KUN HARRASTUS TYÖKSI MUUTTUI Toiminnanjohtaja Elna Jokinen

KUN HARRASTUS TYÖKSI MUUTTUI

VUODENVAIHTEESSA SUOMEN NUORKAUPPAKAMAREIDEN TOIMINNANJOHTAJANA ALOITTANUT ELNA JOKINEN ON MONELLE NUORKAUPPAKAMARILAISELLE ENTUUDESTAAN TUTTU. ONHAN HÄN NUORKAUPPAKAMARIAKTIIVI ITSEKIN.

TEKSTI SUSANNA VALKEUS KUVAT NONNA ACHREN

ELNA JOKINEN liittyi Salon Nuorikauppakamariin vuonna 2012. Siitä lähtien hän on muun muassa toiminut aktiivisesti projekteissa, vetänyt läpi puheenjohtajaputken ja haastanut itseään keskusliittoviroissa. Ja ne, jotka Jokisen tuntevat myös tietävät, että paljon hän on kamaritoiminnassa saanut aikaan. Nyt aika oli kypsä ensimmäiselle suuremmalle työelämän uravaihdokselle. Siispä Jokinen tarttui haasteeseen lähteä rakkaan harrastusjärjestönsä vetäjäksi. Vaikka työnantajaorganisaatio on toimintaympäristönä hänelle tuttu, on tuore toimenkuva kutkuttavan uusi.

K-ruokakauppaa kymmenen vuotta pyörittänyt diplomikauppias Jokinen tuo Nuorkauppakamareille mukanaan kaupallista osaamista ja tavoitteellista, yrittäjämäistä toimintakulttuuria. Jokinen on myös toiminut Varsinais-Suomen yrittäjissä kehittäen opettajien yrittäjyyskasvatustyötä. Jokista motivoi mahdollisuus saada aikaan positiivista muutosta ympäristössään, ja tahto vaikuttaa on hänellä vahva. Toiminnanjohtajana Jokinen haluaa vahvasti panostaa siihen, että järjestö menee eteenpäin luoden jatkossakin jäsenilleen lukemattomia mahdollisuuksia oppia ja kehittyä. Oman aktiivisen kamariuransa aikana hän on nähnyt kamariprojektien merkityksen ympäröivään yhteiskuntaan. Eri kamareissa toteutettavat lukuisat erilaiset projektit hän nostaa esiin erinomaisina henkilökohtaisen ja yhdessä kehittymisen sekä yhteiskunnallisen vaikuttamisen mahdollistajana. Hän haluaisikin, että nuorkauppakamareiden esitteissä näkyisi vielä vahvemmin ne kasvutarinat, joita projekteilla on saavutettu.

”PITÄÄ TEHDÄ SE, MITÄ PITÄÄ TEHDÄ”

Jokinen arvelee, että nuorkauppakamareiden toiminnanjohtajan pestissä menestymiseen vaaditaan työlle omistautumista ja kykyä joustaa. Haasteeksi harrastusjärjestön ainoalle vakituiselle palkatulle työntekijälle nousee ajankäyttö. Vaikka toiminnanjohtajan pesti on päätoiminen, ei hän voi työskennellä pelkästään toimistoaikojen puitteissa. Vahvassa vuorovaikutuksessa keskusliiton hallituksen, virkailijoiden ja kilpailupäälliköiden kanssa toimiva Jokinen tulee pääsääntöisesti tekemään töitä ihmisten kanssa, jotka puolestaan tekevät päivätyökseen jotain aivan muuta. Niinpä Jokisen on oltava tavoitettavissa myös ilta-aikaan ja viikonloppuisin: silloin, kun nuorkauppakamaritoimintaa pääsääntöisesti tehdään.

– Ennen oli työt ja on perhe-elämä, ja kaikki aika mitä niistä jää, se harrastettiin. Mutta nyt kun työ ja harrastus kulkevatkin käsikynkkää, tulee asennoituminen ajankäytöllisesti olemaan jännittävää, pohtii Jokinen.

Nuorkauppakamareissa erilaisissa luottamustehtävissä toiminut konkari näkee myös nykyisessä, pysyvässä pestissään upean mahdollisuuden oppia ja kehittyä.

– Vuosi per virka -periaate kasvattaa meitä paljon, mutta nyt tekemiseen pitää asennoitua eri tavalla.

Yrittäjämäinen ajattelu näkyy Jokisen tavassa toimia. Asiat hoidetaan silloin, kun ne pitää hoitaa. Aiempi työkokemus on rakentanut Jokiselle myös vahvaa taloudellista ymmärrystä ja näkemystä eri tekijöiden vaikutussuhteista. Vaikka yleishyödyllisen yhdistyksen ja kaupallisen yrityksen pyörittämisen vertaaminen voi tuntua äkkiseltään kaukaiselta vaikkapa tuloksenteon mittaamisen näkökulmasta, tuo Jokinen esiin, että aivan yhtä lailla molemmissa toimitaan tiettyjen taloudellisten raja-arvojen puitteissa. Yhdistäviä tekijöitä löytyy myös tunnepuolelta. Tärkeää aivan kaikenlaisissa organisaatioissa on pistää paukkuja hyvän asiakaskokemuksen rakentamiseen ja yhteishengen luomiseen. Jokinen puhuu vahvasti asiakasymmärryksen kehittämisen merkityksellisyydestä nuorkauppakamaritoiminnan jatkuvuudelle.

– Emme voi luottaa siihen, että kolmen vuoden päästä aktiiviset nuorkauppakamarilaiset puhuvat samaa kieltä, kuin mitä me nyt puhumme. Meidän on osattava mukautua tulevaisuuden tekijöiden eli uusien jäsenten maailmaan ja ajattelutapaan.

TAISTELUPARINA HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA

Toiminnanjohtajan toimenkuvaan kuuluu kolme suuren tason tehtäväkokonaisuutta: kumppanuuksien rakentaminen, sidosryhmäyhteistyöstä huolehtiminen ja nuorkauppakamareiden strategisen toiminnan kehittäminen yhteistyössä hallituksen kanssa. Työtä tehdään pitkäjänteisesti taustavoimissa, eikä tämä toiminta välttämättä näy kovin vahvasti ulospäin riviJC:lle.

Jokisen esimiehen, hallituksen puheenjohtajan, roolissa sen sijaan edustaminen on keskeinen osa toimintavuotta. Silti, aivan samalla tavoin kuin muissakin nuorkauppakamareiden hallitusviroissa, myös kansallisen hallituksen puheenjohtajan pesti on päivätyön ohessa hoidettava luottamustehtävä. Niinpä arki voi haastaa, eikä jokaisen tekemisen hyväksyttäminen esimiehellä ole käytännössä mahdollista. Yhtälön toimimiselle on elintärkeää, että hallituksen puheenjohtaja ja toiminnanjohtaja nauttivat toisiltaan vahvaa luottamusta molemmin puolin.

Ja hyvää yhteistyö on Jokisen mukaan ollutkin kansallisen puheenjohtaja Michaela Palmbergin kanssa. – Vuorovaikutus ja kommunikaatio välillämme on luontevaa ja aitoa. Voi vain soittaa toiselle ja mennä suoraan asiaan, Jokinen kehuu esimiestään.

Parivaljakko tukee toinen toistaan menestymään pestissään laatimalla järjestön päämääriä tukevat selkeät suuntaviivat toiminnalle ja suunnittelemalla konkreettiset toimenpiteet niiden saavuttamiseksi. Jos haasteita matkalla tulee, auttaa nuorkauppakamareiden kokeilukulttuuri.

– Me ajatellaan siten, että jos ei tänään osata, niin voidaan treenata tämä ensi viikoksi, Jokinen kertoo.

HYVÄN JOHTAJUUDEN JATKUVUUS

Kun kalenteri kääntyy seuraavaan vuoteen, toiminnanjohtajan pesti jatkuu, mutta hallituksen puheenjohtaja vaihtuu. Miten tällaisessa tilanteessa säilytetään hyvä johtajuus? Jokinen toteaa, että keskusteleva kulttuuri ja avoin kommunikaatio ovat avaimia menestykseen. Kyky rakentavaan kommunikaatioon on yleinen työelämätaito, joka pätee ihan kaikkialla. Jokinen toteaa positiivisuuden olevan keskeinen voimavara muutostilanteissa. Tärkeintä on, että se, mitä tehdään, tehdään hyvässä yhteisymmärryksessä ja hyvällä mielellä.

Jokinen nostaa uuden puheenjohtajan valmistautumisvuoden tärkeäksi sillaksi hyvän vuorovaikutuksen säilymiselle. Kansallisella tasolla sovellettava DP-vuosi tarjoaa toiminnanjohtajalle mahtavan mahdollisuuden tutustua myös tulevaan puheenjohtajaan ja tämän ajatuksiin keskusliittotyöskentelyn lomassa. Luontevasti tässä vuoropuhelussa käsitellään myös tulevan vuoden linjauksia siten, että toiminnanjohtaja saa hyvän kuvan siitä, mitä painopisteitä tuleva puheenjohtaja aikoo omana vetovuonnaan korostaa.

Toiminnanjohtaja siltana hallitusten välillä

Jokainen keskusliiton jäsen, aivan samalla lailla kuin paikalliskamareissakin, on virassaan uutta oppimassa ja tekemässä. Ja koska virkavuosi on lyhyt ja tekemistä on paljon, on luottamustoimen haltijalla kiire toteuttaa kaiken suunnittelemansa. Koska toiminnanjohtajan virka on jatkuva, on hänen roolinsa juuri kokemuksen siirrossa ja luottamusvirkoja tukevassa työssä elintärkeä. Toiminnanjohtajan keräämä tieto, osaaminen ja valmisteleva työ auttaa viemään koko organisaatiota eteenpäin ja kehittymään.

MITÄ ELNA JOKINEN HALUAA SAAVUTTAA TOIMINNANJOHTAJANA?

Erityisesti Jokisen sydämen asiana on saada aikaan muutosta ympäristössään. Hän haluaa mitata nuorkauppakamarijärjestön vaikuttavuutta varteenotettavana työelämän kehittäjänä ja yhteiskunnallisena vaikuttajana. Erityispaukkuja hän aikoo laittaa sidosryhmäyhteistyön kehittämiseen.

MIKÄ MÄÄRITTÄÄ ONNISTUMISEN?

Jokisen mukaan kamarivuosi 2020 on päättyessään onnistunut silloin, kun kamaritoiminnan pyörä on liikkeessä ja järjestö on mennyt eteenpäin. Yhtä lailla tärkeää on pyrkiä varmistamaan se, etteivät tekijät ole uupuneet taakan alla, vaan puhkuvat energiaa astuessaan seuraavan vuoden virkoihin. Jokinen on jo vuosia itse antanut kamariharrastukselleen paljon vapaa-aikaansa ja energiaansa, mutta kokee edelleen olevansa saamapuolella.