ALUEILTA
ALUEHENKEÄ ETSIMÄSSÄ
Alue A KAMAREITA: 21 AKTIIVISIA JÄSENIÄ, koejäseniä ja
Senaattoreita: n. 1500 ALUE ADJEKTIIVEINA: Dynaaminen,
kansainvälinen, innovatiivinen A:N TERVEISET muille alueille: Tehdään täysillä ja näytetään maailmalle, mistä kamaritoiminta on tehty!
TEKSTI: SUSANNA VALKEUS
SUOMEN NUORKAUPPAKAMAREIDEN 68 PAIKALLISTA KAMARIA YHDISTYVÄT NELJÄN ALUEEN, A, B, C JA D ALLE MAANTIETEELLISEN SIJAINTINSA MUKAISESTI. ALUEJAOLLA PYRITÄÄN VARMISTAMAAN JÄRJESTÖN PALVELUKYKY PAIKALLISJÄRJESTÖJEN SUUNTAAN JA TEHOSTAMAAN NUORKAUPPAKAMAREIDEN TOIMINTAA. ALUEET TARJOAVAT PAIKALLISKAMAREILLE MONENLAISIA PALVELUJA, KUTEN TUKEA JA KOULUTUKSIA, PALKINTOTOIMINTAA JA TIEDOSTUSTA ALUEEN AJANKOHTAISISTA AIHEISTA. NYKYISELLEEN VAKIINTUNEET ALUEET NÄYTTIVÄT KUITENKIN VIELÄ IHAN ERILAISELTA KYMMENEN VUOTTA SITTEN. NELJÄÄ ALUETTA EDELTÄVÄSSÄ ALUEJAOSSA SUOMEN KARTALLE SIJOITTUI TUOLLOIN KYMMENEN NUMEROIN NIMETTYÄ ALUETTA.
A
AL
UE I DEN •
•
KAIKKIA neljää aluetta A:sta D:hen yhdistää alueen sisäinen monimuotoisuus. Jokaisella paikallisella kamarilla on oma, erityinen taustansa ja historiansa. Ne ovat erikokoisia ja niissä tehdään myös erilaista toimintaa. Alueittain yhteen liittyessään kamarit muodostavat kuitenkin ainutlaatuisen, yhtenäisen, alueelle tyypillisen hengen, jonka voi aistia liikkuessaan eri tapahtumissa ympäri Suomea. Mutta millaisia nämä tänä vuonna 10-vuotissynttäreitä juhlivat neljä aluetta ovatkaan?
B
C VU OT TA
16
H L A U OS V
I
•
•
JU
D
A:lla maalataan isolla pensselillä MAANTIETEELLISESTI pienimmän, mutta kamari- ja jäsenmäärältään suurimman A-alueen henkeä etsitään yhdessä aluejohtaja Veera-Juulia Koiviston ja vuoden 2011 aluejohtaja Jan Metsolan #72335 kanssa. Ennen aluejohtajan pestiä Metsola oli mukana luomassa alueet 2 ja 5 yhdistäneen alueen perinteitä ensin Vihdin kamarin puheenjohtajana. Hän toteaakin paikallisten puheenjohtajien ja aluejohtajien merkityksen keskeiseksi aluehengen rakentamisessa. Heti alkuun saatu hyvä startti A-alueella on vaikuttanut siihen, että alueen toiminta on ollut aktiivista ja hyvää kautta historiansa. Etelä-Suomen alueen kattava alue on hedelmällinen maantieteellisesti. A-alueelle sijoittuu kaksi suurta, kasvavaa talousaluetta: Pääkaupunkiseutu ja Turun seutu. Vahvat kasvukeskukset mahdollistavat nopean tekemisen syklin. Yhteistyö talousalueen muiden kamareiden kanssa on yleistä ja yhdessä voidaan ponnistaa isojakin projekteja. Puitteet tehdä suurta ja vaikuttavaa kamaritoimintaa ja kasvattaa jäsenmäärää ovat siis A:lla kohdillaan. Toisaalta näissä kasvukeskuksissa aktiivisten tekijöiden vapaa-aikaa on jakamassa myös paljon muitakin kilpailevia aktiviteetteja. Niinpä paitsi jokaisen paikalliskamarin, myös alueen on pidettävä kirkkaana mielessä se, mikä erottaa nuorkauppakamaritoiminnan muista jäsenten ajankäytön kilpailussa. – Tärkeintä on kamareiden jatkuvuuden ja elinvoimaisuuden turvaaminen. Tekijöitä on löydettävä myös tulevaisuudelle, Koivisto korostaa. Koiviston ja Metsolan mielestä parasta alueella on oma, aamainen kult-
tuuri. Tämän kulttuurin luovat alueen omat jiiceet. A:lle tyypillistä on laadukas, kunnianhimoinen tekeminen. A:lla uskalletaan tavoitella isoja juttuja ja luoda uutta isolla pensselillä. A-alueella ei levätä laakereilla vaan suunnataan rohkeasti eteenpäin. Koivisto nostaa A-alueen vahvaksi ominaispiirteeksi aktiivisen kansainvälisen toiminnan. Kuluvana keväänä aluejohtajan mieltä lämmitti, kun kansallisessa Palkintopamauksessa Suomen kansainvälisimmän kamarin shortlistillä komeilevat kolme kamaria tulivat kaikki A:lta.
Aluejohtaja Veera-Juulia Koivisto (alarivi 3. vas) ja aluetiimiläisiä A-alueen 10-vuotisständillä vuosikokouksessa maaliskuun alussa Lohjalla. Ainoana alueena A ehti viettää aluevuosikokouksensa ennen kuin korona jäädytti nuorkauppakamaritapahtumat ympäri Suomen. Suunnitelmissa on juhlia 10-vuotiasta A:ta Hallitusakatemiassa lisää.
