valtakunnallisesti. Hienointa työssäni on ihmisten kohtaaminen ja tekemisen riemu! Kiitos kaikille luottamushenkilöille, työkavereille ja erityisesti teille hyvät nuorisoseuralaiset! Edelleen suunta ylöspäin! Terveisin,
Hannu Nipuli Liitto halusi kokouksen lopuksi muistaa muutamia etelä-hämäläisiä toimijoita, joiden maakunnallinen työ on ollut hyvin aktiivista monia vuosia. Muistetut henkilöt olivat: Puheenjohtajat Jouko Pylväs (1995-2005) Simo Räihä (2006-2017) Johtokunnan jäsenet Pirjo-Liisa Virtanen Mikko Semeri Osmo Hervola Harri Piho Rauno Grönroos Tilintarkastajat Heikki Vilppala Hellevi Tupala Seuravaikuttaja Aimo Hentinen Työntekijät Hannu Nipuli Merja Ilmoniemi Päivi Semeri
Seuratapaamiset – ideointia ja vertaistukea Uudenmaan alueelliset seuratapaamiset järjestettiin tänä vuonna Kerkkoon, Pornaisten Pohjoisen ja Röykän-Leppälammen Nuorisoseurojen taloilla. Yhdistävänä tekijänä näille seuroille on, että kaikki ovat lähimenneisyydessä remontoineet keittiöt nykyaikaisiksi ja toimiviksi. Talkoot ja remontit ovat aina koko seuralle kova ponnistus, mutta lopputulos on kyllä vaivan arvoinen. Upeaa! Seuratapaamisiin osallistui mahtavan paljon nuorisoseuralaisia: 32 henkilöä 14 eri seurasta sekä uudenmaan toiminnanjohtaja Iija Filén ja toiminnanohjaaja Pirita Laiho. Lisäksi mukana oli Kansalaisfoorumin koulutussuunnittelija Eija Majoinen. Seurakäynnin aluksi kaikilta kysyttiin yksi ilon aihe tai onnistuminen tältä kuluvalta vuodelta. Ilonaiheita löytyi niin seurantaloon kuin toiminnan käynnistymiseenkin liittyen. Talkoohenki elää vahvana nuorisoseuroissa. Seurantaloon liittyviä ilonhetkiä löytyi useita: saatiin talolle rännit, hirveän hyvä talkoisiin osallistuva porukka, onnistuneet talkoot, keittiöremontti tai seurantalon julkisivuremontin aloitus. Toiminta on monelle nuorisoseuralle tietysti perustehtävä ja sitä varten aikoinaan Nuorisoseurat on perustettu. Toimintaa löytyy niin perheen pienimmillekin kuin jo kypsempään ikään ehtineille. Toimintaan liittyvät ilonaiheet olivat seuraavanlaisia: tanssitoiminnan kokeilukerrat, tenavasirkukseen on aina tulijoita, onnistunut kesäleiri, senioritanssit, nuorten leffailta, lasten puuhapäivä, hyvä kesänäytelmä, nuoria kesänäytelmässä, osallistuminen harrastemessuille, valtakunnalliset H-kiltapäivät, kesäteatteripäätös, yhteistyö kylän seurojen välillä, korkeatasoiset kesäteatterit, menestynyt kesäteatteri, jossa uusia näyttelijöitä mukana, lasten teatteriryhmän käynnistyminen, valtakunnalliseen Nuori kulttuuri -tapahtu-
maan osallistuminen, Tempoa Tenaviin -ryhmässä sali täynnä lapsia, tanssiryhmien käynnistyminen ja elokuvakerhon kuvaukset saatu loppuun. Näkyvyyteen liittyvinä ilonaiheina mainittiin yhteiset logoilla varustetut vaatteet (t-paidat ja hupparit) ja kesätori. Hallintoon liittyviä ilonaiheita olivat nuorisoseurantalon lainhuutokirjan löytäminen, seuran sääntöjen uudistaminen, luopumaan oppiminen ja tilan antaminen nuoremmille. Seuratapaamisen aiheina käytiin läpi niin Opintokeskus Kansalaisfoorumin kurssien hakua kuin yhteisöllistä opintoryhmää ja sen teemoja. Lisäksi ideoitiin nuorisoseurojen oman Suomi 100 -hankkeen tapahtumia, joihin voi saada avustusta vuoden 2017 loppuun saakka.
Lisäksi ideoitiin yhteistä mainontaa paikallisesti, pohdittiin Uudenmaan Nuorisoseurojen yhteistä elävää joulukalenteria ja todettiin, että ehkä ensi kesänä voitaisiin kokeilla yhteistä sähköistä markkinointia kesäteatterien osalta. Maakunnallista improliigaakiin pohdittiin. Seuroja muistutettiin myös siitä, että kun seura osallistuu johonkin tapahtumaan, kuten messuille, voi aluetoimistolta aina lainata roll-upeja tai messuseinän. Lisäksi mukaan saa erilaisia esitteitä ja kasvatusnäkemyskortteja. Esitteitä saa niin suomen, venäjän kuin arabiankielisinä. Lisäksi jaetaan pieniä määriä kyniä, avainkaulanauhoja ja tuubihuiveja. Näiden osalta kannattaa olla ajoissa yhteydessä, niin voimme katsoa parhaan mahdollisen setin mukaan.
Nostoja seurojen tapahtumista • Kerkkoon joulumarkkinat 25.11. • Laukkosken Nuorisoseuran talolla oli tv-kuvaukset, esitetään TV1:llä 5.12 nimellä Linnanjuhlat • Pornaisten pohjoinen Nuorisoseura on ostanut elokuvalisenssin M&M -viihdepalvelulta. Sisäänpääsymaksua ei saa pyytää, mutta kannatusmaksun saa ottaa ja buffettia pitää. Hintaan 500 euroa vuosi.
Kiitos kaikille seurakäynteihin osallistuneille. Tulemme mielellämme myös yksittäisen seuran vieraaksi esim. johtokunnan tai ohjaajien kokoukseen.
21
KNoppi -koulutus Perusohjaajakoulutus KNoppi -koulutus antaa valmiudet lasten ja nuorten kerhojen pitämiseen ja ohjaajana
KNoppiKNo KNoppi KNo KNoppi KNo KNo lajikohtaiseen ohjaajakoulutukseen osallistumiselle.
Tervetuloa mukaan! pirita.laiho@nuorisoseurat.fi
KURSSIN AIKA: 24–26.11.2017 ja 26–28.1.2018 KOULUTUSPAIKKA: Helsinki ja Lahti
KOULUTTAJAT: Pirita Laiho ja Joonas Pokkinen HINTA: 150 € sis. opetus, majoitus ja ruoka
ILMOITTAUTUMINEN: 18.11.2017 mennessä uusimaa.nuorisoseurat.fi Kysy paikkaa: pirita.laiho@nuorisoseurat.fi 22
Nuorisoseurojen Ulla Konttinen eläkkeelle
”Kiitos ja näkemisiin” ”Niin uskomattomalta kuin itsestäni tuntuukin niin ensi vuoden puolella työni nuorisoseurajärjestössä päättyy. Muutamaa kuukautta vaille 38 vuotta tulee silloin täyteen järjestön eri tehtävissä. Tulin koulutussihteerin sijaiseksi Kalevan Nuorten Liittoon, jossa sitten jatkoin kulttuurisihteerinä, toiminnanjohtajana ja pääsihteerinä vuoteen 2013, jolloin liittojen yhdistymisen myötä siirryin Nuorisoseurojen toimialajohtajaksi. Olen kolmannen polven nuorisoseuralaisia ja ensimmäisen kerran esiinnyin 5-vuotiaana siskoni kanssa Mieluskylän nuorisoseurantalon näyttämöllä kun esitimme joululaulun. Samalta ajalta lapsuudesta minulla on muisto, joka on saattanut vaikuttaa myös uranvalintaani. Kotonamme asui muutaman päivän ajan nainen, joka kävi seurantalolla ohjaamassa lapsia ja nuoria. Minuun teki lähtemättömän vaikutuksen hänen olemuksensa ja itsenäisyytensä, kun hän matkusti yksin. Työssäni olen saanut olla monessa mukana. Lastenkulttuuri, ohjaajakoulutus sekä kerho- ja harrastustoiminnan edistäminen ovat kuuluneet työtehtäviini jollain tapaa aina. Minulle merkittäviä asioita ovat monitaiteisuus sekä lasten ja nuorten osallisuuden edistäminen. Olen päässyt tekemään yhteistyötä useiden muiden nuoriso- ja kulttuuri-
Noppi oppi oppi oppi
järjestöjen kanssa ja olen voinut osaltani vaikuttaa järjestöjen toimintaedellytyksiin. Huippuhetkiä ovat olleet lasten ja nuorten riemukkaat esitykset niin seurantalon lavalla kuin suuremmilla estradeilla, esimerkiksi Lasten Kalenoissa. Huippuhetkiä omalla tavallaan ovat olleet myös lentokoneen vuokraus Islannin Barnlekiin ja Puolan laivan pysäyttäminen niin, että liiton vieraana ollut lapsiryhmä saatiin kotimatkalle. Monia kommelluksia ja hauskoja tilanteita on muistoissani. Uudenmaan leirillä pukeuduin vuosia sitten mannekiiniksi ja sain leirin apuohjaajilta nimekseni Ponne Ahtamo. Ensimmäisen juhlapuhee-
ni pidin Barnlekissä Lahden suurhallissa, jossa jättimäiset mattorullat vaikuttivat äänentoistoon niin, että ääni kiersi tosi pahasti. Jännitykseltäni en kuitenkaan kyennyt lyhentämään puhettani, vaan pidin sen ensin suomeksi ja sitten vielä ruotsiksi. En usko kuulijoiden saaneen puheestani mitään selvää, tätä en tosin ole kehdannut vieläkään tarkistaa keneltäkään. Lahdessa kävin myös joitakin vuosia sitten kertomassa syyskokouksen osallistujille organisaatiouudistuksesta. Korostin kolmea tärkeää seikkaa nostamalla ylös ensin peukalon, sitten nimettömän ja viimeiseksi keskisormen. Viimeinen, kolmas seikka oli niin tärkeä, että pidin keskisormea-
ni ylhäällä pidempään ja jatkoin puhetta kunnes kuulijakuntani repesi nauruun. Syytä en ensin tajunnut ollenkaan… Tarkoitukseni kun oli vain saada kuulijat vakuuttuneeksi esittämästäni asiasta. Uudellamaalla ja Etelä-Hämeessä olen oppinut tuntemaan ison joukon nuorisoseuratoimijoita, jotka ovat oman seuran ja alueensa lisäksi osallistuneet aktiivisesti myös koko järjestön kehittämiseen. Jätän minulle kovin rakkaan työni hyvillä mielin. Nuorisoseurajärjestössä on tekemisen meininki, paljon innokkaita toimijoita ja osaavat työntekijät. Odotan innolla uutta elämän vaihetta. Uskon, että minulla on tulevaisuudessa enemmän aikaa perheelleni ja läheisilleni, aikaa kuntoilla ja käydä teatterissa, matkustaa, hoitaa puutarhaa ja golfata – tietysti. Lämpimät kiitokset kuluneista vuosista, hyvää jatkoa ja näkemisiin!”
Ulla Konttinen
23
Etelä-Hämeen ja Uudenmaan nuorisoseurojen
Koulutus- ja tapahtumakalenteri 2018 JOULUKUU 2017 14.12.
Nuorisoseuralehti 4/2017 ilmestyy
TAMMIKUU 6.–11.1. Hollo ja Martta -talvifestivaali Hollola/Lahti 12.–13.1. FolkForum-seminaari ja Folklandia-risteily Helsinki, M/S Silja Europa 20.–21.1. Kansantanssin ohjaajakoulutuksen perusopinnot 2. jakso Lahti 26.–28.1. KNoppi-ohjaajakoulutuksen jakso II Lahti HELMIKUU 2.2. Nuorisoseuralehden 1/2018 aineistopäivä 3.–4.2. Kansantanssin ohjaajakoulutuksen perusopinnot 3. jakso Lahti 10.2. Järjestyksenvalvojan kertauskoulutus 1. ja 2.osat (8 h) Lahti 17.2. Hygieniapassikoulutus Lahti 22.2. Nuorisoseuralehti 1/2018 ilmestyy 25.2. Vauvasirkus-virikekurssin jatkokurssi ohjaajille Helsinki MAALISKUU 3.3.
Vauhtisirkus-virikekurssi 6-8 -vuotiaiden ohjaajille
Helsinki
10.–11.3. Ensiapukurssi EA1
Lahti
10.–11.3. Aikuisten kansantanssileiri
Mikkeli
10.3.
Luova lava lapsille -leirien järjestäjien tapaaminen
Mikkeli
17.3.
Nuorisoseurafoorumi, Etelä-Häme ja Uusimaa
Lahti
17.3.
Ohjaajien olohuone
Lahti
HUHTIKUU 7.4.
Tanssiralli – lasten ja nuorten tanssikatselmus
Kuopio
14.4.
Teatterileikkikurssi 4-8 -vuotiaiden ohjaajille
Helsinki
21.4.
Tanssiralli – lasten ja nuorten tanssikatselmus
Oulu
22.–24.4. Ramppikuume
Kankaanpää
28.–29.4. Tanssiralli – lasten ja nuorten tanssikatselmus
Lahti
Lisätietoja tapahtumista www.nuorisoseurat.fi. Tiedustelut info@nuorisoseurat.fi
24