TULEVAISUUS EI VAIN TAPAHDU – se tehdään itse

TEKSTI MARI MARTIKAINEN

TULEVAISUUSPÄIVÄ ON VALTAKUNNALLINEN TEEMAPÄIVÄ, JOKA TUO TULEVAISUUDEN KAIKKIEN ULOTTUVILLE TÄSSÄ JA NYT.

TULEVAISUUS otetaan usein itsestäänselvyytenä: se vain tapahtuu. Ihmisillä on harvoin aikaa pysähtyä miettimään, millaiset käsitykset tulevaisuudesta ohjaavat toimintaamme. Mikkelin Nuorkauppakamarin järjestämässä Tulevaisuuspäivässä 12.3. haastettiin suomalaiset yhden päivän ajaksi pohtimaan, minkälaista tulevaisuutta voimme ja haluamme itse tehdä. Tapahtumassa ajatuksia oli haastamassa futuristi Niko Herlin, joka on yksi Suomen tunnetuimpia tulevaisuuden puolestapuhujia. Hänen mielestään tulevaisuudessa ei ole haasteita - on vain mahdollisuuksia. Kävimme Herlinin kanssa lyhyen tulevaisuuskeskustelun.

TULEVAISUUDEN TYÖELÄMÄ

Tulevaisuuden tärkeimmiksi mahdollisuuksiksi voisi sanoa jo kyllästymiseen asti puhutut digitalisaation ja automaation - ne koskettavat varmasti jokaista yritystä nyt ja tulevaisuudessa. On käsitettävä, että työ ja työn teko muuttuu, ja sillä on oma vaikutuksensa mm. digitalisaation kehittymiseen. Herlin kuitenkin muistuttaa, että työ ja työn tekeminen on aina muuttunut, eikä se ole mitenkään uutta yhteiskunnassamme.

Herlin peräänkuuluttaa, että jokaiselta on löydyttävä niin sanottua tulevaisuus- ja muutoskuntoisuutta. Tulevaisuuteen tulisi suhtautua oikealla tavalla mielikuvitusta käyttäen ja on oltava valmis ymmärtämään ja hyväksymään, että tulevaisuuksia on monia.

– Ei ole yhtä kohtalonomaista polkua, vaan jokainen voi itse vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa. Tulevaisuus ei vain tapahdu meille, vaan voimme tehdä sen itse tekemällä asioita, Herlin kertoo.

Muutoskuntoisuutta edustaa tietynlainen sinnikkyys. On oltava jatkuvaa toimintaa, sillä tulevaisuus muuttuu joka päivä. Kuitenkaan pelkkä tulevaisuusajattelu ei muuta mitään; tulevaisuuteen tarvitaan tekoja. - Muutos sattuu aina, koska olemme ihmisiä. Ihmisten aivot kokevat muutoksen uhkana, mutta se ei saa olla este sille, ettei muututtaisi. On oltava valmis vastaanottamaan muuttuvia tilanteita ja osattava olla joustava.

Herlin näkee, että tulevaisuudessa ”emme valmistu koskaan” ja hän heittäisikin romukoppaan esimerkiksinuorille suunnatut puheet siitä, että johonkin ammattiin valmistutaan. Päinvastoin nuoret on saatava haluamaan jatkuvaa oppimista.

TULEVAISUUDEN TOIMIALAT

Herlin ei halua lähteä nimeämään toimialoja, joihin kannattaisi erityisesti satsata tulevaisuutta silmällä pitäen. Uusia aloja syntyy koko ajan, eikä niitä voi ennustaa. E-sport on tällä hetkellä hyvä esimerkki: Tietokonepelaaminen nähtiin ennen ajanhaaskauksena,mutta nyt se nähdään korkeatasoisena urheiluna, jolla tehdään bisnestä. Herlin kannustaakin tekemään sitä, mistä itse tykkää.

Pinnalla on tällä hetkellä muutenkin erityisesti digitalisaatioon, ympäristöön ja kestävään kehitykseen sekä ihmisten hyvinvointiin liittyviä toimialarajoja rikkovia innovaatioita ja yrityksiä. Herlin muistuttaa, että toimialaluokitus on pelkkä tilastollinen määritelmä, joka on luotu tilastokeskusta varten. Hän uskoo kuitenkin, että tulevaisuudessa nimenomaan ihmisiin ja hyvinvointiin liittyvät asiat tulevat olemaan keskiössä yrityselämässä.

TULEVAISUUDEN JOHTAMINEN

Herlin ei näe tulevaisuuden johtajaa enää hierarkiassa ylimpänä.

– Tulevaisuudessa johtaminen lisääntyy huomattavasti, mutta perinteisen johtajan rooli valvojana ja päätöksen tekijänä vähenee. Johtaja tulee toimimaan enemmänkin sparraajana ja työn mahdollistajana, uskoo Herlin.

Hän näkee tulevaisuuden organisaatiomallin enemmän itseohjautuvana ja uskoo, että myös perusopetus ja lukio-opetus menee enemmissä määrin siihen, että lapset ja nuoret ohjataan itseohjautuvaan suuntaan. Se vaatii paljon johtamista: jonkun on kuljettava rinnalla, kannustaa ja mahdollistaa.

Johtamisen ei pidä olla pelkästään faktapohjaista, vaan yksilö- ja tunnepohjaista, motivointiin keskittyvää ja ihmisläheistä tekemistä. Tietoa tarvitaan päätöksenteon pohjaksi, mutta johtamisen tulee sisältää enemmän tunnetta kuin rationaalista päätöksentekoa.

Herlinillä on optimistinen näkemys tulevaisuudesta ja tulevaisuuden työelämästä. Työ tulee olemaan ihmislähtöistä toimintaa ihmislähtöisillä toimialoilla, joilla tullaan tarvitsemaan yhä enemmän vuorovaikutustaitoja ja empatiaa. Digitalisaation Herlin puolestaan näkee enemmänkin vuorovaikutuksen välineenä ja mahdollistajana, ei niinkään vuorovaikutusta poissulkevana. Hän uskoo vahvasti, että ihmisiä tarvitaan ja halutaan kohdata myös tulevaisuudessa.