Nuorisoseurat 4/2015

2015 • 4

Suomen merkittävin kulttuurisen lapsi- ja nuorisotyön toimija

Ehdota vuoden nuorisoseuraa 5 Erikoisimmat harrastukset: Rottinkimiekkailu 5 Pukkilan nuorisoseurantaloa laajennettiin talkoilla 4

Mies ja kitara – henkilökuvassa Pohjois-Savon nuorisoseurojen 8 toiminnanjohtaja Jussi Salmi

2

Sisällysluettelo 2 3 4 5 6 6 7 7 8 10 11 12 14 15 16 17

Alakerta: Kaiken takana on tulevaisuususko Pääkirjoitus: Yhdessä Nuorisoseurantalot: Toimela Erikoisimmat harrastukset: Rottinkimiekkailu Järjestöuutisia: Uusia kasvoja Nuorisoseuroissa Missä on Suomen paras nuorisoseura?

Jyväskylän teatteriyhdistys Kulissi Puheenjohtajalta: Kaiken kansan tasavalta Työntekijät tutuksi: Jussi Salmi Nuoret taiteilijat esiin Väyrysen rahaston tunnustuksilla Nuorisoseurat #hupparikansanpuolella Leena Uski - Nuorisoseuran sielu Nuorisoseurakokouksen hedelmät Yhdessä kohti kirkasta nuorisoseuratulevaisuutta!

Kintauden kummitus Valtuuston kokous

18 19 19 20 21 22 23 23 24 26 26 27 28

Folklandian tärpit Teatterilaivalla riemua ja asiaa Nappaa riemulaarista vinkit Kansantanssin riemuvuoteen Ihan Pihalla: Yksi sana ylitse muiden Ohjaajan sivu: Leikkejä kerhotyön tueksi Tanssimanian riemukas loppuhuipennus Ulmalan nuorisoseuran matka Ranskaan Oppikaa yhdessä Kansalaisfoorumin tuella Lyhyesti Kolumni: ”Hei, tätähän me voitais kokeilla!”

Teidänkin seurallenne huippulaadukkaita leirejä ensi kesänä?

Hermannit ja Hermanskat virkistyspäivillä Tapahtumakalenteri

Alakerta

Kaiken takana on tulevaisuususko Talouden haastaessa on syytä pitää mielessä politiikan päätökset tulevaisuuden määrittäjänä. Valtion nuorisoasiain neuvottelukunnan rooli on haastava, sillä ei ole vain nuorten asioita. Kaikki poliittiset päätökset tehdään uuden sukupolven lähtökohdaksi – tulevaisuutta varten.

Nyt tehtävissä päätöksissä tulee korostua kaksi arvoa: yhteisöjen arvostaminen ja luottamus tulevaisuuteen.

Yhteiskunnan muuttuessa yhä moniselitteisemmäksi on mahdotonta tukea nuorten polkuja ilman hallinnon rajat ylittävää yhteistyötä ja nuorten asiantuntijuuteen luottamista.

Mikään ei ole merkityksellisempää kuin nuorisotyö – olipa se sitten kulttuurillista tai järjestötoimintaan perustuvaa. Kulttuurinen nuorisotyö synnyttää yhteisöjä ja luovuutta, järjestöllinen nuorisotyö antaa vaikuttamiskanavat kuulua. Luovuus on paitsi taito, mutta ennen kaikkea myös sivistyksen ja uudistuksien mittari.

Tärkeintä on nuoren kokemus siitä, että hän pärjää – osana ryhmää ja ihan itsekin. Nuorisokasvatus on nuoren itseilmaisun, itsetunnon ja itsensä hyväksymisen tukemista. Tässä ajassa nuorisotyön tulee rantautua kauppakeskuksiin ja turvapaikanhakijoiden ovelle, etsiä työpaikkoja ja kyetä löytämään ne, joiden taskulampun valo ei riitä polulla pysymiseen. Me olemme rakentaneet luotta-

musyhteiskunnan, jossa jokainen nuori ansaitsee luottamuksen, mutta myös yhteiskunnan tuen ja huolenpidon.

Realismin nimissä pakolaispolitiikka ja siirtolaisuuden kysymykset ovat ajankohtaisia vielä pitkään. Kotouttamisen onnistuminen mitataan työllistymisellä sekä turvallisuudentunteella. Kotoutumisen keskeisiä elementtejä ovat nopea pääsy kielikoulutukseen, osallistavaan yhteisöön kuuluminen ja siitä eteneminen toimeentulon hankkimiseen. Tämä on meidän sukupolvea ja suomalaisia yhteisöjä määrittävä kysymys, jossa nuorisotyötä tarvitaan.

Suomi on pian satavuotias. Juhlan kunniaksi nuorisotyön todellisuus ja itsehallintoalueiden yhteistyön mahdollisuudet tulee nostaa pöydälle. On aika ratkaista, miten uudenlainen kunta tarjoaa nuorille nykyistä joustavammat palvelut, miten hallinnon selkeyttäminen auttaa nuorta ohjautumaan tuen piiriin ja miten taloudeltaan tasapainoisempi maa kannustaa kulttuuriseen nuorisotyöhön ja aktiiviseen kansalaisuuteen yhä tehokkaammin. Kaiken takana on tulevaisuususko.

Hilkka Kemppi

Valtion Nuorisoasiain neuvottelukunnan (Nuora) puheenjohtaja

3

Pääkirjoitus

Yhdessä Nuorisoseurakokouksessa hyväksyttiin järjestömme uusi kolmivuotisohjelma.

Ohjelman nimi tiivistää nuorisoseuratoiminnan yhteen sanaan – Yhdessä.

Paikallisseurojen kanssa yhteistyössä laadittu ohjelma asettaa meille kolme tavoitetta: Nuorisoseurojen harrastustoiminta on laadukasta, tasa-arvoista ja tavoittaa uusia harrastajia. Nuorisoseura on haluttu vapaaehtoistoiminnan paikka. Tiedostamme oman toimintamme merkityksen ja arvon sekä kerromme sen myös muille.

Olemme kehittäneet harrastustoimintaa ja viestintää näkyvästi viime vuosina. Positiivinen kehitys on ollut aistittavissa niin harrastustoiminnan areenoilla kuin tämän lehden sivuilla ja sosiaalisessa mediassakin.

Hyvässä vauhdissa olevan kehitystyön rinnalla meidän on kiinnitettävä aiempaa enemmän huomiota siihen, kuinka rekrytoimme uusia vapaaehtoistoimijoita ja tuemme, kannustamme ja palkitsemme jo mukana olevia. Tämä on yhteinen asia, johon paneudumme alkuvuoden seuratapaamisissa. Samalla etsimme toimivia ja hyviksi koettuja malleja seuratoiminnan kehittämiseen erilaisissa toimintaympäristöissä.

Kolmivuotisohjelman mukaisesti tavoitteenamme on, että jokainen voi vaikuttaa yhteiseen tekemiseen ja toimintaan. Onhan nuorisoseuratoiminta ennen kaikkea yhdessä toimimista ja tekemisen riemua.

Järjestömme säilyy elävänä ja elinvoimaisena, kun toimimme toinen toisiamme kuunnellen ja tukien – yhdessä.

Kiitos kun olet mukana Nuorisoseuroissa on ollut jälleen työntäyteinen toimintavuosi. Vuosi on pitänyt sisällään monipuolista seuratoimintaa ja hyviä harrastuksia, talkootyötä sekä niin valtakunnallisia kuin alueellisiakin tapahtumia.

Haluan omasta puolestani kiittää kaikkia nuorisoseuralaisia, yhteistyökumppaneita ja toiminnassa mukana olevia. Järjestössä toiminta on aina tekijöidensä näköistä ja nuorisoseuratoiminta näyttää aktiiviselta, iloiselta ja tulevaisuuteen suuntautuneelta.

Kiitos kun olet mukana tekemässä tärkeää työtä.

Antti Kalliomaa pääsihteeri

Julkaisija:

Suomen Nuorisoseurat ry

Tilaukset ja osoitteenmuutokset:

Päätoimittaja:

Antti Kalliomaa puh. 040 547 7157

Puh. (09) 584 0610

Toimitussihteeri:

Aura Piha

info@nuorisoseurat.fi

Toimituskunta:

Pia Matilainen, Joonas Pokkinen,

Vuosikerran hinta 12 euroa.

Maarit Saarelainen, Pasi Saarinen, Hannu Ala-Sankola

Aikakauslehtien Liiton jäsen.

Taitto:

Sanna Purho

Yhteystiedot:

Vernissakatu 8 A, 01300 Vantaa

Aineisto 29.1. mennessä osoitteeseen

Painopaikka:

Esa Lehtipaino Oy, Lahti

aura.piha@nuorisoseurat.fi

ISSN 2341-6246 (painettu)

Nro 1/2016 ilmestyy 24.2.

Kannen kuva:

Teemu Hauta-aho

2015 • 4

Suomen merkittävin kulttuurisen lapsi- ja nuorisotyön toimija

Ehdota vuoden nuorisoseuraa 5 Erikoisimmat harrastukset: Rottinkimiekkailu 5 Pukkilan nuorisoseurantaloa laajennettiin talkoilla 4

Mies ja kitara – henkilökuvassa Pohjois-Savon nuorisoseurojen 8 toiminnanjohtaja Jussi Salmi

4

Nuorisoseurantalot

Seurantalosarjassa tutustutaan seurantalojen projekteihin ja toimintaan.

Biljardipöytä on nuorten suosikki seurantalo Toimelassa Teksti: Aura Piha Kuvat: Pertti Mäkelä

Toimelan laajennuksen rahoitus Laajennus maksoi noin 68 000 euroa.

Pukkilan Nuorisoseura haki ja sai hankerahoitusta Maaseudun Kehittämisyhdistys Silmulta. Hankkeen omarahoitusosuus oli noin 40 000 euroa, joka koostui seuran säästöistä ja muutamista lahjoituksista. Kunta antoi seuralle lainaa, jotta laskut voitiin maksaa ennen hankerahan saamista.

Pukkilan nuorisoseura rakensi vuonna 2014 seurantaloonsa laajennuksen, joka on tuonut nuoret kyliltä Toimelaan ”Tää on paljon hienompi kuin ennen!” huudahtaa yksi tyttö. ”Vau!” ”Uudet sohvatkin!” ”Ja keittiö!”

Nuoret ovat syystäkin innoissaan. Monen vuoden odottelun, ankaran väännön ja vielä tiukemman rakentamisrupeaman jälkeen laajentunut Pukkilan nuorisoseurantalo Toimela on avannut ovensa. Nuoret ovat erityisen innoissaan uudesta biljardipöydästä. Myös säpä, pingis, pleikka ja X-box ovat suosikkijuttuja. 5-6 luokkalaiset ovat innostuneet aivan täysillä ”hyllypallosta”. Nyt menoa ja meininkiä talolla riittää.

Nuorten tarve antoi kipinän talkoille Vuonna 2008 Pukkilan kunnassa oli pantu merkille nuorten lisääntynyt levottomuus. Asian ratkaisemiseksi kunta toteutti yhdessä järjestöjen kanssa kyselyn, jossa nousi esiin paremman nuorisotilan tarve. ”Pukkilan nuorisoseurantalo Toimelassa toimi muutaman kerran viikossa kunnan ylläpitämä nuokku pienessä kerhotilassa, missä puitteet eivät nyt kummoiset olleet”, kertoo seuran sihteeri ja talkoon aktiivi Piritta Ahl. Pukkilan nuorisoseura päätti lähteä talkoovoimin laajentamaan seurantaloa palvelemaan paremmin nuorten tarpeita.

Hanketta suunnittelemaan Laajennukselle piti ensin teettää rakennuspiirustukset ja saada kunnalta rakennuslupa. Seura joutui myös hakemaan poikkeuslupaa, koska laajennus tuli niin lähelle kunnan maata.

Nyt sekin maa on nuorisoseuran omaa, kun kunta lahjoitti sen kesäteatterin siirtyessä Toimelan rinteeseen. ”Monta liitettä tarvittiin lisää ja selvityksiä ja kustannusarvioita ja epäusko valtasi ainakin minut! Paperivaihe oli pitkä ja raastava, ja hanskatkin heitettiin välillä tiskiin!” Ahl kuvailee alkutaipaletta.

Vuonna 2012 kyliltä ja kunnan päättäjiltä alkoi kuulua, ettei hankkeesta taida tulla mitään. Eipä nuorisoseurassa taida enää olla talkoolaisiakaan, jotka laajennuksen rakentaisi. ”Siitä sisuunnuimme ja teimme paperit loppuun.”

Rakentaminen alkaa Hankepäätös tuli kesällä 2013. Hankeaikaa oli vuoden 2014 loppuun, joten Pukkilan nuorisoseuralla oli tiukka rakentamisrupeama edessä. Rakentaminen aloitettiin vapun tienoilla ja kesäkuuhun mennessä oli saatu lattiavalu tehtyä. Hanke jäi kesätauolle, jotta juhlat ja kesäteatteriesitykset saatiin pidettyä.

Hanke otti pientä takapakkia, kun paljastui, että vanha vessa vaatisikin täydellisen korjauksen. Seinät ja lattiat oli purettava ja rakennettava täysin uudet fasiliteetit. ”Kiirehän meille tuli, mutta onneksi saimme muutaman kuukauden jatkoaikaa vuoden 2015 puolelle!” Ahl huoahtaa.

Upea talkootyön voimanponnistus Pukkilan nuorisoseurantalo Toimela on alun perin rakennettu talkoovoimin 80-luvulla. Osa laajennukseen osallistuneista aktiiveista muistivat vielä edellisen voimanponnistuksen.

Talkooporukka koostui kuuden hengen ydinjoukosta, jota

täydensi eri työvaiheissa kymmenkunta muuta talkoolaista.

Muutamat nuoret kävivät aktiivisesti vanhempien mukanaan tutustumassa talkoohenkeen. Nuokun nuoret elivät mukana rakennusprojektissa, seurasivat viikoittain laajennuksen edistymistä ja välillä leipoivat talkootarjottavaa. Talkootunteja kertyi noin 3000. ”Parasta varmaan on ollut se että me tehtiin se sittenkin!” iloitsee Ahl. ”Kolmen eri sukupolven väkeä on ollut mäellä talkoissa. Nuoret näkivät koko ajan hankkeen edistymisen ja toivottavasti ovat ymmärtäneet mitä heidän eteensä on tehty.”

Voimanponnistuksen päätteeksi järjestettiin avajaiset ja avoimet ovet. ”Avajaisissa oli aivan mahtava tunnelma. Lämmin ja innostunut! Talo täynnä väkeä, vauvasta vaariin”, iloitsee Ahl. ”Ihmiset kehuivat kilvan uusia tiloja, tekivät kirppariostoksia, soittelivat bänditilassa ja testasivat uutukaista biljardia.”

Paikka, jossa jutella aikuisen kanssa Hankkeen puitteissa nuorisoseura hankki tilaan kauan kaivatun biljardipöydän, pelikoneita ja television. Tilaan tehtiin pieni keittiö ja bänditila. Vessat remontoitiin ja keittiöön hankittiin uusi pesukone, joka parantaa talon toimivuutta juhlatilana.

Puitteiden ja tilojen parannuttua myös toiminta parani.

Nuortenilloissa on enemmän tekemisen mahdollisuuksia ja laatua. Kävijämäärät ovat kohonneet huimasti. Kunta vuokraa tilat nuorisotoiminnan järjestämiseen kaksi kertaa viikossa ja yhdistykset pyörittävät perjantai-iltoja vapaaehtoisvoimin. Nuoret, jotka ennen istuskelivat kaiket illat ”kylillä”, ovat siirtyneet kolmeksi illaksi Toimelaan. ”Se on jo äärettömän tärkeä asia. On paikka missä olla, jutella aikuisen kanssa, juoda kahvia ja halutessa osallistua puuhasteluun”, sanoo Ahl.

5

Erikoisimmat harrastukset

Rottinkimiekkailu

Peukalopainia maanantai-iltaisin? Tulitanssia talven pimeydessä?

Harvinaisen kielen opettelua? Trikkausta, bleidausta tai parkouria?

Sarjassa etsitään Nuorisoseurojen erikoisimpia harrastuksia! Ilmianna oma seurasi ja lajisi toimitukselle: aura.piha@nuorisoseurat.fi

Teksti ja kuva: Niklas Hirvelä

Mikä kumma? Rottinkimiekkailussa harjoitellaan haarniskassa ottelua keskiaikaiseen henkeen. Nimi tulee aseista, jotka ovat teräksen sijaan paksusta rottingista valmistettuja keppejä. Näin voidaan turvallisesti taistella täydellä nopeudella. Rottinkimiekkailu tunnetaan kansainvälisesti nimellä SCA Heavy Combat Fighting. Se kehitettiin Yhdysvalloissa 60-luvulla ja levisi sieltä ympäri maailman. Suomeen laji tuli 90-luvun alussa.

Missä ja milloin? Rottinkimiekkailukerho alkoi pyöriä Tampereen nuorisoseurassa yli 10 vuotta sitten. Kerho oli muutaman vuoden tauolla vuosikymmenen vaihteessa, mutta kokoontuu nyt taas joka tiistai-ilta klo 20 - 21.30 Hervannan vapaa-aikakeskuksessa.

Minkälaista treenaaminen on? Treeneissä opetellaan sekä tekniikkaa että harjoitellaan taistelua haarniskoissa. Tekniikan opetteluun käytetään harjoitteita, joita voi tehdä ilman suojavarusteita. Kaikki harjoitteet tähtäävät siihen, että niistä on hyötyä haarniskassa otellessa.

Treenien kohokohta on haarniskassa otteleminen. Silloin pääsee oikeasti testaamaan, miten tekniikat toimivat ja kuinka paljon on oppinut. Treeneissä on käytössä kaksi lainahaarniskaa, joten uudet harrastajat pääsevät kokeilemaan haarniskassa ottelua heti opittuaan perusasiat.

Onko laji turvallinen? Lajissa on tarkat säännöt, mitä saa tehdä ja mitä ei. Lisäksi haarniskassa ja muissa varusteissa on tarkat säädökset, joiden avulla voidaan pitää ottelu turvallisena. Hipaisuja lasketa, joten lyönnit tehdään voimalla. Mustelmia tulee aina välillä ja lyönnit voivat kirpaista, mutta turvallinen laji silti on.

Paljonko maksaa? Harrastuksen alussa ei tarvitse maksaa kuin nuorisoseuran kerhomaksu.

Varusteita saa lainaksi. Kun alkaa hankkia itselleen varusteita, niin siihen menee yhteensä sadasta eurosta useimpiin satoihin, riippuu siitä ostaako käytettyjä varusteita tai pystyykö tekemään itse. Kaikkea ei kuitenkaan tarvitse ostaa yhdellä kertaa, joten kustannukset voi jakaa pidemmälle aikavälille.

Kenelle sopii? Laji sopii niin nuorille kuin vanhoille, naisille kuin miehille. Ainoa rajoitus on haarniskoidussa ottelussa, johon saa osallistua vain 16-vuotiaat tai sitä vanhemmat. Tekniikan harjoittelun voi jo aloittaa nuorempana. Laji ei vaadi kovaa fyysistä kuntoa, mutta ei se haitaksikaan ole, varsinkin haarniska päällä taistellessa. Huolestua ei myöskään tarvitse siitä, jaksaako lyödä kovaa, sillä lyöntien voima tulee suurilta osin tekniikasta eikä raa’asta voimasta.

S W E N

The

ISTA VAAM U K , MISTA A? JOITTA LUKEMIST R I K O N K HTIE STAT RAKA ISTÄ JA LE M PIIRTÄ

n Tule ralehde u e s o is Nuor an! skunta u it im o t

,

NIA Ä MO SITTÄ I: Ä K I S VO IK PESTI , ESIMERK ESI TA I M I O I N S A limitse DÄ ointia , puhe O NÄH EHDESSÄ? en ide kasvokkain K id T e A ih U ja -A HAL URAL tattelu asta en - Haas köpostitse ti kiinnostav ISOSE ralehd on säh soseu o i NUOR k ri o ta n u ta N van ita, 10 -lis ista udistu ikkare - Top ustam sta Tule u ksi! idean ajia eri aihee erran matk alla tai ita ja a itt k v ta k s u o k u v ei am av ja inn a in n a v k e ji u n a k in e la va - Jo m alo Etsim itä, valoku n ammatti nautit usta v la ä ijö - Kuvit ällä kynäil Suomea. A riittää, ett esta ja äm rt ii p is a n lt puoli , vaa kokem e olla stä ja tarvits näkemise muille. n e ta s id e is asio kertom niiden

S W E N

The

ti laajas olet ta , että rrastusalois n o ä n a Tärkeä nut eri h risoseuroje tu o s si kiinno enkin nu Avustajak id u lvoita e ja m asta. v ei n n lehde toimin utuminen a e vaan kysele ilmoitt än, in a a itt kä mihin skunta ajo halukkuutt y u toimit tta tai kysy te palau tekijäksi. n ä hteytt juttuje ta y ihaan: ? O P o k it stu Aura rat.fi Kiinno ja a seu tiedott a@nuoriso ih aura.p

6

Järjestöuutisia Uusia kasvoja Nuorisoseuroissa Satakunnan Nuorisoseurojen Liiton toimistosihteerinä on aloittanut Karoliina Hursti, joka on lähtöisin Raumalta, asunut vuosia Tampereella ja nyt satakuntalaistunut uudestaan. Karoliina on gradun viimeistelyä vaille valmis filosofian maisteri teatterin ja draaman tutkimuksen oppiaineesta. Nuorisotyö on kiinnostanut häntä jo pitkään. Ensimmäisen kosketuksen nuorisoseuroihin hän sai vuonna 2011, kun suoritti nuorisotyön sivuaineen työharjoittelun silloisessa Suomen Nuorisoseurojen Liitossa. Muuta työkokemusta hänelle on kertynyt niin teattereiden tuotantotehtävistä, teatteriryhmien ohjaamisesta kuin postinjakelustakin. Karoliina on harrastanut teatteria varhaisnuoruudesta lähtien; hän myös joogaa ja ui.

Juha-Matti Kurra eli Kurran Jussi työskentelee Keski-Pohjanmaan Nuorisoseuran toiminnanjohtajana Ylivieskassa.

Nuorisoseurtoimintaan hän tuli mukaan paikallisen nuorisoseuran kautta, jossa hän toimi KAMUksi hankkeessa musiikki-

ryhmien ohjaajana. Hän on koulutukseltaan musiikin maisteri Sibelius-Akatemian kansanmusiikin koulutusohjelmasta. Perheeseen kuuluu vaimo ja kolme tytärtä. Intohimoinen harrastus on frisbeegolf.

liukuhihnan äärellä. Vuoden pesti nuorisoseurojen iltapäivätoiminnassa osoitti, että hän on löytänyt oman suuntansa.

Nyt hänen työpöydällään on uusien toimintaryhmien perustaminen ja niiden ohjaaminen Jyväskylän alueelle.

Kolme Hyvä duuni -työntekijää

Teemu kuvaa itseään huumorintajuiseksi ja sosiaaliseksi.

Hän harrastaa musiikkia, lukemista ja ruoanlaittoa. Pohjoiskarjalalaisen tehtävänä on erityisesti toimintaryhmien ohjaaminen, ja hän odottaakin innolla, mitä kaikkea uutta työ tuo mukanaan.

Hyvä duuni -hankkeen työntekijöiksi on palkattu elokuun 2017 loppuun asti Teemu Kuvaja Joensuuhun, Tatu Parviainen Kuopioon ja Otto Keramaa Jyväskylään. Hanke on Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama projekti, jossa palkataan nuoria järjestöjen hyvinvointia edistäviin työtehtäviin.

Otto on 24-vuotias leipuri-kondiittori, mutta huomasi, että haluaakin työskennellä mieluummin ihmisten parissa kuin

Tatu on omien sanojensa mukaan reipas sälli, joka tulee kaikkien kanssa toimeen. 26-vuotias kuopiolainen on opiskellut ennen tätä tietojenkäsittelyä ja hotelli-, ravintola- ja cateringalaa. Harrastuksina hänellä on elokuvat ja videopelit. Hänen toimenkuvaansa kuuluu aluksi uusien toimintaryhmien perustamisen selvittäminen ja myöhemmin myös ryhmien ohjaaminen.

Karoliina Hursti, Juha-Matti Kurra, Teemu Kuvaja, Tatu Parviainen ja Otto Keramaa

Missä on Suomen paras nuorisoseura?

Tiedätkö nuorisoseuran, joka on primus inter pares – paras vertaistensa joukossa? Onko se kenties oma seurasi?

Suomen Nuoriseurat valitsee vuosittain Vuoden Nuorisoseuran, joka saa palkinnoksi 1000 euron stipendin ja kunniakirjan.

Jos seurasi on aktiivinen ja toiminnassa näkyy yhteisöllisyys, yhdenvertaisuus ja osallisuus, saattaa se olla etsimämme Vuoden Nuorisoseura. Valinnassa arvioidaan myös toiminnan laatua ja laajuutta, seurassa tehtävää lasten ja nuorten toimintaa sekä toiminnan innovatiivisuutta.

Palkinnon saaja julkistetaan valtakunnallisessa Nuorisoseurapäivän juhlassa 13.3.2016 Joutsassa. Juhlaa isännöi viime vuoden voittaja Rutalahden Nuorisoseura.

Ilmianna Suomen paras nuorisoseura! Tee esitys Vuoden Nuorisoseuraksi 15.1.2016 mennessä osoitteessa www.nuorisoseurat.fi/vuoden-nuorisoseura

Kuva: freepik.com

7

Euforinen, Suvaitsevainen, Monipuolinen - Jyväskylän teatteriyhdistys Kulissi Nuorisotyön viikolla Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi jakoi 22 Nuori toimija -tunnustusta nuorille tai nuorten kanssa toimiville tahoille. Yksi palkinto myönnettiin Jyväskylän teatteriyhdistys Kulissille. Maamme tunnetuimpien harrastajateattereiden joukkoon kuuluva Kulissi on vuodesta 2012 ottanut nuorisoteatterin vahvasti osaksi toimintaansa ja viitoittanut tietä nuorten omaehtoiselle toimimiselle.

Toimitus haastatteli Kulissin nuoria Annaa, Verneriä, Amandaa ja Nooraa sekä seuran varapuheenjohtajaa Juhaa.

Onneksi olkoon Nuori toimija -palkinnosta. Miltä nyt tuntuu?

Juha: Hyvältä, toiminta on selkeästi mennyt oikeaan suuntaan, ja tästä on helppo jatkaa samalla tiellä.

Nuoret: TUNTUU ÄLYTTÖMÄN HYVÄLTÄ!!!!!!!!¤%#%&#¤ (noin 118 desibelin äänenvoimakkuudella) Kulississa on selvästi tehty asioita oikein, koska palkintoja tulee tämän tästä ja toiminta on huippulaadukasta. Mikä on Kulissin menestyksen resepti?

Juha: Kaikkien asioiden -pienten ja suurten- eteen tehdään

Kuva: Juha Heikkola paljon työtä, tinkimättä mistään, vaikka toki joihinkin kompromisseihin pitää taipua. Meillä on todella taitavia tekijöitä, osa kouliintunut harrastamalla riveissä pitkään, osa palkattuja ammattilaisia tai muuten meidän toiminnasta kiinnostuneita ammattimaisia tekijöitä. Kaikkia tekijöitä yhdistää kuvailematon palo teatterin tekemiseen, oli kyse tuottamisesta, näyttelemisestä tai ohjaamisesta Mikä nuorisoteatterissa on parasta?

Juha: Saa nähdä lähietäisyydeltä, kuinka nuorilla tapahtuu oivalluksia teatterin tai ylipäänsä elämän suhteen. Mahtavaa seurata sivusta kun nuoret toteuttavat itseään ja omia ideoitaan.

Nuoret: Panostetaan siihen, että kaikilla on kivaa ja hyvä olla.

Pääsee toteuttamaan itseään oman ikäistensä ja samanhen-

kisten tyyppien kanssa. Annetaan nuorille mahdollisuus kehittyä unelmassaan ja esiintymisessä.

Mikä houkuttelee teatterin pariin?

Nuoret: Jos koko lapsuutensa on katsonut näytelmiä ja elokuvia, niin on kiva, kun pääsee itse näyttelemään. On mahdollista tavata hyvin erilaisia nuoria ja tutustua monenlaisiin ihmisiin.

Miten itse päädyit Kulissiin?

Kaveri houkutteli mukaan, kun olin kahdeksan vuotta käynyt katselemassa Kulissin esityksiä.

Luokalle tuli kulissilainen, joka houkutteli mukaan toimintaan. Olin muutaman näytelmän nähnytkin jo.

Puheenjohtajalta

Kaiken kansan tasavalta Nuorisoseurajärjestön aatteellinen isä Santeri Alkio totesi aikoinaan, että ”Nuorisoseura on nuorten tasavalta”. Alkion ajatus oli, että nuoret voivat seurojen kautta olla suunnittelemassa, toteuttamassa ja päättämässä oman seuran – yhteisön – toiminnan sisällöstä, suunnasta ja tavoitteista, siis kantamassa vastuuta.

Ajatukselle on nyky-Suomessa tilausta enemmän kuin koskaan. Yrityksissä, työpaikoilla ja yhdistyselämässä toimeen tarttuville ja vastuuta ottaville ”hyville tyypeille” on tarjolla aina töitä.

Nuorisoseuroissa toimii runsaasti eri-ikäisiä vastuunkantajia. Tässä järjestössä on toteutettu aidosti Alkion ajatusta, mikä on pitänyt 135-vuotiaan liikkeen elävänä halki vuosikymmenien. Eri puolilla maata toiminta on versonut uusiin suuntiin, kun vastuunkantajat ovat itse saaneet tilaa toteuttaa itseään.

Voin väittää, ettei missään muussa suomalaisessa kansalaisjärjestössä ole niin monipuolista toimintaa kuin mitä nuorisoseuroissa on. Seurojen toiminnan laaja kirjo sisältää nuorisotyötä, teatteria, kansantanssia, musiikkia, liikuntaa, kylätoimintaa ja perhetyötä, joiden keskuspisteenä on useinkin oma seurantalo. Ja lähes jokaisessa seurassa eri harrastuslajien ja -ryhmien eteen tai seurantalon ylläpitämiseksi työtä tehdään vapaaehtoisten vastuunkantajien voimin.

Joskus on kysytty, myös nuorisoseuraväen omassa piirissä, että mitä virkaa tällä järjestöllä on? Paljonkin, sillä se on historiansa aikana kannustanut ja kasvattanut paikallisia ihmisiä työskentelemään yhdessä oman kylän, paikkakunnan, maa-

kunnan ja isänmaan puolesta. Nuorisoseurojen kautta on tähän maahan rakennettu kansanopistoja ja kirjastoja sivistyksen edistämiseksi, rakennettu taloja toiminnan paikoiksi, perustettu pankkeja ja yhtiöitä.

Suomea on kohta lähes vuosikymmenen koetellut taloudellinen lama, mikä tuntuu levittäneen lonkeronsa ihmisten mieliinkin. Maa ei tällä hetkellä kärsi niinkään johtajuus- tai kestävyysvajeesta, vaan vastuunottajien puutteesta ja välittämisen vajeesta. Tämäntyyppinen ”puute ja kurjuus” koskettaa niin ihmisten omaa elämää kuin työpaikkoja ja muuta toimintaa.

Meillä kaikilla on paljon oikeuksia, muttei yhtään velvollisuuksia, eikös? Jonkun muun tai yhteiskunnan vastuulla on lasteni kasvatus, että minä voin toteuttaa omia haaveitani ja harrastaa. Työnantajalla on velvollisuus maksaa palkkaa, vaikken nyt hirveästi viitsi minulle annettuja tehtäviä hoitaa, sillä ”kyllä firmalla rahaa on”. Ja minkä vuoksi tähän maahan otetaan elintasopakolaisia veroeuroillamme hyysättäväksi?

Mikä on nuorisoseurojen tehtävä tänään? Meidän tehtävä on olla yhteisö – nuorten tai oikeastaan kaiken kansan tasavalta, missä jokaisella ihmisellä on syrjimättä aito ja avoin mahdollisuus harrastaa, toimia ja toteuttaa itseään.

Nuorisoseurojen tehtävä on myös vähentää tuota ”välittämisen vajetta”. Suomeen on viime kuukausina tullut ihmisiä, jotka ovat joutuneet pakenemaan kotimaittensa kriisejä. Etelä-Pohjanmaalla esimerkiksi nuorisoseuralaiset ja nuorisoseurat ovat tarjonneet tässä kohtaa niin omaa vapaaehtoista työpanostaan tai seuratalojaan hädänalaisten käyttöön.

Nuorisoseurojen työ tällä saralla on huomattu valtakunnan päättäjienkin keskuudessa. ”Nuorisoseura on osoittanut, että se on ajassa elävä ja tekee rohkeita uusia avauksia. Se on edelleen pelissä mukana! Hyvää työtä.”, kuten eräs nuorisoseurahenkinen kansanedustaja palautteena allekirjoittaneelle totesi.

Hyvää Joulua ja Uutta Vuotta jokaiselle nuorisoseuralaiselle.

Tuomas Koivuniemi valtuuston puheenjohtaja Suomen Nuorisoseurat ry.

8

Työntekijät tutuksi Pohjois-Savon Nuorisoseurojen toiminnanjohtaja henkilökuvassa:

Jussi Salmi löytää musiikkia ja rytmejä kaikkialta Teksti: Aura Piha Kuvat: Teemu Hauta-aho

Mitä yhteistä on seuraavilla asioilla: Spiders, Hilavitkutin ja Nuijittu Rapu? Ne ovat kaikki bändejä, joiden kokoonpanossa on komeillut Pohjois-Savon Nuorisoseurojen toiminnanjohtaja Jussi Salmi.

Ala-asteikäisenä Jussin elämään kuului melkein joka natiaisen tavoin olennaisena osana urheilu ja musiikki. Musiikkiharrastus alkoi pianonsoitolla koulun orkesterissa ja kuorossa, ja urheilupuolella parasta oli pituushyppy ja pikajuoksu. Yläasteen kolkutellessa ovelle Jussi kuuli kirjaston lukusaliin kantautuvat viereisen bänditreenikämpän sulosoinnut. Ne veivät pojan kokonaan mukanaan ja urheilut jäivät vähemmälle.

Sen jälkeen musiikki on kuulunut Jussin elämään hyvin monella tavalla. Kokoonpa-

noja ja soittimia on ollut kymmeniä. Ensimmäinen bändi oli rock-duo nimeltä Spiders, jonka Jussi perusti ystävänsä, nykyisen MasterChef-tuomarin ja Kauppalehden ruokatoimittajan, Mikko Takalan kanssa. Se aloitti perinteikkäästi treeninsä kellarissa. ”Soitimme Mikon kotikellarissa ja ensimmäinen muille esitetty kappale taisi olla Sleepy Sleepersin kappale Väinö”, Jussi muistelee. ”Sen kuuli ainoastaan Mikon äiti – hyvä niin! – ja soittopalkkiona oli muistaakseni jotain syötävää.”

Kun kyselen Jussin lempisoitinta, vastaus ei ole yksi vaan kymmenen soitinta. ”Soitan kielisoittimia, joista omasta mielestäni parhaiten bassokitaraa ja tavallista kitaraa. Laulan ja olen suuri stemmalaulun

ystävä - en siis välttämättä taitaja!”

Rummut, iso ja pieni mandoliini, piano, jouhikko, viulu, pitkähuilu, kantele ja syntetisaattori – kaikki nämä löytyvät Jussin lempisoitinlistalta. Seuraavaksi hän haluaisi opetella soittamaan kunnolla akustista kitaraa.

Musiikkiin kuuluu tavalla tai toisella joka päivä puolisen tuntia. Soittamista se ei aina ole, mutta jotain siihen liittyvää esimerkiksi tyttären viulun kielien vaihto.

Lahja nuorisoseurojen musiikkikentälle ”Päädyin nuorisoseuroihin vahingossa, tai oikeastaan musiikin ansiosta”, Jussi kertoo.

27-vuotias nuorukainen oli kesätöissä Iisalmen kaupungin puistotoimistolla, kun työporukassa tuli vastaan Ryynäsen Markku.

Nykyinen kansantanssin ammattiopettaja ja koreografi tarjosi Jussille basistin paikkaa Hilavitkutin-orkesterissa. Bändi oli aluksi löyhästi mukana Nuorisoseura Nuoren Iisalmen toiminnassa, mutta alkoi säestää jo seuraavana vuonna seuran kansantanssiryhmä Kikaria ja myöhemmin muitakin ryhmiä. ”Taisin olla jo johtokuntalainen, kun Opintokeskuksen Kauko-Pekka Salonen koulutti meitä yhdistystoiminnan perusteisiin. Silloin oikeastaan vasta ymmärsin, mihin järjestöön sitä olikaan tullut liityttyä”, Jussi naureskelee

Harrastuksesta ammatti Kuten monen muun järjestön palkkatyöntekijän, Jussinkin tie alkoi vapaaehtoisena, Nuorisoseura Nuoressa Iisalmessa. Kun Pohjois-Savon toiminnanjohtaja jäi virkavapaalle, Salonen vinkkasi Jussin etsivän työpaikkaa ja hänet kutsuttiin työhaastatteluun. Sille tielle hän jäi. Alkajaisiksi Jussin piti tuottaa lähes sadan joukkueen ja tuhannen pelaajan Nuorisoseurojen valtakunnallinen lentopalloturnaus. ”Huima oli ensimmäinen kevät untuvikolle.”

Kun kyselen toiminnanjohtajan arjesta, puheen sävy muuttuu asialliseksi, kehiin astuu selvästi työ-Jussi.

Toiminnanjohtajan arki on kaukana musiikista. Aamulla Jussi neuvoo ja opastaa jäsenseuroja ja jäseniä sähköpostitse, puhe-

Jussin top 10 linnat a iv k k ii s u -m • Tsuumi Sound System • Rush • Anssi Tikanmäki • Sting • Bluesounds • Väsen • Eagles • Mozart • JPP • Lamb of god

limitse, kasvokkain tai verkossa. Ryhmänsä esimiehenä hän pitää myös huolta, että nuoriso-ohjaajat, projektikoordinaattorit ja sihteerit ovat kartalla työtehtävistään ja viihtyvät työpaikalla. Tärkeimpänä kohtaamisena hän pitää seurakäyntejä. ”Minulle on suuri kunnia tehdä töitä tässä järjestössä. Rakastan työtäni melkein aina!”

Onneksi musiikkia pääsee tekemään myös jonkin verran työn puitteissa. 90-luvun alun jälkeen Jussi on päässyt soittamaan lukemattomissa kansantanssiteoksissa niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Musiikin tapahtumatuotantopuoleen Jussi on päässyt tutustumaan Pispalan Sottiisin, oman aluetoimiston, Haapavesi Folkin ja Tanssimanian järjestelyissä.

Tanssimaniassa 2015 Jussi oli stage managerina Tullikamarin Pakkahuoneella, jossa hän koki yhden elämänsä mieleenpainuvimmista musiikkielämyksistään: Villniss-tanssiteatterin teoksen Årstidene.

Hiljaisuuskin soi Siirrymme taas puhumaan musiikista ja huomaa kyllä, että puhutaan Jussin intohimosta. ”Musiikki on minulle elämäntapa, joka on läsnä oikeastaan kaikkialla”, Jussi huokaisee. ”Se ei tarkoita sitä, että ympärillä soisi tehty musiikki, vaan esimerkiksi syksyinen haavanlehtien havina tai kevätjäiden kumina on mitä kauneinta musiikkia.” ”Hiljaisuuskin soi. Varsinkin kun sitä säestää vaikkapa rantasaunan hiipuvan kiukaan napsahtelu. Musiikkia ja rytmejä löytyy ihan joka paikasta, kun vain kuuntelee ja antaa mielen lentää.”

Musiikin tekeminen, soittaminen ja erityisesti sovittaminen on Jussille jatkuvan oppimisen kenttä.

9 Katso Jussin kitaransoiton tyylinäyte Youtubesta bit.ly/jussi-salmi ”Olen säveltänyt jonkun verran pöytälaatikkoon. Kukapa ei olisi! Mutta musiikin sovittajana koen olevani enemmän omalla kentälläni”, Jussi kuvailee. ”Tutusta ja turvallisesta kappaleesta saa aivan uudenkuuloisen, kun sen tahtilajia muutetaan. Esimerkiksi Tanssin riemuvuoden tasajakoinen kilpailukappale Koiviston polska kuulostaa aika vinkeältä 5/4-tahtisena.”

Kansanmusiikin kanssa paljon tekemisissä olleena Jussin sovittamasta musiikista tulee helposti sottiisia, katrillia ja polskaa, mutta se on taiteilijan mielestä vain hyvä asia.

Inspiraatiota ikuisesta oppimisesta ja itseään paremmilta ”Minulla on ollut kunnia päästä usein soittamaan itseäni paljon parempien ja lahjakkaampien muusikoiden kanssa”, Jussi kiittää. ”He ovat huonommasta toimeentulosta huolimatta valinneet työkseen musiikin tekemisen, soittamisen tai opettamisen ja ovat tehneet sen eteen todella paljon töitä. Arvostan heitä suuresti, ja siksi yhteissoitto inspiroi valtavasti.”

Toiseksi inspiraation lähteeksi Jussi mainitsee taas jatkuvan oppimisen. ”Ikinä et ole valmis, varsinkaan kun en harjoittele tarpeeksi. Soittimien oppimiseen ei ole oikoteitä.”

Myös perheen tuki, kannustus ja lempeä kritiikki auttavat eteenpäin.

Jos Jussi voisi tavata kenet vain muusikon, hän valitsisi Eagles-yhtyeen soittajat ennen loppuunmyydyn Wembley-areenan konserttia. ”Siksi, että he kuitenkin pyytäisivät minut lavalla laulamaan viimeisen encoren viimeistä kappaletta Take it to the limit”, Jussi nauraa.

Jos olisit... ... fiktiivinen hahmo, mikä olisit?

Teräsmies. Pääsisin lentämään milloin huvittaisi. ...soitin, mikä olisit?

Olisin 1600-luvun Amati-viulu. Minulla soittaisivat maailman parhaat. Voisin myös olla Robert Johnsonin kitara ihan vaan siksi, että sillä on soittanut Robert Johnson. ...väri, mikä olisit?

Vihreä. Koska vihreä = metsä! ...eläin, mikä olisit?

Tiikeri, koska se ei koskaan kesyynny. ...kulkuväline, mikä olisit?

Polkupyörä, koska se on aivan mainio, edullinen ja halpa kulkuväline.

{ } ”Syksyinen haavanlehtien havina tai kevätjäiden kumina on mitä kauneinta musiikkia. Hiljaisuuskin soi, varsinkin kun sitä säestää vaikkapa rantasaunan hiipuvan kiukaan napsahtelu.”

10

Nuoret taiteilijat esiin Väyrysen rahaston tunnustuksilla Teksti: Aura Piha Kuvat: Jukka Heinämäki, Pekka Karlin

Paavo Väyrysen rahaston tunnustuspalkinto jaetaan joka toinen vuosi nuorille nuorisoseuralaistaiteilijoille. Teatteriaktiivi Ida Raekorpi ja kansantanssitaitaja Mitja Pilke vastaanottivat tunnustuspalkinnon Paavo Väyryseltä nuorisoseurakokouksessa Tampereella.

Positiivinen, luova, innostuva – Näyttelijä Ida Raekorpi Koirakiven nuorisoseurasta

Energinen, haaveileva, kärsivällinen - Tanssija Mitja Pilke Motorasta

Miltä nyt tuntuu?

Hienolta. Tuntui hienolta, kun samanhenkiset ihmiset luovuttivat tuon kaltaisen palkinnon. Yllätyshän tuo oli, mutta ilolla otin sen vastaan.

Miltä nyt tuntuu?

Palkinto tuli minulle täytenä yllätyksenä, mutta otin sen tietenkin ilolla vastaan. On hienoa, että pitkällinen harrastaminen huomioidaan näin palkinnon kera.

Mikä vei sinut teatterimaailmaan?

Olen ollut aina luova ja tykkään kertoa omia ideoita ja ajatuksiani. Ala-asteelta lähtien olin innolla mukana koulun näytelmissä ja yläasteella liityin kansalaisopiston nuorisoteatteriryhmään. Vuonna 2007, kun olin lukion toisella luokalla, isääni pyydettiin mukaan Koirakiven kesäteatteriin. Hän suostui, jos minullekin löytyisi joku rooli. Ohjaajamme Auli Eskola muokkasi näytelmää niin, että pääsin heti ensimmäisenä kesänäni esittämään soolokappaleen. Siitä lähtien olen ollut mukana ja viime kesänä pääsin päärooliin esittämään liikenaista Berith Berneriä Paula Koivuniemen musiikkia sisältävään musiikkinäytelmään.

Mikä on teatterissa parasta?

Yhteenkuuluvuuden tunne. Teatteriporukasta tulee kesäisin kuin toinen perhe, kun ollaan niin tiiviisti tekemisissä. Teatterin avulla olen saanut lisää itseluottamusta ja kasvanut henkisesti. On hienoa seurata omaa ja muiden kehittymistä – kasvun näkee välillä aivan silmissä! Teatteri on koukuttavaa. Lähes jokaisen näytöskauden jälkeen tulee tunne, että ”ehkä ensi vuonna voisin pitää välivuoden”. Sitten syksyllä, kun harjoitukset alkavat, niin ei sieltä vain osaa olla pois!

Entä nuorisoseuratoiminnassa?

Nuorisoseuratoiminnassa parasta on, kun näkee innostuneita lapsia ja nuoria (miksei aikuisiakin) puhaltamassa yhteen hiileen. Olen itse saanut nimenomaan Koirakiven nuorisoseuratoiminnasta niin paljon eväitä tulevaan, että ei sitä oikein voi edes sanoilla kuvata.

Nuorisoseuratoiminta mahdollistaa osallistumisen juuri sellaisella tasolla kuin jokainen itse haluaa.

Miten nuoria saa innostettua teatterin pariin?

Oman kokemukseni mukaan nuoret innostuvat teatterista nähtyään mielestään hienon näytelmän ja aistittuaan sen tunnelman, joka tekijöillä on lavalla. Myös kavereilla, läheisillä ja tuttavilla on merkittävä rooli. Meidänkin teatterille on tullut uusia näyttelijöitä, kun on lähdetty katsomaan kaverin hehkuttamaa harrastusta. Teatteri mielletään usein niin haasteelliseksi taiteenlajiksi, että kynnys osallistumiselle on suuri. ”En minä osaa näytellä” tai ”en minä uskalla olla lavalla” ovat varmasti yleisimmät kommentit, joita kuulee. Nuorille pitäisi saada kerrottua, että teatteri on paljon muutakin kuin se, mitä katsoja näkee.

Ja jos joku ei uskalla tai halua olla lavalla mukana, löytyy teatterin parista paljon muutakin tekemistä.

Mikä vei sinut kansantanssin tielle?

Olen tanssinut kuusivuotiaasta lähtien, jolloin lähdin nuorisoseura Motoran riveihin tanssimaan siskoni kanssa.

Kansantanssi pysyi pääharrastuksenani koko lapsuuden ja nuoruuden, vaikka siskokin lopetti jossain vaiheessa.

Taisin aina olla sellainen hulivili, että näin jälkeenpäin mietin miten minua kestettiin. Ehkä kaiken sen energian purkaminen tanssimiseen oli yksi niistä syistä miksi innostuin kansantanssista.

Päätit myöhemmin tehdä harrastuksesta ammatin. Mistä sellainen kipinä lähti?

Luulen ensimmäisen kipinän lähteneen, kun tein taiteen perusopetuksen lopputyönä oman koreografian ja sain siitä hyvän arvosanan. Pari vuotta myöhemmin Oulussa asuessani satuin miettimään, että onhan täällä tuo tanssinopettajakoulutuskin, joten miksen hakisi sinnekin. Vaimoni oli tuolloin samassa koulussa ja osasi kertoa, että ”kyllä sinä siellä pärjäät”.

Mikä on tanssimisessa parasta?

Parasta tanssimisessa, niin tekijänä kuin katsojanakin, on itseilmaiseminen oman kehon ja ajatuksen kautta. Esityksissä tuo ilmaisu näkyy lavakarismana sekä jatkuvana ajatuksen ja liikkeen synkronina.

Entä ryhmien ohjaamisessa?

Ryhmiä opettaessa joutuu antamaan itsestään paljon, mutta takaisin saa vielä enemmän.

Toisten taitojen kehittymisen läheltä seuraaminen lisää omaa motivaatiotani haastaa tanssijoita entisestään.

Millä poikia saa houkuteltua tanssin pariin?

Mielestäni pitäisi lopettaa ”poikien houkuttelu” itsessään. Ei ole ihme, ettei esimerkiksi nuoria poikia aloita enää tanssiharrastusta, kun pojista ja niiden pulasta on tehty numeroa.

Tanssi on niin luonnollinen liikkumistapa kaikille, että tietenkin on harmi, ettei monet pojista pääse sitä kokemaan, vaikka haluaisivatkin. Uskon kuitenkin olevan mahdollista päästä siihen, ettei sukupuoli rajoittaisi tanssimista.

11

Nuorisoseurakokouksessa yli sata seuraedustajaa saivat nuorisotyön infopläjäyksen ja osallistuivat #hupparikansanpuolella-haasteeseen. Kuvaaja Aura Piha

Nuorisoseurat #hupparikansanpuolella!

Lokakuussa vietettiin nuorisotyön viikkoa ja samalla oli käynnissä sosiaalisen median kuvahaaste #hupparikansanpuolella. Viikon tavoitteena oli nostaa nuorisotyön merkitystä ja tekijöitä ja puolustaa alan rahoitusta. Vaikka nuorisotyön viikko on ohi, työtä on vielä edessä.

Mitä sinä voit tehdä?

• Levitä tietoa nuorisotyön merkityksestä järjestösi viestintäkanavissa.

• Vaikuta päättäjiin: pidä nuorisotyötä esillä päättäjätapaamisissa ja vaikuta alueesi kansanedustajiin. Tueksi voit tilata aineistoja osoitteesta: www.alli.fi/hankkeet+kampanjat/nuorisotyon+viikko • Kerro nuorisotyön tarinoita: ehdota alueesi medioille juttuideaa tekemästänne nuorisotyöstä, omasta toiminnastanne ja mukana olevista nuorista ja nuorten kanssa työskentelevistä aikuisista.

DÄÄNS-leiriläiset arvostavat ohjaajiensa tekemää nuorisotyötä omalla hupparikuvallaan. Tätä kuvaa jaettiin alle vuorokaudessa 80 kertaa sosiaalisessa mediassa! Kuvaaja Jussi Kaijankangas

12

Nuorisoseuran sielu

Teksti: Minna Wallenius Kuvat: Päivi Pokkinen, Mari Haiko, Heikki Talka, Pirjo Nykänen

Leena Uski, 70, on Lemin nuorisoseuran toiminnanjohtaja, talonmies ja sielu. Hän on se kuuluisa ”joku”, joka hoitaa kaikki tarvittavat tehtävät. Hän ei kuitenkaan halua olla millään jalustalla eikä esillä muutenkaan, ja kuvaa itseään ”tavalliseksi maalaiseksi”. Tunnustuksen saaminenkin tuntuu Leenasta vähän hankalalta. ”Onhan se tietty hienoa tällainen kunniamaininta saada, ja hyvältä tuntuu, kun muistetaan”, Leena Uski sanoo, mutta jatkaa samaan hengenvetoon, ”en minä olis mitään tunnustuksia tarvinnut.”

Emännän aputytöstä puheenjohtajaksi Leena oli 13-vuotias, kun nuorisoseuratalon emäntä pyysi hänet avukseen tanssien kahvitukseen. Sen jälkeen hän avusti vuosikausia erilaisissa tapahtumissa, kuten tansseissa, teatteripäivissä ja kilpailuissa. ”Niissä tapahtumissa saattoi talo olla niin hirveän täynnä, ettei istumaan päässyt,” Leena muistelee. ”Tansseissa istuttiin tytöt toisella ja pojat toisella reunalla, eikä silloin ollut puhettakaan mistään naistenhauista.”

Varsinainen nuorisoseuratoiminta alkoi tanhuharrastuksen parissa – ja hiljalleen Leena kasvoi kiinni nuorisoseuratoimintaan. Nyt Leena on toiminut viimeiset parikymmentä vuotta oman seuransa puheenjohtajana; toki hän ehti olla johtokuntatyöskentelyssä mukana aiemminkin. ”Yhteen aikaan olin seuran sihteeri, kun Klemin Pentti oli puheenjohtajana. Sitten välillä oli hiljaisempi kausi, kun lapset olivat pieniä, mutta jonkin ajan päästä olin uudestaan sihteerinä. Kai minut lapsena rokotettiin nuorisoseurapiikillä,” hän kertoo pitkästä urastaan. ”Minut on pitänyt mukana jännä yhteishenki ja mukavat ihmiset, jotka ovat minulle kuin toinen perhe,” Leena sanoo.

Lavalla pieni sivurooli, kuliseissa päärooli Lemin nuorisoseurassa toimii nykyisin lasten ja aikuisten teatteriryhmät, Folkjam- ja Tempoa tenaviin-ryhmät. Kummallakin näytelmäryhmällä sekä Folkjam- ja Tempoa tenaviin -ryhmillä on palkatut ammattiohjaajat, mutta muu toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen. Leena onkin mukana, no, kaikessa: teatteritoiminnassa lipunmyynnissä, kuiskaajana, organisoijana ja toisinaan myös näyttelijänä. Leena käy avaamassa ovet harrastajille, kuuntelee toiveet ja siivoaa jäljet.

13

Folkjam-ryhmässä Leena on mukana yhtenä harrastajana.

Leena pitääkin nuorisoseuratoiminnassa parhaana toiminnan monipuolisuutta ja sitä, että eri-ikäiset ihmiset toimivat yhdessä.

Haastattelua tehdessä nuorisoseuran teatterikerho harjoitteli Mika Waltarin näytelmää Miljoonavaillinki. Ensi-iltansa näytelmä sai perjantaina 6. marraskuuta. Lavalla Leenalla on pieni rooli, mutta kulisseissa hän pyörittää pääroolia. Toiminnan kohokohtia Leenalle ovatkin juuri teatterinäytösten ensi-illat, joissa on aivan oma tunnelmansa. ”Kyllä siitä tulee hyvä tunne, kun saadaan näytelmä yhdessä valmiiksi”, hän kertoo. ”Ja onhan nuo sanoneet, että jos miut ei ois, nii ei homma menis niin sutjakkaasti”, Leena tohtii kertomaan saamastaan palautteesta.

Seurantalo Tapiolan remontti Toiminnan pyörittämisen lisäksi Leena on huolehtinut siitä, että toiminnan puitteet, eli nuorisoseurantalo Tapiola, on pysynyt kunnossa. Viimeisen viiden vuoden sisään Tapiolassa on tehty iso remontti: uusittu katto, uusittu ja maalattu ulkoseiniä, sisäseinille tehty remonttia ja asennettu ilmalämpöpumput. Kaikissa remonteissa Leena on ollut keskeisessä roolissa. Hän on tehnyt avustushakemuksia, materiaalihankintoja ja käynyt urakkaneuvotteluja yhteistyössä seuran johtokunnan kanssa sekä tehnyt tietenkin käytännön talkootöitä. ”Nyt talo on melko hyvässä kunnossa, ja täällä pidetään moni perhejuhlia, kuten häitä”, Leena sanoo tyytyväisenä.

Leena on vuosien mittaan viettänyt niin paljon aikaa seurantalolla, että mielessä käy, miten hän oma perheensä on asiaan suhtautunut. ”Mies ja yksi lapsista on ollut mukana”, Leena sanoo. ”Eli ei perhe ole mitään valitellut – tai sitten en ole ollut sitä kotona kuulemassa”, hän nauraa.

Suurimpana toiveena toiminnan jatkuminen Vuoden nuorisoseuralaiseksi valitseminen ei ole ainoa kunnia, jonka Leena on tänä vuonna saanut. Hän kantaa parhaillaan myös Lemin Esko -arvonimeä. Sen antaa kunnan sivistyslautakunta kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Kunniakansalaiseksi valitsemiseen vaikutti nuorisoseuratoiminnan lisäksi muun muassa aktiivisuus musiikkiyhdistyksen ja monen muun yhdistyksen talkoissa. Hänet nähdään milloin seurakunnan kirpputorilla auttamassa ja milloin vastaamassa Musiikkijuhlien lipunmyynnistä. Miten 70-vuotias jaksaa hoitaa tämän kaiken? ”Kun on ollut terveenä, niin mikäs näitä on ollut tehdessä”, Leena sanoo nöyrästi. ”Lisäksi ne sanovat, että ihminen on juuri sen ikäinen, kuin tuntee olevansa. Minä olen siinä tapauksessa 15-vuotias!”

Leena sanoo saavansa voimia toimintaan – mistäs muusta kuin toisenlaisesta toiminnasta. Kesäaikaan hän tekee pihahommia ja talviaikaan kuntoilee: jumppaa, hiihtää ja käy kuntosalilla. Mukavia hetkiä hän viettää myös kahden lapsensa, kolmen lapsenlapsen ja kahden lapsenlapsenlapsensa kanssa. Vaikka virtaa riittää, niin nyt Leena kuitenkin toivoo, että hänelle löytyisi jo jatkaja nuorisoseurassa. ”Jos minä jotain toivoisin, niin että tälle toiminnalla olisi jatkumoa. Että löytyisi yksi tai useampikin henkilö, jotka lähtis vetämään toimintaa. Varmaa on, että nuorisoseurasta löytyy ihan jokaiselle jotakin tehtävää.”

14

Nuorisoseurakokouksen hedelmät Kuvat: Aura Piha

Kokous valitsi valtuuston kahdesta listasta suljetulla lippuäänestyksellä.

Kolmen vuoden välein kokoontuvaan liittokokoukseen eli Nuorisoseurakokoukseen osallistui yli sata edustajaa ympäri Suomen. Viikonlopun työn tuloksena saatiin Suomen Nuorisoseuroille uusi valtuusto ja kolmivuotisohjelma.

Vaikka viralliset kokoukset tuppaavat olemaan joskus puisevia ja niiden työskentely tuntuu joskus hitaalta, oli selvästi havaittavissa valtavaa innostusta yhteisiä asioita kohtaan.

Huhujen mukaan kolmivuotisohjelma on nähty vilahtavan joidenkin paikallisseurojen toimintasuunnitelmaa mietittäessä.

Kotouttamista kulttuurisen nuorisotyön keinoin Lisäksi kokous hyväksyi julkilausuman, jossa korostetaan kulttuurisen nuorisotyön merkitystä maahanmuuttajien kotouttamisessa. Yhteistä kieltä kantaväestön ja maahanmuuttajien kanssa harvoin on, mutta taiteen kieli on universaali ja sen keinoin on mahdollisuus luoda siltaa maahanmuuttajien ja kantasuomalaisten välille. Lue koko kannanotto: www.nuorisoseurat.fi/julkilausuma2015. Katso myös kokouksen #hupparikansanpuolella-kuva sivulta 11.

Kokous äänesti kolmivuotisohjelman kärkihankkeiden toimenpiteistä.

Suomen Nuorisoseurojen valtuusto 2015-18 Valtuuston puheenjohtaja: Tuomas Koivuniemi Valtuuston varapuheenjohtaja: Perttu Kemiläinen

Valtuuston jäsenet ja varajäsenet Etelä-Suomi

Varajäsenet

Lounais-Suomi

Varajäsenet

Lauri Haltsonen Sonja Airikka Eija Kainulainen Mari Vallius Helena Niutanen Osmo Hervola Sami Sivonen Paula Ristola Sini Hirvonen

1. Heli Pelkonen 2. Aino Nipuli 3. Maarit Auvinen 4. Mikko Semeri 5. Anniina Virtanen 6. Paula Riihinen 7. Anu Toropainen 8. Henri Vallius 9. Sara Suoniemi

Soile-Mari Vahela Kai Randell Tiia Koski

1. Elina Vainio 3. Matti Tapani 3. Simo Arvela

Itä-Suomi

Varajäsenet

Anu Hynynen Anni Kelkka Tiina Jaakkola

1. Jarmo Lehikoinen 2. Rauno Argillander 3. Anita Jämsén

Länsi- ja Sisä-Suomi

Varajäsenet

Pohjois-Suomi

Varajäsenet

Inka Somerla Tarja Lahtinen Milla Hakkarainen Juha Heikkola Joonas Autio Marita Raita Elli Kilpiö Maija Liimatainen Susanna Lampinen

1. Tiina Raita 2. Anumaaria Tulla 3. Anna Huotari 4. Heidi Kuja-Perälä 5. Maija-Liisa Rantala 6. Anne Mehtonen 7. Katja Laamanen 8. Inkeri Ojanen 9. Asko Istolahti

Timo Tervonen Ira Korkala Hanna Poikela Sini-Pilvi Rankinen

1. Heikki Saarela 2. Matti Tuomisto 3. Heli Honkalampi 4. Seija Mattila

Lappi

Varajäsenet

Riina Kuukasjärvi Heidi Kultanen

1. Laura Mattanen 2. Pekka Maijala

Valtuuston uusi puheenjohtaja Tuomas Koivuniemi ja varapuheenjohtaja Perttu Kemiläinen.

15

Yhdessä kohti kirkasta nuorisoseuratulevaisuutta!

Suomen Nuorisoseurojen kolme kärkeä Nuorisoseurakokous antoi kolmivuotisohjelmalleen nimen: Yhdessä – Kasvua, kasvatusta ja kansalaistoimintaa. Vuosille 2016-2018 määritettiin kolme kärkeä ja niille viisi toimenpidettä. Nämä ovat suuntaviittoja kirkkaaseen nuorisoseuratulevaisuuteen. Valitut toimenpiteet ohjaavat päivittäistä toimintaa, päätöksentekoa ja resurssien kohdentamista. Vaikka tavoitteet ovat valtakunnallisia, on ne laadittu niin, että antavat hyvän pohjan paikallisen ja alueellisen toiminnan kehittämiseen.

Leikkaa irti tämä sivu ja ota mukaan seuraavaan seuran johtokunnan tai hallituksen kokoukseen.

KASVATUSTOIMINTA JA OHJAAJAT Tavoite: Nuorisoseurojen harrastustoiminta on laadukasta, tasa-arvoista ja tavoittaa uusia harrastajia Toimenpiteet: 1. Koulutamme, rekrytoimme ja pidämme huolta ohjaajista 2. Kehitämme uusia toimintamalleja ja ylläpidämme vanhoja 3. Toimintamme on monipuolista maantieteellisesti, iällisesti ja se kattaa useita harrastusaloja 4. Teemme yhteistyötä oppilaitosten ja muiden toimijoiden kanssa 5. Järjestämme seurojen harrastustoimintaa tukevia laadukkaita tapahtumia

KANSALAISTOIMINTA JA TOIMIJAT Tavoite: Nuorisoseura on haluttu vapaaehtoistoiminnan paikka Toimenpiteet: 1. Tuemme, koulutamme, palkitsemme ja kannustamme vapaaehtoistoimijoita 2. Luomme malleja seuratoiminnan kehittämiseen erilaisiin toimintaympäristöihin 3. Kehitämme vapaaehtoistoimijoiden rekrytointimenetelmiä 4. Huolehdimme vapaaehtoistoiminnan toimintaedellytyksistä 5. Kehitämme seurantaloja yhteisiksi kansalaisareenoiksi

VIESTINNÄN KAUTTA KASVUUN Tavoite: Tiedostamme oman toimintamme merkityksen ja arvon sekä kerromme sen myös muille.

leikkaa tästä!

Toimenpiteet: 1. Kerromme toiminnastamme mahdollisimman monelle uudelle ihmiselle 2. Viestimme tehokkaasti ja yhteneväisesti eri kanavia käyttäen 3. Koulutamme toimijoita viestintätaidoissa 4. Luomme malleja ja pohjia viestinnän käyttöön 5. Näymme upeasti ulospäin organisaation eri tasolla

16

Kintauden kummitus

Teksti: Ilkka Hallamäkinen, Kintauden nuorisoseura Kuva: Ville Suhonen, editoinut Aura Piha Kintauden Nuorisoseuran talolla kummittelee. Tätä ei tietenkään kukaan usko. En minäkään olisi, jos joku olisi minulle moista tullut kertomaan.

Mutta nyt, kun olen talolla työskennellyt, olen valmis kääntämään takkini. Olen kuullut, en vain kerran enkä kahdesti vaan useammin kerran samat töminät, kuin yläkerrassa käveltäisiin, josta sitten seuraa ikkunoiden helinää ja ropinaa, kuin lattialle jotain tippuisi. Ja en vain minä, vaan myös monet muut ovat kuulleet samat äänet. Talossa vieraileva koira haukkuu ensin yläkerran ja sen jälkeen se menee saliin ja murisee tietyn kohdan, aivan kuin siinä paikoissa olisi jotain erityistä.

Maineikas skottifilosofi David Hume opetti 1700-luvulla, että ihmeeseen tulee uskoa vain silloin, kun kaikki vaihtoehtoiset selitykset ovat epätodennäköisempiä kuin ihme. Alan tutkijat ovat sanoneet, että 95 prosenttiin arkiajattelusta poikkeavista tapahtumista löytyy luonnollinen selitys. Viisi prosenttia on ihmeitä. Mahtuvatko minun kuulemani äänet tuohon viiden prosentin marginaaliin?

Olen huolella sulkenut mahdolliset tekijät pois. Harakoitten hyppely katolla aiheuttaa kolinaa , mutta ei lasien helinää, vaikka olisivat tavallista pulskemmassa kunnossa. Läheisen koulun oppilaat käyvät pihalla kirmailemassa

opettajan johdolla tai vain omia aikojaan. Heistä lähtee meteliä, kun juoksevat pitkin talon seinustaa. Piha vain on ollut silloin tyhjä, kun äänet ovat kuuluneet. Olen sen aina tarkistanut. Toisekseen, koululaiset eivät pääse talon vintille.

Hirsisellä talolla on tapana naristaa nurkkiaan ja paukutella seiniä sään vaihtelujen mukaan. Tämä tietenkin on ollut vahvin ehdokas äänille. Nämä äänet vain ovat epäsäännöllisiä ja eri puolilta taloa kuuluvia kun taas kummittelevat äänet ovat aina samanlaisia ja tietystä kohdasta kuuluvia. Mitä muita selittäviä tekijöitä voisi olla, en keksi. Onko minun näin uskottava kummitusten olemassaoloon?

Yleensä kummitukset ja kummitustarinat on liitetty linnoihin ja kartanoihin. Mustion linnassa kummituksia kerrotaan olevan koko joukko. Kartanon entisen omistajan Hjalmar Linderin haamun lisäksi ylimmässä kerroksessa asustaa Harmaa rouva ja toisessa kerroksessa asustaa Valkoinen rouva.

Kuningas Kustaa III:n haamun on kuultu kävelevän kuninkaan makuuhuoneessa raskain, surumielisin askelin. Turun linna on myös täynnä erilaisia kummituksia. Linnassa vaeltaa mm. vuonna vanginvartija Petter Norman haamu. Hänet murhattiin vuonna 1822. Linnan siivooja oli 1980-luvulla nähnyt vanginvartijan huoneessa pienikokoisen mieshahmon, joka oli kulkenut huoneen läpi. Mies meni portaita alas ja häipyi seinään. Kuninkaansalin vessasta on nähty ilmestyvän naisen ja katoavan salin pylvään taakse.

Kummitukset on liitetty kuolleitten ihmisten henkiin, joilla ei enää ole fyysistä kehoa, mutta jotka eivät ole siirtyneet henkimaailmaan. Taustalla on ollut jokin erityinen syy, mestaus, murha tai onnettoman rakkauden musertama sielu, jonka vuoksi sielu on jäänyt kuoleman jälkeen vaeltamaan.

Esimerkkinä tällaisesta Oriveden Koivunimenkylässä sattunut tapaus, jossa äiti oli polttanut saunan kiukaassa aviottomana syntyneen lapsensa. Saunasta oli tämän jälkeen al-

kanut kuulua lapsen itkua. Kyläläisten ihmetellessä asiaa, äiti oli tunnustanut surmanneensa lapsen. Itku saunassa ei äidin tunnustuksesta huolimatta loppunut. Vasta saunan purkamin ja lopullinen hävittäminen lopetti itkun.

En tunne talon historiaa niin tarkkaa, että tietäisin, onko täällä sattunut jotain sellaista, jonka seurauksena taloon olisi jäänyt jonkun onnettoman sielu vaeltamaan. Kukaan muukaan talolta, vanhemmistakaan ihmisistä, ei tunne tapauksia, joka moista meteliä voisi talossa aiheuttaa. Onko talon alkuaikoina sattunut joitain sellaista, josta tänä päivänä ei enää tiedetä ja joka on jäänyt jo jonnekin historian hämyyn? Vain kummittelevat äänet ovat tästä enää kertomassa.

Jännittyneenä odotan talven pimeitä hetkiä, jos vaikka pääsisin kohtaamaan kummituksen silmästä silmään. Silloin ei enää tarvitsisi häilyä uskon rajamailla, vaan voin jo tietää.

Näissä asioissa terve kriittisyys on aina paikallaan.

Oletko sinä havainnut nuorisoseurantalolla kummituksia?

Onko sinulla tarinoita seurantalolta?

Kotiseutuliitto kerää tarinoita seurantalojen historiasta ja nykypäivästä Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden kunniaksi tehtävää valokuvakirjaa ja nettisivustoa varten. Kerro oma tarinasi: www.kotiseutuliitto.fi

17

Neljä Nuorisoseuralehteä ensi vuonna joka jäsentalouteen - ja muita valtuuston päätöksiä Teksti: Aura Piha Kuva: Hannu Ala-sankola

Kuvassa nuorisoseura-aktiiveja, vasemmalta Tuomas Koivuniemi, Esko Ahonen, Ragni Reichardt, Henri Vallius, Antti Kalliomaa, Heikki Peisa, Anni Kelkka ja Tiina Jaakkola.

Suomen Nuorisoseurojen hallitus 2016: Esko Ahonen (puheenjohtaja, Keski-Pohjanmaa) Anni Kelkka (Pohjois-Karjala) Tanja Kilpiö (Lappi) Heikki Peisa (Uusimaa) Harri Penttilä (Häme) Ragni Reichardt (Varsinais-Suomi) Jani Riiki (Ylä-Savo) Merja Skyttä (Saimaa / Etelä-Karjala) Henri Vallius (Etelä-Häme) Heikki Saarela (varajäsen, Pohjois-Pohjanmaa) Anumaaria Tulla (varajäsen, Keski-Suomi)

Valtuustokauden ensimmäinen kokous pidettiin 21.22.11.2015 Mikkelissä. Kokouksessa valittiin uusia hallituksen jäseniä, hyväksyttiin toimintasuunnitelma ja talousarvio ja tehtiin muita tärkeitä päätöksiä. Valtuutettuja ja varavaltuutettuja oli paikalla 33 ja hallituksen jäseniä ja henkilökuntaa noin 15.

Hallituksen esityksestä valtuusto päätti, että ensi vuonna jokainen Nuorisoseuralehti menee jokaiseen jäsentalouteen.

Eli yhden jäsenlehden sijasta niitä tulee ensi vuonna neljä.

Muun muassa tämän takia jäsenmaksua päätettiin nostaa: 9 euroon suorajäseniltä ja 4,5 euroon keskusseurojen jäseniltä.

Valtuusto käsitteli toimintasuunnitelmaa ja talousarviota ryhmätyöskentelynä. Lisäksi valtuutetuilta kerättiin eväitä toimintasuunnitelman toteuttamiseen.

Tanssiralli-katselmuksessa on neljä ikäsarjaa: Kultahippu–sarja alle kouluikäisille 10 -vuotiaat ja nuoremmat 13 -vuotiaat ja nuoremmat 16 -vuotiaat ja nuoremmat Ryhmät sijoitetaan katselmuksessa neljään sarjaan: rauta-, pronssi-, hopea- tai kultasarja.

Tanssiralli Priimatiima: 12.6.2016 Tampere, Pispalan Sottiisi Lasten ja nuorten kansantanssikatselmuksen järjestää: Suomen Nuorisoseurat yhteistyössä Etelä-Hämeen ja Uudenmaan Nuorisoseurat, Lapin Nuorison Liitto, Nuorisoseurat Pohjois-Karjala ja Kaustisen Nuorisoseura Lisätietoja: Henna Liiri 044 207 3072/ henna.liiri@nuorisoseurat.fi

Ryhmä voi itse valita sille sopivimman Tanssiralli-katselmuksen.

Ryhmien ilmoittautuminen alkaa pian!

Seuraa kotisivujamme: www.nuorisoseurat.fi/tanssiralli

18

Vieraita viidestä maasta – Toimittaja valitsi Folklandian tärpit Teksti: Maarit Saarelainen Kuvat: Sandlin Gaither, Kroot Tarkmeel ja Mikko Mäntyniemi

Tammikuussa 21. kerran järjestettävä Folklandia-risteily avaa jälleen kansanmusiikin ja kansantanssin tapahtumavuoden.

Tapahtuma tarjoaa jäätävän kuumaa folkkia uteliaasti kokeillen, traditiosta ammentaen ja perinnettä kunnioittaen.

Hittikimaran varmistaa 104 esiintyjäkokoonpanoa viidestä eri maasta. Folkin runsaudensarvesta toimittaja valitsi viisi tärppiä.

Folklandialla on runsaasti ennennäkemättömiä esiintyjiä, joista mainittakoon Casey Driessen, Curly Strings ja Tanssiteatteri Tsuumin uutuus Kake – Tiellä tähtiin.

Casey Driessen

Etkoillaan, jatkoillaan ja jorataan!

• Ennen risteilyä pidetään Folklandian Etkot Helsingissä to 7.1. Musiikkitalon klubilla. Etkoilla esiintyvät mm. Curly Strings ja Enkel.

• Lähtöpäivänä pe 8.1. FolkForumissa puhutaan mm. kehollisesta viestinnästä ja äänellä itkemisestä.

• Risteilyn jälkeen la 9.1. on Perinnearkun isännöimät Folklandian Jatkot Ravintola Kaisaniemessä.

1. Viulisti Casey Driessen on uuden amerikkalaisen musiikin tulkki. Hän sekoittaa omaperäisesti eri musiikinlajeja toisiinsa bluegrassista jazziin. Driessen looppaa, pilkkoo ja rytmittää soittoaan efektipedaaleillaan ja saa yhden miehen bändinsa kuulostamaan isolta orkesterilta.

2. Tanssiteatteri Tsuumin ”Kake – Tiellä tähtiin” sai Helsingin Sanomien kriitikon haltioitumaan ja hehkuttamaan ”karmeanihanaa kasaritunnelmaa”. Matti Paloniemen koreografia tarkastelee suomalaista mielenmaisemaa. Se kertoo yhtyeestä, joka on hurmioitunut 80-luvun syntikkasoundeista ja iskelmämusiikista. Esitys on sekoitus tanssia, teatteria ja musiikkia, jossa suomalaiset iskelmät ja tangot saavat uuden käsittelyn. Katso hieno traileri! bit.ly/tsuuminkake

Curly Strings

3. Viron tämän hetken suosituin bändi Curly Strings palkittiin 2015 paikallisessa Emma-gaalassa ylenpalttisesti: vuoden paras yhtye, vuoden paras albumi ja esikoislevy sekä vuoden paras laulu. Musiikin perusta on amerikkalaisessa bluegrassissa ja siinä on runsaasti elementtejä ja vaikutteita sekä Viron että muiden maiden kansanmusiikista.

4. Älä missaa Folklandian ensimmäisiä showcase-yhtyeitä: Enkel, Tradikaali, Paja ja LuoMuKanteleet.

5. Toimittaja ei osaa valita viimeistä, joten paniikissa sanon, että kaikki loput! Mukana folk-aallon harjalla nähdään Trad.

Attack! (Viro), Gazirim (SWE), Zespól (Puola), Jaakko Laitinen ja Väärä raha, Suistamon Sähkö, Okra Playground, Kivimetsän Druidi, Timo Rautiainen ja Ville Ojanen, Esko Järvelä Epic Male Band, WAO, Troka, SuperHelle, Rosa Lava Uni, Kirjavat, Juntu, Polokkarit, Pelmakat ja paljon muuta huippua!

Folklandian taustajärjestäjinä on 49 valtakunnallista kansanmusiikin ja -tanssin toimijaa. Folklandia-risteilyn koko ohjelma julkistetaan marraskuun 2015 aikana. www.sottiisi.net

HUOM! Folklandia 2016 on loppuunmyyty, mutta tilanteet elävät! Seuratkaa tarkalla silmällä Folklandian facebook-ryhmää: facebook.com/folkkis Peruutuspaikkoja kannattaa kysyä myös puh. 020 120 4818 tai tampere@matka-vekka.fi

Tsuumi: Kake – tiellä tähtiin

19

Teatterilaivalla riemua ja asiaa Teksti ja kuva: Pasi Saarinen

Lokakuun lopun lempeä syyssää saatteli Turun satamaan vajaat parisataa teatterin ystävää, kun Teatterilaiva laskettiin vesille yhdettätoista kertaa. Nuorisoseurojen teatteriagentit olivat työstäneet tapahtumaa pitkin vuotta ja satamassa väreili suuren urheilujuhlan tuntua.

Terminaalissa Tirehtööri Björn johdatteli jumalattarineen laivamatkaajia teatterilliseen tunnelmaan agentti Kivisen loihtiessa viulustaan mystisiä sointuja. Laivamatkaajat saivat satamassa infokirjeen mukana myös pätkän köyttä ja kehotuksen saapua avajaisseremoniaan laivan nytkähdettyä liikkeelle.

Majoittumisen jälkeen konferenssitila täyttyi kysymysmerkeistä ja odottavasta tunnelmasta. Teatteriagentit saattoivat laivamatkaajat polkaisemaan risteilyn käyntiin rituaalilla, jossa köydet löysivät kaverin ja toivon mukaan matkustajat myös. Oli aika ensimmäisen esityksen.

Eteläkarjalainen Temuta valloitti yleisön heti kärkeen esityksellään Housut kintussa. Varta vasten Teatterilaivalle valmistettu esitys kurkisti yleisölle tuttuun maailmaan, siihen kun hurahtaa johonkin harrastukseen korviaan myöten. Yleisö saateltiin kohti improkisoja hymy korvissa.

Improkisaan osallistui tänä vuonna kuusi ryhmää. Konferenssitila täyttyi naurusta ja riemusta, kun ryhmät selvittelivät välejään agenttien Sivonen ja Sarkkinen lempeässä ohjeistuksessa.

Lauantai-illan kruunasi satakuntalaisen Belle Bijous & Syvänne ryhmän esitys Hurma, joka yhdisteli burleskia ja suomenkielistä, itse tehtyä musiikkia. Teatterilaivan väki saateltiin unille tunnelmallisella kokonaisuudella.

Aamu valkeni pienen aamuliikunnan jälkeen miehisyyden maailmassa, kun Juuso Kekkonen latasi tiskiin puolentoista tunnin mittaisen monologin Miehen lailla. Esitys käsitteli miehisyyden myyttejä ja sai yleisön pohtimaan globaaleja aiheita omasta näkökulmastaan. Kekkosen humaani ote ravisteli maailman tilaa jopa dystopisella otteella.

Yhteiskunnallisen ja tiukkaa asiaa sisältäneen kylvyn jälkeen lavan valloitti Maarianvaaran kesäteatteri. Vanhoihin hölmöläistarinoihin pohjautunut esitys ihastutti kekseliäisyydellään ja tarkalla näyttelijäntyöllä.

Ennen Teatterilaivan huipennusta, improkisan finaalia,

Voittajajoukkue Prinsessattaret improkisan finaalissa.

Nappaa Riemulaarista vinkit Kansantanssin riemuvuoteen!

Kansantanssia yllättävässä paikassa? Yleisöennätys seuran kevätkonsertissa? Suomen suurin kansantanssin Flash mob Runebergin päivänä? Pispalan Sottiisin pääjuhla Pirkka-hallissa? Kyllä, tämä ja paljon muuta tapahtuu 2016 Kansantanssin riemuvuonna, mutta vain jos koko kansantanssikenttä on mukana!

Ensimmäisestä muistiinmerkitystä estradinomaisesta kansantanssiesityksestä tulee 5.2.2016 kuluneeksi 150 vuotta. Sen kunniaksi juhlitaan Kansantanssin riemuvuotta ja vuoden aikana tavoitellaan kansantanssille ennennäkemättömän suurta näkyvyyttä.

Riemuvuoden tavoitteena ei ole rikkoa valtakunnan uutiskynnystä pelkästään perinteisessä mediassa.

Nyt tarvitaan tekoja ja pöhinää täyslaidallinen niin, että some soi ja tanssii.

vinkkiä paikallisten tempausten järjestämiseksi. Valitse parhaat, tuunaa niistä paremmat ja laita tuulemaan. Laari löytyy osoitteista www.kansantanssi.com ja www.tanssinriemu.fi Muista kertoa kansantanssista eri sosiaalisen median sovelluksissa (#kansantanssi, #tanssinriemu, #tanhu150v ja #nuorisoseurat) ja livekohtaamisissa! 5.2. järjestetään Flash mobeja, tule mukaan. Lisää tietoa ja vertaistukea riemuvuoden viettämiseen Facebook-ryhmässä Kansantanssi.

”Nyt tarvitaan tekoja ja pöhinää täyslaidalli- Viimeistään Pispalan nen niin, että Sottiisissa tavataan! some soi ja Riemuvuotta juhliva kansainvälinen kansantanssin ja -musiitanssii.”

Mitä minä voin tehdä?

Riemuvuosi rakentuu eri tapahtumien ympärille. Näkyvyyden ja kuuluvuuden varmistamiseksi tarvitaan kaikkien panosta. Mikrotapahtumien tueksi on koottu Kansantanssin riemuvuoden Riemulaari, jossa on parikymmentä valmista

rauhoituttiin keskustelemaan teatteritoiminnan nykytilasta paneelikeskustelun kautta. Aihelähtöisen työskentelyn suuntia ruodittiin niin harrastajien kuin ammattilaistenkin näkökulmasta.

Risteilyn päättänyt improfinaali tarjosi yleisölle taas kerran suunnatonta nauruterapiaa. Tämän vuoden kisan voiton vei ryhmä nimeltä Prinsessattaret. Ryhmän jäsenistä osa oli tutustunut toisiinsa vasta laivalla.

Teatterilaiva on tullut takaisin. Ensi vuonna seilataan taas.

Näkemisiin silloin!

kin suurtapahtuma Pispalan Sottiisi värittää Tampereen kadut ja torit 8.-12.6.2016. Festivaalin runsaudesta löytyy iloa ja elämyksiä koko perheelle.

Sottiisin toimistossa päätettiin varmistaa, ettei ensi kesän pääjuhlassa kastuta, ja siksi juhla viedäänkin sisätiloihin Tampereen Pirkkahalliin.

Riemua! - Hyppyä ja hypetystä 150 vuotta. Pääjuhlassa vietetään suomalaisen, esitysmuotoisen kansantanssin 150-vuotisjuhlia. Synttäreitä isännöi itse Zacharias Topelius, joka johdattelee juhlavieraat suomalaisen kansantanssin evoluutioteorian äärelle, liitukauden polkasta Lappakatrilliin. Teos sisältää ilottelua, luulottelua ja kyseenalaistuksia Suomen kansan tanssiperinteestä; teoriaa ja tulkintoja omalta pohjalta, äärimmäisen huterasti faktaan pohjautuen.

Pari poimintaa Riemulaarista: Haasta kaveri tanhuun Idea: Kutsu kaverisi kansantanssin pariin!

Toteutus: Kutsu ja haasta potentiaalinen, kansantanssista tai kansanmusiikista toistaiseksi tietämätön, kaverisi katsomaan kansantanssikonserttia.

Jos intoa riittää, järjestäkää avoimet harjoitukset ja kutsukaa kaverit kokeilemaan kansantanssia tanssin kautta.

Monistettavuus: Toteutettavissa pienelläkin porukalla paikasta riippumatta.

Café Tanhu –ravintolapäivän kahvila Idea: Kerää rahaa ryhmällesi, tee kansantanssi tunnetuksi Toteutus: Perusta ryhmäsi tai kavereidesi kanssa kansantanssiteemainen kahvila tai ravintola ravintolapäivänä. Kahvin ja pullan myynnin lomaan voi houkuttimeksi laittaa kansantanssiesityksiä tai tanssitusta. Ravintolapäivän kahviloilla ovat ryhmät keränneet rahaa muun muassa Barnlek-matkoja varten. Rekrytoi vanhemmat ja mummit sekä kummit leipureiksi!

Monistettavuus: Ravintolan voi ravintolapäivänä laittaa pystyyn kuka vain ja lähes minne vain.

Muista kuitenkin markkinointi ravintolapäivän verkkosivuilla ja sosiaalisessa mediassa, että kansa lähtee liikkeelle!

Tsekkaa myös vinkit Flash Mobin järjestämiseksi: www.tanssinriemu.fi ja www.kansantanssi.com

20

Ihan pihalla

Kolumnissa tiedottaja Aura Piha pohtii järjestöviestintää, kommunikoinnin vaikeutta ja nuorisoseuraelämää

Yksi sana ylitse muiden Jokainen kontakti on viestintää. Jokainen sana, katse, kosketus tai olankohautus.

Näihin verrattuna palkitseminen vasta viestintää onkin! Palkitseminen on hyvä tapa saada vapaaehtoiset toimijat jaksamaan ja viihtymään. Palkitsemista varten on kehitetty pitkälle vietyjä järjestelmiä: ansiomerkkejä, tunnustusmerkkejä, viirejä, pokaaleja, mitaleja ja niin edespäin.

Vedän itse treenejä kamppailuseurassa ja toimin kyseisen seuran puheenjohtajana. Tällä hetkellä kiitoksena panostuksestani olohuonettani koristaa aito, japanilaista katanaa muistuttava miekka. Tuo miekka jaetaan viiden vuoden välein. Kun se minulle myönnettiin, tunsin aivan suunnatonta ylpeyttä siitä, mitä olin voinut antaa seuralle, ja olin todella kiitollinen kaikesta, mitä seura on minulle antanut. Tuo tunne kuitenkin haalistuu nopeasti, kun seuran pyörittämisen arki tulee taas eteen. Edes seuran korkein tunnustus ei lämmitä, kun valvoo iltamyöhään seuran budjetin äärellä tai käyttää lounastaukonsa treenien suunnitteluun.

Ansiomerkkijärjestelmillä on toki paikkansa, mutta niiden lisäksi tarvitaan spontaania, aineetonta ja jatkuvaa tsemppaamista. Palkitsemisen jälkeen tulee kehuminen. Kehuminen ei monelle tule kovin luontai-

33. TALVIPÄIVÄT IISALMESSA 4.-7.2.2016

Talvipäivien kurssitarjonta on katettu, poimi omasi!

1. Kansantanssi, aikuiset, pe-su* Kansantanssin Riemuvuoden Sottiisin ohjelmistoja tuuletellaan Jussin johdolla.

Kouluttaja: Jussi Kaijankangas. Kesto: 16 h. Hinta: 55 € tai pe-la 40 € 2. Kansantanssi, lapset ja juniorit, pe-su* Reipasta menoa ja tekniikka ja nuorta energiaa. Kouluttajat: Kaisa Partanen, Elias Martikainen ja Atte Herd. Kesto: 5/12/14h. Hinnat: 25/40/50 € 3. Pelimannit, pe-su* Raikasta soittoa mandoliinin maailmasta! Maistiaisia balalaikan soitosta, tarjoaa Olli Knut. Kouluttaja: Katja Lampinen, pelimanni-Heikki. Kesto: 16 h. Hinta: 55 € 4. Soittotupa, pe-su* Kansantanssin Riemuvuoden ohjelmistoa, johon Orivesi All Stars -porukka tuo oman säväyksensä. Kouluttaja: Antti Järvelä. Kesto: 16 h. Hinta: 55 € 5. Kansanmusiikki nuoret, pe-su* Pienet ja isot kanteleet / Harmonikat. Ryhmäsoittoa ja yksityisohjausta. Kouluttajat: Tiina Hiltunen ja Petri Makkonen. Kesto: 14 h. Hinta: 50 € 6. Kansanlaulukurssi, pe-su* Kurssilla lauletaan reki-, runo- ja työväenlauluja sekä myös virsiä ja mitä ikinä keksitään, savolaisuutta unohtamatta!

Kouluttaja: Piia Rask. Kesto: 16h. Hinta: 55€ 7. Täpinää Tassuihin -virikekurssi, la 10-15 (sis. tauko) Helppoja tanssi-, laulu- ja liikuntaleikkejä alle- ja juuri koulun aloittaneille lapsille. Sopii lasten ryhmien ohjaajille sekä päiväkotien- ja lastentarhojen ohjaajille. Kouluttaja: Kaisa Partanen. Kesto: 5h. Hinta: 30 € + Ohjeet ja CD-paketti 30€ 8. Teatteri -ilmaisua, pe-su* Hetkessä olemista, kuuntelua ja reagointia. Kehitetään rohkeutta, rentoutta ja mielikuvitusta. Improharjoituksia yksin ja ryhmissä. Tehdään pieniä esityksiä. Alaikäraja 14-vuotta.

Kouluttaja: Topi Marin. Kesto: 16 h. Hinta: 55 €

sesti, sillä Suomessa se nähdään helposti mielistelynä.

Kehujen vastaanottaminenkin on monelle vaikeaa. Kehumista voi myös harjoitella, se on yksinkertaista: etsit asioissa ja ihmisissä hyviä puolia ja sanot ne ääneen.

Avuksi Suomen Kuvalehti on myös kerännyt listan ”100 tapaa kehua”.

Palkitsemisen ja kehumisen jälkeen on sitten se yksi sana ylitse muiden: kiitos. Kiitos on sanana yksinkertainen ja sen antaminen on ilmaista. Sen voi sanoa, jos kehuminen tuntuu vieraalta. Sen antamista voi harjoitella, mutta jotta se olisi merkityksellinen, sen pitää olla aito. Kiitos voi olla lyhyt, hetken mielijohteessa sanottu lause tai se voi olla vaikka pidempi kirje. Mitä henkilökohtaisempi kiitos on, sitä arvokkaampi se on saajalleen.

Kun puolentoista tunnin treeni on ohi ja harrastaja tulee hikisenä ja tyytyväisen näköisenä sanomaan ”kiitos, vedit ihan huippukivat treenit”, niin mikään ansiomerkkijärjestelmä ei pysty sitä korvaamaan. Tai jos treenit eivät syystä tai toisesta olleet huippukivat, niin voi sanoa ”kiitos, kun jaksata vetää näitä”.

Jokainen ääneen lausuttu kiitos on vastaanottajalleen vahvempi viesti kuin arvaatkaan.

9. Israelilaisten tanssien kurssi, pe 18:30-20, la 10-15 Iloa, hikeä ja yhdessäoloa alkeistason israelilaisten tanssien parissa. Paria ei tarvita. Kouluttaja: Pirkko Haukka. Kesto: 6h. Hinta: 30 € 10. Kurssi vaski- ja puupuhaltajille, pe 18:30-20, la-su 10-14 Tule tutustumaan ja koettamaan, saatko ääntä vaskisoittimista tai puupuhaltimista? Vasta-alkajille Paja 1 ja jo hieman soittaneille Paja 2. Kouluttajina: Lauri Ranki, Heli Nissinen ja Ville Karjalainen. Kesto: 5/8h Hinnat: 25/40 €.

11. Lasten Show-tanssi 7-10v ja yli 11v.

Tanssitekniikkaa ja oman kehon hallintaa. Vaikutteita show- ja mixdancesta sekä hip-hopista. Kouluttaja: IINA Kesto: 5/6 h. Hinta: 25/30 €.

Harjoitusajat: 7-10v.: pe 17-19.30, la 13-15.30. Yli 11v.: la 10-13, su 10-13 *Kurssien aikataulu pe-su (16h): Pe 18-21, la 9-16 ja su 9-14 Kurssien avajaiset: 5.2. 18-18.15 Edvin Laine OHEISTAPAHTUMAT: To 4.2. klo 18 Runon- ja musiikin ilta Pe 5.2. klo 20-02 Tulojamit Kuohussa La 6.2. klo 13 Kahvikonsertti, Pikku Iita La 6.2. klo 18 Alkulämpimät, Kulttuurikeskus La 6.2. klo 19 Lauantailöylyt tanssi- ja musiikkikonsertti La 6.2. klo 20 Jälkilöylyt: katrillia, tanssia, jameja ja hauskaa yhdessäoloa, Kulttuurikeskus Su 7.2. klo 10 Kansanlaulukirkko, uusi kirkko Su 7.2. klo 14 Talvipäivien PäätösSoitto, Kulttuurikeskus Kursseille ilmoittautumiset 22.1.2016 mennessä: Ylä-Savon Nuorisoseurojen Liitto, Päiviönkatu 27, 74100 Iisalmi 017-817 866, 0440-186 977 tai kyosti.marin@nuorisoseurat.fi Majoitusvaraukset ilmoittautumisten yhteydessä - Luokkamajoitus: 25/yö, sis. patjan ja aamupalan - Hotellimajoitus: 45 €/hlö/yö 2hh, lisäv. 25 € Ruokailu: 25 €, sis. 3 ruokaa ja 2 kahvia pullan kanssa, Edvin Laineen koulu Kurssi- majoitus ym. maksut maksetaan Ylä-Savon Nuorisoseurojen liiton tilille: F190 4600 0010 6575 55

Lisätietoa: www.yla-savo.nuorisoseurat.fi

21

Ohjaajan sivu

Leikkejä kerhotyön tueksi Valokuva: Ville Suhonen

Ohjaajan sivulla on tällä kertaa tarjolla leikkejä kerhotyön tueksi. Lontoolainen venetanssi on ns. All Stars –osastoa ja uusintajulkaisu ohjaajalehti KNuutisista ja muut leikit ovat Nuorisoseurojen tuoreesta leikkioppaasta.

Lontoolainen venetanssi

Katso video !

Hymynheitto (7-12 -v) Lapset istuvat piirissä. Ohjaaja aloittaa hymyilemällä, vetää käden suun editse ja osoittaa yhtä lapsista. Tämä alkaa hymyillä, vetää käden suunsa editse ja osoittaa seuraavaa leikkijää. Näin jatkuu, kunnes kaikki ovat saaneet hymyn.

Ohjaaja huolehtii, että hymy heitetään jokaiselle. Lasten opittua leikin, voidaan hymyn tilalla kokeilla jotakin muuta ilmettä esim. huulet alaspäin. Jos toisen ilmeen saaja ehtii vastaamaan hymyllä, hän putoaa pelistä pois.

Suohon laulanta (11-12 -v) bit.ly/venetanssi Veneleikki on yksi hauskimmista ja parhaista rytmiikkaa harjoittavista leikeistä.

Luvut ovat iskuja, ei tahteja, musiikkina esim. polkkatempo on sopiva.

Lapset istuvat lattialla “veneenä” eli tiiviisti peräkkäin jalat edellä olijan molemmin puolin.

1. 1-2 Taputus kaksin käsin lattiaan vasemmalle puolelle, 3-4 Taputus omat kädet yhteen kahdesti. Sama oikealle ja sitten vielä koko juttu uudestaan 2. Airot: Oikea käsi ylhäällä suorana 1 vasemmalla taputus lattiaan 2 kädet yhteen pään päällä 3 oikealla taputus lattiaan 4 kädet yhteen pään päällä. Tämä x 4 3. 1 kurotus vasemmalla kädellä vasemman jalan varpaisiin 2 oikealla oikean jalan varpaisiin 3-4 kaksi taputusta.

Tämä myös x 4 4. Aallokko: kädet edessä olevan vyötäisten ympäri, koko vene keinuu aalloissa 1-4 kierros ylävartalolla ympäri.

Yhteensä x 4 5. Eteneminen: edelleen kädet edessä olijan vyötäisillä, liikutaan “kankkukävelyllä” eli jalkoja siirretään vuorotellen pikkuisen eteenpäin Kohta 5. voidaan pitää myös kilpailuna, jolloin ensin maaliviivan ylittänyt venekunta on voittaja.

Ohjausvinkin antoi Tiina Lindblad Joensuusta

Jaetaan lapset kahteen tai useampaan ryhmään (min. 2 hlö / ryhmä). Kaikki seisovat. Ohjaaja antaa vuorotellen kullekin ryhmälle yhden sanan. Ryhmän tehtävänä on keksiä laulu, jossa sana esiintyy. Ohjaaja voi antaa aikarajan laulun keksimiseen laskemalla kymmenestä alaspäin. Ryhmä ”pysyy pinnalla” (nykyisessä asennossaan) keksimällä laulun. Jos ryhmä ei keksi laulua, vajoaa se suossa askeleen syvemmälle. Voittajaryhmä on se, joka on laulanut muut ryhmät suohon tai harjoituksen vetäjän päättäessä pelin on eniten pinnalla.

Säännöt: • Sanaa saa taivuttaa. Esim. Kissa -> Kissaan, kissalle, kissankin • Saa olla yhdyssanoja • Ei saa keksiä omia lauluja • Jo käytettyä laulua ei saa käyttää uudestaan • Ryhmän tulee laulaa vähintään kaksi virkettä tai kuusi sanaa • Laulun tulee olla sillä kielellä, jolla sana on sanottu • Jos ryhmä ei keksi laulua annetussa ajassa, on heidän mentävä toiselle polvelle maahan. Toisella kerralla molemmille polville (ollaan vielä pystyssä ja selkä suorana).

Kolmannella kerralla istutaan jalkojen päälle. Neljännellä kerralla mennään selälleen. Selältään ryhmä voi vielä yrittää päihittää toista joukkuetta, mutta jos ryhmä ei enää keksi uutta laulua, ryhmä putoaa pois pelistä.

Leikkiopas Knoppiohjaajille!

Uudenmaan ja Stadin Nuorisoseurojen kokoama leikkiopas on täydellinen paketti, josta eri harrastusalojen vetäjät voivat ammentaa harjoituksiinsa sopivaa tekemistä. Leikit on jaoteltu piirtäen tapahtuviin, liikunnallisiin, tarinallisiin, bit.ly/leikkiopas tutustumis-, laulu-, illanvietto- ja rauhoittumisleikkeihin. Liikuntaleikit on jaoteltu tarkemmin ulko- ja palloleikkeihin. Kunkin leikin nimen perään on kirjoitettu suositusikä, joka on kuitenkin vain ohjeistus. Esimerkiksi 7-8 -vuotiaille tarkoitetuissa leikeissä ei vielä vaadita lukutaitoa tai monimutkaisen juonen ymmärrystä.

Leikkiin heittäytymisewen vaaditaan myös rohkeutta, joka syntyy lapsen kasvaessa, tottuessa ryhmään ja oppiessa leikin.

Ohjaajan taidoilla on suuri merkitys siinä, kuinka hyvin lapsi rohkenee ja viihtyy ryhmässä. Ohjaajan tulee huolehtia, ettei kukaan lapsista joudu tiettyyn leikkirooliin liian pitkäksi aikaa, että jokaiselle on tarvittaessa pari ja kaikki tulevat valituksi.

22

Tanssimanian riemukas loppuhuipennus Jotain uutta, jotain vanhaa ja Koiviston polskaa Teksti: Maarit Saarelainen

Tanssimania pähkinänkuoressa • 12. kerta (perustettu 1993) • 3 500 alustava kävijämääräarvio • 5500 minuuttia koulutusta ja työpajoja • 65 osallistujaa Tanhujalostamoseminaariin • 150 osallistujaa (12-17 v.) DÄÄNS-leirille • 200 osallistujaa Manian työpajoihin • 1 000 minuuttia tanssikonsertteja • 550 tanssijaa

in en

Tampereella 12. kertaa 1.-4.10. järjestetty Tanssimania päättyi 150 DÄÄNS-tanssileirinuoren vauhdikkaaseen Koiviston polskaan. Festivaalilla nähtiin useita rajoja rikkovia tanssiteoksia, jossa erilaiset lajityypit, tyylilajit ja keinot sekoittuvat sulavasti traditioon. Kantaesityksiä Maniaan toivat tamperelainen Sorokoska, helsinkiläinen VäkeväKollektiivi sekä oululaiset Tanssiteatteri Hämy ja kansantanssiryhmä Hässäkkä.

Konserttien lisäksi Tanssimania tarjosi koulutusta, kursseja, keskusteluja ja illanviettoja. Tanhujalostamossa pohdittiin mitä tapahtuu kun tanssi ja tiede kohtaavat.

Pääosaan seminaarissa nousivat tanssin yhteisöllisyys ja kehollisuus. Keskustelua ryyditettiin tanssillisilla demonstraatioilla.

Tanssimania on osa Pispalan Sottiisin tapahtumakokonaisuutta ja se järjestetään seuraavan kerran syksyllä 2017. Tapahtuman vastaava järjestäjä on Pispalan Sottiisin tapahtumatoimisto / Suomen Nuorisoseurat.

a: Kuv

iv iK r t Pe

Opiskelijayhteistyötä Tanssimaniassa Teksti: Siiri Suoniemi, Lapin urheiluopistosta

Tänä vuonna Tanssimaniassa hyödynnettiin entistä tiiviimmin yhteistyötä alan ja alueen opiskelijoiden kanssa.

Tanssimaniaan osallistui 18 tanssin opiskelijaa Lapin urheiluopistosta ja Tampereen konservatoriosta. Opiskelijat tutustuivat Tanssimaniaan ja festivaalin ohjelmaan ennakkoon. He osallistuivat tapahtumaan sekä esiintyjinä että pienten opintotehtävien kautta.

Haastattelussa Promoa pukkaa -työpajan tiimoilta oli Sami Kolanen (viereisessä kuvassa oikealla), joka tanssii oululaisessa Polokkarit-ryhmässä.

Kysymyksiä ennen työpajan alkua Mitä odotat työpajalta?

Materiaalia ryhmän esittelyyn, kuvia ja videota.

Minkälaisia valmisteluja olette tehneet?

Olemme harjoitelleet kuvattavat tanssit ja suunnitelleet puvustusta. Olemme myös ideoineet tekstejä, avainsana-tyyppisellä harjoituksella. Tekstiaihiota valmistelimme vielä bussimatkalla Tampereelle.

Miten aiotte hyödyntää tuotettavaa materiaalia?

Ensi vuodelle on suunnitteilla ulkomaanmatka, jota varten tarvitsemme promomateriaalia. Myös muiden tapahtumien yhteyteen on hyvä saada lisää kuvamateriaalia.

Promoa pukkasi Tanssimaniassa ensimmäistä kertaa Teksti: Maarit Saarelainen Kuva: Essi Pärssinen

Syksyn 2015 Tanssimaniassa järjestettiin ”Promoa pukkaa” -work shop. Ensimmäistä kertaa järjestetyn kolmivaiheisen työpajan ideana oli tuottaa ryhmille oma promo-materiaali: video, valokuvia ja esittelyteksti. Kukin työpajoista kesti tunnin. Pilottikokeiluun pääsivät Siepakat Rovaniemeltä, Kirjavat Lappeenrannasta ja Polokkarit Oulusta. Tilana oli Monitoimitalo 13 Tampereella ja pajojen opettajina toimivat kunkin alan ammattilaiset. Ryhmät toimivat loistavasti, eikä kellokalleja tarvittu vaikka pajat toimivat non-stoppina, eli läpsystä vaihto -periaatteella.

Kukin ryhmä oli valmistautunut työpajoihin ennakkoon, ja toi mukanaan itse valitsemansa esiintymisasut ja rekvisiitan. Valokuvapajassa otettiin ryhmästä kuvia studio-olosuhteissa. Videopajassa tehtiin lyhyt tanssivideo ryhmän valitsemalla tyylillä ja materiaalista editoitiin

esittelyvideo ryhmän käyttöön. Tekstityöpajassa tehtiin esittelytekstit, jota ryhmä voi käyttää omissa esiteissään ja nettisivuillaan.

Ryhmät saivat työpajoissa valmistetut materiaalit veloituksetta omaan käyttöönsä. Pispalan Sottiisi ja nuorten Monitoimitalo 13 voivat tarvittaessa käyttää pajoissa syntynyttä materiaalia omasta toiminnasta kertoessaan.

Ryhmien palaute työpajoista oli positiivinen, vaikka rutistus oli hurja. Aikataulu oli tiukka ja vaati vahvaa keskittymistä, mutta valmista tuli. Työpajat olisivat voineet olla hiukan pidempiä ja tauko pajojen välillä olisi ollut hyvä.

Kaiken kaikkiaan ryhmät kokivat saaneensa työpajoista sekä valmista materiaalia että uusia ideoita. Pajojen vetäjät ihastelivat ryhmien kurinalaista tekemistä ja hienoa heittäytymistä.

Kysymyksiä työpajan jälkeen Vastasiko työpaja odotuksia?

Kyllä vastasi, erittäin hyvä työpaja. Varmasti saamme täältä hyvät materiaalit. Ammattilaisten kanssa on kiva tehdä töitä.

Saitteko uusia ideoita ryhmän promoamiseen?

Kyllä, varsinkin tekstityöpajassa, jossa puhuttiin lehdistöja some-tiedottamisesta, tuli hyviä vinkkejä.

Mistä osiosta oli eniten hyötyä?

Varmaankin videon tekeminen, kun on hyvä kalusto ja kamerat. Näkisin, että sitä on vaikein itse toteuttaa.

Suosittelisitko työpajaa muille? Kelle?

Kyllä ehdottomasti. Videointiin tunti oli aika tiivis, mutta muihin pajoihin se riitti hyvin. Varmasti erittäin hyvä ryhmille, jotka tähtäävät esiintymään esim. festareille ja suunnittelevat omia tapahtumia.

23

Vive la danse traditionelle! – Ulmalan nuorisoseuran matka Ranskaan Teksti: Mirja Hynynen, Rikurillan ohjaaja Kuva: Vesa Ollikainen Ulmalan nuorisoseura sai kutsun Ranskaan ollessaan Europeade-festivaaleilla Saksan Gothassa 2013. L´Echo de nos Montagnes -ryhmä (”Vuoriemme kaiku”) Annecysta kutsui meidät vierailulle ja matkaan lähdettiin elokuussa 2015.

Matkaan lähti Rikurilla, Tanhuujista ja Kurpposista muutama pari ja neljän hengen säestysporukka.

Keskiviikkona 12.8. lensimme Kuopiosta Sveitsin Geneveen. Sieltä matka jatkui bussilla Annecyyn ja Sevrieriin, jossa oli majapaikkamme. Maisemat olivat uskomattoman kauniit. Tie kulki pitkin turkoosinvärisen Annecy-järven rantaa ja järven toisella puolen kohosi jylhä alppimaisema.

Annecy on Ranskan kauneimpia kaupunkeja ja sitä kutsutaan Savoien Venetsiaksi. Vanhan kaupungin keskustassa on hieno kanava-alue siltoineen. Kävelykatuja ja kujia reunustavat ihanat, vanhat pastellinväriset talot, joiden puisia ikkunaluukkuja koristavat somat kukkaistutukset.

Kaupungin sydämessä on pieni saari, jossa sijaitsee Palais d´Ile, joka tunnetaan myös kaupungin symbolina. Linnake rakennettiin 1100-luvulla ja se toimi vankilana, rahapajana ja nykyään museona. Värikkäät kansallispukumme herättivät ihmisten mielenkiinnon, missä liikuimmekin. Autoilijat tööttäsivät ja vilkuttivat meille.

Ryhmämme esiintyi reissulla kolme kertaa. Torstaina pidettiin juhlakonsertti majoituskoulun juhlasalissa. Meillä

oli tunnin ohjelma, joka sisälsi monipuolisen kattauksen suomalaisia kansantansseja ja Markun Ryynäsen uusia koreografioita. Yleisö piti ohjelmastamme kovasti ja bravo-huudot raikuivat! Perjantai-iltana esiinnyimme Balcons du Lac:in lomakeskuksessa, jossa seuraamassa oli 200 vierailijaa eri maista. Lauantai-iltana oli suomalais-savoyard-ilta, jossa Rikurilla ja Echo de nos Montagnes opettivat yleisölle oman maansa tansseja. Oli mukava katsoa, miten yleisö lähti innolla mukaan!

Kolmen esityksen lisäksi ryhmämme ehti osallistua käsityö- ja musiikkityöpajoihin, tutustua viinintekoon Fechy:n viinitilalla, ihailla metsäpeuroja ulkoilmaretkeillä Dronières-järvellä ja katsella päätähuimaavia näköaloja Pont de la Caille -sillalta alas kanjoniin.

Sunnuntai-iltana pidettiin Savoyard-ateria juustojen kera ja jäähyväisjuhla. Paikallinen ryhmä oli leiponut suuren täytekakun, jonka pääsin leikkaamaan yhdessä pormestarin kanssa. Siitä riittikin hauskanpitoa omalla ryhmälläni. Pormestari oli oikea kansanmies ja hän oli usein katsomassa esityksiämme. Ilta päättyi molempien muusikkoryhmien musisointiin ja yhteisiin tansseihin.

Matkalta jäi taskuun mukavia muistoja ja uusia ystävyyssuhteita. Echo de nos Montagnes saapuu vastavierailulle Iisalmeen elokuussa 2016.

Oppikaa yhdessä Kansalaisfoorumin tuella!

Vuoden 2016 alusta lähtien nuorisoseurat voivat hakea tukea yhteisöllisille opintoryhmille.

Tämä uusi tukimuoto korvaa opintokerhoille maksetun tuen, joka poistuu kokonaan vuoden vaihteessa. Kurssitukea puolestaan maksetaan entiseen tapaan ja joulukuussa on aika tehdä kurssituntivaraukset seuraavan vuoden osalta.

taidetapahtuman tai monikulttuurisuusprojektin. Tutustukaa tähän uuteen tukimuotoon ja tarttukaa tilaisuuteen seuranne toiminnan kehittämiseksi!

Tarkemmat tiedot ja ohjeet: www.kansalaisfoorumi.fi > Opi ja osallistu > Tuki yhteisöllisille opintoryhmille

Uudistuksen myötä nuorisoseura voi saada 500 euron tuen yhden yhteisöllisen opintoryhmän toimintaan ensi vuonna.

Tukea voi hakea vuoden alusta lähtien ja sen haku on jatkuva.

Kun nuorisoseura itse järjestää kurssin, voi se saada valtionapua jopa 20 € /opintotunti. Kurssin vähimmäiskesto on neljä opintotuntia ja yli 15-vuotiaita kurssilaisia tarvitaan kahdeksan. Aiheena voi olla esimerkiksi ohjaajakoulutus, yhdistystoiminta, tanssi, teatteri, liikunta, musiikki, sirkus, tiedotus ja markkinointi.

Nuorisoseura tekee tuntivaraukset SkafNet-järjestelmällä joulukuun 2015 aikana kaikista kursseista, jotka se aikoo toteuttaa vuoden 2016 aikana. Avustettavia kuluja ovat mm. kouluttajan palkkiot ja työnantajan eläke- ja sosiaaliturvamaksut, kouluttajan matka- ja majoitus sekä päivärahat, kurssin ilmoitus- ja kopiointikulut, kurssitilojen ja opetusvälineiden vuokrakulut. Kurssin järjestäjän oma maksuosuus määräytyy kulujen mukaan. Kansalaisfoorumin tuen osuus on enintään 50 % avustuskelpoisista kurssin kuluista.

Tarkemmat tiedot ja ohjeet: www.kansalaisfoorumi.fi > Opi ja osallistu > Tuki kursseille

Opitaan uutta ja kehitetään toimintaa Yhteisöllisen opintoryhmän työskentely on opinnollista, tavoitteena on löytää uutta, oppia omasta toiminnasta ja kehittää toimintaa konkreettisella tavalla. Opintoryhmä toimii projektiluonteisesti, sen työskentely on yhteisöllistä, se nimeää keskuudestaan ohjaajan ja siinä on mukana vähintään viisi 15 vuotta täyttänyttä.

Ryhmän työskentelystä syntyy jokin konkreettinen tuotos.

Yhteisöllinen opintoryhmä voi esimerkiksi suunnitella ja toteuttaa teatteri-, tanssi-, sirkus- tai muun taideproduktion,

Kurssitukea jopa 20 € / oppitunti

Skafnetiä on helppo käyttää Yhteisöllisen opintoryhmän tuen hakeminen sekä kurssituntien varaus ja aikanaan tilitysten tekeminen sujuvat kätevästi netissä varaus- ja tilitysjärjestelmä SkafNetin kautta. SkafNetin käyttöönotto vaatii käyttäjäyhteisöltä ainoastaan vastuuhenkilön valitsemisen ja hänen rekisteröitymisensä SkafNetin käyttäjäksi.

Rekisteröitymislomake ja ohjeet: www.kansalaisfoorumi.fi > Opi ja osallistu > SkafNet Lisätietoja: info@skafnet.fi ja Kansalaisfoorumin aluetoimistot

24

Lyhyesti Työnantajat ja -tekijät kertovat!

Etelä-Pohjanmaan Nuorisoseura järjestää

Leipää ja kulttuuria -työllistämishankkeissa mukana olleiden haastatteluja Youtubessa Leipää ja kulttuuria on nuorisoseurojen oma hanke, jonka tavoitteena on työllistää palkkatuella järjestökentälle vuosittain yli 90 henkilöä. Tällä tavoin Nuorisoseurat osallistuu yhteiskunnallisiin työllistämistalkoisiin ja tuo seuroille paljon kaivattua lisätyövoimaa. Leipää ja kulttuuria myös tukee työntekijöitä ja työnantajia tehtävissään.

Syksyn aikana haastateltiin hankkeessa mukana olleita henkilöitä Jyväskylän seudun nuorisoseurasta ja Nuorisoseurojen Keski-Suomen ja Pohjois-Savon aluetoimistoista Katso kaikki videot osoitteesta: bit.ly/tyollistaminen

Kaustisen kansanmusiikkijuhlien pelimanniilmoittautuminen on alkanut Kuva: Arto Kuorikoski

#bändiskaba!

Uusi, valtakunnallinen bändikilpailu alle 29-vuotiaille Show must go folk!

19.3.2016 Kilpailu järjestetään Mietaan Nuorisoseuralla

Ilmoittaudu osoitteessa

Kaustisen 49. kansanmusiikkijuhlat kerää taas 11.-17.7.2016 tuhansia katsojia ja esiintyjiä yhteen. Vuonna 2015 juhlien esiintyjistä oli pelimanneja, laulajia ja tanssijoita peräti 4000, enemmän kuin kertaakaan festivaalin historiassa aiemmin. Valtaosa Kaustisen esiintyjistä saapuu juhlille talkoohengessä, ns. pelimanniehdoin. Pelimanniehtojen mukaan virallisiksi esiintyjiksi valituille pelimanneille ja esiintyjäryhmille tarjotaan keikkojen lisäksi koko viikon festivaaliranneke sekä etuja majoituksen ja ruuan osalta.

Esiintyjäryhmät voivat ilmoittautua mukaan juhlien verkkosivujen kautta (www. kaustinen.net). Ensimmäinen ilmoittautumiskausi on 1.11.2015-31.1.2016 ja täydentävä ilmoittautumiskausi on 1.2.-30.3.2016.

Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskuksen vuositeema 2016 on Kansantanssin riemuvuosi. Juhlien oma vuositeema on puhallinmusiikki. Maakuntateemana on Kainuu. Esiintyjäryhmien toivotaan mahdollisuuksien mukaan ottavan teemat huomioon laatiessaan ohjelmistoa ensi kesän juhlia varten.

Oululainen tekijä -tunnustus Pohjois-Pohjanmaan Nuorisoseurojen Liitolle Oulun työllisyyspalvelut on myöntänyt Oululainen tekijä 2015 -tunnustuksen Pohjois-Pohjanmaan Nuorisoseurojen Liitolle 15.10.2015. Tunnustus jaetaan ansiokkaista toimista oululaisen työllisyyden edistämiseksi.

www.epns.fi/bandiskaba

Mietaantie 392 61370 Kurikka

Nuorisoseurojen hopeinen ansiomerkki Ranskaan Teksti: Maari Saarelainen Kuvat: Juspa Jokinen

Ranskalaiselle Philippe Géantille on myönnetty Suomen Nuorisoseurojen hopeinen ansiomerkki tunnustuksena Nuorisoseuroissa tehdystä kansainvälisestä kulttuurisesta nuorisotyöstä. Philippe on ollut vuodesta 1989 alkaen mukana Nuorisoseurojen kansainvälisissä leiriprojekteissa sekä kurssi- ja ohjaajakoulutuksissa.

Juhani ”Juspa” Jokinen kävi luovuttamassa ansiomerkin Philippen 50-vuotispäivillä laulun kera. Philippe oli tunnustuksesta erittäin iloinen ja toivoi, että yhteistyö jatkuisi tulevaisuudessakin.

Vankkumattomalla Suomen ystävällä on kotonaan suomalaisten ystävien rakentama sauna, ja syntymäpäiväjuhlissaan hän halusi tarjota vierailleen mm. joulukinkkua.

25

Nuorisoteatterilainen!

Ramppikuumeen katselmushaku käynnissä nyt

Hakuaika vuoden 2016 Ramppikuumeen katselmukseen on alkanut. Hakuaika päättyy 29.2.2016.

Katselmukseen voivat hakea kaikki 13–20 -vuotiaiden ryhmät. Esiintyvän ryhmän kokoonpanosta 1/3 saa ylittää tai alittaa annetun ikärajan. Haku katselmukseen tapahtuu lähettämällä videoitu esitys esiraadin katsottavaksi ja lähettämällä verkkosivuilta löytyvä hakulomake pyydettyine tietoineen. Esityksen suosituskesto on korkeintaan yksi tunti.

Kaikki hakijaryhmät saavat kirjallisen palautteen esityksestään vaikka eivät tulisi valituksi katselmukseen.

Ramppikuume eli valtakunnalliset nuorisoteatteripäivät kokoaa noin 200 innokasta nuorta teatteriharrastajaa Kankaanpäähän 22.-24.4.2016. Tapahtumassa on nuorisoteattereiden esityksiä sekä ammattilaisten vetämiä koulutustyöpajoja.

Lisätietoja: www.ramppikuume.net/5

Avaa joka päivä luukku Nuorisoseurojen joulukalenterista!

Tänäkin vuonna pyörii Instagramissa Nuorisoseurojen joulukalenteri. Joka luukun takaa paljastuu tonttutarina tai tonttutehtävä sekä Iida Parkkisen ihania tonttukuvituksia. @nuorisoseurat tai www.instagram.com/nuorisoseurat

26

Kolumni

”Hei, tätähän me voitais kokeilla!”

Teksti: Riikka Mikkonen, Vahanannan Nuorisoseuran puheenjohtaja ja Luova Lava Leiri –koordinaattori Kuva: Ylöjärven uutiset

Näin Vahannan Nuorisoseurassa on saanut alkunsa moni mukava tekeminen ja tapahtuma, niin myös Luova Lava -kerhot.

Bongasimme jutun leireistä Nuorisoseuralehdestä ja siitä se ajatus sitten lähti. Kun vielä saimme vihreää valoa Suomen Nuorisoseuroilta, että voisimme yksittäisenä seurana lähteä leirejä järjestämään, niin käynnistimme projektin sen enempiä pohtimatta. Tässä vaiheessa meillä oli leireille jo ohjaaja: Tero-Matias Junnila rekrytoitiin mukaan jo hyvissä ajoin ennen varsinaisen suunnittelun alkua.

Varsinainen suunnittelutyö käynnistettiin helmikuussa ja ideoimme leirien sisältöä yhdessä ilmaisutaidon kerhon ohjaajan kanssa. Pian alkoikin runko olla kasassa. Isoin työ eli leirien käytännön järjestelyt alkoivat täydellä teholla maaliskuussa, kun ryhdyimme markkinoimaan leiriä. Siinä vaiheessa päätimme pitää kaksi leiriä, usko oli vahva että kysyntää on! Yllätyimme itsekin, kun leirit tulivat täyteen melko nopeasti.

Toukokuun alussa olimme jo vahvistaneet osallistujat ja postittaneet laskut.

Ilmoittautumisten hoitamisen ohella hoidettavana oli apuohjaajan rekrytointi ja paljon muita käytännön, jotka työllistivät kyllä enemmän kuin osasimme ennakoida. Tero-Matias oli mukana apuohjaajan rekrytoinnissa ja hän teki myös valinnan työparikseen. Kerhot pidettiin omalla talollamme ja saimme mukavasti ruokailut, siivouksen ja kerhotilat palvelemaan leirin tarpeita - kiitos toimivan verkoston ja talkoilla kunnossa pidetyn talon. Hyvää tukea järjestelyihin saimme myös skype-palavereissa muiden järjestävien tahojen kanssa.

Leirit pidettiin kesäkuun kahdella ensimmäisellä viikolla.

Kummassakin kerhossa oli ideana valmistaa jostakin tekstistä pienimuotoinen esitys kerhon loppuhuipennukseksi. Esitykset olivat erittäin hyviä ja katsomossa näkyikin monta ylpeää äitiä, isää ja sukulaista. Kerhopäivinä tekstejä elävöitettiin piirtämällä, maalaamalla, erilaisin soittimin, liikunnan kei-

noin ja tietenkin näyttelemällä.

Leiriviikon ohjelmat suunniteltiin tarkasti ja päiväkohtaisesti: tarkka suunnitelma jäsensi päivät hyvin vaikka tarpeen tullen toki joustettiinkin.

Kerholaisten mielestä ehdottomasti kivointa leireillä oli näytteleminen ja kaverit. Ohjaajan näkökulmasta oli tärkeää että leireillä oli pätevä apuohjaaja, joka pystyi ottamaan vastuuta ja pääohjaaja sai rauhassa keskittyä työhönsä.

Kaiken kaikkiaan olemme seurana erittäin tyytyväisiä lei-

reihin ja siihen että lähdimme kokeilemaan uutta rohkeasti yksittäisenä seurana, pääosin talkootyönä. Työmäärä yllätti ja tiedämme siihen varautua paremmin ensi vuonna - tokihan leireistä tulee meille perinne!

Innostuimme leirien positiivisesta palautteesta niin paljon, että nyt syksyllä käynnistimme kaksi täysin uutta Luova Teatteri -kerhoa lapsille ja nuorille.

Saimme siis myös seurana uutta puhtia tekemiseen!

Teidänkin seurallenne huippulaadukkaita leirejä ensi kesänä?

Kuvat: Ville Suhonen

Menneenä kesänä Luova lava lapsille -leirejä järjestettiin ympäri Suomea. Lasten monitaideleireillä tutustuttiin muun muassa teatterin, tanssin ja kuvataiteen saloihin ja valmistettiin erilaisia esityksiä.

Leirejä toteutui kolmekymmentäviisi kappaletta, joissa oli yli yhteensä lähes viisisataa osallistujaa. Luova lava -konseptista on nopeassa ajassa tullut merkittävä kulttuurisen nuorisotyön muoto, jossa lapset saavat laadukasta ohjausta, nuoret ohjaajat kesätöitä sekä kokemusta ja yleisö osansa lasten energiasta.

Ensi kesänä millä tahansa seuralla on mahdollisuus lähteä toteuttamaan omaa Luova lava lapsille -leiriä. Jo tänä vuonna muutama yksittäinen seura toimi leirien tuottajana ja kokemukset osoittavat, että pienikin seura pystyy hyppäämään tähän mukaan.

Jos olet kiinnostunut saamaan ensi kesänä omaan seuraasi Luova lava lapsille -toimintaa, ota rohkeasti yhteyttä pasi.saarinen@nuorisoseurat.fi tai 0504080366.

27

Hermannit ja Hermanskat virkistyspäivillä Teksti: Maisa Selimäki Kuvat: Valo Aatrokoski

Yhteystiedot Suomen Nuorisoseurat ry Vernissakatu 8 A, 01300 Vantaa 09 584 0610 info@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi Etelä-Häme Rautatienkatu 3 sisäpiha, 15100 Lahti 0440 587 470 anne-mari.kuronen@nuorisoseurat.fi http://etela-hame.nuorisoseurat.fi Etelä-Pohjanmaa Maamiehenkatu 4 B 7, 60100 Seinäjoki 045 119 5319 etela-pohjanmaa@nuorisoseurat.fi www.epns.fi Häme Näsilinnankatu 22 A 13, 33210 Tampere 044 522 9595 hame@nuorisoseurat.fi http://hame.nuorisoseurat.fi Kainuu Harjukatu 25, 87150 Kajaani (08) 613 3873 kainuun.nuorisoseurat@kajaani.net http://bit.ly/kainuunnuorisoseurat Keski-Pohjanmaa Närhitie 2, 84100 Ylivieska 044 342 5220 keski-pohjanmaa@nuorisoseurat.fi www.keski-pohjanmaannuorisoseura.net Keski-Suomi Vapaudenkatu 43 A, 40100 Jyväskylä 040 505 2659 keski-suomi@nuorisoseurat.fi www.ksnsl.net Lappi Urheilukatu 4 A 24, 96100 Rovaniemi 0400 530 598 maria-liisa.malvalehto@nuorisoseurat.fi www.lnl.fi Pohjois-Karjala Papinkatu 5, 80110 Joensuu 044 207 3072 pohjois-karjala@nuorisoseurat.fi http://pohjois-karjala.nuorisoseurat.fi

Kallaveden risteily Elokuun lopun helteisinä päivinä nelisenkymmentä Hermanskaa ja Hermannia kokoontui Siilinjärvelle Kylpylähotelli Kunnonpaikkaan viettämään kesäisiä virkistyspäiviä. Osallistujia oli Uudeltamaalta Sodankylään ja idästä länteen, kautta koko maan.

Aikaa vietettiin uiden, saunoen ja itseämme hemmotellen, siinä meni karaokelaulut ja iltojen rupatteluhetket. Päivä vietettiin retkeillen: bussi vei Puijolle, josta oli mahtavat maisemat tornista katsellen. Tornista alas tullessa rappuja kolmisensataa, kai yhtä paljon ylöspäin kiivetessä, kukaan vaan ei ylöspäin kiivennyt kun hissi vei helposti molempiin suuntiin. ”Kallaves´, Kallaves´, järvi, järvi siinä pes….”.

Aurinko porotteli täydellä terällä, laiva lipui hiljalleen Kallaveden pintaa – voiko paremmin viettää virkistyspäivää? Loppupäivä kuluikin sitten lupsakkaasti Kuopion torilla.

Tämä oli sitä virkistäytymistä. Asiaa puhuttiin koko porukanvoimin kun pohdittiin mikä on H-kiltojen olevaisuus ja tulevaisuus. Olemmeko katoava kansanvara nuorisoseuraliikkeessä?

Tulimme lopputulokseen: Emme ole! Olemme edelleenkin liikkeen voimavara!

Hyvää vuoden jatkoa kaikille lukijoille!

Ehdota Vuoden Hermannia Suomen Nuorisoseurat ry:n hallitus nimeää vuosittain Vuoden Hermannin arvonimen saajan. Nimityksen saa henkilö, jonka katsotaan esimerkillisellä tavalla edesauttavan nuorisoseuratoiminnan kehittämistä omalla alueellaan ja mahdollisesti laajemminkin. Hermanni-arvonimi voidaan myöntää sekä miehelle että naiselle. Arvonimen saaja julkistetaan vuosittain keväällä järjestettävillä valtakunnallisilla H-kiltapäivillä. Ehdota vuoden Hermannia 15.1.2015 mennessä osoitteessa www.nuorisoseurat.fi/vuoden-hermanni

Pohjois-Pohjanmaa Kirkkokatu 22 A 1, 90100 Oulu 044 720 8509 timo.nevanpera@nuorisoseurat.fi www.pohjois-pohjanmaa.palvelee.fi Pohjois-Savo Puijonsarventie 36, 70260 Kuopio 050 556 4748 jussi.salmi@nuorisoseurat.fi www.pohjoissavonnuorisoseurat.fi Saimaa Kirkkokatu 12 A 6, 53100 Lappeenranta 040 537 2363 saimaa@nuorisoseurat.fi www.saimaannuorisoseurat.net Satakunta Hallituskatu 6, 28100 Pori 0440 591 913 silja.heikkila@nuorisoseurat.fi www.satakunnannuorisoseurat.fi Uusimaa Raumantie 5, 00350 Helsinki 040 558 7870 uusimaa@nuorisoseurat.fi www.uudenmaannuorisoseurat.fi

H-kiltapäivät Kiltapäivät pidetään 9. – 10. 4. 2016 Ilmajoella Etelä-Pohjanmaan opistolla.

Päivät kuluvat entisten kiltapäivien tapaan, ainakin kokouksen osalta. Ohjelmassa on myös iltatapahtuma, tutustumista Ilmajokeen ja sunnuntaina kirkossa ja sankarihaudalla käyntiä. Mitä kaikkea illan ja seuraavan päivä tuo tullessaan, on vielä salaisuus!

Pistä päivämäärä jo kalenteriisi! Tarkempi ohjelma sekä ilmoittautumisohjeet vuoden 2016 alussa.

Varsinais-Suomi Härkätie 450, 31500 Koski TL 0400 818836 mika.toivonen@netti.fi http://varsinais-suomi.nuorisoseurat.fi

Vuoden 2015 Hermanni, Kauko Turula

Ylä-Savo Päiviönkatu 27, 74100 Iisalmi (017) 817 866 kyosti.marin@nuorisoseurat.fi http://yla-savo.nuorisoseurat.fi

Tapahtumakalenteri Joulukuu 27.-30.12. Oriveden kansantanssikurssit, Orivesi

Tammikuu 4.-7.1.

8.1.

8.-9.1.

23.1.

29.-30.1.

29.-30.1.

30.-31.1.

Pssst, kansantanssija!

Ota varaslähtö riemuvuoteen Oriveden kursseil-

Hollo ja Martta -talvifestivaali, Hollola ja Lahti la. Opettajina mm. Eivor Wallinvirta, Juha-Matti Aronen, Antti Savilampi ja Petri Hoppu. Aiheina Folk Forum, Helsinki menuetit, karjalainen perinne ja suomalaisen kansantanssin outoudet.

Folklandia, Helsinki-Tallinna Tiedustele paikkoja Hannu Nipulilta mahdolliNuorisoseuratoiminnan koulutus, Seinäjoki simman pian: hannu.nipuli@nuorisoseurat.fi tai 050 468 388 Tempoa tenaviin -täydennyskoulutus, Helsinki Tempoa Tenaviin -täydennyskoulutus, Ylivieska Kansantanssin ohjaajakoulutuksen perusopinnot, 1. jakso, Savitaipale

Helmikuu 4.-7.2.

5.2.

5.-6.2.

6.2.

6.2.

7.2.

12.-14.2.

13.2.

13.-14.2.

13.-14.2.

14.2.

20.-21.2.

21.2.

27.-28.2.

29.2.

Talvipäivät, Iisalmi Tanssin Riemuvuoden kansantanssinäytös Pikkuteatterissa, Lahti Kansantanssin riemuvuoden avaus, Lappeenranta Pöllö-tietovisailu, Oulu Hätäensiapukurssi, Lahti Kansantanssiohjaajien koulutuspäivä, Lappajärvi Tempoa Tenaviin -ohjaajakoulutus, Ylivieska Ohjaajien olohuone, Rovaniemi Kansantanssin ohjaajakoulutuksen perusopinnot, 2.jakso, Savitaipale Järjestyksenvalvojan peruskurssi, Lahti Laskiaistapahtuma perheille, Lahti Järjestyksenvalvojan peruskurssi, Lahti Sottiisin aikuisten ohjelmistokurssi, Lappeenranta Kansantanssin ohjaajakoulutuksen perusopinnot, 3.jakso, Savitaipale Kalevalanpäivän juhla, Liminka

Maaliskuu 12.3.

12.3.

13.3.

19.3.

19.3.

19.3.

20.3.

Ohjaajien olohuone, Saimaa Tanssi- ja teatteritoimijoiden tapaaminen, Saimaa Nuorisoseurapäivän juhla, Joutsa Täpinää Tassuihin -kurssi, Helsinki Valtakunnallinen #Bändiskaba!, Kurikka Vauvasirkus-jatkokurssi ohjaajille, Helsinki Aluetapaaminen, Joensuu

KNoppia nuppiin Pohjois-Karjalassa!

19.1.-21.1. KNoppia Nuppiin - KNoppi-kouluttajakoulutus nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajaopiskelijoille, Joensuu KNoppi-ohjaajan viikonloppukurssit: 30.-31.1. ja 20.-21.2., Lieksa 19.-20.3. ja 16.-17.4., Kitee KNoppi-ohjaajan iltakurssikokonaisuus: 16.3., 30.3., 6.4., 13.4., 20.4., 27.4., 4.5. ja 11.5.