Nuorisoseurat 3/2020 by Suomen Nuorisoseurat

2020 • 3

Suomen merkittävin kulttuurisen lapsi- ja nuorisotyön toimija

Sivistys 2020 Nuori Kulttuurin strategiaharppaus

s. 8–9

Kaija Pakarinen nousi Rasivaarasta Suomen eturivin näyttelijäksi

s. 10–11

Yhdessä jo 140 vuotta

s. 14–15, 18

Sisällysluettelo 2

Alakerta: Katso äiti, katso

Pääkirjoitus: Mitä on nykypäivän sivistys?

18 IRTI-teatterilaisten vastaus korona-aikaan: Spoken wordia Discordin kautta

Mitä on sivistys vuonna 2020?

Virtuaalinen RAMPPIKUUME valtaa verkon syyskuussa

6 Järjestöuutisia

Uusi näyttämölinja käynnistyy Paukkulassa

7 Muistokirjoitus: Tellervo Hovi 1921–2020 – seuratoiminta sydämen asiana

Teatteriyhdistys Kulissin koronakevät ja kodittomuus

Reisjärvellä rymisee – yhteinen kokoontumispaikka herätti talkooinnon Harrastusviikko tarjoaa uusia kokeiluja

Puheenjohtajalta: Supervoimana yhteisöllisyys

Nuori Kulttuuri harppaa 2020-luvulle

22 Luottamuskeinu opettaa yhteistyötä ja toisiin luottamista

Suomen tunnetuin tuntematon näyttelijä – Kaija Pakarinen

SottiisiMoves 2020 juhlii tuplasynttäreitä 16.–18.10. Tampereella koko perheen voimin!

24 Lyhyesti

Toimintaa jo huikeat 140 vuotta – yhteisöllisyys on vahva tunne

26 Kolumni: Ystäville

Nuorisoseurojen strategiatyö käynnistyi – kaikki mukaan!

26 H-kilta: Kiltapäivät on peruttu

Jutajaiset 9.–12.9.2020 – kansanperinnettä ja -tanssia, konsertteja ja lasten temmellystä

10 Alakerta

25 Kansalaisfoorumi: Saavutettavuus on sivistystä

Spotti kutsuu kaikki lapset esiintymään lasten Teatteripäiville!

27 Yhteystiedot

Katso äiti, katso le. Ääni juuttuu kurkkuun. Kauhuissani katsoin kerran ruotsinlaivalla trauman syntyä, kun teinityttö uskaltautui laulamaan karaokea eikä päässytkään oikeaan nuottiin kiinni. Perheen pöytään palatessa velikin tietysti ilkeästi ilkkui. Kävin kehumassa tytölle hänen lauluäänensä kauneutta, mutta en tiedä riittikö se. Taideharrastukseen, taiteeseen, liittyy aina epäonnistumisen mahdollisuus. Kaikki ei välttämättä mene nappiin. Harjoitteleminen ja tekeminen voi silti olla ollut hauskaa, ja on tosi palkitsevaa, jos pääsee yli ikävästä kokemuksesta. Ja sen jälkeen, jos onnistuu, ai että! Pääsee esiintymään muille ja saa tuntea, miten muut näkevät ja kuulevat juuri sinut. Keskittyvät sinuun. Katsovat. Jokainen ihminen ansaitsee tulla nähdyksi ja kuulluksi. Taideharrastuksen parissa, kulttuurisessa nuorisotyössä, mahdollistetaan juuri se. Eri ihmisillä on eri tavat ilmaista itseään, juuri siksi taidet-

ta voi tehdä niin monella tavalla. Omista lapsistani yksi ujompi esiintyjä on päässyt nuorisotalon kerhossa käsikirjoittamaan videoita ja ohjaamaan niitä. Jokaiselle löytyy rooli, jossa viihtyy. Taideharrastuksella on tutkitusti useita upeita vaikutuksia. Itsestään selvästi se opettaa itseilmaisua, mutta myös itsetuntemusta, tunnetaitoja ja sosiaalisia taitoja. Taideharrastus voi opettaa myös kärsivällisyyttä, empatiaa, keskittymistä, sinnikkyyttä, itseluottamusta ja johtajuutta. Sitä kautta voi saada solmittua ystävyyssuhteita ja vahvistettua itsetuntoa. Kun koululaiskyselyssä nuorilta kysyttiin, mistä harrastuksista he ovat kiinnostuneita, niin esimerkiksi tanssi, parkour ja kuvataiteet olivat suosittuja. Monille harrastuksen hinta muodostaa ylittämättömän kynnyksen. On upeaa, että harrastamisen Suomen mallissa jokaiselle koululaiselle tullaan tarjoamaan mieluinen maksuton harrastus

koulupäivän jälkeen. Erilaisia harrastamisen tapoja pitää tarjota, jotta kaikille löytyy se oma juttu. Paikkansa on silloin niin taiteen perusopetuksella kuin kulttuurisella nuorisotyölläkin. Heli Sorjonen

ikuisen tehtäviin kuuluu ihastella lapsen tekemisiä. Temppuilu kiipeilytelineessä on hauskempaa, kun sitä kannattelee vanhemman rakastava katse. Piirustus muuttuu merkittävämmäksi, kun saa aikuiselle esitellä, kuka kukin pääjalkaisista on. Rakkaan aikuisen lisäkysymykset antavat lapselle mahdollisuuden kertoa elämästään ja ajatuksistaan. Muistan, miten moni aikuinen minua kannusti. Isän työkaverit ja naapurit saivat lukea kirjoittamiani kirjoja ja kehuivat, että tämähän on tosi hyvä. Esiintymisvimmaa pääsin toteuttamaan, kun ystäväni kanssa hoksasimme tarjota itseämme tanssimaan Koukkuniemen vanhainkotiin. Tuntui hienolta, että jotkut katsovat ja samalla me tarjoamme heille iloa. Kaikille esiintyminen ei ole yhtä luonteenomaista. Sekin kuuluu lajiin, että lapsi menee esiintymishetken kynnyksellä lukkoon eikä pysty astumaan laval-

Puuhanurkka: Lumoavan luonnon metsärata

Rosa Meriläinen Kirjoittaja on kirjailija, poliitikko, KULTA ry:n pääsihteeri ja Nuori Kulttuuri neuvottelukunnan puheenjohtaja.

Pääkirjoitus JULKAISIJA Suomen Nuorisoseurat ry

PÄÄTOIMITTAJA Annina Laaksonen

TOIMITUSSIHTEERI Pia Matilainen

TOIMITUSKUNTA Hannu Ala-Sankola, Riina Kylmälahti, Riia Niemelä, Joonas Pokkinen, Maarit Saarelainen, Pasi Saarinen

TAITTO Joni Sivonen

YHTEYSTIEDOT Vernissakatu 8 A 01300 Vantaa

PAINOPAIKKA I-print Oy, Seinäjoki

ISSN 2341-6246 (painettu) Aikakauslehtien Liiton jäsen. Nro 4/2020 ilmestyy 10.12.2020.

Lehden 4/2020 ennakkoon sovitut aineistot osoitteeseen toimitus@nuorisoseurat.fi 13.11.2020 mennessä.

Joona Rossinen

Suomen Nuorisoseurat on Suomen merkittävin lapsi- ja nuorisotyön toimija.

4041 0895 Painotuote

uorisoseurat ovat olleet koko historiansa ajan vahvasti sivistyksen asialla. Toiminnan kulmakivenä on ollut jo pian 140-vuotisen historian ajan se, että ihmisestä tulee parempi versio itsestään vain itseään sivistämällä, ja parhaiten se tapahtuu vuorovaikutuksessa muiden ihmisten eli yhteisön kanssa. Tuo kantava ajatus on vahvasti läsnä toiminnassamme edelleen, mutta millainen on sivistyksen tila yhteiskunnassamme juuri nyt? Kun sivistystä miettii, tulee mieleen koko käsitteen moninaisuus. Eräässä artikkelissa asia määritellään näin: ”Suomessa sivistyksellä on vahvat perinteet ja se kuuluu kaikille. Tästä ovat parhaansa mukaan pyrkineet huolehtimaan koulut, kirjastot ja taidekasvatus. Erilaiset järjestöt, opistot ja harrastuspiirit ovat tarjonneet kansalaisille mahdollisuuden osallistua sivistysvaltion rakentamiseen. On olemassa yleissivistystä, kirjasivistystä ja sydämen sivistystä. Sivistys tarkoittaa oikeastaan näiden kaikkien summaa. Se on elämän mittaan kerättyä tietoa ja taitoa, joka on jalostunut avarakatseiseksi ymmärrykseksi ja elämänfilosofiaksi. Se on kykyä sijoittaa uusi tieto ja kokemukset historialliseen jatkumoon.” Koronaviruspandemian aikana on ollut kiinnostavaa nähdä, mitä on sivistys kriisitilanteessa. Yhtenä konkreettisena esimerkkinä on ollut se, miten ihmiset suhtautuvat mediaan, tutkittuun tietoon sekä vaihtoehtoisiin totuuksiin. Itse pidän yhtenä sivistyksen mittarina esimerkiksi sitä, että ihminen osaa erottaa faktatiedon valeuutisista. Kulunut vuosi on ollut monelle vaikea, ja informaatiota on ollut saatavilla suorastaan tulvimalla, joten faktaa ja ”huuhaata” on saattanut olla vaikeaa erottaa toisistaan. Huolestuttavaa on se, että luotettava ja puolueeton tieto ei välttämättä ole jokaisen saavutettavissa. Pandemia on osoittanut valitettavasti myös sen, miten eriarvoisuus yhteiskunnassamme on kasvanut entisestään. Sen kasvaessa kasvaa myös kuilu päästä luotettavan tiedon äärelle. Kulunut vuosi on ollut koronaviruspandemiasta johtuen vaikea myös nuorisoseuroissa. Kevään järkytyksen jälkeen toimintaa on kuitenkin saatu järjestettyä kuluneen kesän aikana eri puolilla Suomea. Syksyn mukanaan tuoma epävarmuus saattaa asettaa toiminnan uudelleen vaakalaudalle, joten toivokaamme, että harrastus- ja kansalaistoiminta ei kokisi toista kolausta tänä vuonna. Meillä harrastusjärjestönä on vastuu tarjota syksyn aikana turvallisia tekemisen paikkoja niin lapsille, nuorille kuin aikuisillekin, sillä kevään aikana kasvanut eriarvoistuminen, yksinäisyys ja sosiaaliset haasteet saattavat näkyä monin tavoin myös nuorisoseuroissa harrastavien elämässä. Sivistystä on myös se, että huolehdimme niin omasta kuin yhteisönkin hyvinvoinnista. Syksyn

ponnisteluissa yhteistyömme ja yhteisten huolien ja murheiden – kuin myös onnistumisten – jakaminen on tärkeää. Sivistystä on myös taito käydä rakentavaa vuoropuhelua, jotta ratkaisuja vaikeisiin asioihin voidaan löytää yhdessä. Tässä lehdessä on sivistyspohdinnan lisäksi runsas paketti iloisia kuulumisia nuorisoseurakentältä, sillä katseemme on suunnattuna vahvasti tulevaan. Vietämme ensi vuonna 140-vuotisjuhlavuottamme, jota luonnollisesti suunnittelemme jo täyttä vauhtia. Työskentely uuden strategian tiimoilta käynnistyy myös tänä syksynä. Nämä ja monet muut seikat ovat merkkejä siitä, että elämä jatkuu vaikeiden aikojenkin jälkeen. Toivon, että syysnumerossamme on sinulle paljon kiinnostavaa luettavaa. Haluan myös toivottaa sinulle hyvää alkanutta syksyä – toivottavasti tapaamme pian! Joni Sivonen

KANNEN KUVA

Mitä on nykypäivän sivistys?

Annina Laaksonen Pääsihteeri Suomen Nuorisoseurat

Mitä sivistys on vuonna 2020? Kuvitus Sini Padilha ja Joni Sivonen

Sivistys on ollut nuorisoseuraliikkeen kulmakivi läpi sen lähes 140-vuotisen historian ajan. Eri asiantuntijat kertovat ajatuksia sivistyksen tulevaisuudesta. Mukana on myös ripaus nuorisoseurojen historiaa suomalaisen sivistyksen airueena.

Anneliina Wevelsiep | Pääsihteeri, Kansalaisfoorumi

Kansalaisfoorumi tarjoaa omaehtoista, uudistavaa oppimista

ivistyksen ydin on edelleen itsekasvatuksessa ja yhteisön hyväksi toimimisessa. Tarvitsemme tänäänkin mahdollisuuksia henkilökohtaiselle, omaehtoiselle kasvulle. Myös sivistyksen yhteisölliselle ulottuvuudelle – vertaisoppimiselle, dialogille ja toiminnalle yhteiseksi hyväksi – on valtava tilaus nykyajassa. Meidän on rohkeasti tartuttava esimerkiksi polarisoitumiseen ja pahoinvointiin yhteiskunnassamme ja edistettävä henkilökohtaista kasvua, vertaisuutta ja dialogia sekä demokratiataitoja. Sivistystä ei pidä alistaa osaamiselle. Sivistykseen liittyvät aina vahvasti arvot ja yhteisön osana toimiminen. Ilman sivistystä osaaminen ei

jäsenny osaksi ihmisenä olemisen kokonaisuutta ja yhteisen kuplettimme juonta. Kansalaisfoorumi tarjoaa mahdollisuuksia omaehtoiseen oppimiseen sekä taidelähtöiseen, yhteisölliseen toimintaan. Taide ja kulttuuri ovat upeita välineitä uudistavaan oppimiseen. Tarvitsemme luovuutta ja mielikuvitusta kohtaamiseen, uuden luomiseen ja tulevaisuuksien avartamiseen. Ne auttavat havahtumaan, näkemään ja kokemaan toisin. Uudistavaa oppimista ja ekososiaalista sivistystä tarvitsemme myös ilmastonmuutoksen selättämisessä ja kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. Arto O. Salosta lainatakseni maailmankuvamme kaipaa ravisuttelua, palikoiden järjes-

tyksen muuttamista: luonto on elinehto, ihmisyys päämäärä ja talous vain väline. Suuren tarinan juoneksi pitää nostaa sivistys, jossa keskiössä ovat rauha, ihmisen ja muun luonnon välinen tasapaino sekä jokaisen mahdollisuus kokea elämä merkitykselliseksi ja arvokkaaksi. Muutos henkilökohtaisessa voi aina laittaa liikkeelle muutoksen yhteisö- ja jopa yhteiskunnallisella tasolla. Kansalaisfoorumin strategiassa ekososiaalinen sivistys on läpileikkaava teema. Uudistavaa oppimista tukemalla tuemme myös yhteisöjen kehittymistä sekä olemme osana yhteiskunnallista, kestävää muutosta. Toivoa on ja se vahvistuu toimimalla!

Henna Liiri-Turunen | Toiminnanjohtaja, Suomen Nuorisosseurat

Yhteisölliset opintoryhmät toiminnan kehittäjinä

ksi tapa kehittää oman nuorisoseuran tai ryhmän toimintaa on perustaa Opintokeskus Kansalaisfoorumin tuella yhteisöllinen opintoryhmä. Opintokerhotoiminnalla on pitkät ja vahvat juuret nuorisoseuroissa, yhteisöllinen opintoryhmä jatkaa tätä vapaan sivistystyön tarinaa Kansalaisfoorumissa. Opintoryhmällä on jokin tavoite ja ryhmä oppii matkalla jotain uutta. Yhteisöllinen toiminta tarkoittaa sitä, että ryhmän kaikki jäsenet ovat vastuullisia ja toimivat tavoitteen saavuttamiseksi.

Ryhmän tavoite tai toiminnan kehittämisen kohde on vapaasti päätettävissä. Saadakseen taloudellista tukea ryhmän tulee kokoontua vähintään 30 opintotuntia ja ryhmässä tulee olla vähintään viisi yli 15-vuotiasta henkilöä. Opintoryhmä voi saada tukea jopa 500 euroa, ja tällä voidaan kattaa mm. toiminnassa syntyviä vuokra-, palkka-, matka- tai materiaalikuluja. Miettikääpä hetki, mikä teidän nuorisoseurassanne voisi olla paremmin tai min-

kä pitäisi muuttua. Mitä taitoja te haluaisitte yhdessä oppia tai minkälaisen produktion toteuttaa? Kenen kanssa perustaisit opintoryhmän? Monet nuorisoseurat ovat huomanneet korona-ajan olevan hyvää aikaa toiminnan kehittämiseen, toki turvallisuus huomioiden. Autamme sekä liitossa että Kansalaisfoorumissa paketoimaan ideanne yhteisölliseksi opintoryhmäksi, hakemaan tukea ja toteuttamaan haluamanne muutoksen!

Maria Joutsenvirta | Oppimismuotoilija, KTT

Sivistys uuden äärellä

un maapallon ekologiset rajat ovat tulleet vastaan ja eriarvoistuminen repii ihmiskuntaa, on syytä uudistaa käsitys sivistyksestä. Suomen kaltaisissa hyvinvointiyhteiskunnissa on käynnissä kokonaisvaltainen kulttuurimuutos. Jatkuva aineellisen vaurauden tavoittelu ei enää kykene luomaan ihmisissä turvallisuutta eikä tulevaisuuden uskoa. Se voi synnyttää jopa pahenevaa ilmastoahdistusta ja pelkoa resurssisodista. Materiaalisia elämän päämääriä korostavista arvoista ollaan siirtymässä jälkimateriaalisiin arvoihin. Sivistyksen tehtävänä on auttaa ihmisiä siirtymään planeettaa tuhoavista elämäntavoista hyvinvointia aidosti lisääviin pyrkimyksiin. Modernille sivistysajattelulle on ollut ominaista eronteot ihmisen ja luonnon sekä ihmismielen ja -kehon välillä. Ihminen on asetettu luonnon yläpuolelle, ja oppimiskäsityksessä on korostunut ihmisen rationaalinen mieli tuntevan kehon kustannuksella. Synnyttävätkö ihmisyyttä kaventavat jakolinjat kansalaisissa juurettomuutta, joka ilmenee kestämättöminä elintapoina, ihmisten välisen yhteyden heikentymisenä sekä kyvyttömyytenä elää henkisesti rikasta, merkityksellistä elämää?

Uudistuvan sivistyksen pitäisi auttaa ylittämään jakolinjoja, jotka ovat historian saatossa luoneet ihmisten ja maapallon elämään epätasapainoa. Yksi tällainen ylitys liittyy ihmisen henkisen ja fyysisen yhteenkietoutumiseen ja sen tunnistamiseen, kuinka kehoon ulottuvan kokemuksen kautta on mahdollista saada eheyttäviä yhteyksiä itseen, toisiin ihmisiin ja luontoympäristöön. Sivistymishaasteena on hyvän elämän tavoittelun suuntaaminen nykyistä eettisemmin siihen, mitä ihminen aidosti tarvitsee tyydyttääkseen ihmisen universaaleja tarpeita sekä sen tiedostamiseen, mikä on aidosti niukkaa, jotta siitä riittää kaikille. Suuntana on planetaarinen sivistyminen, jossa minäkeskeisestä käyttäytymisestä siirrytään elämä- ja ekosysteemikeskeiseen huolenpitoon. Arjen valinnoissa tunnistetaan niiden laajat vaikutukset ulottuen globaaliin yhteisöön, tuleviin sukupolviin ja muihin eläinlajeihin. Tällainen sivistyminen luo maapallon rajat huomioivaa ja ylisukupolvista huolenpitoa vahvistavaa tulevaisuutta, jossa ihminen oppii lajina hallitsemaan itseään ja kasvamaan uudelle tasolle.

Vapaa sivistystyö nuorisoseuroissa Opintotoiminta » Kotiopintoja » Opintokerhoja » Luentoja ja esitelmiä » Kursseja Opintotoiminnan organisoituminen » Opintotoiminnan Keskusliiton jäsen 1972 » Oma opintokeskus 1972 » Opintokeskusoikeudet Vapaan Sivistystoiminnan Liitolle 1977 (myöhemmin Sivistysliitto Kansalaisfoorumi) Kansanopistot Oma kansanopisto Suomen Nuorisoopisto, Mikkeli 1922– » Vapaan sivistystyön lyhytkursseja ja pitkiä opintolinjoja » Ammatillisia tutkintoja Nuorisoseuroilla vahva rooli myös muissa kansanopistoissa eri puolilla Suomea

Järjestöuutisia

Valtuusto kokoontuu marraskuussa Seinäjoella nustusten saajille asiaan liittyvät tunnusmerkit ja kunniakirjat. Valtuuston kokousmateriaalit ja ilmoittautuminen löytyvät kotisivuiltamme osoitteesta www.nuorisoseurat.fi/syysvaltuusto.

Tee esitys uudeksi hallituksen jäseneksi Esityksiä hallituksen puheenjohtajaksi, jäseniksi ja varajäseniksi voivat tehdä kaikki jäsenyhdistykset. Esitykset tehdään syysvaltuuston sivulta löytyvällä lomakkeella. Sivulta löydät tiedon erovuoroisista jäsenistä sekä vaalivaliokunnan kokoonpanon. Valtuuston kokous valitsee myös edustajat Suomen Nuoriso-opiston kannatusyhdistyksen kokouksiin liitolle sekä niiltä alueilta, joilla ei ole keskusseuraa. Näistäkin kunkin alueen seura tekee esitykset samalla lomakkeella.

Oletko sinä tapahtumatuotannon osaaja? Nuorisoseurojen osaamismerkeillä voit tehdä näkyväksi käytännön järjestötyössä ja harrastuksissa hankkimiasi taitoja. Tuottaja Nuorisoseurassa merkin saaja osaa tuottaa nuorisoseuran tapahtumia. Jos olet toiminut tuottajana esimerkiksi kesäteatteriproduktiossa, vuosijuhlassa, konsertissa, Nuori Kulttuuri -aluetapahtumassa, liikuntatapahtumassa tai vastaavassa, olet oikea henkilö hakemaan OpenBadge digitaalista Tuottaja Nuorisoseurassa -osaamismerkkiä.

Merkkiä haetaan Nuorisoseurojen kotisivujen kautta. Osaaminen todistetaan vastaavalla merkkihakemuksen kysymyksiin, kuten mitä säädöksiä ja ohjeita tapahtumien tuottamiseen liittyy, miten budjetti laaditaan ja millaisia toimijoita sekä jälkitöitä tapahtumatuotannossa on. Osaamismerkkejä on myös ohjaajille, seuratoiminnasta vastaaville sekä tapahtumiin ja koulutuksiin osallistuneille. Voit tutustua merkkeihin täällä: www.nuorisoseurat.fi/osaamismerkki

Kuka on Vuoden Nuorisoseuralainen, mistä löytyy Vuoden Nuorisoseura – ehdota tunnustusten saajia! Nuorisoseurat palkitsee vuosittain Vuoden nuorisoseuran, nuorisoseuralaisen, ohjaajan, Hermannin, tanssiteon ja teatteriteon. Verkkolomakkeet ehdotuksia varten löytyvät osoitteesta www.nuorisoseurat.fi/tunnustukset2020. Jos tiedät tai tunnet henkilöitä, seuroja, teatteri- tai tanssitekoja, jotka mielestäsi ansaitsevat tunnustuksen, käy tekemässä esitys verkkolomakkeella 8.11.2020 mennessä.

Merkkien saajat  29.5.–3.9.2020  KULTAINEN ANSIOMERKKI Rantala Marja-Liisa Hämeen Nuorisoseurain Liitto

H-ARVO Hyvönen Erkki

Nuaskylän Nuorisoseura

Hyvönen Tapani

Nuaskylän Nuorisoseura

Tasavallan presidentti on myöntänyt kesäkuussa Suomen Nuorisoseurojen kunniapuheenjohtaja Esko Ahoselle kunnallisneuvoksen arvonimen ja Kansalaisfoorumin entiselle pääsihteerille Aaro Harjulle järjestöneuvoksen arvonimen. Aura Piha

Suomen Nuorisoseurojen valtuusto kokoontuu 21.–22.11.2020 syyskokoukseen Seinäjoelle, Sokos Hotel Lakeuteen. Kokouksessa valitaan hallituksen puheenjohtaja sekä jäsenet ja varajäsen erovuoroisten tilalle sekä vahvistetaan liiton ja sen aluetoimistojen toimintasuunnitelmat ja talousarviot vuodelle 2021 sekä määrätään liiton keräämän jäsenmaksun määrä seuraavalle vuodelle. Valtuuston kokous alkaa lauantaina klo 11 lounaalla ja päättyy sunnuntaina klo 14 kahviin. Lauantaina ohjelmassa on ensin valtuustoseminaari ja itse kokous aloitetaan iltapäivällä. Valtuustoseminaarissa pohdimme järjestön tulevaisuutta, strategiaa ja ensi vuoden järjestön 140-vuotisjuhlavuotta. Kokouksen iltaohjelmana juhlimme keväällä koronatilanteen vuoksi perutun Nuorisoseurapäivän juhlan Ilmajoella. Tilaisuudessa jaetaan vuoden tun-

Ahosesta ja Harjusta neuvokset

Esko Ahonen on toiminut nuorisoseuraliikkeessä vuosikymmenien ajan eri tasoilla lukemattomissa luottamustehtävissä. Lisäksi hän on toiminut lukuisissa muissakin järjestöissä erilaisissa luottamustehtävissä paikallisella, alueellisella ja valtakunnallisella tasolla. Suomen Nuorisoseurojen hallituksen puheenjohtajana hän toimi yhteensä 10 vuoden ajan 2007–2016. Tuona aikana Esko Ahosen johdolla nuorisoseuraliikkeessä tehtiin merkittäviä organisaatiomuutoksia, joilla turvattiin paikallisten seurojen palvelua kaikissa maan osissa. Organisaatiomuutoksessa kaksi valtakunnallista liittoa yhdistettiin menestyksellisesti. Alueelliseen palvelutuotannon turvaamiseksi kehitettiin paikallisten seurojen tarpeista ja toiveista lähtevä malli, jossa alueellista palveluista voi vastata joko piiriyhdistys tai liiton ylläpitämä aluetoimisto. Ansioistaan nuorisoseuraliikkeessä Esko Ahonen on palkittu järjestön kultaisella ansiomerkillä ja hänet nimettiin 2017 Suomen Nuorisoseurojen kunniapuheenjohtajaksi. Nykyisin Esko Ahonen toimii Lestijärven kunnanjohtajana.

Seurantalopäivää vietetään 12.–13.9.2020 Seurantalopäivää vietetään nuorisoseurantaloilla ja muillakin yhdistysten taloilla aina syyskuun toisena viikonloppuna. Seurantalopäivää vietetään osana Euroopan kulttuuriympäristöpäiviä, joiden teemaviikkoa vietetään tänä vuonna 7.–13.9.2020. Aaro Harjulle myönnetty järjestöneuvoksen arvonimi on kansalaiselle myönnetty julkisen arvonannon osoitus hänen yhteiskunnan hyväksi tekemästään työstä. Harju on suomalaisen järjestötoiminnan pioneereja. Merkittävän osan työurastaan hän on työskennellyt Kansalaisfoorumin (entinen Vapaan Sivistystoiminnan Liitto) toiminnanjohtajana ja pääsihteerinä. Hän on toiminut myös Vapaa sivistystyö ry:n puheenjohtaja sekä monissa järjestökentän luottamustehtävissä. Aaro Harju toimi myös pitkään Suomen Nuorisoseurojen pääsihteerinä.

Muistokirjoitus

Tellervo Hovi 1921–2020 – seuratoiminta sydämen asiana M

onelle sukupolvelle tutuksi tullut äitihahmo Tellervo ”Telle” Hovi (o.s. Alin) nukkui pois heinäkuussa 99-vuotiaana. Nuorisoseuratoiminta oli Tellelle sydämen asia lähes koko pitkän elämän ajan. Ensimmäinen kosketus nuorisoseuraan syntyi kotipitäjässä Pohjois-Hämeessä. Pohjaslahden Kolkin seurassa oli opintokerhoja, tanhuryhmiä ja iltamatoimintaa, ja siellä Telle aloitti myös ohjaustyönsä. 1940-luvun lopulla Telleä pyydettiin Hämeen keskusseuraan neuvojaksi; siitä alkoi kurssien pito Humppilasta Vilppulaan. Kilometrit paikasta toiseen taittuivat pyörällä tai linja-autolla silloin, kun se oli mahdollista. Joskus Telle jopa käveli kantamusten kanssa toistakymmentä kilometriä. Kylmillä taloilla ohjaaminen koetteli ääntä, mutta onneksi se säilyi vielä tulevien ohjattavien iloksi. Moni muistaa ikuises-

ti Tellen rallatukset: ”heitto, toinen, parin kanssa ympäri”. Neuvojan työhön kuuluivat liikunnan lisäksi myös mm. järjestötoiminnan perusasioihin opastaminen sekä kirjallisuusaiheisiin tutustuttaminen. Tellen kursseille tultiin mielellään, ja hauskaa oli. Vuodesta 1952 alkaen Telle toimi Uudenmaan keskusseuran toiminnanjohtajana aina kevääseen 1959 asti. Uudeltamaalta Pornaisista löytyi myös aviomies, karjalainen nuorisoseura-aktiivi Alpo. Toimisto oli ensin Jokelassa ja sitten Pornaisten Laukkoskella, jossa Telle aloitti myös emännän työn. Kansantanssiohjaajana hän toimi 90-luvun alkuun saakka ja vei monet porukat reissuille kotimaahan ja ulkomaille. Värikäs, puhelias ja temperamenttinen Telle muistetaan myös hyvänä puhujana; 50-luvulla hän oli kova vastustaja esim. Allan Ruotsalalle puhekilpailuissa; näin Allan itse kertoi.

Nuorisoseuraharrastusten lisäksi Telle osallistui muuhun yhdistystoimintaan ja politiikkaan. Toimelias äiti oli usein iltamenoissa, mutta monesti me lapset olimme myös vanhempien mukana harrastuksissa. Lapsuudenkotimme täyttyi eri-ikäisistä vieraista, jotka maistelivat mielellään Tellen leipää, pullaa ja munkkeja, joita vieraanvarainen emäntä auliisti tarjoili. Äidille jokainen ihminen oli yhtä arvokas, ja avarakatseisuus oli Tellen tärkeä ominaisuus. Aivan viimeisinä vuosina moni asia muistisairauden myötä muuttui ja katosikin, mutta laulaminen jäi. Vielä viimeisenä elinpäivänään äiti lauloi kanssamme nuorena oppimaansa kevätlaulua.

Eeva-Liisa Hovi Tellen nuorempi tytär

Puheenjohtajalta

Supervoimana yhteisöllisyys suunniteltiin tulevaa. Poikkeusoloissa tulimme luoneeksi mallin vastaisuuden varalle. Nyt meillä on paljon paremmat eväät kohdata syksyn haasteet. Mahdottoman tilanteen kääntäminen mahdollisuudeksi on järjestömme tekemän sivistystyön yksi hedelmistä. Ilman sivistystä ei olisi yhteisöllisyyttä, eikä siten yhteistä tavoitetta, jonka eteen ponnistella. Järjestömme toimintakulttuuria ja arvoja ei voida periä, vaan ne opitaan. Ansiokasta sivistystyötä tehdään erilaisissa oppimisympäristöissä harrastusten, kokousten ja talkoiden puitteissa. Yhteisöllisyys on jalostunut järjestömme supervoimaksi. Kriisikevään iskeytyessä meidän akilleen kantapäähän, yhdessäoloon ja yhdessä tekemiseen, emme lamaantuneet, vaan yhtei-

söllisyys sai meidät puhaltamaan yhteen hiileen ja tukeutumaan toisiimme. Kaikki järjestömme työntekijät ja seurojemme aktiivit etsivät sopivia alustoja etäkokouksille, suunnittelivat etäkerhojen sisältöjä, neuvottelivat rahoituksista, etsivät uusia rahoituskanavia ja ennen kaikkea pitivät yllä toivoa. Ohjaajat ottivat kopin etäharrastamisesta, tsemppaamisesta sekä arjessa kiinni pitämisestä. Kun kaikki muu katosi ympäriltä, niin ainakin harrastukset ja yhdessä tekeminen säilyivät. Kiitos teille kaikille siitä! Teitte meidän harrastajien arjesta paljon siedettävämpää. Toivon, että syksy ei tuo tullessaan uutta korona-aaltoa, uusia rajoituksia ja poikkeusoloja. Mutta jos niin käy, niin me olemme ainakin valmiina.

Antti Yrjönen

iime kevät heitti meidän kaikkien kalenterit tyhjiksi, aikataulut uusiksi ja yhdessäolon hyvin rajalliseksi. Koko yhteiskunta miltei pysähtyi uuden vihollisen edessä. Monille yhteiskunnan sulkeutuminen ja rajoitukset merkitsivät paljon muutakin kuin eristäytymistä ja hyvää käsihygieniaa. Monille se tarkoitti lomautusten ja irtisanomisten myötä toimeentulon menettämistä. Nuorisoseuroille se tarkoitti kerhojen ennenaikaista päättymistä, tapahtumien peruuntumista sekä tulojen menettämistä. Järjestömme ei kuitenkaan lamaantunut uuden edessä, vaan toimintamme jatkui etänä. Useat harrastukset ja tapahtumat sekä kokoukset siirtyivät pidettäväksi verkkoon. Harrastusryhmien WhatsApp-ryhmissä vaihdettiin kuulumisia ja tsempattiin toisiamme sekä

Ragni Reichardt Kirjoittaja on Suomen Nuorisoseurojen puheenjohtaja

Nuori Kulttuuri harppaa 2020-luvulle

Digitaalinen alusta laajentaa mahdollisuuksia Teksti Pasi Saarinen Kuva Eija Jokilahti

uori Kulttuuri -strategia Onnistumisen kokemuksia julkaistiin alkuvuodesta Nuori 2020 -tapahtuman yhteydessä. Strategiaprosessi kesti noin puolitoista vuotta ja siihen osallistui kaikki tärkeimmät yhteistyökumppanit aluehallintoviraston virkamiehistä toiminnassa mukana oleviin nuoriin ja nuorisoseurojen ja muiden järjestöjen työntekijöistä sekä vapaehtoisista kunnallisen nuorisotyön toimijoihin. Strategiaprosessissa viisikymmenvuotiasta Nuori Kulttuuri -toimintaa tarkasteltiin kriittisesti tästä ajasta katsottuna, ja perinteikäs toiminta tuleekin ensi vuodesta alkaen muuttumaan entistä paremmin tämän ajan tarpeita vastaavaksi: toiminta muutetaan monitaiteiseksi ja tapahtumatuotannossa hyödynnetään digitalisaation suomia mahdollisuuksia.

Osallistumisen mahdollisuuksia Vaikka toiminta muuttaa muotoaan ja päivittyy 2020-luvulle, aikaisemmin nuorison taidetapahtumina tunnetun Nuori Kulttuuri -toiminnan perusajatus ei toiminnallisten muutosten myötä kuitenkaan radikaalisti muutu. Toiminnan ydin on mahdollistaa kulttuuriseen harrastustoimintaan osallistuminen mahdollisimman monelle lapselle ja nuorelle. ”Sijoitumme harrastustoiminnassa kohtaan, missä nuorille tarjotaan esiintymisen ja näkyväksi tulemiseen alustoja paikallisella, alueellisella, valtakunnallisella ja kansainvälisellä tasolla. Tällöin tavoitteellinen harrastaminen taideja kulttuurilajeissa on mahdollista. Kultakimpaleena oleva pedagoginen taiteen ammattilaisten hyödyntäminen pidetään

toiminnan ytimessä mukana.” toteaa Nuori Kulttuuri -toiminnassa kulttuurisen nuorisotyön suunnittelijana työskentelevä Johanna Hurme. Ammattilaisten hyödyntämistä toiminnassa suunnataan yhä enemmän kulttuurisen nuorisotyön suuntaan, millä pyritään mahdollistamaan kaikkien lasten ja nuorten osallisuus. ”Pedagogisia sisältöjä kehitetään palvelemaan monipuolisesti nuorten kasvua, jolloin osallistuminen vasta-alkajasta pitkään harrastaneille on mahdollista ja toiminta motivoi jatkamaan harrastuksen parissa. ” jatkaa Hurme. ”Yksin emme tähän pysty taidelajien laajentuessa käsittämään laajemmin eri taidelajit, joten tulevaisuudessa teemmekin yhä vahvemmin yhteistyötä eri kulttuuristen nuorisotyön toimijoiden

kanssa ja luomme valtakunnallista verkostoa toiminnan ympärille.”

Nuori Kulttuuri -toiminnan eri tasot Strategiakauden yksi keskeinen ajatus on ottaa paikallinen taso mukaan Nuori Kulttuuri -toimintaan. Viimeisinä vuosikymmeninä toiminta on keskittynyt alueelliseen ja valtakunnalliseen toimintaan ja näistä selkeimpänä kehittämiskohteena on ollut valtakunnalliset tapahtumat. Uusi strategiakausi ottaa paikallisen toiminnan huomioon entistä paremmin. Paikallinen Nuori Kulttuuri -toiminta luo edellytyksiä kulttuuriselle nuorisotyölle arjen nuorisotyössä. Paikallinen toiminta on Nuori Kulttuurin kokeiluareena, jossa mahdollistetaan nuorten omaehtoinen toiminta ja mar-

ginaalisempien lajien kokeilu sekä perustoiminnan kehittyminen. Paikallisen toiminnan kehittämisellä ja tukemisella tähdätään uudenlaisiin kulttuurisen nuorisotyön mallien kehittymiseen. Uudenlaisen digitaalisen Nuori Kulttuuri -toiminnan kautta paikallinen toiminta saa myös uudenlaisia areenoita. Alueellinen Nuori Kulttuuri -toiminta saattaa alueen paikallisia toimijoita ja nuoria yhteen. Alueellisen toiminnan toimintamuotoina ovat uudenlainen alueellinen toiminta sekä alueellinen nuorten osallisuuden ja kohtaamisen mahdollistaminen. Valtakunnallinen Nuori Kulttuuri -toiminta laajentaa tapahtuma- ja verkostotoiminnan kautta lasten ja nuorten paikallisen ja alueellisen kulttuurillisen harrastustoiminnan kokonaisuudeksi, joka tuottaa yhteenkuuluvuuden ja onnistumisen kokemuksia. Kansainvälinen Nuori Kulttuuri -toiminta mahdollistaa nuorille kansainväliset matkat nuorten matka-avustusten kautta. Kansainvälinen toiminta avaa nuorille uudenlaisia ulottuvuuksia maailmankuvan ja ystäväpiirin laajentumiseen sekä ihmisenä kasvamiseen.

Digitaalisuus ei ole mörkö Strategian mukaan Nuori Kulttuuri ratsastaa kokeilukulttuurin aallonharjalla ja hyödyntää toiminnan kehittämisessä kokeilukulttuurin elementtejä sekä digitaalisuuden mahdollisuuksia. Kevään 2020 poikkeusolojen siivittämänä digitaalisuus on otettu vahvaksi osaksi tulevien vuosien Nuori Kulttuuri -toimintaa.

Strategiakaudella joka toinen vuosi järjestetään digitaaliset Nuori Kulttuuri -tapahtumat, jotka osaltaan korvaavat entisiä yhteen taiteenlajiin rajoittuneita aluetapahtumia. ”Digitaalisen toiminnan kasvu on ollut vahvaa pandemian aikana. Yhä useampi on huomannut, ettei digitaalisuus ole mörkö ihmisten välisessä kanssakäymisessä. Tarkoitus ei ole poistaa live-tapahtumia, vaan tuottaa niiden lisäksi digitaalinen alusta, jolla kohtaamisia voi toteuttaa jopa laajemmin kuin kivijalkatapahtumilla. Kun ympärillä ei ole seiniä eikä kumipyörät edellytys paikalle pääsemiseen, on mahdollisuus rakentaa formaatti, jolla yhä useammat nuoret pääsevät kohtaamaan toisensa taideharrastuksen parissa.” toteaa Nuori Kulttuurin digitaalista toimintaa kehittävä tuottaja Ville Laitinen.

Festivaali on monen taiteenlajin sulatusuuni Valtakunnallinen monitaiteinen Nuori Kulttuuri -festivaali järjestetään joka toinen vuosi. Festivaali toimii nuorten taideharrastusten näyteikkunana ja kasaa alan toimijoita ja harrastajia fyysisesti yhteen. Festivaali toimii myös kulttuurisen nuorisotyön valtakunnallisen äänen esiintuojana. ”Valtakunnallinen festivaali on paikka, jossa elävä kohtaaminen yleisön kanssa ja huikeat nuorten esitykset pääsevät näkyviksi. Parittomina vuosina järjestettävät festivaalit ovat monen taiteenlajin sulatusuuni, jossa yleisö ja osallistujat pääsevät kokemaan ja näkemään missä lasten ja nuorten harrastamisen kanssa tällä het-

kellä mennään.” ennakoi tulevaa valtakunnallisten tapahtumien kanssa Nuori Kulttuuri -toimistolla askaroiva tuottaja Jussi Kaijankangas. ”Toiminnan muodot toki muuttuvat vuosien mukana, mutta perusajatus on silti kirkas: esiintyjät kohtaavat yleisönsä. Tätä tukee moni harrastusala, joka janoaa tuoda esille omaa tekemistään. Tästä syntyy yhteiset kokemukset lavan molemmin puolin, jotka antavat vastaavasti kokemuksia omaan harrastamiseen sekä luo yhteisöllisiä kokemuksia harrastajien kesken.” Nuori Kulttuuri -festivaali tuotetaan laajassa yhteistyössä kulttuurisen nuorisotyön toimijoiden kanssa. Ensimmäinen monitaiteinen Nuori Kulttuuri -festivaali järjestetään Porissa 21.–23.5.2021.

Strategian peruspilarit Strategiakauden keskeiset ydinasiat ovat rohkeus, arvostus ja monitaiteisuus. Rohkeus tarkoittaa, että Nuori Kulttuuri toimii rohkeasti aikaansa seuraten ja uutta luoden. Nuori Kulttuuri -toiminta ratsastaa kokeilukulttuurin aallonharjalla, ja se mahdollistaa kokeiluja uudenlaisilla tapahtumatuotannon tavoilla myös digitaalisia työkaluja hyödyntäen. Arvostus tarkoittaa, että kulttuurinen nuorisotyö on yhteiskunnallisesti tunnustettua ja arvostettua, ja että kulttuurinen harrastustoiminta on nuorten keskuudessa arvostettua vapaa-ajan toimintaa. Monitaiteisuus tarkoittaa, että Nuori Kulttuuri -toimintaan on mahdollista osallistua kaikilla taiteenaloilla.

10 Hanna-Maria Grönlund

Suomen tunnetuin tuntematon näyttelijä – Kaija Pakarinen Teksti Maarit Saarelainen

”Voi kun Kaija Pakarinen on kaunis. Siis se näyttelijä, joka on Paratiisi-sarjassa. Wikipedian mukaan hän on 66-vuotias, vaikka näyttää paljon nuoremmalta. Pysyykö lempeät ihmiset pidempään nuoremman näköisinä?” (Katsojapalaute 2020, Yle)

aija Pakarinen on yksi Suomen ahkerimmista, tunnetuimmista ja käytetyimmistä näyttelijöistä. Häntä ei näy julkkislööpeissä, mutta silti kaikki ovat nähneet hänen töitään elokuvissa ja teattereissa. Hänellä on loistava muuntautumiskyky, ja hän pystyy tekemään mitä tahansa tarvitaankin. Teatteritöiden lisäksi Kaija harrastaa joogaa, meditointia ja matkustamista. Matkustaminen auttaa hänen mukaansa asettamaan arjen ongelmat omaan mittakaavaansa. Kaija asuu nykyisin Helsingissä, mutta vahvat juuret löytyvät Pohjois-Karjalasta, Rääkkylän Rasivaarasta, jossa hän käy edelleen kotitaloa katsomassa. ”Yleensä puhun yleiskieltä, mutta siskon kanssa puhuessa se kääntyy murteelle. Ja Helsingistä päin tullessa Lappeenrannan kohalla tapahtuu se muutos.” Rasivaaran nuorisoseurantalo on Kaijalle tärkeä monella tapaa. Kaijan isä, maatalon poika Aulis Pakarinen, on suunnitellut talon ja ollut sitä myös talkoilla rakentamassa. Kaija itse esiintyi lapsena ja nuorena muutamissa nuoriso-

seurojen iltamissa. Ennen vanhaan piti aina olla jotain ohjelmaa, ennen kuin pääsi puoleksitoista tunniksi tanssimaan.

Jänisrunosta kaikki alkoi Kun Kaija ekaluokkalaisena lausui jänisrunoa Rasivaaran nuorisoseurantalolla, hän tiesi jo silloin haluavansa näyttelijäksi. ”Rasivaaran nuorisoseurantalo on sysäys koko näyttelijäntyölle ja näyttelijäksi tulemisen lähtökohta. Ensimmäisen luokan joulujuhlassa meidän luokka esitti yhteislausuttuna runon Joulupukin helikopteri.” Koulun johtaja Keijo Saarinen otti pienen tytön ohjattavakseen ja sparrasi häntä henkilökohtaisesti muun muassa siihen aikaan pidettyihin Henkisiin kilpailuihin. Harjoittaminen onnistui, ja Kaija voitti lausuntakilpailun ensimmäisen palkinnon, vaikka ei se ihan itsestään tullut. ”Jäädyin kesken runon, mutta en lähtenyt kuitenkaan lavalta, vaan seison liikkumatta paikallani. Hetken päästä teksti sitten palautui mieleen

ja lausuin jänisrunon loppuun. Sain suorituksesta ensimmäisen palkinnon. Muistan vieläkin, että raadissa istui lausuntataiteilija Anna-Liisa Alanko.”

muusta maailmasta. Näytelmäkerhot voivat olla tärkeä väylä päästä näkyviin ja sitä kautta löytää oma luovuus. Siitä voi sitten jatkaa eteenpäin.”

Tuleva ammatti selvillä jo viisivuotiaana

Rohkaisua elämässä eteenpäin

”Tiesin jo joskus viisivuotiaana, että musta tulee näyttelijä. Mistä? En osaa vastata. En edes ollut juurikaan nähnyt teatteria kuin yhden ainoan esityksen, Prinsessa Ruususen, Joensuun kaupunginteatterissa eli ei se ollut syynä. Eläydyin itse tarinaan, en näyttelemiseen.” Kaija on näyttelijäntyönsä lisäksi myös opettanut ja ohjannut paljon sekä ammattilaisia että harrastajia. Hän kokee, että sitä kautta voi omalta osaltaan auttaa ihmisiä löytämään omat vahvuutensa ja lahjakkuutensa. ”Haluan omalta osaltani olla rohkaisemassa nuoria ja aikuisia elämässä eteenpäin”. ”Nuorisoseurantalot ja seuratoiminta ovat äärimmäisen tärkeitä monien kylien sosiaalisen elämän kannalta. Ilman niitä monet eläisivät erillään

Helmikuussa televisiosta on juuri tullut ulos kesällä 2019 Fuengirolassa kuvattu suomalais-espanjalainen Paratiisi-sarja, ja kesäkuussa alkaa Downshiftaajat III Elisa Viihteellä, joissa molemmissa Kaija on mukana. Kaija kävi Suomen Teatterikoulun näyttelijälinjan 1975–79. Hän toimi Teatterikorkeakoulussa myös näyttelijäntyön lehtorina vuosina 1990–92. Televisiossa Kaija oli näyttelijänä kaikkiaan 20 vuotta, ensin Televisioteatterissa 1979–90 ja Yleisradion näyttelijänä vuosina 1992–2002. Vuonna 2002 seurasi rohkea hyppy tuntemattomaan eli freelanceriksi. Töitä Kaijalla on riittänyt hyvin. ”Minusta tuli näyttelijä, koska sain kannustusta siihen. Huomasin olevani siinä hyvä. Minua kehuttiin reippaak-

Kiinnisidottu on yksi tärkeimmistä töistä

Juhani Niemelä ja Kaija Pakarinen Aki Kaurismäen elokuvassa Mies vailla menneisyyttä, joka palkittiin Cannesissa vuonna 2002.

rooleja. Teatteritöistä on jäänyt mieleen Riku Saastamoisen kanssa tehdyt Idiootti ja Kevään ensimmäinen saalis, Kati Kaartisen Nätti tyttö, vähän pehmee, jonka ohjasi Johanna Freundlich (2014) sekä Heidi Köngäksen monologi Sandra. Mielen päälle on jäänyt myös Juha Jokelan Kansallisteatteriin kirjoittama ja ohjaama Patriarkka (2012).

Freelancerin moninainen elämä Tänä vuonna Kaija on ohjannut käsikirjoittamaansa näytelmää Martan valinta. Esityksen piti saada ensi-iltansa 3.5., mutta korona sotki suunnitelmat ja ensi-ilta siirrettiin. ”Esitys kertoo toiseudesta ja pyhyyden etsimisestä tässä ajassa sekä siitä, miten suuri tarve meillä on tuntea yhteenkuuluvuutta ja saada jakaa sitä. Kysymykseksi nousee pyhyyden kokemus, jota kirkko ei nykypäivänä anna. Rinnalla kulkeva teema on myös rohkeus. Ihminen kyllä tietää, mitä hänen tulisi tehdä, mutta hän ei uskalla muuttaa elämäänsä. Pääosassa

Maarit Saarelainen

Kaija on saanut lukuisia palkintoja töistään, muun muassa KOURA:n sivistyspalkinto vuonna 1995 näyttelijäsuorituksesta tv-elokuvasta Kiinnisidottu. Liisa-Maija Laaksosen käsikirjoittamassa ja Åke Lindmanin ohjaamassa elokuvassa Kaija näytteli ensimmäisen ison pääroolinsa. Läheinen työ oli myös Lumikit, joka sekin oli Laaksosen käsikirjoittama. ”Kiinnisidottu on yksi minun tärkeimmistä rooleistani. Se oli iso ja vaativa työ, jossa sain puhua omaa kieltäni, Pohjois-Karjalan murretta.” Tärkeitä rooleja ovat olleet myös Matti Ijäksen Lahja ja Aki Kaurismäen Toivon tuolla puolen sekä Mies vailla menneisyyttä. ”Se (Kaurismäki) on ihan hyvä ukko ohjaamaan, sen kanssa oli hienoa tehä töitä.” Tärkeimmistä töistä kysyttäessä lista on tietysti pitkä ja siihen voisi lisätä monia muitakin tärkeitä

YLE Areena

si, eivätkä tienneet miten jännitin esiintymistä joka kerta. Sain sitä kautta myös tunnustusta isossa perheessä ja tulin näkyväksi.” ”Ehkä olin myös jossain määrin lahjakas. Olin herkkä ja havaitsin nyanssit ihmisten väleissä, opin rekisteröimään ilmeitä sekä eleitä ja myöhemmin myös aavistamaan ajatuksia – tai pikemminkin tunsin ne kehossani, kesti vain kauan, ennen kuin luotin, että aavistan oikein.” Uuteen rooliin valmistautuminen on aina oma prosessinsa, oli sitten kyseessä teatteriesitys, televisio tai elokuva. Siihen tehdään töitä, rooliin mennään sisälle ja tehdään se sopivaksi. ”Haen sitä, miten itse kokisin/ käyttäytyisin vastaavassa tilanteessa, sitä kuulostelen ensin. Sitten otan siihen roolihenkilön olosuhteet tai tilanteen, jossa kohtaus tapahtuu. Nämä olosuhteet voivat olla hyvin erilaiset kuin omani ja ’säädän’ ilmaisun siihen henkilöön, tilanteeseen ja olosuhteisiin sopivaksi. Mutta instrumentti olen minä, sen kautta ’biisi’ soitetaan, mutta se ’biisi’ en ole minä.”

on metrossa vieraita ihmisiä haastatteleva tutkijatohtori Martta, joka joutuu itse peilin eteen vastaamaan omiin kysymyksiinsä.” Harjoitukset ovat jatkuneet koronan vuoksi kevään ajan osittain Zoomin välityksellä. Näyttelijäntyön kannalta se on tietysti haasteellinen, koska dialogisuus ja kontakti näyttelijöiden kesken puuttuu. Onneksi työryhmä ennätti harjoitella muutaman viikon myös ennen koronaa. Mukana ovat näyttelijät Mirva Kuivalainen, Hennariikka Laaksola, Annu Valonen, Valtteri Lehtinen ja Santeri Helinheimo Mäntylä. Näytelmän ensi-ilta oli Teatteri Avoimissa ovissa 19.8.2020. Kysyin Kaijalta hetki ennen ensi-illan alkua miltä nyt tuntuu? ”Jännittää todella paljon, en tiedä miksi, tuntuu koko kropassa.” Esityksen päätyttyä kumarrusten ja kukkien jälkeen teen hänelle saman kysymyksen. ”Hyvältä tuntuu, tosi hyvältä, Kaija sanoo ja hymyilee koko olemuksellaan.” En ihmettele hymyä, sillä Martan valinta on hieno esitys. Se huokuu rauhaa ja vahvaa läsnäoloa. Koko ensemble soittaa samaa sävelmää. Teksti soljuu ja musiikki lisää draamaan uusia tasoja. Upean Mirva Kuivalaisen teologi Martta pitää meitä intensiivisessä otteessaan etsiessään metrossa haastattelemiltaan ihmisiltä ilon, pyhyyden ja rakkauden kokemuksia. Itseäni viehätti myös Martan karjalan murre, joka toi tekstiin huumoria ja sai lämpimän ailahduksen sydämeeni. Tämä esitys ravitsee sielua ja näyttää tietä mysteerien ja pyhyyden alkulähteille.

Tulevaisuus ja uudet haasteet

Näyttelijät ja työryhmä ovat hyvin tehdystä työstä ruusunsa ansainneet. Vas. Santeri Helinheimo Mäntylä, Mirva Kuivalainen, Hennariikka Laaksola, Valtteri Lehtinen ja Kaija Pakarinen. Kuvan ulkopuolella Annu Valonen.

Teatterin tuottaminen vapaalle ryhmälle ilman omia seiniä ja tilaa vaatii pitkää pinnaan ja paljon työtä. Onneksi Teatteri Avoimet ovat toimi nimensä mukaisesti ja antoi tilat työryhmälle. ”Martan valinnan tuottaminen on ollut näissä olosuhteissa raskas prosessi. Itse ohjaaminen ja kirjoittaminen on ollut se kultareuna tätä prosessia varjostaneessa Koronan muotoisessa pilvessä. Ensi-ilta on nyt ohi, ja on aika levätä ennen uusia haasteita, sillä niitä on odottamassa.”

ström & d n u r G o r Ee laniemi a K a i r a M n y Träskeli ©Jimm

SottiisiMoves 2020 juhlii tuplasynttäreitä 16.–18.10 Tampereella koko perheen voimin! N

uorisoseurojen ja Tampereen kaupungin yhdessä järjestämässä, Suomen mittavimmassa tanssin ja musiikin tapahtumassa, Pispalan Sottiisi ja Nuori Kulttuuri juhlivat 50-vuotista taivaltaan. Festivaalin sydän on Tampere-talo, josta tanssi ja musiikki levittäytyvät ympäri kaupunkia. Ohjelman keskiössä ovat lasten ja nuorten Movesja Tanssiralli-katselmukset, joihin saapuu 100 ryhmää ympäri Suomen. Katselmuksissa eri-ikäiset lapset ja nuoret pääsevät näyttämään osaamistaan ja mukana on tanssilajien koko kirjo streetistä hamboon.

lius

Tuure Boe

Nuoret haluavat vaikuttaa Yksi Moves-tapahtumaan osallistuvista ryhmistä on Nurmijärven Tanssiopiston EK3. Ryhmän kymmenen tanssijaa odottavat jo innokkaana lokakuun SottiisiMoves 2020 -tapahtumaa ja Moves-katselmusta, missä he pääsevät esittämään yhdessä ideoimansa kantaaottavan teoksen Till Greta. Ryhmän vetäjä koreografi ja tanssinopettaja Moona Nevalainen kertoo teoksesta ja prosessista: ”Teos Till Greta on kunnianosoitus ruotsalaiselle Greta Thunbergille ja kaikille, jotka omalla panoksel-

laan työskentelevät ilmastokriisin torjumiseksi. Teoksella haluamme ilmaista huolemme maapallon tämänhetkisestä tilasta.” ”Ideointi lähti nuoria kiinnostavien aiheiden läpikäynnistä. Kun luonnonsuojelu oli valikoitunut esityksen teemaksi, aloitimme työskentelemään muoviroskien eli teoksen rekvisiitan kanssa. Ne loivat teokselle selkeän näyttämökuvan sekä antoivat tanssijoille uudenlaista haastetta. Teoksessa on oleellista tunneilmaisu, joten ennen varsinaisen koreografian harjoittelua teimme ilmaisua vahvistavia harjoituksia.”

reta”

lG EK3: ”Til

Kimurantt ivinen

©Petri K

”Korona pysäytti ryhmän harjoittelun, kuten varmasti on käynyt kaikille osallistuville ryhmille. Harjoitukset siirtyivät verkkoon, jolloin keskityimme muihin asioihin kuin teoksen hiomiseen, kuten tekniikkaan ja oheisharjoittteluun. Ryhmä on tsempannut kovasti haasteista huolimatta ja on nyt innolla aloittamassa live-treenauksen!”

Esiintyjäkattauksessa huippunimiä Ohjelmatarjonnasta löytyy kansanmusiikin huippunimiä Maria Kalaniemestä Eero Grundströmiin

ja Anne-Mari Kivimäestä Palomyllyyn. Lapsille ja nuorille on luvassa yhteisiä get together -tilaisuuksia ja esiintyjiä lastenmusiikkiduo Höpinätötteröstä tubettaja Tuure Boeliukseen. Kansantanssin pääesiintyjä on Merja Skytän kipparoima Pispalan Sottiisin Vuoden kansantanssiyhtye Kimurantti, joka on ihastuttanut vauhdikkailla esiintymisillään jo vuodesta 2005. SottiisiMoves 2020 -tapahtuman yhteistyökumppaneina on myös Suomen Kansanmusiikkiliiton keväältä peruttu Samuelin Poloneesi parinsadan pelimannin voimin.

Ilon kautta ja terveys edellä! SottiisiMoves 2020 -tapahtuma tuo iloa ja keveyttä alkavaan syksyyn. Koronapandemian tilannetta seurataan ajantasaisesti ja toimitaan vastuullisesti vallitsevien säädösten mukaisesti. Festivaalijärjestelyissä edetään terveys edellä varautuen koronapandemiaan tehostetuilla hygieniakäytänteillä ja huolehtimalla konserttien ja katselmusten turvaväleistä. Lisätietoja ohjelmasta osoitteessa www.sottiisimoves2020.fi. Muutokset ovat mahdollisia.

mäki & i v i K i r a Anne-M Palomylly ©Mikael

Mattila

Toimintaa jo huikeat 140 vuotta

Yhteisöllisyys on vahva tunne Tekstin koonti Riina Kylmälahti

Vuonna 2021 Nuorisoseurajärjestö on toiminut huikeat 140 vuotta! Jäsenet kertoivat yhteisöllisyydestä eri aikakausilta kevään jäsenpalvelukyselyn yhteydessä. Millaisia tarinoita kertyi? Monella on hyvät muistot nuorisoseurasta: he ovat kasvaneet ihmisinä, saaneet arvostusta, pitäneet toisista huolta, talkoilleet, harrastaneet – kokeneet yhteisöllisyyden voimana.

Nuorisoseurassa on potentiaalia kansalliseen yhdistymiseen “Kokemukseni Nuorisoseurajärjestöstä alkaa vuoden 2018 Pispalan Sottiisista. Ihastuin kansantanssiin ja päädyin tanssijaksi Työ ja ilonpito -teokseen. Muistan kuvailleeni tapahtumaa ystävälleni euforisena onnellisuuden tunteena. Tapahtuma, ympäristö ja ihmiset tekivät minuun lähtemättömän vaikutuksen.”

“Sittemmin olen huomannut ihastuneeni nuorisoseuratoimintaan. Valtakunnallisiin ja alueellisiin tapahtumiin on ollut matala kynnys osallistua. Lisäksi olen saanut paljon itsevarmuutta, kasvanut ihmisenä, kansalaisena ja nuorisoseuralaisena. Näen Nuorisoseuroissa paljon potentiaalia kansallisena yhdistäjänä. Monella suomalaisella on hyvät muistot nuorisoseuroista ja huomattavalla osalla suomalaisista tietämättään jonkinlainen nuorisoseuratausta.”

Tehdään se yhdessä! Yhteen hiileen puhaltaminen lisää toimintaa kaikille Petri Kivinen

“Seuran toiminta painottuu nykyisin yhteistyöhön muiden seurojen kanssa, koska nuoria on vähän pienillä paikkakunnilla. Yhteistyöverkosto saa aikaan monipuolista toimintaa ja usein myös samat henkilöt uurastavat useammassa järjestössä.”

“Lasten tapahtumia järjestetään paljon vuosittain. Innostus seurantalon näyttämön käyttöön on kovaa. Seurantalot ovat monille bändeille kokoontumis- ja esiintymispaikkoja.”

Käsiä yhteen! Kasvutarinat kertovat jokaisen arvokkaasta työstä “Lasten ja nuorten mahdollisuus harrastaa nuorisoseuran siipien alla on arvokasta työtä. Moni on saanut ilmaisunrohkeutta toiminnasta ja kasvaa ryhmässä, jossa jokaista arvostetaan ja toisista pidetään huolta. Itsetunto vahvistuu, minkä jälkeen on helpompaa hyväksyä itsensä sellaisena, kun on. Kokemukset jatkuvat edelleen toiminnan kasvattaessa uusia sukupolvia.”

“Nuorisoseuralaisen sydän sykkii kulttuurille ja nuorisotyölle. Seura mahdollistaa mielekkään tekemisen, oman osaamisen hyödyntämisen ja kehittämisen sekä kulttuurisen nuorisotyön toteuttamisen. Ja vieläpä mukavassa seurassa ja osana suurta nuorisoseuraperhettä.”

Saamme kasvaa! Vahvat juuret ulottuvat vuosikymmenien taakse “Moni nuorisoseura on toiminut yli 100 vuotta ja historiaan mahtuu näytelmätoimintaa, tanhuja, iltamia ja mm. torvisoittokuntia. 1990-luvulla suosiossa olivat myös sähly-, näytelmä-, diskotanssikerhot sekä paikallisia erikoisuuksia kuten kaiutinrakennuskursseja. On tanssittu ja liikuttu. Lapsille on ollut muskareita, liikuntaa ja Tempoa tenaviin -musiikkiliikuntaa. Tapahtumia on ollut paljon, kuten kirppareita, ravintolapäiviä ja kesätapahtumia. Aktiivista toimintaa jatketaan hyvillä mielin vielä toiset sata vuotta.”

“Oma seurani perustettiin vuonna 1916, jolloin toiminta lähti vilkkaasti käyntiin. Kylällä harrastettiin opintokerhotoimintaa, näytelmiä, kesäjuhlia jne. Oma toimitalo saatiin 1926. Sota katkaisi toiminnan, ja useita aktiivisia seuran jäseniä kaatui. 1950-luvulla toiminta elvytettiin ja aktiivinen toiminta jatkui 1970-luvulle saakka. Sen jälkeen tuli vapaa-ajasta kilpailevia uusia asioita kuten televisio. Monen kylän asukasluku alkoi hiljalleen laskea.”

Talkoista karkeloihin – nuorisoseurantalolla on hyvä toimia Annu Jantunen

“Monelle oman nuorisoseurantalon vuokraus on merkittävä toimintamuoto. Lisäksi talot toimivat usein alueen tapahtumapaikkoina. Seurataloja on kunnostettu kansallisella ja EU-rahoituksella.”

“Kylätalolta kylätalolle päiviä on monessa paikassa ja niihin osallistuu useampia kylätaloja. Monilta nuorisoseuroilta on mahdollista vuokrata astioita, joistain jopa ruokia ja työntekijöitä kotiin, kun seura on aloittanut pito- ja juhlapalvelun pitämisen.

“Kylän nuorisoseura on toiminut yli sata vuotta. Toiminnan aikana on nähty kukoistus sekä lasku, mutta yhteen hiileen puhaltamalla seura toimii edelleen.”

Koukussa seuraan – Nuorisoseurojen toiminnan kirjo on valtava! Kyselyyn vastanneet kertoivat eri puolella järjestettävästä toiminnasta. Perinteisten tanssin ja teatterin lisäksi aikojen saatossa suosittua huvittelua on ollut lähes viikoittaiset ohjelmalliset iltamat. “Eräällä kylällä kokoontuu miesten lentopalloilta viikoittain vuodesta toiseen jatkuneena perinteenä. Myös naiset ovat innostuneet kokoontumisiin, tosin vain joka toinen viikko. Hölkkä- ja lasten liikuntatapahtumat kuuluvat monen nuorisoseuran repertuaariin.” “Vapaaehtoiset ja palkatut seuratoimijat yhdessä ohjaajien kanssa ovat Nuorisoseurojen kantava voima, joka mahdollistaa yhteisön toiminnan ja eriikäisten mahdollisuudet osallistumiseen. Nuorisoseurojen työntekijät tukevat harrastustoiminnan toteuttamisessa.”

“Nykyisin suosittuja harrastusmuotoja ovat Luova lava -toiminta, kansantanssi-, kokki-, askartelu- ja liikuntakerhot. Myyjäiset, diskot, huutokaupat sekä lounas- ja ruokapäivät ovat suosiossa niin ikään. Yhdistysten yhteisiä retkipäiviä ja juhlia, kuten riistajuhla, järjestetään yhdessä metsästysseuran ja muiden yhdistysten kanssa.” “Vanhoja seurantaloja ylläpidetään rakennushistoriallisina kohteina, joihin on saatu seurantaloavustusta monta kertaa. Jo 100 vuotta sitten seurojen toimintaohjelmaan kuulunutta kotiseututyötä toteutetaan edelleen.” “Joskus käy niin, että vapaaehtoisten puutteessa seuran toiminta hiipuu. Jos kyläläisiä ei kiinnosta, jää nuorisoseuran talo ilman huoltoa.”

Nuorisoseurojen tunnettuuden lisääminen on 140-vuotisjuhlavuoden keskeinen teema N uorisoseurojen 140-vuotisjuhlavuoden työryhmä kokoontui ensimmäistä kertaa Teams-alustalla kesäkuun puolivälissä. Ideointia juhlavuotta varten oli tehty aiemmin eri porukoissa, ja työryhmä saikin evästyksekseen aimo annoksen ideoita, suunnitelmia ja toiveita. Keskeinen tavoite juhlavuodessa on nuorisoseurojen valtakunnallisen tunnettuuden lisääminen. Se lisäisi työryhmän mukaan tunnettuutta myös paikallis-ja maakuntatasolla. Juhlavuosi tuleekin sisältä-

mään helposti toteutettavia paikallistempauksia sekä valtakunnallisia, isompia kokonaisuuksia. Seurat voivat myös järjestää omia tapahtumiaan ympäri Suomea ja halutessaan kytkeä ne osaksi juhlavuotta. Juhlavuodelle tehdään myös logo, joka on 140-vuotisversio olemassa olevasta logosta sekä muuta viestinnällistä materiaalia seurojen käyttöön. Julkaisemme nämä marras-joulukuussa 2020 ja ne otetaan käyttöön heti vuoden 2021 alussa.

Juhlavuosi starttaa Folklandia-risteilyllä ja vuoden muita päätapahtumia ovat muun muassa Kalenat Lappeenrannassa kesäkuussa sekä tietenkin Nuorisoseurakokous lokakuussa 2021. Muu juhlavuoden tapahtumakokonaisuus rakentuu kuluvan syksyn aikana. Onko sinulla kenties loistavia ideoita juhlavuotta varten? Otamme niitä kernaasti vastaan, voit laittaa omasi sähköpostilla osoitteeseen info@nuorisoseurat.fi.

Nuorisoseurojen strategiatyö käynnistyy – kaikki mukaan! S

trategia antaa toiminnalle vision eli tavoitetilan, toiminnan suunnan ja auttaa organisaatiota valitsemaan toimintansa pääpainopisteet. Se kertoo, mitä tehdään, jotta organisaatio saavuttaa tavoitteensa ja visionsa. Hyvä strategia on sopivan tarkka, yksityiskohtainen, selkeä ja helposti ymmärrettävä. Strategia tehdään vuosille 2022–2030, ja sen sisään mahtuu kolme kolmivuotisohjelmaa vuosittaisine toimintasuunnitelmineen strategiaa toteuttamaan. Tämänhetkinen strategiamme, Nuorisoseurat 2020, vahvistettiin nuorisoseurakokouksessa lokakuussa 2012. Sen visiona on, että vuonna 2020 nuorisoseurat on Suomen merkittävin kulttuurisen lapsi- ja nuorisotyön toimija. Järjestön keskeisiä arvoja ovat osallisuus, yhteisöllisyys ja yhdenvertaisuus. ”Osallisuus tarkoittaa nuorisoseurassa yhteisöön kuulumista ja mukanaoloa. Jokainen voi vaikuttaa yhteiseen tekemiseen ja toimintaan. Yhteisöllisyys on yhdessä toimimista ja tekemisen riemua. Siihen kuuluvat tasavertainen vuorovaikutus ja yhteenkuuluvuus sekä yhteiset kokemukset. Nuorisoseurassa kaikki ihmiset ovat yhdenvertaisia. Toiminta on avointa ja arvostavaa, ja siihen on helppo tulla mukaan.”, strategiassa todetaan. Nuorisoseurat 2020 -strategiassa nostetaan järjestön strategisiksi tavoitteiksi kulttuurisen harrastustoiminnan korkea laatu, nuorisoseuratyön tavoitteellisuus kasvatus-ja harrastustoiminnassa, toiminnan monipuolisuus ja ennakko-

luulottomuus sekä nuorisoseurojen verkostoituminen paikallisesti, alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Nykyinen strategia linjaa, että toiminnan keskiössä ja mukana suunnittelussa ja toteuttamisessa ovat lapset ja nuoret. Strategiassa nostetaan esiin tavoitetila, että kerhotoimintaa järjestettäisiin eri puolilla maata sekä se, että aikuisten tehtävänä on tukea lapsia ja nuoria heidän harrastuksissaan. Osaavien ohjaajien ansiosta

toiminta on myös luotettavaa ja turvallista. Järjestön tunnettuuden kasvu asetettiin myös strategiseksi tavoitteeksi, samoin kuin julkikuvan nykyaikaisuuden ja yhdenmukaisuuden kaikilla toiminnan tasoilla. Järjestörakenteen ja resurssoinnin osalta nykyisen strategian painopisteinä ovat toiminnan elinvoimaisuuden turvaaminen ja resurssien kohdentaminen sinne, missä lasten ja nuorten toiminnalla on kasvumahdollisuuksia.

Uutta strategiaa työstämään nimettiin työryhmä, joka koostuu niin nuorisoseurojen luottamushenkilöistä, toimihenkilöistä ja ennen kaikkea vapaaehtoisista ympäri Suomen. Työryhmän tehtävänä on kerätä tietoa nuorisoseurakentältä strategiatyön tueksi ja muodostaa kerätyn ymmärryksen tiimoilta uusi, yhteinen strategia. Työskentelyn ensimmäisessä vaiheessa analysoidaan toiminnan tämänhetkistä tilaa sekä nykyisen strategian onnistumista, toimintaympäristöä ja tulevaisuudennäkymiä. Sisäinen analyysi omista vahvuuksista ja heikkouksista on myös järkevää tehdä. Kutsumme kaikki nuorisoseuralaiset mukaan uuden strategian tekemiseen! Toteutamme erilaisissa kokoontumisissa – niin virtuaalisissa kuin kasvokkaisissakin – erilaisia työpajoja, joissa tuotetaan yhteistä ymmärrystä strategiatyöryhmän käyttöön. Teemme myös jäsenkyselyn, jossa kartoitamme nuorisoseuralaisten ajatuksia nykyisestä strategiasta sekä ajatuksia ja toiveita tulevan strategia suhteen. Strategia valmistuu vuoden 2021 nuorisoseurakokoukseen mennessä, jossa siitä äänestetään. Strategiatyöryhmän työskentelyä vetää pääsihteeri Annina Laaksonen.

Jutajaiset 9.–12.9.2020

kansanperinnettä ja -tanssia, konsertteja sekä lasten temmellystä L

apin oma folktapahtuma Jutajaiset pidetään tänä vuonna osana Rovaniemi-viikkoa syyskuun puolessa välissä. ”Hienoa on ollut huomata, että näinä erikoisina aikoina olen saanut useita kyselyitä Jutajaisten järjestämisen ajankohdasta. Taitaa folkjalkaa kaikesta huolimatta vipattaa?” tapahtuman tuottaja Elle Syväjärvi kertoo. Järjestelyiden edetessä huomioidaan hallituksen koronalinjauksia ja suosituksia. Tällä hetkellä, elokuun puoli välissä, tilanne näyttää siltä, että tapahtuma voidaan kokonaisuudessaan järjestää. Jutajaisissa kansanperinne on vahvasti mukana ohjelmakuvassa: kansantanssia, -musiikkia ja pukuloistoa tuodaan kouluille, kylille ja kaupunkiin. Tapahtuma alkaa keskiviikkona kansanperinnekiertueella Rovaniemen peruskouluilla. Kansantanssi-

ja -musiikkiryhmä Siepakat vierailevat kolmella koululla vieden kansanperinnetietoa ja -taitoa koululaisille. Torstaina upeaa kansantanssia ja pukuloistoa pelimannin säestyksellä nähdään ja koetaan Auttin nuorisoseurantalolla ja Tennilän kylätalolla. Kulttuuritalo Wiljamissa konsertit ovat perjantaina ja lauantaina. Ohjelmassa on vuoden 2018 tanssitekona palkittu tanssiteatteriteos Rauha, joka nähdään ensimmäistä kertaa Rovaniemellä. Aitoihin lottatytön päiväkirjamerkintöihin perustuvassa teoksessa kansantanssi ja elävä musiikki kuljettavat katsojan keskelle Lapin sodan riipaisevia kohtaloita. Lauantai-illan ohjelmassa on saamelaismusiikkia. Konserttiin esiintyjäksi tulevat Ulla Pirttijärvi & Ulda, joka esittää sekä modernia että perinteistä saamelaista musiikkia sekä Gája-

nas, jonka musiikista kaikuu saamelainen perinne nykyhetkeen väritettynä. Koko perheen tapahtuma Lasten Jutajaiset nähdään ja koetaan Rovaniemen kauneimmalla paikalla Koskipuistossa lauantaina. Lasten Jutajaisissa pääsee tutkimaan, temmeltämään ja taiteilemaan erilaisissa ohjatuissa toimintapisteissä. Siellä voit löytää reitin lumoavalle tutkimuspolulle tai kurkistaa taidetelttaan, kokeilla frisbeellä tarkkuusheittoa, pelata salibandya tai innostua opettelemaan uusia sirkus- ja tanssitaitoja! Jutajaisissa ohjelmaa on kaikille, tervetuloa nauttimaan syksyisestä kansanperinteen tapahtumasta! Ohjelma, liput sekä lisätietoa löydät osoitteesta www.jutajaiset.fi.

IRTI-teatterilaisten vastaus korona-aikaan

Spoken wordia Discordin kautta V

uoksenniskan Nuorisoseuran IRTI-teatterilaiset ovat valmistaneet spoken word -esityksiä harjoituksissaan, jotka on toteutettu koronan takia netin kautta etänä. ”Spoken word on ääneen puhutun sanataiteen ja runouden muoto, joka keskittyy tekstin kuulokuvaan hyödyntäen muun muassa sanaleikkejä, rytmejä, erilaisia riimejä ja äänenpainoja. Usein spoken word -lyriikkaa kirjoitetaan omaan suuhun sopivaksi ja itsensä esitettäväksi. Spoken word saattaa olla rap-lyriikan, proosamonologin ja tarinankerronnan kaltaista ja kuuloista, jota nautitaan lavataiteena tai tallenteena. Esityksessä voi olla musiikkia ja muita performatiivisia elementtejä”, kiteyttää Pietu Wikström, imatralaislähtöinen näyttelijä-kirjoittaja ja entinen irtiläinen. Kuinka spoken word on taipunut irtiläisten etäharkkoihin ohjaaja Lauri Haltsonen: ”Ystäväni Pietun kautta innostuin runouden ja rapin yhdistämisestä. Harjoituksissa tehtiin luovan kirjoittamisen ja puheilmaisun harjoituksia. Keskityttiin rytmin rikkomiseen,

temmon muunteluun ja artikulaatioon. Pääosa on tekstillä, jonka pitää tulla ulos niin, että se luikertelee kuulijan korviin. Lisämausteena ryhmäläiset saivat luoda teksteilleen taustoja. Oikeastaan spoken wordin työstäminen etäharjoituksissa oli toimivampaa kuin lähiharjoituksissa. Työskentely vaatii keskittymisrauhan. Discordin kautta pystyimme esittämään tekstejä livenä tai tallenteena.” Lauri on ottanut hyvin haltuun erilaiset tavat toimia etäharjoituksissa. ”Olemme aikaisemmin ideoineet näytelmää Google Drivessa. Discordissa katsottiin ryhmäläisten tekemiä striimiesityksiä, jaettiin porukkaa eri huoneisiin improamaan, seurattiin toisten tekstipohjaisia esityksiä, pelattiin erilaisia tekstipohjaisia pelejä. Samalla käytettiin driveä tekstien ja äänitteiden tallentamiseen sekä kirjoitusharjoituksiin. Treenikauden loppuun jokainen ryhmäläinen teki omat spoken word -esityksensä. Kesäkuussa rajoituksia hellitettiin ja vikat harkat pidettiin livenä, joihin Pietu tuli katsomaan esitykset.”

Lähitreenit piristivät Wilmaa.

Vakavana vuoroaan odottava Tomi.

Harrastajien kokemuksia spoken wordista: Sandra: ”Koska spoken word taipuu tosi moneen suuntaan, niin jokainen voi tehä just omanlaista juttua.” Meri: ”Spoken word herätteli sisäistä runoilijaa ja muusikkoa.” Miisa: ”Jatkoin teatterin ulkopuolellakin tekemistä, koska se on helppoa ja kätevä tapa ilmaista itseään.”

Miisa esittämässä omaa spoken word -esitystään.

Nettipohjaisesta teatterinharrastamisesta: Sohvi: ”Meidän etätreenit toimi Discord-palvelussa yllättävän hyvin. Ainakin kävi selväksi, ettei teatteriharrastus unohdu, oli maailmalla tilanne mikä tahansa!” Saima: ”Tottakai välillä oli pieniä teknisiä ongelmia. Oli tosi kiva, ettei koronakevään takii teatteri jääny tauolle.” Kaipuusta takaisin liveharkkoihin: Samu-Veikka: ”Ei liveharkkoja korvaa mikään.”

Koronakevään kunniaksi Emmi nauttii liveharkoista ja Tiina käsidesistä.

Tuulia: ”Jäi tietysti kaipaamaan ihmisten konkreettista näkemistä.” Tomi: ”Vaik etäharkat mahollisti tosi paljo erilaista tekemistä, se kans rajotti.” Emmi: ”Itsensä toteuttamisen tarve alko olee etätreeneissä suuri, kaipas keholla irrottelua ja sitä fiilistä et pystyy peilaamaan ja saamaan impulsseja muista.” Jos kiinnostuit, Pietu kouluttaa spoken wordia Teatterileirillä Mikkelin Paukkulassa 13.–14.3.2021. Mukana tämän jutun teossa olivat suunnittelija Minna Pasi Saimaan Nuorisoseuroista, rap- ja spoken word -lyriikan kirjoittaja ja esittäjä Pietu Wikström (artistinimi Kuopus) sekä Vuoksenniskan Nuorisoseuran teatteriohjaaja ja Suomen Nuorisoseurojen hallituksen jäsen Lauri Haltsonen sekä Sandra, Miisa, Sohvi, Samu-Veikka, Saima, Emmi, Tuulia, Meri, Tomi, Tiina, Arsine, Iina ja Wilma, jotka kaikki ovat teatterin harrastajia IRTI-teatterista Imatralta.

Virtuaalinen RAMPPIKUUME valtaa verkon syyskuussa Teksti Karoliina Hursti

AMPPIKUUME – Valtakunnalliset Nuorisoteatteripäivät järjestetään tänä vuonna virtuaalisena festivaalina verkossa 11.–13.9. Viikonloppu tarjoaa perinteiseen tapaan työpajoja ja esityskatselmuksen – nyt vain netin välityksellä.

Monipuolinen kattaus nuorisoteatteria Lauantain ja sunnuntain aikana Virtuaalisessa Ramppikuumeessa nähdään viisi nuorisoteatteriesitystä. Esitykset valittiin keväällä katselmushakuun osallistuneiden esitysten joukosta. Ammat-

tilaisista koostuva raati antaa esityksille myös palautetta ja jakaa myös Ramppikuume-kiertopalkinnon. Yleisöllä on mahdollisuus nähdä laadukasta ja monipuolista nuorisoteatteria ja myös osallistua yleisölöyly-

Työpajoista uutta osaamista Virtuaalinen Ramppikuume aloitetaan koulutusosuudella, kun perjantai-iltana on tarjolla kaksi työpajaa. Improvisaatiopajassa heittäydytään impron pyörteisiin helppojen improvisaatioharjoitusten avulla. Kouluttajana toimii teatteri-ilmaisun ohjaaja Taina Silkkola. Tero Sarkkisen johdolla tutustutaan statuksiin näyttelijäntyössä. Työpajassa etsitään perusstatusharjoitusten kautta tapoja, kuinka statuksia voi hyödyntää perinteisessä näyttelijäntyössä niin lavalla kuin roolin analysoinnissakin. Työpajat ovat avoimia kaikille, ja niihin on ennakkoilmoittautuminen, joka tapahtuu Ramppikuumeen nettisivujen kautta. Ilmoittautuminen päättyy 7.9.

tykseen, jossa tekijäryhmältä voi kysyä kysymyksiä ja kommentoida esitystä. Virtuaalinen festivaali mahdollistaa osallistumisen missä vain. Tapahtumaan voi osallistua yksin, kaksin tai ryhmän kanssa! Tule mukaan! Tutustu tapahtuman ohjelmaan ja aikatauluun tarkemmin osoitteessa www.ramppikuume.net.

Esityskatselmuksessa mukana olevat esitykset Kämppis Teatteri Ulpu, Ulvila Viisi kaveria nimeltään Pasi – bromanttinen komedia Sällit, Tampere Pettymys Vuoksenniskan Nuorisoseura – IRTIteatteri, Imatra Mitä sä tekisit & Pallo hukassa Oulun taidekoulu – Babuskhateatteri, Oulu Carmina Nutturlan Makasiiniteatteri, Nousiainen Teatteri Ulpun Kämppis on nuorten itse kirjoittama ja ohjaama esitys.

Uusi näyttämölinja käynnistyi Paukkulassa uomen Nuoriso-opiston Paukkulan kampuksella Mikkelissä alkoi tänä syksynä uusi näyttämölinja. Kansanopistotasoinen koulutus on lukuvuoden mittainen syväsukellus teatteriin ja kestää elokuulta toukokuun loppuun. Työntäyteinen lukuvuosi pitää sisällään näyttelijäntyötä, tanssia, laulua, kehonhuoltoa sekä esittävän taiteen teoreettista ja filosofista tutkimista. Keväällä jokainen opiskelija valmistaa opintojen kruunuksi oman taiteellisen lopputyönsä, jotka ovat osana näyttämölinjan esitystarjontaa. Näyttämölinjan vastuuopettajana toimii viime keväänä Taideyliopiston Teatterikorkeakoulusta teatteriopettajan maisteriohjelmasta valmistunut Esko Korpelainen. Mikkelin alueella Korpelainen on vaikuttanut teatterikentällä esittävän

taiteen kollektiivi Kaukasuksen kautta vuodesta 2010. Opiskelijoita näyttämölinjalla on kahdeksan. ”Näyttämölinjan ytimessä ovat ilman muuta esitykset. Vuoteen mahtuu ensi-iltoja yli kymmenen. Esitys on kiistatta se teatterin osa, jossa voimme tiivistää oman tämänhetkisen osaamisemme ja edelleen oppia uutta”, Korpelainen kertoo. Korpelaisen lisäksi näyttämölinjalla opettavat laulua Laura Heinonen ja tanssia Johanna Seppänen. Kolmikon lisäksi opetuksesta vastaavat vierailevat tuntiopettajat. Korkeakoulupaikkoja on Suomessa tarjolla rajoitetusti vuosittain, joten vuoden mittaisille teatterikursseille on tarvetta ja kysyntää. Moni hakeutuu kansanopistoihin nimenomaan kehit-

tämään itseään seuraavan kevään korkeakouluhakua varten. Korpelainen ei kuitenkaan näe näyttämölinjaa suoranaisesti preppauskurssina. ”Tarkoitus on rakentaa Paukkulaan itsenäinen teatterilinja, jonne haettaisiin linjan itsensä takia. Toki se, että me teemme täällä lukuvuoden verran hommia ilon kautta ja hyvällä sykkeellä, lisää opiskelijoiden valmiuksia hakea jatkokoulutuksiin.” Pelkkää teatteria opiskelu ei ole, vaan se kurkottaa myös kansanopistojen perinteeseen sivistyksen ja valistuksen mahdollistajana, maailmankuvan avaajana. ”Jollain tapaa teatteri on ajattelun jatke. Tarkoitus on, että opiskelijat löytäisivät omaa ääntään ja osaisivat tehdä sitä kuuluvaksi ja näkyväksi esittävän taiteen keinoin.”

Janna Räsänen

Vastuuopettaja Esko Korpelainen on rakentanut Paukkulan uudelle näyttämölinjalle runsaan opetussuunnitelman. Ensi-iltoja kertyy vuodessa yli kymmenen.

Joukkorahoituskampanjalla apua

Teatteriyhdistys Kulissi löysi koronakeväänä uuden kodin Teksti Aimo Walamies

Tea Pajukanta

i se ole helppoa ollut, se on pakko myöntää. Korona on vaikuttanut meidän jokaisen elämään jollain tavalla. Yksilöinä, perheinä, työyhteisöinä, harrastusyhteisöinä, nuorisoseuroina. Myös Jyväskylän Teatteriyhdistys Kulissi on joutunut ottamaan vastaan tämän koronamyrskyn aiheuttamat laineet vaappuen kuin kaarnalaiva vierailla vesillä. Vuoden alussa vielä treenasimme perinteisesti kesän musikaaleja, lasten ja nuorten ryhmä Pohjan Laaksosta Itään -teosta ja aikuisten ryhmä Myrskyluodon Maijaa. Laulustemmat hakivat paikkojaan, ja tanssikoreografioiden opettelu sai aikaan hikisen tuskaista naurahtelua. Tunnelma oli kuitenkin korkealla, ja kaikki odottelivat loppukevättä, jolloin pääsisimme harjoittelemaan kesäteatterin esityspaikallemme Survo-Korpelan Ladolle. Lato on meille kulissilaisille Lato, isolla alkukirjaimella. Vanha heinälato Jyväskylän Kuokkalan asuinalueella, joka on suuri kuin Kölnin tuomiokirkko. Sen sisälle mahtuu n. 200 henkilön katsomo, verrattain iso näyttämö parvineen ja näyttelijöiden sekä yleisön yhteinen energia, jota teatterin taiaksikin kutsutaan.

Ladon lavan purkua siirtämistä varten.

Jaakko Manninen

Vanha lava uudessa ympäristössä.

Yllätykset seurasivat toistaan Sitten saapui korona ja rajoitustoimet. Harjoitukset täytyi keskeyttää, eikä kenelläkään ollut tietoa, kuinka pitkään tauko kestää. Kun poikkeusolot olivat jatkuneet loppukevääseen, peruttiin lasten ja nuorten produktion esitykset. Peruminen oli ymmärrettävää, lasten puolen esitys oli aikataulutettu alkavaksi kesäkuun alussa, ja yleisötapahtumat olivat käytännössä kiellettyjä. Ymmärrettävää, mutta kolahti se silti syvälle jokaiseen, joka oli projektiin panostanut. Turhautuminen ja apatia alkoivat vallata mielialaa eikä Myrskyluodon Maijan esittämisestäkään ollut takeita. Korona kuitenkin vaimeni yhteiskunnassa taka-alalle. Myrskyluodon Maijan harjoittelut uskallettiin aloittaa, ensin alle 10 hengen kohtaustreeneillä ja kohta jo täyden porukan voimin. Toiveikkuus kasvoi vain saadakseen uuden iskun vasten kasvoja, kun Lato määrättiin Jyväskylän kaupungin rakennustarkastuksen puolesta käyttökieltoon. Ladon ongelmat olivat tiedossa. Se tarvitsisi peruskorjauksen. Kulissi oli jo vuosia maksanut omasta pussistaan väliaikaisia korjauksia tilaan, jolla

sen käytölle oli saatu jatkoaikaa. Nytkin rakenteet oli keväällä katsottu turvalliseksi yksityisen tarkastajan toimesta, mutta toisin kävi. Kun tarpeeksi tulee lunta tupaan, ja ketuttaa niin, ettei näy kuin punaista, niin jää jäljelle yleensä kaksi vaihtoehtoa: yritetäänkö pelastaa, mitä pelastettavissa on vai lyödäänkö hanskat tiskiin? Ei lyöty.

Lava siirtyi lauta kerrallaan Alkoi kiivas etsiminen sekä harjoitustilalle että esitystilalle. Ensimmäinen löytyi Kypärämäen koululta ja toinen Laajavuoren ulkoliikuntakeskuksen pari kesää tyhjänä olleelta näyttämöltä. Vaan sekin lava oli rähjässä kunnossa ja vaati uuden päällysteen. Ladon lava siirrettiin talkoovoimin Laajavuoreen lauta kerrallaan. Näytelmän harjoituksia otettiin kiinni hurjalta kuulostavalla aikataululla. Kuin yhtäkkiä, loppujen lopuksi, kaikki oli valmista. Lava ja lavasteet olivat valmiit, esitys oli valmis. Bäkkärillä näyttelijät muksauttelivat toisiaan polvella kankkuihin hyvän esityksen toivotukseksi, ja yleisöstä kuului odottavaa kahi-

naa. Myrskyluodon Maija ja Kulissi saivat arvoisensa ensi-illan uudella näyttämöllä.

Rahoitusta Mesenaatin kautta Kulissin tilanne ei kuitenkaan ole vielä selkeä. Tulevien vuosien esiintymistila ei ole selvinnyt, ja vaihtoehtoja puntaroidaan. Koronarajoitukset kolisevat myös yhdistyksen talouteen, paljon ylimääräisiä kuluja on syntynyt vastaiskujen lomassa. Tästä johtuen Kulissin aktiivit pistivät pystyyn joukkorahoituskampanjan Mesenaatti.me-palvelussa. Se perustuu siihen, että yksityiset ihmiset tai yhteisöt voivat tukea kohdetta ja saavat siitä vastineeksi jonkin asian. Kulissin mesenaattikampanjassa vastikkeeksi on saanut esimerkiksi kymmenen euron panostuksella hauskan ”yllätyspussin”, jossa on vihjeiden perusteella esimerkiksi kierrätysmateriaaleista tehtyjä kauppakasseja ja muuta tukijalle hyödyllistä. Kulissin mesenaattikampanja on auki 26.9. asti, ja sinne löytää helposti esim. Kulissin nettisivujen kautta tai Mesenaatti.me:n Koronaid-sivun kautta. Lue lisää osoitteesta www.mesenaatti.me.

Reisjärvellä rymisee

Yhteinen kokoontumispaikka herätti talkooinnon Teksti ja kuva Helena Koivusalo

Reisjärven Nuorisoseuralla rakentuu kovaa vauhtia kulttuurikeskus Sampola. Vielä vuosi sitten seura eli hiljaiseloa, mutta nyt toimintoja keskitetään Nuorisoseuran alle ja seura haaveilee toimitalon kunnostuksesta.

eisjärvi on parin tuhannen asukkaan kunta Pohjois-Pohjanmaalla, mutta maakuntarajasta huolimatta se kuuluu Keski-Pohjanmaan Nuorisoseuran toimialueeseen. Kun keskusseura käynnisti keväällä 2019 alueella kehittämishankkeen, jonka puitteissa vierailtiin jokaisessa paikallisseurassa, oli Reisjärven Nuorisoseuran tilanne epäselvä. Aikoinaan aktiivista teatteritoimintaa harjoittanut seura oli uinunut jo useamman vuosikymmenen ajan. Seuravierailulla keskusseura kohtasi osin jo ränsistyneen seurantalon, mutta vierailun myötä paikallisseurassa heräsi kipinä seuran pelastamisesta yhteistyöllä muiden alueen yhdistysten kanssa. Vierailulla kävi ilmi, että paikallisella harrastajateatterilla oli jo pitkään ollut haasteena sopivan esiintymispaikan löytäminen. Niin Reisjärven Kulttuurinystävien alajaostona toimiva Harrastajateatteri ReTé ja Reisjärven Nuorisoseura lyöttäytyivät yhteen. Seurat hakivat ja saivat Keskipiste Leaderilta hankerahoitusta kesäteatterikatsomon ja näyttämön rakentamiseksi yli 100-vuotiaan Nuorisoseurantalo Sampolan takapihalle.

Tänä kesänä käynnistyi myös prosessi, jossa Reisjärven Kulttuurinystävien on tarkoitus liittyä osaksi Reisjärven Nuorisoseuraa. ”On aivan turhaa pitää monia kokouksia, kun samat ihmiset ovat joka yhdistyksessä. Talonkin kannalta on helpompaa toimia yhden yhdistyksen nimissä”, toteaa nuorisoseuran puheenjohtaja Mikko Huuskonen.

Ensi kesäksi upouudelle lavalle Sampolan takapihalle nousevan 250paikkaisen katsomoprojektin kokonaisbudjetti on 113 000 euroa, josta seuran oma osuus on noin 40 000. Puolet siitä katetaan talkootyöllä, ja talkoot käynnistyivät rivakasti heti alkukesästä koronaviruksesta huolimatta. Tälle vuodelle valmisteltua näytelmää päätettiin suosiolla siirtää vuodella pandemian myötä. Nyt seuran kunnianhimoinen tavoite on päästä ensi kesäksi näyttelemään upouuden kesäteatterin lavalle. ”Korona laittoi teatterin tauolle, mutta tavallaan sen myötä tuli myös aikaa talkoille”, sanoo ryhmän ohjaaja Milla Puurula-Tilli.

Suunnitteilla on ajoittaa seuraava ensi-ilta Reisjärvi-viikolle heinäkuussa 2021. ”Aiemmin meiltä on puuttunut kesänäytöksiin soveltuva tila. Katsomosta haluttiin tehdä riittävän suuri, koska näytösmäärä haluttiin pitää kohtuullisena. Toiveenamme on, että tästä talosta tulisi Reisjärvelle yhteinen kulttuuritalo, jossa on kaikille tilaa toimia”, Puurula-Tilli toteaa. Nuorisoseuran toiminta on käynnistynyt uudelleen ryminällä, eikä suunnitelmille ei näy loppua. Parhaillaan seurassa valmistellaan jäsenkeräystä ja työstetään Kotiseutuliitolle hakemusta seurantalon korjausavustuksesta. Seuran moottori Mikko Huuskonen seuraa muutoksia ja yhteishenkeä innoissaan. Miehellä oli vahva halu jatkaa nuorisoseuran toimintaa ja pelastaa toimitalo, sillä taustalta löytyy vahva side – Huuskonen on varttunut elämänsä ensimmäiset vuodet samaisessa Sampolan talossa. ”Isäni Viljo Huuskonen oli pitkään seuran puheenjohtajana ja toimi täällä talonmiehenä. Ensimmäiset vuodet asuin siis tässä, ja vaikka itsellä ei juuri niistä ole muistikuvia, on tämä talo

minulle kovin rakas paikka”, Huuskonen sanoo.

Synttärimuistamiset katsomoprojektille Nuorisoseuralaisuus kulkee Huuskosen suvussa verenperintönä. Puheenjohtaja kertoo hiljaisten vuosien varrella olleen kuitenkin monia kertoja, kun mieli teki heittää avaimet metsään. ”Onneksi en heittänyt”, Huuskonen naurahtaa. Paljon miehen omistautumisesta kertoo sekin, että vastikään pyöreitä vuosia täyttänyt Huuskonen ei aluksi aikonut juhlia merkkipäiväänsä lainkaan. ”Sitten ajattelin, että vietetään pois ja mahdolliset muistamiset lahjoitan nuorisoseuran katsomoprojektille.” Puheenjohtajan syntymäpäivät kartuttivat nuorisoseuran hankepottia niin hyvin, että laskettaessa yhteen muut lahjoitukset ja Harrastajateatteri ReTén satsaus hankkeeseen, on kasassa jo yli puolet tarvittavasta omarahoituksesta. ”Loput on tarkoitus hankkia myymällä mainoksia katsomoon paikallisille toimijoille. Myös yksityishenkilöiden lahjoituksia otamme ilolla vastaan”, Puurula-Tilli valottaa.

Kokeile uutta harrastusviikolla! Teksti ja kuva Riina Kylmälahti

oni lapsi ja nuori etsii uusia harrastuksia syksyn aikana. Sellainen voi löytyä valtakunnalliselta harrastusviikolta, jota vietetään 7.–13.9. Viikon idea on tarjota lapsille ja nuorille mahdollisuuksia kokeilla taiteen, kulttuurin, tieteen, liikunnan ja muiden alojen harrastustoimintaa. Harrastusviikko on mainio tilaisuus kutsua lapset ja nuoret tutustumaan toimintaan – tarjota kokeilukerta ja kertoa myös, miten maistiaisen jälkeen harrastusta voi jatkaa, jos innostus syttyy.

Seurat ja järjestöt mukaan harrastusviikolle

ja kannustettiin avaamaan ovensa eri harrastusjärjestöille siten, että yhdistykset lähtivät viikon aikana kouluille esittelemään toimintaa oppilaille. Kouluilla järjestettiin myös ilta- tai viikonlopputilaisuuksia vanhempien mukaan saamiseksi. Osa kouluista toteutti itse omaa ohjelmaa hyödyntämällä oppilaiden osaamista ja osallisuutta. Harrastustoimintaa toteuttavat järjestöt ovat muodostaneet yhteistyöverkoston, jonka tavoitteena on edistää koululaisten harrastamisen mahdollisuuksia – ennen kaikkea koulupäivän yhteydessä. Verkoston

yhteisenä tahtotilana on tarjota kaikille lapsille mahdollisuus osallistua mielekkääseen, laadukkaaseen ja ryhmässä tapahtuvaan harrastamiseen koulupäivän yhteydessä monialaisen yhteistyön avulla. Tahtotilan toteutuminen edellyttää monipuolista tarjontaa oppilaiden toiveita kuunnellen. Tapahtumaan kannustavat mukaan opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen lisäksi koulussa harrastamisen verkosto ja muut valtakunnalliset harrastustoimintaa toteuttavat järjestöt.

Vuonna 2020 kannustamme paikallisia yhdistyksiä järjestämään harrastuskokeiluja yhdistysten omissa tiloissa, johon paikkakunnan lapsia ja nuoria kutsutaan mukaan. Koulut voivat järjestää oman Harrastusviikon tai yksittäisiä tapahtumia Harrastusviikolla, joihin voidaan kutsua mukaan myös paikallisia yhdistyksiä. Olympiakomitean sivuille on koottu aiempien vuosien ideoita harrastusviikon toteutuksista edelleen hyödynnettäväksi www.harrastusviikko.fi.

Harrastusviikko on nuorten oma idea Idea Harrastusviikosta on lähtenyt nuorten toiveesta saada paikkakunnan harrastusmahdollisuudet omalle koululle tai sen lähistölle. Vuosina 2018 ja 2019 koulu-

Luottamuskeinu opettaa yhteistyötä ja toisiin luottamista Teksti Iida Lonkila Kuva Sini Padilha

tadin Nuorisoseurojen iltapäivätoiminta-ryhmässä harjoitellaan luottamusta ja nautitaan yhdessä ulkoilusta lumoavassa luonnossa Luova lava -teeman mukaan. Luottamuskeinuun tarvitaan pitkä köysi sekä puu, jossa on vahva oksa. Leikkiin pitää osallistua useampi lapsi. Aikuisen läsnäolo leikissä on turvallisuuden vuoksi välttämätöntä. Ensiksi tehdään keinu puuhun. Pitkä köysi taitetaan keskeltä kahtia siten, että köyden toisessa päässä on lenkki ja toisessa päässä kaksi vapaata köyden päätä. Vapaat köyden päät sidotaan yhteen, kiinni toisiinsa. Seuraavaksi köysi laitetaan puuhun vahvan oksan päältä siten, että lenkki ja sidotut köyden

päät ovat oksan eri puolella. Keinu on valmis. Luottamuskeinu alkaa siitä, että lapsiporukasta yhdellä vuorollaan on keinuvuoro. Keinuja asettuu seisomaan köyden sidotun puolen päälle. Muiden lapsien tehtävä tässä vaiheessa on nostaa keinujaa. Lapset vetävät yhdessä köyttä toisesta päästä. Tässä vaiheessa aikuinen varmistaa, että lapsi ei tipu keinusta olemalla nostettavan lapsen takana ja tukemalla nostoa. Noston jälkeen keinu lasketaan. Keinun nosto ja lasku tehdään rauhallisesti vahinkojen välttämiseksi. Leikissä tärkeää on se, että kaikki lapset vetävät narua, koska muuten keinu putoaa. Leikissä opetellaan yhteistyötä ja toisiin luottamista.

LUMOAVAN LUONNON METSÄRATA Lumoavaa luontoa voi aistia eri tavoin. Luonnosta löytyy huikeita paikkoja, joissa on mukava leikkiä yhdessä ryhmän tai perheen kanssa. Koululaisten iltapäivätoiminnan ryhmä, Normaalikoulun Jälkkäri Jyväskylästä, on tehnyt kivan metsäradan.

Alkuvalmistelut ohjaajalle Tarvikkeet Leikkaa/revi esim. vanhasta lakanasta matonkudenauhaa niin pitkästi kuin metsäradan pituus on. Voit myös käyttää vahvaa narua. Nauhaa tai narua tarvitaan melko paljon, noin 20–30 metriä.

Valmistelut metsässä Suunnittele ja tee metsärata valmiiksi ennen lasten tuloa paikalle. Merkitse rata narulla, kiinnitä sitä puihin, valotolppiin, rakennelmiin. Tarkoitus on, että lapset kulkevat radan silmät kiinni narusta kiinni pitäen. Ohjaaja auttaa lapsia radan varrella. Suunnittele radan varrelle erilaisia tapoja liikkumiseen, matalalla kontaten liikkuen, varpaillaan kävellen, hiljaa tai laulaen liikkuen sekä narun alituksia ja ylityksiä. Keksi myös muita omia liikkumismuotoja. Tee nauhasta/narusta rata ja kannusta lapsia osallistumaan. Etenkin syyskaudella toiminnan käynnistyessä metsärata on hyvä keino tutustua lapsiin ja antaa heille luottamuksellinen seikkailukokemus ryhmän kanssa. On myös mukava, jos lopussa lapsia odottaa palkinto heidän käytyään radan läpi. Vinkin antoi koululaisten iltapäivätoiminnan ryhmä Jälkkäri Normaalikoululta, Jyväskylästä.

NUORISOSEUROJEN SYYSKOKOUSBINGO Kaipaatko lisäpiristystä, potkua tai uutta porinaa kokouksiin? Tulosta käyttöösi Nuorisoseurojen kokousbingo! Säännöt ovat tutut: bongatkaa kokouksen kulusta tuttuja asioita ja rastittakaa ne. Ensimmäinen pysty-, vaaka- tai vinorivin rastittanut on voittaja!

Lukijakysely kertoo:

Lyhyesti

Ylä-Savossa juhlittiin elokuun ensimmäisenä viikonloppuna Koronapandemia siirsi Ylä-Savon maakuntajuhlan kesäkuulta heinä–elokuun vaihteeseen. Juhla oli täynnä monenlaisia tapahtumia edellisten vuosien malliin, vaikka korona varjostikin järjestelyjä. Onneksi suurin osa tapahtumista pystyttiin pitämään ulkosalla, ja yleisöäkin riitti paikalle kiitettävästi. Sunnuntain pääjuhlassa Mansikkaniemellä nähtiin joukko toinen toistaan upeampia esiintyjiä. Lapset, nuoret ja aikuiset kansantanssin ja -musiikin harrastajat esittivät upeita tansseja ja lauluja. Juhlapuhujana kuultiin Ponssen hallituksen jäsentä Juha Vidgreniä, joka puhui muun muassa järjestöjen ja seurojen merkittävästä roolista turvallisten yhteisöjen luojina ja ylläpitäjinä. Näissä yhteisöissä kasvaneita henkilöitä arvostetaan myös työelämässä.

Mira Simsiö

Nuorilähtöistä höntsää – meille?

Ihmiset kiinnostavat lukijoita

Henkilöhaastattelut, ihmisistä kertovat jutut, nousivat kaikkein luetuimmiksi ja kiinnostavimmiksi jutuiksi Nuorisoseurat-lehden lukijakyselyn mukaan. Kysely tehtiin numerosta 2/2020, ja vastausaikaa oli heinäkuun loppuun. Kyselyn mukaan 28-sivuinen, tabloid-kokoinen lehti on mukava lukea, ja se parantaa mielikuvaa nuorisoseuroista. Lukijat haluaisit lukea lehdestä ajankohtaisista, tärkeistä asioista, ihmisten kuulumisista ja kokemuksista sekä onnistumisista seuroista eri puolilla maata. Myös jotain osallistavaa kaivattiin lisää: arvonta, kuvakisa tai kysely. 50 euron lahjakortin Puotiin voitti Ira Korkala, ja kaksi oranssista Nuorisoseurat-pipoa matkaavat Katri Mäkisalolle ja Jari Ristimäelle. Onnea voittajille! Ja kiitos kaikille vastanneille!

Kiinnostaako ohjaaminen?

Tule mukaan KNoppikoulutuksiin! Luonto alkaa sadonkorjuun myötä vetäytyä kohti talviunta, mutta muuten syksy on uusien alkujen, kohtaamisten ja harrastusten aikaa. Koulujen ja oppilaitosten lukuvuosien alkamisten myötä ovat monet harrastusryhmät jo startanneet. Vielä on kuitenkin mahdollisuus hypätä mukaan ja kokeilla jotain uutta. Entäpä, jos oma paikallisseura aloittaisi tänä syksynä uudenlaista toimintaa? Höntsä – Silta eteenpäin -hanke etsii paikallisseuroja, jotka voisivat pilotoida nuorten höntsäryhmiä. Höntsällä tarkoitetaan tässä tapauksessa 16–25-vuotiaille suunnattua vapaa-ajantoimintaa, jossa korostuu nuorilähtöisyys, omaehtoisuus, yhteisöllisyys ja matala kynnys. Toiminnan sisällöllä ei niinkään ole merkitystä, vaan sillä että nuoret ovat itse mukana

suunnittelemassa ja toteuttamassa sitä. Toiminnan tulee olla myös yhdenvertaista ja suorittamisvapaata. Hanke toimii helmikuun 2021 loppuun asti ja sen puitteissa on hankehenkilökunnalta saatavissa neuvoa ja opastusta tällaisen toiminnan alkuun saattamiseen.

Lue lisää www.nuorisoseurat.fi/hontsatoiminnan-pilottiseuraksi www.hontsa.metropolia.fi Lisätiedot ja yhteydenotot Judit Kemppilä Projektikoordinaattori judit.kemppila@nuorisoseurat.fi 050 439 3841

Korona-avustushaku seurantaloille on auki Opetus- ja kulttuuriministeriö on avannut korona-avustushaun seurantaloja ylläpitäville yhteisöille. Avustuksen hakuaikaa on 18.9.2020 asti ja avustusta haetaan opetus- ja kulttuuriministeriön asiointipalvelussa. Avustus myönnetään kohdennettuna yleisavustuksena seurantalojen ylläpidosta ja huoltokorjauksista aiheutuviin kustannuksiin, jotka ovat syntyneet 13.3.2020 jälkeen. Avustusta voidaan käyttää 31.3.2021 saakka.

Katso lisää minedu.fi/-/korona-avustus-seurantaloja-yllapitaville-yhteisoille tai ole yhteydessä lähimpään aluetoimistoon, keskusseuraan tai liiton keskustoimistoon. Myös vuosittainen seurantalojen korjausavustusten haku on auki 30.9.2020 saakka. Lisätietoa löytyy osoitteesta: kotiseutuliitto.fi/seurantalot.

KNoppi on nuorisoseurajärjestön ohjaajien peruskoulutus, joka antaa valmiudet lasten ja nuorten kerhojen ja ryhmien ohjaamiseen. Koulutus on tarkoitettu yli 13-vuotiaille ohjaajiksi haluaville tai aloittaville ohjaajille. Koulutus järjestetään kahtena tai useampana tapaamisena ja siihen liittyy itsenäisiä tehtäviä sekä ohjausharjoittelua. » Etelä-Suomessa 1. jakso 14.–15.11.2020 ja 2. jakso tammikuussa 2021 » Itä-Suomessa 1. jakso Joensuussa 12.– 13.9.2020 ja 2. jakso Kuopiossa 24.– 25.10.2020 » Saimaalla 1. jakso 31.10.–1.11.2020 ja 2. jakso 4.–5.12.2020 » KNoppi Pro-ohjaajakoulutus on tarkoitettu aikuisille, jotka haluavat päivittää osaamistaan ja saada uutta intoa lasten ja nuorten ohjaamiseen tai ohjaajavastaavana toimimiseen. » KNoppi Pro Saimaalla 4.–5.12.2020 » Valtakunnallinen KNoppi koulutusten yhteinen 3. jakso 24.–25.4.2021 Nuorisoseurojen ohjaajapäivien yhteydessä

Lisätietoja: www.nuorisoseurat.fi/knoppi

25 Nuorisoseurat on Kansalaisfoorumin jäsenjärjestö ja sen kaikki palvelut ovat jokaisen nuorisoseuran käytettävissä. Kansalaisfoorumi tarjoaa koulutusta, tietoa, tukea ja muita palveluita kulttuuri- ja kansalaistoimintaan. Katso lisää: kansalaisfoorumi.fi

Rawpixel.com

Saavutettavuus on sivistystä L

aki digitaalisten palveluiden saavutettavuudesta on viimeisen vuoden aikana kääntänyt katseet julkisorganisaatioiden verkkosivujen selkeyteen ja käytettävyyteen. Kyse on hyvin yksinkertaisesta asiasta: internetin käytön mahdollistamisesta ja sisältöjen ymmärrettävyyden varmistamisesta kaikille ihmisille. Saavutettavuus tarkoittaa lain näkökulmasta digitaalista esteettömyyttä, mutta saavutettavuuden asenteen voi laajentaa järjestöjen ja organisaatioiden koko toimintaan. Monet vakiintuneet toimintatavat ja asenteet voivat olla kompastuskiviä, jotka asettavat ihmiset tahattomasti eriarvoiseen asemaan.

Monimuotoinen saavutettavuus Yhtenäisen kulttuurin puolesta ry listaa Kulttuuria kaikille -verkkopalvelussaan saavutettavuuden alle myös sosiaalisen ja alueellisen saavutettavuuden, eri

aistien huomioimisen sekä ymmärtämisen tukemisen. Mukaan tulemisen helppous, hyvä jäsenpalvelu sekä tiedon löydettävyys ovat olennaisia asioita järjestöjen perustoiminnassa. Saavutettavuus on siis kokonaisvaltainen, jo toiminnan suunnittelua ohjaava arvo. Se on sosiaalisesti kestävää kehitystä, koska saavutettavuuden edistäminen kaikissa muodoissaan purkaa henkisiä, asenteellisia ja fyysisiä valta-asetelmia. Ajattelun perustana on ekososiaalinen sivistys, jonka yksi keskeinen arvo on ihmistenvälisyys. Ekososiaalisesti sivistynyt yksilö hahmottaa oman toimintansa seuraukset ja vaikutuksen oman elämänpiirinsä ulkopuolelle. Näin myös monella tasolla saavutettavuuttaan kehittänyt järjestö on esimerkillisillä ja tiedostavilla teoillaan näkyvä toimija omassa paikallisyhteisössään. Järjestötoiminnan kautta yksilöiden sivistys laajenee monin tavoin saavutettavaksi, yhteisölliseksi toi-

minnaksi, johon kaikki voivat kokea olevansa tervetulleita mukaan.

Kansalaisfoorumi apuna Kestävä kehitys ja ekososiaalinen ajattelu ovat laajoja kokonaisuuksia, mutta ne koostuvat lopulta pienistä arjen teoista. Me Kansalaisfoorumissa kehitämme työkaluja ja koulutuksia kestävän kehityksen eri ulottuvuuksien konkreettiseen toteuttamiseen järjestötoiminnassa. Syksyllä käynnistyvässä kansainvälisessä hankkeessa puramme erityisesti sosiaalisen kestävän kehityksen pienempiin osiin yhdessä jäsenjärjestöjemme kanssa tukemalla monimuotoisen saavutettavuuden kehittämistä vertaisryhmien ja työpajojen avulla. Suunnitelmissa on myös ekologisen tapahtumatuotannon koulutuksia. Otamme myös mielellämme vastaan ehdotuksia ja toiveita!

Kurssi- ja opintoryhmätoimintaa tuetaan joustavasti syksyn aikana

oronaviruksesta johtuva kevään hiljaiselo kurssirintamalla mahdollistaa uusien kurssien mahduttamisen Kansalaisfoorumin tuen piiriin syksyllä 2020. Toteutusmuotona voi olla lähiopetus, etäopetus tai niiden yhdistelmä. Suosittelemme etäyhteyksien käyttöä aina, kun opetusta järjestetään isommalle ryhmälle.

Keväällä monet nuorisoseurat perustivat uusia etäopintoryhmiä erityisesti siitä, miten toiminta sopeutetaan korona-aikaan ja poikkeusolojen jälkeiseen aikaan. Opintoryhmille, joissa pohditaan uusia toiminta- ja rahoitusmalleja, on varmasti tarvetta edelleen.

Jos haluatte hakea tukea uudelle kurssille eikä seurallenne ole määritelty vuosikiintiötä, lähettäkää viesti osoitteeseen info@skaftuki.fi. Opintoryhmätukea haetaan skaftuki.fi-palvelussa. Tukea voi hakea lokakuun loppuun saakka.

Kolumni

Ystäville K

un maaliskuussa peruttiin ensimmäiset tanssiharjoitukset, ei meistä kukaan ajatellut, ettemme näkisi toisiamme moneen kuukauteen. Kun sitten peruttiin toiset ja kolmannet, alkoi vähitellen kyteä ajatus siitä, että tanssikevät 2020 on paketoitu jo maaliskuussa. Kuinka oudolta tuntui, että esiintyminen Folklandialla tammikuussa jäi kevätkauden ainokaiseksi. Jyväskylän toukokuisen tapahtuman, Yläkaupungin Yön, peruminen toi myös ensimmäisen ajatuksen siitä, että myös loputkin kesän tanssitapahtumat jäävät toteutumatta. Olen välimatkan takia osallistunut toisen seurani johtokunnan kokouksiin etänä, mutta kuinka oudolta tuntui, kun etänä olivat keväällä kaikki muutkin. Tanssiharjoitukset Zoomin kautta toivat onneksi keväällä jatkuvuutta, kiitos tämän mahdollistamisesta seu-

ralle ja ohjaajalle. Oli ihana nähdä tuttuja kasvoja tietokoneen näytöllä viikoittain ja vaihtaa kuulumiset menneeltä viikolta. Samalla kuitenkin suuri kaipaus tanssikavereiden lähellä olemisesta ja kädestä kiinnipitämisestä. Kansantanssi on minulle lajina niin yhteisöllinen, että tämä läheisyyden ja ihmiskontaktien puute tuntui todella haastavalta. Tietokoneen näyttö kun ei tietenkään pysty korvaamaan oikeita ihmiskontakteja. Hieman ankeamman kevään jälkeen koitti kuitenkin aurinkoinen ja lämmin toukokuu. Kuinka ihana olikaan toukokuussa nähdä kavereita piknikillä, ja miten hyvältä tuntui sattumalta törmätä heinäkuussa tanssikaveriin kesken lenkin. Alkuvuoden ansiosta varmasti monet muutkin voivat samaistua siihen tunteeseen, miltä tuntuu nähdä ihminen kasvokkain ilman

kameraa ja ruutua välissä. Pieniä kohtaamisia ja näkemisiä osaa arvostaa jälleen enemmän tämän kevään ja kesän ansiosta. Pienillä asioilla on suuri merkitys. Ajatus siitä, että tanssiharjoitukset jatkuvat muutaman viikon kuluttua, tuntuu yhtä aikaa ihanalta ja oudolta. Kuuden kuukauden odotus on ihan kohta ohi ja saan taas nähdä ne Zoomista tutut kasvot viikoittain ilman tietokonetta. Alan jälleen reissata treeneihin Jyväskylään näkemään vuosien varrella rakkaiksi tulleet ihmiset, joista on tullut minulle kuin toinen perhe. Haluan sanoa kaikille tanssiystävilleni, en malta odottaa, että näen teidät ja pääsen jälleen tanssimaan ja nauramaan kanssanne. Minulla on ollut ikävä teitä kaikkia. Kiitos ystävät!

Maiju Partanen Kirjoittaja on Jyväskylästä kotoisin oleva kansantanssin harrastaja yli 20 vuoden ajalta. Kotiseuransa ISOn Tanhuujien lisäksi hän tanssii Karjalan Nuorissa Helsingissä.

H-kilta

Kiltapäivät on peruttu N

iin huonosti kävi, että Hermannien Kiltapäivät Rovaniemellä piti peruuttaa jo toisen kerran. Koronavirus peruutti huhtikuuhun ajoitetut Kiltapäivät viime hetkellä. Optimistina ajattelin, että taudin pahin vaihe olisi ohi syyskuuhun mennessä. Siispä suunnittelemaan Kiltapäiviä Jutajaisten yhteyteen syyskuun toiseen viikonvaihteeseen. Jutajaisethan on Lapin nuorisoseuraväen legendan asemaan noussut maakunnallinen suurjuhla, joka notkahduksen jälkeen on jälleen löytämässä paikkansa. Hermannien mukanaolo Jutajaisissa olisi ollut henkeä nostattava tapaus. Valitettavasti koronaa ei ole saatu kuriin. Tätä kirjoittaessani tartuntamäärät ovat taas kasvussa. Viruksen toinen aalto on jo täällä. Siksi emme yksinkertaisesti uskaltaneet kutsua joukkoja Kiltapäiville. Ajatus siitä, että joku meistä saisi tartunnan omassa tilaisuudessamme, oli liian pelottava. Sitä riskiä ei haluttu ottaa. Meidän tapaamisessamme keskeis-

tä on toisten näkeminen, kuulumisien vaihtaminen ja yhdessä maailman parantaminen. Lähikontakteilta ei siinä voi välttyä. Ne ovat suorastaan yhdessäolon edellytys. Kiltapäivät on siis peruttu ja ne järjestetään sitten, kun se on turvallista meille kaikille. Korona on aiheuttanut merkillisen poikkeustilan koko maailmaan. Se tuntuu ja näkyy yhtä lailla suurissa metropoleissa kuin omassa lähikaupassamme. Se on myös tasa-arvoistanut maapallon ihmisiä, sillä sama tautihan on runnellut tasaveroisesti asemaan katsomatta. Valtioiden päämiehiä, marjoja tänne poimimaan tulevia thaimaalaisia, formulakuskeja tai kaupan kassoja yhdistää sama pukeutumiskoodi: kuonokoppa. Siitä on tulossa julkisille paikoille jokamiehen varuste. Korona panee meidät ajattelemaan monia asioita uudella tavalla. Yhtäkkiä kesämökkikauppa on moninkertaistunut aiempaan verrattuna. Etätyö, jonka puolesta on puhuttu kymmeniä vuosia, muuttuu vihdoin todeksi. Sii-

tä voi koitua monia myönteisiä seuraamuksia. Paluu takaisin maalle, siis kaupungeista väljempään asumiseen, siitäkin on tulossa muotia. Muistamme hyvin vielä alkuvuonna jutut siitä, miten maaseudulla asuntojen hinnat romahtivat, kun kukaan ei halua niitä ostaa. Nyt taloilla on jälleen arvoa. Näin äkkiä tilanne muuttuu eikä aina huonoon suuntaan. Mutta huonoa on, että sosiaalinen elämä näivettyy ja kuihtuu. Kun emme näe muita, emme saa elämyksiä vakkapa konserteissa tai taidenäyttelyissä, kun työtoverit ovat ruudun takana tai puhelimessä tai omaiset vanhainkodin ikkunan alla, surkastumme sisäisesti. Nämä koronakuukaudet ovat opettaneet ankaralla tavalla, miten tärkeää on, että voimme nähdä ja tuntea toisen ihmisen läsnäoloa ja miten tärkeää on myös yhdessä muiden kanssa jakaa elämyksiä. Nuorisoseurassa on harrastettu Suomessa jo 140 vuotta. Nuorisoseuran idea on kestänyt sodat ja rauhat, pu-

la-ajat ja hyvinvoinnin, maastamuuton ja kaupungistumisen. En epäile yhtään, etteikö se selviä koronastakin, koska luovalle yhdessä tekemiselle on aina tilaus. Siksi Hermannitkin, järjestömme harmaa eminenssi eli nuorisoseuraveteraanit, haluavat kokoontua, vaikuttaa ja antaa nuoremmille sen osaamisensa käyttöön, joka vuosikymmenten aikana on sille kertynyt.

Heikki Tuomi-Nikula Ukko-Hermanni

Kaikki nuorisoseurojen näyttämöt ovat Suomen Harrastajateatteriliiton jäsennäyttämöitä. Se tarkoittaa, että SHT:n tuottamat koulutukset ja muut palvelut ovat nuorisoseurojen saatavilla. Katso lisää osoitteessa www.shtl.fi.

Yhteystiedot Eija Jokilahti

Suomen Nuorisoseurat ry Vernissakatu 8 A, 01300 Vantaa 09 584 0610 info@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi

Etelä-Häme Rautatienkatu 3 sisäpiha, 15100 Lahti 050 468 6388 hannu.nipuli@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/etela-hame

Etelä-Pohjanmaa Kalevankatu 5 A 21, 60100 Seinäjoki 045 119 5319 etela-pohjanmaa@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/etela-pohjanmaa

Kainuu Pentinpurontie 133, 88270 Vuolijoki 040 418 7412 tervonen.timo@gmail.com

Keski-Pohjanmaa Siltatie 20, 69600, Kaustinen 044 342 5220 keski-pohjanmaa@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/keski-pohjanmaa

SPOTTI kutsuu kaikki lapset esiintymään lasten Teatteripäiville!

Keski-Suomi Sepänkatu 14 C, 40720 Jyväskylä 040 505 2659 keski-suomi@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/keski-suomi

Lappi

Seuraavan kerran SPOTTI järjestetään 8.–9.5.2021 Riihimäellä. Tapahtuma järjestetään joka 2. vuosi. Kaikki lasten ja nuorten teatteriryhmät sekä muut teatterin ystävät ovat tervetulleita tapahtumaan ympäri Suomen. SPOTTI järjestetään yhteistyössä Riihimäen kaupungin kulttuuritoimen, Riihimäen Nuorisoteatterin ja Riihimäen Teatterin kanssa. SPOTIN ohjelmaan kuuluu perinteisesti lasten huikeiden teatte-

riesitysten lisäksi opettavaisia ja kiinnostavia teatterin maailmaan liittyviä työpajoja, värikäs aloituskulkue läpi Riihimäen kaupungin, iloinen avajaistapahtuma, hauska ja vauhdikas lauantai-illan disco sekä juhlallinen lopetustilaisuus. Lisätietoja osoitteesta shtl.fi/spotti.

KOULUTUSKALENTERI SYKSY 2020 tuksia liittyen koronavirustilanteeseen. Tästä johtuen tarkistathan aina ajantasaisen koulutustilanteen verkkosivuiltamme.

AIKA 12.–13.9. 19.–20.9. 2.–4.10. 3.–4.10. 10.–11.10. 10.–11.10. 7.–8.11. 14.–15.11. 5.–6.12.

KOULUTTAJA Kaisa Kokko-Palmer Marko Pohjanrinne Marja Suurpalo Kaisa Kokko-Palmer Anna Ranta Anna Ranta Kaisa Kokko-Palmer Anna Ranta Anna Ranta

Tiina Koskinen 050 340 6566 Keskustori 4, 33100 Tampere Karoliina Hursti 044 059 1913 Yhteisötalo Otava, Otavankatu 5, 28100 Pori lounais-suomi@nuorisoseurat.fi www.lounais-suomi.nuorisoseurat.fi

PAIKKAKUNTA Helsinki Kempele Tampere Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki

Sanna Saarela, toiminnanjohtaja Minna Ahlfors, talouspäällikkö Yleiset ja kansainväliset asiat Taloushallinto, tuotantoavustukset, Puh. 050 092 8984 ansiomerkit ja jäsenyydet Puh. 050 917 0062

Siltakatu 14 B 18, 80100 Joensuu 044 207 3072 pohjois-karjala@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/pohjois-karjala

Pohjois-Pohjanmaa ILM.PÄÄTTYY 24.8. 31.8. 13.9. 13.9. 21.9. 21.9. 18.10. 26.10. 16.11.

HINTA 75 € 85 € 75 € 75 € 75 € 75 € 75 € 75 € 75 €

Suomen Harrastajateatteriliiton toimisto palvelee arkisin ma-pe klo 9-15. Sähköpostit muodossa: etunimi.sukunimi@shtl.fi

www.shtl.fi | www.harrastajateatterikesa.fi

Lounais-Suomi

Pohjois-Karjala

Koronaepidemia peruutti kevään 2020 koulutukset. Koulutustoiminta pyritään käynnistämään uudelleen syksyllä koronatilanteen sen salliessa. Suomen Harrastajateatteriliitto seuraa tarkasti viranomaisten ohjeistuksia ja suosiKOULUTUS Improvisaatio I 10 h Näyttelijäntyön jatkokurssi 12 h Äänenkäytön kurssi Improvisaatio II 10 h Näyttelijäntyö II 10 h Näyttelijäntyö IV 10 h Improvisaatio III 10 h Näyttelijäntyö III 10 h Näyttelijäntyö IV 10 h

Rovakatu 26 A 11, 96200 Rovaniemi 0400 530 598 elle.syvajarvi@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/lappi

Mari Saarinen, tuottaja Koulutustoiminta, tiedotus, palkinnot ja tapahtumat Puh. 050 468 2138

Kirkkokatu 22 A 1, 90100 Oulu 044 720 8509 timo.nevanpera@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/pohjois-pohjanmaa

Pohjois-Savo Puijonsarventie 54, 70260 Kuopio 050 556 4748 jussi.salmi@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/pohjois-savo

Saimaa Kirkkokatu 12 A 6, 53100 Lappeenranta 040 537 2363 saimaa@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/saimaa

Uusimaa

Sari Jaatinen, toimitussihteeri Repliikki-lehti

Vernissakatu 8 A, 01300 Vantaa 045 633 6944 uusimaa@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/uusimaa

Ylä-Savo Päiviönkatu 27, 74100 Iisalmi 017 817 866 kyosti.marin@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/yla-savo

Olivia Hutcherson

TAPAHTUMAKALENTERI SYYSKUU

MARRASKUU

9.–12.9.

7.11.

Aluefoorumi, Rovaniemi

11.–13.9. Ramppikuume - Valtakunnalliset Nuorisoteatteripäivät verkossa

7.11.

Tervetuloa Nuorisoseuraan -koulutus, Tampere

12.9.

7.11.

Järjestyksenvalvojan kertauskurssi, Lahti

7.11.

Ohjaajapäivä, Pohjois-Karjala

7.–8.11.

Ensiapukurssi, Lahti

Folktapahtuma Jutajaiset, Rovaniemi

Seurantalopäivä

12.–13.9. Vauvasirkusvirikekurssi ohjaajille, Helsinki 12.–13.9. KNoppi Itä-Suomi, 1. jakso, Joensuu 19.9.

Saa tanssia! -paritanssipajat, Joensuu ja Etelä-Häme

23.9.

Lounais-Suomen alueen tanssi- ja teatteritoimijoiden tapaaminen, Teams

26.9.

Saa tanssia -paritanssipajat, Koski Tl, Lappeenranta, Sodankylä ja Tampere

27.9.

Saa tanssia! -paritanssipajat, Rovaniemi

LOKAKUU 2.10.

Järjestyksenvalvojan peruskurssi 1.osa, Lahti

3.10.

Valtakunnallinen seurakäyntipäivä

6.10.

Keski-Karjalan alueellinen Nuorisoseurafoorumi, Tohmajärvi

7.10.

Joensuun seudun alueellinen Nuorisoseurafoorumi, Joensuu

8.10.

Ylä-Karjalan alueellinen Nuorisoseurafoorumi, Nurmes

14.–15.11. Tanssikimara ja Teatterimetakka 15 vuotta, Lappeenranta 14.–15.11. Knoppi-koulutus Etelä-Suomi, 1. jakso, Helsinki 21.–22.11. Suomen Nuorisoseurojen valtuuston kokous; Seinäjoki 29.11.

Saimaan 130-vuotisjuhlasyyskokous, Lemi

JOULUKUU 4.–5.12.

Knoppi-ohjaajakoulutus, 2. jakso, Saimaa

4.–5.12.

KNoppi Pro -ohjaajakoulutus, Saimaa

Noudatamme tapahtumissa voimassa olevia viranomaismääräyksiä. Muutokset mahdollisia.

9.–11.10. Järjestyksenvalvojan peruskurssi 2.osa, Lahti 15.–18.10. SottiisiMoves 2020, Tampere 24.–25.10. Knoppi-ohjaajakoulutus Itä-Suomi. 2. jakso, Kuopio 31.10.–1.11. KNoppi-ohjaajakoulutus 1. jakso, Saimaa

”Ohjaaminen kiinnostaisi, mutta en omaa vuosien tanssi- tai teatterikokemusta.”

”Meillä olisi nuorten ryhmä ja haluttaisiin kehittää omaa harrastustoimintaa, mutta miten ja mistä saisi jeesiä?”

Kuulostaako tutulta? Höntsä – Silta eteenpäin! -hankkeessa järjestetään ohjaajakoulutuksia ja tuetaan nuorten omaehtoista harrastustoimintaa. Meille höntsä on iloa tuottavaa ja nuorten näköistä matalan kynnyksen toimintaa. Mikäli haluaisit omaan paikallisseuraasi nuorten vertaisoh-

”Liikunta on kivaa, mutta veren maku suussa pallon perässä juokseminen ei innosta.”

jaaja-koulutuksen, vinkkaa siitä seurasi johtokunnalle. Tuemme myös seuroja nuorten omaehtoisen harrastustoiminnan alkuun saattamiseen. Mikäli lisäkysymyksiä heräsi, voit olla suoraan hankehenkilökuntaan yhteydessä. Autamme mielellämme!

Lisätiedot ja yhteydenotot Judit Kemppilä | Projektikoordinaattori | judit.kemppila@nuorisoseurat.fi | 050 439 3841 Lue lisää www.nuorisoseurat.fi/hontsatoiminnan-pilottiseuraksi | www.hontsa.metropolia.fi

Meeri Lehto

Sinustako höntsätoiminnan ohjaaja?