Nuorisoseuralehti 3/2015

2015 • 3

Suomen merkittävin kulttuurisen lapsi- ja nuorisotyön toimija

4

Työntekijät tutuksi: Pukuvuokraamo Kostyymi, palveluksessanne!

11 Sirkus Taika-Aika: Sirkusta läpi elämän 10 Valmistautuminen tanssin riemuun alkaa

14 Lähtölaskenta nuorisoseurakokoukseen

2

Sisällysluettelo 2 3 4 6 7 7 8 9 10 11 12 12 13 14 16

Alakerta Pääkirjoitus Työntekijät tutuksi: Pukuvuokraamo Kostyymi, palveluksessanne Järjestöuutisia Seurantalojen korvaus avustukset Prenikat rintaan Lasten luovuus kukkimaan päiväleirillä Lasten kalenoissa kierrettiin maailma ja luvattiin lapsille aikaa Valmistautuminen tanssin riemuun alkaa Sirkus Taika-Aika: Sirkusta läpi elämän Teatterilaivalla aiheen äärelle WhatsUpp? -Näytelmäkirjoituskilpailu toiseen vaiheeseen Folklandian ensimmäiset showcase-yhtyeet on valittu!

Lähtölaskenta nuorisoseurakokoukseen Tanssimania

16 17 18 18 19 19 20 22 23 24 26 27 27 27 28

Hollo ja Martta -festivaali 25.10.-1.11.

Ja niin minustakin tuli jutaaja Ihan Pihalla: Parasta viestintää Koulutukset Nuorisoseuroissa Viisi vinkkiä videontekoon Jaettu johtajuus -seminaari Helsingissä 24.10.

Suomen Nuorisoseurojen valtuuston puheenjohtaja Joonas Jernberg Kirjan vuosi näkyy Paukkulassa Kolme opasta nuorisoseurojen käyttöön Lyhyesti Kolumni: Merkityksellistä toimintaa Yhteistyötä yli kiltarajojen ja porukalla kesäteatteriin Hermannikilta etsii tietoja historiikkia varten Yhteystiedot Tapahtumakalenteri

Alakerta

Kansalaisjärjestöt pitävät Suomen liikkeessä Kolmas sektori huolehtii Suomessa monista sellaisista toiminnoista, joihin julkisen sektorin kädet eivät ylety. Järjestöt ovat myös hieno tapa tehdä vapaaehtoistyötä. Moni suomalainen osallistuu yhteiskunnan toimintaan ja tekee vapaaehtoistyötä järjestöjen kautta.

Kolmannen sektorin kansataloudelliset vaikutukset ovat mittavia. Hintaa on vaikea laskea, mutta on tutkittu, että pelkästään vapaaehtoistöitä tehdään vuosittain 100 miljoonan euron arvosta. Taloustutkimuksen viimeisimmän kyselyn mukaan jopa kolmannes suomalaisista ilmoitti tehneensä vapaaehtoistyötä neljän viimeksi kuluneen viikon aikana. Eniten vapaaehtoistunteja tehdään nykyään lasten, kulttuurin ja liikunnan parissa.

Ilman kolmatta sektoria Suomi pysähtyisi. Kansalaisjärjestöt ovat usein julkisia toimijoita ketterämpiä muuttamaan toimintatapojaan ja tarttumaan yhteiskunnan uusiin virtauksiin. Uudet ratkaisut tulevatkin usein järjestöpuolelta. Järjestöissä on runsaasti osaamista, josta julkisen sektorin olisi syytä ottaa oppia.

Julkiselle sektorille järjestöt ovat keskeinen yhteistyökumppani. Moni tämän hallituksen tavoite liittyy kansalaisjärjestöjen ydinosaamiseen. Hallitusohjelma tarjoaa aktiivisille ja vaikuttavaa työtä tekeville kansalaisjärjestöille runsaasti toimintamahdollisuuksia ja kehittymisen paikkoja.

Esimerkiksi varhaisen tuen ja ennaltaehkäisevien toimien lisääminen ovat hallituksen kärkihankkeen ”palvelut asiakaslähtöisiksi” tavoitteita. Ne ovat myös nuorisotyötä tekevien järjestöjen ydinosaamista. Järjestöt ovat parhaita asiantuntijoita myös yhteisöllisyyden lisäämisessä. Kansalaisjärjestöjä tarvitaan esimerkiksi vahvistamaan eri sukupolvien välistä yhteyttä. Lasten vierailuista vanhusten taloihin on saatu todella hyviä kokemuksia.

Kulttuuri on myös yksi hallituksen kärkihankkeista. Taide ja kulttuuri tuottavat valtavasti hyvinvointia ja niiden täytyy olla jokaisen suomalaisen saavutettavissa. Kulttuuri on tuotava lähemmäksi lapsia ja nuoria. Samalla vahvistetaan lasten ja nuorten luovuutta. Kulttuurista nuorisotyötä tekevät järjestöt, kuten Nuorisoseurat, voivat olla avainasemassa hallitusohjelman tavoitteiden toteuttamisessa.

Järjestöjen osaamista tarvitaan myös nuorten osallisuuden parantamiseen. Mitä paremmin nuoret pääsevät mukaan keskustelemaan tulevaisuuden ratkaisuista, sitä paremmin demokratia toteutuu ja sitä varmemmin nuoret ovat aktiivisia myös myöhemmin elämässään.

Osallistuminen tarkoittaa myös sitoutumista. Jos nuoret saavat äänensä kuuluviin, se myös motivoi osallistumaan.

Vanheneva Suomi tarvitsee jokaista nuortaan. Aiempaa pienempien ikäluokkien kannettavaksi jää tulevaisuudessa mei-

dän kaikkien hyvinvointi.

Kolmannen sektorin merkitys suomalaisten hyvinvoinnille ja uusien ratkaisujen löytämiseksi on valtava. Mitä enemmän järjestöt, vapaaehtoiset ja lähiyhteisöt osallistuvat yhteiskunnan rakentamiseen, sitä paremmin Suomi voi.

Sanni Grahn-Laasonen Opetus- ja kulttuuriministeri

3

Pääkirjoitus

Hyvällä tuulella Menneen kesän kelit ovat olleet vaihtelevia mutta nuorisoseuroissa on tehty ansiokasta työtä hyvällä tuulella. Lastenleirit, kesäteatterit ja monipuolinen kirjo erilaisia tapahtumia ovat antaneet elämyksiä tuhansille osallistujille eri puolilla Suomea.

Itse sain heittäytyä mukaan toimintaan Lasten Kalenoissa – kuten kansikuvasta näkyy – seikkailuleirillä Sysmän Naumissa sekä lukuisissa seurojen juhlissa. Tapahtumissa kokee konkreettisesti kuinka tekemisen riemu on meidän toimintamme tärkeintä ydintä.

Samoin seurojen vuosijuhlissa näkee kuinka vapaaehtoistoiminta kantaa paikallista toimintaa ja koko järjestöä yli sukupolvien.

Nuorisoseurat tarjoavat jokaiselle – ikään, kokemukseen tai osaamiseen katsomatta –

mahdollisuuden osallistua laadukkaaseen harrastukseen hyvässä seurassa. Juuri tämän vuoksi nuorisoseuratoiminnassa mennään eteenpäin hyvällä tuulella.

Myös aurinkoinen syksy on täynnä tapahtumia ja tekemisen meininkiä. Paikallisseurojen harrastustoiminta käynnistyy elo-syyskuussa ja syksyn päätapahtumat Tanssimania ja Nuorisoseurakokous kokoavat nuorisoseuraväen Tampereelle lokakuun ensimmäisenä viikonloppuna.

Tämän lehden sivuilla kerrotaan nuorisoseurojen eri toimintamuodoista ja harrastusmahdollisuuksista. Kannustan kaikkia olemaan rohkeita, osallistumaan ja kokeilemaan uutta. Harrastakaa, ja rohkaiskaa ystäviänne ja lapsianne uuden toiminnan pariin. Lähte-

kää ennakkoluulottomasti kokeilemaan, kun ystävä houkuttelee mukaan tapahtumaan tai uuteen harrastukseen.

Nähdään syksyn tapahtumissa!

Antti Kalliomaa pääsihteeri antti.kalliomaa@nuorisoseurat.fi Ps. Lähde Tanssimaniaan ja osallistu nuorisoseurakokoukseen. Luvassa on monipuolinen viikonloppu, jonka aikana pääset nauttimaan tanssista ja voit samalla vaikuttaa nuorisoseurajärjestön tulevaan suuntaan. Lue lisää lehden sivuilta 14-15.

Julkaisija:

Suomen Nuorisoseurat ry

Tilaukset ja osoitteenmuutokset:

Päätoimittaja:

Antti Kalliomaa puh. 040 547 7157

Puh. (09) 584 0610

Toimitussihteeri:

Aura Piha

info@nuorisoseurat.fi

Toimituskunta:

Iija Filén, Pia Matilainen,

Vuosikerran hinta 12 euroa.

Joonas Pokkinen

Aikakauslehtien Liiton jäsen.

Taitto:

Sanna Purho

Yhteystiedot:

Vernissakatu 8 A, 01300 Vantaa

Aineisto 5.11. mennessä osoitteeseen

Painopaikka:

Esa Lehtipaino Oy, Lahti

aura.piha@nuorisoseurat.fi

ISSN 2341-6254 (verkkojulkaisu)

Nro 4 ilmestyy 2.12.

Kannen kuva:

Jussi Kaijankangas

2015 • 3

Suomen merkittävin kulttuurisen lapsi- ja nuorisotyön toimija

4

Työntekijät tutuksi: Pukuvuokraamo Kostyymi, palveluksessanne!

11 Sirkus Taika-Aika: Sirkusta läpi elämän 10 Valmistautuminen tanssin riemuun alkaa

14 Lähtölaskenta nuorisoseurakokoukseen

4

Työntekijät tutuksi

Pukuvuokraamo Kostyymi, palveluksessanne!

Teksti: Päivi Semeri ja Sini Rappumäki Kuvat: Sini Rappumäki ja Anne-Mari Kuronen

Kostyymi on Nuorisoseurajärjestön suurin pukuvuokraamo, jonka juuret ulottuvat 40-luvulle. Ensimmäiset asut olivat kansallispukuja, joiden vuokraamiselle oli suuri tarve. Ajan saatossa puvusto laajentui harrastajateattereiden tarpeisiin ja tänä päivänä tyypillinen asiakas kyselee asuja penkkareihin, polttareihin, naamiaisiin tai vanhojenpäivätansseihin.

Muutama vuosi sitten Lahden Kulttuurikeskuksen puvut sulautuivat osaksi Kostyymiä, jonka johdosta vaatevalikoima miltei tuplaantui. Kostyymi valmistaa myös uusia vuokrapukuja tasaiseen tahtiin.

Asiakkaita käy Kostyymissä kaukaakin, ja tarvittaessa pukuja voidaan myös postittaa. Asiakaskunta on jakautunut tasaisesti kahtia yksityisiin ja yrityksiin sekä yhdistyksiin ja julkiseen sektoriin. Yksityishenkilöt hakevat asusteita naamiaisiin ja juhliin. Vaatteita on vuokrattu niin keskiaikahäihin kuin 70-luvun syntymäpäiville. Yritykset taas pitävät pikkujoulujaan ja muita kemuja, jotka nykyään ovat usein naamiaiset. Kiireisin sesonki on halloween. Naamiaisasukokonaisuuden vuokrahinta on 30 euron molemmin puolin, kansallispuvun 50 euroa ja miesten juhlapukujen 45-85 euroa. Alennusta saa, jos ostaa samalla asuun kuuluvia osia Pilailupuodista tai vuokraa asuja isommalle ryhmälle.

Yhdistykset, kuten koulut, teatterit ja kansantanssiryh-

mät, ovat tärkeä asiakasryhmä. Kostyymissä on paljon lavakäyttöön valmistettuja asusteita, ja usein työntekijät tekevät pieniä, tarkoituksenmukaisia korjauksia tai valmistavat hauskoja lisukkeita aikataulujen salliessa. Julkista sektoria käsitellään vielä tavallista hellävaraisemmilla hinnoilla. Nettisivuilta löytyy tällä hetkellä vain murto-osa valikoimista, joten kannattaa ottaa yhteyttä jos haet jotakin mitä et netistä löydä.

Lisätietoja: etela-hame.nuorisoseurat.fi/pukuvuokraamo tai pukuvuokraamo@nuorisoseurat.fi

Näin syntyy Kostyymin puku Kostyymin puvustonhoitaja Sini Rappumäki kertoo, miten uusi puku syntyy Kostyymin valikoimiin. ”Asun valmistus alkaa aina tarpeiden kartoituksesta. Tärkeää on niin sanottu kestävä kehitys eli se, että työstäni on iloa ja hyötyä pitkäksi aikaa eteenpäin. Hyviä esimerkkejä valmistamistani kestosuosikeista ovat naisten ja miesten merirosvopaidat, 50-luvun kellomekot, erilaiset tunnetut

Lahden toimiston väkeä fiftarihengessä. Vasemmalla Päivi, vieressä Sini

roolihahmot kuten Liisa Ihmemaassa -ryhmä ja yleisesti XL-kokoiset naamiaisasut, joita meillä ei palveluksen aloittaessani ollut.”

Kostyymissa on paljon erilaisia materiaaleja, joita hyödynsin mahdollisimman paljon – usein suunnittelin asut materiaalivaraston perusteella. Hankalinta oli koon valinta, sillä ikinä ei voi tietää, minkä kokoinen vuokraaja kyselee tiettyä asua. Yleensä ratkoin pulman tekemällä asusta suoraan mahdollisimman reilun sekä suosimalla erilaisia säätömahdollisuuksia, kuten kuminauhoja ja nyörityksiä, mutta ihan loputtomiin koon kanssa ei voi pelata. Esimerkiksi Prinsessa Aurorasta tein suoraan noin 38-kokoisen, sillä löysin malliksi ystäväni jota käytin myös sovitusnukkena.

Tämä työ vaatii tietynlaista otetta ja tuulien haistelua. Jos sain tietää hyvissä ajoin isoista teemabileistä, saatoin ehtiä valmistamaan jotakin tarjolle tai ainakin varmistamaan, että hyllyssä on teemaan sopivia Pilailupuodin tuotteita. Määräaikainen työsuhteeni Kostyymissa on tätä lukiessasi jo päättynyt, mutta sain ainutlaatuisen tilaisuuden olla mukana tekemässä puvustosta asiakasystävällisempää ja houkuttelevampaa paikkaa.”

5

muita töitä, joihin pitää vähän keskittyä. Asiakaspalvelu vie eniten aikaa, joten kaupan auettua pompin ompelimon ja oven välillä.

Mitkä asiat ovat erityisesti jääneet mieleesi Kostyymin ajoilta? Mitkä ovat parhaat muistot?

Päivi: Ehdottomasti mainiot asiakkaat. Parasta on, kun saa puvustettua ison joukon ja he lähtevät kiitollisena ulos myymälästä. Ikävin muisto oli asiakas, joka oli käyttänyt asusteitamme ”muuttumisleikkiin”, vaihtanut henkilöllisyyttään ja istui sitten Katajanokalla vankilassa.

Sini: Sanoisin, että koko paketti on yhtä parasta muistoa ja ehdottomasti kyseessä oli elämäni paras työpaikka. Hauskinta itse työn lisäksi olivat työkaverit sekä asiakkaat, jotka ovat huipputyyppejä.

Esittelyssä Kostyymin puvustonhoitajatiimi: kohta 20 vuotta alalla ollut Päivi Semeri ja 26-vuotias vaatetusompelija Sini Rappumäki Miten päädyit Nuorisoseuroille ja Kostyymiin töihin?

Päivi: Olen kuulunut Lahden Tanhuujiin koko ikäni tanssijana ja ohjaajana. Vuonna 1996 annettiin Etelä-Hämeen Nuorisoseurojen omistama pukuvuokraamo paikallisyhdistyksen hoiviin. Satuin silloin olemaan työtön vaatetusalan ammattilainen, sain pestin ja tässä sitä vielä ollaan. Siitä tulee ensi vuonna kuluneeksi 20 vuotta.

Sini: Kostyymiin haettiin määräaikaista puvustonhoitajaa palkkatuella. Satuin olemaan oikeaan aikaan liikenteessä, ja sain pestin.

Minkälainen on tyypillinen päiväsi Kostyymilla?

Päivi: Silloin kun minulla on apuna harjoittelija, teen paljon töitä tietokoneella. Puvustotöistä tietty ensin hoidan asiakkaat ja huollan asuja. Jokainen päivä on omanlaisensa ja sen mukaan mennään. Se on juuri tämän työn viehätys.

Sini: Tuntuu, ettei kahta samanlaista päivää ole! Aamuisin ennen kaupan aukeamista ompelen, huollan pukuja tai teen

Mitä tekisit nyt, jos et olisi päätynyt Kostyymille?

Päivi: Luultavasti tekisin nuorisotyötä, niin kuin suurin osa nuorisoseuraperheestä.

Sini: On vaikea kuvitella elämää ilman vaatetusalaa, niin iso juttu se on minulle.

Työelämässä olisin myyjä, jos en voisi olla ompelija.

Jos en olisi päässyt töihin Kostyymiin, en enää asuisi Lahdessa. Olin jo hakenut asuntoja muualta, mutta sitten sainkin paikan.

Mikä inspiroi sinua?

Päivi: Ihmiset – perhe ja ystävät, klisee mutta totta. Olen melkoisen sosiaalinen, enkä juuri viihdy yksin.

Sini: Olen haaveilija ja eskapismiin taipuvainen luonne, joten inspiroidun vahvasti fantasiasta, saduista ja asioista, jotka eivät ole jokapäiväisiä.

Jos sinun pitäisi pukea päällesi yksi Kostyymin puvuista, minkä valitsisit ja miksi?

Päivi: Paha kysymys. Mulla on monta kestosuosikkia; ampiainen, harlekiini ja nyt Sini teki upean 50-luvun kellohameen, sekin on kiva.

Sini: Vaikea valinta Herttakuningattaren ja keskiaikapuvun välillä – ehkä suosikkini on ensimmäinen, sillä viihdyn hyvin tomerana kuningattarena.

Mitä harrastat?

Päivi: Tämä tuli varmaan yllätyksenä mutta harrastan kansantanssia. Tosin harrastuksen ja työn raja on hämärtynyt, koska toimin Tanhuujien toiminnanohjaajana. Lisäksi uin viikoittain ja harrastan paljon hyötyliikuntaa. Nyt syksyllä odottelen kiihkeästi pääseväni sienimetsään.

Sini: Harrastukseni ovat itse-itselle ompelun lisäksi videopelit, japanilainen populaarikulttuuri, erilaiset katutyylit ja lukeminen. Lisäksi käyn lempibändieni keikoilla.

Osaatko soittaa jotain instrumenttia?

Päivi: Suunsoitossa olen mielestäni loistava. Musiikkiluokilla soitin pianoa ja sillä säestän pakolliset joululaulut.

Sini: Lasketaanko kazoo? Muuta en osaa.

Miten rentoudut?

Päivi: Saunassa ja sängyssä parhaiten tai kavereiden kanssa lihapatojen ja punaviinin äärellä.

Sini: Peli–tai leffailta on mieleeni joko yksin tai kavereiden kanssa. Kesällä tietenkin lojun rannalla (varjossa pehmeällä nurmikkopaikalla) ja pulahdan välillä järveen.

Mikä on sellainen taito, jonka haluaisit osata?

Päivi: Oppia tanssimaan argentiinalaista tangoa.

Sini: Oikeastaan osaan jo ne taidot, mitä olen eniten tahtonut opetella. Ainahan sitä tahtoisi osata hengittää veden alla tai lentää.

Mikä fiktiivinen hahmo tahtoisit olla ja miksi?

Päivi: Lumikki, sillä pidän pienikokoisista miehistä ja omenoista.

Sini: Merenneito! Olen aina tykännyt uimisesta, vedenalainen maailma on kaunis ja hiuksissakin on meren värit.

Minkälaisia terveisiä haluat lähettää Nuorisoseuralehden lukijoille?

Päivi: Tervetuloa käyttämään Kostyymin palveluita. Puvun vuokraaminen on vaivatonta ja edullista. Miksi käyttää paljon aikaa ja vaivaa puvustukseen, kun meiltä löytyy asuja valmiina? Senkin ajan voi käyttää toisin Sini: Kostyymi on valehtelematta yksi Lahden siisteimmistä paikoista. Tervetuloa tutustumaan! Vinkkinä sanon että aikaa reissuun kannattaa varata. Pukujen seurassa vierähtää helposti pitkä tovi, etenkin jos tulet sovittamaan kansallispukua tai frakkia, tahdot kartoittaa tarkkaan mitä meiltä löytyy tai olet menossa naamiaisiin, joihin teeman saa valita itse. Asiakasparat menevät välillä pyörälle päästään puvustomme suuruudesta, ja palaavat meille viikon päästä. ”Nyt tiedän – tahdon olla merikapteeni!”

6

Järjestöuutisia Uusi valtuusto Paukkulassa 21.-22.11.

Nuorisoseurakokouksen valitsema uusi valtuusto kokoontuu ensimmäiseen kokoukseensa 21.-22.11.2015 Paukkulaan, Mikkeliin. Asialistalla ovat muun muassa Suomen Nuorisoseurojen hallituksen jäsenten valinta erovuoroisten tilalle ja edustajien valinta Sivistysliitto Kansalaisfoorumin kokouksiin. Lisäksi hyväksytään talousarvio ja toimintasuunnitelma vuodelle 2016.

Hallituksen jäsenistä erovuorossa ovat Tiina Jaakkola, Tuomas Koivuniemi, Heikki Peisa, Ragni Reichardt ja Henri Vallius.

Sääntöjen mukaan kolmasosa hallituksen jäsenistä pitää olla alle 29-vuotiaita kauden alkaessa. Esitykset hallituksen jäseniksi voi tehdä osoitteeseen www.nuorisoseurat.fi/syysvaltuusto.

Joko sinulla on Nuorisoseurojen mobiilijäsenkortti?

Nuorisoseurojen mobiilijäsenkortti on ollut käytössä nyt noin puoli vuotta. Kortin latauslinkkejä lähetettiin käyttöönottovaiheessa kaikkiin nuorisoseurareksiterissä oleviin jäsenten matkapuhelinnumeroihin. Nyt kortin latauslinkin voi lähettää nuorisoserekisterissä olevan painikkeen kautta. Jos jäsenellä ei ole sellaista matkapuhelinta ja liittymää, joilla kortin voi ladata, on hänelle mahdollista lähettää pdf-muotoinen jäsenkortti tulostettavaksi sähköpostilla. Rekisterin etusivun ilmoitustaululta löytyy ohjeet.

Mobiilijäsenkortti on monipuolinen väline. Sitä voidaan käyttää jäsenyyden todentamiseen eri tilanteissa, sen kautta löytää tietoa nuorisoseuratoiminnasta ja tapahtumista eri kanavista ja siellä myös kerrotaan esimerkiksi jäseneduista. Jäsenkortin avulla voidaan osoittaa myös oikeus paikallisiin jäsenetuihin, joita nuorisoseurat voivat jäsenilleen hankkia.

Jos olet nuorisoseuran jäsen, etkä ole vielä saanut mobiilijäsenkorttiasi, ota yhteyttä seurasi jäsenrekisteriä ylläpitävään henkilöön ja pyydä häntä toimittamaan korttisi.

Parastahan on, että kortti on jäsenille maksuton jäsenetu.

Paikallinen seura voi itsekin hankkia jäsenetuja - Mikkelin Porrassalmella lasketellaan jäsenkortilla ”Mietittiin, että mitä keksittäisiin jäsenmaksulla jäsenille tarjota. Mikkelissä on Tornimäen laskettelukeskus ja kuultiin että sinne on firmoilla kausikortteja. Me toimimme Olkkolan koulun kanssa tiiviissä yhteydessä ja siellä on paljon pieniä laskettelutyttöjä ja -poikia, joilla monella on kausikortteja. Nyt vanhemmat voivat halutessaan mennä rinteeseen, kun käyttävät lapsia laskettelemassa”, kertaa Anu Kero, Porrassalmen Nuorisoseuran puheenjohtaja Mikkelistä.

Kaksi talvea käytössä ollut laskettelumahdollisuus on toiminut hyvin. Seuran omat jäsenet saavat mobiilijäsenkortilla rinteen lipunmyynnistä rinnelipun käyttöönsä. On sovittu, että kerralla saa laskea kaksi tuntia.

Tämän jälkeen laskettelija käy katsomassa, onko joku jonottamassa korttia. Jos ei ole, saa laskettelua jatkaa. ”Korttia on kyllä käytetty, mutta tarkkaa kirjanpitoa meillä ei ole sen käyttökerroista. Etu on vain jäsenille, eikä väärinkäytöksiä ole ilmaantunut”, Kero jatkaa.

Paikallisena jäsenetuna laskettelumahdollisuus on toiminut mainiosti. ”Kun jäsenmaksu on kymmenen euroa, kattaa jo yksi laskettelukerta seuran jäsenmaksun”, Kero laskeskelee.

Läheinen Olkkolan koulu on muutenkin tärkeä yhteistyökumppani. Koululla seura saa järjestää muun muassa kokoukset. Koulun pihalle puolestaan seura on saanut hankittua tekonurmikentän ja frisbeegolfradan. Rahoitusta on haettu Mikkelin kaupungilta ja työt on tehty talkoilla. Lisäksi jokainen Olkkolan koulun päättävä lapsi saa Nuorisoseuralta pienen stipendin.

Porrassalmen Nuorisoseurassa harrastaminen on liikuntapainotteista. Talvisin jääkiekkoilijoille on varattu oma vuoro jäähallista ja kesäisin pelataan jalkapalloa.

Seuralla on satakunta jäsentä ja nyt katsetta suunnataan jo vuoteen 2017, jolloin on määrä juhlia seuran satavuotista taivalta. Tulevana talvena kuitenkin taas rinne odottaa. Yrityslipun ostamisesta kaudelle 2015-2016 päätettiin seuran vuosikokouksessa.

7

Seurantalojen korjausavustus Seurantalojen korjausavustuksen hakuaika on vuosittain syyskuun loppuun mennessä. Nyt on siis taas ajankohtaista hakea avustuksia. Avustusten hakemisesta on Kotiseutuliiton sivuilla hyvät ohjeet. Ohjeet löytyvät osoitteesta http://www.kotiseutuliitto.fi/seurantaloavustukset, josta löytyy tietoa mm. avustuksen käyttötarkoituksesta ja avustusten jakoperusteista, hakuohjeet, hakemisessa tarvittavat lomakkeet sekä linkki sähköiseen hakuun.

Ennen hakemuksen laatimista kannattaa lukea sivuilla olevat ohjeet huolella ja kiinnittää huomiota erityisesti korjauksen hyvään suunnitteluun. Hyvällä suunnitelmalla ja hyvin tehdyllä hakemuksella on aina paremmat mahdollisuudet saada myönteinen avustuspäätös.

Lisätietoja seurantalojen korjausavustuksista antavat seuraavat Kotiseutuliiton toimihenkilöt: Korjausten suunnittelu ja korjaustyöt sekä avustuksen hakeminen: Rakennustutkija Johanna Hakanen puh. (09) 612 6322 johanna.hakanen@kotiseutuliitto.fi

SEURANTALOT NUORISOSEUROISSA!

Nuorisoseurantalot ovat monipuolisia toimintakeskuksia ja kylien sydämiä. Ne tarjoavat tilat seuran omalle harrastustoiminnalle, alueen asukkaita kokoaville tapahtumille ja yksityisiin juhliin. Nuorisoseurantaloja on ympäri maata noin 600.

Avustusten hakeminen ja maksatus: Hankesihteeri-tiedottaja Sanna Käyhkö sanna.kayhko@kotiseutuliitto.fi puh. (09) 612 63225

Prenikat rintaan Näin palkitset ansioituneita Vuoden 2015 aikana harrastajia ja toimijoita myönnetyt kultaiset ja hopeiset merkit lehvillä Ulla on juuri oppinut jongleeraamaan kolmella sirkuspallolla, Jouni on johtokunnan puheenjohtaja jo viidettä vuotta peräkkäin, Pekka naputtelee uusia portaita seurantaloon, Kati vetää uutta FolkJam-ryhmää seurantalolla – miten seura voi palkita näitä illasta ja vuodesta toiseen ahkeroivia nuorisoseuralaisia? Yksi tapa on liiton myöntämät ansio- ja tunnustusmerkit. Ansiomerkin voi saada henkilö, joka on tehnyt ansiokasta järjestöllistä toimintaa, kun taas tunnustusmerkki myönnetään sitoutuneesta omasta harrastustoiminnasta.

Molemmat merkkisarjat ovat keskenään samanarvoiset.

Kun seura päättää hakea jäsenelleen merkkiä, sen pitää 1. miettiä tarkkaan, mihin merkkiin jäsenen ansiot riittävät 2. täyttää huolellisesti hakemus 3. lähettää hakemus aluetoimistoon tai piirijärjestöön, joka merkitsee oman lausuntonsa hakemukseen Aluetoimisto tai piirijärjestö toimittaa hakemukset liittoon, jossa pääsihteeri hyväksyy kupariset ja hopeiset merkit. Kultaisten ansiomerkkien myöntämisestä päättää liiton hallitus.

Hakemusten pitää olla liitossa kuusi viikkoa ennen aiottua antamispäivää; paitsi heinä- ja elokuussa annettavien merkkien hakemusten pitää toimittaa toukokuun loppuun mennessä. Tarkemmat perusteet eri merkkeihin ja hakulomakkeet löydät täältä: www.nuorisoseurat.fi/ansiomerkit

Kultaiset ansiomerkit Asikanius Pertti Hautamäki Liisa Heino Jukka Junttila Veikko Jämsen Anita Kreko Väinö Leino Tuija-Liisa Semeri Mikko Suvanto Erkki Kultaiset tunnustusmerkit Alpua Airi Antila Hannu Hietalahti Kaarina Jakovuori Eila Litjo Lasse Hopeiset ansiomerkit lehvillä Ahokas Eeva-Liisa Ainasoja Toivo Aksentjeff Nina Alpua Roope

Antikainen Marjatta Haapala Liisa Heino Elina Helisten Martti Järvenpää Elisa Korhonen Erkki Korhonen Kaarina Leikkilä Kaija Mehtälä Tuula Paasovaara Kauko Ranta Anja Rantanen Sinikka Saarela Kaija Saarimäki Paula Sirniö Sirkka-Liisa Talvisilta Satu Talvisilta Timo

8

Lasten luovuus kukkimaan päiväleirillä Teksti: Aura Piha Kuvat: Sanna Purho, Teemu Hauta-aho, Ville Suhonen

Luova lava lapsille -leirit ja niiden Hetki taiteilijana -esitykset keräsivät valtavasti positiivista palautetta ympäri Suomen. Taidetarjottimella oli sarjakuvien tekoa, hiekkaveistoksia, maalausta, tanssia, teatteria ja sirkusta. Kaikille viikon mittainen leiri ei ollut tarpeeksi, vaan lapset jatkavat taiteilua syksyn kerhoissa.

Ohjaaja on kaiken sydän Osaava ja innostava ohjaaja on ohjelman onnistumisen ydin ja tunnelman sydän. ”Yksi lapsi juoksi aamulla kiireellä halaamaan mua ja sanoi ’mulla oli ikävä sua koko yön!’”, kertoo yksi ohjaaja Keski-Suomesta. Lasten lisäksi myös ohjaajat viihtyivät työssään. Ohjaajan jaksamisen kannalta oli tärkeää, että ohjaajia oli tarpeeksi lapsimäärään nähden.

Lasten ääni näkyviin ja kuuluviin Vaikka Luova lava -leirejä järjestettiin hyvin eri teemoilla, niin yksi yhdistävä tekijä oli leirien lopuksi pidettävä yhteisesitys tai näyttely. Pohjois-Savossa taideteokset tai niistä otetut valokuvat olivat esillä Kuopion keskustan kauppakeskuksessa kesän ajan. Senkin jälkeen lasten tekemä taide jää elämään Julkulan nuorisotalon suuressa seinämaalauksessa. Keski-Suomen leiriläiset saivat lava-aikaa Jyväskylän kesä -kaupunkifestivaalilla ja Uudellamaalla upeat esiintymispuitteet Helsinki-päivänä tarjosi kulttuurikeskus Gloria. ”Lapsilta on tullut aivan huimia ideoita yhteisötaideteokseen, sellaista mielikuvitusta, mitä aikuisilta todellakin puuttuu”, kommentoi yksi ohjaajista.

Hiljaisempienkin lasten äänet pääsivät osaavien ohjaajien ansiosta esille. Monet vanhemmat kiittelivätkin, kuinka hienosti leirillä kannustettiin ujoa lasta esiintymään.

Eväitä jatkoon ”Tuntuu siltä, että leiri sai luovuuden kukkimaan. Kotona on riittänyt tanssia ja runojen rustaamista,” kertoo yksi vanhempi leirien annista. Eräs lapsi taas kommentoi, että haluaa leirille ensi vuonna kahdeksi viikoksi! Innokkaimmat eivät jaksa odottaa ensi vuotta, vaan esimerkiksi Jyväskylän seudun nuorisoseura aloittaa syksyllä viikoittain kokoontuvat Luova lava -kerhot.

Parasta oli uudet kaverit ja kiva ohjelma

LASTENKULTTUURI NUORISOSEUROISSA!

Nuorisoseurantaloilla on vilinää, kun lukuisat harrasteryhmät tarjoavat lapsille ja nuorille toimintaa. Viikonloppuisin järjestetään tapahtumia, jossa opitaan uutta, kerrataan vanhaa tai vaikkapa päästään esiintymään.

Kesäisin tarjolla on Luova lava –päiväleirejä, yöleirejä ja monta muuta hauskaa hetkeä. Lasten Kalenat -tapahtuma kerää joka toinen vuosi koko järjestöväen Lappeenrantaan lastenkulttuuritapahtumaan.

Leirien lopuksi pidettiin lasten kanssa palauterinki, jossa jokainen sai kertoa, millaista leirillä oli ollut. Eräs tyttö huokaisi syvään ja sanoi yksinkertaisesti ”uskomattoman kivaa”. Palautetta antaneista lapsista kaikki ilmoittivat haluavansa osallistua leirille uudestaan ja vanhemmista jokainen suosittelisi Luova lava -leirejä tuttavilleen.

Jotkut aikuiset kommentoivat, että olisipa näin kivaa ohjelmaa aikuisillekin! Kuopiossa tarjottiinkin mahdollisuutta vanhemmille osallistua leirille lapsensa kanssa. Yhteisleirin erityisenä ilon aiheena tuntui olevan, että kerrankin oli aikaa tehdä ja leikkiä yhdessä lapsen kanssa.

9

Lasten Kalenoissa kierrettiin maailma ja luvattiin lapsille aikaa Teksti: Joonas Pokkinen Kuvat: Jussi Kaijankangas

Lasten Kalenat seikkailtiin Lappeenrannassa kesäkuun alussa lähes tuhannen maailmanmatkaajan voimin. Vuodesta 1999 järjestetty tapahtuma sai ennen täysi-ikäistymistään uusia muotoja, kun lastenkulttuuritapahtuma sai piirteitä kaupunkiseikkailusta. Tehtävänä oli kiertää maailman ympäri 80 tunnissa salaisen asiakirjan kanssa.

Lasten Kalenoiden tunnelmiin pääset kurkistamaan tapahtuman verkkosivuilla: www.lastenkalenat.fi – verkossa on luettavissa myös kaikki tapahtuman aikana julkaistut Kalena-Sanomat

2

3

5

6

7

8

1

4

9

10

”Minä vannon ja lupaan ettei meistä kukaan, lapsia yksin jätä, etenkään jos on hätä.

Lupaan aina läsnä olla, taiteen ja leikin varjolla.

Kuuntelen ja opetan, kiukkuilut lopetan.

Aikaani annan ja vastuuni kannan.”

1. Lasten Kalenoiden avajaisissa tuhatpäinen osallistujajoukko sai Englannin kuningattarelta tehtäväkseen kuljettaa salaperäistä asiakirjaa maailman ympäri. Aikaa oli 80 tuntia ja työvälineeksi annettiin tietenkin kello, joka ei ollut ehkä luotettavinta sorttia. 2. Lasten Kalenat avattiin torstaina leikin voimin, kun kansainväliset vieraat ja Kalenakansojen johtajat leikittivät tuhatpäistä osallistujajoukkoa. 3&4. Perjantaina Lappeenranta-salin teatterishowssa nähtiin nuorten teatteriharrastajien esityksiä teemalla Matka maailman ympäri. Myös lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila vieraili katsomassa esityksiä. 5. Lauantaina illalla lattian täytti parhaimmillaan 600 tanssijaa samanaikaisesti, kun tanssishowssa esitettiin vuoden aikana harjoitellut kansantanssin yhteisohjelmat. Kuvassa yksi koreografeista, Susanna Kivinen, kiittelee Turistimatkalla-kokonaisuudessa esiintyneitä tanssijoita. 6. "Pidetään yhdessä huolta tästä, kaikkien meidän yhteisestä hyvästä. Kotihan meillä on kaikilla täällä, kauniin maapallomme päällä.", laulettiin lauantai-iltana tanssin yhteisohjelmien esityksessä. 7. Lauantaina Lappeenrannan Urheilutalo täyttyi kansantanssista, alkuillasta ihailtiin kansantanssikonsertissa lasten ja nuorten kansantanssiluokitteluissa 2014 hopea- ja kultasarjoihin luokiteltuja ryhmiä sekä kansainvälisiä vieraita.

Kuvassa Lipparit Alavudelta. 8. Lasten Kalenoissa oli kansainvälisiä vieraita Puolasta, Latviasta, Unkarista ja Slovakiasta. Kuvassa puolalaisten taidonnäyte. 9. Lasten Kalenoissa oli kansainvälisiä vieraita Puolasta, Latviasta, Unkarista ja Slovakiasta. Kuvassa latvialaisia nuoria kansantanssin osaajia. 10. Red Killä, Mihail Stroganoff, Green Corn ja Sole Senoritakin allekirjoittivat salaisen asiakirjan, joka päättäjissä sunnuntaina meinasi tuhoutua. Oikeaa paperia säilytettiin kuitenkin eri paikassa. Katso ohessa, mihin aikuiset sitoutuivat!

10

Valmistautuminen tanssin riemuun alkaa!

Runebergin päivänä 5.2.2016 tulee kuluneeksi 150 vuotta ensimmäisestä muistiinmerkitystä suomalaisesta kansantanssiesityksestä, joka järjestettiin Taitelijaseuran (Konstnärsgillet) vuosijuhlassa vuonna 1866. Sen kunniaksi vuosi 2016 on Kansantanssin riemuvuosi. Vuoden huippujuttuja ovat ennennäkemättömät yhteisohjelmat, jotka tuodaan estradille riemuvuoden ykköstapahtumassa Pispalan Sottiisissa. Lisäksi on luvassa kansantanssijuhlallisuuksia Runeberginpäivänä ja muiden järjestämiä tapahtumia pitkin vuotta.

Valtakunnalliset ja alueelliset yhteisohjelmat Sottiisissa Pispalan Sottiisi -kansantanssifestivaali 8.–12.6.2016 juhlistaa kansantanssin merkkipaalua huippuhienolla pääjuhlalla Tampereen Messu- ja urheilukeskuksessa lauantaina 11.6.2016.

Tavoitteena on kansantanssin yhteisohjelmien arvostuksen kasvattaminen. Tulevassa Sottiisissa pääjuhla viedään sisätiloihin, mikä mahdollistaa muun muassa teatterillisten keinojen käyttämisen. Lisäksi juhlassa tullaan kuulemaan yli satahenkinen pelimanniporukka, Antti Järvelän luotsaama Orivesi All Stars.

Alueellisten osuuksien kautta ryhmiä kannustetaan lähtemään mukaan yhteisohjelmaan. Etelä-Hämeen ja Uudenmaan alueet ovat rakentamassa omaa osuuttaan Liinapolska-kokonaisuudella ja Kaustiselta on tiedossa paikallista purppuria. Pohjois- ja Etelä-Karjalan seutu ovat tuomassa ripauksen vahvaa karjalaisuutta ja Lapin sekä Oulun seudun osuudessa nähdään tanssiteatterin elementtejä.

Kansantanssiryhmä, ota yhteisohjelmat haltuun jo nyt Yhteiset yhteisohjelmat julkistetaan siten, että ne ovat kaikkien saatavilla. Näin ohjaajat, tanssijat ja pelimannit voivat seurata kokonaisuuden kehittymistä tai tarvittaessa täydentää omaa osaamistaan katsomalla tansseja videolta.

Materiaalit kootaan osoitteeseen www.tanssinriemu.fi ja ne ovat sieltä ladattavissa omalle koneelle tulevan syksyn aikana tanssiohjeina, nuotteina, videoina sekä musiikkeina.

Tägää toimintasi ja osallistu Kansantanssin Riemuvuoden hypeen!

1. Kuvaa kansantanssisi, ryhmäselfie, tai hieno hetki tanhun parissa.

2. Lataa kuva Instagramiin aihetunnisteella #tanssinriemu #kansantanssi #tanhu150v.

Osallistua voit myös lähettämällä kuvan osoitteeseen jussi.kaijankangas@nuorisoseurat.fi jolloin julkaisemme sen Nuorisoseurojen Instagram-tilillä.

(Kuvaajan vastuulla on kysyä lupa kuvan julkaisemiseen, jos kuvassa on henkilö, joka on tunnistettavissa.) Kuvia julkaistaan osoitteessa www.tanssinriemu.fi etusivulla ja parhaimpia kuvia palkitaan!

TANSSI NUORISOSEUROISSA!

Nuorisoseuroissa tanssitaan ympäri Suomen.

Kansantanssin lisäksi lajeina on muun muassa showtanssi, nykytanssi, seuratanssi ja FolkJam -ryhmäliikunta. Tanssia harrastetaan ryhmissä, joita on taitotasoltaan ja tavoitteiltaan laidasta laitaan.

Pistikö tanssihyttynen? Lisätietoja saat palvelutuottaja Riia Niemelältä, riia.niemela@nuorisoseurat.fi ja p.

044 744 3939

11

Sirkus Taika-Aika: Sirkusta läpi elämän Rovaniemeläinen Sirkus Taika-Aika tarjoaa temppuilua kaiken ikäisille, innokkaimmille jopa mahdollisuuden tehdä sirkuksesta ura.

Lasten ja nuorten osallisuus esitysten tekemiseen on Taika-Aikassa ykkösjuttu.

Kolmen tytön ilmeet ovat keskittyneet, kun he tottuneen näköisesti kiipeilevät toistensa harteille. Kädet ottavat tiukan otteen toisesta, tasapaino löytyy ja ihmispyramidi ottaa muotonsa. Tyttöjen kasvoille syttyy aurinkoinen hymy ja yleisö hurraa. On meneillään Sirkus Taika-Aikan esitys Jutajaisissa ja luvassa on kattaus sirkuskoulun parhaita esiintyjiä. Tytöt ovat harjoitelleet tätä kolmen hengen akrobatiaesitystä noin vuoden verran, mutta sirkuskouluvuosia on heillä takanaan paljon enemmän.

Kaikki halukkaat pääsevät esiintymään, mutta Jutajaisten kaltaisiin esityksiin joudutaan valitsemaan kiinnostuneimmat ja edistyneimmät. Taika-Aikassa pyritään siihen, että lapset ja nuoret suunnittelisivat esityksensä – musiikin, puvut, maskeeraukset ja temput – mahdollisimman pitkälle itse. Jutajaisissa nähtiin pyramidien lisäksi muun muassa kahden kaveruksen yksipyöräisesitys, sooloshow diabololla ja hurmaava rhönrad-rengas.

Viimeinen numero on vipulauta. Kaksi nuorta herraa pistävät kunnon show’n pystyyn, yleisö nauraa kippurassa, kohahtaa hurjien hyppyjen aikana ja taputtaa haltioituneena jokaisen tempun jälkeen. Artistit ovat aloittaneet pieninä poikina Taika-Aikassa ja sirkuskoulun ohjaajien tuella päässeet vuosi

sitten opiskelemaan Lahden koulutuskeskus Salpauksen sirkusalan perustutkintoa, joka on yksi koulun vaativimpia aloja. Huippuohjaajien kanssa he ovat rakentaneet teatteri- ja liikeilmaisua ja taiteellista puolta esitykseensä, ja se näkyy.

Sirkus Taika-Aika tarjoaa pojilleen edelleen esiintymistilaisuuksia ja tulevaisuudessa mahdollisesti töitäkin.

Hurjasti kasvava laji Sirkusala elää nousukautta sekä ammatti- että harrastajapuolella. On päästy irti leimasta, että sirkus olisi vain lapsille ja notkeille – sirkus tarjoaa hyvinvointia kaikenikäisille. Taika-Aikassa mukaan pääsee heti, kun jaksaa päätä kannatella eli noin kolmen kuukauden ikäisenä ja jatkaa voi niin kauan kuin jaksaa, vaikka hautaan asti. Vanhanakin voi aloittaa, mitään kokeneisuutta ei tarvita ja ihminen pystyy kehittämään itseään loppuun asti. ”Sirkus on tosi muotilaji ympäri Suomen. Koko ajan kouluttautuu lisää artisteja ja ohjaajia, kouluja putkahtelee joka paikkaan ja harrastajaporukka kasvaa. Kävijämäärät esityksissä ovat kasvaneet ihan valtavasti”, kertoo Keijo Karvinen, sirkuskoulu Taika-Aikan toiminnanjohtaja. Suomen Nuorisosirkusliiton piirissä toimi 7000 harrastajaa vuoden 2013. Harrastajien määrä oli tuplaantunut vuoteen 2010 verrattuna.

Sirkus Taika-Aika on 500 jäsenellään yksi Suomen suurimpia sirkuskouluja.

Vieläkin suurempaan kasvuun olisi Karvisen mukaan mahdollisuudet, mutta

tilojen puute kuristaa kouluja. Ihannetila olisi valtavan kokoinen ja korkea. Ilma-akrobatian harjoitteluun seitsemän metriä on minimi ja 21 metriä hyvä. ”Matalia vuokratiloja olisi vaikka lampaat söisi,” sanoo Karvinen. ”Nyt näyttää siltä, että vaikka olisi lentokonehalli, niin me täytettäisiin se.”

Sirkus Taika-Aikan kesään kuuluu Jutajaisten lisäksi muutto uusiin tiloihin. Työväentalolla ollut seura joutuu väistymään kerrostalorakentamisen alta. Uudet tilat löytyivät Valistustalolta, jota tällä hetkellä remontoidaan sirkukselle sopivaksi.

Valistustalokin tosin on purku-uhan alla, joten Taika-Aikassa tutkitaan jatkuvasti mahdollisuutta rakentaa oma halli. Haaveena olisi tuhat neliömetriä korkeaa urheiluhallia, jota saisi muokata vapaasti.

Lisätietoja: www.taika-aika.com tai keijo.karvinen@taika-aika.com

Haastattelussa: Keijo Karvinen Hei! Kuka olet ja mistä tulet?

Olen Keijo Karvinen, Sirkus Taika-Aikasta, olen toiminut siellä tirehtöörinä vuodesta 2004 eli kohta 11 vuotta.

Kerro hiukan Sirkus Taika-Aikasta Sirkus Taika-Aika on sirkuskoulu eli opetamme sirkusta, akrobatiaa ja muita sirkuslajeja. Myymme myös esityksiä ja teemme showta. Vuonna 1998 oli ensimmäinen kerhomuotoinen sirkusjuttu Rovaniemellä ja 2003 perustettiin tämä Taika-Aika ry. Taika-Aikassa on kuusi palkattua ohjaajaa, joista kolme liikunnanohjaajia Rovaniemen ammattikorkeakoulusta ja kolme Turun sirkusohjaajalinjalta valmistunutta.

Oletko itse sirkusalalta?

Itse olen liikunnanohjaaja ja ihan harrastuksen pohjalta päädyin tähän. Ohjaamiseen siis on koulutus, mutta sirkuspuolelta ei.

Mikä sinuun vetoaa sirkuksessa?

Sirkus on todella hauskaa, siellä voi tehdä kaikkea kiinnostavaa. Sirkushan sisältää ihan kaiken, ihan sama mitä teet, niin se voi olla sirkusta, se ei rajoita mitään.

Sirkusmaailmassa on valtavan hyvä porukka ja hyvä henki. Hienoa, että sitä pääsee tekemään tällä tavalla työkseen.

SIRKUS NUORISOSEUROISSA!

Nuorisoseuroissa sirkustoimintaa järjestetään monella eri tasolla ja laajalla kattauksella. Harrastus lähtee usein liikkeelle sirkus-, temppu-, tai sporttikerhosta tai vaikkapa tapahtumassa järjestetystä työpajasta. Sirkuskerhon käynnistäminen ei vaadi tuhansien eurojen välinehankintaa, sillä monet kerhon perusvälineistä voi nikkaroida kätevästi talkooporukalla.

Nuorisoseurojen jäsenjärjestöistä sirkusta tarjoavat mm. Sirkus Taika-Aika, Ohkolan nuorisoseura (Sirkus Sirius) ja Klaukkalan nuorisoseura. Lisäksi moni seura järjestää vauvasirkusta.

Lisätietoja: www.nuorisoseurat.fi/sirkus tai pasi.saarinen@nuorisoseurat.fi

Mikä on mieleenpainuvin Taika-Aika-muistosi?

Vou! No varmaan [Suomen Nuorisosirkusliiton] festivaalit vuonna 2004. Silloin itselle oli kaikki niin uutta ja jännää.

Olimme ensimmäistä kertaa festivaaleilla kattomassa, mitä siellä tapahtuu ja vietiin sinne myös oma esitys. Olin pari kuukautta sitä ennen aloittanut sirkuksen, niin en osannut edes auttaa siinä hommassa. Kun se esitys oli saatu kunnialla läpi ja ihmiset taputti, niin se kyllä jäi mieleen. Se oli upea juttu.

12

Teatterilaivalla aiheen äärellä Teatterifestivaali Teatterilaiva nostaa purjeensa lokakuun lopulla. Tiedossa on jotain uutta, jotain vanhaa ja rakkaudentäyteistä teatteritemmellystä.

Teatterilaiva on järjestetty tähän mennessä kymmenen kertaa. Viime vuoden huilin jälkeen uudelle kymmenluvulle lähdetään ajatuksella ”pieni on kaunista”. Osallistujien määrä on jouduttu rajaamaan pariin sataan, mutta mukaan mahtuville on tiedossa laadukkaasti räätälöity paketti, joka viihdyttää, herättää ajatuksia ja avaa teatterin tekemisen tapoja ja merkityksiä yksityiskohtaisesti.

Festivaalin esitykset on valittu aihelähtöisen työskentelytavan mukaan. Jokainen laivalla nähtävä esitys lähestyy aihettaan omanlaisesti, mutta yhteistä tekotavoille on se, että niitä ei ole tehty suru puserossa. Teatterilaivalla ennenkin nähty Temuta valmistaa laivalle varta vasten esityksen, joka sukeltaa teatterin harrastamisen syviin vesiin varsin koomi-

sella otteella. Maarianvaaran kesäteatteri puolestaan tuo laivalle suomalaisesta kansanperinteestä ponnistavan esityksen Rakkaat hölmöläiset ja viime aikoina maailmalla monologeillaan kiertänyt Juuso Kekkonen esittää kantaaottavan spoken word-esityksensä Miehen lailla.

Kaikkien esitysten valmistustapoja päästään kuulemaan ja haastamaan festivaalin lopulla järjestettävässä keskustelutilaisuudessa.

Tämän lisäksi laivalla nähdään pieniä esityksiä, muun muassa burleskia ja tottahan toki kisataan imrokisat, joihin voi ilmoittautua etukäteen tai viimeistään laivan ollessa lähtönaruissa.

Nuorisoseurojen teatteriagentit ovat juonineet tapahtumasta draamallisen kokonaisuuden, jota ei kannata missata.

Liput laivalle myy Matkavekka.

Lisätietoja www.teatterilaiva.com

TEATTERI NUORISOSEUROISSA!

Suomen reilusta 700 harrastajateatterista noin 300 näyttämöä kuuluu nuorisoseurajärjestöön. Nuorisoseuroissa toimii hyvin erilaisia teatteriryhmiä, joissa tekemistä löytyy kaikenikäisille toimijoille. Teatteriharrastus ei ole pelkästään näyttelemistä, vaan teatterin tekemisessä häärii suuri joukko ihmisiä esimerkiksi lavastuksen, puvustuksen, tuotannon ja tekniikan puolella. Noin seitsemän tuhatta nuorisoseuralaista osallistuu vuosittain teatterin tekemiseen.

Lisätietoja: www.nuorisoseurat.fi/teatteri tai pasi.saarinen@nuorisoseurat.fi

Impro-karsinnat: täpäkät typykät

WhatsUpp? –näytelmäkirjoituskilpailu toiseen vaiheeseen Nuorten WhatsUpp? -näytelmäkirjoituskilpailuun saapui määräaikaan mennessä viisitoista tekstiä. Nuorisoseurojen teatteriagentit valitsevat alkusyksystä kuusi mielenkiintoisinta kilpailuun osallistunutta tekstiä, jotka pääsevät hiontaan.

Hionnassa nuoret kirjoittavat saavat teksteistään palautetta, jotta pystyvät kehittämään niitä edelleen. Hiontavaiheen lopuksi kilpailun suojelija, kirjailija Siri Kolu valitsee kolme tekstiä, jotka saatetaan ensi vuoden aikana näyttämölle eri puolilla Suomea.

13

Folklandian ensimmäiset showcaseyhtyeet on valittu!

Suomen suurin kansanmusiikin ja kansantanssin kansainvälinen talvitapahtuma Folklandia etsi keväällä 2015 neljää showcase-yhtyettä vuoden 2016 Folklandia-risteilylle. Tavoitteena on tarjota nuorille kansanmusiikkiyhtyeille uusia esiintymismahdollisuuksia, ja tuoda tuoreet yhtyeet yleisön, tuottajien ja median tietoisuuteen.

Suomen Nuorisoseurojen ensimmäistä kertaa toteutettuun showcase-hakuun tuli kiinnostavalta ja monialaiselta hakijajoukolta 19 hakemusta. Vuoden 2016 Folklandia-risteilyn showcase-yhtyeet ovat perinteillä leikittelevä luomufolk-yhtye ENKEL, energistä nykykansanmusiikkia soittava Tradikaali ja polkasta polskaan omia sävellyksiä laulava ja tans-

siva Paja Joensuusta. Jo aiemmin toukokuussa valittiin yksi showcase-yhtye LuoMuKanteleet Helsingistä, Nuori Kulttuuri -säätiön SOUNDS 2015 -tapahtumasta.

Valinnan suoritti asiantuntijaraati, johon kuuluivat muusikko-säveltäjä Anne-Mari Kivimäki, freelance-tuottaja Riitta Huttunen, promootio- ja projektipäällikkö Henna Salo sekä Suomen Nuorisoseurojen Pispalan Sottiisin tapahtumatuottaja Jussi Kaijankangas.

Showcase toteutettiin yhteistyössä Folklandian taustajärjestäjien, Music Finlandin ja Nuori Kulttuuri -säätiön kanssa.

Folklandia 8.-9.1.2016.

Jo 20 vuoden ajan Folklandia-risteilyä on järjestetty kansanmusiikista ja kansantanssista kiinnostuneelle risteilyväelle.

Loppuunmyyty Folklandia tarjoaa jälleen tammikuussa 2016 jäätävän kuumaa folkkia uteliaasti kokeillen, traditiosta ammentaen ja perinnettä kunnioittaen. Folklandian järjestää Suomen Nuorisoseurat yhteistyössä 50 valtakunnallisen kansanmusiikki ja -tanssitoimijan kanssa.

Paja

NUORISOSEURAT TAPAHTUMAJÄRJESTÄJÄNÄ!

Tradikaali

Nuorisoseurat ovat ahkeria tapahtumajärjestäjiä kaikilla tasoilla: niin liitto-, piirijärjestö- kuin seuratasolla. Teatterin, tanssin ja lastenkulttuurin valtakunnalliset tapahtumat ovat monelle harrastajalle vuoden kohokohta. Kansantanssijoita hellivät Folklandia, Pispalan Sottiisi, Tanssimylly ja Tanssimania. Teatteripuolella Teatterilaiva, MarrasQ ja Ramppikuume tarjoavat koulutusta ja esiintymismahdollisuuksia.

Lasten Kalenat on kansainvälinen lastenkulttuuritapahtuma, jossa lapset ovat pääosassa – kokijoina ja tekijöinä. Nuorisoseurojen valtakunnallisissa tapahtumissa vierailee vuosittain noin ½ miljoonaa kävijää.

PISPALAN SOTTIISI!

Pispalan Sottiisi on Nuorisoseurojen tapahtumien osaamiskeskus Tampereella. Sottiisin väki on mukana aina, kun valtakunnallisia tapahtumia järjestetään, mutta parhaiten heidät tunnetaan kansantanssin ja -musiikin ”kolmesta helmestä”. Pispalan Sottiisi on Pohjois-Euroopan merkittävin kansainvälinen kansantanssifestivaali ja täyttää Tampereen turut ja torit joka toinen vuosi. Folklandia-risteily on kansantanssin ja -musiikin talvifestivaali, joka seilaa Itämeren aalloilla tammikuussa. Tanssimania on uuden kansantanssin ja -musiikin koulutus- ja konserttitapahtuma, jossa menneisyys ja nykypäivä kohtaavat.

Enkel

14

Lähtölaskenta nuorisoseurakokoukseen: kolme – kaksi – yksi – päätetään yhdessä!

Kuvat: Joni Sivonen ja Jussi Kaijankangas

Osallistu ja vaikuta!

Nuorisoseurakokous kokoontuu lokakuussa Tampereelle päättämään järjestömme asioista. Kokous on Suomen Nuorisoseurat ry:n ylin päättävä elin – se tarkoittaa, ettei sen ylemmäs voi päätöksenteon portaissa päästä. Kokous valitsee liitolle valtuuston puheenjohtajineen sekä hyväksyy nuorisoseuraliikkeen kolmivuotisohjelman vuosille 2016-18.

Tampereella tehdään järjestön lähitulevaisuuden tärkeimmät päätökset, mutta kokous ei ole pelkkää paperia ja päätöksentekoa. Uuden kansantanssin ja kansanmusiikin Tanssimania-tapahtuma luo kokoukselle svengaavat puitteet.

Kokouksen aikataulu on suunniteltu niin, että kokousedustajat voivat osallistua myös Tanssimanian koulutuksiin ja konsertteihin. Samoin kuin Tanssimanian pyörteistä voi hypätä hetkeksi päättäjän rooliin ja osallistua nuorisoseurakokoukseen.

Nuorisoseurat nyt ja kolme vuotta eteenpäin Nuorisoseurakokouksessa päätetään, mitä nuorisoseuroissa painotetaan seuraavat kolme vuotta eli hyväksytään kolmivuotisohjelma. Ohjelmaa varten on kerätty aineistoa melkein vuoden verran valtuuston jäsenten haastatteluilla, kotisivujen Minun nuorisoseurani -lomakkeella ja kolmivuotisohjelman luonnoksen kommenteilla.

Kolmen kärjeksi on suunniteltu harrastustoiminta ja ohjaajat, vapaaehtoistoiminta- ja toimijat sekä viestintä. Kuulostaako hyvältä?

Tule mukaan päättämään Jokainen nuorisoseura voi lähettää kokoukseen vähintään yhden edustajan ja yli sadan jäsenen seurat kaksi edustajaa. Tampereelle ei kuitenkaan tarvitse tulla yksin tai kaksin, vaan matkaan voi lähteä isommalVinkki! Ota lakin porukalla, sillä kokoukseen ja keskusteluun voi osallistua myös kaveri kainaloon ilman äänioikeutta. Tällöin voit ja ilmoittautukaa osallistua äänestyksiä lukuun ottayhdessä matta kaikkeen kokoustyöskenteNuorisoseuralyyn ja oheisohjelmaan. kokoukseen!

Virallinen kokousedustaja tarvitsee mukaansa seuran puheenjohtajan ja sihteerin allekirjoittaman valtakirjan. Valtakirjalomake löytyy osoitteesta www.nuorisoseurat.fi/nuorisoseurakokous

Tee aloite Haluatko luoda uutta toimintaa tai muuttaa järjestömme toimintatapoja? Tekemällä aloitteen voit kiinnittää järjestön päätöstentekijöiden huomion asiaan, jota nuorisoseurojen toiminnassa pitäisi kehittää.

Nuorisoseurakokouksen käsiteltäväksi haluttavat aloitteet on tehtävä kirjallisina ja ne olisi hyvä toimittaa liiton toimistoon 11.9. mennessä, jotta liiton hallitus ehtii laatia aloitteisiin vastaukset. Nuorisoseurakokous käsittelee kaikki aloitteet, jotka on jätetty kirjallisina kokouksen alkuun mennessä.

Hyvä aloite sisältää nasevan ja aloitetta kuvaavan otsikon, tiiviin perustelu- ja taustoitusosan sekä ennen kaikkea selkeän ratkaisu- ja toimenpide-esityksen. Pituus riippuu luonnollisesti aloitteen luonteesta ja aiheen laajuudesta.

Aloitteet on käsiteltävä nuorisoseuran johtokunnan kokouksessa ja siinä on mainittava, missä kokouksessa ja milloin aloite on käsitelty.

Osoite aloitteiden toimittamista varten: Suomen Nuorisoseurat / Antti Kalliomaa Vernissakatu 8A 01300 Vantaa Tai allekirjoitettuna ja skannattuna: antti.kalliomaa@nuorisoseurat.fi

Esimerkkialoite Uusia jäsenetuja mobiilijäsenkorttiin Suomen Nuorisoseurat on ottanut käyttöön mobiilijäsenkortin, joka toimitetaan kaikille jäsenille. Jäsenkortilla saa jo joitakin jäsenetuja, mutta nuorille suunnattuja etuja pitäisi olla enemmän.

Eurooppalainen nuorisokortti on kaikille alle 30-vuotiaille nuorille suunnattu etukortti, joka tukee nuorisoliikkuvuutta ja nuorten aktiivista osallistumista. Eurooppalaisella nuorisokortilla saa etuja noin 700 paikassa Suomessa.

Esitämme, että nuorisoseurojen mobiilijäsenkorttiin yhdistetään Eurooppalainen nuorisokortti.

12.8.2015 Mallikkaan Nuorisoseura ry

Puheenjohtaja Sihteeri __________________ _________________

15

NUORISOSEURAKOKOUS!

• Nuorisoseurakokous on joka 3. vuosi järjestettävä Nuorisoseuraliikkeen ylin päättävä elin • Kokoukseen voivat lähettää edustajiaan kaikki jäsenvelvoitteensa hoitaneet nuorisoseurat • Kokouksessa valitaan liiton valtuusto (puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä jäsenet ja varajäsenet) seuraavaksi kolmeksi vuodeksi • Kokous hyväksyy liiton kolmivuotisohjelman • Jäsenyhdistykset voivat tehdä kokoukselle aloitteita

Vaikuta valintoihin

Ohjelma

Tarvitseeko järjestömme lisää teatterikokemusta, tanssin osaamista tai ohjaajia päätöksentekoon? Tarvitaanko tässä ajassa nuorta näkemystä ”Juusolla on aina vai pitkää kokemusta – vai hyviä ideoita ja kenties tätä kaikkea?

Nuorisoseurasi voi vaisillä riittää virtaa. kuttaa valintoihin tekePitäisiköhän sitä mällä esityksiä valtuusehdottaa valtuuston ton puheenjohtajaksi, jäseneksi. Sehän varapuheenjohtajaksi sekä valtuuston jäseniksi ja vioisikin hienoa!” ralliset kokousedustajat pääsevät valitsemaan liiton valtuustoa.

Perjantai 2.10.2015 (ei virallista kokousohjelmaa)

Ohjeet esitysten tekemisestä löytyvät www.nuorisoseurat.fi/nuorisoseurakokous

osoitteesta

Lue lisää Ilmoittautuminen, ohjelma, lisätietoja sekä ohjeet aloitteen tekemiseen löytyvät osoitteesta www.nuorisoseurat.fi/nuorisoseurakokous.

Lisätietoja antaa pääsihteeri Antti Kalliomaa (040 547 7157 tai antti.kalliomaa@nuorisoseurat.fi ).

20.00­-24.00

Konsertti Tullikamarin Pakka- huoneella

Lauantai 3.10.2015 10.30

11.30 12.30 15.30 16.00 18.00 18.30 alkaen

20.00-01.00

Ilmoittautuminen ja valtakirjojen tarkastus Lounas Kokous alkaa Iltapäiväkahvi Kokous jatkuu Kokoustyöskentely päättyy Buffet-päivällinen Tullikamarin Pakkahuoneella Konsertti Tullikamarin Pakka- huoneella

Sunnuntai 4.10.2015 8.30 12.30 12.30 14.00-16.00

Kokous jatkuu Kokous päättyy Lounas ja päätöskahvi Päätöskonsertti Tullikamarin Pakkahuoneella

16

Tanssimania - Uuden kansantanssin koulutus- ja konserttitapahtuma lokakuussa Teksti: Maarit Saarelainen Kuva: Skeie Ljones Tanssimania järjestetään 1.-4.10.2015 Tampereella Nuorisoseurakokouksen yhteydessä.

Jo 12. kerran järjestettävä tapahtuma esittelee suomalaisen kansantanssin uusimmat tuulet.

Huikea kansainvälinen tanssivierailu Norjasta!

Useissa pohjoismaissa yleisönsä ihastuttanut norjalainen Villniss saapuu Tanssimaniaan teoksellaan ”Årstidene”. Leikkisässä ja huikean visuaalisessa teoksessa vuodenaikojen vaihtelu ravistaa sisältään musiikkia, tanssia ja laulua: kevättuuli kasvaa vihreiksi kuperkeikoiksi ja yön sininen lintu heittää notkeita voltteja, villiintyneet lehdet tuovat lumikiteet ja punaisen pohjoistuulen. La 3.10. klo 21.20.

Pohjoismaista yhteistyötä VäkeväKollektiivi tuo Martin Forsbergin koreografioiman kokoillan tanssiteoksen

”Ruija”, jonka esiintyjät tulevat Suomesta, Ruotsista ja Norjasta. Historiallisena viitekehyksenä toimii laaja muuttoaalto ja suomalaisasutuksen syntyminen Ruijaan 1850-luvulla. Historiaan nivoutuvat siirtolaisuuden, maahanmuuton ja maastamuuton teemat ovat puhuttelevia ja ajankohtaisia aiheita vuonna 2015.

Kuu paistaa heliästi, kuollut ajaa keveästi Tanssiteatteri Hämy ja kansantanssiryhmä Hässäkkä yhdistävät voimansa Maniassa kantaesityksensä saavassa ”Kuu paistaa heliästi, kuollut ajaa keveästi”-teoksessa, jonka innoituksen lähteenä on kansantaruun pohjautuva vertahyytävä kummitustarina.

Tapahtumajärjestäjänä toimivat Pispalan Sottiisi / Suomen Nuorisoseurat ja Tampereen Kaupunki. www.sottiisi.net/tanssimania

Tanssimyllyn parhaimmisto Kevään 2015 Tanssimyllyssä parhaimmiksi valitut ryhmät ovat tärkeä osa Tanssimanian kansantanssikonserttien ohjelmistoa. Mukana ovat mm. Kirjavat, Kimurantti, Lapin urheiluopisto, Livakat, Polokkarit ja Siepakat.

Tarjolla on myös KUOHU–kokonaisvaltainen kansantanssikonsertti, eli kavereitten kesken yhdet ”eeppiset pileet”. Iltaa isännöi tamperelainen Sorokoska ja Kuohu-bändinä Haaga Folk Machine.

Tanssimanian työpajat PROMOA PUKKAA -työpajassa tehdään ryhmälle mm. oma video, promokuvat ja -tekstit. La 9-13. Työpaja on täynnä.

VALOA VARPAISSA antaa virikkeitä ja yhteisöllisiä harjoitteita musiikin, teatterin ja eri taiteiden maailmasta. La 9-12.

SAMPOFOLKJAMissa saa muhevia peli-ideoita kaikkeen toimintaan. Pelit eivät kysy ikää tai taitotasoa. Su 9-12.

DÄÄNS-leiri tulee taas, ja on jo täynnä.

Leiri on 12-17-vuotiaille kansantanssin harrastajille. SPARRAUS on ryhmille suunnattu tiivis paketti, jolla saat ryhmäsi paraatikuntoon huippukouluttajien ohjauksessa. Esitä toiveesi. La tai su 9-12.

TANHUJALOSTAMOSSA nostetaan kansantanssi pöydälle. Seminaarissa päivitetään kansantanssin nykytila ja tulevaisuus sekä mietitään mm. miten taide ja tutkimus kohtaavat. Pe 2.10. klo 15.3018.30.

Eksotiikkaa ja spektaakkeleita Hollo ja Martta -festivaali 25.10.-1.11.

Teksti: Petri Görman

Hollo ja Martta -festivaali on vuoden välein lokakuussa Hollolan alueella järjestettävä kansantanssin ja -musiikin festivaali.

Aikuisten ja lasten festivaalit vaihtelevat vuorovuosin, tänä vuonna on aikuisten vuoro.

Festivaali seuraa tarkasti kansanperinteen kansainvälisiä tuulia ja tuo niistä parhaimmat kattaukset Lahden kaupunginteatteriin, koulukonsertteihin ympäri Päijät-Hämettä sekä kansainvälisiin iltoihin maakunnan seurojentaloille. Kotimaisille kansantanssijoille Hollo ja Martta -festivaali tarjoaa mahdollisuuden esitellä uusimat produktionsa. ”Tuotamme Lahden kaupunginteatterin kolmeen konserttiin suuren kansantanssispektaakkelin, johon osallistuu yli 100 suomalaista kansantanssijaa ja -muusikkoa. Antti Savilammen koreografia Itäkarjalalainen katrilli on ryhdikäs ja raikas kokonaisuus, joka tempaisee yleisön mukaan,” festivaalipäällikkö Aimo Hentinen lupaa.

Festivaalin tavoitteena on viedä kotimaisen kansantanssin ja -musiikin ilosanomaa eteenpäin Päijät-Hämeen alueella sekä houkutella uusia kasvoja katsomoihin rikkaan folkloremaailman pariin. Kansainvälinen meininki luo oman positiivisen virityksen ja tunnelman koko tapahtuman ylle. Eksoot-

tisin vieras Hollo ja Martta –festivaaleille saapuu Venäjän Kalmukiasta. ”Buddhalaiseen kansanperinteeseen pohjautuva tanssi on luonteeltaan sulavaliikkeistä leijumista. Tämän vuoden Hollo ja Martta –festivaali on luonteeltaan eurooppaviritteinen. Tanssitarjottimella on edustettuna itävaltalaista, latvialaista, tsekkiläistä ja unkarilaista kansanperinnettä pukuloistoineen”, kertoo Hentinen.

Festivaalin järjestäjille on tärkeää, että kansantanssi- ja musiikki saavuttaa kaikki ikään ja varallisuuteen katsomatta.

Niinpä tarjolla on 24 konserttia päiväkodeissa ja kouluissa sekä kaksi ilmaiskonserttia Hollolan kirjastolla. Tapahtumaan odotetaan kotimaisia osallistujia yli 1200 ja kansainvälisiä noin 140.

Festivaalin avajaiskonsertti järjestetään 26.10. Lahden kaupunginteatterissa. Viikonmittainen festivaali huipentuu Pyhäinpäivänä 31.10. klo 16 pääkonserttiin, jossa nähdään parhaimmat koreografiansa.

Katso ohjelma ja tule nauttimaan! www.hollojamartta.fi Tiedustelut ja lipunmyynti: Hollolan Nuorisoseura 050-5415572 / 040-5589755 (ma-pe 8-16)

17

Ja niin minustakin tuli jutaaja Teksti ja kuvat: Aura Piha

Tiedottaja vieraili ensimmäistä kertaa Jutajaisissa Rovaniemellä 23.-28.6. ja ihastui.

Rovaniemi on aina tuntunut olevan kaukana, kaukana. Välimatka linnuntietä on 706 kilometriä kotoani. Silti Jutajaisten kaiut kuuluivat Helsinkiin asti ja kiinnostus lähteä kokemaan tämä arktinen folklorefestivaali kutkutti mieltä. Ja niin minustakin tuli jutaaja.

Vaikka sää oli sateinen ja viileä, oli vastaanotto napapiirin tuntumassa lämmin: kansallispukuun pukeutunut ja iloisesti hymyilevä Maikki, Lapin Nuorison Liiton toiminnanjohtaja, antoi sydämellisen halauksen ja toivotti tervetulleeksi Rovaniemelle. Muuten kaikilla järjestäjillä olikin aikamoinen tohina päällä ja minut jätettiin lähinnä nauttimaan esityksistä.

Festivaalikävijän ensimmäinen ongelma on valita Jutajaisten tarjoamalta kansanmusiikin tähtitarjottimelta, mihin kaikkialle sitä ehtiikään, kun jossakin välissä pitää ehtiä syödä ja nukkuakin. Luonnollinen aloitus oli avajaiset, jotka saatiin näppärästi ja salamannopeasti siirrettyä huonon sään takia Lordin aukiolta kauppakeskuksen sisätiloihin. En voinut kuin ihailla järjestelyjen joustavuutta.

Jutajaiset järjestettiin ensimmäistä kertaa Rovaniemen Kulttuuritalo Korundissa, joka jakoi festivaalikävijöiden mielipiteet. Toisaalta paikka tarjosi upeat puitteet esityksille, toisaalta jotkut jäivät haikailemaan festaritunnelman perään.

Ensimmäisestä päivästä noviisille jäi mieleen erityisesti Lapin urheiluopiston tanssinalan opiskelijoiden räjähtävä tanssiteos Oktaani, joka sekoitti iloisesti kansantanssia nykytanssiin (vai oliko se toisinpäin?) sekä Jaakko Laitinen ja Väärä Raha, kulttiyhtyeen maineessa oleva loistava livebändi.

There’s a first time for everything, sanotaan. Jutajaisissa koin monta asiaa ensimmäistä kertaa elämässäni. Kuten esimerkiksi haitarikonsertin. Harmonikansoiton veteraani Seppo Leino sai ihon kananlihalle Sibeliuksen Finlandia-hymnillä.

Suu auki ihmettelin nelivuotiasta kultakutrista tyttöä, jonka kiharat tuskin näkyivät haitarin takaa, mutta sävelet soivat sitäkin varmemmin.

Perjantai-illan hurjan menon takasivat muun muassa Pohjonen Alanko, joka on varmasti alan ihmisille tuttu. Allekirjoittaneelle Ismo Alanko tarkoitti kuitenkin Hassisen konetta, Sielun veljiä sekä haastavia, hienoja lyriikoita. Haitarivirtuoosi Kimmo Pohjonen oli tuntematon nimi. Herrojen yhteisesitys kuitenkin räjäytti tajunnan ja tarjosi äänimaisemia, joita itse en ollut koskaan aikaisemmin kuullut. Utuisista ajatuksista ja transsin kaltaisesta matkasta palautti sopivasti hyvän mielen kuoro Semmarit (kuvassa) eli Seminaarimäen mieslaulajat.

Ympäri Suomen järjestetyt Luova lava lapsille -leirit päättyvät Hetki taiteilijana -esityksiin, jotka Lapin leirien osalta nähtiin Jutajaisten yhteydessä. Taas ei voinut kuin ihmetellä lasten idearikkautta, taitoa ja tarmoa. Lavalla nähtiin myös lasten ja nuorten ryhmiä Sodankylän Jutaringista, Saarenkylän nuorisoseuran Siepakoista (kuvassa) ja Rimpparemmistä.

Lauantaiaamuna kisattiin Lapin polkkamestaruudesta. Voiton tiukassa kisassa vei Heljä ja Pekka Rintamäki Jutaringistä (kuvassa).

Lauantaina vaikutuksen teki upea esitys Kaukana pohjoisessa, jossa Niillas Holmberg Kvartteahtan maagiset sävelet ja saamenkieliset lyriikat soljuvat arvostetun luontokuvaajan Martti Rikkosen arktisten kuvien tahtiin. Suosittelen esitystä lämpimästi, mikäli sen kokemiseen on mahdollisuus.

Sunnuntaina huikeita temppuja esitteli Sirkus Taika-Aika, josta voi lukea lisää sivulta 11. Päättäjäiset jättivät ensikertalaisen pään pyörälle, sen verran komea kattaus oli estradilla.

Jutaringin värikkäät hameet, Kaisu Karvisen Jälsi-teos koivupölleineen ja Lapin urheiluopiston opiskelijoiden karisma tekivät vaikutuksen. Eniten verkkokalvoille piirtyi kuitenkin Siepakoiden Tämä hetki, joka imaisi katsojan liisaihmemaamaiseen maailmaan, jossa aika välillä juoksee, välillä pysähtyy ja lopussa tuntuu kuin heräisi kummallisesta unesta.

Jutajaiset ihastutti ja ihmetytti. Noviisille oli taas kerran auennut kansantanssi ja -musiikki aivan uudella tavalla. Neljän päivän folk-tapahtuman jälkeen kotimatkalla oli kuitenkin mukava laittaa kuulokkeista soimaan kunnon heviä.

TAPAHTUMA!

Jutajaiset on Lapin Nuorison Liiton järjestämä musiikkiin ja tanssiin painottunut taidefestivaali, joka kutsuu kaikki mukaan kokemaan Lapin keskikesän tunnelmaa ja yöttömän yön eksotiikkaa. www.jutajaiset.fi

18

Ihan pihalla

Kolumnissa tiedottaja Aura Piha pohtii järjestöviestintää, kommunikoinnin vaikeutta ja nuorisoseuraelämää

Parasta viestintää Parasta olisi, jos meillä olisi sekä aikakone että teleportti. Silloin voisimme tehdä (lähes) täydellistä viestintää.

Parasta olisi, jos voisimme joka kerta sanoa sanottavamme kasvotusten jokaisen ihmisen kanssa, jolle haluamme jotain sanoa. Olisimme joka kerta läsnä, katsoisimme silmiin, voisimme tarkentaa, selittää ja huitoa käsillä. Toinen voisi kysellä, tekisimme virheitä ja korjaisimme ne. Ja joka kerta voisimme kuunnella, mitä toisella on sanottavaa meille. On sanottu, että 90 % vuorovaikutuksestamme on sanatonta: ilmeet, eleet, etäisyydet, äänenpaino, kosketus.

Jos meillä olisi käytössä aikakone ja teleportti, välimatkat ja aikarajoitteet olisivat pois pyyhityt. Voisimme aina nähdä kasvotusten! Koska tämä ei kuitenkaan ole mahdollista, on otettava käyttöön toiset viestinnän kanavat.

Ehkä välimatkaa on paljon? Voimme soittaa.

Ehkä kahdella ihmisellä ei ole yhtä samanaikaisesti aikaa kommunikoida? Voimme lähettää sähköpostin.

osoitettaan? Perustamme kotisivut.

Ehkä tämä asia pitää kertoa sadoille ja taas sadoille ihmisille? Voimme lähettää uutiskirjeen.

Ehkä ihminen, jota yritämme tavoitella, ei olekaan vielä tuttu, emmekä tiedä hänen puhelinnumeroaan tai sähköposti-

Ehkä haluamme myös kuulla, mitä tällä henkilöllä on sanottavaa, vaikka emme tunnekaan? Lähdemme mukaan sosiaaliseen mediaan. Kaksisuuntaisuus, osallisuus ja yhteisöllisyys ovat in!

Meillä on kuvitelma, että jos vain osaamme ottaa oikeat palvelut ja työkalut käyttöön, saamme tämän viestintäasian tehtyä oikein. Kannattaa kuitenkin muistaa, että mikään ei voita läheisyydessä, empatiassa tai kaksisuuntaisuudessa ihmisen kohtaamista henkilökohtaisesti.

Saat sähköpostia, jossa ystäväsi kysyy ”mikä se nuorisoseurat oikein on?”. Pyörittelet asiaa viikon ja vastaat ”Nuorisoseurat on Suomen merkittävin kulttuurisen nuorisotyön toimija. Nuorisoseurat tarjoaa kaikenikäisille laadukkaita harrastuksia, kuten tanssia, teatteria, musiikkia, sirkusta ja liikuntaa ja järjestää valtakunnallisia tapahtumia. Nuorisoseuroissa eri-ikäisten muodostama yhteisö on mukana kasvattamassa lapsia ja nuoria aktiivisiksi yhteiskunnan jäseniksi.”

Jos ystäväsi kysyisi kysymyksen kasvokkain, tuntuisi hölmöltä lähteä selittämään edellä mainittua litaniaa. Sen sijaan vastaat: ”Nuorisoseurat on ihan paras harrastus! Aloitin 3-vuotiaana kansantanssiryhmä Pirpanoissa Jokupaikan nuorisoseurantalolla ja nyt oon tanssinut yli 20 vuotta ja toimin ohjaajana. Ja meillä on myös bändi. Ollaan käyty ryhmän kanssa tapahtumissa ja esityksissä, viime vuonna käytiin Bulgariassa! Nuorisoseuroja on yli 600 ympäri Suomen ja esimerkiksi mun serkku on tänä vuonna näytellyt Toisenpaikan nuorisoseuran kesäteatterissa. Nuorisoseuroissa voi tehdä mitä vaan!”

Kummasta pidät enemmän?

Koulutukset Nuorisoseuroissa KNoppi KNoppi on ohjaajien peruskoulutus, joka antaa valmiudet lasten ja nuorten kerhojen ja ryhmien ohjaamiseen nuorisoseuroissa. KNoppi ei tähtää Vinkki! KNoppi- tietyn harrastusalan taitoihin, koulutuksesta on vaan sen tehtävänä on antaa hyötyä työnhaussa! perusvalmiudet ohjaajana toimimiseen. Koulutus on tarkoitettu 13 vuotta täyttäneille ohjaajaksi aikoville tai ohjaajana toimiville nuorille. KNopin lisäksi on tarjolla KNoppi-PRO ohjaajana aloitteleville aikuisille, KNoppi-Plus täydennyskoulutus ja KNoppi-jatkot eli knoppilaisten kokoontumiset.

KOULUTUKSET NUORISOSEUROISSA!

Ohjaajat ovat kerhotoiminnan sydän ja heidän osaamisensa laadukkaan toiminnan tae. Nuorisoseurojen koulutuspaletista löytyy ohjaaja-, täydennys- ja harrastusalakohtaista koulutusta sekä erilaisia virikekursseja. Nuorisoseurat kehittää itse koulutus- ja kerhokonsepteja ja -materiaaleja.

Tempoa Tenaviin

Tempoa Tenaviin on reipasta musiikkiliikuntaa, jossa leikitään, lauletaan, liikutaan ja temppuillaan.

Tempoa Tenaviin -ohjaajia on koulutettu ympäri Suomen reilu 50. Tuttavallisesti ”Te-Te” on alun perin Kalevan Nuorten Liiton Rekisteröimä toimintamuoto pienille lapsille ja heidän vanhemmilleen.

Ryhmiä toimii ympäri Suomen kymmenissä nuorisoseuroissa.

Katso tulevat koulutukset tapahtumakalenterista! http://bit.ly/1EBH3Wt

Täpinää tassuihin uusintapainos syksyn aikana Täpinää Tassuihin on lasten leikki- ja tanssikasvatuksen materiaalipaketti, joka on tarkoitettu kaikille alle kouluikäisten kanssa työskenteleville henkilöille ja harrasteryhmien ohjaajille. Lapsille mieluisia tansseja voi käyttää osana musiikkiliikunta- tai tanssitunteja. Ensimmäinen painos on ollut huippusuosittu ja lähes loppuun myyty. Uusi painos on kuitenkin tilattu, jotta voimme jatkossakin tupsahtaa valloittavien leikkien ja tanssien pariin.

19

Ohjaajan sivu

Viisi vinkkiä videon tekoon

Tule uudistamaan yhdistysjohtamista! Jaettu johtajuus -seminaari Helsingissä 24.10.

Maailma muuttuu, työelämä muuttuu – myös vapaa-aika ja yhdistystoiminta muuttuvat.

Vastaavatko 100 vuotta sitten muotoutuneet yhdistysjohtamisen mallit 2000-luvun tarpeisiin? Kansalaisfoorumi kutsuu jäsenjärjestöjensä nykyiset ja tulevat luottamushenkilöt jakamaan ajatuksiaan yhdistyksen johtamisesta.

Yhdistyksen tärkein menestyksen takaaja on aktiivinen jäsenistö. Yhdistysjohtamisen suuri haaste on aktiivisuuden organisoiminen ja johtaminen menestyksekkääksi toiminnaksi. http://bit.ly/1EE5tPe

Teksti: Aura Piha

Videon teko on helppoa ja hauskaa, mutta hyvän videon tekeminen vie aikaa. Tässä viisi vinkkiä, joilla saat videosi onnistumaan.

# 1 Välineet kuntoon Kamera: Lähes mikä vain kamera, videokamera tai kännykkäkamera.

Mikrofoni: Hanki ulkoinen mikrofoni!

Muut: kuulokkeet, jotta voit tarkistaa, että mikrofoni toimii. Laturi tai vara-akku. SD-kortteja, joissa on tilaa.

# 2 Tarpeeksi valoa Ulkona on aina enemmän valoa kuin sisällä, mutta voimakas aurinkopaiste tekee kuvaamisen vaikeaksi. Kamera näkee varjot aina paljon vahvemmin kuin ihmissilmä.

Vinkki! Tasaisen pilvinen sää on helpoin kuvaussää.

# 3 Kamera paikallaan Pidä kamera paikallaan, mielellään jalustalla. Kameran liikuttaminen, panorointi, zoomaus ja muut efektit ovat hienoja, mutta vaikeita. Vinkki! Jos sinulla ei ole jalustaa, nojaa johonkin ja pidä kyynärpäät tiukasti kyljissä kiinni tai käytä kameran niskaremmiä laittamalla se kireälle.

# 4 Kuvaa kahdesta kulmasta Esim. 1) laajakuva, jossa näkyy koko alue 2) lähikuva, esimerkiksi kasvot.

Näin saat editointivaiheessa videoon mielenkiintoa. Vinkki! Kuvaa pitkiä otoksia ja kuvaa myös ”kuvituskuvaa” esimerkiksi maisemaa tai lähikuvaa yksityiskohdasta.

# 5 Editoimalla timantiksi Editoitua videota on mukavampi katsella. Windows Movie Maker tai iMovie ovat hyviä leikkausohjelmia. Jos sinulla on kokemusta editoinnista, voit kokeilla VSDC Free Video Editoria tai Lightworksia.

Vinkki!

Hyvä videon pituus on 30 sek.–2 min.

Tarkkana tekijänoikeuksien kanssa!

Itse tehtyjä videoita saa esittää ja jakaa sosiaalisessa mediassa. Pidä kuitenkin huoli, että kaikki videolla esiintyvät tai sitä tehneet henkilöt ovat yhtä mieltä, missä ja kenelle videota saa näyttää. Mikäli videolla näkyy tai kuuluu toisen tekemä teos (musiikkia, videota, elokuva, valokuva tai tarina), tulee oikeus teoksen esittämiseen hakea teoksen tekijältä. Vinkki! Ilmaista ja vapaasti käytettävää musiikkia voi etsiä netistä hakusanalla ”free royalty free music” ja yksi hyvä sivusto on www.incompetech.com

KANSALAISFOORUMI!

Kansalaisfoorumi tukee yhdistyksissä tapahtuvaa koulutusta ja oppimista ja tuottaa tietoa ja aineistoja yhdistysten ja ohjaajien käyttöön. Kansalaisfoorumilta saa apua koulutussuunnitteluun sekä taloudellista tukea opintokerho- ja kurssitoimintaan. Nuorisoseurat ovat Kansalaisfoorumin yksi seitsemästä jäsenjärjestöstä.

Lisätietoja: www.kansalaisfoorumi.fi tai info@kansalaisfoorumi.fi

20

Suomen Nuorisoseurojen valtuuston puheenjohtaja Joonas Jernberg luottamustehtävistään: ”Olen vähitellen kasvanut aina suurempiin saappaisiin” Teksti: Minna Wallenius Kuvat: Aura Piha, Minna Loikkanen ja Jussi Kaijankangas.

Joonas Jernberg on toiminut nuorisoseurojen luottamustehtävissä kaikilla päätöksenteon tasoilla – eikä tiedä, millainen ihminen olisi ilman siitä saamaansa oppia. Hän pitää äärimmäisen tärkeänä sitä, että luottamustehtävistä kiinnostuneille nuorille annetaan tilaa ja mahdollisuuksia ottaa vastuuta. Syksyn nuorisoseurakokoukselta hän odottaa intoa ja pöhinää.

Joonas Jernbergiä (ent. Nurmi), 33, voi jo kutsua nuorisoseurakonkariksi – ainakin mitä tulee luottamustehtävien hoitamiseen. Hän on vaikuttanut luottamustehtävissä nuorisoseurajärjestön kaikilla tasoilla: ensin Hollolan nuorisoseuran johtokunnassa, sitten Etelä-Hämeen Kalevan nuorten johtokunnassa, ja myöhemmin Kalevan nuorten liiton hallitukses-

sa ja puheenjohtajana, ja nyt kolme viimeistä vuotta Suomen nuorisoseurojen valtuuston puheenjohtajana. ”Taisin olla 16-vuotias, kun lähdin mukaan Hollolan nuorisoseuran johtokuntaan. Sen on varmasti täytynyt jännittää minua, koska olin nuorena aika arka, sellainen jännittäjätyyppi.”

Paikallisseuran johtokunnassa aukesi näkymä jo laajemmalle kuin omaan kansantanssiryhmään, kun puhuttiin koko yhdistystä koskevista asioista. Näkymä laajeni ja rohkeus kasvoi jokaisen luottamustehtävän mukana. Uransa tiukimmat tilanteet hän on kokenut Kalevan Nuorten liiton hallituksessa aikana, jolloin alettiin valmistella liittojen yhdistymistä. ”Siihen tietenkin liittyi monenlaista vääntöä”, Jernberg kertoo.

Haastavaa oli myös toimia esimiehenä itseään paljon vanhemmille ihmisille, vaikka itsellä ei vielä juurikaan ollut työelämäkokemusta. Haasteita oli muun muassa rahoituksen kanssa, ja silloin jouduttiin miettimään vaikkapa työsuhteiden jatkumista. ”Silloin saattoi tuntua, että olen tehtävään vähän junnu”, hän myöntää.

Nyt valtuustossa on mukana Jernbergiä kymmenen vuotta nuorempia edustajia, joten hän ei enää koe toimivansa nuorten äänenä. ”Vaikka ei se aina ole ikä, mikä tekee asioista helpompia tai vaikeampia”, hän sanoo.

Tärkeitä elämän- ja työelämäntaitoja Luottamustoimet ovatkin kasvattaneet Jernbergiä kuin varkain. ”Ei sitä tajua sillä hetkellä, kun jotakin tekee, että kuinka paljon se opettaa ja antaa”, hän sanoo.” Mutta kauas on tultu siitä kymmenvuotiaasta pikkupojasta, joka nousi täysin hermostuneena ja jännittyneenä ensimmäistä kertaa Miinat ja Manut -kansantanssiryhmänsä mukana joulujuhlan lavalle.” ”Toisaalta en ole koskaan luottamustehtävästä seuraavaan siirtyessäni kokenut tekeväni järisyttävää hyppäystä, vaan enemminkin niin, että uuden tehtävän mukana sain aina pari kokoa suuremmat saappaat. Niihin ei koskaan hukkunut,

21 tekemään. Kokouskäytännöt ovat tulleet itselle niin tutuiksi, että välillä sitä syyllistyy vaatimaan samaa muilta. Siis vaikka sitä, että töissäkin kokouksiin tultaisiin asiat valmisteltuina eikä höpöttämään mitä sattuu”, Jernberg kuvailee. ”Kyllä tässä on kasvanut kaiken ikää; uskoakseni hyväksi ihmiseksi ja kunnon kansalaiseksi, hän kiteyttää.”

Nuoret mukaan päätöksentekoon

vaan päässyt kasvamaan pikku hiljaa.”

Luottamustoimissa Jernberg on oppinut myös valtavan määrän erilaisia käytännön taitoja. ”Olen tavannut hurjasti ihmisiä ja istunut niin monissa pöydissä, että pystyn sujuvasti neuvottelemaan ja sopimaan asioista. Olen nähnyt hyviä ja huonoja esimerkkejä päätöksen tekijöistä, oppinut argumentoimaan, ajattelemaan analyyttisesti, ratkaisemaan ongelmia ja esiintymään”, Jernberg luettelee. ”Ja kyllähän näitä tarvittiin muun muassa silloin, kun väittelin filosofian tohtoriksi.”

Luottamustehtävistä opitut taidot tukevatkin vankasti työelämäntaitoja. ”Projektien vetäminen ja suunnittelu on kokolailla aikuisten arkipäivää, ja näitä on järjestössä tottunut

Kannustaako hän sitten nuoria tarttumaan nykyistä enemmän luottamustehtäviin? ”Luottamustoimet eivät ole jokaiselle nuorelle se juttu – paljon oleellisempaa on se, että osallistuu itselleen sopivalla tavalla: harrastajana, ohjaajana, talkoilijana tai miksei myös päätöksentekijänä. Tekevälle on paljon osallistumisen mahdollisuuksia”, Jernberg painottaa. ”Toisaalta yhtä tärkeää on se, että mikäli nuorella on kiinnostusta luottamustehtäviin, niin hänelle annetaan siihen mahdollisuus, tilaa ja tukea. Oleellista on rohkaista toimimaan ja ymmärtää, ettei nuori voi heti tietää kaikkea.”

Jernbergillä itsellään on ollut taustallaan aina yksi tärkeä henkilö, joka on tukenut ja rohkaissut nuorta miestä vastuutehtävissään. ”Pirjo-Liisa Virtanen oli jo silloin keskusseuran puolella vaikuttamassa, kun tulin näihin kuvioihin mukaan.

Hän suhtautui meihin nuoriin mukavasti ja rohkaisevasti, ja on toiminut positiivisena esimerkkinä. Hän on toiminut minulle mentorina: jos joku asia on kaivanut mieltä, niin olen voinut käydä asioita aina hänen kanssaan läpi”, Joonas kiittelee.

Ja olipa kyse sitten lisääntyneestä nuorten mukana olosta nuorisoseurojen päätöksenteossa – tai jostain muusta – niin Jernberg pitää siitä, mihin suuntaan nuorisoseurat ovat lähivuosien aikana kehittyneet. ”Kyllä valtakunnan tason päätöksenteossa on 10 vuoden aikana tapahtunut selkeätä asenneilmapiirin parantumista. Vastakkain asettelu on jäänyt vähemmälle ja järjestön päätöksenteko raikastunut”, hän arvioi.

Nuorisoseurakokoukseen innokkain mielin Nyt on kuitenkin tullut Jernbergille aika hengähtää ja avata uusi sivu elämässään. Hän ei ole asettumassa syksyn nuorisoseurakokouksessa ehdolle. ”Nyt tuntuu, että olen ollut mukana niin pitkään, että takki on tyhjä. Olen sellainen, että jos johonkin lähden mukaan, niin sitoudun kympillä. Ja järjestöllekin on hyvä, että se saa uutta verta johtoon”, hän arvelee.

Työ laboratorioalan kaupallisissa tehtävissä vie miestä nopealla aikataululla ympäri Suomen. Siihen on vaikea sovitella kokousaikatauluja. Mutta vaikka nyt on hengenvedon paikka, niin Jernberg sanoo näkevänsä itsensä tulevaisuudessakin aika suurella todennäköisyydellä mukana järjestötoiminnassa – tavalla tai toisella. ”Vaikka pienten nuorisoseuralaisten isänä.”

Tulevaa nuorisoseurakokousta hän kuitenkin odottaa innokkaasti. ”Kolmen vuoden takaisessa, ensimmäisessä nuorisoseurakokouksessa oli jännittävä ilmapiiri: paljon uusia ihmisiä, uusi tapa valita valtuusto ja siellä päätettiin myös strategiasta 2020. Ilmassa oli jopa pienimuotoista hurmoshenkeä! Syksyn kokoukseen toivoisin samanlaista intoa ja pöhinää”, Jernberg haaveilee.

Hän katsoo nuorisoseurojen tulevaisuutta luottavaisena. ”Nuorisoseurastrategia on onnistunut ja näkyy järjestön päätöksenteossa. Lapset ja nuoret ovat keskiössä, strategia on vahva selkäranka eikä kuollut paperi. Samoin liittojen yhdistyminen on onnistunut. Nyt voidaan todeta, että yhdistymiseen liittyvät uhkakuvat olivat turhia”, Jernberg summaa ensimmäistä valtuustokautta. ”Voin hyvillä mielin siirtyä takavasemmalle, sillä järjestö siirtyy seuraajalleni hyvässä kunnossa.”

Kuvat: Joonas syysvaltuustossa 2014, nuorisoseurakokouksessa 2012, Lahden Tanhuujien Vihmareissa lähdössä Irlantiin sekä voitettuaan polkan SM-kilpailut v. 1996.

Pirjo-Liisa Virtanen: Mentori tukee ja sparraa – tarvittaessa Joonas Jernbergin mentorina on toiminut jo vuosien ajan nainen, Pirjo-Liisa Virtanen, jolla itselläänkin on vaikuttava ura nuorisoseuratoimijana. Miten Pirjo-Liisa näkee heidän yhteisen taipaleensa?

Mistä kaikki lähti liikkeelle – miten tutustuitte? ”Olimme menossa Etelä-Hämeen Kalevan nuorten leirille, kun Hollolasta bussiin nousi kaksi nuorta miestä: Tommi Ellonen ja Joonas Jernberg. He asettautuivat istumaan etupenkille, ja ryhtyivät tsoukkailemaan minulle, joka toimin bussivastaavana. Pojista oli hauskaa kutsua minua Pirkko-Liisaksi, vaikka aivan hyvin tiesivät oikean nimeni. Edelleen, kun tapaamme, kuulen aina että ”Mitä Pirkko-Liisa!”.

Myöhemmin toisella leirillä ohjaajien kanssa ihmeteltiin, että mistä vielä hiljaisuuden jälkeenkin kuuluu niin iloinen puheen pulputus, ja kun menimme katsomaan, niin samaiset pojat olivat keksineet oivallisen tavan ”venyttää” leirin sääntöjä: he olivat kyllä tulleet telttaan, kuten piti, mutta ryömineet sitten teltan liepeen alta ulos niin pitkälle, että vain nilkat olivat teltan sisäpuolella – ja juttelivat naapuriteltan tyttöjen kanssa.”

Millaisia ohjeita antaisit nuorten kanssa toimimiseen? ”Tietyn ikäinen katsoo asioita tietyllä tavalla, ja eri sukupolven edustajan kanssa on rikastuttavaa käydä keskusteluja.

Tärkeää on kuitenkin, että kun sukupolvet vaihtuvat, saa uusi

sukupolvi tehdä asiat omalla tavallaan.

Ketään ei pidä pakottaa luottamustehtäviin; mutta tukea silloin, kun kiinnostusta ilmenee. Ja sparrata tarvittaessa, mutta sitäkään ei saa tuputtaa – tai tappaa innostuksen tehokkaasti.”

Miten sinun ja Joonaksen mentorointisuhde syntyi? ”Jotkut ovat vaan heti samalla aaltopituudella – sielunkumppaneita – joiden välille muodostuu yhteys. Minun ja Joonaksen välille se syntyi siellä bussin etupenkillä.

Joonaksen kanssa olemme aina aidosti kunnioittaneet toistemme näkemyksiä. Kuuntelemalla toisen ajatuksia, kumpikin on voinut terävöittää omaa ajatteluaan.”

Millä mielin olet seurannut Joonaksen nuorisoseura-uraa? ”Onhan se ollut älyttömän hienoa katsoa vierestä, kun toinen on päässyt eteenpäin sellaisiin tehtäviin, joihin hänellä on ollut taito tarttua ja äärettömän paljon annettavaa.” ”Voiko olla parempaa?” hän kysyy.

Pirjo-Liisa on ollut vaikuttamassa itse muun muassa näissä: Mallusjoen Nuorisoseurassa, Etelä-Hämeen Nuorisoseurojen johtokunnassa, Etelä-Hämeen Kalevan Nuorten puheenjohtajana, Kalevan Nuorten liiton hallituksen varapuheenjohtajana ja valtuuston jäsenenä sekä Suomen Nuorisoseurojen hallituksen varapuheenjohtajana

22

Kirjan vuosi näkyy Paukkulassa Teksti: Jatta Juhola

Vuosi 2015 on Kirjan vuosi. Sen kunniaksi Suomen Nuoriso-opistolla, Mikkelin Paukkulassa käynnistyy syksyllä kirjoittajakoulutus.

Kirjoittajakoulutusten sarjan polkaisee käyntiin runokurssi elokuun lopussa. Syksyn aikana viikonloppukurssien teemoina ovat lisäksi pakina, käsikirjoittaminen ja novellit. Vuodenvaihteen jälkeen luvassa on elämäkertakirjoittaminen ja kirjoittajan itsensä huoltamisesta. Entä milloin teksti on valmis ja miten lähestyä kustantajaa? Se selviää julkaisutoiminnan kurssilla. Kouluttajina toimivat kirjoittamisen rautaiset ammattilaiset, joukossa esimerkiksi kirjailija ja käsikirjoittaja Reijo Honkonen sekä lukuisia novelleja ja romaaneja julkaissut Anne Leinonen. ”Kentältä on kovasti toivottu eri tyylilajien kirjoittajakursseja, toivottavasti tarjonta ja kysyntä kohtaavat”, kertoo kirjallisuuden läänintaiteilijana Etelä-Savossa työskentelevä Susanna Kolehmainen. ”Kirjoittavia ihmisiä on paljon, ja kurssit ovat kirjoittajille myös sosiaalinen tapahtuma. Kirjoittaminen on yksinäinen harrastus. On tärkeää, että voi vaihtaa ajatuksia samanhenkisten ihmisten kanssa.”

Paukkulalla vahva kirjallinen perinne

Suomen Nuoriso-opistolla on pitkät perinteet kirjoittajakoulutuksen järjestämisessä. Koulutus aloitettiin jo 1970-luvulla ja rinnalle syntyi myös maineikkaat kirjallisuusseminaarit, joissa opettajina kuultiin suomalaisia eturivin kirjailijoita, kuten Veijo Meri, Aale Tynni, Eeva Kilpi ja Väinö Linna. Nykykirjailijoista opiston kirjoittajakursseilta vahvistusta omaan kirjoittamiseensa on hakenut Mielensäpahoittajasta tunnettu Tuomas Kyrö. Opisto on keskeinen toimija nuorille kirjoittajille suunnatun J.H. Erkon kirjoituskilpailun järjestämisessä.

Myös Kolehmainen tuntee opiston kirjalliset ansiot. ”Paukkulalla on hyvin vahva kirjallinen perinne. Siellä on järjestetty vuosien ajan monipuolisia ja korkeatasoisia kirjoittajakoulutuksia. Uuden kirjoittajakurssisarjan järjestäminen

on hieno avaus, toivottavasti se jatkuu tulevinakin vuosina! Paukkulan kirjallisuusseminaarit puutarhajuhlineen olivat monelle kirjallisuuden ystävälle yksi vuoden kohokohdista, niistä puhutaan ja niitä on jääty kaipaamaan”, Kolehmainen maalailee.

Kirjan juhlavuosi Kirjoittajakurssien tarjoaminen osana opiston lyhytkurssitoimintaa on luontevaa juuri nyt, sillä tänä vuonna vietetään valtakunnallisesti Kirjan vuotta. Teemavuosi edistää kirjan ja kirjallisuuden asemaa ja kirjojen lukemista. Idea Kirjan vuodesta on alun perin kirjailija, professori Laila Hirvisaaren (ent. Laila Hietamies). Kirjallisuuden läänintaiteilijan mukaan kirja on ansainnut juhlavuotensa. ”Kirjan vuosi on upea tunnustus kirjallisuudelle. Kirja on siinä mielessä kiitollinen teema, että se voi olla vain kirjan ja lukijan välinen intiimi kokemus, tuhansia ihmisiä tavoittava festivaali tai mitä tahansa siltä väliltä. Kirjallisuuden edistämiseksi tehdään koko ajan hienoa työtä monella taholla, Kirjan vuosi toimii eräänlaisena sateenvarjona eri toimijoille ja toiminnoille. Tulossa on tempauksia ja tapahtumia, jotka toivottavasti tavoittavat uusia ihmisryhmiä,” Kolehmainen iloitsee. Kuka tahansa voi liittää kirjaan tai kirjallisuuteen liittyvät tapahtumansa ja hankkeensa Kirjan vuoteen lataamalla logon käyttöönsä ja ilmoittamalla tapahtumansa Kirjan vuoden tapahtumakalenteriin.

Paukkulan kirjoittajakurssit ovat avoimia kaikille kirjoittamisesta kiinnostuneille. Kursseille ilmoittaudutaan Suomen Nuoriso-opiston sivuilla osoitteessa paukkula.fi. Kurssihinnat ovat 115 – 155 euroa. Hinta sisältää opetuksen ja ohjelman mukaiset ruokailut. Nuorisoseuran jäsenille viikonlopun majoitus sisältyy kurssimaksun hintaan.

NUORISO-OPISTO!

Suomen Nuoriso-opisto Paukkula on Nuorisoseurojen oma kurssi-, leiri- ja koulutuskeskus Mikkelissä. Opistoa ylläpitää kannatusyhdistys, joka koostuu Suomen Nuorisoseurat ry:stä ja sen aluetoimistoista ja piirijärjestöistä. Paukkulassa voi opiskella esimerkiksi nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajaksi.

Paukkulan kurssit – syksy 2015 Liikunnanohjauksen peruskurssi

25.8.201527.5.2016

Runoutta etsimässä

28. - 30.8.2015

Koiran ravinto ja homeopaattinen 29.8.2015 hoito Autonominen hermosto ja autoimmuunisairaudet

19.9.2015

Sydänkeskus ja enkelienergiat

25. - 27.9.2015

Pakinapaja

25. - 27.9.2015

Kilpirauhanen: toiminta, häiriöt, testit ja hoito - funktionaalisen lääketieteen näkökulma

3.10.2015

Käsikirjoittamisen perusteet

16. - 18.10.2015

Neuropsykiatrisen lääkehoidon mahdollisuudet ja haasteet

14.11.2015

Lyhytproosaklinikka

20. - 22.11.2015

Introkurssi synnytysdoulill

20. - 22.11.2015

MarrasQ Nuorisoteatterifestivaali 27. - 29.11.2015 Susanna Kolehmainen

23

Kolme opasta nuorisoseurojen käyttöön Työnantajan opas Nuorisoseuroille Palkkatuki, oppisopimus, työkokeilu, työnantajavelvoitteet, työsopimus, ylityö, työturvallisuus? Välillä työnantajan hallintotaakka tuntuu läpipääsemättömältä viidakolta. Työnantajan opas nuorisoseuroille on helppokäyttöinen ja tiivis tietopaketti, kuinka toimia työnantajana. Opas on koottu nimenomaan nuorisoseurojen erityispiirteitä silmällä pitäen.

Nuorisoseuroissa on vapaaehtoisten lisäksi työsuhteissa maanlaajuisesti useita satoja henkilöitä. On tanssinopettajia, teatteriohjaajia, kerhonohjaajia, kiinteistönhoitajia, toiminnanjohtajia ja kulttuurituottajia. Joskus työntekijää tarvitaan lyhyempään projektiin esimerkiksi kunnostamaan

seurantaloa, joskus seura kaipaa pitkällä tähtäimellä työskentelevää koordinaattoria.

Työnantajan opas nuorisoseuroille kertoo laeista ja säädöksistä vapaaehtoistoimijan näkökulmasta. Se antaa neuvoja rekrytointiin, perehdytykseen, hyvään työnantajuuteen ja esimiestyöhön. Oppaasta löytyvät linkit työtä koskeviin lakeihin ja työsuhteita käsitteleviin nettisivuihin. Lisäksi löytyy käytännöllisiä liitteitä kuten perehdytyslista, hyviä työhaastattelukysymyksiä ja esimerkkipohjan työsopimuksesta sekä tehtäviä joiden avulla voi valmistautua työnantajana toimimiseen.

Oppaan on laatinut Nuorisoseurojen Leipää ja Kulttuuria -hankeverkosto. Palautetta oppaasta, kysymyksiä työnantajuudesta tai työllistämisestä voi lähettää osoitteeseen tyollistaminen@nuorisoseurat.fi.

Lataa opas täältä! www.nuorisoseurat.fi/tyollistaminen

Vapaaehtoistyön opas Toimitko seurassasi vapaaehtoisten kanssa tai haluatko kehittää vapaaehtoistoimintaa? Vapaaehtoistyön oppaan tarkoituksena on koota yhteen tärkeitä työkaluja vapaaehtoistoiminnan kehittämiseen ja antaa vinkkejä, kuinka rekrytoida uusia vapaaehtoisia mukaan toimintaan. Oppaassa käydään läpi vapaaehtoisen sitouttamisen ja perehdyttämisen tärkeyttä ja annetaan ideoita, kuinka vapaaehtoisia tulisi tukea,

kiittää ja muistaa. Opas sisältää myös tehtäviä, joita voidaan hyödyntää vapaaehtoistoimintaa suunnitellessa.

Hyvin suunniteltu ja järjestetty vapaaehtoistoiminta on mielekäs ja turvallinen kokemus kaikille osapuolille.

Ilman heitä en olisi löytänyt tähän hetkeen – Kansalaisfoorumin uutuusaineisto ohjaajille

Kansalaisfoorumi on julkaissut ohjaajille suunnatun oppaan, joka pureutuu taidelähtöisten ja toiminnallisten menetelmien käyttöön identiteettityön tukena. Aineisto syntyi tarpeesta kehittää ja koota yhteen taidelähtöisiä menetelmiä, joita käyttää ryhmäläisten itsetuntemuksen tukemisessa ja luontevana osana ryhmän perustoimintaa. Opas on tarkoitettu ohjaajille, joilla on jo ohjauskokemusta ja ryhmädynamiikan peruspalikat hyvin hallussa.

Oppaassa neljä taidekasvattajaa pohtii omista rohkeista näkökulmistaan erilaisten menetelmien soveltuvuutta itsetuntemustyössä. Artikkeleissa pureudutaan aiheeseen draaman, tanssi- ja liikeilmaisun sekä fyysisen kirjoittamisen kautta. Oppaasta löytyy myös käytännöllisiä vinkkejä ja harjoitteita, joita voi napata työkalupakkiinsa sellaisenaan tai soveltaa oman ryhmän tarpeisiin.

Arvioimmeko itseämme liiaksi ulkoisten suoritusten kautta?

Minkälaisia rajoja ihmiset asettavat itselleen? Minkälaista vuoropuhelua käyt itsesi kanssa? Miten sanoa myönteinen ja rakkaudellinen ei?

Lataa opas täältä! www.uudenmaannuorisoseurat.fi/vapaaehtoistyon-opas

Lataa opas täältä! http://goo.gl/KYtmwA

Joni Sivonen

24

Lyhyesti Aika kuluu, Eskoseni Suomen Nuorisoseurojen pitkäaikainen puheenjohtaja, ex-kansanedustaja ja nykyinen Lestijärven kunnanjohtaja Esko Ahonen täytti 60 vuotta 13.6.2015.

Millainen on Nuorisoseurataustasi?

Se on pitkä, vähintään 45 vuotta yhtäjaksoista toimintaa: tulin mukaan Evijärven-Kivijärven Nuorisoseuran toimintaan vuonna 1968, aloitin sihteerinä jo 1970, siitä puheenjohtajaksi ja pikku hiljaa myös maakuntatasolle eli Etelä-Pohjanmaan Nuorisoseurojen johtokuntaan ja siitä liiton valtuustoon ja hallitukseen. Tämä on yhdeksäs vuosi puheenjohtajana. Lisäksi olen pyörittänyt bingoa varmaankin 30 vuotta, ja ollut harrastelijanäyttelijänä 25 vuotta.

Olen erittäin kiitollinen etenkin tästä viimeisestä kymmenestä vuodesta. Se on kasvattanut minua ihmisenä, opettanut esiintymään ja hallitsemaan itseä erilaisissa tilanteissa.

Lisäksi nuorisoseuratyön mukana syntynyt verkosto on monella tapaa merkittävä.

Mikä on hauskin tai mieleenpainuvin muistosi nuorisoseuratoiminnasta?

Olen tavannut vaimoni Evijärven Nuorisoseuran tansseissa vuonna 1979; vietämme tänä vuonna 33. hääpäiväämme.

Lisäksi tietysti bingossa oli paljonkin yksittäisiä tapahtumia, joita on jäänyt mieleen.

Millaisena näet Nuoriseuraliikkeen tulevaisuuden?

Erittäin hyvänä siinä mielessä, että järjestö on yli 130 vuotta vanha ja historiaan sopii monta hyvinkin erilaista aikakautta ja murrosta, jotka on kestetty. Tietysti toimintoja pitää kehittää jatkuvasti ajan hengen mukaisiksi, mutta se mikä on aina ollut ja on jatkossakin, niin yhdessäolo ja yhteisöllisyys – ne eivät katoa koskaan! Sosiaalinen media on noussut viime

vuosina hyvin suosituksi, mutta henkilökohtaista kontaktia se ei korvaa.

Mitä terveisiä haluaisit lähettää nuorisoseuralaisille?

Pidetään järjestöstä hyvää huolta ja tuodaan uusia toimijoita koko ajan mukaan. Pidetään tämä perhejärjestönä, kaikkien kohtauspaikkana.

Suomen Nuorisoseurat lähetti sinulle syntymäpäiväonnittelun youtube-videon muodossa. Millaisia tunteita se herätti?

Se oli erittäin liikuttava. Siinä kiteytyi järjestömme hyvin: reippaasti alle kaksikymppiset tanssitapahtuman osallistujat onnittelevat 60-vuotiasta puheenjohtajaa.

Video pyöri koko syntymäpäivän ajan kahvitilassa vieraiden katseltavana. Onnitteluvideon voi katsoa täältä: https://youtu.be/cpOrV5FtUdU Mitkä ovat elämäsi kolme tärkeintä asiaa?

Oma perhe: vaimo, lapset ja lapsenlapset. Terveys on myös erittäin tärkeä. Ja lisäksi työelämässä on ollut paljon erilaisia mahdollisuuksia.

Miten irtaudut työasioista?

Kotona erilaisia askareita tehden. Pidän erittäin paljon ruoanlaitosta; tytöt tilaavat kotiin tullessaan kesäkeittoani. Lisäksi olen myös kirjoitellut jonkin verran: kaksi kirjaa on julkaistu ja uskon, että lisää on tulossa.

Mikä on elämänmottosi?

Tuntematon sotilasta lainatakseni: tuleen ei saa jäädä makaamaan. Toinen hyvä: asioilla on tapana järjestyä.

MarrasQ-nuorisoteatteri-tapahtuma tulee taas MarrasQ -nuorisoteatteritapahtuma 27.-29.11. tarjoaa nuorille teatteriharrastajille mahdollisuuden syventää osaamistaan työpajoissa, tavata toisia harrastajia ja nähdä nuorisoteattereiden esityksiä. Paukkulan kampuksen pihapiiriin mahtuu moneksi muuntuva näyttämö katselmuksen esityksille sekä majoitus ja ruokailut tapahtumaan osallistuville ryhmille.

Erotuksena muihin teatterikatselmuksiin MarrasQ-tapahtumassa tarjotaan nuorille kokonaisvaltainen oppimiskokemus. Tutun kaavan mukaan esityksistä on luvassa teatterialan ammattilaisten palaute, mutta ”sillä pienellä erolla”. Kunkin esityksen jälkeen käydään yleisölle avoin palautekeskustelu

Vuoden 2014 MarrasQn elokuvatyöpaja

raadin johdolla.

Työpajat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä.

Nuorisoteatterikatselmukseen, jossa ryhmät saavat palautteen esityksestään teatterialan ammattilaisista koostuvalta raadilta ja yleisöltä, haetaan erikseen.

Haku katselmukseen päättyy 15.10. Katselmukseen voivat hakea kaikki 13 – 20 -vuotiaiden ryhmät. Kokoonpanosta 1/3 voi poiketa mainitusta ikärajasta. Hakea voi myös vielä keskeneräisellä esityksellä. Ilmoittautuminen tapahtumaan ja työpajoihin 6.11. mennessä. www.paukkula.fi tai www.facebook.com/Paukkula

Ramppikuume juhlii kaksikymppisiä Kankaanpäässä järjestettävä nuorisoteatterikatselmus Ramppikuume viettää ensi keväänä kaksikymmenvuotisjuhlaa. 22.4.-24.4.2016 järjestettävä tapahtuma kokoaa yhteen mittavan otoksen suomalaista nuorisoteatteria.

Haku juhlavuoden katselmukseen alkaa loppusyksystä ja jatkuu ensi vuoden helmikuuhun. Katselmukseen voivat hakea kaikki 13–20 -vuotiaiden teatteriryhmät ympäri Suomea. Esiintyvän ryhmän kokoonpanosta 1/3 saa ylittää tai alittaa annetun ikärajan. Esityksen ensi-illan ajankohdalla ei ole hakemisen kannalta merkitystä.

Haku katselmukseen tapahtuu lähettämällä videoitu esitys esiraadin katsottavaksi. Hakemukseen liitetään esitystallenteen mukaan hakulomake pyydettyine tietoineen. Esitysten suosituskesto on maksimissaan yksi tunti.

Seuraa juhlavuoden katselmukseen hakemisen avautumista ja tapahtuman tiedotusta facebookista ja Ramppikuumeen nettisivuilta.

25

Yhteisötaidekoulutusta tarjolla Satakunnassa Yhteisötaiteessa taidetta tehdään jonkin yhteisön ehdoilla, yhteisön jäsenten kanssa ja heitä varten. Koulutuksessa opittuja taitoja voi hyödyntää esimerkiksi soveltavassa teatterissa, yhteisöllisessä musisoinnissa ja yhteisötanssissa.

Kohtaamo-teatterityöpaja (26.9., Ulvila) tarjoaa ideoita, teatterityökaluja ja toiminnallisia menetelmiä erilaisten ryhmien kanssa työskenteleville ohjaajille. Yhteisöteatteri tekee taiteesta välineen kohdata, näkyä ja kuulua. Yhteisötanssikurssilla (17.10., Ulvila) saa käsityksen tanssista erilaisissa ympäristöissä ja yhteisöissä ja pääsee etsimään ja kokeilemaan omaa liikkumisen tapaa yksin, kaksin ja pienryhmissä. Lisätietoja: www.satakunnannuorisoseurat.fi/yhteisotaidekoulutus-syksy-2015

Kosti Kotiranta oli vuosia Kalenakatti ja Se Oikea Joulupukki Joulupukin kuumalinja -ohjelman joulupukkina ja Lasten Kalenoiden Kalenakattina tunnettu Kosti ”Komo” Kotiranta on kuollut. Hän menehtyi pitkän sairauden jälkeen 58-vuotiaana. Nuorisoseurat haastatteli joulupukkia vielä vuoden 2014 viimeiseen lehteensä.

Kymönkosken Taidekesän esittelijä on nykyajan ”majakanvartija”

Ehdota Paavo Väyrysen rahaston tunnustuspalkinnon saajaa Paavo Väyrysen rahaston tunnustuspalkinto myönnetään jälleen 3.10.2015 valtakunnallisessa Nuorisoseurakokouksessa Tampereella. Tunnustuspalkinto myönnetään lausunta-, puhe-, teatteri- tai kansantanssiharrastuksessaan menestyneelle nuorisoseuralaiselle. Palkintona on nuorten suomalaisten taiteilijoiden teoksia. Palkinnon saajia voi olla yksi tai useampia.

Palkinnon saajia voi esittää 15.9. asti osoitteessa www.nuorisoseurat.fi/palkinto Lisätietoja: Antti Kalliomaa, 040 547 7157 tai antti.kalliomaa@nuorisoseurat.fi

Tunnustusta nuorille taiteilijoille Paavo Väyrynen on ollut nuoruusvuosinaan aktiivinen nuorisoseuralainen Keminmaalla ja nuorisoseuralaisuus on hänelle edelleen lähellä sydäntä. Viime vuonna Väyrynen käsikirjoitti ja ohjasi näytelmän Kahden Kemin patriarkka, jossa hän myös näytteli.

Vuonna 1998 täyttäessään 50 vuotta Väyrynen järjesti isot juhlat Ostrobotnialla. Hän ei halunnut lahjaksi tavaraa, vaan halusi ohjata onnittelurahat nuorisoseurojen nuorten taiteilijoiden ja harrastajien tukemiseen. Aiheiksi valikoitui Väyrysen oma intohimo teatteri ja mukaan otettiin myös nuorisoseurojen toinen suuri harrastus eli kansantanssi. Palkinto jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 1999 ja jaetaan nyt 9. kertaa.

Äänestä lehden paras juttu!

Teksti: Jukka Lindeberg

Keskellä keskisuomalaista maaseutua, Viitasaaren Kymönkosken nuorisoseurantalolla, pidettiin jo 11. kerran taiteen ja käsityön näyttely. Talolla oli esillä kuvataidetta suurista metalli- ja kiviveistoksista akvarelleihin, grafiikkaan ja öljymaalauksiin sekä taidetekstiileihin.

Uutta näyttelyssä oli vapaaehtoinen ”majakanvartija”, joka majoitettiin taiteen keskelle juuri remontoituun nuorisoseurantalon yksiöön. Monenlaisissa työpaikoissa ollut Anna-Maria Kalmari ei ollut koskaan käynyt Kymönkoskella, mutta nopeiden päätösten nainen pakkasi kassinsa parin puhelun jälkeen ja suuntasi auton kohti näyttelyä. Nuorisoseurataustaakin omaava Anna-Maria oli kuin luotu näyttelyn emännäksi. Vaikka palkkana oli vain kahvi ja pulla päivässä, itsekin käsistään taitava taiteen ystävä piti näyttelyhommista ja viihtyi taiteen keskellä. ”Sain tavata mukavia ja mielenkiintoisia ihmisiä sekä keskustella heidän kanssaan”, luonnehti Anna-Maria työtään.

Mikä kiinnosti? Mikä ihastutti? Mikä puhutteli? Mikä vihastutti? Äänestä Nuorisoseurat-lehden parasta juttua osoitteessa www.nuorisoseurat.fi/aanesta-paras-juttu Voit myös lähettää vapaata palautetta, juttuvinkkejä tai ideoita osoitteeseen aura.piha@nuorisoseurat.fi Viime lehden parhaimmaksi jutuksi äänestettiin: Työntekijät tutuksi: Maria-Liisa Malvalehto

26

Kolumni

Merkityksellistä toimintaa Ilman, että kulkisin kukka- tai foliohattu päässäni, mieleeni on jäänyt viime keväältä uutisotsikot helsinkiläisistä nuorista, jotka harjoittivat väkivaltaa sattumalta valittuja kanssaeläjiä kohtaan Helsingin keskustassa. Motiivi tälle toiminnalle oli kuulemma se, että nuoret halusivat saada elämyksiä.

Ymmärrän, että tällaisten asioiden taustalla on aina jotain sosiaalista ongelmaa ehkä enemmän kuin elämyshakuisuutta, eikä minulla ole esittää mitään pikaratkaisua vaikeisiin tilanteisiin. Niiden asioiden parissa työskentelee alan ammattilaisia.

Näitä mainitsemiani uutisia luettuani pohdin kuitenkin sitä, että toivottavasti nuorisoseuratoimijat ympäri Suomen ymmärtävät miten suuri merkitys meidän toiminnallamme on. Ja miten suuri merkitys sillä voisi olla. Avaan ajatustani hieman enemmän. Kun lapsi ja nuori toimii nuorisoseurassa mielekkään harrastuksen parissa ja yhteisössä, hän saa sitä kautta sopivan kokoisia haasteita sekä sosiaalisesti että toiminnallisesti. Hän saa myös tukea yhteisöltä, mikäli joutuu kohtaamaan elämässään vaikeita tilanteita. Se pienentää hänen kohdallaan riskiään ajautua vapaa-ajan katunyrkkeilijäksi. Jos taas tämä edellä mainittu puuttuu, homma saattaa toimia päinvastoin. Tässä kohtaa käytetään juhlapuheissa ja hankesuunnitelmissa termiä ”ennaltaehkäisevä toiminta”.

Ennaltaehkäisevän toiminnan tulosten merkitysten mit-

taaminen onkin sitten aivan oma taiteenlajinsa. Miten mitata sellaisen syntymättömyyttä, mitä ei ole tapahtunut? Miten esittää tuloksia siitä, että niin ja näin monta nuorta on jättänyt osallistumatta katutappeluihin, koska on osallistunut tähän toimintaan? Tässä käytetään usein apuna tilastoja ja kyselyitä, joissa viitataan aikoihin ennen ja jälkeen toimintaan osallistumisen. Se on tärkeää ja sitä pitää tehdä, mutta toiminnan syvempiä merkityksiä ihmiselle ja yhteisölle se ei kuvaa.

Ehdotankin, että kysymme lapsilta ja nuorilta sekä kaikilta toimintaan osallistuvilta itseltään yhä enemmän: Minkälaista toimintaa sinä toivoisit? Minkälaisia asioita sinä haluaisit kokeilla nuorisoseurassa toteuttaa (sillä mahdollisuuksiahan on!)? Mikä tässä toiminnassa on sinulle merkityksellistä ja mitä tekisit, jos et osallistuisi juuri siihen toimintaan?

Lopuksi vielä nostan pöydälle asian, johon tulee törmättyä tasaisin väliajoin. Asian nimi on vaatimattomuus ja siihen liittyvä oman toiminnan aliarviointi. Välillä omaa toimintaa pidetään jopa merkillisenä. Se on täysin turhaa. Nuorisoseuroissa ympäri Suomen on toinen toistaan hienompia ja merkityksellisimpiä tapahtumia ja osallistumisen mahdollisuuksia! Miksi ihmeessä jättäisimme kertomatta niistä kaikille?

Samaan ihmiseen ja samaan lauseeseen mahtuu kyllä hyvässä sopusoinnussa sekä nöyryys ja kunnioitus elämää, toisia

KULTTUURIKESKUS SOFIA KULTTUURIA JA LIIKUNTAA MERELLISESSÄ YMPÄRISTÖSSÄ Kulttuurikeskus Sofia sijaitsee meren rannalla vain 25 minuuttia Helsingin keskustasta. Järjestämme monipuolisia kulttuuritapahtumia ympäri vuoden.

Sofiassa on hotelli, ravintola, sauna uimaaltaineen, taidegalleria, kappeli, auditorio ja kokoustiloja.

Avara monitoimisalimme soveltuu monenlaiseen liikuntaan, mm. koripalloon, painiin, salibandyyn, sulkapalloon, pingikseen ja tennikseen. Pukuhuoneissa on suihkut ja kaksi saunaa.

Nuorisoseurapaketti alkaen 53 €/hlö, sis.

• • • • • •

1 yön majoituksen 2–3 hengen huoneissa, joissa kylpyhuone, WiFi, tv, parveke herkullisen buffet-aamiaisen kotiruokalounaan tai -päivällisen iltapalan ja iltasaunan uima-altaan käytön, kokoustilan opastuksen galleriaan ja kappeliin

Varaukset ja tiedustelut: myynti@sofia.fi puh. 010–2779 102 Monitoimisali sopii myös teatteriesitysten, sirkustaiteen ja tanssin harjoitustilaksi.

Pimennettävissä elokuvaproduktioita varten. Salin korkeus on 7m ja kokonaispinta-ala 510 m2.

Ympäristössä on loistavat lenkkeilymaastot, Kallvikin luonnonsuojelualue ja pienillekin lapsille sopiva uimaranta.

Yhteistyökumppaneidemme kanssa järjestämme mm. melontaa ja muita ulkoilu- ja sisäaktiviteetteja.

Kulttuurikeskus Sofia Kallvikinniementie 35 00980 Helsinki www.sofia.fi kulttuurikeskussofia

ihmisiä ja asioita kohtaan että myös ylpeys ja ilo oman yhteisön hienoista saavutuksista! Kerrotaan niistä ja tehdään niitä yhdessä lisää!

Sanna Paloniemi

Toiminnanjohtaja Etelä-Pohjanmaan Nuorisoseura ry

27

Yhteistyötä yli kiltarajojen ja porukalla kesäteatteriin Teksti: Maisa Selimäki Kuva: Valo Aatrokoski

Uudenmaan Hermanni-kilta mietti ja pohti: missä sopiva harrastepohjainen kesäteatteri perinteistä kesätapahtumaa varten? Pitkän pohdinnan jälkeen sopiva kohde löytyi ja mukaan päätettiin kutsua Varsinais-Suomen ja Hämeen Hermannit ja Hermanskat.

Lopen teatterissa esitettiin Jukka Aaltosen dramatisoima versio venäläisen Nikolai Gogolin 1836 kirjoittamasta klassikosta Reviisori, joka ilmestyessään aiheutti suuren ko-

hun, suorastaan skandaalin, satiirisuutensa vuoksi. Vielä nytkin viiltävän ajankohtainen näytelmä on useissa yhteyksissä mainittu maailman parhaaksi komediaksi. Näytelmän tematiikka – ahneus, häikäilemättömyys, oman edun tavoittelu ja oman aseman väärinkäyttö – on valitettavan läsnä nykypäivänäkin.

Teatterin lisäksi tutustuttiin Marskin majaan, Marsalkka Mannerheimin entiseen

metsästysmajaan, jonka korpisoturit rakensivat hänelle 75-vuotislahjaksi.

Hermanneja ja Hermanskoja ystävineen vietti iltapäivän Lopella 36 henkilön voimin.

Sateisesta kesästä huolimatta oli sovittu ”Yläkerran isännän” kanssa, että olisi poutaa. Tai jos välttämättä sinä päivänä pitää sataa, niin sataisi aikoina jolloin emme ole paljaan taivaan alla. Sopimus piti.

Yhteystiedot Suomen Nuorisoseurat ry Vernissakatu 8 A, 01300 Vantaa 09 584 0610 info@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi Etelä-Häme Rautatienkatu 3 sisäpiha, 15100 Lahti 0440 587 470 anne-mari.kuronen@nuorisoseurat.fi http://etela-hame.nuorisoseurat.fi Etelä-Pohjanmaa Maamiehenkatu 4 B 7, 60100 Seinäjoki 045 119 5319 etela-pohjanmaa@nuorisoseurat.fi www.epns.fi Häme Näsilinnankatu 22 A 13, 33210 Tampere 044 522 9595 hame@nuorisoseurat.fi http://hame.nuorisoseurat.fi Kainuu Harjukatu 25, 87150 Kajaani (08) 613 3873 kainuun.nuorisoseurat@kajaani.net http://bit.ly/kainuunnuorisoseurat Keski-Pohjanmaa Närhitie 2, 84100 Ylivieska 044 342 5220 keski-pohjanmaa@nuorisoseurat.fi www.keski-pohjanmaannuorisoseura.net Keski-Suomi Vapaudenkatu 43 A, 40100 Jyväskylä 040 505 2659 keski-suomi@nuorisoseurat.fi www.ksnsl.net Lappi Urheilukatu 4 A 24, 96100 Rovaniemi 0400 530 598 maria-liisa.malvalehto@nuorisoseurat.fi www.lnl.fi Pohjois-Karjala Papinkatu 5, 80110 Joensuu 044 207 3072 pohjois-karjala@nuorisoseurat.fi http://pohjois-karjala.nuorisoseurat.fi

H-KILTA!

Hermannikilta etsii tietoja historiikkia varten Hermannin ja Hermanskan arvonimiä on nuorisoseuroissa jaettu vuodesta 1966 ja alueellisia kiltoja on ollut monissa maakunnissa siitä lähtien. Valtakunnallisen Hermanni- ja Hermanska-toiminnan kehittäminen oli tämän jälkeen pitkään pohdinnan alla ja vuonna 1992 perustettiin valtakunnallinen H-kilta.

Nämä olivat ensiaskeleet valtakunnalliselle H-kiltatoiminnalle, joka jatkuu edelleen vireänä ja olisi saatava historiikin kansien väliin. H-kiltaneuvosto on perustanut sitä varten historiikkityöryhmän, johon kuuluvat Paavo Vuorenoja, Ulla Virtanen ja kiltaneuvoston sihteeri Maisa Selimäki. Aineistoa on kerännyt Paavo Vuorenoja Hämeestä.

Hermanni tai Hermanska on arvonimi, joka myönnetään yli 50-vuotiaalle, ahkeran nuorisoseurataipaleen kulkeneelle järjestön aktiiville. Hermannit ja Hermanskat ovat järjestäytyneet maakunnallisiin kiltoihin, jotka tukevat nuorisoseuratoimintaa ja järjestävät jäsenistönsä keskuudessa omaa kulttuuritoimintaa.

Tiesitkö että! Nuorisoseurajärjestön ensimmäiseksi Hermanniksi ja Hermanskaksi kutsuttiin Tasavallan presidentti Urho Kekkonen ja rouva Sylvi Kekkonen vuonna 1966.

Tarvitsemme teidän apua Kaikki Vuoden Hermannin tai Hermanskan arvonimen saaneiden nimet ovat tiedossa, mutta taustatietoja etsitään: mistä maakunnasta he ovat olleet, kuka on heitä esittänyt, millä kriteereillä arvonimi on saatu.

Lisäksi kaivataan samoja tietoja Ukko-Hermanneista ja kiltaneuvoston jäsenistä. Jos olet itse tai tiedät jonkun olleen em. tehtävissä, ota yhteyttä historiikkityöryhmään: Paavo puh. 050-5993256, Ulla 040 5732785 ja Maisa 040 5894899.

Pohjois-Pohjanmaa Kirkkokatu 22 A 1, 90100 Oulu 044 720 8509 timo.nevanpera@nuorisoseurat.fi www.pohjois-pohjanmaa.palvelee.fi Pohjois-Savo Puijonsarventie 36, 70260 Kuopio 050 556 4748 jussi.salmi@nuorisoseurat.fi www.pohjoissavonnuorisoseurat.fi Saimaa Kirkkokatu 12 A 6, 53100 Lappeenranta 040 537 2363 saimaa@nuorisoseurat.fi www.saimaannuorisoseurat.net Satakunta Hallituskatu 6, 28100 Pori 0440 591 913 silja.heikkila@nuorisoseurat.fi www.satakunnannuorisoseurat.fi Uusimaa Raumantie 5, 00350 Helsinki 040 558 7870 uusimaa@nuorisoseurat.fi www.uudenmaannuorisoseurat.fi

Korjaus! Edelliseen lehteen oli päässyt painovirhe.”Hermannit ovat suuri voimavara nuorisoseuratyössä” –jutun oli kirjoittanut Maisa Selimäki.

Varsinais-Suomi Härkätie 450, 31500 Koski TL 0400 818836 mika.toivonen@netti.fi http://varsinais-suomi.nuorisoseurat.fi Ylä-Savo Päiviönkatu 27, 74100 Iisalmi (017) 817 866 kyosti.marin@nuorisoseurat.fi http://yla-savo.nuorisoseurat.fi

Tapahtumakalenteri Syyskuu 2015 4.-5.9.

12.-13.9.

12.9.

12.-13.9.

13.9.

20.9.

26.9.

Kansantanssin kääntöpiiri, Tampere Knoppi Itä-Suomi, jakso II, Kuopio Kansantanssin ohjaamisen starttikurssi, Kaustinen Teatteriesityksen ohjaamisen jatkokurssi, Helsinki (järjestäjä: SHT) Kansantanssin ohjaajien virikepäivä, Kaustinen Satakunnan tanssiverkoston tapaaminen, Pori Kohtaamo, yhteisöteatterityöpaja, Ulvila

Lokakuu 2015 1.-4.10.

Tanssimania, Tampere 2.-4.10.

Nuorisoseurakokous, Tampere 2.-4.10.

Dääns-leiri, Tampere 17.10.

Yhteisötanssityöpaja, Ulvila 17.-18.10. Vauvasirkus-virikekurssi, Helsinki 17.10.

Fyysinen kirjoittaminen -työpaja, Helsinki (järjestäjä: Kansalaisfoorumi) 24.-25.10. Teatterilaiva, Turku-Tukholma 24.-25.10. Vauvasirkus-virikekurssi, Joensuu 24.10.

Lasten ja nuorten ohjaaminen ja ohjelmistosuunnittelu, Helsinki 24.10.

Jaettu johtajuus -seminaari, Helsinki (järjestäjä: Kansalaisfoorumi) 25.10.-1.11. Hollo ja Martta -festivaali, Hollola/Lahti 30.-31.10. Kallava Teatterifestivaali, Kuopio 31.10.

Itä-Suomen teatteriväen tapaaminen, Kuopio

Marraskuu 2015 14.11.

15.11.

21.-22.11.

28.11.

27.-29.11.

Mukularalli, YK:n lapsen oikeuksien päivän koko perheen tapahtuma, Rovaniemi Nuorten ja aikuisten ohjaaminen ja ohjelmistosuunnittelu, Helsinki Suomen Nuorisoseurojen valtuuston syyskokous Kansantanssi näyttämöllä: dramaturgia ja koreografia, Helsinki Knoppi-koulutus, Helsinki