4/2022 S U O M E N N U O R K A U P P A K A M A R I T R Y J C ID E V E L O P I N G L E A D E R S F O R A C H A N G I N G W O R L D HUOMISEN
Kannessa lisättyä todellisuutta – skannaa QR-koodi! EILISEN
LEHTI ROHKEILLE JA VASTUULLISILLE HUOMISEN JOHTAJILLE
JC-UUTISISTA JOHTAJAAN 14 – yli 60 vuotta kamarilehteä
HYVÄ VALMISTAUTUMINEN JA OMIIN VAHVUUKSIIN LUOTTAMINEN VEI TULOKSIIN 16
UNKARIN FORMULAMATKASTA JÄI HYVÄT MUISTOT JA SYVENTYNEET YSTÄVYYDET 18 Kumppani: Elämysmatkat
PUHEKILPAILUN HISTORIANLEHDILLÄ 19
JCI:N NELJÄ MAHDOLLISUUSALUETTA 20
PÄÄTEEMA: PAIKALLISKAMARIT KANSALLISEN TOIMINNAN AJUREINA KAUTTA AIKAIN 22
JCI FINLAND FOSTERING INTERNATIONAL OPPORTUNITIES THROUGHOUT ITS HISTORY AND BEYOND 24
NUORTEN TALOUSTAIDOT OVAT MIELENTERVEYSHAASTEIDEN SYY JA SEURAUS 26
ONNITTELUT 65-VUOTIAALLE SUOMEN NUORKAUPPAKAMARIT RY:LLE! 28 Suomen Senaatti kamarien tukena
JCI LUKUPIIRI 29 Klassikko vs. uutuus – valitse kumpikin
EI ENÄÄ MINÄ-MINÄ-MINÄ, VAAN ME YHDESSÄ 30 – tulevaisuuden johtaminen on joukkuepeliä
Nuorkauppakamari on verkosto rohkeita huomisen johtajia, jotka luovat vastuullista muutosta yrityksiin ja yhteiskuntaan. Kaikkien jäsentemme käyntikortissa ei kuitenkaan vielä lue "johtaja", joillakuilla ei välttämättä tule koskaan lukemaankaan. Nuorkauppakamarissa johtajuus ei ole titteli, vaan asenne ottaa vastuuta ja luoda proaktiivisesti muutosta siellä, missä huomaamme epäkohtia. Johdamme rohkeasti tulevaisuutta positiivisempaan ja vastuullisempaan suuntaan.
JULKAISIJA Suomen Nuorkauppakamarit ry, www.jci.fi PÄÄTOIMITTAJA Laura Pullinen VIESTINTÄJOHTAJA Simo Rokka TOIMITUS Mari Männistö, Taru Mikkonen, Laura Pullinen, Heikki Liukkonen, Miia-Tatjaana Salakka, Eveliina Sillanpää, Janita Korva, Pauliina Papunen, Anne-Mari Mansikka, Simo Rokka TAITTO Ville Kujansuu PAINO Grano ILMOITUSMYYNTI Antti Filpus, Sini Havukainen, Riku Happonen sekä paikalliskamarit KANNEN KUVA Sumomassive
11
J O H AT J A / L E H T I R O H K E I L L E N U O R I L L E J O H T A J I L L E , J O T K A H A L U A V A T L U O D A V A S T U U L L I S T A M U U T O S T A Y R I T Y K S I I N J A Y H T E I S K U N T A A N TÄSSÄ NUMEROSSA HUOMISEN EILISEN PÄÄKIRJOITUS 4 Mari Männistö: Kiitos vastuullisen muutoksen vuodesta, huomisen johtajat VAIKUTTAVAN TOIMINNAN VUOSI 2023 5 PALUU HUOMISEEN 6 – oppimiskokemuksia kuluneilta vuosikymmeniltä 65 VUOTTA VERKOSTOJA JA OSAAMISEN KEHITTÄMISTÄ 10 JUNIOR CHAMBER INTERNATIONAL STRATEGY OVER THE DECADES 11 RYHTYMISEN VOIMAA, PALKINTOSADETTA JA TOISEN SAAVUTUKSISTA ILOITSEMISTA 12 2 / JOHTAJA
KEHYSTYSKELPOISIA JOHTAJIA
2022
Johtajan juhlalehden kannen on suunnitellut graafinen suunnittelija ja graffitiartisti Sumomassive, oikealta nimeltään Teemu Latva-Piikkilä
Teemun, tuttavallisemmin Sumon, taiteilijaura on alkanut jo 20 vuotta sitten, nuoren miehen siirryttyä kokonaisia seiniä peittävistä graffiteista stencil-maalauksen (sabluunamaalaus) pariin. Siinä missä graffitit syntyvät vapaalla kädellä sen hetken intuitioista, tarkkojen kuvien maalaaminen sabluunojen avulla on teknistä, tarkkaa ja aikaa vievää työtä.
Graafisen alan opintojen myötä taidot ammattiohjelmien parissa auttoivat uusien taulujen suunnittelussa ja vice versa – graafisen alan ydin, eli mainokset, saivat omintakeisen tyylin Sumon käsissä.
Vuosien saatossa fyysisten taideteosten tekeminen on vähentenyt, ajoittain jopa loppunut kokonaan, mutta tekniikat ja ajatukset eivät kadonneet. Graffitiartistista muotoutui ”mainostoimisto”. Sumo on työskennellyt omatoimisesti mainosten parissa jo 10 vuotta. Sumon työpöydälle päätyy niitä asiakkaita jotka haluavat jotain erilaista, jotain mitä muut eivät uskaltaisi tehdä. Laatikon ulkopuolella on helpompi hengittää, Sumo sanoo.
Tämän julkaisun kansikuvan teemaksi valikoitui Paluu tulevaisuuteen/menneisyyteen, tiedon jakaminen sukupolvilta toisille. Teos on digitaalinen, mahdollisimman realistinen epätodellinen kuva, täynnä viittauksia itse elokuvaan ja juhlalehden teemaan.
Voit tutustua Sumomassiven toimintaan www.sumomassive.com ja instagramissa @sumomassive.graphics
JOHTAJAKSI KASVETAAN YHDESSÄ
”Luottamus, rakkaus, onni ja yhteinen tulevaisuus” todetaan keskiviikkoisin monen suomalaisen (minunkin) guilty pleasure -sarjan alussa. ”Luottamus, monimuotoisuus, vuorovaikutus ja yhteinen tulevaisuus” voitaisiin todeta johtamisen iltanuotion äärellä.
Nuorkauppakamari tarjoaa meille jäsenille kasvun paikkoja ja uusia haasteita. Vapaaehtoisesti heittäydymme johtamisen paikkoihin, jotka välttämättä työelämässä eivät koskaan tulisi edes eteemme. Minun kasvun paikkani on tänä vuonna ollut tämän lehden päätoimittaminen. Neljä lehteä viisaampana sulattelen kaikkea opittua vielä tovin. Kiitos puskemisesta ja sparraamisesta etenkin Mari, Simo ja Sini. Isosti tsemppiä ja hyvää juttuvainua seuraajalleni Heikille. Yhtä rohkeasti kuin olemme lähteneet kehittämään itseämme tähän järjestöön, toivon, että pystymme myös kehittämään yhteistä toimintaamme. Tulevaisuuden johtaminen on nimittäin juuri sitä – yhteistä. Ollaksemme Suomen vaikuttavin johtajuuden suunnannäyttäjä, kuten te rakkaat kamarilaiset visioitte (ks. s. 7), aloitetaan muutos tietenkin meistä itsestämme.
Aurora-tulevaisuuskeskustelussa Johtajuusbarometrin yhteistyössä SNKK:n kanssa toteuttaneen Työterveyslaitoksen ohjelmajohtaja Sanna Kulmala kiteytti yhteen kysymykseen jotakin oleellista paitsi tulevaisuuden johtamisen ja työelämän myös yhteisen kamariharrastuksemme näkökulmasta. Haluanko saada asiat tapahtumaan vai haluanko saada ihmiset onnistumaan?
Kolahti niin, että korvissa soi vieläkin. Johtaminen ei ole enää pitkään ollut kulmahuoneesta määräilyä. Se on arvostusta ja kuuntelua, toisen nostamista. Yksin saa kyllä asioita aikaiseksi, mutta vaikutus ja merkitys luodaan yhdessä. Onnea Suomen nuorkauppakamarit seuraavalle 65 vuodelle!
LAURA PULLINEN PÄÄTOIMITTAJA
LUE LEHDEN JUTUT JA PALJON MUUTA DIGILEHDESTÄ
Digilehti löytyy osoitteesta johtaja.nuorkauppakamarit.fi.
Pääset lukemaan digilehteä myös skannaamalla viereisen QR-koodin.
Mitä pidit JOHTAJA-lehdestä?
Haluaisitko tarjota juttua lehteen? Vinkkaa juttua, haastateltavaa tai anna palautetta tiimille. Meidät tavoittaa sähköpostitse osoitteesta etunimi.sukunimi@jci.fi tai aineisto@jci.fi
PÄÄTOIMITTAJALTA
3 / JOHTAJA
KIITOS VASTUULLISEN
MUUTOKSEN VUODESTA, HUOMISEN JOHTAJAT
Suomen Nuorkauppakamareiden teema tänä 65-vuotisjuhlavuonna on ollut Huomisen johtajat – vastuullinen muutos.
alitsin tämän teeman, koska uskon, että meissä kaikissa asuu pieni johtaja, joka haluaa luoda vastuullista muutosta yrityksiin ja yhteiskuntaan. Meillä on ainutlaatuinen merkitys yhteiskunnassa bisneksen ja vastuullisuuden rajapinnalla.
Väitän, että mikä tahansa järjestö voi tehdä hyväntekeväisyyttä. Ja mikä tahansa järjestö voi tehdä bisnestä ja edistää johtajuutta. Mutta vain nuorkauppakamari voi tarjota mahdollisuuden vastuullisen muutoksen aikaansaamiseen yrityksissä ja yhteiskunnassa, samalla kehittäen vastuullisia nuoria huomisen johtajia.
Myös JCI:ssa painotetaan tulevaisuudessa aiempaa strategiakautta vahvem-
Vmin johtajuuden, bisneksen ja vastuullisen muutoksen yhdistämistä kaikessa toiminnassa. Kansainvälisen kattojärjestömme pääsihteerin Kevin Hinin sanoin: “We must empower young enterprising leaders to create sustainable change”. Ja hän painottaa vielä erikseen: “Note, that I am not talking about young active citizens anymore, but leaders, because we are not a charity, but so much more”. Lue lisää JCI:n uudesta strategiasta sivulta 11.
Tässä numerossa nuorkauppakamaritoiminnan eilinen kohtaa huomisen, ja aikakausien vuoropuhelu jatkuu läpi koko numeron. Tämän kunniaksi kaivoin pääkirjoituksen kuvitukseksi kuvan itsestäni 80-luvun loppupuolella, kun minut oli karkkipalkalla huijattu jiicee-vaalikampanjan mainoskasvoksi.
Minun juureni eivät ole millään nykyisistä A-B-C-D-alueista, vaan alueella kahdeksan. Nimittäin silloin kun aloitin nuorkauppakamaritouhut, olin kolme viikkoa vanha ja vuosi oli 1983. Kamari oli Kalajokilaakso, joka nykyään kuuluu alueeseen D. Silloin aluejako oli hieman erilainen kuin tänä päivänä, ja aluekokouksissa riitti hotellien käytäviä juostavaksi ja Leirien Leirejä vierailtavaksi.
Liityin jäsenenä nuorkauppakamariin vuonna 2010 Jyväskylässä C-alueella ja nykyään kotikamarini on Aurajoki A:lla. Ylpeänä voin kutsua kolmea Suomen neljästä alueesta kotialueikseni. Olen ilolla edustanut myös Been väriä tänä vuonna ja minulle on ollut kunniaasia olla koko Suomen Nuorkauppakamareiden puheenjohtaja tänä vuonna. Kiitos, että olen saanut se olla.
Ehdottomasti yksi vuoden kärkiprojekteista on ollut Johtajuusbarometri, johon antoi äänensä melkein 50% kamarilaisista. Idea yhteisen äänemme esiin tuomiseen valtakunnallisen Johtajuusbarometrin kautta lähti jo pari vuotta sitten, kiitokset teille kaikille vastaajille, tiimille ja kumppaneille. Olemme saaneet barometrin kautta näkyvyyttä haastatteluissa valtakunnallista aamu-televisiota ja radiota myöten. Olemme olleet tänä vuonna myös mukana kaikilla suurimmilla yhteiskunnallisilla festivaaleilla Suomi Areenassa, Hyvin Sanottu! -keskustelufestivaalilla sekä Ylen Aurora-tulevaisuustapahtumassa. Lue lisää sivuilta 26 ja 30.
Nuorkauppakamarissa lähestyvä vuodenvaihde on aina suloisenkatkeraa luopumisen aikaa. Parasta oppia nuorkauppakamarissa on ollut se, mistä johtajuudessa on perimmiltään kysymys. Se ei ole oman agendan ajaminen ja kaikissa tavoitteissa onnistuminen, vaan sinun jälkeesi tulevien johtajien onnistumisen mahdollistaminen. Sitä, että jättää kamarin seuraaville parempana, kuin millaisena sen itse johdettavakseen sai.
Antoisia lukuhetkiä ”historia kohtaa huomisen” -henkisten juttujen parissa. Näistä upeista ihmisistä ja heidän tarinoistaan meidät on todella tehty. Vaalitaan heidän työtään ja eiköhän pistetä rohkeasti vielä entistäkin paremmaksi. Koska ainoa aika tehdä historiaa on nyt.
Jiicee sinä olet johtaja! xoxo, melkein jo jc-historiikkeihin haudattuna,
MARI MÄNNISTÖ KANSALLINEN PUHEENJOHTAJA 2022
4 / JOHTAJA PÄÄKIRJOITUS / MARI MÄNNISTÖ
VAIKUTTAVAN TOIMINNAN VUOSI 2023
Mitä sinä haluat muistaa nuorkauppakamarivuodesta 2023?
Tässä kohtaa kamarivuotta uudet tekijät katsovat eteenpäin, kun virkaa tekevillä hanskat putoavat niin että kopse käy. Vuosi per virka on nopea pyrähdys, varsinkin, kun valmistautuminen seuraavaan alkaa usein jo puolivälissä meneillään olevaa virkaa.
Nuorkauppakamari on kasvualusta, joka mahdollistaa vaikuttamisen yhdessä ja kasvattaa rohkeita huomisen johtajia. Me nuorkauppakamarilaiset emme halua olla sivustakatsojia. Me haluamme olla se muutos, jonka haluamme maailmassa nähdä. Siksi ensi vuoden teemana on vaikuttava toiminta.
Suomen Nuorkauppakamarit täytti tänä vuonna 65 vuotta. Vaikuttavaa toimintaa on tehty läpi vuosikymmenten. Ensi vuonna ei keksitä pyörää uudelleen, vaan käytetään niitä vahvuuksia, joita meillä jo on. Vaikuttavaa on kaikki se kamaritoiminta, mitä 64 nuorkauppakamarissa tehdään eri puolilla Suomea. Meillä on valtavan hienoa projektitoimintaa, jossa puututaan juurisyihin, ja monipuolisia koulutuksia, joissa kamarilaiset oivaltavat ja oppivat uutta. Meillä on laaja skaala erilaisia tekemisen paikkoja, joissa jokainen voi oppia uusia taitoja käytännössä.
Ensi vuonna kaikkia näitä oppeja aletaan sanoittaa työelämässä tunnistettavaan ja tunnustettavaan muotoon. Sähköiset osaamismerkit eli open badget kuvaavat jatkossa niitä asioita, joita nuorkauppakamarissa opimme. Aivan huikea tapa tuoda konkreettisesti esiin sitä, miksi työnantajien kannattaa tätä harrastusta tukea!
Toinen iso juttu ensi vuonna on lähiesimiestyön ammattitutkinto, jonka rakentaminen osaksi 3LEDiä eli DP- ja
PRES-valmennusta jatkuu. Jatkossa jokainen puheenjohtajapolulle lähtevä voi halutessaan suorittaa tutkinnon. Myös tämä mahdollisuus on ainutlaatuinen, sillä tiettävästi muut järjestöt eivät vastaavaa tarjoa. Mikä mahdollisuus todentaa opittuja taitoja omalle työnantajalle!
Jos palataan vielä alun kysymykseen, itse toivon muistavani vuodesta 2023 yhdessä tekemisen, hyvän fiiliksen ja yes we can -asenteen. Odotan tutustuvani isoon määrään uusia ihmisiä ja löytäväni ainutlaatuiselta matkalta uusia ystäviä, joiden kanssa matka jatkuu ensi vuoden jälkeenkin.
Toivon paljon juhlia, jatkoja, keskuste luja, onnistumisia, naurua ja kohtaami sia. Koska tiedän, että yksin puurtamista, epäonnistumisia, epätoivon hetkiä,
kyyneleitä, pettymyksiä ja kaiken tylsän suorittamista tulee ihan varmasti. Toivon, että aika ja positiiviset kokemukset kultaavat muistot.
Toivon, että muistan ainutlaatuisen vuoden, joka opetti paljon, itsestäni ja muista.
TARU MIKKONEN
5 / JOHTAJA
PALUU HUOMISEEN
– oppimiskokemuksia kuluneilta vuosikymmeniltä
1954–1957
Suomessa täyttyi JCI:n vaatima kolmen jäsenyhdistyksen tavoite vuonna 1957 ja näin perustettiin Suomeen Nuorkauppakamareiden keskusliitto, jonka ensimmäisenä puheenjohtajana toimi Curt Vasström
1964
Julkaistiin ensimmäinen Suomen Nuorkauppakamareiden lehti ja sillä tiellä ollaan yhä, JC-uutisista Meriitin kautta Johtajaan. Historian havinaa lisää sivuilla 14–15!
1979
Tuottava Idea –kilpailu laajeni koko Suomen mittelöksi. Palkintoa on jaettu ympäri Suomen ja sen ovat pokanneet muun muassa Genelec ja Tiedekeskus Heureka.
1985
Vuoden nuori taiteilija on valittu jo lähes 40 vuoden ajan yhteistyössä Tampereen taidemuseon kanssa. Ensimmäisenä kunnian sai kuvataiteilija Kristian Krokfors.
1962
Myönnettiin ensimmäiset kunnianarvoiset ikuisuusjäsennumerot, kun Suomen Senaatti perustettiin.
1981
Yhteiskunnalliseen hyvään luovutettiin jokaiselle milleniaalille ja gen-Z:lle koulumuistot herättävä projekti – Työelämään tutustuminen eli TET-jakso!
1976
Nuorkauppakamareiden keskusliitto vaihtoi nimensä Suomen Nuorkauppakamarit ry:ksi, mikä vakiintui käyttöön näihin päiviin saakka. Samana jaettiin ensimmäisen kerran Vuoden poliisi -kunniamaininta, jonka sai tunnustuksena poliisikoiratoiminnasta Olavi Elo
1990
Suomen leveyspiireille rantautui TOYP eli tutummin Vuoden Nuori Menestyjä – ja millä ryminällä! Heti ensimmäisenä kansainvälisen palkinnon pokkasi Oulun Teknologiajohtaja DI Pertti Huuskonen sarjassa “Tiede ja Teknologia”.
6 / JOHTAJA
Selvää on, että paljon on tehty ja enemmän tullaan vielä tekemään. Kohokohtia kuluneelta 65 vuodelta on kerätty eri kamarien historiikeista sekä jäsenkyselyllä.
2042*
Suomen Nuorkauppakamarit on maan tunnetuin, edistyksellisin ja arvostetuin vapaaehtoisjärjestö. Se jatkaa kehitystään edellä aikaansa, innokkaiden tulevaisuuden johtajien toimesta. SNKK on vaikutusvaltainen tekijäyhteisö, jonka keskuudesta löytyy osaamista ja asiantuntemusta mihin vain. Järjestö on yhteiskunnassa vaikuttava suunnannäyttäjä, joka yhdistää sukupolvia johtamisen jatkuvassa muutoksessa.
1992–1993
Lama runteli Suomea ja näkyi myös SNKK:n toiminnassa: Näinä vuosina järjestettiin muun muassa Laman tappotalkoot ja Suomi suosta – tavoitteena tasapaino -projektit.
2016
Kun kamariprojektista syntyy työllistävä bisnes – SHIFT Business Festival on napannut jykevän jalansijan suomalaisten ja pohjoismaisten bisnestapahtumien tarjonnassa.
2019
2007
Nuoret johtajat valitsivat ensimmäisen kerran virallisesti Vuoden nuoren johtajan. Historian ensimmäiseksi voittajaksi valikoitui Pekka Kopra Versowoodista.
1999
Vuosituhannen lopulla pelättiin Y2K:ta, mutta se ei sijoittajia pelottanut, vaan he kokoontuivat Sijoitusmessuille Tampereelle. Näkyvyyttä heille ja kaikille muille tiellä kulkeville toi “Ole loistava” -projekti yhteistyössä Liikenneturvan kanssa.
Demokratia tarvitsee puolustajansa ja äänestäminen, se on otettava haltuun jo nuorena! Europarlamenttivaalien yhteydessä lapset pääsivät äänestämään täysiikäisen kanssa. Lasten Vaaleissa annettiin 12 266 ääntä ja voittajaksi suoriutui Kiira Kettu!
2018
Mitä raha on, mistä se tulee ja mihin se menee? Mitä nuorempana sen oppii, sitä paremmin sen vanhana taitaa. Nuorten taloustaidot -projekti sai alkunsa.
2022
2013
Päivä Johtajana -projektin myötä nuoret ympäri Suomen ovat päässeet kurkistamaan, mitä johtaminen käytännössä on. Projektin kehittäminen on sittemmin sen kuin kiihtynyt!
Kuluneena vuonna Suomen Nuorkauppakamarit julkaisivat ensimmäisen Johtajuusbarometri-tutkimuksen. Alle 40-vuotiaat aikuiset toivovat, että tulevaisuudessa johtamiskulttuuri muuttuu ihmisläheisemmäksi, monimuotoisemmaksi ja tasa-arvoisemmaksi. Näistä aiheista voit lukea lisää sivuilta 30–31.
* Jäsenkyselyn vastauksista koostettu tulevaisuudenkuva nuorkauppakamaritoiminnasta, vastaajia 49 kpl
KOONNUT: LAURA PULLINEN & SIMO ROKKA
7 / JOHTAJA
65 VUOTTA VERKOSTOJA JA OSAAMISEN KEHITTÄMISTÄ
Tänä vuonna Suomen Nuorkauppakamarit, nuorkauppakamariharrastuksen keskusjärjestö Suomessa, täyttää 65 vuotta. Tie niin kutsutun keskusliiton synnystä tähän päivään on ollut pitkä ja nuorkauppakamari-instituutio on ehtinyt muotoutua sen aikana useaan otteeseen. Merkkivuosi on hyvä hetki pysähtyä katsomaan sekä mennyttä että tulevaa.
TEKSTI: HEIKKI LIUKKONEN
Se, että kertoo kuuluvansa nuorkauppakamariin, ei se yleensä aiheeseen vihkiytymättömälle kuulijalle vielä paljon kerro, vaan ehkä herättää vain lisää kysymyksiä. Kun on saanut haihdutettua virheelliset mielikuvat patriarkaalisesta hyvävelikerhosta tai poliittisesta salaseurasta, nuorkauppakamarin monet eri tasot ja ulottuvuudet on usein koettu vaikeiksi määritellä lyhyesti ja ymmärrettävästi.
Näin ajattelee muiden muassa lohjalainen Taika Lapila, joka luettelee harrastuksensa ytimeen ainakin koulutukset, juhlat, projektit ja verkostoitumisen.
Nuoresta iästään huolimatta 20-vuotias Lapila on ehtinyt vaikuttaa henkisen ja yhteiskunnallisesti aktiivisen harrastuksensa parissa jo pari vuotta, ensin Lohjan Nuorkauppakamarin koejäsenenä ja sitten täysjäsenenä. Mukaan toimintaan vuonna 2002 syntyneen fiksun nuoren
ajoi merkityksellisyyden kaipuu, yrittäjyyden kiehtovuus, yhteisöllinen harrastus ihmisineen sekä halu kasvaa johtajana ja ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa.
– Kyllä se on itsensä kehittäminen. Esimerkiksi Lohjan Nuorkauppakamarin organisoiman Joulupuu-keräyksen projektipäällikkönä olen saanut suunnitella, organisoida ja toteuttaa sekä kokeilla erilaisia ideoita, Lapila vastaa, kun häneltä kysytään, mitä hän on jc-toiminnasta saanut.
Joulupuu ei kuitenkaan ole kuitenkaan jäänyt hänen jc-uransa ainoaksi merkkipaaluksi, vaan hän on ollut järjestämässä useampia tapahtumia ja projekteja sekä hoitanut kamarinsa yhteiskuntalohkoa (COM) hallituksessa. Ensi vuonna hänen johdettavanaan on paikalliskamarin tapahtumatoiminta (LOM).
Yli 15 jäsenvuotta on antanut monia mahdollisuuksia Jos monilla nuorkauppakamarin tiivis
määrittely tekee vaikeuksia, niin helsinkiläinen Heidi Jäntti on opetellut hissipuheensa hyvin:
– Nuorkauppakamaritoiminnan ytimessä on verkostoituminen ja oman osaamisen kehittäminen. Jokaiselle löytyy mielekästä tekemistä ja tässä harrastuksessa saa juuri niin paljon irti kuin itse haluaa. Nuorkauppakamari on myös kansainvälinen järjestö, joka mahdollistaa kontaktien luomisen Suomen ulkopuolella, Jäntti summaa.
Heidi Jäntti tietää mistä puhuu. Hän on ollut jäsenenä nuorkauppakamarissa yli 15 vuotta, noin puolet Kuopion Nuorkauppakamarissa ja jälkimmäisen puoliskon Helsingin Nuorkauppakamarissa. Jäntin nuorkauppakamariuralla luottamustehtäviä on ollut niin paikallisella, alueellisella, kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla. Uransa huippukohdiksi hän nimeää kansallisen koulutusjohtajan ja EDC Counsilorin tehtävät sekä kansallisen Vuoden kouluttaja -palkinnon.
8 / JOHTAJA
Jäntti on myös elävä esimerkki siitä, että harrastus voi antaa paljon hyvää myös maankuulussa maineessa olevan johtajuuskoulutuksen lisäksi. Hänen ansiolistansa kantakortissa on pitkä, mutta puheenjohtaja hän ei ole ollut kertaakaan. Ystävän aikoinaan kamariin houkuttelemasta, 40-vuotiaasta Jäntistä tuli ansaitusti senaattori Kuopion kansallisessa vaalikokouksessa kuluvana syksynä. Henkilöltä, joka elää ja hengittää jc-toimintaa niin pitkältä ajalta, on pakko kysyä, mitä hän on saanut siitä elämäänsä.
– Paljon sellaista osaamista, jota on voinut käyttää työelämässä hyödyksi. Tuskin olisin nykyisessä työssäni ilman tätä harrastusta ja sen kautta kouluttajana ja koulutusten suunnittelijana kehittymiseen panostamista, hän sanoo kuin apteekin hyllyltä.
Vaikuttavaa toimintaa myös tulevaisuudessa Taika Lapila ja Heidi Jäntti edustavat nuorkauppakamariyhteisön jäsenistössä aikajanan molempia päitä. Toinen on jäsenrekisterissä Suomen Nuorkauppakamareiden nuorin toimija, toinen on nähnyt järjestön lähihistorian lähestulkoon niin pitkältä ajalta, kuin jäsenikäinen nuorkauppakamarilainen on sen voinut tehdä. Siksi on mielenkiintoista, onko aikajanan päissä muuttunut muukin kuin vuosiluku.
– Ihmiset, monipuolinen toiminta ja erilaiset mahdollisuudet kehittää omaa osaamista, nostaa Jäntti nuorkauppakamariharrastuksen parhaimmiksi asioiksi.
Lapila nostaa listansa kärkeen koulutukset ympäri Suomea ja maailmaa. Matkustaminen, osallistuminen ja tunnelma luovat nautinnollisen kokemuksen hänelle. Lisäksi kamariharrastus on alusta monenlaisten ideoiden toteuttamiselle, mikä poikii etenkin yhteiskunnallisesti merkityksellisiä projekteja.
Vaikuttaa siltä, että ihmiset puhuttelevat vahvasti sekä kuopusta että nestoria. Nuorkauppakamari täyttää merkittävällä tavalla tyhjiön yhteisöllisestä harrastuksesta. Toisaalta myös rakentavia ajatuksia on, niin kuin täytyykin.
– Alussa en ollut ihan varma, mihin sitä oli oikein lähdössä ja yhäkin tuntuu siltä, että tätä toimintaa on tosi vaikea selittää lyhyesti ja ymmärrettävästi ulkopuoliselle, nuori tulevaisuuden toivo kuvailee.
Miltei puolet elämästään vahvasti nuorkauppakamaria henkivän ja harrastukselta melkein kaiken saaneen konkarin voisi ennalta kuvitella suhtautuvan toimintaan kritiikittömästi, mutta Heidi Jäntti nostaa kompastuskiveksi kokeilukulttuurin, jota haluttaisiin julistaa ja edistää, mutta silti usein kuulee sanottavan, kuinka ”sitä ja tätä on kokeiltu jo”. Myös tehtävien ja tekijöiden vaihtuminen joka vuosi saa ihmiset usein toistamaan samoja virheitä.
Suomen Nuorkauppakamareiden parhaiksi saavutuksiksi Jäntti ja Lapila näkevät kollektiivina projektit, jotka ovat saaneet ympärillä jotain hyvää ja vaikuttavaa aikaan. Nimiä ei viljellä niin paljon kuin haastattelija toivoisi, mutta esiin nousevat viimeaikaiset hankkeet, kuten Pä1vä johtajana, Nuorten taloustaidot ja Tuottava idea.
Mitä sitten nuori ja vanha JC toivoisi SNKK:lle 20 vuoden päähän?
– Yhteistyötä, vaikuttavia projekteja ja elinvoimaa, toivoo Taika Lapila.
– Toivon näkeväni Suomen Nuorkauppakamarit entistä vahvempana johtajuuden kehittämiseen profiloituvana järjestönä, joka tunnetaan laajasti niin Suomessa kuin kansainvälisesti, visioi Heidi Jäntti.
Omin sanoin – tätä
nuorkauppakamari on
Juhlavuoden kunniaksi JOHTAJAlehti kysyi nuorkauppakamarilaisilta, miten kamarilaiset itse näkevät kamaritoiminnan ja sen merkityksen itselle ja yhteisölle. Kiitos vastanneille!
KOONNUT:
LAURA PULLINEN
“Harrastus, jossa mikä tahansa on mahdollista!”
– Jäsen, ikä 36, kamarivuosia 5.
“Nuorkauppakamari on aktiivisten nuorten aikuisten kehittymisverkosto. Autamme itseämme ja kaveria kehittymään johtajana, kouluttautumalla ja verkostoitumalla. Parasta, mitä kamari on antanut minulle, on kokemusta epäonnistumisesta ja siitä ylös nousemisesta.” – Jäsen, kamarivuosia 12
“Nuorkauppakamari on tulevaisuuden johtajien laboratorio. Kamari on antanut minulle perheen, ystäviä ja paljon eväitä edetä työelämässä uusiin haasteisiin.” – Jäsen, ikä 40, kamarivuosia 16
“Nuorkauppakamari on paikka, jossa kehitetään jäsenien ammattillisia taitoja, vaikutetaan yhteiskuntaan projektien, tapahtumien ja yhteistyökumppaneiden kautta. Loistava verkostoitumisympäristö, jossa tapaa samankaltaisia ihmisiä erilaisista taustoista.”
– Koejäsen, kamarikuukausia 1
“Aktiivisten ihmisten porukka, joka haluaa muuttaa tapaa johtaa entistä paremmaksi. Teemme yhdessä asioita, joihin yksin ei pystyisi. Mahdollistamme jäsentemme kehittymisen ja verkostoitumisen monipuolisella sisällöllä ja tapahtumilla.”
– Jäsen, ikä 40, kamarivuosia 12
“Parasta on ollut johtajaksi kasvaminen. Ilman nuorkauppakamaria en olisi työrintamalla tässä asemassa, missä nykyään olen. Myös aivan ihania samanhenkisiä ystäviä on löytynyt matkaan.”
– Jäsen, ikä 32, kamarivuosia 9
9 / JOHTAJA
Koska
on
Palvelumme huomisen johtajuuteen » rekrytointi & suorahaku » henkilöarvioinnit » henkilöstön kehittäminen » uravalmennukset » outplacement » business coaching JC-yhteydet: Jarkko Sipiläinen | 040 700 8161 Hannele Larkovuo | 0400 714 113 www.mps.fi
yritykset
tehty ihmisistä
10 / JOHTAJA
Helsinki | Turku | Tampere | Kuopio | Vaasa | Oulu
Junior Chamber International (JCI)
First local chamber founded on: 13 October 1915; 107 years ago
Founder: Henry Giessenbier
Founded at: St. Louis, Missouri, United States
Members when founded: 32 Members next year: 750
First National Organization founded on: January 21, 1920; 102 years ago
Founded in: St. Louis, Missouri, United States
Members: 30 Local Organizations around United States
Junior Chamber International founded on: December 11, 1944; 78 years ago
Founded in: Mexico City, Mexico
Members: 8 National Organizations around Americas
Headquarters in: St. Louis, Missouri, United States
Meeting ratifying female membership: 1984; 38 years ago
Junior Chamber International STRATEGY OVER THE DECADES
TEXT: MARI MÄNNISTÖ
JCI’s story begins with Henry Giessenbier Jr., a young man living in St. Louis, Missouri, USA, during a time of incredible growth and expansion, when on 9% of the youth were given the chance to graduate from secondary school. Giessenbier recognized the talents and passions of the young people around him, and envisioned the positive and sustainable change they could create if only they had the right opportunities given to them. To provide these tools, in 1915 he founded the first JCI movement in the St. Louis area.
Giessenbier saw JCI as an organization that could harness the energy of young leaders to overcome a variety of civic challenges. JCI members would have the opportunity to develop as individuals, contribute to the prosperity of economic infrastructure through leadership and/or entrepreneurship, understand and appreciate the social dynamics that enable community problem-solving
and promote goodwill, cooperation and understanding amongst all people. That enduring vision lives on through the organization today.
Junior Chamber International – as all organizations that want to stay relevant in the changing world – renew their strategic plans every now and then, most commonly used strategic period probably being 4-5 years. Most of course do not fully change their vision, mission and especially values every time, as did not happen for JCI either. The changes were subtle and brought us back towards the original JCI direction of leadership development while creating sustainable change. In World Congress 2022 the General Assembly ratified a new strategy for JCI for 2023 – 2027.
Original JCI strategic plan in Giessenbier’s time
Vision: From within the walls of the soul of this organization wherein the foundation of character and good citizenship
are laid, I hope a message will come in the sometime of tomorrow that will stir the people toward the establishment of a permanent and everlasting world peace Mission: To contribute to the advancement of the global community by providing the opportunity for young people to develop the leadership skills, social responsibility, entrepreneurship, and fellowship necessary to create positive change.
JCI Strategic Plan from 1.1.2023 onwards
Vision: To be the foremost global network of young leaders.
Mission: To provide leadership development opportunities that empower young people to create positive change.
Read more about JCI: bit.ly/jci-history bit.ly/jci-us-history jvc.jci.cc
11 / JOHTAJA
RYHTYMISEN VOIMAA, PALKINTOSADETTA
JA TOISEN SAAVUTUKSISTA ILOITSEMISTA
Vuosikymmenten aikana nuorkauppakamaritoiminta on muuttunut ja kehittynyt, aina jäsentensä näköiseksi. Haastattelimme kansallisia puheenjohtajia menneiltä vuosilta nykyhetkeen, aina kymmenen vuoden välein.
TEKSTI: LAURA PULLINEN, MIIA-TATJAANA SALAKKA JA EVELIINA SILLANPÄÄ
ASKO BRAX, 1972
”Toiminta vuonna 1972 oli nuorta, joten tekemiseen suhtauduttiin kehittävällä otteella. Aika meni pitkälti uuden opetteluun ja tunnettuvuuden lisäämiseen. Näihin aikoihin Suomen menestyksekäs kamaritekeminen alkoi. Muistan, miten maailmankokous oli Taiwanissa, ja Suomi sai paljon palkintoja, kuten usein tämänkin jälkeen.
Näin 88-vuotiaana kamaritoimintaa ei tule enää seurattua kovinkaan aktiivisesti, mutta paljon sellaisia kavereita on jäänyt joita on tullut nähtyä paljon eri yhteyksissä. Ajan kuluessa tekeminen muuttuu, mutta se on hienoa, että muissa touhuissa tekijöitä on nähnyt edelleen.”
kokouksessa Seoulissa. Roolin saaminen Skandinaviaan oli pitkä prosessi ja se vaati Eurooppaa yhdistävää kampanjointia, joten kun Kjell Peterson valittiin virkaan vuodelle 1983, oli se valtavan hienoa.
Vuosien varrella on ollut hienoa seurata miten näkyvää toiminta on edelleen ja miten se on kehittynyt entistä laadukkaammaksi ja paranee yhä. Toiminnan ydin on ymmärretty hienosti.”
Iso avaus oli Global Deals –projekti, joka huipentui Miamin maailmankokouksessa järjestettyyn Vastakauppaseminaariin. Kyse oli Suomen hornettikaupasta, josta haettin vastakauppaa Suomesta Yhdysvaltoihin.
Learning by doing -henki oli jo silloin se juttu. Nyt jotkut omat tempaukset näyttää naiiviltakin. Aloin luulla itsestäni enemmän, mitä olen, mutta se antoi voimaa tehdä näitä isoja juttuja, vaikka ennusteet eivät aina olleet onnistumisen puolella. Kun katson toimintaa nyt, näen samoja elementtejä, mutta katseluikkuna kamarien tasolla on nyt paljon isompi ja paljon korkeammalla.
Nuorkauppakamari on ihmissuhdejärjestö. Ihmissuhteet syntyvät ja ajan myötä patinoituvat kamarissa. Kamaritoiminta antoi perspektiiviä. Isojen kokonaisuuksien ja oman asemansa hahmottaminen niissä –se on sitä nuorkauppakamarioppia.”
HEIKKI AUVINEN, 1982
”25-vuotisjuhlavuoden hulinoissa tekeminen oli hauskaa ja vilkasta. Juhlavalmistelut teettivät lisätyötä, sillä ulkomaisia vieraita tuli paljon. Tällöin kamaritoimintakin oli jo niin tunnettua, että toimintaan tulijoita oli enemmän kuin pystyttiin ottamaan. Tekemisinto näkyi myös kansainvälisten delegaatioiden osallistujamäärissä.
Mieleenpainuvinta oli ruotsalaisen maailman presidentin valinta maailman
ASKO MÄNNISTÖ, 1992
”Ryhtymisen voimaa. Siten kuvailisin kamarin henkeä 90-luvun alussa. Sitä voimaa käytin myös hyödyksi omassa johtamisessani.
Omaa pressavuottani ehti kulua vajaa kolme kuukautta, kun Suomen talous vajosi totaalisesti. Olin jossain aluekokouksessa, kun kehitin nopeasti Lamantappotalkoot. Tein uuden projektiavauksen, koska tiesin, että nuorkauppakamarin kaltaisen järjestön se pitää tehdä. Meillä oli se ryhtymisen voima. Näitä talkoita sitten järjestettiin ohi toimintasuunnitelmien ympäri Suomen.
Lama väritti kaikin tavoin kamaritoimintaa, mutta porukassa oli voimaa.
PETRI PERANKOSKI, 2002
”Vuosituhat vaihtui, valuutta vaihtui ja kaikki oli muutoksen tiellä. Pressavuotenani Suomi siirtyi euron käyttöön. Siinä piti heti kättelyssä opetella kuuden kertotaulu, että summa kääntyivät oikein!
12 / JOHTAJA
Vuonna 1962 puheenjohtajana toimi Gustav Rosenlew.
Kamaritoiminta oli myös murroksessa. Vanhoja yhteistyökumppaneita jäi pois ja uusia kumppanuuksia neuvoteltiin. Tuolloin alueita oli 10 – eli aluekokouksia oli vuodessa jopa 20. Toiminta oli hyvin fyysistä olemista. Nykyisin voidaan olla enemmän somessa ja etänä, tuolloin oltiin läsnä ja tehtiin itse.
Nykyisin kun senaattoritoiminnan näkökulmasta seuraan kamaritoimintaa, näen edelleen sen saman perusajatuksen – itsensä koulimisen ja kehittämisen. Sukupolvet ovat vaihtuneet ja monet toimintatavat siinä samalla. Ehkä me olimme silloin 2000-luvun alussa vähän autoritäärisempiä hahmoja. Johtaminen on muuttunut paljon ja nyt hämmästelen sitä, että osa johtajista ovat jämähtäneet noiden aikojen toimintatapoihin.
Olen edelleen hurjan ylpeä tiimistä, jonka kanssa sain tehdä omat kamarivuoteni näitä hommia. Kamaritoiminta opetti aidosti minulle ryhmätyön tekemisen, että kaikkea ei tarvitse tehdä itse. Asiat hoituvat aika helposti, kun on itseään fiksumpaa porukkaa ympärillä.
Asiat on asioita. Ihmiset hoitaa ne sitä paremmin, mitä enemmän heille antaa tilaa ja heihin luottaa. Tämä on se tärkein oppi.”
Nuorkauppakamari opetti, miten maailma toimii ja mihin kannattaa yrittää vaikuttaa. Jäsenyys antoi eväitä kohdata elämässä mitä ja kenet tahansa.
seen kuosiin, että toiminnasta voitiin olla ylpeitä. Johajuuskoulutusta kehitettiin, strategiaa päivitettiin ja tavoitteet olivat korkealla. Korkeat tavoitteet johtivat vaikuttaviin tekoihin.
Teimme vaikuttavaa yhteistyötä ydintiimin kanssa. Vuoden teema oli yhteiskunnallisesti vastuullisen johtajuuden edistäminen. Starttasimme muun muassa Intohimona Itämeri -hankkeen.
Suurimpana saavutuksena kuitenkin pidän ihmisten kohtaamista. Tavoitteeni oli kannustaa ihmisiä ja toimia hengenluojana, antaa aikaa jokaiselle kohtaamalleni ihmiselle. Jäsenyydellä ja kannustuksella voi olla merkittävä vaikutus jäsenien työuraan ja koko elämään. Myöhemmin on hienoa seurata kohtaamiensa ihmisten saavutuksia.
Toivon, että nykypäivän tekijät ovat ylpeitä omien kamariensa toiminnasta. Toiminnan ydin on paikalliskamareissa. SNKK tarjoaa vain viitekehyksen, jossa toimia.
Nuorkauppakamari opetti, miten maailma toimii ja mihin kannattaa yrittää vaikuttaa. Jäsenyys antoi eväitä kohdata elämässä mitä ja kenet tahansa. Ensimmäinen tapaaminen tasavallan presidentti Sauli Niinistön kanssa jännitti paljon, mutta nykyään en pienestä hätkähdä.”
kea vastuun ottamisen ja muutoksen aikaansaamisen asennetta, ei työtitteliä. Nuorkauppakamaritoiminta merkitsee minulle tasa-arvoisia mahdollisuuksia kenelle tahansa itsensä kehittämiseen, johtajana kehittymiseen ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.
Nuorkauppakamari ei ole olemassa vain jäsentensä kehittymistä varten, vaan meidän tehtävänämme on myös tarjota yrityksille mahdollisuus olla vastuullisempia yrityskansalaisia, yhteistyössä kanssamme.
Tämän vuoden aikana olemmekin kehittäneet SNKKn arvolupausta, strategisia kumppanuuksia, tuotteistusta ja myyntiä merkittävästi. Niinkin merkittävästi, että minut nimitettiin kansainvälisen kattojärjestömme JCI:n Partnerships Committeen puheenjohtajaksi ensi vuodelle.
Tämän vuoden suurin saavutus kotimaassa on historian ensimmäinen valtakunnallinen Johtajuusbarometri. Kyselyyn vastasi jäsenmäärään suhteutettuna melkein puolet kamarilaisista. Se on mille tahansa kamariprojektille uskomaton aktiivisuusprosentti, puhumattakaan barometrin tuomasta näkyvyydestä valtakunnallista aamutelevisiota myöten. Uskon, että tämä näkyvyys tuo hyötyä kaikille paikalliskamareille. Olen myös halunnut uudistaa Suomen Nuorkauppakamareiden toimintaa avoimemmaksi ja läpinäkyvämmäksi. Tästä on myös tullut jäsenistöltä kiitosta.
JAMI HOLTARI, 2012
“Nuorkauppakamarilaisuus mullisti elämäni aikanaan täysin. Harrastuksen kautta löysin vaimon ja ystäväpiirikin on pitkälti peräisin sieltä. Kaikki mitä olen, työurasta alkaen johtaa juurensa jäsenvuosiin.
Kuten monet muutkin, myös minä harmittelen sitä, etten ehtinyt tehdä jäsenvuosien aikana enempää. Onneksi kamari pysyy elämässäni senaattoriuden myötä.
Puheenjohtajakaudellani 10 vuotta sitten SNKK:ssa oli vahva kehittämisen ilmapiiri. Halusimme uudistaaa keskusliiton toimintaa ja laittaa kamari sellai-
Juuri kun olimme pääsemässä koronapandemiavuosista ulos, saapui alkuvuonna Eurooppaan sota. Tällöin loimme ketterästi mm. Compass to Finland -projektin, jonka tavoitteena on auttaa kotouttamaan Suomeen saapuvia ukrainalaisia.
Tulevaisuudessa haluaisin, että tulevat kamaripolvet säilyttävät rohkeuden ja kunnianhimon tehdä isoja juttuja. Jos ei me, niin kuka muu muka?”
MARI MÄNNISTÖ, 2022
”Kuluneen vuoden teema on ”Huomisen johtajat – vastuullinen muutos”. Huomisen johtajuus tarkoittaa ennen kaik-
13 / JOHTAJA
JC-UUTISISTA JOHTAJAAN
– yli 60 vuotta kamarilehteä
Nuorkauppakamarilaisten omaa lehteä on julkaistu lähes yhtä pitkään, kuin Suomen nuorkauppakamarit ovat olleet olemassa. Vuosikymmenten varrella lehti on kehittynyt JC-uutisista nykyiseen JOHTAJA-lehteen. Tavoite on ollut sama: koota yhteen nuorkauppakamaritoiminnan helmet ja tulevaisuuden johtajuuden oivallukset ja opit jäsenistölle ja yhteistyökumppaneille.
alk. 49 €/kk*
teknisistä päivityksistä ja . Kuukausihintaan sisältyvällä pienkehitysajalla voit lisäksi
14 / JOHTAJA
Tämän lehden kansi yhdistelee mennyttä ja tulevaa AR-toteutuksen kautta. Skannaa QR-koodi kannesta ja kansi herää eloon!
EXE Headhunting –Työelämän menestystarinoita turhautumatta EXE on vaativien asiantuntijoiden, päälliköiden ja johdon suorahakuihin erikoistunut yritys, joka tekee asiat hieman toisin kuin muut. Ota yhteyttä – annamme nuorkauppakamaritarjouksen! 15 / JOHTAJA
HYVÄ VALMISTAUTUMINEN JA OMIIN VAHVUUKSIIN LUOTTAMINEN VEI TULOKSIIN
Debatissa joukkue heittää itsensä likoon yhdessä. Se, jos joku kehittää.
TEKSTI: JANITA KORVA
Kamaritoimintaan kuuluu itsensä kehittäminen ja likoon laittaminen. Yksi parhaita keinoja tähän on debatti. Debatissa kaksi joukkuetta väittelee annetusta aiheesta puolesta ja vastaan.
Suomen joukkueessa Eurooppakokouksessa 2021 edustivat Keskuspuis-
ton nuorkauppakamarin joukkue Janita Korva, Heikki Lindfors ja Marjut Jalkanen. Tiivis treenitahti jatkui, kun joukkue eteni harjoituksista menestykseen alueen kautta kansalliselle tasolle.
“Vaikka laji saattaa vaikuttaa ulkopuolisen silmään esiintymiseltä ja nopeiden reaktioiden hakemiselta, on kyseessä hyvin pitkälle pistepeli”, Janita toteaa ja jatkaa:
16 / JOHTAJA
“Jotta pystyt itse kisatilanteessa keskittymään esiintymiseen ja argumentaatioon, tulee tiettyjen lajin sääntöjen tulla selkärangasta ja suuremmin ajattelematta.”
“Tätä rutiinia haimme debattiklubissa. Kun harjoituskertoja tuli lukuisia, pystyi luottamaan omaan tekemiseensä ja rentoutumaan lavalla. Ei tarvinnut yrittää muistaa asioita ulkoa, vaan ne tulivat luonnostaan”, Marjut täydentää.
Voitokas linja johti debatoinnin Suomen mestaruuteen ja tarjosi mahdollisuuden edustaa Suomea kesäkuussa 2022 Eurooppakokouksessa Bruggessa Belgiassa. Vauhti riitti finaalipaikkaan ja kisojen toiseen sijaan.
“Suurin haaste oli kielen vaihtuminen, sillä aiemmin olimme voineet debatoida omalla äidinkielellämme. Onneksi saimme debattiklubin vetäjiltä debatoinnissa vakiintunutta sanastoa, jota pystyimme opettelemaan. Näin kisatilanteessa aikaa ei mennyt sanaston hakemiseen, ja tuomareille voitiin antaa uskottavampi vaikutelma”, summaa joukkueen kapteeni Heikki.
Yksi joukkueen vahvuuksista oli hyvä valmistautuminen, niin aiheiden läpikäynnin kuin argumentaationkin kehittämisen parissa.
“Jokainen meistä oli myös selvästi erilainen debatoija, joten täydensimme toisiamme loistavasti ja pystyimme keskittymään omiin vahvuuksiimme”, joukkue summaa yhdessä.
“Debatointi kehittää esiintymistaitoja, itseluottamusta, reagointikykyä ja argumentaatiotaitoja. Kaikki todella tärkeitä nykytyöelämässä!”
Debatoinnilla pitkät perinteet
Debattikulttuuri sykkii Suomessa vahvana varsinkin perinnettä vaalivissa paikalliskamareissa
TEKSTI: EVELIINA SILLANPÄÄ
Debatti tarjoaa osallistujille taitoa perustella kantansa ja kiteyttää sanomansa. Siinä sivussa joukkuehenki kasvaa ja yleisö pääsee nauttimaan kilpailuasetelmasta ja terävästä sanailusta.
Senaattori Kimmo Hollmén Airiston nuorkauppakamarista kertoo penkoneensa JCI-arkistoa ja löytäneensä vanhimmat ohjeet debatoijalle vuodelta 2004.
Hollmén itse on palkittu kaksi kertaa parhaana debatoijana kansallisen debattikisan päätteeksi. Molemmilla kerroilla myös hänen edustamansa joukkue ylsi kisan voittajaksi.
”Silloisen Kaarinan kamarin osalta kultavuodet olivat kansalliset voitot vuonna 2012 Tampereella ja vuonna 2013 Joensuussa. Joensuusta etenimme Eurooppakokoukseen Maltalle kisaamaan vuonna 2014”, Hollmén kertoo.
Debatoinnin sääntöjä on muutetttu Suomessa vastaamaan kansainvälisiä debattisääntöjä. Uusissa säännöissä on rajoitettu muun muassa välihuutelua ja tuomareiden lahjontaa. Hollménin voittoisa debattiura ajoittui vanhojen sääntöjen aikaan.
”Vanhoilla säännöillä debatointi oli tietyllä tapaa viihteellisempää”, kertoo Hollmén.
Poikkeavat säännöt kuitenkin toivat mukanaan ongelmia siirryttäessä kansainvälisiin kilpailuihin.
”Maltalla tuomarit olivat ihmeissään, kun ilmestyimme paikalle Elekokouksen markkinointipaidoissa vastustajien edustaessa businesspuvuissa”, Hollmén naurahtaa.
”Nykysäännöt valmistavat osallistujia varmasti paremmin todellisuuden bisneselämön debatointitilanteisiin, mutta selkeästi debatin intensiivisyys ja viihdyttävyys on vähentynyt uusien sääntöjen myötä,” Hollmén sanoo.
Hienoimmaksi debatointikokemuksekseen Hollmén nostaa Tampereen kansallisen finaalin.
”Täydessä salissa oli tiivis tunnelma. Kisa oli kova ja debatti oli todella intensiivinen. Joukkueena yövyttiin lisäksi viiden hengen voimin kahden hengen huoneessa. Tuolta reissulta on jäänyt hauskoja muistoja, Hollmén kertoo.
Tilat ja tarjoilut vuoden tärkeimpiin hetkiin löydät vain yhden puhelinsoiton päästä
Järjestät sitten kokousta, virkistyspäivää tai vaikkapa yrityksen vuosijuhlaameiltä löydät ratkaisun kaikkiin tarpeisiin.
Ota yhteyttä ja suunnitellaan yhdessä ikimuistoinen tilaisuus: Marika Niskanen | Key Account Manager | NoHo Partners Oyj | +358 45 139 4120, marika.niskanen@noho.fi
17 / JOHTAJA
UNKARIN FORMULAMATKASTA JÄI HYVÄT MUISTOT JA SYVENTYNEET YSTÄVYYDET
Tampereen Nuorkauppakamari suuntasi heinä-elokuun taitteessa Unkarin Budapestiin seuraamaan formuloita. TNKK on järjestänyt jäsenistölleen formulamatkoja aikaisemminkin ja kyseessä oli kamarin monipuolisen TNKK Goes -projektin tämän vuoden odotetuin reissu. Tällä kertaa projektipäällikön apuna matkajärjestelyistä vastasi Elämysmatkat.
Unkarin matkalle lähti mukaan laaja jäsenkirjo niin nuorempia kuin kokeneempiakin konkareita. Yhteisten matkojen tarkoituksena on tarjota jäsenistölle kokemuksia ja elämyksiä. Matkajärjestelyt hoidetaan aina niin valmiiksi, että reissuille lähtemiseen on mahdollisimman matala kynnys.
Koska matkan järjestämisessä oli useita liikkuvia osia, päätyi TNKK Goes valitsemaan Elämysmatkojen räätälöimän matkakokonaisuuden. Projektipäällikkö Juha Yli-Salomäen mukaan kaikkiin kysymyksiin vastattiin heti asiantuntevasti ja nopeasti Elämyksen yhteyshenkilöiden Jarno Zipruksen ja Miika Latvan puolelta.
”Lopulta kävi ilmi, että kaikista selkeintä, järkevintä ja kustannustehokkainta oli valita matkatoimistoksi Elämys”, Yli-Salomäki kertoi.
Itse matka sujui jouhevasti ensin omalla TNKK:n bussilla Helsinki-Vantaan lentokentälle ja siitä eteenpäin Finnairin suorilla lennoilla Budapestiin. Elämys oli hoitanut myös lentokenttäkuljetukset hotellille ja kisaradoille, jotka toimivat hyvin.
Paikan päällä TNKK Goes oli järjestänyt mahdollisuuden tutustua kaupunkiin ja kulttuuriin. Kisaviikonlopun alussa oli myös perinteinen Pitkä Lounas tasokkaassa ravintolassa, mikä varmasti jäi monien mieleen. ”Osa matkaseurueesta loi myös omia elämyksiään siirtyessään kisapaikalle yksityishelikopterilla”, YliSalomäki muistelee.
Kokonaisuudessaan matka oli erittäin onnistunut ja siitä jäi mukavat muistot. Jäsenet pääsivät sekä nauttimaan formulaelämyksestä että luomaan uusia ystävyyssuhteita ja tapaamaan vanhoja tuttujaan. Juha Yli-Salomäen mukaan yhteiset matkat nostavat yhteishenkeä entisestään, ja ”ne ovat mukavia normaalin arjen katkaisevia elämyksiä”.
Yhteistyö Elämyksen kanssa sujui YliSalomäen mukaan mainiosti, ”Elämyksestä jäi ammattitaitoinen fiilis, ja palveluita on helppo suositella muillekin”. TNKK käyttää jatkossa varmasti Elämyksen palveluita, mikäli matka on profiililtaan sellainen, jossa se tulee tarpeeseen. ”Kaikille jäi hyvä kuva Elämyksen toiminnasta”, Juha Yli-Salomäki summaa lopuksi.
Elämysmatkat
100 % kotimainen matkanjärjestäjä
Matkat kuluttaja- ja yritysasiakkaille
Pääpainona: liikematkat, yritysten ryhmämatkat sekä kuluttajien matkat ympäri maailman
Liiketoiminta-alueina: laskettelu-, urheilu-, risteily-, kaupunki-, ranta- ja kotimaan matkat sekä livetapahtumat
Pitkäaikaisina yhteistyökumppaneina esimerkiksi Suomen Olympiakomitea, Huuhkajat, Susijengi sekä useat pienemmät yritykset ja organisaatiot.
www.elamysmatkat.com, www.menestystravel.fi (liikematkat)
Unkarin Grand Prix houkutteli tänä vuonna paljon yleisöä paikan päälle. Kuva: Tony Svartsjö
TEKSTI: TEEA LAMPILA / ELÄMYS GROUP
→
→
→
→
→
→
18 / JOHTAJA KUMPPANI
PUHEKILPAILUN HISTORIANLEHDILLÄ
Sanan säilän voittaja 2022 Kirsi Pajamäki
Sanan säilän voitti keväällä 2022 Oulun Tervaporvarien Nuorkauppakamarin Kirsi Pajamäki ja hän edusti Suomea myös Eurooppakokouksessa Bryggessä, Belgiassa. Euroopan puhekilpailun voitti kuitenkin Nordic Groupiin kuuluvan ystävämaamme Viron huikea Eva Maria Hanson – ja jälleen kerran Hong Kongissa järjestetyssä maailmankokouksessa 2022 Viron Eva Maria myös voitti kansainvälisen kilpailua, onnea!
Puhekilpailusta ponnahduslauta uusille urille Suomalainen jiicee Mariia Yrjö-Koskinen Oulun Nuorkauppakamarista piti voitokkaan puheen JCI:n puhekilpailun finaalissa vuonna 1993 Hong Kongissa aiheesta ”The children are calling – are we listening?”. Mariia oli ensimmäinen suomalainen nuorkauppakamarilainen, joka on voittanut JCI:n puhekilpailun. Toinen suomalainen voittaja koko historian aikana on ollut vuonna 2021, Ding Ma Lappeenrannan Nuorkauppakamarista.
Kansainvälisellä tasolla puhekilpailuun osallistuu vain neljä kilpailijaa, osakilpailun voittaja kultakin neljältä JCI:n alueelta. Mariia oli Euroopan osakilpailun voittajana tuosta nelikosta ainoa nainen. Kansallisen puhekilpailun voitto oli tullut Hämeenlinnassa ja Eurooppa-tason voitto Bergenissä.
Muut puhujat keskittyivät puheissaan ongelmiin ja huoliin, joita meillä maailmassa on ja joille meidän tulisi lasten vuoksi tehdä jotain. Mariia taas valmistautui puheeseen muun muassa erään lastenrahanopettajan avustuksella, ja puheen rungoksi muodostui ”real interaction between the child and adult” – positiivinen vuorovaikutus vanhemman ja lapsen välillä.
Mariia edusti Suomea koko kokouksen ajan, ja hän edustikin koko kokouksen ajan kokonaisvaltaisesti muun muassa pukeutumalla päästä varpaisiin Marimekkon vaatteisiin, jotka oli saatu lainaksi Kirsti
Paakkaselta. Myöhemmin tuolla maailmankokousviikolla Mariia sai tietää olevansa raskaana, tyttärensä Elisa oli puhekilpailun aikana jo tuloillaan. Liekö tällä ollut avustavaa merkitystä voitokkaan puheen rakentamisessa aiheen ympäriltä.
Puhekilpailu ja kansainvälinen voitto oli Mariialle mieletön ponnahduslauta uralla. Voiton jälkeen Mariia kutsuttiin puhumaan eri tilaisuuksiin ja hän myös opetti laajasti julkista puhumista, joka ei melkeinpä 30 vuotta sitten ollut vielä niin yleinen taito kuin tänä päivänä.
Suomalainen Sanan Säilä syntyy Suomen Nuorkauppakamareiden järjestämää puhekilpailua on kutsuttu nimellä Sanan Säilä vuodesta 1994 lähtien.
Idea SNKKn puhekilpailun brändäämisestä Sanan Säiläksi tuli Mariialle hänen vierailtuaan Tanskan kansallisessa kokouksessa vuonna 1994. Tanskassa puhekilpailua kutsuttiin nimellä ”Gyllene Mikrofon” ja siellä kiertopalkinnoksi puhekilpailun voittajalle annettiin aina kultainen mikrofoni. Siitä ajatus Suomen omasta puhekilpailun nimestä ja kiertopalkinnosta lähti.
Sanan Säilä -miekka on Mariia ja Petri Yrjö-Koskisen lahjoittama ja se jaettiin ensimmäisen kerran kansallisen puhekilpailun voittajalle Oulun kansallisessa vuosikokouksessa vuonna 1994. Miekka on hankittu antiikkikauppiaalta Turusta ja siihen teettiin jalopuualusta sekä laatta, josta ilmenee Sanan Säilän lahjoittajien nimet.
Vuoden 2022 Sanan Säilän aihe käsitteli tulevaisuustaitoja huomisen johtajan voimavarana, todeten miten jokainen meistä on tulevaisuusagentti. Puhekilpailu vahvistaa jäsenten puhe- ja esiintymistaitoja, ja myös mahdollistaa aiheista innostumisen sekä oppimisen.
Puhekilpailuun heittäytyminen oli ehdottomasti oikea päätös, kertoo Kirsi. Se oli myös prosessi, joka antoi enemmän kuin mitä alunperin mukaan ilmoittautuessani odotin. Kiitos taustajoukoille ja Terviksille tuesta puheen valmistelussa, esiintymisvinkeistä sekä sydämellisestä kannustuksesta ja myötäelämisestä läpi koko prosessin. Puhekilpailun myötä omaan esiintymiseeni tuli lisää varmuutta ja monipuolisuutta.
Seuraava mahdollisuus puhekilpailuun lähtemiselle tarjoutuu keväällä 2023 ja mukaan pääsee kamarin oman puhekilpailun kautta.
Mariia Yrjö-Koskinen on ensimmäinen suomalainen, joka on voittanut JCIn kansainvälisen Public Speaking Competition -kilpailun eli puhekilpailun.
19 / JOHTAJA
JCI World President Robby Dawkins sekä puhekilpailun voittaja Mariia Yrjö-Koskinen Hong Kongin maailmankokouksessa vuonna 1993.
NELJÄSTÄ MAHDOLLISUUSALUEESTA?
Liityin nuorkauppakamariin vuonna 2010, enkä kymmeneen vuoteen muista kuulleeni juurikaan JCI:n neljästä mahdollisuusalueesta (4
den kansalliseksi varapuheenjohtajaksi, jolloin lähdin seuraamaan kansainvälisen kattojärjestömme kokouksia.
JCI:n neljä mahdollisuusaluetta englanniksi ovat: Individual Opportunities Community Opportunities International Opportunities Business Opportunities
Viime vuosina kansainvälinen kattojärjestömme on uudelleenorganisoinut toimintaansa vahvasti JCI:n neljän mahdollisuusalueen ympärille ja tuonut esiin sitä, että meidän tulisi tarjota jäsenillemme tasapuolisesti mahdollisuuksia kehittymiseen näillä kaikilla alueilla.
Olin valmistautumassa kansalliseen puheenjohtajavuoteeni penkoen arkistoja,
KOLUMNI
OLISIKO SINULLA HETKI AIKAA JUTELLA JCI:N
sellai.fi/nordic-b2b Käynnistä myynti Ruotsiin . KÄYTÄ ASIANTUNTIJAMYYJÄÄ KUUKAUSIPALVELUNA SUOMESSA, RUOTSISSA JA TANSKASSA 20 / JOHTAJA
TEKSTI: MARI MÄNNISTÖ
kun sitten törmäsin mielenkiintoiseen asiaan historiankirjoissa. Kolmekymmentä vuotta sitten JCI:n neljä mahdollisuusaluetta olivatkin olleet Individual Opportunities (IND), Community Opportunities (COM), International Opportunities (INT) sekä… Local Organization Opportunities (LOM).
Sen verran tutuilta kehitysjohtajapesteiltä nuo alkuperäiset neljä mahdollisuusaluetta suomalaisessa nuorkauppakamarikentässä kuulostivat, että pari hernettä lähti Männistön aivoissa yhdistymään ja en voinut olla pohtimatta… että jos meillä Suomessa on paikalliskamareiden hallituksissa sekä säännöissä hyvin yleisesti linjattu neljä kehitysjohtajaa IND, COM, INT ja LOM, niin joku yhteys näihin alkuperäisiin neljään mahdollisuusalueeseen tällä hommalla on oltava.
Lähdinkin siis tarkastelemaan asiaa kattojärjestömme säännöistä ja yllätys yllätys näinhän siellä JCI:n säännöissä sanotaankin:
POLICY 18-7. NATIONAL ORGANIZATION OFFICERS FOR AREAS OF OPPORTUNITY: Each National Organization is encouraged to designate an Executive Vice President to be responsible for … supervising promotion and content of either or all of the four (4) Areas of Opportunity.
Eli JCI:n säännöissä jokaisella kansallisella organisaatiolla rohkaistaan olemaan EVP, joka vastaa joko yhdestä tai kaikista näistä mahdollisuusalueista sekä niiden promoamisesta ja toteutumisesta.
Siitäpä se ajatus sitten lähti. Ehdotin GA:lle, että kansalliseen hallitukseen lisätään BUS-lohko, eli kehitysjohtaja EVP BUS, jonka tehtävänä olisi toimia kumppanuuksien strategisena kehittäjänä sekä pääyhteistyökumppanien hankinnassa, sekä päällikkö NO BUS, jonka tehtävänä olisi toimia kansallisten kilpailupäälliköiden tukena sekä paikalliskamarien tukena kumppanuuksissa. Ehdotus hyväksyttiin ja vuonna 2022 otet-
tiin käyttöön Suomen Nuorkauppakakamareissa BUS-lohko myös kansallisella tasolla.
Lisäksi olen tänä vuonna tiedottanut paikalliskamareita mahdollisuudesta vaihtaa hallituksessa EVP-virka BUSiksi kansainvälisen ja kansallisen mallin mukaan. Tähän ovat muutamat paikalliskamarit jo tarttuneet ja muutoksen tehneet.
Uskon edelleen vahvasti, että BUSin ottamisella mukaan sekä kansainvälisen kattojärjestömme mahdollisuusalueisiin että kansallisen organisaatiomme lohkoksi on ollut tärkeä kehitysaskel kohti nuorkauppakamarin uutta nousua, niin jäsenmäärän, vaikuttavuuden kuin kumppanuuksienkin kehityksen suhteessa.
Kiitos 65-vuotisjuhlavuoden ja kaikkien aikojen ensimmäiselle kansalliselle BUS-tiimille FilBUS, Happonen ja tietenkin toiminnanjohtajamme Havukainen, tästä on hyvä jatkaa ja loppu on aivan varmasti historiaa!
Räätälistudio BQ
MITTATILAUSVAATTEET HELSINKI | TAMPERE
Gaalaan ja bisnekseen tyylillä! Kysy lisää: Sanna-Leena Linna, toimitusjohtaja & senaattori 040 709 1634, sanna-leena.linna@raatalistudio.fi
W W W R A A T A L I S T U D I O F I
21 / JOHTAJA
PAIKALLISKAMARIT kansallisen toiminnan ajureina kautta aikain
Suomen Nuorkauppakamarit ry:n toiminnan tarkoitus on nyt ja aina ollut paikalliskamareiden toiminnan tukeminen. Kansallisia projekteja on järjestetty historian alusta saakka, ja niitä on valikoitu toteutukseen vuosien varrella erilaisin keinoin.
Pääteema
Pääteema oli aiemmin Suomen Nuorkauppakamareiden kansallinen kärkiprojekti, joka vaihtui vuosittain. Paikalliskamarit saivat ehdottaa kansallista pääteemaa ja siitä kilvoiteltiinkin kovasti. Pääteema valittiin ehdotusten joukosta vuosittain kansallisessa vuosikokouksessa.
Pääteeman kansallinen projektipäällikkö tuli luonnollisesti voittaneesta kamarista ja hän toimi Keskusliitossa virkailijana. Loppuvuoden aikana projektia markkinoitiin, koulutettiin sekä projektikäsikirjat jaettiin paikalliskamareille, jotta projekti saataisiin paikallistoteutuksiin mahdollisimman laajasti seuraavan vuoden toimintasuunnitelmiin. Jokaisesta paikalliskamarista pyrittiin nimeämään pääteemavastaava. Pääteemalle etsittiin myös valovoimaiset suojelijat ja yhteistyökumppanit.
Pääteeman voittanut kamari sai Keskusliitolta rahapalkinnon pesämunaksi projektin toteutukseen. Pääteemalle haettiin usein parasta vaikuttavan projektin palkintoa Euroopassa ja maailmalla.
Pääteeman idean taustalla oli se, että yhteinen projektitoteutus olisi voimallisempi kuin jokaisen oma pieni projektitoteutus. Luoviin ideoihin kannustettiin yhteisen teeman ja tavoitteen alla.
Esimerkkejä pääteemoista
• Viennistä Voimaa
• Laadulla parempiin päiviin
• Nousukausi tulee – oletko valmis
• Teollisuus – yhteiskuntamme veturi
• Työllistä itsesi
• Menestyjät
Pääteema-ideologia jälleen testissä vuotta 2022 suunnitellessa Vuonna 2021 tulevan vuoden kansallista projektiportfoliota rakennettiin vahvasti yhteistyössä paikalliskamarien puheenjohtajien ja varapuheenjohtajien kanssa. Kentältä saatiin laajasti ehdotuksia paikalliskamareiden projekteista, jotka haluttaisiin tarjota SNKK:lle kansalliseksi projektiksi. Kansallinen varapuheenjohtaja Mari Männistö kävi läpi ehdotuksia sekä PRES, DP- että Keskusliitto-porukalla ja rakensi ehdotusten perusteella
Luomme toimivia yritysilmeitä ja kehitämme unohtumattomia brändejä. Lopeta turha piilottelu ja nostetaan yhdessä yrityksesi ja brändisi uudelle tasolle.
Senaattori #75392 Janne Puurunen / 040 5587 987 / janne@knok.fi www.knok.fi
PIDÄTKÖ
PIILOSSA?
BRÄNDISI
22 / JOHTAJA
kansallisen projektiportfolion vuodelle 2022. Tavoitteena oli rakentaa projektiportfoliota, josta paikalliskamarit pystyisivät itse valitsemaan omiin tarpeisiinsa ja kyseisen vuoden tekijöiden kiinnostuksen kohteisiin sopivat projektit ja valinnanvaraa olisikin runsaasti. Kaikkia projekteja ei kaikkien kamareiden ole tarkoituksenmukaista toteuttaa.
Kansallisiksi projekteiksi paikalliskamarikentältä vuodelle 2022 päätettiin nostaa Vastuullisen Bisneksen Viikko (taustalla Kajaanin Nuorkauppakamarin Kestävä Kainuu -projekti), International Employer of the Year (taustalla JCI Unitedin samanniminen projekti) sekä Nuorten Taloustaidot (taustalla Pirkanmaan Nuorkauppakamarin samanniminen projekti).
Vastuullisen bisneksen viikko tarjoaa yrityksille mahdollisuuksia parempaan yrityskansalaisuuteen Kestävä Kainuu näki päivänvalon vuonna 2021 Kajaanin Nuorkauppakamarin suunnittelemana ja toteuttamana projektina eurooppalaisella Kestävän kehityksen
viikolla. Jo ensimmäisen vuoden jälkeen oli selvää, että projektissa on potentiaalia koko Suomen laajuiseksi toteutukseksi ja vuonna 2022 järjestettiinkin projektiin pohjautuva Vastuullisen Bisneksen Viikko kansallisena toteutuksena.
Vuonna 2023 Vastuullisen Bisneksen Viikon kansallinen toteutus laajenee entisestään ja paikalliskamareille luodaan helppo tapa saada lisää vaikuttavuutta omille vastuullista muutosta luoville vaikuttaville projekteilleen. Kerätessämme kestävämmän ja vastuullisemman yritystoiminnan edistämiseen tähtäävät paikallistoteutukset yhteisen teemaviikon alle, saamme entistä enemmän voimaa yhteiskunnallisena keskustelijana. Paikalliskamarien toteutukset voivat olla niin projekteja, koulutuksia kuin erilaisia tapahtumia ja tempauksiakin – tärkeintä on, että ne nostavat viikon teemoja esille.
Vastuullisen Bisneksen Viikon teemat vuonna 2023 ovat taloustaidot, yritysvastuu, kiertotalous sekä hyvät työolot.
Taloustaidoilla halutaan jatkaa nuorten taloustaitojen jalkauttamista kansal-
lisesti ja paikalliskamarien toimesta ja opettaa nuorille tärkeitä taloustaitoja. Aihetta voi myös laajentaa koskemaan yleisesti taloustaitoja yhteiskunnassa. Yritysvastuu ja vastuullisuusteot ovat näkyvä ja tärkeä osa niin strategiaa kuin sitä ydintoimintaa, mihin nuorkauppakamarissa halutaan vaikuttaa ympäröivään yhteiskuntaan.
Kiertotalous-teemalla halutaan nostaa esille YK:n kestävän kehityksen periaatteiden mukaisia toteutuksia. Hyvät työolot ovat myös aihe, jota halutaan nostaa esille ja vaikuttaa esimerkiksi projekteilla elinkeinoelämän työolojen epäkohtiin.
Projektin tarkoituksena on myös juurruttaa vastuullisuus- ja talousajattelun yhdistäminen syvemmäksi osaksi suomalaista nuorkauppakamaritoimintaa.
PÄÄTEEMA
UUSI, TÄYSIN SÄHKÖINEN NYT KOEAJETTAVISSA
TÄYSIN
TOYOTA
3 0 TOYOTA KAIVOKSELA 1992–2022
Vanha
Kaarelantie
31, 01610 Vantaa arkisin 9-18, lauantaisin 10-15 p. 010 8518 310, www.toyotakaivoksela.fi
TSUSHO NORDIC OY
23 / JOHTAJA
JCI FINLAND FOSTERING
INTERNATIONAL OPPORTUNITIES THROUGHOUT ITS HISTORY AND BEYOND
TEXT: PAULIINA PAPUNEN PHOTO: MEGUMI HAYASHI
Bringing Finnish companies Global Deals in the 90’s
In 1992, Finland was buying hornets from the USA. The national trade deal between Finland and the USA included a return purchase – “vastakauppa” – in large amounts of US dollars going to flow back to Finland. JCI Finland decided to arrange a Global Deals seminar in the World Congress in Miami in 1992, to offer Finnish companies an opportunity to open markets to the USA. The keynote speakers brought to Miami to speak to JCI members around the world were then defense minister Elisabet Rehn and foreign minister Paavo Väyrynen. This project was a huge success with all metrics and was integral in JCI Finland international awards for 1992 as well.
Finding the international impact opportunities at home
This year the national project for International affairs was found through JCI
United – our local organization who offered their International Employer of the Year competition to JCI Finland, to spread opportunity for international impact to local chambers around Finland. The International Employer of the Year competition aims to bring forth companies that gives opportunities and employs people based on their talent, and not their nationality or ethnicity. Many Finnish organizations already have excellent ways to recruit, onboard and retain these talents – and many still have to learn about how to do it! This is why International Employer of the Year competition exists – to find and bring forth the diamonds, to spread the attitude of cultural diversity and inclusion as well as best practices.
What makes an organization an excellent international employer? The winners of the International Employer of the Year competition in 2022 are Brella Ltd, Trimble Inc and Tampere
City, International Talent Attraction and Migration department. The winners were awarded at SHIFT Business Festival and they were asked in a panel discussion how their best tips and tricks to a more international Finnish working life:
1. Recruitment and onboarding done well A good international employer puts a lot of emphasis on the recruitment process and has developed it in a way that supports the organization’s diversity goals. The recruitment process is equal for all candidates: the employer minimizes unconscious bias during the process and focuses only on the know-
ment, an international employer puts
zation can be challenging. There might be a lot of fear or tension regarding the
Kysyttävää? Ota yhteyttä: Pirita Ruokonen yhteiskuntasuhdepäällikkö
fi
.fi LAINOJA VAKUUTUKSIA HOUKUTTELEVIA TYÖPAIKKOJA F I NAN SSI A L A ihmis e n arj e ss a ELÄKKEITÄ VIHREÄÄ RAHOITUSTA HYVIÄ SIJOITUSKOHTEITA International
24 / JOHTAJA
020 7934 216
nanssiala
affairs have always been in the center of JC_I_ activities. Multiple “Pääteema” as well as other national flagship projects in history have focused on increasing the international opportunities for our members, partners and the Finnish society as a whole.
changes. Therefore, an international employer enables open discussion about the changes and gives space for all emotions and thoughts.
3. The importance of diversity, equity, and inclusion (DEI) work Building working communities with various cultures require emphasis on DEI work. Good DEI work makes people with multiple backgrounds feel included and welcome in the organization.
An international employer has trained their management level or the whole staff with DEI issues, has DEI goals and
includes their employees in the development.
4. Most of all, an international employer celebrates diversity.
International Employer of the Year attracts funding
In late 2022. the International Employer of the Year project sent in a funding application to the Ammattienedistämissäätiö AEL -foundation, who funds projects that aim to improve the competitive advantage of the Finnish society and create success to the Finnish working life. The founda-
International Employer of the Year competition
Searches for organizations in Finland that have successfully recruited, onboarded, and retained international talents.
Showcases employer success stories and encourages more organizations to recruit foreigners who play a crucial role in Finland’s future economic growth.
Upcoming: International Employer of the Year 2023 In 2023, application period will be in May. For more information, follow the competition on Linkedin: www.linkedin.com/ company/international-employerof-the-year/
tion got 145 applications, of which they approved seven. JCI Finland and International Employer of the Year were one of the funded projects.
The theme of the application was “MUST – Monimuotoisuus Uusi Supervoima Työelämään” and we are eager to see if there will be some developments to the International Employer of the Year brand along the lines of the funding application theme. Read more about the funding: https://ael-saatio.fi/
PÄÄTEEMA
N 6 1 ° 7 ` 4 1 ` ` E 2 1 ° 3 0 ` 4 2 ` ` HAUSKUUKSIA HORISONTISSA 25 / JOHTAJA
ovat
MIELENTERVEYSHAASTEIDEN SYY JA SEURAUS
Taloustaidot ovat yhteiskuntamme tulevaisuuden kannalta tärkeitä niin yksilön kuin yhteisönkin tasolla. Jos perustaa taloustaidoille ei valeta nuorena, on riski talousongelmiin ja sitä kautta jopa syrjäytymiseen kasvanut. Mielenterveysongelmat linkittyvät usein taloushaasteisiin ja syy-seuraussuhteet ovat monitahoiset. Keskeistä on vaillinaisista taloustaidoista johtuvien talousongelmien ennaltaehkäisy ja sen kautta negatiivisten kierteiden ehkäiseminen.
Tiesitkö, että vuoden 2022 alussa Suomessa oli maksuhäiriöitä peräti 389
300 henkilöllä? Määrää pyritään yhteiskunnassa pienentämään pitkäjänteisellä työllä, mutta yksin valtion, oppilaitosten tai vanhempien resurssit tai taidot eivät riitä. Siksi tarvitaan myös yhdistysten ja yritysten panosta tämän tärkeän asian edistämiseen.
Osallistuakseen haasteen ratkaisuun vuonna 2022, Suomen Nuorkauppakamarit nosti kansalliseen projektiportfolioon Pirkanmaan Nuorkauppakamarin vuonna 2018 aloittaman Nuorten Taloustaidot -projektin. Tavoitteena on lisätä nuorten aikuisten tietoisuutta vastuullisesta taloudenpidosta kannustaa nuoria ottamaan vastuu oman taloutensa hallinnasta. Jatkossa taloustaidot tullaan näke-
mään myös osana Vastuullisen bisneksen viikon teemoja.
Nuorten taloustaidot – keskustelua herättämässä ympäri Suomen Herättelimme keskustelua teemaan liittyen jo kesällä Suomi Areenassa, sekä järjestimme paikalliskamareita osallistavan Nuorten taloustaidot -teemaviikon 10.-14. lokakuuta.
Teemaviikolla paikallistoteutuksia teki noin 20 paikalliskamaria ympäri Suomen ja vaikutimme positiivisesti yli 5 000 nuoren talousosaamiseen, pääasiassa järjestämällä teeman ympärillä koulutuksia toisen asteen oppilaitoksissa. Upeita
Nuorten taloustaidot
ja
TEKSTI ANNE-MARI MANSIKKA
26 / JOHTAJA
Suomen Nuorkauppakamarit järjestivät Suomi Areenalla paneelikeskustelun aiheesta Nuorten taloustaidot – kenen vastuulla? Keskustelu striimattiin suorana MTV Katsomoon.
erilaisia paikallistoteutuksia olivat mm. Kalajokilaakson Nuorkauppakamarin Puhutaan rahasta! -teatteriproduktio, jonka kautta vaikutettiin innovatiivisesti ja puhuttelevasti yli 100 lukiolaisen taloustaitoihin.
Suomen johtavan yhteiskunnallisen festivaalin Suomi Areenan lavalla pyrittiin vastaamaan kysymykseen Nuorten taloustaidot – kenen vastuulla? Keskusteluun osallistuivat Nuorten Taloustaidot -projektin kansallinen projektipäällikkö Anne-Mari Mansikka, Suomen Nuorkauppakamarit ry:n kansallinen puheenjohtaja Mari Männistö , Varapuun perustaja Mikko Sjögren sekä moderaattorina toimi Jocka Träskbäck
Nuorkauppakamaritoiminta näkyi koko Suomi Areenan ajan kansalaistorilla, jossa Porin Nuorkauppakamari oli esittelemässä nuorkauppakamaritoimintaa aiheista Johtajuusbarometri, vaikuttavat projektit, jäsenyys ja kumppanimahdollisuudet.
Kansallisena projektipäällikkönä toiminut, projektin myös Pirkanmaan Nuorkauppakamarissa luonut Anne-Mari Mansikka kommentoi: ”Olen enemmän kuin kiitollinen jokaiselle projektiin osallistuneelle: kansalliselle projektitiimille, Keskusliiton hallitukselle, projektin tänä vuonna toteuttaville kamareille ja myös kaikille vuodesta 2018 lähtien toteuttaneille kamareille. Olemme tähän mennessä vaikuttaneet jo tuhansiin ja tuhansiin nuoriin, kiitos tärkeästä työstä!”.
Mielenterveyshaasteiden ratkomista muun muassa taloustaitojen kautta Nuorten taloustaitoviikko startattiin maailmanlaajuisena mielenterveyspäi-
vänä 10.11. Päivän osuminen yhteen ei ollut sattumaa, vaan tutkitusti taloushaasteet johtavat usein mielenterveysongelmiin ja päinvastoin. Ratkomalla toista haastetta voidaan usein lieventää myös toista. Myös kansainvälinen kattojärjestömme JCI edisti mielenterveyspäivän kunniaksi JCI RISE -viitekehyksensä mukaisesti teemaan liittyviä asioita.
Vuoden pimeimmän ajan koittaessa marraskuussa osallistuimme myös mielenterveysviikon 21.-27.11. viestintään nostamalla esiin erilaisia kamarilaisten omakohtaisia kokemuksia ja tarinoita
mielenterveysaiheisiin liittyen. Avoimen käsittelyn kautta toivomme poistavamme osaltamme stigmaa mielenterveysasioista ja normalisoimaan teemaa varsinkin nuorten keskuudessa, kun itsetunto on usein herkimmillään. Ehkäpä jonain päivänä voimme tuoda mielenterveystiedon opetusohjelmaan samaan tapaan kuin aikoinaan toimme esimerkiksi TETharjoittelun.
Nuorten Taloustaidot -projektin tavoitteet
• lisätä nuorten aikuisten tietoisuutta vastuullisesta taloudenpidosta sekä oman taloutensa organisoinnista
• kannustaa nuoria ottamaan vastuu oman taloutensa hallinnasta
• kasvattaa uutta sukupolvea vastuulliseen kuluttamiseen
• ennaltaehkäistä erilaisten velkakierteiden syntyä ja sitä kautta muiden elämänhallinnan haasteiden lisääntymistä
Lue lisää: nuorkauppakamarit.fi/ nuorten-taloustaidot/
Katso Nuorten taloustaidot -paneelikeskustelu MTV Katsomosta: bit.ly/suomi-areena-snkk
Nuorten taloustaitojen suojelija Marko Anttila Meillä jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa nuorten tulevaisuuteen. Suurin vaikutus saadaan aikaiseksi yhteistyöllä. Nuorten Taloustaitojen kansallisena suojelijana tuen tärkeää työtä nuorten hyväksi.
KUVA: SUOMEN JÄÄKIEKKOLIITTO
PÄÄTEEMA Niinhyviävalmennuksia,että teidänkinfirmavoihyvin ollaseuraavassalehdessä RAHAHUOLETOVATSUURIN TYÖHYVINVOINTIAHEIKENTÄVÄTEKIJÄ* MIKKOSJÖGREN,RAHATAIDONVALMENTAJA 0405554632–MIKKO@VARAPUU.FI *MIKKOSJOGREN.FI/TYOHYVINVOINTI
27 / JOHTAJA
ONNITTELUT 65-VUOTIAALLE SUOMEN NUORKAUPPAKAMARIT RY:LLE!
Suomen Senaatti perustettiin 1962, vain viisi vuotta Keskusliiton (Suomen Nuorkauppamarit) perustamisen jälkeen. Sekä Keskusliittoa että Senaattia perustamassa ollut Nils Elfving #3340 kertoo Senaatin historiikissa:
– Ajatuksena tuolloin oli, että olisi hyvä jos entiset, aktiiviset nuorkauppakamarilaiset saisivat tavata toisiaan ja vaihtaa mielipiteitään päivän ajankohtaisista asioista. Päätettiin, että perustamme epävirallisen järjestön, jonka tehtävänä oli tukea Nuorkauppakamareiden toimintaa.
Ajan myötä toiminta virallistui ja JCI Senate in Finland ry rekisteröitiin vuonna 1998. Perusajatus on kuitenkin säilynyt samana. Vuodesta toiseen Senaatissa on pyritty löytämään tapoja tukea kamaritoimintaa niin paikallisesti, alueellisesti kuin kansallisellakin tasolla. Tämä edellyttää jatkuvaa vuorovaikutusta ja yhteistyötä senaatin ja nuorkauppakamarin välillä, koska voidakseen olla kehittämässä ja auttamassa kamaritoimintaa, tulee Senaatilla olla ymmärrys ja tieto nykypäivän tilasta ja haasteista.
Käytäntönä onkin ollut, että Nuorkauppakamareiden valmistautuva/istuva puheenjohtaja toimii Senaatin hallituksen jäsenenä ja varmistaa tiedonkulun ja keskusteluyhteyden järjestöjen välillä.
Kamaritoiminnan tukeminen onkin parhaimmillaan molempia osapuolia hyödyntävää toimintaa ja vuorovaikutus nuorkauppakamarilaisten kanssa tarjoaa senaattoreille näköalapaikan tämän päivän johtajuuteen. Uusimman sukupolven kamarilaisilla on tarjota sellaisia työelämätaitoja ja ajattelumalleja, jotka voivat päivittää monen senaattorin osaamisen aivan uudelle tasolle.
Tällä hetkellä Suomessa on yli 1400 senaattoria, joista Suomen Senaatin (JCI Senate in Finland ry) jäseniä on yli 85 %. Senaatin kenties näkyvin tuki jäsenistön suuntaan on vuosittain jaettava senaatin palkinto, joka on jaettu jo yli 30 vuoden ajan yhteiskunnallisesti merkittävälle kamariprojektille. Senaatin toimintavuoden kohokohta on elokuussa järjestettävä vuosikokous, joka vakiintuneen ajankohtansa ansiosta on monen senaattorin kalenterissa merkittynä jo vuosiksi eteenpäin. Kokouksessa valitaan Senaatin hallitus, jonka toimintakausi alkaa välittömästi vuosikokouksesta ja päättyy seuraavan vuoden vuosikokoukseen. Kuluvan vuoden vuosikokouksessa juhlittiin Senaatin 60-vuotista taivalta ja juhlavuoden kunniaksi kokouksen kynnyksellä julkaistiin historiikki, joka peilaa vahvasti myös Nuorkauppakamaritoimintaan.
Toivomme saavamme tulevina vuosina lisää sivuja yhteiseen tarinaamme.
Senaatin 60-vuotishistoriikkiin
Senaatin yhteystiedot: suomensenaatti.fi
Suomen Senaatin 60-vuotisjuhlavuoden vuosikokous keräsi runsaslukuisen senaattorijoukon Turkuun elokuussa 2022. Kuva: Nina Salokangas
28 / JOHTAJA S E N A AT I N S I V U T
Tutustu
KLASSIKKO VS. UUTUUS
– valitse kumpikin
JCI-lukupiiri esittelee kaksi järeää johtajuusteosta: Machiavellin Ruhtinaan 1500-luvulta ja vastikään julkaistun Karl-Johan Spiikin Yhteisöohjautuvuus: Jaettu johtajuus –teoksen keväältä 2022.
Klassikkoon käsiksi avoimin mielin
Vuonna 1513 valmistunut Ruhtinas (Il Principle) on firenzeläisen Niccolò Machiavellin tervehdys suurelle Lorenzo de’ Medici nuoremmalle, josta toivoo uutta hallitsijaa kriisien murjomaan Firenzeen. Kirjalla on hurja maine diktaattorien ja despoottien oppaana.
Machiavellin teesit menestyksekkäälle johtajalle tähtäävät pitkäjänteiseen tasapainoon, jolla hallitsija voi pysyä vallassa. Hän käsittelee yksityiskohtaisesti historiallisin case-esimerkein eri hallitsijoiden enemmän ja vähemmän onnekkaita toimia. Menestyksekkäällä ruhtinaalla on kirjan mukaan voimaa (virtú), tilanneälyä (necessitá) ja onnea (fortuna).
Kirja avaa ansiokkaasti herkullisia ristiriitaisuuksia, kuten itseään väkevämpien kanssa liittoutumisen sekä puolueettomuuden välttämistä. Ruhtinasta lukiessa ei voi välttyä vertaamasta teesejä tänä päivänä yhteiskuntaamme johtavien tai 1500-lukua tuoreempien historiallisten johtajien toimiin.
Turhan hurjan maineen saanutta teosta tulee ennakkoluuloista huolimatta lukea avoimin mielin ja ajatuksella, sillä se sisältää paljon erinomaista pohdintaa ja rohkaisee ajattelemaan.
Ruhtinas on erinomainen strategian oppikirja ajalta jolloin sanaa ei oltu edes keksitty. Se antaa eväitä toimia erilaisten ihmisten kanssa ja avaa itsessään johtamisen haasteita.
Anssi Murtonen, machiavellisti
Tuoreella otteella johtajuuden jakoon Johtamiseen liitetään erilaisia odotuksia ja asenteita. Moni kokee työssä tai harrastuksissa huonoa johtamista, mutta ei osaa kertoa miksi. Johtaja kokee antavansa hyvää johtajuutta, mutta alaiset eivät ole tyytyväisiä.
Kyse on erilaisista johtajuuskulttuureista ja odotuksista johtamisen suhteen. Jos esihenkilön ja alaisen odotukset ja käsitykset johtajuuden tyylistä eivät kohtaa, kokevat kumpikin stressiä ja turhautumisia.
Jaettu johtajuus -kirja kertoo jo johdannossa erilaisista johtajuuskulttuureista. Johtajuuskulttuurin myötä tehtävät, vastuut ja päätösvalta jakautuu esihenkilön ja yhteisön välillä eri tavoin. Tämän jälkeen kirja kertoo, että järjestelmällisyyden ja myötätunnon pitää olla tasapainossa johtamisessa, jotta ihmisen luontainen uteliaisuus ja halu oppia herää. Näiden edellytysten avulla voidaan alkaa jakaa johtajuutta ja madaltaa organisaation hierarkkisuutta.
Jaettu johtajuus on nopealukuinen opas nykypäivän johtamiseen. Se sopii jokaiselle alalle ja tiivistää yhteen oleellisimmat asiat nykypäivän johtamisessa.
Karl-Johan Spiik, kirjailija
JCI LUKUPIIRI
29 / JOHTAJA
EI ENÄÄ MINÄ-MINÄ-MINÄ, VAAN ME YHDESSÄ
– tulevaisuuden johtaminen on joukkuepeliä
Mitä on tulevaisuuden tasa-arvoinen johtaminen? Suomen Nuorkauppakamarit järjestivät Yle Aurora -tulevaisuustapahtumassa Tulevaisuuden työkalut tasa-arvoiseen johtamiseen -paneelin. Paneeli pohjautui aiemmin tänä vuonna julkaistuun, historian ensimmäiseen Johtajuusbarometriin. Keskustelu striimattiin suorana Yle Areenaan. Osallistumassa tärkeään keskusteluun olivat Visma Real Estaten HR-johtaja Salla Arvonen, Suomen Nuorkauppakamareiden kansallinen puheenjohtaja Mari Männistö sekä Työterveyslaitoksen TYÖ2030-ohjelmajohtaja Sanna Kulmala. Moderaattorina toimi Nicklas Wancke
TEKSTI: LAURA PULLINEN
Milleniaalit ovat jo vahvasti työelämässä, nyt tilaa itselleen raivaa Z-sukupolvi. Vaatimukset johtajuudelle ja työelämälle ovat murroksessa. On aika viedä tasa-arvo, monimuotoisuus ja vuorovaikutus sanoista tekoihin.
– Avoimuus, keskustelukulttuuri ja palaute korostuvat tasa-arvoisessa johtamisessa, tiivistää Suomen nuorkauppakamarien puheenjohtaja Mari Männistö.
Tänä vuonna julkaistiin historian ensimmäinen Johtajuusbarometri. Se tiivistää nuorten sukupolvien tarpeet ja ajatukset johtajuudesta.
– Johtaminen on yhteistyötä, vuorovaikutusta ja keskustelua, kitetyttää henkilöstöjohtaja Salla Arvonen Visma Real Estatelta.
Yhteistyö korostuu nuorten johtajuuskäsityksissä Johtamista ei opita vain kirjoista, vaan käytännössä – tekemällä, onnistumalla ja oppimalla. Siksi onkin tärkeää, että nuorille mahdollistetaan näitä opinpaikkoja, joissa harjoitella johtamista, olipa kyseessä sitten partio, urheiluseura tai vaikkapa nuorkauppakamari.
– Uskon, että kun nuoret ottavat vastuuta oman itsensä ja myös muiden johtamisesta, sillä saadaan hyvinvoin-
tia yhteiskuntaan laajemminkin, Mari Männistö tiivistää.
Jopa puolet Johtajuusbarometriin vastanneista kertoi saaneensa vähän tai ei ollenkaan johtamiskokemusta opiskeluaikoinaan. Samanaikaisesti Johtajuusverkoston Nuoret ja johtajuus -kyselyyn vastenneista alle 30-vuotiasta yli puolet kertoo olevansa kiinnostuneita johtamisesta.
– Tämä tulos on merkittävä. Kun kysyimme miksi johtaminen kiinnostaa, oli vastausten kärki selvä: nuoret haluavat tehdä positiivisempaa ja parempaa työelämää, kuvailee Työterveyslaitoksen ohjelmajohtaja Sanna Kulmala ja jatkaa:
– Tässä näkyy isosti muutos: Ei ollutkaan enää minä-minä, minun ura, minun
30 / JOHTAJA
palkkani, vaan näkökulma oli yhteinen.
Johtaminen on taito, joka ei tule vain tittelin kylkiäisenä.
– Johtajuudessa on hyvä pohtia kysymystä, haluanko saada asiat tapahtumaan vai haluanko saada ihmiset onnistumaan, kuvailee Sanna Kulmala.
Miksi me uuvumme?
Työterveyslaitoksen mukaan 17 prosenttia työntekijöistä kokee melko paljon tai paljon stressioireita. Työuupumus ei ole virallinen diagnoosi. Samanaikaisesti jo yli puolet työkyvyttömyyseläkkeistä on mielenterveysperustaisia.
– Työuupumus on työtapaturma, jossa uupunut on päässyt lipsahtamaan kaikkien “checkpointtien” ohi. Tilanteet ovat erilaisia. Johdon kokemasta syyllisyydestä ja uupuneen häpeästä on keskustelussa päästävä irti, Kulmala kuvailee.
– Uupumuksella on myös taipumusta levitä työyhteisössä, kuin ketjureaktio. Jos yksi työntekijä uupuu, millä tavalla työt järjestetään, etteivät seuraavat tekijät ja tuuraajat uuvu myös?, täydentää Mari Männistö.
Aurora-keskustelun panelistit näkevät, että yksi syy työuupumuksen lisääntymiseen on nykyisen työelämän kulttuurissä.
– Meillä on pärjäämisen kulttuuri, joka aiheuttaa helposti epäonnistumisen pelkoa ja häpeää, Männistö arvioi.
– Suomalainen työelämä kriisiytyy, jos emme pääse eroon siitä ajattelumallista, että miten työelämästä pääsisi pois, kuvailee Salla Arvonen.
Avoimuus on etu myös johtajana kehittymisessä Työelämässä ja johtajuudessa tarvitaan yhteisiä pelisääntöjä vastakkainasettelun sijaan. Ratkaisun avaimet löytyvät avoimella vuorovaikutuksella.
– Nuoret kaipaavat johtajalta avoimuutta ja asioiden näkyväksi tekemistä, nähdyksi tulemisen kokemusta ja yhdessä tekemistä, tiivistää Arvonen.
– Meidän on aidosti ymmärrettävä, että olemme erilaisia. Moni huono konflikti voitaisiin välttää sillä, että pyrkisimme ymmärtämään toista osapuolta. Minulla meni 33 vuotta sen ymmärtämiseen, että kaikki eivät ajattele samalla tavalla kuin minä, muistuttaa Mari Männistö.
Hyvän vuorovaikutuksen pahin vihollinen on aika. Vuorovaikutus, johtaminen ja niissä kehittyminen vaativat sitä.
– Paras tapa kehittyä tasa-arvoisena johtajana on oman toiminnan reflektointi. Me emme vielä ihan ymmärrä sitä, miten kovaa osaamisvaluuttaa se on tulevaisuuden työelämässä, Sanna Kulmala summaa.
Aurora – tulevaisuustapahtuma tunturissa keskustelu järjestettiin Levillä pe 18.11.2022.
Katso paneelikeskustelu kokonaisuudessaan: bit.ly/yle-aurora-snkk
Lataa koko 50-sivuinen Johtajuusbarometri-raportti: www.johtajuusbarometri.fi
31 / JOHTAJA