ALUEHENKEÄ ETSIMÄSSÄ Alueiden 10-vuotisjuhlavuosi

ALUEHENKEÄ ETSIMÄSSÄ

TEKSTI: SUSANNA VALKEUS

SUOMEN NUORKAUPPAKAMAREIDEN 68 PAIKALLISTA KAMARIA YHDISTYVÄT NELJÄN ALUEEN, A, B, C JA D ALLE MAANTIETEELLISEN SIJAINTINSA MUKAISESTI. ALUEJAOLLA PYRITÄÄN VARMISTAMAAN JÄRJESTÖN PALVELUKYKY PAIKALLISJÄRJESTÖJEN SUUNTAAN JA TEHOSTAMAAN NUORKAUPPAKAMAREIDEN TOIMINTAA. ALUEET TARJOAVAT PAIKALLISKAMAREILLE MONENLAISIA PALVELUJA, KUTEN TUKEA JA KOULUTUKSIA, PALKINTOTOIMINTAA JA TIEDOSTUSTA ALUEEN AJANKOHTAISISTA AIHEISTA. NYKYISELLEEN VAKIINTUNEET ALUEET NÄYTTIVÄT KUITENKIN VIELÄ IHAN ERILAISELTA KYMMENEN VUOTTA SITTEN. NELJÄÄ ALUETTA EDELTÄVÄSSÄ ALUEJAOSSA SUOMEN KARTALLE SIJOITTUI TUOLLOIN KYMMENEN NUMEROIN NIMETTYÄ ALUETTA.

KAIKKIA neljää aluetta A:sta D:hen yhdistää alueen sisäinen monimuotoisuus. Jokaisella paikallisella kamarilla on oma, erityinen taustansa ja historiansa. Ne ovat erikokoisia ja niissä tehdään myös erilaista toimintaa. Alueittain yhteen liittyessään kamarit muodostavat kuitenkin ainutlaatuisen, yhtenäisen, alueelle tyypillisen hengen, jonka voi aistia liikkuessaan eri tapahtumissa ympäri Suomea. Mutta millaisia nämä tänä vuonna 10-vuotissynttäreitä juhlivat neljä aluetta ovatkaan?

A:lla maalataan isolla pensselillä

MAANTIETEELLISESTI pienimmän, mutta kamari- ja jäsenmäärältään suurimman A-alueen henkeä etsitään yhdessä aluejohtaja Veera-Juulia Koiviston ja vuoden 2011 aluejohtaja Jan Metsolan #72335 kanssa. Ennen aluejohtajan pestiä Metsola oli mukana luomassa alueet 2 ja 5 yhdistäneen alueen perinteitä ensin Vihdin kamarin puheenjohtajana. Hän toteaakin paikallisten puheenjohtajien ja aluejohtajien merkityksen keskeiseksi aluehengen rakentamisessa. Heti alkuun saatu hyvä startti A-alueella on vaikuttanut siihen, että alueen toiminta on ollut aktiivista ja hyvää kautta historiansa.

Etelä-Suomen alueen kattava alue on hedelmällinen maantieteellisesti. A-alueelle sijoittuu kaksi suurta, kasvavaa talousaluetta: Pääkaupunkiseutu ja Turun seutu. Vahvat kasvukeskukset mahdollistavat nopean tekemisen syklin. Yhteistyö talousalueen muiden kamareiden kanssa on yleistä ja yhdessä voidaan ponnistaa isojakin projekteja.

Puitteet tehdä suurta ja vaikuttavaa kamaritoimintaa ja kasvattaa jäsenmäärää ovat siis A:lla kohdillaan. Toisaalta näissä kasvukeskuksissa aktiivisten tekijöiden vapaa-aikaa on jakamassa myös paljon muitakin kilpailevia aktiviteetteja. Niinpä paitsi jokaisen paikalliskamarin, myös alueen on pidettävä kirkkaana mielessä se, mikä erottaa nuorkauppakamaritoiminnan muista jäsenten ajankäytön kilpailussa. – Tärkeintä on kamareiden jatkuvuuden ja elinvoimaisuuden turvaaminen. Tekijöitä on löydettävä myös tulevaisuudelle, Koivisto korostaa.

Koiviston ja Metsolan mielestä parasta alueella on oma, aamainen kulttuuri. Tämän kulttuurin luovat alueen omat jiiceet. A:lle tyypillistä on laadukas, kunnianhimoinen tekeminen. A:lla uskalletaan tavoitella isoja juttuja ja luoda uutta isolla pensselillä. A-alueella ei levätä laakereilla vaan suunnataan rohkeasti eteenpäin.

Koivisto nostaa A-alueen vahvaksi ominaispiirteeksi aktiivisen kansainvälisen toiminnan. Kuluvana keväänä aluejohtajan mieltä lämmitti, kun kansallisessa Palkintopamauksessa Suomen kansainvälisimmän kamarin shortlistillä komeilevat kolme kamaria tulivat kaikki A:lta.

Aluejohtaja Veera-Juulia Koivisto (alarivi 3. vas) ja aluetiimiläisiä A-alueen 10-vuotisständillä vuosikokouksessa maaliskuun alussa Lohjalla. Ainoana alueena A ehti viettää aluevuosikokouksensa ennen kuin korona jäädytti nuorkauppakamaritapahtumat ympäri Suomen. Suunnitelmissa on juhlia 10-vuotiasta A:ta Hallitusakatemiassa lisää.

B jättää muistijäljen

KUN alueet 4 ja 6 yhdistyivät B:ksi, ei menty keskiarvon mukaan, vaan tulokseksi saatiin täysi kymppi. Aktiivisimpia toimintavuosiaan keskusliitossa ahkeroinut lappeenrantalainen Jami Holtari #69982 seurasi alueen yhteishengen nopeaa kehittymistä sen alkutaipaleella. – Kaikki oli aina hyvin mutkatonta. Hitaat hämäläiset, lupsakat karjalaiset ja vekkulimmat savolaiset sopeutuivat hyvin keskinäisiin rientoihin.

Välimatkat eivät ainakaan pienellä ja pippurisella B:llä muodostu harrastustoiminnan esteeksi. Alueen laidalta toiselle matkaa kertyy vajaat 260 km. Aluejohtaja Aleksi Tolvanen korostaa matkailun avartavan myös verkostoja ja sosiaalisia suhteita. Kauemmas nuorkauppakamarin tilaisuuteen lähteviä hän rohkaisee kysymään kyytiläisiä myös muista lähikamareista.

B:n erikoisuuksia ovat perinneohjelmat, kuten vuodesta 1984 toiminut Vientitykkiprojekti, jossa palkitaan alueella toimiva, kansainvälisesti menestynyt yritys. B-alueen omat mestaruuskisat ja Munaklubi tarjoavat viihdettä ja lämminhenkistä yhdessäoloa. Perinteikkäästä Käkriäiskisasta kuulemma muut voivat ottaa mallia alueiden tiimihengen nostatuksessa.

B:ssä parasta Tolvasen mielestä on linjakas tekeminen ja kamarien keskinäinen tuki. Vieruskamaria autetaan haasteissa ja esimerkiksi koulutuksia järjestetään yhteistyössä. Sopiva tsemppi ja kilpailuhenki on pitänyt kamarit kuosissaan haastavimpinakin aikoina. – On ilo seurata edelleen jokavuotista jännitystä palkintojenjaossa. Hienot persoonat ja toimijat myös innostavat uusia kamarilaisia eteenpäin, sanoo Holtari.

B-alueen hengen mukaisesti pienistä ei niuhoteta. Pienellä alueella asioista sopiminen tapahtuu joustavasti. Jousto ei kuitenkaan tarkoita tehokkuuden puutetta tai aikatauluista lipsumista. B:llä ei myöskään vierasteta uutta. Uskalla kokeilla -slogan kuvaa edelleen hyvin beemäistä toimintatapaa. B:llä pyritään siihen, että jokainen, joka on mukana nuorkauppakamarissa, saa elämäänsä pysyvän muiston. Tämä voi olla yhtä hyvin saatu apu henkilökohtaiseen elämään, toiminnasta kerätyt verkostot tai elämässä eteenpäin vievät opit.

Aluejohtaja Aleksi Tolvanen (edessä keskellä) iloisten B:n puheenjohtajien ympäröimänä. Tolvanen kehaisee B-alueen puheenjohtajia toimitusvarmuudesta: esimerkiksi puheenjohtajaraportit on sataprosenttisesti palautettu ajallaan. Tolvasen mukaan B:tä kuvaa rento tekemisen meininki.

Yhtenäinen C korostaa persoonallisuuden arvoa

C-ALUEJOHTAJA Hanna Kallio-Kokko on ylpeä alueensa yhteishengestä ja avoimuudesta. Seinäjoen Seudun Nuorkauppakamarin puheenjohtaja Jari Puolijoki on samaa mieltä.

– C:n jiiceet ovat aidosti läsnä ja haluavat toisilleen parasta.

Alueella autetaan toinen toistaan eteenpäin kannustaen hyvissä ajoissa ja auttaen haastavimmissa jaksoissa. Hyvä esimerkki yhteishengestä on muutaman vuoden takaa, kun Seinäjoen Seudun Nuorkauppakamari riensi auttamaan kriisissä olevaa Vaasan kamaria.

C:ssä yhdistyvät vanhasta aluejaostaperäti nelljä aluetta: alueet 1, 3, 9 ja 10. C:llä näkyy vahvasti alueen sisäinen monimuotoisuus. Alueelle mahtuu niin suuria ja vahvoja kuin ihan pikkuruisiakin kamareita. Isot kamarit jakavat mielellään vakiintunteinta käytänteitään ja toimintaansa pienemmille kamareille esimerkiksi kouluttaen.

– Meillä mennään tekemisen tasostariippumatta yhtenä joukkueena eteenpäin. Kaikki auttavat kaikkia! kuvaa Kallio-Kokko alueen henkeä.

Parasta Kallio-Kokon mielestä C:llä on alueen ihmisläheinen filosofia: Persoonallisuus on rikkaus, ja kaikille on tilaa. Puolijoki lisää, että tasavertaisuuden ajattelumalli on C-alueen ehdoton etu. C:llä ei ole kuppikuntia eikä ketään katsota sen kummemmin alas- kuin ylöspäinkään.

Kallio-Kokon mukaan alueella vallitsee vahva kasvattamisen ja eteenpäin työntämisen kulttuuri. Tästä puhuu puolestaan Suomen Nuorkauppakamareiden lähihistoria: C-alue on kasvattanut paitsi istuvan, myös viisi muuta kansallista puheenjohtajaa viimeisen kymmenen vuoden sisällä.

C:llä uskotaan tulevaisuuteen. Kallio-Kokko painottaa uusien tulokkaiden mukaan ottamisen merkitystä: paukkujen laittaminen first timereihin maksaa itsensä takaisin sitoutuneina, innokkaina uusina tekijöinä. Itsekin aktiivisena verkostoitujana Puolijoki uskoo kamarienvälisen yhteistyön voimaan.

– Yhteistyön vaaliminen on parhaimmillaan erittäin hedelmällistä ja tuottoisaa kaikkien kannalta, Puolijoki summaa.

Molempien mukaan C:llä asiat tehdään ripeästi ja rohkeasti. Uusia asioita lähdetään kokeilemaan ennakkoluulottomasti. Alueelle tyypillinen avoimuus on vain korostunut korona-aikana. Tekemiseen tartutaan, kun tehtävää löytyy.

Kuvan täydeltä C-tyyppejä. C-tyypin palkinto jaetaan haasteita kaihtamattomalle, näkyvälle persoonalle, joka toimii aktiivisesti ja luo positiivista ilmapiiriä ympärilleen. Tänä vuonna palkinto puolestaan ojennettiin monessa mukana olleen Jari Puolijoen mukana Seinäjoen Seudun Nuorkauppakamariin. C-aluejohtaja Hanna Kallio-Kokko pokkasi pokaalin vuonna 2016.

Pitkien välimatkojen ja sydämellisten ihmisten D

VUONNA 2009 Warkauden Nuorkauppakamarin puheenjohtajana toiminut Pekka Saraketo #71502 äänesti uuden aluejaon puolesta. Heti seuraavana vuonna hän astuikin historian ensimmäisen D:n aluejohtajan saappaisiin. D-alueeksi yhdistyneet alueet 7 ja 8 olivat jo tätä ennen toimineet sujuvasti yhteistyössä esimerkiksi aluekokouksia yhdistämällä, joten tyhjästä ei uuden alueen yhtenäisen kulttuurin ja D-hengen luomismatkalle Sarakedon mukaan lähdetty.

Nyt 10-vuotiaan D:n aluejohtaja Sari Mielonen nostaa esiin, että jokainen aluejohtaja vaikuttaa omalla persoonallaan alueen henkeen. Mielonen painottaa yhteisöllisyyden hengen olevan D:llä erityisen vahva. D:llä nautitaan porukassa olosta ja yhteisestä ajanvietosta. Pitkien välimatkojen vuoksi kokousreissuun lähdetään perjantaina, jollei jo torstaina, ja palataan vasta sunnuntaina.

Saraketo muistelee, että juuri D:n pitkistä välimatkoista oltiin erityisesti A:lla alkuun ihmeissään. Pelkästään Warkauden kamarista lähimpään naapurikamariin on jo yli tunnin ajomatka. Alueen yhteisiin puheenjohtajien tilaisuuksiin lähdetään kaukaisimmista nurkista jo ennen viittä aamulla. Paiskittuaan töitä aamusta iltaan ajavat he seuraavana päivänä saman matkan takaisin. Toisaalta pitkät ajomatkat mahdollistavat autokunnissa perinpohjaisen tutustumisen muihin matkustajiin. Porukka hitsautuu yhteen jo ennen kohteeseen saapumista. D:llä ollaan myös vieraanvaraisia: on ihan itsestään selvää tarjota yösijaa kotoaan pitkänmatkalaiselle kamarikaverille.

Molempien aluejohtajien mielestä D:stä D:n tekevät sydämelliset ihmiset, suuret etäisyydet ja kamareiden erilaisuus. – D:llä tehdään tosissaan, muttei totisena, kuvaa Saraketo D:n toimintakulttuuria.

Keskellä ei-mitään. D-alueen entiset aluejohtajat, kuluvan vuoden aluetiimi ja istuvat paikalliskamarien puheenjohtajat kokoontuvat vuosittain tammikuussa Jauhovaaraan Kuhmoon alueen kick offiin. Kuvassa vuoden 2020 puheenjohtajia ja aluetiimin jäseniä reippaina sunnuntaiaamuna. Sari Mielonen (edessä oikealla) hehkuttaa deeläisten sitoutumista paikalliseen toimintaan.