JOHTAJA 1/2024 Lehti rohkeille ja vastuullisille huomisen johtajille

KANSAINVÄLISTYVÄ

LEHTI ROHKEILLE NUORILLE JOHTAJILLE, JOTKA HALUAVAT

LUODA VASTUULLISTA MUUTOSTA YRITYKSIIN JA YHTEISKUNTAAN

Kumppani: Hejmo Oy

johtaja on kansainvälinen

NORMAALI

Nuorkauppakamari on verkosto rohkeita huomisen johtajia, jotka luovat vastuullista muutosta yrityksiin ja yhteiskuntaan. Kaikkien jäsentemme käyntikortissa ei kuitenkaan vielä lue "johtaja", joillakuilla ei välttämättä tule koskaan lukemaankaan. Nuorkauppakamarissa johtajuus ei ole titteli, vaan asenne ottaa vastuuta ja luoda proaktiivisesti muutosta siellä, missä huomaamme epäkohtia. Johdamme rohkeasti tulevaisuutta positiivisempaan ja vastuullisempaan suuntaan.

Kumppani: Visma Solutions Oy

Kamaritoiminta ennen someaikaa

Digilehti löytyy osoitteesta johtaja.nuorkauppakamarit.fi.

Pääset lukemaan digilehteä myös skannaamalla viereisen QR-koodin.

Kun liityin koejäseneksi nuorkauppakamariin, yksi tavoitteistani oli luoda verkostoja uudella paikkakunnalla. Nuorkauppakamarissa verkostojen luomiseen tarjotaan monia mahdollisuuksia. On kuitenkin itsestä kiinni, miten nämä mahdollisuudet hyödyntää. Verkostot eivät synny hetkessä eivätkä itsestään, vaan niiden luomisessa on oltava aktiivinen.

Koejäsenvuotenani pidin eniten kokousmatkoista, koska niissä korostuu harrastustoiminnan yhteisöllisyys. Tänä kesänä erinomainen tapa luoda kansainvälisiä verkostoja on Oulun Eurooppakokouksessa 12.-15.6.2024. Kun suuri kansainvälinen tapahtuma järjestetään näin lähellä, osallistuminen ei voisi olla helpompaa - siksi varsinkin koejäsenten kannattaa lähteä rohkeasti mukaan matalalla kynnyksellä.

Vuoden ensimmäisen numeron teema on Eurooppakokouksen inspiroimana kansainvälisyys. Lehteä toimitettaessa erityisen mukavaa oli huomata, kuinka kansainvälistä kokousta on rakennettu yhteistyössä yli paikalliskamarirajojen. Ajankohtaisten kokousten lisäksi numerossa esitellään muun muassa kansainvälisiä verkostoitumismahdollisuuksia nuorkauppakamarissa, muistellaan työkokemuksia ulkomailla sekä pohditaan miten kotimainen työnantaja voi hyötyä kansainvälisyydestä. Kansainvälisyysteeman lisäksi tässä numerossa tutustutaan työelämään liittyviin aiheisiin kuten sovitteluun riidanratkaisukeinona ja työnhakuvinkkeihin.

Tänä vuonna painettu lehti ilmestyy kaksi kertaa. Ennen seuraavan numeron ilmestymistä loppuvuodesta ehditään valita henkilöt, jotka vuonna 2025 hoitavat luottamustehtäviä nuorkauppakamaritoiminnassa. Ensi vuonna johtajuuspolkua harkitsevien kannattaa perehtyä mahdollisuuteen suorittaa lähiesimiestyön ammattitutkinto harrastuksen ohessa.

EIRA MYLLYNIEMI PÄÄTOIMITTAJA

Mitä pidit JOHTAJA-lehdestä? Haluaisitko tarjota juttua lehteen? Vinkkaa juttua, haastateltavaa tai anna palautetta tiimille. Meidät tavoittaa sähköpostitse osoitteesta etunimi.sukunimi@jci.fi tai aineisto@jci.fi

Nuorkauppakamari auttaa kansainvälistymään

Johtajuus on matka, joka vaatii jatkuvaa oppimista, sopeutumista ja itsensä kehittämistä. Nykypäivänä, kun maailma on yhä verkottuneempi ja markkinat globalisoituneempia, johtajan on oltava valmis kansainvälistymään – myös henkilökohtaisesti.

Kansainvälisyys johtajuudessa tarkoittaa kykyä ymmärtää ja arvostaa kulttuurien monimuotoisuutta, sekä kykyä kommunikoida ja toimia tehokkaasti eri kulttuurien edustajien kanssa. Tämä ei ole ainoastaan ulkoisen kommunikaation taitoa, vaan se vaatii myös sisäisen maailmankuvan laajentamista ja stereotypioiden kyseenalaistamista. Kansainvälistyvä johtaja on utelias, avoin uusille ideoille ja valmis oppimaan kaikkialta maailmasta.

Nuorkauppakamari tarjoaa ainutlaatuisen alustan tulevaisuuden johtajille. Verkostoitumisen, koulutusten ja projektitöiden kautta jäsenet saavat mahdollisuuden kehittää kansainvälistä osaamistaan ja laajentaa näkemyksi-

ään. Kansainväliset kokemukset, kuten konferenssit ja ystävyyskamaritoiminta, tarjoavat mahdollisuuden solmia merkityksellisiä yhteyksiä ympäri maailman.

Kansainvälistyminen vaatii rohkeutta astua mukavuusalueen ulkopuolelle, kykyä kohdata epävarmuus ja erilaisuus avoimin mielin sekä halua kasvaa johtajana ja ihmisenä. Se on prosessi, joka vaatii aikaa, kärsivällisyyttä ja sitoutumista, mutta sen tuomat hyödyt ovat mittaamattomat. Kansainvälistyvä johtaja ei ainoastaan vie organisaatiotaan uusille markkinoille, vaan luo myös pohjan monikulttuuriselle työympäristölle.

Nuorkauppakamarin jäsenenä sinulla on mahdollisuus olla osa tätä muutosta. Hyödynnä jokainen tilaisuus kasvattaa kansainvälistä ymmärrystäsi ja taitojasi. Ole utelias, rohkea, ja valmis oppimaan niin itseltäsi kuin muilta. Kansainvälistyvä johtaja on avain tulevaisuuden menestykseen, sekä henkilökohtaisesti että ammatillisesti.

EIRA MYLLYNIEMI PÄÄTOIMITTAJA

LÄHDE MUKAAN HELPPOON, EDULLISEEN JA IKIMUISTOISEEN JIICEEKOKOUSKUPLAAN, ELI SUOMEN NUORKAUPPAKAMAREIDE N KANSALLISEEN VAALIKOKOUKSEEN ITÄMEREN AALLOILLE.

VARAA EB-HINTAINEN REKKARI JA HYTTI SUORAAN JÄRJEST ÄJÄLTÄ.

KATSO LISÄTIEDOT JA SIIRRY VARAAMAAN: WWW.PASSIJAHA MMASHARJA.FI

Junior Chamber International = JCI

2013 Monaco, my first European Conference and big international event in JCI Dutch style DJ playing 30 seconds of a song and mixing it next one. Complex drink ticket process for buying orange juice.

After 10 years, 2023, back to Monaco. European Presidents Meeting. Walking by the venues, asking myself: “What did I learn the last time I was here?” The culture: if you’re prepared, looking sharp, speaking fluently and not worrying about money – things are easy here. European Night. I saw head of staff and asked for tonic water, rosemary, and cranberries. Yes, I had Kyrö Napue Gin with me and noted: “Money isn’t a problem, I just need the stuff to bring Finland to life here in your lovely country”. He pointed tonic bottles: “Take as much you like – I’ll see what I can do for the rest.”. After a few moments, he came back with red currants, rasberries, and sprigs of rosemary. Here – take my money! He smiled: “Oh no sir, enjoy!”. I ended up making the drinks in wine glasses by order. Slow, but magical and personal.

Finished Napue and last three “customers” left empty handed. Legendary. I still remember the surprise “award” that the Finnish Senate gave me for the great work I did raising the atmosphere in 2016 World Congress at Quebec, Canada. Attracting people to booth, creating long lasting memories – it’s hard work and mentally demanding role. Even this year’s Vice President for Europe, assigned to Nordics, Laurence Schuurman, remembers me from that event.

The JCI Academy in Japan, 2023, was also a success – no, no alcohol this time. We became friends with my Cambodian colleague, Oudam “Sane” Ly. I literally shouted: “Hey man, I’m coming to AsianPacific Conference (ASPAC) in Your country!” as it’s customary to JCI Finland’s National President to visit the event creating network for our advocacy work. A week ago, Oudam confirmed there are 15 people coming directly to Oulu from their ASPAC event I’m still sorry not being able to offer Northern Lights and the Nightless Night at the same time.

About ASPAC, the grey laptop bag I carry with me, is from 2019 ASPAC.

I, and many others, bought the trip ourselves, but we marketed the 2019 World Congress in Tallinn heartily. Our after-parties in our crib were of course legendary after the heavy trainings and official stuff. And what do you know, one crazy Aussie, Emory White, I met there – is now Vice President of Europe too. And her friend asked my testimonials to support the Senatorship for Emory half a year ago.

Month ago, I was in Prague, European Presidents Meeting. During networking with young people, I asked could this day be any better? Our group leader replied that chocolate makes things always better. Ran to hotel and came back with my favorite – Fazer – saying: “Ask, and You shall be served!”

Now, we’re heading to European Conference in Oulu 12-15.6! What an amazing event it will be! Register nowjciec2024oulu.com - and meet the amazing international network in Oulu!

ALEKSI GRAF KANSALLINEN PUHEENJOHTAJA 2024

Thanking Kai (2019 World Conference director) in Monaco 2023

EC OULU – kokoustiimin terveiset

Oulun Eurooppakokous lähestyy huimaa vauhtia! Kesäkuun 12.-15. päivä Oulun valloittaa Nuorkauppakamarilaiset ympäri Euroopan ja maailman. Vuoden suurimman tapahtuman järjestämisessä on ehdottomasti puuhaa. Järjestävät kamarit Oulun Tervaporvarit ja Oulun Nuorkauppakamari ovatkin saaneet kamarilaisensa aktivoitua järjestelyyn, mutta tämän kokoluokan tapahtuma vaatii lisäkäsiä myös muualta.

Kysyin Jutta Ruususelta ja Satu Kontiolta hieman mietteitä ja ajatuksia järjestäjän näkökulmasta.

Jutta Ruusunen toimii JCI Aurajoen väistyvänä puheenjohtajana tänä vuonna

ja vetää Eurooppakokouksen kokoustiimissä markkinointia. Jutta toteaa, että hänen kamariurallaan tämä Eurooppakokous on ainut laatuaan Suomessa, ja tätä ei voinut jättää kokematta!

Satu Kontio Oulun Tervaporvareista toimii kokouspäällikkönä ja avaa hieman Eurooppakokouksen teemaa, “a higher grade of living”. Miten tähän teemaan päädyttiin, ja mitä kokousosallistuja voi odottaa kokouksen aikana?

– Suomi on maailman onnellisin maa kuudetta vuotta putkeen. Jotain täällä tehdään siis oikein, toteaa Satu. Kokousorganisaatio haluaa kokouksen aikana antaa huomisen johtajille eväitä siihen, miten voidaan saavuttaa asteen verran parempaa elämää. Teknologialla,

luonnolla, kulttuurilla ja hyvinvoinnilla on jokaisella erikseen ja yhdessä tärkeä rooli matkalla kohti tätä päämäärää. Satu kertoo myös, että Oulu on pohjoisin EC ikinä ja pohjoisen yötön yö on monille bucket list -tyyppinen haave. Hän uskoo myös, että Suomen nuorkauppakamareiden maine erinomaisina kokousjärjestäjinä houkuttaa myös pitkän matkan osallistujia.

Jutan luotsaama markkinointitiimi on kokousorganisaation suurin, ja tiimissä toimii yli 30 kamarilasta erilaisissa rooleissa maavastaavista sisällöntuottajiin. Tiimiläisiä on ympäri Suomea, muun muassa Kuopiosta ja Jutan kotikaupungista Turusta. Osa tiimiläisistä asuu ulkomailla.

TEKSTI HANNA GUSTAFSSON KIRJOITTAJA ON EC OULUN PR&MEDIA-VASTAAVA JA TURUN NUORKAUPPAKAMARIN JÄSEN.

KUVAT MIKAEL KAUTTO, JUTTA RUUSUNEN JA SATU KONTIO

Jutan mielestä monikamarillinen toiminta onnistuu, kun on selkeät viestintäkanavat, roolit ja kokousaikataulut sovittu. Kun nämä perusteet on kunnossa ja sovittuna, loppu hoituu jiiceiden kanssa kuin itsestään - porukka on innostunutta, osaavaa ja itseohjautuvaa!

Tästä innostuneena kysynkin Jutalta, onko monikamarillinen toiminta tulevaisuuden tapa toimia ja järjestää tilaisuuksia? Voisiko EC:n monikamarillisesta järjestämisestä pienempikin kamari ottaa oppia järjestäessään vaikuttavaa projektia alueellisesti tai kansallisesti? Tähän Jutta toteaa, että ehdottomasti on. Hän nostaa hyvänä esimerkkinä syksyllä 2024 järjestettävän FALOISAn (Forssan, Auranmaan, Loimaan ja Salon nuorkauppakamarit). Myös hyvänä esimerkkinä Turun alueella on pitkään toiminut monikamarillista yhteistyötä esimerkiksi koulutustoiminnassa. Hän toteaa kuitenkin, että toki aina voisi vielä enemmän tehdä yhteistyötä yli kamarirajojen.

Nyt kun markkinointitiimi on jo toiminut hyvän tovin, kysyin, onko

Jutalla antaa tuleville projektipäälliköille vinkkejä, miten sujuvasti luotsata alueellisesti hajautettua tiimiä. Jutta muistuttaa, että raamien ja roolien on oltava kunnossa. Myös kasvotusten toimiminen on tärkeää ja ehdottomasti tulee kiinnittää huomiota, että tavataan tiimin kesken myös livenä. Tämä unohtuu helposti Teams- ja Zoom-maailmassa kamarin sisäisessäkin projektitoiminnassa.

NO SITTEN ITSE TAPAHTUMAAN, MITKÄ OVAT JUTAN TÄRPIT JA VINKIT?

Ennakkotapahtumat alkavat jo tiistaina ja niitä ei kannata missata!

Kokousviikkoon kannattaa orientoitua ajoissa. Jutta suosittelee luomaan löyhän suunnitelman ja päättämään ohjelmaosuudet, joihin ainakin haluaa osallistua. Sen jälkeen ei muuta kuin ”go with the flow”!

Jutta vinkkaa myös, että majoitus kokouspaikan läheisyydessä on hyvä, etenkin jos sattuu olemaan päivätorkkujen ystävä. Onneksi Oulussa kaikki onkin lähellä.

Kultainen vinkki on myös, että mikäli on mahdollista, pidä kokouksen jälkeinen maanantai ohjelmaltaan kevyempänä - saatat tarvita extra palautumisaikaa, huikkaa Jutta.

Myös Satulla on kova luotto jiiceiden kisakuntoon. Jos tuntuu että tarvitsee lisäannoksen energiaa, niin Satu suosittelee jättämään aikatauluun tilaa puistojoogalle, SUPailulle tai saunalautalle. Kannattaa myös hyödyntää lounastauko ja virkistäytyä piknikillä Ainolan puistossa!

Ennen kokousta ja sen jälkeenkin on kuhinaa – Satu kertoo, että ns. toureja on paljon tarjolla, Helsingistä Rovaniemelle saakka! Miltä kuulostaisi porojooga tai yön yli kestävä onnellisuusretriitti kansallispuistossa? Tai oletko koskaan käynyt Joulupukin luona tai ylittänyt Napapiirin?

Entäpä senaattorit – usein he ovat kokeneita kokouskävijöitä. Mitä uniikkia he pääsevät kokemaan?

Satu kertoo, että senaattoritiimi on laittanut laajat verkostonsa peliin ja laatinut erittäin laadukkaan ohjelman.

Upeita Oulu- ja jiiceekokemuksia on taatusti luvassa! Lisäksi senaattorihotellissa on ihana tunnelma ja sieltä saa Satun kuuleman mukaan maailman parasta puuroa aamupalalla.

Paikkakuntalaiselta on luonnollisesti pakko tiedustella parhaat Oulu-tärpit: mitä ehdottomasti ei voi missata? Vastaus tulee nopeasti: Valoisat yöt! Vaikkapa Torinrannassa ja Toripolliisin kanssa tietenkin. Muita ovat Nallikarin hiekkaranta, Ainolanpuisto, Saunalautta ja leppoisat oululaiset, luettelee Satu. Oulukokemuksen voi viimeistellä nautiskelemalla majokänkyn pökkiin kaverin kanssa.

Viimeisenä vinkkinä Jutta haluaa muistuttaa, että kotikansainvälistyminen ei voisi olla tätä helpompaa. Olethan mukana, kun Suomi ottaa vastaan Euroopan jiiceet!

KONKARIN KUULUMISET

Monelle Eurooppakokous on ensimmäinen laatuaan, ja kokoustiimi odottaa näkevänsä Suomen kamarilaisia sankoin joukoin edustettuna. Itse osallistuin ensimmäiseen EC:heni vasta viime keväällä Bucharestissa, ja myönnän, että vieras konsepti ja tapahtuman laajuus hieman jännitti. Siksi kysyin EC-konkarilta Raikko Kavistolta Turun Nuorkauppakamarista parhaat vinkit onnistuneen kokousmatkan saavuttamiseen.

Raikko, jolla on viisi EC:tä ja lukematon saalis muita kokousmatkoja plakkarissa toteaa, että parasta EC:ssä on tietysti ihmiset, jotka fasilitoivat, esiintyvät, verkostoituvat ja ovat hetkessä läsnä valmiina kaikenlaisille kohtaamiselle. Suomen delegaatio on tunnetusti tiivis ja tekee yhdessä paljon EC:ssä. Yhdessä tekeminen ja mahtava meno on saanut Raikon rekkaroitumaan kokouksiin kerta toisensa jälkeen ja suosittelee myös muille lämpimästi!

Ikimuistoisen kokousreissun varmistamiseksi Raikko suosittelee:

1. Ota kamarikaverit matkalle ja kannusta myös ensikertalaisia lähtemään mukaan.

2. Pakkaa laukkuun eri tilaisuuksiin sopivia asukokonaisuuksia ja mahdollista rekvisiittaa.

3. Osallistu rohkeasti erilaisiin tilaisuuksiin. Osa ohjelmasta usein vaatii ennakkoilmoittautumisen.

4. Huolehdi riittävästä ravinnosta ja levosta, vaikka toimintaa saattaa olla tarjolla.

Tervetuloa

Suomen Senaatin vuosikokoukseen

Maarianhaminassa (15)16-18.8.2024!

Viikonloppuna

(15)16-18- elokuuta 2024

kaikki Suomen JCI Senaattorit

seuralaisineen ovat tervetulleita rockaamaan ja tapamaan vanhoja JCI-ystäviä kesäisen lämpimään

Maarianhaminaan Hotelli Arkipelagiin.

Heille, jotka perjantaiaamuna haluavat osallistua golfkilpailuun fantastisella Ålands

Golfklubb:in Linnankentällä tai discgolfin mestaruus Maarianhaminan keskeisellä kaupunkiradalla, tarjoamme täyden paketin torstai–sunnuntai 15–18 elokuuta (sisältäen Viking Line-laivamatkan Turku-Långnäs sekä Maarianhamina-Turku, kaikki tarvittavat kuljetukset Ahvenanmaalla, lauantain kiertoajelun pitkine lounaineen, kaikki arteriat/ juhlat sekä kolme yöpymistä 4-tähden Hotelli Arkipelagissa) pakettihintaan alkaen €795 per henkilö (+golfkilpailujen osallistumismaksu 130€).

Heille, jotka eivät osallistu perjantain golfkilpailuihin tarjoamme täyden perjantaisunnuntai paketin (sisältäen Viking Linelaivamatkan Turku-Maarianhamina-Turku, kaikki tarvittavat kuljetukset Ahvenanmaalla, lauantain kiertoajelun pitkine lounaineen, kaikki arteriat/ juhlat sekä kaksi yöpymistä 4-tähden Hotelli Arkipelagissa) pakettihintaan alkaen €695 per henkilö.

Yksityiskohtainen ohjelma sekä ilmoittautumislomake esitellään Senaatin kotisivuilla www.suomensenaatti.fi

Toivotamme sinut ja mahdollisen seuralaisesi tervetulleiksi Maarianhaminaan (15)16–18.8.2024!

Senaatin puheenjohtaja Björn Hägerstrand #66660, bjornhagerstrand@suomensenaatti.fi, +358 457 313 5313, Kokouspäällikkö Tom Forsbom #63145, tom.forsbom@aland.net, +358 40 052 7313, Varauspäällikkö Henrik Nordström #56327, henrik@turist-konferens.ax, +358 457 526 7087.

Tutkinnosta lisäarvoa puheenjohtajuuteen

Osana puheenjohtajapolkua Suomen Nuorkauppakamareissa voi suorittaa lähiesimiestyön ammattitutkinnon. Viime vuonna kaikkiaan 25 puheenjohtajaa suoritti kaikkien aikojen ensimmäisen puheenjohtajuuteen nivotun tutkinnon. Tutkinto tuo puheenjohtajuuteen konkreettista työelämässä tunnistettua lisäarvoa.

TOIMII TYÖELÄMÄSSÄ HR-ASIANTUNTIJANA OSAAMISEN KEHITTÄMISEN PARISSA.

Ensimmäisen kerran lähiesimiestyön ammattitutkinnon suorittamista koeponnistettiin jo vuonna 2020 osana Talent Poolia. Silloin alueellisiin ja kansallisiin virkoihin hakeneilla oli halutessaan mahdollisuus suorittaa tutkinto.

Vuonna 2022 tutkintoa alettiin rakentaa osaksi puheenjohtajapolkua. Kyseisen vuoden koulutusjohtaja Laura Paaso ja Salon seudun ammattiopiston opettaja, Salon Nuorkauppakamarin senaattori itsekin, Elna Jokinen tekivät isoimman työn tutkintoperusteiden ja valmennuksen sisältöjen yhteenliittämisessä.

Puheenjohtajille työelämässä tunnistettava ja tunnustettava tutkinto on aidosti lisäarvoa luova tekijä. Tiettävästi mikään muu järjestö Suomessa ei vastaavaa mahdollista. Kyse ei ole tutkinnon tekemisestä työelämässä, vaan harrastuksessa hankittavan osaamisen todentamisesta. Toistaiseksi lähiesimies-

Henna Määttä kertoo saaneensa positiivista palautetta uusista avauksista ja eteenpäin vievästä otteesta. Yhdellä kollegalla on jopa huoneentauluna dia Hennan tekemästä muutosjohtamisen esityksestä, jonka tekemiseen Henna hyödynsi pitkälti nuorkauppakamarista saamiaan oppeja.

TEKSTI TARU MIKKONEN KIRJOITTAJA ON VUODEN 2023 KANSALLINEN PUHEENJOHTAJA JA

KUVA: STUDIO

Petri Pihlajamaa kertoo jakaneensa nuorkauppakamarijuttuja avoimesti töissä. Tutkinnosta tuli töissä kehuja esihenkilöä myöten ja tutkintoa selkeästi arvostettiin.

Osaaminen on nuorkauppakamarin valttikortti

työn ammattitutkintoa ei voi suorittaa muutoin kuin osana puheenjohtajapolkua, sillä tutkinto on rakennettu nimenomaisesti DP- ja PRES-valmennuksen päälle. DP-vuoden puuttuminen sen sijaan ei estä tutkinnon tekemistä – siinä tapauksessa tarvittavat tehtävät ja näytöt katsotaan erikseen kuntoon.

TUTKINTO PUHEENJOHTAJUUDEN OHESSA

Puheenjohtajavuodessa on tunnetusti “pientä puuhaa”. Tutkinnon suorittaneet viime vuoden puheenjohtajat Henna Määttä ja Petri Pihlajamaa eivät kokeneet, että tutkinto itsessään olisi lisännyt työmäärää. Hennalle vuosi oli siinäkin mielessä poikkeuksellinen, että juuri Oulun Tervaporvarien Nuorkauppakamari on toinen Eurooppakokouksen järjestäjäkamareista.

– Tutkinto tuli tehtyä ketterästi ja helposti puheenjohtajapolun ohessa. Tutkinnon tekemisen kautta tuli paremmin aikataulutettua ja ennakoitua asioita. Tehtävät kannustivat tekemään erilaisia toimintaympäristöanalyysejä ja pohtimaan kamaritoimintaa pidemmällä jänteellä, Henna toteaa.

Vihdin kamaria luotsannut Petri myöntää olleensa vähän yllättynytkin siitä, miten helpolla tutkinto tuli. Hänellä oli ennestään kokemusta

Nuorkauppakamarissa kertyy valtava määrä osaamista - sehän me kaikki tiedetään. Yleensä asian hahmottaa vasta siinä vaiheessa, kun JC-ura lähestyy loppuaan ja reflektoi aikaa taaksepäin – tai kun tekee työhakemusta ja avaa sinne osaamistaan.

Osaamisen tunnistamisesta ja sanoittamisesta puhutaan tänä päivänä paljon. Aiemmin osaaminen perustui paljon formaalin osaamisen varaan – siihen, millaisia tutkintoja on suoritettu tai mitä koulutuksia on käyty. Nyt työelämässäkin on siirrytty enenevissä määrin epäformaalin osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen – siis niihin asioihin, joissa osaamista hankitaan ihan muualla kuin koulun penkillä.

Viime vuonna Suomen Nuorkauppakamarit sai lähes 38 000 euroa Sivis-tukea. Se tarkoittaa rahaa, jota on haettu nuorkauppakamarin toteuttamaa koulutustoimintaa vastaan. Jo se osoittaa, että järjestönä olemme paitsi johtajuuden kehittäjä, myös merkittävä työelämässä tarvittavan osaamisen kerryttäjä ja kehittäjä.

Osaamisen näkyväksi tekeminen, tunnistaminen ja tunnustaminen oli Suomen Nuorkauppakamareissa vuonna 2023 iso teema. Ensimmäiset puheenjohtajat saivat lähiesimiestyön ammattitutkinnon suoritettua osana puheenjohtajapolkuaan. Osaamismerkit saatiin viimein käyttöön ja niitä jaettiin lähes 600.

Hyviksi johtajiksi kasvetaan vuorovaikutuksessa muiden kanssa ja aidossa ympäristössä johtamistaitoja harjoitellen. Nuorkauppakamari tarjoaa tähän ainutlaatuisen alustan. Tutkinto puolestaan on konkreettinen todistus siitä, että henkilö on hankkinut johtamisoppeja ja kasvanut paremmaksi huomisen johtajaksi. Se on yksi valttikortti lisää työelämään ja omalle työuralle. Se kortti on kaikille nuorkauppakamarilaisille tarjolla – riippumatta siitä, mitä työelämässä juuri nyt tekee. Joten: tarttukaa siihen!

esihenkilönä toimimisesta työelämässä, mutta ajatteli tutkinnon tuovan uusia näkökulmia omaan työhön.

Yhteistyö oppilaitoksen ja Elnan suuntaan toimi erinomaisesti.

– Jos oli kysymyksiä, Elnalta sai aina vastauksia. Häneltä tuli hyvin viestiä, jos piti tehdä jotain. Jos jokin deadline meni ohi, Elnalta tuli muistutus ja kaikki saatiin hoidettua, Petri sanoo.

Henna uskoo, että myös kamari on hyötynyt tutkinnosta.

– Tehtävät olivat tosi hyviä ja konkreettisia! Kamarille on konkreettista hyötyä tuo analyysiin perustuva kehittämistehtävä ja seuraajan perehdyttämiseen liittyvä tehtävä. Tutkinnossa on myös vahva painotus ihmisten johtamiseen, joten se tukee tiimijohtamisen taitoja – motivointia ja kannustamista.

KONKREETTISIA

OPPEJA TYÖELÄMÄÄN

Henna toimii Oulun yliopistolla strategian ja tiedepolitiikan yksikössä kehittämispäällikkönä. Ennestään Hennalla on kasvatustieteiden maisteriopintojen lisäksi yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto ja vankkaa järjestökokemusta ajalta ennen nuorkauppakamaria. Petri toimii kv-asiakastukiyksikön johtajana Nordhealthissa. Parhaillaan työn alla ovat insinööriopinnot.

– Puheenjohtajavuosi antoi eväitä pitkäjänteiseen suunnitteluun ja kokonaisuuden hahmottamiseen. Kun vuosi sitten aloitin yksikön johtajana, budjetointi ja strateginen suunnittelu astui-

vat enemmän työnkuvaan. Pressavuosi antoi hyviä eväitä siihen valmistautumiseen, Petri kertoo.

Konkreettinen tutkinto on asia, jolle parhaimmillaan saa työaikaa. Ja vaikka työaikaa ei saisikaan käyttää kamaritoimintaan tai tutkintoon, asiaa kannattaa silti pitää aktiivisesti esillä. Näin sekä Henna että Petri ovat tehneet.

– Nostin kehityskeskusteluissa aktiivisesti esiin nuorkauppakamaritoimintaa ja lähiesimiestyön ammattitutkintoa. Kehittymissuunnitelmaani on kirjattu, että haluan kehittää johtamistaitoja tiimin johtamisen ja tukemisen näkökulmasta ja tutkinto mainitaan siinä yhteydessä, Henna kertoo.

Henna kertoo tulevaisuudessa tavoittelevansa päällikkö- ja johtajatasoisia tehtäviä, ja niissä urapolkuhaaveissa tutkinnolla on paikkansa.

– Jos hakeudun uusiin tehtäviin, pystyn osoittamaan jo hakeutuessa, että minulla on itsensä kehittämisen ote sekä halu kehittyä johtajana. Tutkintotodistus on varsin konkreettinen osoitus tästä.

Sekä Petrin että Hennan työyhteisössä tutkintoon on suhtauduttu positiivisesti ja kannustavasti. Petri kertoo oman esihenkilönsä kehuneen tutkinnon suorittamista hienoksi saavutukseksi.

MAHDOLLISUUS, JOHON

KANNATTAA TARTTUA

Sekä Petri että Henna rohkaisevat tarttumaan mahdollisuuteen tehdä kamarissa puheenjohtajan virka. Vaikka työelä-

mässä olisi kokemusta tiimin johtamisesta, vapaaehtoisten johtaminen ja motivointi on aivan oma juttunsa. – Tutkinto on hyvä lisä kenen tahansa ansioluetteloon. Se näyttää, että on jonkinmoista osaamista, kokemusta ja kiinnostusta toimia esihenkilönä. Pressapolun osalta voin lämpimästi suositella sitä niille, jotka sitä miettivät. Vaikka se on haastava vuosi, paljon tekemistä ja vastuuta, se antaa vielä enemmän takaisin. Siinä kartuttaa tosi paljon omaa osaamista ja saa monipuolisen ystävä-tukiverkoston puheenjohtajakollegoista, jotka ovat enemmän ja vähemmän samassa tilanteessa, Petri tiivistää.

Kollegiaalinen tuki nousee myös Hennan kommenteissa esiin. Puheenjohtajaporukka tyypillisesti ryhmäytyy erityisen hyvin. Siinä porukassa annetaan ja saadaan vertaistukea ja jaetaan osaamista. Usein porukasta jää eläinikäisiä ystävyyssuhteita, vaikka ihan kaikkien kanssa ei natsaisikaan. Opit valuvat väistämättä myös työelämään.

– Kyllä minun kokemukseni on se, että olen saanut tosi paljon konkreettisia oppeja, joita voin hyödyntää työelämässä, Henna lisää.

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen on nuorkauppakamarissa edennyt vauhdilla, ja tänä vuonna Talent Poolissa selvitellään mahdollisuutta suorittaa Johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto osana Keskusliiton virkoja vuodesta 2025 eteenpäin.

Menestys

Travelin

asiakkuusjohtaja Jarno Ziprus

tuntee liikematkustajien toiveet:

NEUVOTTELUISSA

TOISTUVAT SAMAT PERUSTARPEET

Jokainen yritys matkustaa, mutta vain harva liikematkatoimisto oikeasti palvelee yritysmatkustajia. Tämän oivalluksen teki Menestys Travelin asiakkuusjohtaja Jarno Ziprus.

– Kuulemme jatkuvasti, että muut liikematkatoimistot palvelevat hitaasti, virkailijan nimi on vain koodi sähköpostissa ja palvelukieli saattaa muuttua kesken kaiken. Meistä tämä kuulostaa oudolta.

Menestys Travel tarjoaa pitkään kaivatun kotimaisen vaihtoehdon globaalien liikematkustusjättien rinnalle. Asiantuntijoista koostuva tiimi hoitaa asiakkaiden yksittäiset liikematkat asiantuntemuksella ja räätälöi elämyksellisiä ryhmämatkoja eri puolille maailmaa, oli kyseessä sitten satojen henkilöiden tiimimatka tai yksittäinen kokousmatka. Apua on myös saatavilla käytännön kysymyksiin aina liikematkojen verotuksesta lähtien. Asiakkuusjohtajana Ziprus on oppinut tuntemaan asiakkaiden toiveet ja niiden merkityksen.

– Tiimin on osattava tulkita asiakkaan tarpeita ja uskallettava tarjota yllättäviltäkin kuulostavia ratkaisuja silloin, kun ne voivat auttaa matkalle lähtevää asiakasta.

Matkojen suunnittelu nähdään usein työläänä, ja se vie resursseja yrityksen omalta liiketoiminnalta. Tarjolla on kuitenkin useita tapoja ulkoistaa matkavaraus ja säästää aikaa.

– Jos yritys tekee useita yksittäisiä matkoja esimerkiksi Euroopan sisällä, varausten tekemistä ja hallintaa helpottaa Menestys Travelin tarjoama itsevarausjärjestelmä. Järjestelmä on saanut kiitosta asiakkailtamme käyttäjäystävällisyydestään ja laajasta katalogista. Meiltä löytyy 150 lentoyhtiötä ja yli 2 miljoonaa hotellia globaalisti, Ziprus kertoo.

Haastavampia matkoja suunniteltaessa aikaa ja hermoja säästyy, kun kääntyy liikematkatoimiston asiantuntijoiden puoleen. Tiimiltä löytyy kokemusta haastavien kohteiden matkajärjestelyistä sekä verkostoja ja ideoita, joiden avulla voidaan järjestää esimerkiksi elämyksellisiä ryhmämatkoja: miltä kuulostaisi myyntitiimille suunnattu palkintomatka Dallasiin NHL-otteluun tai tiimin kick off -viikonloppu Italian järviseudulla?

Ryhmämatkustamisessa piileekin Zipruksen mielestä hyödyntämätöntä potentiaalia.

– Kohtuuhintainen elämyksellinen matka on usein parempi tulokseen kirittäjä, kuin samankokoinen rahallinen bonus. Kahden päivän matka tärkeimpien sidosryhmien kanssa sitouttaa paremmin kuin 20 Teams-tapaamista.

Ryhmämatkoille mukaan lähtee Menestys Travelin matkanjohtaja, joka pitää huolta siitä, että matkustajat voivat keskittyä olennaiseen.

Myös turvallisuus nousee esille asiakkaiden kanssa keskusteltaessa. Turvallisuudesta vastaa Menestyksellä käytössä oleva globaalin riskianalyysiyhtiön jatkuvasti päivittyvään riskidataan perustuva sovellus, jonka avulla matkustajat saavat reaaliaikaisesti tietoa mahdollisista kriisitilanteista kohteessa.

– Menestys Travel on tukena ja valmis auttamaan etsimällä esimerkiksi uuden lentoyhteyden, jos alkuperäinen joudutaan poikkeustilanteen takia perumaan. Tuttu asiantuntija langan päässä on korvaamaton apu, kun yrityksen edustaja on maailmalla ja sattuu hätätilanne, Ziprus kertoo.

Kajahdus on erilainen kokous ja se aikoo

nostaa nuorkauppakamarikoulutuksen uudelle tasolle

Kokeneemmat nuorkauppakamarilaiset ovat antaneet välillä kritiikkiä, että ”nuorkauppakamariharrastuksen kokousviikonloput ovat aina samanlaisia”. Se on huomioitu myös Suomen Nuorkauppakamareiden D-alueella ja todettu, että kokoustoiminnalle on olemassa vahva uudistumistarve.

– Viime vuosina aluekokousten osallistujamäärä on laskenut ja kielinyt siitä, että tapahtumien ohjelma ei sitouta osallistumaan, perustelee Henna-Mari Närhi, joka luotsasi kotikamarinsa

Kajaanin Nuorkauppakamarin järjestämää Kajahdusta.

Maaliskuun neljäntenä viikonlop-

puna Kajaanissa järjestetty Kajahdus on Suomen Nuorkauppakamareiden alueen D aluevuosikokous vuonna 2024. Sen tavoite oli uudistaa aluekokouksen standardi ja ravistella vanhoja perinteitä, joihin ovat kuuluneet esimerkiksi koulutukset, työpajat ja vapaasti vierailtavissa olevat keynote-puheenvuorot lauantain kokouksen aikana.

– Kajahduksessa ei ollut keynoteja paria ennen kokousta virtuaalisesti järjestettyä puheenvuoroa lukuunottamatta. Kajahduksen koulutukset alkoivat jo viime vuoden huhtikuussa, Kajaanin Nuorkauppakamarin Anni Heikkisen järjestäessä koulutuksen ympäristövastuullisen tapahtuman järjestämisestä.

Helmikuun 19. päivä järjestettiin Tulevaisuusajattelun ABC, jossa fasilitoijina olivat Sari Miettinen Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta ja Laura Paaso Oulun Tervaporvareiden Nuorkauppakamarista.

Kajahduksen teossa oli koulutuksellinen kunnianhimo vahvasti länsä. Osallistujat valitsivat yhden akatemian eli koulutuskokonaisuuden, johon sitoutuvat koko viikonlopun päiväohjelman ajaksi. Näin osallistujat eivät sinkoile yksittäisistä puheenvuoroista tai koulutuksista toiseen tai jää pois, vaan viikonlopulle on lukujärjestys ja suuremman kokonaisuuden koulutusanti on vaikuttavampi, Närhi valistaa.

TEKSTI HEIKKI LIUKKONEN KUVAT HENNA-MARI NÄRHI

Valittavina olivat koulutuskokonaisuudet monipuolisesta akatemiatarjottimesta. Akatemioiden kouluttajat on haettu kansallisella kouluttajahaulla, ja he edustavat Suomen Nuorkauppakamareiden koulutusmaailman kirkkainta kärkeä. Akatemioihin oli rajattu 15 hengen osallistujamäärä, pois lukien PRES/DP-, IPP- sekä senaattoriakatemiat, joihin osallistujamäärää ei olla rajattu.

AKATEMIAVAIHTOEHDOT OLIVAT:

→ Vahvan henkilöbrändin salaisuus –Riikka Annika Keskitalo, Jyväskylän NKK

→ Inhimillisesti kestävä johtajuus –Saila Järvinen-Junttila, Porin NKK

→ Rahakoulu – Pauliina Välimaa, Rauman NKK

→ JC Sales Camp, Become an Expert in Partnership Deals – Riku Happonen, Kouvolan NKK

→ Innostavan kouluttajan työkalupakki – Hanna Manninen, Keskuspuiston NKK

→ Yhtä Juhlaa! – Kaisa Marin, Kajaanin NKK

→ Leanin avulla hukkaa vähemmäksi –Kati Blide, Oulun NKK

→ Tulevaisuusagentti – Laura Paaso, Sanna Virtanen, Kirsi Pajamäki, Oulun Tervaporvarien NKK

→ Yllätysakatemia

→ PRES&DP-akatemia – PRES Tanja Ihalainen, Kajaanin NKK, aluejohtaja Henna Määttä, Oulun Tervaporvarien NKK, RC Antti Matikainen, Joensuun NKK

→ Senaattoriakatemia – Kajaanin senaatti

→ IPP-akatemia – Marianne Eteläsaari, Kajaanin NKK

Jotain perinteistäkin oli. Perinteiseen tapaan lauantaina järjestetään puhekilpailu, jonka alueellinen voittaja palkittoom illan gaalassa edellisvuoden parhaiden tekijöiden tapaan. Perjantaiiltana oli myös tulojuhla, jonka teema oli ”it’s recycled”. Ajatuksena oli järjestää maailman vastuullisin nuorkauppakamarin koulutusviikonloppu.

Kierrätysteeman tavoitteena oli saada osallistujat välttämään tulojuhlaa varten tehtäviä heräteostoksia ja hyödyntämään sitä, mitä omasta vaatekaapista jo löytyy. Kekseliäät kertakäyttöostokset eivät auttaneet illan leikkimielisessä naamiaiskisassa, vaan nimenomaan

paras kierrätysasu palkittiin.

Tavoite uudistaa aluekokousta oli kova, mutta täysin saavutettava. Siltä näytti ainakin Kajahduksen markkinoinnissaan antama tapahtumalupaus ja myytyjen lippujen määrä.

– Jos vuosi sitten aluevuosikokouksessa oli osallistujia 90 luokkaa ja pitkällä aikavälilläkin toteutunut osallistujamäärä on heilunut sadan hujakoilla, niin rekisteröityneiden vieraiden määrä oli kaksi kuukautta ennen tapahtumaa 109, Närhi iloitsee.

Ilmeisimmin Kajaaniin on nähty syy matkustaa myös muualta kuin D-alueelta, sillä rekisteröityneitä oli early bird –lippuja myydessä jo 28 kamarista, kun maantieteellisesti Pohjois- ja Itä-Suomessa vaikuttavalla Suomen Nuorkauppakamareiden alueella D paikalliskamareita on vain 14.

Henna-Mari Närhen lisäksi Kajahdusta on ollut järjestämässä noin kymmenen hengen tiimi Kajaanin Nuorkauppakamarin jäsenistä seuralaisineen.

Rakennetaan kestävää, kannattavaa ja vastuullista tulevaisuutta

Kumppanian palvelut ovat kattavia strategisesta viestinnän suunnittelusta sisältöihin, sidosryhmäsuhteisiin ja vuorovaikutteisiin, monikanavaisiin medioihin.

Vaikuttavimmat referenssimme ovat julkisen sektorin, vihreän siirtymän, sote- ja teknologiapalveluiden aloilta.

Viestintä tekee elämästä parempaa.

Leena Roskala toimitusjohtaja, partneri 040 508 1100 leena.roskala@kumppania.fi #73061

Jenni Rajahalme viestinnän asiantuntija, partneri 040 720 5755 jenni.rajahalme@kumppania.fi #75073 & NP 2017

Ota yhteyttä! Autamme ja sparraamme mielellämme viestinnässä. Olemme myös Oulun Eurooppakokouksessa kesäkuussa. Treffataanko?

Kaikki Kumppanian huipputekijät löydät kumppania.fi.

Uusi podcast-sarja ja materiaalia strategiakouluttamiseen

Strategian ei tarvitse olla monimutkaista tai hankalaa. Päinvastoin – yhteisen tavoitteen pitäisi olla niin yksinkertainen ja selkeä, että kaikki organisaatiossa voivat samaistua siihen ja löytää merkityksen omalle tekemiselleen. Hyvä strategia ei jää vain sanahelinäksi, vaan tulee tunnetasolle asti, sitouttaen ja motivoiden kaikki yhteiseen matkaan. Nuorkauppakamarilla on pitkät perinteet strategiatyössä, ja kamari tarjoaa jäsenistölleen laadukasta strategiakoulutusta Strategia! -koulutuksessa ja kansainvälisessä Strategy Academyssä. Vuoden 2023 aikana laadittiin koko jäsenistölle ja yleisölle avointa strategiasisältöä podcastin ja strategiakoulutusten muodossa. – Strategian tekevät todeksi ihmiset, niin työelämässä kuin kamarissakin. Halusin toteuttaa helposti tutustuttavaa ja avointa materiaalia, jonka avulla voidaan tuoda strategista ajattelua ja strategiatyötä tutuksi koko jäsenistölle, kertoo toteutuksista vastannut, Kansallisen Strategiatyöryhmän senior advisorina vuonna 2023 toiminut Eeva Välikangas

Suomen Nuorkauppakamareiden uusi “Strategiaa aamupalaksi”-podcast tarjoilee

näkökulmia strategiaan nuorkauppakamarilaisten tarinoiden kautta. Tämä podcast-sarja tarjoaa tuoretta näkökulmaa ja käytännönläheisiä vinkkejä strategiseen kehittämiseen, ja myös henkilökohtaiseen kehittymiseen. Podcastin keskusteleva formaatti mahdollistaa strategiaan ja strategiseen ajatteluun tutustumisen matalalla kynnyksellä. Jokainen jakso tarjoaa oivalluksia ja inspiraatiota, jotka auttavat soveltamaan strategisia ajattelutapoja niin nuorkauppakamaritoimintaan kuin työelämäänkin.

– Suosittelen lämpimästi kaikille jäsenille tämän podcastin kuuntelemista – se ei ainoastaan rikasta ymmärrystämme strategiasta, vaan myös vahvistaa yhteisömme osaamista ja yhteenkuuluvuutta. Mikä hieno osaajien verkosto me nuorkauppakamarilaiset olemmekaan, toteaa Kansallisen Strategiatyöryhmän puheenjohtaja 2023 Saila Järvinen-Junttila. Myös Sailan tarinaan pääset tutustumaan tässä podcastissa.

Jos podcast herättää kamarissa ajatuksia strategiatyöstä ja strategian uudistamisesta, tuumasta on helppoa lähteä toimeen valmiiden koulutusmateriaalien avulla. Claned-oppimisalustalle on

laadittu koulutusmateriaalit ja videoidut ohjeet kolmeen erilaiseen strategiakoulutukseen. “Arvot strategiatyössä”, “Tulevaisuustyöpaja” ja “Tulevaisuuskolmio & nykytila-analyysi” -koulutukset toimivat johdatuksena kamarin yhteisen strategian laatimiseen.

– Vuorovaikutteisten koulutusten koulutusmateriaalit toimivat erityisen hyvin pienten ja keskisuurten kamareiden strategiatyön tukena. Valmiit materiaalit ja ohjeet helpottavat strategiatyön aloittamista ja yhdessä innostumista, kertoo Eeva Välikangas.

Innostutaan yhdessä strategisesta ajattelusta ja viedään osaamisemme yhdessä uudelle tasolle. Strategiakoulutusten materiaalit löydät Claned-oppimisympäristöstä hakusanalla Strategiakoulutukset sekä intrasta Koulutuspakista. “Strategiaa aamupalaksi”-podcast on nuorkauppakamarilaisten lisäksi avoin myös yleisölle ja kuunneltavissa Spotifyssä.

SUOMEN NUORKAUPPAKAMAREIDEN KANSALLINEN STRATEGIATYÖRYHMÄ 2023

Kansainväliseksi kamarilaiseksi

Kamaritoiminta tarjoaa lukuisia mahdollisuuksia rakentaa itsensä näköinen kamariura niin omassa kamarissa kuin sen ulkopuolella. Kansainvälinen järjestö tarjoaa mahdollisuuksia myös ympäri maailmaa. Tämän Ulla Pirkola on päässyt kokemaan heti liittyessään 2017 Oulun Nuorkauppakamariin.

TEKSTI HENRI KORPI

– Minulla sattui olemaan työmatka Japaniin samoihin aikoihin, kun minut valittiin koejäseneksi, jolloin oli myös meidän twinning-kamarin, JCI Higashi-Osakan, 60-vuotisjuhlat. Kamarimme puheenjohtaja Elena ja IPP Riikka olivat menossa sinne ja pyysivät minut mukaan, johon tottakai suostuin. Se oli kyllä vaikuttava kokemus itselleni heti alkuun, Pirkola muistelee. Twinning- eli ystävyyskamaritoiminta on kamarien välistä yhteistyötä. Toiminnan tavoitteena on tutustua toisen maan kamarin toimintaan ja kulttuuriin. Parhaimmillaan se tuo uusia liiketoimintakumppaneita, yhteistyöprojekteja ja ystäviä.

PAIKALLISKAMARISTA

EUROOPPAAN PUHEENJOHTAJAKSI

Pirkolan JCI-matka on kirjava, ja jo alkutaipaleelle on mahtunut muutakin

kuin paikalliskamarin virkoja, joista hän on lähtenyt laajentamaan näkemystään nuorkauppakamarista.

– Muutama kuukausi tuoreena koejäsenenä, ja minut rekryttiin jo Tallinnan maailmankokouksen järjestelytiimiin. Kokous oli vuonna 2019, mutta valmistelut alkoivat hyvissä ajoin. Ensimmäinen virkani kamarisamme oli INT, johon kuului tietysti kansainvälisyysasioita sekä olin myös Suomen Nuorkauppakamereiden kansainvälisyystiimissä aktiivinen. Tästä jatkoin kamarin puheenjohtajaputkeen, jonka jälkeen olen tehnyt aluetasolla aluekoordinaattori- ja aluejohtajavirat, hän luettelee.

Tällä hetkellä Pirkola toimii JCI European Development Councilin puheenjohtajana.

– EDC on yksinkertaisesti ilmaistuna kuin Eurooppa-tason aluetiimi. Euroo-

passa meillä on Executive Vice President (EVP) Manuela Weber, joka on kuin Euroopan puheenjohtaja, jolla on sitten viisi Vice Presidentia (VP), joita voi ajatella aluejohtajina. Näille on määritetty ryhmä maita, joista he ovat vastuussa. European Development Councilissa taas on spesifimpiä rooleja, samaan tapaan kuin Suomessa aluetiimeissä on. Niihin kuuluu eri vastuualueita kuten markkinointi tai koulutus. Olin itse viime vuonna Intensive Support -lohkossa, jossa vastasin tiimikaverini kanssa Eurooppa-tason mentoroinnista. Sitä voisi verrata Suomen kamarisparraamoon.

MITEN PÄÄSTÄ KANSAINVÄLISIIN VIRKOIHIN?

Kansainvälisiä virkoja Nuorkauppakamarista löytyy enemmän kuin yhden ihmisen kamariuraan mahtuisikaan.

Tämän vuoden tammikuussa Pirkola vieraili Japanissa Kioto-konferenssissa, joka kokoaa vuosittain yli 20 000 nuorkauppakamarilaista aloittamaan toimintavuotta. Reissuun sisältyi myös vierailu twinning-kamari Higashi-Osakan juhlavastaanotolla.

– Osaan virkoihin tulee olla tiettyä nuorkauppakamarikokemusta taustalla, että niihin voi hakea. Näin on esimerkiksi EDC:ssä, johon tarvitsee alue- tai kansallisen tason virkakokemusta.

On kuitenkin olemassa hyvin matalan kynnyksen tekemisen paikkoja, joihin pääsee jo omalla substanssiosaamisella. Tänä vuonna esimerkiksi tuli ehdotus perustaa työryhmä, jossa käsitellään yhteistyökumppanuuksia. Suomessa yhteistyökumppanuustoiminta on hyvin paljon edellä muita maita, joten on hienoa päästä työstämään näitä asioita myös muiden maiden kanssa yhdessä. Jäseniä näissä on monipuolisesti erilaisilla kokemustaustoilla, eikä kansainvälisiä virkoja välttämättä vaadita taustalle. Lisäksi kansainvälisellä tasolla on esimerkiksi vuosittaisia maailmantason komiteoita, joissa on tänäkin vuonna myös useita suomalaisia mukana, Pirkola toteaa.

Pirkola kehottaa pitämään tuntosarvet herkkinä ja esimerkiksi seuraamaan sosiaalisessa mediassa JCI Europe- ja JCI Leaders -tilejä, joihin tulee informaatiota kansalliselta ja paikallisilta

organisaatioilta projekteista, mihin voi osallistua muistakin maista.

– Projekteissa erityisesti avautuu mahtavia mahdollisuuksia. JCI Europe järjestää esimerkiksi vuosittain syksyllä European Know-How Transfer -ohjelman, missä pääsee varjostamaan Euroopan parlamentin jäsenten toimintaa useamman päivän ajan Brysselissä. Se on mieletön mahdollisuus sekä hyvin edullinen nuorkauppakamarilaisille ja suunnattu kenelle tahansa, joka on kiinnostunut minkäänlaisesta vaikuttamisesta.

ROHKEASTI MUKAAN KANSAINVÄLISIIN KOKOUKSIIN

Mikäli kansainväliset kokoukset kiinnostavat, mutta on vielä epävarma, Suomessa kansainvälisyyspäällikkö kokoaa keskusteluryhmiä asiasta kiinnostuneille.

– Usein minäkin alussa vain liityin kaikkiin ryhmiin, mutta seurattuani innostunutta keskustelua, lopuksi itsekin päätin rekisteröityä. Vaikka ei olisi erityisemmin matkustellut aiemmin, kannattaa lähteä hyvin pienellä kynnyksellä, Pirkola rohkaisee.

Suomen Nuorkauppakamarin jäsenille on myös tehty kansainvälisen kokousmatkaajan opas, joka tarjoaa kattavan tietopaketin kansainvälisistä kokouksista.

– Mietin itse ainakin ensimmäisillä reissuilla, millaiset vaatteet vaikka pitää laittaa mihinkin tilaisuuteen, kun aikatauluissa näkyy ohjelmaa laidasta laitaan. Oppaasta löytyi näihin kaikenlaisiin käytännön asioihin apua, jolloin ei tarvinnut jännittää turhaan, Pirkola vinkkaa.

Hän kannustaa osallistumaan kansainvälisiin kokouksiin, koska niistä voi löytyä myös paljon kansainvälisten projektien tekemisen paikkoja. Kokouksissa on yleensä verkostoitumistapahtumia ja Pirkola itse on saanut myös uusia asiakkaita sekä yhteistyökumppaneita muiden maiden kamarilaisista.

Tänä vuonna suomalaisilla on ainutkertainen mahdollisuus lähteä Eurooppakokoukseen matalalla kynnyksellä. Pirkola kertoo rekisteröintejä tulleen myös Afrikkaa ja Aasiaa myöden.

– Sitä mahdollisuutta ei missään nimessä kannata jättää käyttämättä.

Johtaja, tee itsestäsi tarpeeton!

Liian usein saa kuulla tilanteista, joissa ylivertaista erinomaisuuttaan loistava henkilö hukkuu töihinsä, ehkä jopa uupuu tai loppuunpalaa. Joku meistä voi myös samaistua kohtaloon. Onko se sitten niin, että töiden ja tehtävien kasaantuminen yhdelle johtuu hänen erinomaisuudestaan ja korvaamattomuudestaan?

Sellaisessa illuusiossa ainakin moni tuntuu elävän. ”Vain minä voin hoitaa tämän.” ”Ei muilla ole osaamista.” ”Asia ei tule riittävän hyvin hoidetuksi, jos en hoida sitä itse.” Tutulta kuulostaa.

Töillä on taipumus kasaantua hyvien osaajien ja ahkerien tekijöiden luo. Maine hyvästä ammattitaidosta auttaa myynnissä ja tuo lisää asiakkaita. Samalla tavalla usein nohevimmat henkilöt valikoituvat organisaatioiden vastuullisimpiin tehtäviin. Harvemmin kuulee johtajista, joilla ei ole töitä tehtävälistallaan.

Nohevimmallakin tekijällä henkilökohtainen suorituskyky on kuitenkin rajallinen. Taito ja kokemus muodostavat osaamisen. Hyväkään osaaja ei kuitenkaan ole suoraan johtaja. Johtajaksi hän muuttuu, kun kykenee monistamaan osaamistaan.

”Melkein kaiken voi delegoida”, kuulin aikoinaan mentorilta, johtajalta ja vanhemmalta asiantuntijalta. Epäilen, ettei hän ihan väärässäkään ole, kun on päässyt urallaan johtamaan satoja asiantuntijoita. Ja miksi johtaisi, jos hän olisi ainoa, joka osaa.

Delegointi on mahdollisuus, jolla pystyy parhaimmillaan keventämään omaa työkuormaa, antaa toiselle kasvamisen mahdollisuuksia ja saada aikaan yhdessä enemmän.

Usein delegoimisen esteenä on huoli siitä, selviääkö toimeksisaaja delegoidusta tehtävästä. Onneksi toimeksiantaja voi vaikuttaa siihen, miten toimeksisaaja selviytyy delegoidusta toimeksiannosta. Riittävän selvä tehtävänkuvaus auttaa tavoitteen saavuttamisessa.

Siihen, miten tuo tavoite saavutetaan, ei kannata tyrkyttää neuvoja, ellei ole aivan pakko tai toimeksisaaja välttämättä halua. Toiset kaipaavat yhdenlaista, toiset toisenlaista tukeakolmannet eivät ollenkaan. Usein tavoite riittää, koska oman työn autonomia on keskeinen työhyvinvoinnin elementti.

Lisäksi delegointi voi olla oppimiskokemus paitsi delegoinnin vastaanottajalle, myös delegoijalle. On erilaisia

tapoja tehdä asioita ja päästä määriteltyyn maaliin tai tavoitteeseen ja näin voi syntyä uusia ja tehokkaampia tapoja tehdä asioita.

Luottamus on myös erinomainen keksintö johtamisessa. Kun sitä uskaltaa antaa sopivasti, haluaa usein luottamuksen saaja myös säilyttää sen. Näytön paikat kasvattavat ihmisiä, uusia osaajia ja johtajia.

Sopiva määrä lisävastuuta on omiaan kouluttamaan ja kasvattamaan ihmisiä tehtävissään. Elefantti syödään pala kerrallaan, hoetaan kyllästymiseen asti jo Instagramin meemitileillä. Tottahan se on.

Nuori johtaja pysyy vuorenvarmasti leivässä ja säilyttää merkityksensä, vaikka delegoisi suurimman osan töistään ympärilleen. Uusien johtajien kasvattajat pyrkivät tekemään itsestään tarpeettomia, mutta eivät kuitenkaan koskaan tule sellaisiksi. Koska he niitä johtajia vasta ovatkin.

HEIKKI LIUKKONEN

KIRJOITTAJA ON SUOMEN NUORKAUPPAKAMAREIDEN KANSALLISEN JÄSENLEHDEN, JOHTAJAN, DIGIJULKAISUN PÄÄTOIMITTAJA JA HARJOITTELEE INNOKKAASTI JOHTAMISTA JA TEHTÄVIEN DELEGOINTIA.

Hejmo – äänestämisen

uusi normaali

Hejmon kehityskulku suomalaisten järjestöjen kokouksien äänestystyökaluna on kääntynyt pandemian jälkeiseen uuteen normaaliin, jossa ollaan siirrytty palvelemaan asiakkaita entistä enemmän myös perinteisissä live-kokouksissa. Seuraavassa vaiheessa toimivaa konseptia on tarkoitus skaalata kansainvälisille markkinoille.

Hejmo rakennettiin vastaamaan markkinoille nousseeseen sähköisen äänestämisen tarpeeseen, johon ei löytynyt riittävän hyvää ratkaisua tarpeen ilmaantuessa äkisti pandemian aikana. Sittemmin tilanne on kehittynyt äänestysjärjestelmien markkinoilla sekä tarjonnan että tarpeiden suhteen, mutta Hejmon perustana oleva arvopohja on pysynyt ohjaamassa toimintaa.

Kun keväällä 2020 alettiin etsiä tapoja järjestää juridisesti kestäviä äänestyksiä etäkokouksissa, ongelmaksi muodostui erityisesti saavutettavuus, soveltuvuus ja turvallisuus. Sen vuoksi Hejmosta haluttiin alusta asti rakentaa järjestelmä, jolla äänestykset tehdään täsmälleen oikein, säilytetään vaalisalaisuus kaikissa tilanteissa, sekä mahdollistetaan vaivaton äänestäminen myös kaikille niille, jotka olivat joutuneet pakon sanelemana ison

digiloikan eteen. Keskeisiksi arvoiksi Hejmon toimintaan valikoituivat turvallisuus, saavutettavuus, soveltuvuus ja jatkuvuus.

Sähköisen äänestyksen on oltava turvallisempaa kuin perinteisen lippuäänestyksen, ja siksi olemme panostaneet sekä teknisiin ratkaisuihin että prosessien kunnolliseen suunnitteluun. Laadukas suunnittelu ja toistuvat auditoinnit ovat tekniikan turvallisuuden perusta.

Kokousten tehokkuus on toinen keskeinen näkökulma. Panostamme osallistujien käyttämään aikaan, sillä oikeiden ihmisten saaminen mukaan päätöksentekoon on ensiarvoisen tärkeää. Hejmon avulla isot kokoukset ovat tehokkaampia, ja monet asiakkaamme ovat kertoneet säästävänsä merkittävästi aikaa käyttäessään Hejmoa. Monissa isommissa kokouksissa ollaan säästetty tunteja verrattuna aikaan ennen sähköistä äänestämistä.

Saavutettavuus on meille tärkeä arvo. Suomessa on monenlaisia yhdistyksiä ja organisaatioita, joissa on jäseninä erilaisia ihmisiä. Haluamme varmistaa, että kokouksen jokainen osallistuja pystyy äänestämään, olivat tekniset valmiudet minkälaiset tahansa. Palautteen perusteella olemme onnistuneet tässä tehtävässä erinomaisesti.

Hejmo antaa käyttäjille mahdollisuuden mukauttaa äänestysvaihtoehtoja tarpeidensa mukaan. Olipa kyseessä sitten yksinkertainen "kyllä" tai "ei" -äänestys tai monimutkaisempi vaali, Hejmo soveltuu kaikkiin tilanteisiin.

Hejmo sitoutuu jatkuvasti kehittämään palveluaan vastaamaan äänestysjärjestelmien markkinoiden muuttuviin tarpeisiin. Turvallisuus, saavutettavuus, soveltuvuus ja jatkuvuus ovat arvoja, jotka ohjaavat toimintaamme ja tekevät Hejmosta luotettavan kumppanin äänestysten toteuttamisessa.

Rekrytoinnin kevätkuhina

Kevään tullessa ja täten luonnon herätessä taas eloon myös meissä ihmisissä on nähtävillä kouriintuntuva muutos olemuksessa - mieli nousee korkeammalle ja askel kevenee. Luonnon uudistuessa tulee itsellekin tarve etsiä uutta sisältöä elämään visuaalisen ilmeen tai miksipäs ei vaikkapa uuden työn muodossa. Oli sitten kyseessä satunnaisen lisätienestin, kesätyöpaikan tai pidempiaikaisen pestin tarve, työn etsiminen, hakeminen ja saaminen ovat kovan ponnistelun takana, ja lopputuloksesta huolimatta saat olla itsestäsi ylpeä, kun olet pystynyt olemaan osallisena kyseisessä proseduurissa. Kokosimme yhteen tärpit työnhakuprosessin eri vaiheisiin. Tsemppiä työnhakuun!

TEKSTI SAARA INKINEN KUVA FREEPIK

LATENSSIVAIHE

Vaikka et olisikaan juuri nyt uuden pestin tarpeessa, pyri silti kaikissa tilanteissa erottumaan eduksesi.

Verkostoidu alueen elinkeinoelämän edustajien kanssa, osoita kiinnostusta eri yrityksiä kohtaan messuilla ja muissa tilanteissa. Lyöttäydy ystäväsi aveciksi firman juhliin, osallistu arvontoihin ja kommentoi somessa - näin nimesi jää ihmisten mieleen.

Tuo itseäsi esille, osallistu, ole läsnä eri tilanteissa ja käyttäydy asiallisesti. Ole avoin uusille mahdollisuuksille ja kasvata verkostoasi. Nuorkauppakamaritoiminta on hyvin otollinen väylä verkostoitumiseen ja oman osaamisen kehittämiseen sekä esilletuomiseenhyödynnä sitä! Töitä ja toimeksiantoja voi löytyä yllättävistäkin paikoista. "Kukaan ei tule sinua kotoa hakemaan" – Vanha klisee, joka pätee myös työnhakuun.

LinkedIn on hyvä kanava matalan kynnyksen verkostoitumiseen.

Osallistu verkostoitumishaasteeseen, hio oma profiili edustavaksi ja keskustele muiden kanssa aktiivisesti, niin oma näkyvyytesi lisääntyy.

LINKEDIN-PROFIILI MYYVÄKSI

1. Ole aktiivinen -osallistu keskusteluun ja aloita niitä itse. Ole esillä.

2. Päivitä tietosi ja kuvasi -lisää yhteystiedot näkyville kansikuvaan.

3. Headline on ainoa profiilin osa, joka näkyy uutisvirrassa muille ihmisille. Panosta siis siihen kertomalla muutamalla sanalla itsestäsi.

4. Varmista, että profiilisi on tarpeeksi informatiivinen -avaa vanhojen työtehtäviesi sisältöjä.

5. Säädä yksityisyysasetuksesi niin, että sinut löydetään!

MIKÄ IHMEEN HISSIPUHE?

Elevator speech, pitchaus, hissipuhe on alkuperäisen ajatuksen mukaan mahdollisimman lyhyeksi tiivistetty, kaiken oleellisen informaation tarjoava myyntipuhe tai presentaatio, jonka tarkoituksena on herättää kuulijan mielenkiinto mahdollisimman lyhyessä ajassa.

Hissipuheen tulisi sisältää tiivis ja olennaiseen keskittyvä esittely sinusta. Rakenne voisi olla esimerkiksi:

1. Kuka olet

2. Mitä teet

3. Kuinka erotut muista

4. Mitä haluat tehdä

5. Jätä itsestäsi muistijälki – ehdota tapaamista, tee ansioluettelosi QR-koodin taakse!

Harjoittele tämä niin, että suoriudut siitä hyvin vaikka unissasi.

CV ELI ANSIOLUETTELO

Nykyään tunnustetaan ja tunnistetaan muutakin kuin virallisilla todistuspapereilla osoitettavaa osaamista. Nyt trendaa yhdistystoiminnassa, harrastuksissa ja muissa elämän osa-alueissa kerrytetyt taidot, jotka ovat sovellettavissa myös työelämän pyörteisiin. Sinulla on suurperhe? Olet siis mitä todennäköisimmin loistava käsittelemään suuria kokonaisuuksia ja delegoimaan tehtäviä. Olet remontoinut ystäväsi kämppää? Kerro tarkkuudestasi, nopeasta oppimiskyvystäsi ja avuliaisuudestasi!

Erityisesti jos olet vielä työurasi alkuvaiheessa eikä kokemusta ole vielä kertynyt, tämänkaltaiset asiat ovat hyvää täytettä ansioluetteloon.

Pohdi kuitenkin, mitkä asiat ovat oleellisia juuri haettavaa tehtävää ajatellen. Pidä ansioluettelosi selkeänä. Rekrytoijat käyvät läpi useita hakemuksia, joten on hyvä, että juuri sinun osaamisesi erottuu muista.

Pidä ansioluettelosi ajantasaisena, eli päivitä sitä tarpeen mukaan. Kiinnitä huomioita myös selkeään ulkoasuun, josta löytyy helposti halutut tiedot. Jos haluat

ilmentää persoonaasi, panosta visuaalisuuteen. CV:tä voi täydentää myös linkeillä sosiaalisen median profiileihin tai muille sinua koskeville nettisivuille.

HAASTATTELU

Haastatteluun ei välttämättä kannata valmistautua tuntitolkulla - liian tarkkaan omassa päässä käsikirjoitettu haastattelu ei välttämättä olekaan ollenkaan sitä, mitä haastattelijalla on mielessään, ja pahimmassa tapauksessa piinapenkissä iskeekin totaalinen blackout. On kuitenkin joitain yleisimpiä kysymyksiä, joihin on hyvä miettiä vastaus etukäteen. Vaikka juuri niitä kysymyksiä ei esitettäisikään aivan sanasta sanaan, ne ovat oleellisia auttamaan sinua hahmottamaan, kuka olet, missä olet hyvä ja mitä haluat työelämältä.

Itsetuntemus onkin hyvin olennainen osa työnhaussa ja haastatteluun valmistautumisessa. Olit sitten missä elämänvaiheessa tahansa, kalenterista kannattaa raivata tilaa säännölliselle itsetutkiskelulle. Itsensä tunteminen on olennainen osa onnellisuutta, kun tiedät, mikä sinut sitä kohti vie.

Jos mahdollista, ja oli lopputulos mikä tahansa, pyydä palautetta rekrytoivalta osapuolelta. Ammattilaisen huomioiden avulla saat arvokasta näkemystä omasta suorituksestasi, ja täten mahdollisuuden kasvattaa todennäköisyyksiä seuraavalla kerralla. Jäät myös mieleen kehitysmyönteisenä, keskustelevana ja kritiikkiä hyvin vastaanottavana hakijana - ties vaikka se poikisi jotakin muuta työrintamalla.

Tärkeää on muistaa, että sekä sinä että rekrytoija olette molemmat ihmisiä. Vaikka vähän jäätyisit haastattelussa, se ei haittaa. Jää miettimään vastaustasi hetkeksi, jos siltä tuntuu. Sano ääneen, että jännittää. Vaikka et välttämättä olisi juuri se pätevin ja nerokkain hakija, sinussa on myös se inhimillinen puoli, joka kiinnostaa työnantajaa. Tuo se esille ja valjasta se vahvuudeksesi.

Unohda vaatimattomuus, ole ylpeä osaamisestasi! Suomalaisille kun on ajoittain niin kovin haastavaa kehua itseään, sitä olisi hyvä jokaisen harjoitella. Tee itsestäsi hissipuhe, ja opettele se. Näin voit vakuuttavasti tuoda itsesi positiivisessa valossa esille tilanteessa kuin tilanteessa.

Huomisen johtaja on kansainvälinen

Huomisen johtajuus on ollut Suomen Nuorkauppakamareiden kärkiteemoja kuluvalla strategiakaudella. Päämääränämme on olla rohkea johtajuuden uudistaja, ja haluamme olla määrittämässä sitä, mitä johtajuus on tulevaisuudessa. Elämme koko ajan enemmän ja enemmän globalisoituvassa maailmassa ja tämä kehitys vaikuttaa myös yritysmaailmaan. Kansainvälisyys on noussut yhä tärkeämmäksi tekijäksi menestyvän liiketoiminnan kulmakivien joukossa ja huomisen johtajan on kyettävä toimimaan monikulttuurisessa ympäristössä, ymmärtämään erilaisia liiketoimintakäytäntöjä eri maissa sekä verkostoitumaan eri kulttuuritaustoista tulevien ihmisten kanssa.

Osana globaalia Junior Chamber International -organisaatiota (JCI) järjestömme tarjoaa jäsenillemme ja yhteistyökumppaneillemme ainutlaatuisia mahdollisuuksia kehittää kansainvälisiä taitoja sekä verkostoitua ympäri maailmaa esimerkiksi osallistumalla kansainvälisiin konferensseihin. Tällaiset kokemukset eivät ainoastaan avaa uusia ovia uralla, vaan myös tarjoavat mahdollisuuden oppia erilaisista kulttuureista, liike-elämän käytännöistä ja johtamistavoista. Haluammekin kannus-

taa kaikkia astumaan ulos mukavuusalueeltaan, kokeilemaan uusia haasteita ja rakentamaan siltoja eri maiden ja kulttuurien välille. Tämä ei ainoastaan edistä yksilön kasvua ja kehitystä, vaan myös vahvistaa Suomen asemaa globaalissa liike-elämässä.

Tänä kesänä Oulussa järjestetään JCI European Conference, joka on paitsi suurin Euroopassa järjestettävä JCI-tapahtuma, myös yksi suurimmista bisnestapahtumista Pohjois-Suomessa. Konferenssi on avoin myös muille kuin nuorkauppakamarilaisille ja se tarjoaa jokaiselle kiinnostuneelle loistavia mahdollisuuksia niin verkostoitumiseen kuin omien työelämätaitojen kehittämiseen.

Viime vuosina julkisessa keskustelussa on ollut paljon esillä se, miten Suomi tarvitsee lisää työperäistä maahanmuuttoa - toisaalta Suomessa on paljon kansainvälisiä osaajia, joiden on vaikea työllistyä. Haluamme nuorkauppakamarilaisina olla mukana vaikuttamassa ympäröivään yhteiskuntaan ja olimmekin mukana Suomi Areenassa luomassa positiivista keskustelua työelämän monimuotoisuudesta.

Tänäkin vuonna Suomen Nuorkauppakamarit järjestää kansallisen Interna-

tional Employer of the Year -kilpailun, jonka tarkoituksena on nostaa esille yrityksiä, jotka ovat onnistuneesti rekrytoineet, perehdyttäneet ja työllistäneet kansainvälisiä osaajia Suomessa. Kilpailun tavoitteena on myös rohkaista yrityksiä ja niiden johtajia panostamaan kansainvälisyyteen ja henkilöstön kehittämiseen, sekä luomaan entistä avoimempia ja monimuotoisempia työympäristöjä, jotka ovat avainasemassa niin menestyksekkään ja kestävän liiketoiminnan rakentamisessa, kuin myös Suomen kilpailukyvyn vahvistamisessa.

Kansainvälisyys ja monimuotoisuus eivät ainoastaan rikasta työelämää, vaan myös edistävät innovaatioita, luovuutta ja parempaa ymmärrystä globaaleista haasteista. Näiden arvojen vaaliminen on avain menestyksekkääseen tulevaisuuteen, jossa johtajuus perustuu yhteistyöhön, empatiaan ja kulttuurien väliseen vuoropuheluun.

EMMA LUTTINEN

KIRJOITTAJA ON SUOMEN NUORKAUPPAKAMARIT RY:N KEHITYSJOHTAJA 2024, KANSAINVÄLISYYS

Johtajan rohkeus ohjaa menestykseen

Kaikki yrittäjät ovat rohkeita johtajia. Näin toteaa Visma

Solutionsin toimitusjohtaja

Ville Kuusela, kun häneltä kysytään, millainen on rohkea johtaja. Hänen mielestään pelkästään yrityksen perustaminen vaatii suurta rohkeutta, kun ottaa huomioon jokaisen yrityksen alkutaipaleeseen kuuluvat haasteet. Kuusela muistelee omaa yrittäjyyden alkua toiminnanohjausjärjestelmä Severassa. Severa oli monella tapaa moderni yhtiö. He mm. ottivat ensimmäisten joukossa käyttöön alalla uudenlaisen bisnesmallin, nykyään valtavirtaa olevan SaaS-mallin. Monikaan ei uskonut sen voivan menestyä, mutta Kuusela kumppaneineen uskoivat itseensä.

– Usko omaan juttuun auttaa löytämään keinoja. Me esimerkiksi halusimme laajentaa markkinoita ulkomaille jo hyvin aikaisessa vaiheessa. Niinpä minä lähdin Ruotsiin avaamaan myyntitoimistoa, vaikka en juurikaan osannut edes kieltä, Kuusela muistelee.

KIRKAS TAVOITE JA

LUOTTAMUS HENKILÖSTÖÖN

Sittemmin yhtiö fuusioitui mm. Netvisor taloushallinto-ohjelmiston kanssa ja nykyisin yhtiö tunnetaan Visma Solutionsina. Solutionsilla rohkeaa johtamista on jatkettu, mikä on tehnyt siitä yhden Visma konsernin menestyneimmistä yhtiöistä.

– Vuonna 2017 päätimme, että haluamme olla Unicorn-yhtiö vuoden 2023 lopussa. Meillä oli silloin vajaan 40 miljoonan liikevaihto, joten tavoite tuntui hurjalta. Meistä se oli kuitenkin kirkas tavoite, jota lähdimme tavoittelemaan, Kuusela kertoo.

100 miljoonan euron liikevaihdon saavuttaminen lyhyessä ajassa oli henkilöstönkin mielestä kova tavoite. Se saatiin kuitenkin jalkautettua siten, että siitä tuli koko porukan yhteinen haaste. Kun oli yksi yhteinen määränpää, jokaisen oli helppo tehdä oma parhaansa sen saavuttamiseksi. Ja tavoite saavutettiin vuosi etuajassa.

ROHKEILLA PÄÄTÖKSILLÄ KILPAILUETUA

Rohkea johtajuus tarkoittaa, että uskaltaa tehdä valintoja. Kun on selkeä tavoite, on helpompi päättää, mitä tehdään ja mitä jätetään tekemättä. Täytyy myös uskaltaa tehdä kokeileviakin juttuja, experimentoida.

Ville Kuusela on erityisen ylpeä siitä, että Visma Solutionsilla experimentoidaan kaikilla osa-alueilla; tuotekehityksessä, markkinoinnissa, asiakaspalvelussa, laskutuksessa ja henkilöstöhallinnossakin.

Aina pitää pyrkiä olemaan lähellä asiakasta ja ratkoa hänen ongelmiaan uusilla innovatiivisilla tavoilla. Nykyaikana tämä tarkoittaa esimerkiksi automaation ja tekoälyn hyödyntämistä.

Kun automatisoi päivittäiset ja viikottaiset rutiinit, voivat asiakkaat ja kumppanit luottaa, että asiat hoituvat sovitussa ajassa ja sinulle itsellesi jää enemmän aikaa olla läsnä asiakkaille ja henkilökunnalle.

VASTUULLINEN HUOMISEN JOHTAJIEN VERKKOKAUPPA

Lisäksi koodilla EC2024

toimitus ilmaiseksi Oulun EC:en

Kaikki tuotteet

JCI yhteyshenkilö: tiia.mattila@highpeak.fi

shop.nuorkauppakamarit.fi

Unisex- ja Ladyfit-versiot paidoista verkkokaupassa Powered by:

JCI Pinssi

Juomapullo

Vauvan body

Sateenvarjo

Ulkomaantyö kasvattaa tekijäänsä

monella tavalla

Ulkomaantyöskentely on kokemus, jota kotimaassa työskentely kansainvälisimmässäkään organisaatiossa ei pysty korvaamaan. Toisaalta pysyvä muutto työn perässä ulkomaille on monille liian raskas ratkaisu ja vaikea järjestää. Usealle nuorelle tietotyön tekijälle tarjoutuu mahdollisuus kansainvälisyyteen ja henkilökohtaiseen kehitykseen ulkomaantyökomennusten myötä.

TEKSTI HEIKKI LIUKKONEN KUVAT MARI SUORANTA JA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO

Mielen päällä oli jännitys, miten asumiset ja liikkumiset uudessa maassa oikein järjestyvät ja kuinka ihmiset ottavat vastaan, kuvaa ensimmäistä kertaa ulkomaille töihin lähtevän tuntoja jyväskyläläinen Mari Suoranta, jonka ensimmäisestä ulkomaille töihin lähdöstä on kulunut aikaa parisenkymmentä vuotta.

Voi olettaa, että nykyään Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun strategian ja yrittäjyyden tutkimusryhmässä apulaisprofessorina työskentelevä Suoranta selätti nuo tunnistamansa riskit, sillä sittemmin hän on ollut työurallaan töissä ulkomailla useita kertoja ja vuosia. Pelot osoittautuivat täysin aiheellisiksi, mutteivät ylitsepääsemättömiksi.

– Toisaalta, jos ei elämässä totu näkemään vaivaa, ei yleensä myöskään saa mitään. Ulkomailla työskennellessä on vääjäämättä epämukavuusalueella, kun ihminen ei voi asioida äidinkielelllään tutussa ympäristössä ja kulttuurissa, vaan arkistenkin asioiden selvittäminen vaatii tavallista suurempia ponnisteluja, proaktiivista ongelmanratkaisuasennetta ja rohkeaa ihmisiin tutustumista, hän kertoo.

Vaikka vastaanotto uudessa kotimaassa olisi lämmin ja ystävällinen, ainakin jonkinasteinen yksinäisyys on myös jopa todennäköistä ulkomaankomennuksilla, joilla oma sosiaalinen piiri jää kotimaahan, eikä kohdemaassa ole ennestään tuttavapiiriä. Paikallisilla on oma elämä, perheet ja harrastukset, eivätkä uudet työkaverit ole koko ajan viihdyttämässä ulkomaanvahvistusta. Koti-ikävää helpottaa ja uusia ihmisiä elämään tuo ulkomailla erilaiset maanmiesten kerhot, ekspattiverkosto ja järjestötoiminta, kuten vaikkapa paikallinen nuorkauppakamari, JCI.

UUSIA TAITOJA, ITSENÄISYYTTÄ JA SOSIAALISTA KYVYKKYYTTÄ

Asioiden itseohjautuva ja oma-aloitteinen hoitaminen, uusiin ihmisiin ja ympäristöihin tutustuminen sekä suurempi kulmakerroin osaamisen kehittämisessä ovat samalla ulkomailla työskentelyn suurimpia haasteita sekä hyötyjä.

– Ulkomaantyökomennuksilta palaa usein kotimaahan paljon itsenäisempi, aikaansaavampi ja sosiaalisesti kyvykkäämpi henkilö kuin se, joka sinne lähti. Ulkomaankomennuksilla omalle työlle ei ole välttämättä tarjolla samalla tavalla ohjausta, vaan sille on luotava raamit ja on opeteltava saamaan asioita aikaan. Kulttuurillinen sensitiivisyys kehittyy, oppii havainnoimaan ympäristöään helikopteriperspektiivistä ja näkemään asioiden syy- ja seuraussuhteet, Suoranta luettelee ulkomaankomennustensa antia myöhempään elämään.

Laajemman maailmankuvan, parempien työtaitojen ja sosiaalisen ulottuvuuden lisäksi on myös muutamia konkreettisia hyötyjä, jotka kehittyvät harppauksittain ulkomailla työskennellessä. Yksi niistä on kielitaito. Mari Suoranta lähti tuoreena kauppatieteiden maisterina töihin autonvalmistaja Mercedes-Benzille Saksaan ja hänen työnsä oli kaupata automerkin henkilöautoja yrityksen kuormaautoja valmistavan tehtaan henkilöstölle.

– Pidin saksan kielen taitoani erinomaisena ja luulin ymmärtäväni autoistakin aika paljon, mutta Mersujen yksityiskohtainen suunnittelu ja myyntineuvottelut jalopuulistoista, kevytmetallivanteiden tuumista ja sylinterien määristä ja iskutilavuuksista todellisten saksalaisten automiesten ja -naisten

Ulkomailla työskennellessä on saanut paitsi näkökulmia siitä, miten asioita maailmalla tehdään, myös toisaalta perspektiiviä nähdä sen, kuinka hyvin jotkin asiat omassa kotimaassa ovat.

kanssa Wörthin kylässä, noin parisataa kilometriä ikoniselta Stutgartin henkilöautotehtaalta oli nuorelle suomalaiselle ekonomille melkoinen koeponnistus, Suoranta naurahtaa.

Vaativa asiakaskunta kouli hänestä nopeasti pystyvän tekijän ja Mersulla Suorannalle tarjottiin myös jatkopestiä, mutta mieli veti akateemiselle uralle. Tieteentekijälle kansainvälisyys on vaatimus, elinehto. Tieteelliset saavutukset vaativat kansainvälistä benchmarkkausta, ja ulkomaantyökomennukset ovat säilyneet antoisina ja opettavaisina, vaikka esimerkiksi tieteenalan sanasto ja muut perusasiat ovat pitkälti samoja.

– Ulkomailla työskennellessä on saanut paitsi näkökulmia siitä, miten asioita maailmalla tehdään, myös toisaalta perspektiiviä nähdä sen, kuinka hyvin jotkin asiat omassa kotimaassa ovat. Esimerkiksi Yhdysvalloissa on yllättävän korkea hierarkia, matala irtisanomissuoja ja vaatimaton yhteiskunnan turvaverkko. Se saa ihmiset arvostamaan työtä, jota ilman heillä ei ole mitään, mutta myös aika ajoin tarttumaan potkujen pelossa hyvin kyseenalaisiin ja jopa epärehellisiin keinoihin työelämässä. Pohjoismainen työelämän tasa-arvo on hieno juttu ja sitä osaa arvostaa kunnolla sitten, kun on käynyt siellä, jossa sitä ei ole, Mari Suonranta kiteyttää.

Mari Suonranta, joka on muuten myös Jyväskylän Nuorkauppakamarin senaattori 75387, suosittelee ulkomaankomennuksille lähtemistä lämpimästi nuorille, jotka haluavat kansainvälistyä.

MITEN ASIAT JÄRJESTYVÄT

KÄYTÄNNÖSSÄ?

Kun päätös ulkomaankomennukselle lähdöstä on tehty, on edessä pitkä lista käytännön asioita, jotka ovat tärkeitä muistaa, hoitaa ja sopia.

Ulkomaantyökomennus on tavallisesti muutamasta kuukaudesta muutamaan vuoteen kestävä piden-

netty työmatka ulkomaille. Se voidaan tehdä joko lähettävän työnantajan, vastaanottavan työnantajan tai työntekijän intressistä. Työsuhde lähettävällä työnantajalla jää tavallisesti lepäämään ulkomaantyöskentelyn vuoksi ja vastaanottava työnantaja johtaa ja luo puitteet työssä kohdemaassa. Työkomennusta edeltää yleensä komennussopimus, jossa sovitaan sen keskeisistä ehdoista ja vastuista.

Ennen ulkomaille töihin lähtöä on syytä hoitaa kuntoon työlupa. Euroopan sisällä menettely on paljon kevyempi kuin matkustettaessa muihin maihin, joissa työviisumin hakeminen ja saaminen voi olla pitkä ja raskas prosessi. Ulkomaankomennustilanteissa on usein mahdollista jäädä kotimaan sosiaaliturvaan hakemalla Eläketurvakeskukselta A1- tai CoC-todistus, jolla voi työskentelymaasta riippuen vapautua kokonaan tai osittain työskentelymaan vastaavista sosiaaliturvamaksuista ja maksaa nämä maksut kotimaahan laskennallisen vakuutuspalkan perusteella.

Viranomaisasioinnissa eteen tulee lisäksi verotus. Tavallisesti kansainvälinen verotus ei ulkomaantyöskentelyssä ole niin yksinkertaista, että veroilmoitus täytyisi tehdä ja verot maksaa vain yhdessä maassa. Tavanomaista on, että sekä työskentelymaa että kotimaa pitävät ulkomaantyöskentelijää yleisesti verovelvollisena, jolloin laaja veroilmoitusvelvollisuus koskee molempia maita. Tällöin määritetään verosopimuksen mukaan valtio, jolla on viime kädessä oikeus verottaa maailmanlaajuiset tulot ja poistaa kaksinkertainen verotus niistä tuloista, joita myös toinen valtio, lähdevaltio verottaa.

Suomen kohdalla ulkomaantyöskentelystä saatu tulo voi olla lisäksi myös tiettyjen ehtojen täyttyessä tulevan niin sanotun kuuden kuukauden säännön mukainen verovapaa tulo. On myös muita verosopimusten ja kansallisen

lainsäädännön erityissääntöjä, jotka voivat tehdä verotuksen yksinkertaisemmiksi. Silti on hyvä tiedostaa, että yleisesti verovelvollisilla on aina laaja ilmoitusvelvollisuus, joka on myös edellytys verotuksen tutkimiselle ja viranomaispäätöksille. Pahimmillaan ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönti on johtanut rikosprosessiin ja vankeustuomioihin silloinkin, kun veroilmoituspuutteet johtuvat huolimattomuudesta tai vain silkasta tietämättömyydestä. Ennen veroja ja komennusta on syytä keskustella rahasta yleisestikin.

– Suuri ongelma ulkomaille väliaikaisesti töihin lähtevälle on, että kustannustaso kohdemaassa voi olla korkeampi kuin kotimaassa. Toisaalta kotimaassakin kulut saattavat juosta, eikä asuntoa myydä komennuksen takia, Suonranta valistaa. Kohdemaan kustannustasoa ja ulkomaankomennuksen kustannuksia kompensoimaan on työnantajilla erilaisia komennuspolitiikkoja, komennuslisiä ja -palkkoja. Asuntoja tyypillisesti vuokrataan ulkomaankomennusten ajaksi ja kohdemaassa asunnon etsimiseen on omat prosessinsa ja käytänteensä.

Lisäksi verot saattavat antaa oman osansa nettoansioon, kun kokonaisverorasitus uudessa asuinvaltiossa poikkeaa kotimaasta. Verorasituksen, verohyödyn tai verotappion jakamiseen tai neutralisointiin on olemassa myös erilaisia käytänteitä, joista varsin yleinen on tietyn nettopalkan ja nettoetujen takaaminen.

Käytännön järjestelyt ulkomaankomennuksilla voivat olla vaativia, mutta niiden hoitamiseen ja helpottamiseen monet työnantajat käyttävät ulkopuolisia asiantuntijoita.

Kamaritoiminta

ennen someaikaa

Helsingin Nuorkauppakamari täyttää 70 vuotta tänä vuonna. Nämä pyöreät synttärivuodet saivat minut muistelemaan menneitä: olen tullut koejäseneksi vuonna 1989 eli 35 vuotta sitten. Omaan siis aikaperspektiiviä asioihin. Toki paljon on ajan hammas jo muistojani nakertanut, ja subjektiiviset kokemukseni ovat kultautuneet ajan saatossa. Niinpä kaivoin arkistoistani ja verkosta faktoja esiin, kun vastaan minulle esitettyyn kysymykseen: Miten (nuorkauppakamaritoiminnassa) ennen kokoonnuttiin, juteltiin ja pidettiin yhteyttä ennen someaikaa?

Olin Etelä-Vantaan Nuorkauppakamarin puheenjohtaja vuonna 1994 (hitsi, siitäkin on jo kolmekymmentä vuotta!) ja muistona siltä ajalta hyllyssäni on Keskusliitolta saatu vankka tietopaketti: Pressa 94 -mappi. Siihen keräsin pressavuoden varrella mm. alueen puheenjohtajien kokousten pöytäkirjat.

Uppoutuessani historian pöytäkirjapölyyn ensimmäinen reaktioni oli hämmennys: Juu, ei ollut somea, se oli nyt toki tiedossakin, mutta ei ollut paljon muutakaan! Oli kuitenkin toimintaa, jäseniä ja vuorovaikutusta, ja viestintää hoidettiin tällaisessa ympäristössä:

• kaikkien postiosoite oli tiedossa ja paperipostia tuli paljon (paino sanalla paljon!)

• suurimmalla osalla oli lankapuhelinnumerot sekä töihin että kotiin

• suurimmalla osalla oli telefax (yleensä töihin)

• suurimmalla osalla oli auto- tai matkapuhelin (NMT-verkossa)

• tietokoneet olivat suurimmaksi osaksi pöytäkoneita.

Internet ja tekstiviestit yleistyivät vasta 1990-luvun lopussa, samoin digikamerat. Ei niitä tietenkään osannut kaivatakaan; ne olivat silloin käsityskyvyn tuolla puolen. Tietoliikenteen huippu oli työpaikan pankkiyhteysohjelma ja modeemi, joilla saattoi noutaa tiliotteet huimalla 2400 bitin eli 300 tavun sekuntinopeudella.

Kuitenkin kaikki toimi kamaritoiminnassa! Omassa kamarissani oli kuukausittaiset tapahtumat kesätaukoa lukuun ottamatta. Aluejohto kokoontui pressavuotenani kaksitoista kertaa. Alue- ja kansalliset kokoukset olivat kuten nykyisinkin; keväisin ja syksyisin. Kaikki tekeminen saatiin aikaan etukäteissuunnittelulla, aikaisella tiedottamisella ja ennen kaikkea lukuisilla paperipostituksilla.

Mikä sitten oli somen korvike ennen somea? Alueilla ja Keskusliitolla oli paperilehtensä ja -julkaisunsa, joiden ilmestymistahti oli nykyistä tiheämpi. Mutta se oli vasta jäävuoren huippu: lähes kaikki yli sata kamaria julkaisivat jäsenlehteä, joten postiluukku kolisi tiuhaan. Tosin kamaritasolla vain pressa ja LIO (tiedottaja) saivat nauttia muiden kamarien lehdistä. Puheenjohtajana saatoit jopa

luulla olevasi tärkeä, kun sait niin paljon postia. Illuusio tärkeydestä karisi PRESvuoden loppuessa yhdessä yössä. Taika haihtui hetkessä kuten Tuhkimon kurpitsavaunuista ja IPP:nä olit taas kuin yksi Lumikki-sadun seitsemästä kääpiöstä. Minulle esitettiin myös jatkokysymys: mitä milleniaalit voisivat oppia 90-luvulta? – Vaikea sanoa, ennen oli ennen ja nyt on nyt. Kamaritoiminta elää ajassa ja pysyäkseen voimissaan on toiminnan sopeuduttava aikaansa. Mutta yhden hyvän asian ennen somea haluaisin mainita: ihmiset olivat paitsi paikalla, myös enemmän läsnä tapaamisissa. Kaikki keskittyivät toisiinsa ja yhteisiin asioihin eivätkä räplänneet mobiililaitteitaan.

Viestinnän haasteita on someaikanakin, mm. mediakentän pirstaloitumisen vuoksi. Bottombook on kohta out ja TsingTsongia osa ei halua käyttää tietoturvasyistä, ThenWhatia kaikki eivät osaa käyttää ja BylatKontaktia ei kukaan tervejärkinen edes harkitse. Ei käy kateeksi viestinnän suunnittelijoita. Mutta ei hätää, nuorkauppakamarilaiset ovat aina pitäneet yhteyttä toisiinsa, kehittäneet itseänsä ja omaksuneet uusia asioita!

JUHANI ANJALA

KIRJOITTAJA ON HELSINGIN NUORKAUPPAKAMARIN SENAATTORI #62156, JOKA VIETTI NUORKAUPPAKAMARIN JÄSENYYSAIKANSA PÄÄOSIN 90-LUVULLA JA ARVOSTAA IHMISTEN KOHTAAMISESSA LÄSNÄOLOA.

Mies, joka oppi pitämään ylämäistä

Pekka Hyysalon elämäntehtävä on levittää toivoa. Hän on elävä esimerkki siitä, kuinka haurasta ja haavoittuvaista elämä on, ja toisaalta siitä, kuinka suurtenkin vastoinkäymisten jälkeen on mahdollista taistella takaisin täyteen elämään. Todennäköisyydet ja ympäristö eivät olleet rohkaisevia, mutta Hyysalo ylitti itsensä ja yllätti muut.

TEKSTI HEIKKI LIUKKONEN KUVAT AILA KYTTÄ JA HEIKKI LIUKKONEN

Huhtikuun 28. päivä vuonna 2010 oli käänteentekevä turkulaiselle freeski-laskija Pekka Hyysalolle. 19-vuotiaan nuorukaisen arvioitiin olevan lajeissaan (freeski, big air ja slope style) maailman parhaita. Jo lapsena alkanut hiihto- ja lasketteluharrastus kasvoi sellaisiin mittoihin, että hän päätyi Kuusamon Rukan alppilukioon ja edessä oli valmis ammattilaiskilpaura freeski-laskemisen parissa. Menestys oli kuin tähtiin kirjoitettu..

– Olin silloin Ylläksellä kuvaamassa erästä elokuvaa ja menin tekemään temppua, joka oli varsin tavallinen ja jonka olin tehnyt aiemmin satoja kertoja. Sillä kerralla minut yllätti takatuulenpuuska, jonka vuoksi temppu epäonnistui ja lensin suurella voimalla poikittain ja pää edellä maahan. Silmänräpäyksessä kaikki muuttui ja alkamaisillaan oleva ammattilaisurani oli ohi. Hyysalo kuvaa elämänsä käännekohtaa Suomen Nuorkauppakamareiden alueen A aluevuosikokouksessa Turussa. Lapissa pelastushelikopteria korjattiin ja matka hoitoon vaikeutui, kun Rovaniemellä sairaala ohjasi ambulanssilla tuodun vaikeasti loukkaantuneen

vielä Ouluun. Pian Hyysalolla diagnosoitiin muun muassa erittäin vaikea aivovamma. Ennuste oli lohduton ja Oulun yliopistollisen sairaalan teho-osastolla Hyysalo taisteli hengestään.

Hän oli yli kolme viikkoa koomassa ja kun herääminen varovasti näytti valoa tulevaan, arvioitiin, että Hyysalo ehkä oppii kävelemään parin vuoden päästä. Sairaalassa vietettiin ylioppilasjuhlia ja Hyysalo muistaa maistaneensa silloin suklaavanukasta, vaikkei voinutkaan vielä niellä ruokaa. Kuntoutuminen alkoi puhe- ja liikuntakyvyn hitaalla palautumisella.

”MILLOIN PÄÄSEN TAKAISIN LASKETTELEMAAN?”

Vakavan aivovamman myötä Pekka Hyysalo ei muistanut onnettomuutta edeltäneestä elämästä paljoa. Vähitellen hänelle valkeni tilanne ja se, että hän oli ollut edellisessä elämässään menestynyt freeski-laskija.

Historiastaan sisuuntuneena Hyysalo meni kuntoutuskeskus Synapsiassa lääkärin puheille ja kysyi intoa puhkuen, koska hän pääsisi takaisin tekemään sitä, jolle oli siihenastisen elämänsä omistanut: laskettelemaan. Lääkäri ei

tiennyt, miten vastata murskaamatta kuntoutuvan aivovammapotilaan haaveita. Lääkäri ei uskonut Hyysalon laskettelevan vammojen vakavuuden vuoksi enää koskaan, mutta rohkaisi, että elämässä olisi kyllä muitakin asioita, joissa voisi innostua ja toteuttaa itseään.

Lääkärin sanat romahduttivat maailmani, eikä siinä paikassa lohduttanut mikään. Olin surun murtama, eikä elämällä ollut enää merkitystä. Tein kuntoutusta vain välttääkseni läheisten patistelun. Kaksi viikkoa märehdin surussani, kunnes päätin, että olen tienhaarassa. Nyt oli valittava, jäädäkö makaamaan ja suremaan huonoa elämää, vai ottaako itseä niskasta kiinni ja taistella paremman elämän eteen. Hyysalo kertoo tunnoistaan tuolloin.

Hän päätti valita jälkimmäisen vaihtoehdon.

Hyysalo yllätti lääkärit, ennusteet ja todennäköisyydet, kun pääsi omille jaloilleen kuudessa kuukaudessa ennakoidun kahden vuoden sijaan. Ja laskettelemaankin hän pääsi kaikkien ennakko-odotusten vastaisesti 11 kuukauden päästä onnettomuudesta.

Omille jaloille nouseminen ei vaatinut vuosia, vaan onnistuin siinä ensimmäi-

sellä kuntoutustunnilla. Silloin tajusin, kuinka mahtavaa on uuden oppiminen. Elämännälkä voitti, Hyysalo muistelee.

Huolimatta taianomaisesta kuntoutumisesta, halu saavuttaa uusia virstanpylväitä juoksuharrastuksessa sai silti ihmiset ympärillä haukkomaan henkeään. Yrittäessään ensimmäisellä kerralla onnettomuuden jälkeen puolimaratonia Hyysalo juoksi 2,7 kilometriä ja sai itsensä sairaalakuntoon.

Muut pitivät hulluna, mutta minä ajattelin vain, että se on harjoituksen puutetta. Lopulta tavoite saavutettiin vuonna 2018 ja juoksin puolimaratonin, Hyysalo sanoo.

Perua Pekka Hyysalon juoksuharrastuksesta on Turussa vakiintunut juoksutapahtuma FightBack Run.

Kun mieli kirkastui, seurasi fysiikka perässä. Voimaantunut Hyysalo teki kuntoutumisestaan lumipalloefektin, jota pidetään yllättävänä ja ilmiömäisenä. Mahdottomasta tuli mahdollista.

TAKAISIN HUIPULLE

Vaikka nopea kuntoutuminen toikin Hyysalon takaisin laskettelurinteeseen, ei hän enää tehnyt uraa ammattilaskettelijana. Periksiantamattomuus, päämäärätietoisuus ja uskomaton kuntoutuminen antoivat elämälle uudet arvot ja tarkoituksen.

Pekka Hyysalo kutsuttiin 2011 Ruotsiin, Åreen laskettelukisoihin ja Itävaltaan Austrian Freeski Openiin 2012, tällä kertaa tuomariksi. Tuolloin syntyi idea FightBackista, uudesta liikkeestä ja brändistä, jonka avulla Hyysalo voisi valaa toivoa ihmisiin, auttaa muita ja samalla rahoittaa kuntoutumistaan.

Hyysaloa on kuvattu ”henkilöksi, joka ei suostunut olemaan tarpeeksi realisti”. Ihmisten epäuskoisuus kiritti ja sai yrittämään entistä enemmän. Suomen Nuorkauppakamarit valitsivat Pekka Hyysalon vuoden positiivisimmaksi suomalaiseksi vuonna 2014.

Kovaa työtä ja yrittämistä kuvaa myös Vuoden puhujan palkinto vuodelta 2016. Siinä vaikuttavinta ei ole palkitun esiintymistaito, joka sekin vaikuttaa erinomaiselta, vaan se, että vain kuutta vuotta aiemmin Hyysalo ei osannut lausua yhden yhtä suomen kielen sanaa.

Kun lapsena opettelin hiihtämään ja laskettelemaan, en tykännyt ylämäistä ja silloin oli onneksi lasketteluhissit. Nyt ylöspäin meneminen on todella siistiä. Pekka Hyysalo päättää keynote-puheenvuoronsa vertauskuvallisesti.

KIRJAVINKKEJÄ

Espoon Nuorkauppakamarin kirjaklubi starttasi keväällä 2023. Se lähti ajatuksesta lukea yhdessä liike-elämään ja itsensä kehittämiseen liittyvää kirjallisuutta, ja jutella niistä jälkeenpäin porukalla. Luettavat kirjat sovitaan aina yhdessä. Kirjakerhon tavoitteena on lukea tänä vuonna ainakin 4 kirjaa ja tavata niiden tiimoilta. Näin kirjakerholaiset pääsevät vaihtamaan ajatuksia luetusta ja nauttimaan kirjoista yhdessä. Hienoa on, että jokainen tulkitsee kirjaa eri tavalla, minkä vuoksi kirjapiirin tapaamiset tuovat hyvää keskustelua ja ajatusten vaihtoa.

Tämänkertaisessa Johtajan kirjavinkkijulkaisussa ovat Espoon Nuorkauppakamarin kirjaklubin Katrina Vanalan ja Tuomo Heinosen arvostelemat teokset sekä päätoimittaja Heikki Liukkosen valitsemat kirjaideat.

SUN TZU, SODANKÄYNNIN TAITO

Vaikka klassikkokirja Sun Tzun The Art of War eli sodankäynnin taito on tuhansia vuosia vanha sodankäynnin opas, voi siitä kuitenkin saada ajatuksia nykyaikaan. Sen tärkeimmät opit eivät ole vanhasta sodankäynnistä, vaan strategioista. Miten strategioita luodaan, millä ja miten voidaan voittaa sekä mitkä asiat eri strategioissa ovat tärkeitä? Myös omien heikkouksien ja vahvuuksien tuntemisen merkitystä painotetaan.

Jokainen tulkitsee teoksen omalla tavallaan omien ajatusten ja kokemuksien kautta. Kirja voi jäädä pintapuoliseksi kertomukseksi niille, joille metaforat ovat hankala tapa ajatella asioita. Niille, jotka pääsevät astetta syvemmälle, se tarjoaa mahdollisuuden syventyä strategisiin ajatuksiin. Sun Tzun Sodankäynnin taito on teoksena sellainen, johon voi palata aina uudestaan, kun tarvitsee oivalluksia strategiasta ”Voittamattomuus perustuu puolustukseen, voiton mahdollisuus hyökkäykseen.”

KATRINA VANALA

AKI HINTSA, MENESTYKSEN ANATOMIA

”Jumala, jos olet olemassa, junaile minut lääkikseen”, Aki Hintsa rukoili lukion jälkeen. Silloin hän ei tiennyt, miten kauaskantoisia seuraukset olisivat. Kului noin 15 vuotta ja Hintsa huomasi olevansa lääkärinä matkalla lähetystyöhön Etiopiaan, jossa myöhemmin tutustui Haile Gebrselassieen. Hänen elämäänsä seuratessaan Hintsa päätyi ratkaisemaan ihmisen hyvinvoinnin salaisuuden - syntyi menestyksen ympyrä. Eräänä päivänä Mika Häkkinen pyysi Hintsaa juttelemaan kanssaan, ja Hintsalle avautui mahdollisuus kokeilla teoriaansa käytännössä. Hintsa toimi vuosia formulamaailman huipulla ja pääsi todistamaan usean kuljettajan kanssa menestyksen ympyrän toimivuuden. Kirja kertoo mielenkiintoisen elämäntarinan ja antaa lukijalleen eväitä oman hyvinvointinsa parantamiseen valaisevien esimerkkien avulla. Kirja laittaa myös kysymään: kuka olen, mitä haluan, hallitsenko elämääni. Kirjan kautta lukija pääsee sisälle maailmaan, jonka Hintsa tiivistää seuraavasti: ”Menestys on hyvinvoinnin sivutuote”.

TUOMO HEINONEN

SAMPO SAMMALISTO, VIISAS PÄÄSEE VÄHEMMÄLLÄ 2.0

Vaikka jo edellisessä kirja-arvostelussa annan vihjeen, että runsailla elämänhallinnan kirjoilla ja self help -oppailla ei välttämättä ole yleisesti kovin hyvä maine, rohkenen nostaa silti itsensä johtamisen kirjojen laajasta kategoriasta tämän lukutai kuunteluidean.

Sampo Sammaliston Viisas pääsee vähemmällä 2.0 – 52 päivitettyä vinkkiä tehokkaampaan ja onnellisempaan elämään on eheä kokonaisuus pohdiskeltuja, perusteltuja ja havainnollisesti esitettyjä keinoja tehostaa ja järkevöittää omaa työskentelyä. 52 keinoa sisältävät varmasti usealle jotakin uutta ja oivalluttavaa, kuten sähköpostin ja muiden viestintävälineiden tehokkaan käytön, keskittymisen järjestämisen, hybridityön, delegoinnin, priorisoinnin, Parkinsonin lain ja Pareton periaatteen.

Viisas pääsee vähemmällä 2.0 sopii hyvin itsensä johtamisen käytännön oppaaksi ja arkisen ahertamisen apuvälineeksi esimerkiksi sen jälkeen, kun tavoitteet, unelmat ja mielen lujuus on kirkastettu Arnold Swarzeneggerin Ajattele isosti – 7 oppia menestymiseen -kirjan avulla.

HEIKKI LIUKKONEN

ARNOLD SCHWARZENEGGER, AJATTELE

ISOSTI – 7 OPPIA MENESTYMISEEN

Suosittelen vahvasti tätä syksyn uutuuskirjaa, Arnold Schwarzeneggerin Ajattele isosti - 7 oppia menestymiseen kenelle tahansa, jolla on saavuttamattomia, kaukaisiakin haaveita, ja joka kokee kenties pahasti epäonnistuneensa sekä haluaa ehkä muutosta elämäänsä.

Kuten kirjailija itsekin painottaa, kyseessä ei ole stereotyyppinen elämäntaito- tai self help -opas, vaan hänen näyttävän elämänkokemuksensa kirkastama ja humaani kirja visioiden ja tavoitteiden asettamisesta, suunnitelmista niitä kohti, ahkerasta työn tekemisestä, mielen lujuudesta, epäonnistumisten merkityksestä, epäröijien kirityksestä ja auttamisen tärkeydestä.

Joku vailla parempaa tietoa saattaisi ajatella, että hyvä on rikkaan amerikkalaisen huudella, kuinka meidän pitäisi elää. Virhe! Arnold Schwarzenegger syntyi ja kasvoi köyhissä oloissa pienessä itävaltalaiskylässä, eikä osannut edes kunnolla englantia muuttaessaan Yhdysvaltoihin. Siellä hän onnistui noista välttävistä lähtökohdista nousemaan huipulle usealla hyvin erilaisella elämänalueella: kehonrakennuksessa, elokuvanäyttelijänä ja politiikassa.

Tämä on erityisen terveellinen kirja heille, jotka saattavat ajatella, että elämä olisi vain onnesta ja sattumasta kiinni, eikä sen kulkuun voi lainkaan itse vaikuttaa.

”Saavuttaa voi melkein mitä vain, kun sitä tarpeeksi haluaa.”

HEIKKI LIUKKONEN

SOVITTELU

– kokonaisvaltaista konfliktinratkaisua

Sovittelija, laamanni Antti Heikinheimo on sovitellut rahaan liittyviä riitoja asianajajana 35 vuoden ajan, osa-aikaisena käräjätuomarina 6 vuoden ajan ja eläkkeellä yksityisenä sovittelijana.

TEKSTI EIRA MYLLYNIEMI KUVA ANTTI HEIKINHEIMON ALBUMI

Sovittelun etuja ovat menettelyn nopeus ja halpuus.

Kustannukset asianosaiselle ovat yleensä noin kymmenesosa

siitä, mitä kustannukset olisivat lainkäyttömenettelyssä tuomioistuimissa.

Heikinheimo kertoo, että sovittelu on vapaaehtoista neuvottelua ulkopuolisen, puolueettoman puheenjohtajan avustamana. Vaiheistetussa neuvottelussa pyritään löytämään ratkaisu osapuolten konfliktiin.

Heikinheimo sovittelee yksityisenä sovittelijana samanlaisia riitoja kuin ollessaan tuomioistuimessa sovittelijana. Hänen toimeksiantonsa ovat nykyään enimmäkseen rakentamiseen liittyviä riitoja, mutta hän on sovitellut myös esimerkiksi työyhteisösovitteluja, asianajotoimistojen sisäisiä ristiriitoja, osituksia, perinnönjakoja ja yhteisöjen välisiä haasteellisia tilanteita. Vaikka riidan kohteena olisi raha, konflikti on huomattavasti laajempi kuin erimielisyys rahasta.

Se, voidaanko riita sopia, ei johdu riidan sisällöstä, vaan osapuolten intresseistä. Lisäksi avustajien tulee ymmärtää, mistä sovittelussa on kysymys, eikä tulla sovitteluun ajatuksenaan voittaa juttu. Taitavan puheenjohtajan johdolla konflikti voidaan saada kokonaan ratkaistuksi. Ammattimaisesti toteutetussa sovittelussa sovintoratkaisu on osapuolten itsensä mielestä todennäköisesti heille parempi rahallisesti, kuin mitä oikeudesta aikanaan tuleva ratkaisu olisi. Tämä edellyttää konfliktidiagnoosin tekemistä viimeistään sovittelussa. Sovittelun etuja ovat menettelyn nopeus ja halpuus. Kustannukset asianosaiselle ovat yleensä noin kymmenesosa siitä, mitä kustannukset olisivat lainkäyttömenettelyssä tuomioistuimissa.

Valmistaakseen osapuolet ja itsensä sovittelupäivään, Heikinheimo tapaa osapuolet ja avustajat 2–3 tunnin valmisteluvaiheen luottamuksellisessa erilliskeskustelussa. Keskustelussa tutustutaan, ja sovittelija selvittää keitä sovitteluun on tulossa, ja mikä heidän roolinsa on asiassa.

Sovittelu tuomioistuimessa, asianajajaliiton sovittelussa tai yksityisellä sovittelijalla ei menettelynä juurikaan eroa toisistaan. Mikä menettely mihinkin riitaan sopii, riippuu esimerkiksi siitä, onko konfliktin ratkaisulla kiire, tai halutaanko sovittelu käydä esimerkiksi kaupallisten intressien vuoksi ilman julkisuutta. Yksityinen sovittelu soveltuu kustannusten vuoksi kaupallisiin riitoihin. Myös tuomioistuimissa voi pyytää tiettyä tuomaria sovittelemaan asiaansa. Sovinto voidaan saavuttaa, vaikka tuomioistuin olisi jo ratkaissut riidan. Lopputulos voi olla juridisesti oikein, mutta se ei enää vastaa osapuolten intressejä. Heikinheimo kertoo, että hänelle on tullut soviteltavaksi kaksi riitaa, jotka Korkein oikeus oli jo ratkaissut. Ensimmäisessä tapauksessa asuntokauppa oli purettu, mutta oikeudenkäynnin aikana osapuolet olivat tulleet varattomiksi. Sovinnossa asunto jäi ostajalle, mutta myyjälle rakennettiin maksuohjelma hänen yrityksestään saamistaan tuloista. Toisessa tapauksessa kuolinpesässä oli ollut riidan alkaessa rahaa kaksi miljoonaa, mutta oikeudenkäynnin aikana varat olivat huvenneet 200 000 euroon.

Juristien tekemä rahariitojen sovittelu on pieni osa sovittelun kenttää. Suomessa erilaisissa sovittelumenettelyissä ratkaistaan arviolta 30.000–40.000 konfliktia, kun tuomioistuimissa sovitellaan noin 2.500 riita-asiaa vuosittain. Kaupungit ylläpitävät riita- ja rikosasioiden sovittelujärjestelmää, jossa sovitellaan noin 20.000 nuorten rikosasiaa vuosittain. Koulusovitteluissa koululaiset toimivat vertaissovittelijoina opettajien tukemina ja menettelyssä sovitellaan noin 15 000 riitaa vuosittain.

Myös työyhteisösovittelut ovat merkittävä ja nouseva tapa käsitellä työyhteisössä syntynyttä konfliktia. Siinä sovittelijoita ovat HR-ammattilaiset ja psykologit. Heikinheimo siteeraa myös

kokenutta työyhteisösovittelija Saara Remestä, joka on kuvannut sovittelun olevan yhteyden rakentamista toiseen ihmiseen ja sellaisen keskusteluyhteyden rakentamista osapuolten välille, jossa ymmärrys toisen näkökulmasta lisääntyy kuuntelun ja keskustelun kautta.

Sovittelukulttuurin murros on Suomessa tapahtunut 2000-luvulla. Vuonna 2010 soviteltiin tuomioistuimissa 13 laajaa riita-asiaa määrän ollessa nykyään vuosittain noin 2.500. Samaan aikaan käräjäoikeuksien laajoissa riita-asioissa antamien tuomioiden määrä on vähentynyt noin 3.000 ratkaisusta puoleen eli noin 1.300 ratkaisuun. Modernin sovittelumenettelyn yleistyminen on globaali ilmiö.

Sovittelun tunnetuksi tuleminen Suomessa on ollut hidasta, koska kysymys on kulttuurisesta muutoksesta. Oikeuskulttuuri ja perinteinen oikeustieteen opetus on ollut ”lakiuskovaista”. Juristeja ei ole aiemmin koulutettu eikä vielä nykyäänkään kouluteta konfliktinratkaisijoiksi, mikä edellyttää poikkitieteellistä osaamista. Kun juristien ja vapaaehtoisten sovittelijoiden osaaminen lisääntyy, sovitteluista tulee enemmän sovittelun teorian mukaista menettelyä ja sovitteluiden tason kasvaessa positiiviset kokemukset menettelystä lisäävät halukkuutta sovitteluun. Asianajajat sopivat valtaosan heille tulevista toimeksiannoista jo ennen asian saattamista käräjäoikeuden ratkaistavaksi. Käräjäoikeuksissa tulee vuosittain vireille 8.000 laajaa riitaasiaa, mutta vain 1.400 asiassa annetaan pääasiaratkaisu. Heikinheimo korostaa, että asianajajien osaamiseen tulisikin kuulua tuomioistuinsovittelun pyytäminen varhaisessa vaiheessa neuvottelujen jumiuduttua. Tällä säästettäisiin myös julkisia varoja, kun käsittelijä ei ole ehtinyt tehdä toimenpiteitä asiassa.

Ole gaalojen aatelia

Kaikkia jännittää ensimmäinen JCI-Gaala, koska illallinen puheineen, palkintojenjakoineen ja tansseineen tunnetaan hyvin juhlavana kamaritapahtumana, johon liittyy paljon sääntöjä. Oheisesta listasta voit tutustua gaalaetiketin perusasioihin.

TEKSTI NEEA HONKANEN KUVAT PAULIINA ANTTILA, JENNI VÄLKKY

PUKEUTUMINEN

Gaalaillallisella pukukoodina on aina smokki tai tumma puku. Nuorkauppakamarin tilaisuuksissa ei yleensä käytetä frakki -pukukoodia. Noudata kutsussa annettua pukeutumisohjetta ja kysy tarvittaessa järjestäjiltä neuvoa, jos olet epävarma. JCI-maailmassa on muutamia kamareita, joilla on tunnusomainen väri gaalailloissa. Amandojen tunnusvärinä on punainen juhlapuku ja Tampereen NKK miehillä valkoinen smokki.

Miehillä tumma puku on yksivärinen, joko musta, tummansininen tai tummanharmaa. Sen kanssa käytetään valkoista kauluspaitaa ja hillittyä sinisävyistä tai harmaata solmiota, jonka voi korvata hillityllä rusetilla. Juhlallisimmillaan solmio on helmenharmaa. Musta solmio kuuluu hautajaisiin, ei gaalaan. Asun voi täydentää valkoisella taskuliinalla.

Tumman puvun vaihtoehtona on smokki, joka on perinteisesti musta tai yönsininen. Smokin asusteita ovat musta rusetti, smokkivyö tai -liivi, valkoinen taskuliina sekä mustat kiiltonahkakengät ja pitkävartiset mustat sukat. Voit käyttää myös juhlakelloa.

Naisilla juhlapuvun tulee aina olla täyspitkä ja helman alta saavat näkyä vain kengän kärjet. Juhlapuku on näyttävämpi

kuin iltapuku, jota käytettäessä ei ole niin suurta väliä, kuinka paljon kenkää näkyy. Asuun kuuluu yleensä pienikokoinen olkahihnaton laukku tai kirjekuorilaukku. Paljaat hartiat peitetään ruokailun aikana juhlashaalilla tai stolalla. Käsineet ovat myös sallittuja, mutta niiden tulisi olla pitkät ja ulottua kyynärpäiden yli. Housupuku on myös hyväksyttävä vaihtoehto juhlapukeutumisessa.

Illallisella laukun saa kätevästi roikkumaan tuolin selkänojasta, mutta hihnattomien laukkujen kanssa tilanne voi olla hankalampi. Pöydälle laukkua ei tulisi asettaa, sylissä se on vaikea pitää paikoillaan, ja lattialle jätetty laukku voi kadota pöytien alle. Potkittu laukku ei myöskään tee suurta juhlavaikutelmaa. Kaupoista löytyy erillisiä laukkukoukkuja, jotka mahdollistavat laukun ripustamisen pöydän reunasta, jos laukussa on sopiva remmi. Sopiva paikka voi olla myös esimerkiksi ikkunalaudan, baaritiskin tai jonkinlaisen tason kohdalla. Vaihtoehtoisesti laukun voi jättää naulakkoon pöytäosuuden ajaksi. Pinssit. Iltagaaloissa ja juhlapukeutumisessa käytetään vain pientä kullanväristä juhlapinssiä. Jäsenpinssiä ei käytetä gaalassa. Senaattorit ja Phil Pugsley -säätiön lahjoittajat voivat käyttää pinssiään myös juhlapukeutu-

misessa. Palkintotuomarit saavat oman pinssin tuomaroinnista, jota voivat käyttää myös juhlapuvussa.

Kansainvälisissä kokouksissa gaalaillassa voi käyttää gaalaribbonia, eli juhlapuvun kanssa käytettävää oman maan sävyistä nauhaa.

Puheenjohtajan käätyjä käytetään pääsääntöisesti Nuorkauppakamarin järjestämissä iltatilaisuuksissa (klo 18-24), eikä niitä käytetä koskaan ns. arkipuvun kanssa. Käädyt eivät saa koskettaa paljasta ihoa ja miehillä käätyjen käyttö vain paidan kanssa on kielletty.

PERUSASIOITA

Yleensä ennen gaalaa kokoonnutaan oman kamarin kanssa yhdessä KamariSkumpille, jossa puheenjohtajalle puetaan käädyt iltaa varten ja odotellaan oman porukan Gaalakuvausta. Kuvaus on tarkkaan aikataulutettu ja siitä ei ole hyvä myöhästyä.

Juhlasaliin saavutaan rauhallisesti ja tervehditään vuorollaan illan isäntiä joko kättelemällä tai JCI kulttuurin mukaisesti kevyellä halauksella. Tämän jälkeen etsitään oma pöytä. Joissakin gaalailloissa pöydät on plaseerattu.

Esittäydy vierustovereille, jos ette ole saapuneet samassa seurueessa. Kättely tapahtuu aina seisten ja silmiin katsoen.

Puheiden aikana ei puhuta, syödä tai juoda, vaan ollaan hiljaa ja kuunnellaan kohteliaasti, vaikka aihe ei sinua koskettaisikaan. Pidäthän huolen, että kännykässä ei ole ääntä päällä. Viestien ja somen näppäilykään ei kuulu juhlaan, varsinkaan kesken puheiden.

Hoida kaikki mahdolliset tarpeet ennen alkuruoan ja mahdollisen ensikaadon tarjoamista, sillä pöydästä saa poistua vasta pääruoan jälkeen. Pakottavasta tarpeesta johtuva poistuminen on syytä suorittaa mahdollisimman huomaamattomasti sopivassa tilanteessa. Salista ei myöskään poistuta kesken puheen tai muun ohjelman. Jos pöytään palatessasi huomaat, että puhe on jo ehtinyt alkamaan, jää huomaamattomasti odottamaan sen loppua oven viereen.

Virallisen osuuden jälkeen alkaa rennompi illanvietto. Tämä ei siltikään vapauta sinua hyvästä käytöksestä. JCI harrastuksen yksi kohokohdista on verkostoituminen ja rennompi illanvietto mahdollistaa tämän loistavasti. Seurueeseen liityttäessä on kohteliasta pyytää siihen lupaa pöydässä jo istuvilta. Pöytäseurueesta poistutaan asiasta kohteliaasti ilmoittamalla.

Yhteislaulu on tärkeä osa kamarijuhlia ja juhlissa voi syntyä myös spontaaneja laululiikkeitä vaikkapa pöytäkunnittain, mutta tällöin on huolehdittava, että laululla ei häiritä

ohjelmaa, puheita tai laulunjohtajaa (jos sellainen on valittu). Gaalailloissa lauletaan usein alueiden omia tunnuslauluja.

AJOITUS JA MALJAT

Syömisen aloittaminen. Käytännön syistä on usein haasteellista aloittaa syöminen samanaikaisesti, erityisesti pitkissä pöydissä, missä ruoka saapuu eri aikaan. Erikoisruokavalion annokset voivat saapua ensimmäisinä tai viimeisinä. Kohteliainta on odottaa, kunnes kaikilla on ruokaa, ennen kuin aloitetaan syöminen. Pienemmissä pöydissä tämä on helpompaa toteuttaa.

Suurilla illallisilla lämmin ruoka harvoin paranee kylmetessään. Tärkeintä on, että omalla seuralaisella ja vastapäisellä parilla on ruokaa. Vieressä istujankin ruoan saapumisen voi odottaa. Jos pöytiin on valmiiksi katettu kylmä alkuruoka, on silloin helppoa aloittaa koko salissa yhtä aikaa syöminen. Pääpöytä antaa merkin ruokailun aloittamisesta. Jos ruokailun tarjoilu katkeaa, voi pyytää naapureilta lupa aloittaa ruokailu. Naapurit vastaavat yleensä hyvän ruokahalun toivotuksella. Tärkeää on siis osata antaa muille lupa aloittaa tai pyytää itse lupaa ruokailun aloittamiseen.

Maljan nosto. Maljojen kohottaminen on olennainen osa juhlia. Nykyään on täysin hyväksyttävää nostaa malja ja

vastata siihen sekä alkoholittomalla että alkoholipitoisella juomalla. Alkoholittomuus ei saa vaikuttaa juhlatunnelmaan.

Gaaloissa yleisiä maljoja esittävät pääasiassa puhujat, jotka voivat kohottaa maljan esimerkiksi järjestölle tai tietylle jäsenelle. Tällöin kaikki muut vastaavat kohottamalla oman lasinsa puhujan suuntaan tai kohteen suuntaan.

Pöydässä maljat voidaan juoda pöytäkunnittain tai suurissa pöydissä myös pienemmissä ryhmissä. Koko pöydän maljoitellessa malja kohotetaan selkeästi kaikkia kohti. Pienimuotoisempi maljan kohottaminen noudattaa tarkkaa kaavaa, missä mies aloittaa oman seuralaisensa, sitten vasemmalla puolella istuvan naisen ja lopulta vastapäätä istuvan naisen maljalla. Maljojen kohottelu on kuitenkin nopeasti omaksuttavissa, ja ryhmä voi toimia täydellisen harmonisesti. Jos maljoja kohotetaan ainoastaan oman seuralaisen kanssa, molemmat säilyttävät katsekontaktin, juovat lasista ja kohottavat hieman lasiaan.

Kun maljaa kohotetaan, se nostetaan olkapään korkeudelle. Lasien yhteen kilauttaminen ei ole välttämätöntä, etenkin suurissa juhlissa. On tärkeää seurata muiden vieraiden käyttäytymistä ja kysyä rohkeasti neuvoa kokeneemmilta juhlijoilta selviytyäkseen ensimmäisestä gaalastaan.

THE STRENGTH IN DIVERSITY: How Multiculturalism Boosts Finnish Businesses

Finland is increasingly becoming a multicultural society. As per Statista, over 8% of the population today consists of foreign citizens1

With the country continuing to attract talent and skills from abroad, businesses have an unique opportunity to capitalize on a culturally diverse workforce.

TEXT SRISHTI JAIN PHOTOS SRISHTI JAIN, FREEPIK

Having a multicultural team brings several advantages for Finnish companies across industries. Employees from varied backgrounds provide diverse perspectives, help attract top talent globally, enable better cultural understanding and localization, and confer competitive advantages.

However, integrating culturally diverse teams does not happen overnight or without challenges. With sound strategies for inclusion, active listening, and respect for different viewpoints, the advantages for Finnish businesses can outweigh the difficulties.

With this article, we discover various benefits Finnish businesses can derive from cultural diversity. You will also witness perspective of an expatriate living and working in Finland giving you real-world insights.

DIVERSITY BRINGS

NEW PERSPECTIVES

Having employees from diverse cultural backgrounds brings a variety of perspectives and experiences to the workplace. People with different backgrounds often think differently, providing unique viewpoints and opinions. This diversity of thought can lead to more innovation as people combine

their diverse ideas and experiences. Bringing together people from different cultures with various approaches to solving problems fosters creativity. Research shows that diversity promotes better idea generation and problem solving. Organizations can leverage these diverse perspectives to their competitive advantage.

ATTRACTING TOP GLOBAL TALENT

As the Finnish workforce ages, businesses face a growing shortage of skilled workers. At the same time, competition for top talent is increasingly global. Organizations need to tap into the global marketplace to find the best and brightest in their fields.

A diverse and inclusive workplace is enormously beneficial for attracting skilled talent from around the world. Surveys of job seekers consistently find that workplace diversity is a major consideration in evaluating potential employers. Candidates want to feel welcomed and valued for their unique backgrounds.

Businesses promoting diversity and inclusion in their branding and recruiting find it easier to attract international applicants. These organizations are perceived as more progressive and appealing.

CULTURAL UNDERSTANDING

A multicultural workforce provides critical insight into different cultures around the world. As Finnish businesses expand into new markets globally, having team members with firsthand understanding of local cultural norms, practices, and expectations is invaluable. Employees from diverse cultural backgrounds can provide perspective on how products, services, and messaging will be received by consumers in target export markets.

This ensures the company avoids missteps when expanding into new territories and delights users who feel recognized and understood by localized products and communications in their native market. With proper input from a multicultural workforce, the company is better equipped to share its brand in a way that transcends borders and culture.

ENHANCED BRAND REPUTATION

Fostering a diverse and inclusive workplace can significantly enhance a company's brand reputation. Companies that celebrate diversity are often viewed as more progressive, innovative, and socially responsible. An inclusive environment demonstrates that the company values different perspectives and cares about representing the diversity of its customers and community.

According to a recent survey by Glassdoor, 67% of job seekers consider workplace diversity an important factor when evaluating companies and job offers.

A strong reputation for diversity and inclusion demonstrates that the company lives by its values. Championing inclusion helps build trust with employees and customers alike.

However, promoting, building, and sustaining a multicultural environment does not happen without challenges. It can lead to initial hurdles such as:

• Language barriers leading to less understanding of important instructions, policies, or communications resulting in slow work productivity and/or feeling of isolation

• Misinterpreting behaviours due to different cultural aspects of employees, resulting in tensions or conflicts

So, why should businesses/ organizations put efforts towards building a culturally diverse workforce? According to Shrimun Chakraborty, an Indian immigrant working in Southeastern Finland University of Applied Sciences (XAMK), Kouvola campus, “Any business can thrive only through diversity of ideas. New perspectives bring innovation. Imagine everyone looking at a problem from the same lens and coming up with similar solutions because it’s a

homogeneous working environment –how would you evolve and innovate? It would lead to a superbly limited output in terms of innovation and creativity. And that is something companies, brands and organizations cannot afford in today’s increasingly global and competitive environment. Even though I am new in XAMK, I am already bringing a customised solutions targeted at international student community which was missing earlier. The work has not only benefited the organisation but has also helped me better understand Finnish way of life and work.”

Cultivating a diverse and multicultural workforce takes effort, but the benefits are immense. Here are some quick tips for success:

• Make diversity a core value, not just a slogan. Diversity as a concept should not be limited to gender. Promote mutual understanding and combat unconscious bias through open communication, empathy training, and zero tolerance for discrimination

• Seek diverse candidates for all positions. Consider blind recruiting to reduce unconscious bias. Assess if

certain criteria like years of experience, language proficiency etc. disproportionately exclude certain demographics

• Provide Finnish classes to help foreign employees integrate and contribute more. You can also initially translate key documents and meetings to help them

• Accommodate diverse religious holidays, dress codes, scheduling needs, dietary restrictions, etc. Don't penalize non-conforming behaviors that are cultural or personal preferences

Finland has a unique opportunity to become a global leader in multicultural integration for businesses. The influx of international students, workers and families provides access to new ideas, talent and expertise. Opening doors to underrepresented groups and embracing workers of all backgrounds benefits not only employees but also an organization's talent pool and potential.

The future is bright for companies that tap into the creativity of people from all cultures and make their workplaces welcoming. Finland and thereby Finnish businesses have the opportunity to be known for their forward-thinking where diversity powers innovation and growth.

Joustavaa painamista

Digipaino

Suoramarkkinointi

Digitointi

Suurkuva

Osoiterekisterit

Postituspalvelut

Kuoritus

Kyselytutkimukset