JOHTAJA 4/2023 Lehti rohkeille ja vastuullisille huomisen johtajille

4/2023 H U O M I S E N

LE HTI ROH KE I LLE JA VASTU U LLI S I LLE H UOM I S E N JOHTAJ I LLE

18 Kansallisen puheenjohtajan 2024, Aleksi Grafin haastattelu

SU OME N NU O RKAUPPA KAMA RI T RY

14 Peter Vesterbacka kannustaa epäonnistumaan

LE AD E RS FOR A CH AN G ING WOR LD

11 Tekoälyn vallankumous?

JCI - D EV E LOPING JOHTAJA-04-2023.indd 1

20.11.2023 14.26

HUOMISEN

PÄÄKIRJOITUS

4

TÄMÄN PÄIVÄN KAMARILAINEN ON HUOMISEN JOHTAJA

5

VANHEMMAT NEUVONANTAJAT

6

LISÄÄ OSAAJIA MAAILMAN ONNELLISIMPAAN MAAHAN

9

40 VUODEN IKÄPYYKKI LÄHESTYY – MITEN VOIT JATKAA HARRASTUSTA POIS POTKITTUNAKIN

10

LE HT I ROHK E I LLE NU OR ILLE JO HTAJI LLE , JOT KA HA LUAVAT LU ODA VAST UU LLISTA MU U TOSTA YR ITYKSIIN JA YHTE IS KU NTAA N

Kumppani: Business Finland

30

TEKOÄLY – JOHTAMISEN TULEVAISUUS?

11

HYVÄT VIESTINTÄTAIDOT - VAIKUTTAVAN JOHTAJAN ELINEHTO

12

EPÄONNISTUMISIA KUULUU VIHATA JA SILTI NE TÄYTYY SALLIA

14

ITSE JOHTAMINEN ON YKSI JOHTAJAN TÄRKEIN TAITO

17

ALEKSI GRAF HALUAA RAKENTAA LUOTTAMUSTA JA ARVOSTUSTA

18

GALLUP: MITÄ ON HUOMISEN JOHTAJUUS?

20

TEKOÄLYLLÄ JA VASTUULLISUUDELLA KASVUA JA PAREMPAA TYÖELÄMÄÄ

21

Kumppani: Driim

18

Kumppani: Rastor-instituutti

Nuorkauppakamari on verkosto rohkeita huomisen johtajia, jotka luovat vastuullista muutosta yrityksiin ja yhteiskuntaan. Kaikkien jäsentemme käyntikortissa ei kuitenkaan vielä lue "johtaja", joillakuilla ei välttämättä tule koskaan lukemaankaan. Nuorkauppakamarissa johtajuus ei ole titteli, vaan asenne ottaa vastuuta ja luoda proaktiivisesti muutosta siellä, missä huomaamme epäkohtia. Johdamme rohkeasti tulevaisuutta positiivisempaan ja vastuullisempaan suuntaan.

JULKAISIJA Suomen Nuorkauppakamarit ry, www.jci.fi PÄÄTOIMITTAJA Heikki Liukkonen VIESTINTÄJOHTAJA Helena Rebane TOIMITUS Heikki Liukkonen, Hanne Sudentaival, Marina Berzina, Heini Huotarinen, Heidi Grommi-Hukkanen, Eira Myllyniemi TAITTO Ville Kujansuu PAINO JP Postitus Oy ILMOITUSMYYNTI Sini Havukainen KANNEN KUVA Jari Puolijoki

2

J O H TAJA /

J O H TA JA

Heikki Liukkonen: Johtajan tehtävä on kasvattaa uusia johtajia

/

TÄSSÄ NUMEROSSA

JOHTAJA-04-2023.indd 2

20.11.2023 14.26

PÄÄTOIMITTAJALTA

Suomen Nuorkauppakamareiden kansallisen jäsenlehden vuoden 2023 viimeisen numeron ilmestyessä vuosi lähestyy loppuaan. Monelle nuorkauppakamarilaiselle merkityksellinen vuosi on päättymässä ja toisille alkamassa.

Vaalikokoukset ovat valinneet uusia järjestötoimijoita, jotka suunnittelevat ensi vuotta.

Huomisen johtajuus puhuttelee teemana hyvin nuorkauppakamarivuoden vaihdekohtaa. Teemasta on tämänkertaisessa numerossa paljon monipuolista sisältöä. Johtaja-lehti muun muassa haastatteli vanhoja JC-konkareita antamaan parhaat vinkkinsä ensi vuoden luottamushenkilöille.

Olen kuullut monen komean järjestöuran tehneen JC:n ja senaattorin sanoneen, että kaikista järjestön luottamustoimista antoisin on kamarin puheenjohtajavuosi. Tehtäviä on vaikeaa vertailla keskenään, mutta mielipiteeseen paikallispuheenjohtajavuoden ainutlaatuisuudesta on helppo yhtyä ja kannustaa nuorkauppakamarilaisia arvostettuun puheenjohtajaputkeen.

22 JCI REGATTA – AINUTLAATUINEN KOKEMUS JOHTAJUUDESTA PURJEHDUKSEN KONTEKSTISSA

22

JOHTAMISEN ENSYKLOPEDIA

24

VIESTINTÄ JOHTAA KESTÄVÄMPÄÄN TULEVAISUUTEEN

25

WHAT IS LEADERSHIP TOMORROW?

26

KESKUSPUISTON MATKA NUORKAUPPAKAMARIN DEBATOINNIN KANSALLISIIN JA EUROOPAN KILPAILUIHIN 28 DEFINING THE VALUE PROPOSITION OF JCI TO BUSINESSES AROUND THE 4 AREAS OF OPPORTUNITY

30

KIRJAVINKKEJÄ

32

KOLUMNI – MIKKO NIEMINEN

35

Eroaako huomisen johtajuus tämän päivän johtajuudesta?

VUODEN NUORKAUPPAKAMARILAINEN KEKSINTÖ 36 KOLUMNI – HEIKKI LIUKKONEN

37

PAINETTU TUOTE HUOMATAAN AINA

38

SENAATIN HAUSKAA YHDESSÄ TUKI

39

Varokaa setämiehiksi muuttumista!

Kumppani: JP Postitus

LUE LEHDEN JUTUT JA PALJON MUUTA DIGILEHDESTÄ Digilehti löytyy osoitteesta johtaja.nuorkauppakamarit.fi.

Pääset lukemaan digilehteä myös skannaamalla viereisen QR-koodin.

Muistan vielä sen jännittävän tunteen, kun nousin kasvattajaseurani Helsingin Nuorkauppakamarin johtoon 2019.

Nyt siihen aikaan on hiukan perspektiiviä. Kyse ei ollutkaan maailman vakavimmasta näytön paikasta, vaikka arvostetun järjestön vanhimman suomalaisen paikallisyhdistyksen ravintoketjun pään käädyt harteilla kovin painoivatkin. Silti puheenjohtajavuosi oli lahja ja kokemus, jossa sai varmasti enemmän itselleen ja aikaiseksi muille, kun siihen sitoutui ja asennoitui silloisella voimalla.

Parasta ja palkitsevinta puheenjohtajana oli ehdottomasti se, kun oli onnistunut tartuttamaan innostusta ja mahdollistamaan jonkun hallituksen jäsenen tai muun kamaritoimijan hanketta tai tehtävää. Puheenjohtajien ja nuorkauppakamareiden suoriutumista mitataan Suomen Nuorkauppakamareissa monella eri mittarilla, mutta jos puheenjohtaja onnistuu saamaan hallituksensa ja kamarilaisensa tekemään jotakin hienoa, on se jo osoitus puheenjohtajan tärkeästä onnistumisesta.

Puheenjohtajavuoteen sisältyy vääjäämättä vastoinkäymisiä. Riskeihin on hyvä varautua, mutta silti keltanokan, jollaisia tässä järjestössä one year to lead -periaatteen mukaan jossain määrin ovat lähes kaikki joka kerta, kohtaa moni ennakoimaton haaste. Tähän on hyvä suhtautua positiivisella uteliaisuudella, sillä epämukavuusalue kasvattaa ihmistä. Etu nuorkauppakamarissa on, että johtaja ei ole yksin, vaan puheenjohtajien koulutusohjelmassa on kymmeniä vertaisia, joiden kanssa voi sparrata ja jakaa kokemuksia luottamuksellisesti.

Ja vaikka puheenjohtajuuteen suhtautuukin kovalla innolla ja sitoutumisella, on tärkeää huolehtia elämän prioriteeteista.

Tärkeinkään luottamustehtävä ei ole niin tärkeä, että sen takia pitäisi laiminlyödä perhe ja läheiset, terveys tai leipätyö. Voi kuulostaa välillä vaikealta, mutta se on myös mahdollisuus kehittää itsensä johtamista, delegoimista ja tekemisen priorisoimista. Tasapainoinen elämä tukee menestystä sen kaikilla aloilla, eikä mailaa pidä puristaa liian kovaa. On parempi tehdä kunnolla vähempi määrä asioita kuin huolimattomasti paljon kaikkea.

Antoisia lukuhetkiä!

HEIKKI LIUKKONEN PÄÄTOIMITTAJA

Mitä pidit JOHTAJA-lehdestä? Haluaisitko tarjota juttua lehteen?

Vinkkaa juttua, haastateltavaa tai anna palautetta tiimille. Meidät tavoittaa sähköpostitse osoitteesta etunimi.sukunimi@jci.fi tai aineisto@jci.fi.

3

JOHTAJA-04-2023.indd 3

/

J O H TA JA

20.11.2023 14.26

PÄÄK I RJ O I T US / H EIKKI LIUKKO N EN

JOHTAJAN TEHTÄVÄ ON KASVATTAA UUSIA JOHTAJIA ”Mitä on hyvä johtajuus?” kysyi pääministeri Petteri Orpo toimittajalta, joka tenttasi häneltä tiedotustilaisuudessa kesällä mielipidettä pääministerin omasta johtajuudesta. Tuo lievästi sanottuna hieman kliseinen kysymys on hyvä ja siihen riittää vastauksia, joista yksikään ei ole oikea tai väärä. Saman voi huomata Johtajalehden tähän numeroon tekemässä gallup-kyselyssä.

Johtaja johtaa edestä ja esimerkillä, ottaa omistajuutta asioista ja kantaa kokonaisvastuuta siitä, että tavoitteet ja päämäärät saavutetaan. Usein johtajaksi valikoituu yksilö, joka on ryhmässään tai ympäristössään tärkeässä ominaisuudessa melko hyvä, jopa paras.

Asiantuntijuuden tai kokemuksen tasoon perustuvaa johtajuutta on arvosteltu siksi, että itse johtaminen vaatii muita ominaisuuksia kuin johtamisen kohteena olevan yhteisön ydinliiketoiminta tai ammattisubstanssi.

Puhutaan ihmisten johtamisesta, leadershipistä ja helposti ajaudutaan kysymykseen, pitäisikö johtajan olla ns. ammattijohtaja vai johtajaksi ylennetty asiantuntija johdettavien joukosta. Ammattijohtajallakin on paljon esimerkiksi valmentavan johtamisen keinoja johtaa, ohjata, sparrata, kuunnella ja tukea itselleen tuntemattomien asian parissa työskenteleviä johdettavia, mutta tuskin substanssiasiantuntijuuskaan haitaksi on tai varsinkaan esteeksi johtajaksi kasvamisessa. Näyttää siltä, että tässäkin keskitietä suositaan, ihmisjohtaja ei voi ulkoistaa itseään asioilta tai asiajohtaja ihmisiltä.

Varsinkin tietoyhteiskunnan asiantuntijatyössä osaaminen, tietotaito ja yhteistyötaidot ovat vahvasti keskiössä. Se, että yhteisö onnistuu jossakin merkittävässä tehtävässään, ei voi olla yhden henkilön show. Ja jos onkin, jatkumoa ei ole, eikä yhteen avainhenkilöön perustuva toiminta ole kestävällä pohjalla. Mieleen yksilösuorituksista tulevat vanhat käsityöläisammatit, mutta niissäkin taitavimmilla oli apunaan oppilaat ja kisällit, joista oli tuleva mestareita.

Paraskaan osaaja tai asiantuntija ei ole johtaja, jos hän ei kykene monistamaan osaamistaan, liittyi se sitten työtaitoihin tai johonkin tiettyyn substanssialaan. Yhtä lailla kuin suoriutua itse hyvin, on tärkeää tukea, auttaa ja mahdollistaa johdettavia myös suoriutumaan hyvin ja entistä paremmin. Se ei ole johtajuuden varjopuoli, välttämätön paha tai harmillinen lisätyö, vaan keskeinen osa johtajuutta.

Näillä sanoilla on hyvä toivottaa vuoden viimeisen Johtajan lukijoille ja esimerkiksi ensi vuoden valituille nuorkauppakamaritoimijoille onnea ja menestystä itsensä ja muiden johtamiseen.

4

/

J O H TA JA

HEIKKI LIUKKONEN PÄÄTOIMITTAJA

JOHTAJA-04-2023.indd 4

20.11.2023 14.26

KA NSA LLINEN PU HEENJOHTAJA / TA RU M I K KONE N

TÄMÄN PÄIVÄN KAMARILAINEN ON HUOMISEN JOHTAJA

S

uomen Nuorkauppakamareiden strategiassa puhutaan huomisen johtajuudesta. Mitä se huomisen johtajuus oikein on? Tai millainen on huomisen johtaja? Sitä ei ole strategiatyössä tai kunkin kansallisen puheenjohtajan strategisissa suuntaviivoissa saati toimintasuunnitelmissa määritelty.

Miksi pitäisikään? Eräs Vuoden Nuori Johtaja -ehdokas sanoi hienosti, että hänen määrittelemänsä johtajuuden käsite, joka hänen toimintaansa johtajana ohjaa, varmasti muuttuu ajan myötä.

Niin muuttuu ja elää huomisen johtajuus ja johtajakin. Läpi aikojen johtajuuteen on liitetty erilaisia ismejä ja teorioita. Uusien sukupolvien myötä tavat toimia ja odotukset johtamiselle työelämässä ovat muuttuneet. Johtajat, jotka ovat sopeutuneet ja kyenneet muokkaamaan toimintatapojaan, ovat selvinneet ajan tyrskyissä. ”Johtamiskulttuurista toivotaan tulevaisuudessa ihmisläheisempää, monimuotoisempaa ja tasa-arvoisempaa. Huomisen johtajuus on vastuullista, rohkeaa ja ihmisläheistä esimerkillä johtamista.”

Tämä yhteenveto on johtajuusbarometrista, jonka Suomen Nuorkauppakamarit toteutti viime vuonna yhdessä Työ2030-hankkeen ja Työterveyslaitoksen kanssa.

Johtajuusbarometrin perusteella huomisen johtajat haluavat johtaa ilman titteleitä ottamalla vastuuta, huomioiden vastuullisuuden ja inhimillisyyden.

Huomisen johtajuudessa huomioidaan mielen hyvinvointi ja työssä jaksaminen ja johtamisella lisätään yhteistyökyvykkyyttä, avoimuutta ja ihmisorientoitumista. Huomisen johtajille tärkeäitä arvoja ovat vilpittömyys ja oikeudenmukaisuus ja heidän tehtävänään on ennen kaikkea mahdollistaa muiden onnistuminen ja näyttää suuntaa yhteiselle toiminnalle.

Ensi vuonna johtajuusbarometri tehdään uudestaan ja laajemmalla otannalla. Muuttuuko odotukset ja arvot kahdessa vuodessa? Ehkä, ehkä ei. Johtajuusbarometri on kuitenkin tärkeä työkalu seurata, mitä huomisen johtajuus tarkoittaa paitsi yhteiskunnassa, myös nuorkauppakamarissa. Me nuorkauppakamarilaiset haluamme olla rohkeita huomisen johtajia ja siihen kamaritoiminta meitä myös kasvattaa. Uudet

roolit, vaihtuvat tiimit ja paikan vaihto johdettavasta johtajaksi ja takaisin johdettavaksi kasvattavat meitä muokkaamaan omia johtamistapojamme ja suhtautumistamme johtajuuteen. Vastuun ottamisen ja reflektoinnin paikkoja on tarjolla jatkuvasti ja niistä me opimme. Vaikka työelämäkin haastaa meitä, siellä oppimisen paikat eivät tule välttämättä yhtä nopeasti kuin mitä kamaritoiminta meille mahdollistaa.

Yhtä asiaa huomisen johtajuus kuitenkin vaatii. Se on vastuunottaminen. Sivusta katsoessa voi analysoida muiden erehdyksiä, mutta vasta itse tekemällä todella ymmärtää – ja oppii.

Meitä huomisen johtajia tarvitaan, titteleillä ja ilman. Otetaan yhdessä vastuuta, sillä vasta se mahdollistaa vaikuttamisen, jolla luodaan haluamaamme muutosta.

TARU MIKKONEN KANSALLINEN PUHEENJOHTAJA 2023

5

JOHTAJA-04-2023.indd 5

/

J O H TA JA

20.11.2023 14.26

VANHEMMAT NEUVONANTAJAT Vuoden alussa nuorkauppakamarin tulevaisuuden tekijät ottavat haltuun uudet vastuutehtävät. Johtaja-lehti tarjoaa kolmen senaattorin evästykset ensi vuoteen.

TEKSTI: HEINI HUOTARINEN, KUVAT: HAASTATELTAVIEN KOTIARKISTO JA JUHANI ANJALAN VUODEN 1994 KUVA: ELISE MURRE-ÖHMAN

Kuka olet? Jani Siivola, senaattori Rovaniemen Nuorkauppakamarista. Olen toiminut liikkeenjohdon konsulttina, valmentajana ja kouluttajana 15 vuoden ajan. Aloitin Rovaniemen Yrittäjien puheenjohtajana vuoden alussa. Vapaaaikani kuluu tyttären, laskettelun, lohenkalastuksen ja valokuvauksen parissa.

Usein pelaan myös tietokonepelejä kaveriporukalla.

Mikä on ollut mieleenpainuvin nuorkauppakamarikokemuksesi ja miksi?

Kehitysjohtajana (EVP) toimimisessa opin strategista suunnittelua ja monenlaisia työelämätaitoja ja huomasin, että keskusliiton hallituksessa oleminen on hyvin erilaista kuin paikallistasolla toimiminen.

Silti osallistuminen puhe- ja väittelykilpailuihin kamarissa, alueella ja kansallisesti on muuttanut minua eniten ja sittemmin tehnyt minusta ammattiesiintyjän. Olen ollut äärimmäisen ujo ja pelännyt esiintymistä. Aikanaan tulin kamarin kisassa toiseksi. Ennen aluekonferenssia voittaja sairastui ja jouduin aluekisaan. Silloin tarvitsin rohkaisuryypyn. Kansallisen kokouksen puhekisassa luulin, että kuolen. Tämä tapahtui keväällä 2005. Vuonna 2006 juonsin jo kansallisen gaalan ilman sen kummempia tuntemuksia. Nykyisin koulutan ammatikseni. Edelleen esiintyminen jännittää, mutta ei enää lamaannuta.

Mitä nuorkauppakamarista saamiasi oppeja olet hyödyntänyt sittemmin?

Esiintymistaito on ollut yksi käyttökelpoisimmista opeista. Lisäksi tärkeitä oppeja ovat olleet myyntihenkisyys, projektien toteutus, verkostoitumisen tärkeys ja aktiivinen itsensä kehittäminen. Opettamani yrittäjyyden erikoisammattitutkinto valittiin vastikään parhaaksi opintokokonaisuudeksi.

Minkä neuvon annat ensi vuodeksi uuteen vastuutehtävään lupautuneelle nuorkauppakamarilaiselle?

Vaikka vähän kauhistuttaakin, palkkio on suurempi kuin osaisi ajatellakaan.

En olisi kyennyt Rovaniemen Yrittäjien puheenjohtajaksi ilman sitä kokemusta nuorkauppakamarista, että kyllä eri tehtävissä pärjää. Pitää heittäytyä, jotta voi saada oppeja.

Minunkin kasvuni ammattiesiintyjäksi lähti siitä, että suostuin kylmiltään puhe- ja väittelykisoihin. Käytä sinäkin nuorkauppakamaria omien rajojesi löytämiseen ja niiden laajentamiseen. Osallistu kokouksiin ja nauti hienosta harrastuksesta.

Marianne ”Maisku” Holmström Kuka olet? Olen Valkeakosken Nuorkauppakamarin senaattori Marianne ´Maisku´ Holmström, puoliso, bonusäiti, monen rakkaan ihmisen ystävä. Työkseni olen turkulaisen Radio Auran Aaltojen ohjelmapäällikkö ja juonnan iltapäivälähetystä.

Olen myös Punaisen Ristin vapaaehtoinen ja aktiivinen kesämökkeilijä.

Mikä on ollut mieleenpainuvin nuorkauppakamarikokemuksesi ja miksi?

Siitä on 15 vuotta, kun 12 vuotta kestänyt aktiivikamariurani päättyi, onneksi senaattorina. Päällimmäinen asia minulle ovat ihmiset. Olen saanut ihania ystäviä, mahtavia tuttavia ja verkostoja.

Olen toiminut kaikissa mahdollisissa oman kamarin tehtävissä ja projekteissa.

Päällimmäisenä muistan aluejohtajuuden ja kuinka keskusliitossa todella ymmärsin tämän järjestön maailmanlaajuisuuden ja opin arvostamaan kamareiden erilaisuutta. Nuorkauppakamarin tulee olla tarpeellinen sille alueelle, jossa se on.

Pidän merkityksellisenä sitä, että kamaritoiminta vaikuttaa yhteiskuntaan ja tukee kotiseudun kehittämistä.

Myös Valkeakosken kaksipäiväisten markkinoiden järjestäminen on ollut minulle merkityksellistä. Se on opettanut, mitä ison tapahtuman järjestäminen vaatii. Valkeakosken Nuorkauppakamari aktivoi kaupunkia: Valkeakoskella olisi tylsempää ilman kamaria.

Mitä nuorkauppakamarista saamiasi oppeja olet hyödyntänyt sittemmin?

Elämä on johtamista, itsensä johtamista, työelämässä johtamista ja harrastustoiminnassa johtamista. Se on ollut tosi tärkeä oppi. Johtaminen on tärkeä osaalue, jotta saa asioita aikaan, ja nuorkauppakamari kehittää johtamiskulttuuria.

Toinen tärkeä oppi on projektinhallinta. Nykyisessä työelämässä tarvitaan projektiosaamista ja nuorkauppakamari tarjoaa näitä oppimisen paikkoja. Valkeakosken markkinat on tästä hyvä esimerkki.

Olen opiskellut viime aikoina projektinhallintaa ja huomaan, että samoja asioita opin jo markkinoita tehdessäni. Tapahtumalle täytyy löytää tekijät yötä päivää, jokaiselle asialle täytyy löytää ihminen, joka sen tekee. Työ sisältää delegointia, innostamista ja sitä, että sitten juhlitaan.

Minkä neuvon annat ensi vuodeksi uuteen vastuutehtävään lupautuneelle nuorkauppakamarilaiselle? Ensimmäinen neuvoni on: Nauti! Kanna vastuu, tee mitä lupaat. Jos lupaudut, hoida homma.

Laita itsesi peliin, heittäydy. Vaikka kannat vastuuta, muista ettei tämä ole kuolemanvakavaa. Saa pitää hauskaa. Tämä on aikuisten hiekkalaatikko, jossa voi myös mokata.

Muista, ettet voi mokata tai menestyä, jos et heittäydy. Anna tälle aikaa niin paljon kuin pystyt! Jos olet perheellinen, ota heidät mukaan. Tutustu erilaisiin ihmisiin.

Heidän kanssaan mahdollisesti muistelet kiikkustuolissa, että tulipa pidettyä hauskaa ja tulipa elettyä. Ihmisistä nautin nyt senaattorina kaikkein eniten.

6

/

J O H TA JA

Jani Siivola

JOHTAJA-04-2023.indd 6

20.11.2023 14.26

Jani Siivola EVP:nä keskusliitossa

Marianne Holmström 90-luvun lopulla

Juhani Anjala tyttären kanssa 1994

Jani Siivola nyt

Marianne Holmström nyt

Juhani Anjala ja tyttärentytär

Juhani Anjala

desta luopuminen ja sen mukana tuleva kokemus on arvokasta.

Lisäksi muistan, kun olin nuorena JC:nä mukana järjestämässä maailmankokouksen welcome-partya. Mahtava kokemus ja näyttö siitä, mitä saadaan aikaan hyvällä organisoinnilla vapaaehtoisvoimin yli 2000 kansainväliselle vieraalle!

Myös aluetiedottajan virka oli mahtava.

Minulle on ollut tärkeää pitää omasta kamarista huolta, joten siksi olen tehnyt monta virkaa omassa kamarissa ja pari alueella.

Mitä nuorkauppakamarista saamiasi oppeja olet hyödyntänyt sittemmin?

Esiintymis- ja organisoimistaito. Esimerkiksi bänditoiminnassa ja taloyhtiön kokouksissa huomaa, että nuorkauppakamarissa on oppinut kommunikoimaan muiden kanssa, ilmaisemaan itseään.

Kansainvälistyminen esim. työelämässä on nykyään yleisempää kuin 90-luvulla, jolloin kansainväliset kokemukset olivat erityinen nuorkauppakamarin tarjoama oppi.

Olen saanut huikean kontaktiverkoston. Yhteistyöllä pääsee pitemmälle kuin yksin pakertamalla. Pitää tulla toimeen toisten kanssa, olla ystävällinen, rakentava ja toiset huomioiva. Nuorkauppakamarissa täytyy tuoda itseään tykö ja kilpailla ja samaan aikaan tehdä yhteistyötä. Se on todella opettavaista.

Minkä neuvon annat ensi vuodeksi uuteen vastuutehtävään lupautuneelle nuorkauppakamarilaiselle? Ole utelias ja ota asioista selvää, tutki niitä. Kaikki virat voit tehdä oman mielesi mukaan: hyvin, huonosti tai siltä väliltä. Mieti kuitenkin, kannattaisiko rima laittaa hyvälle korkeudelle. Rimakauhua ei kannata potea, sillä täydellisyyteen et pääse. Kamariharrastus kestää tyypillisesti useamman vuoden.

Yksi virka voi olla askel seuraavaan, uusiin kontakteihin ja uusiin tilanteisiin. Kannattaa satsata! Tehdään tosissaan, muttei totisina. Eräässä elokuvassa sanottiin ”may the force be with you”. Nuorkauppakamarissa voisi sanoa: Olkoon kontaktiverkosto kanssasi. 

Kuka olet? Olen Juhani Anjala, Helsingin Nuorkauppakamarin senaattori. Olin alun perin Etelä-Vantaan Nuorkauppakamarista (myöhemmin Suur-Helsingin Nuorkauppakamari), joka yhdistyi sittemmin Helsingin Nuorkauppakamariin.

Helsinki-Espoo-Vantaa -alueella oli aikanaan kymmenen nuorkauppakamaria.

Olen ollut pitkään painoalalla ja toiminut alan yrittäjänä. Minulla on kaksi aikuista lasta. Nuorena soitin rokkibändissä ja lasten myötä lapsille lastenlauluja.

Nykyisin soitan saksofonia punk rock -bändissä ja TixiBand -nimisessä puhallinorkesterissa.

Mikä on ollut mieleenpainuvin nuorkauppakamarikokemuksesi ja miksi?

Meillä kaikilla senaattoreilla on paljon mieleenpainuneita asioita. Jos nyt kuitenkin nostan joitakin asioita esiin, niin kamarin puheenjohtajuus on kruunu!

Paljon se ottaa, paljon se antaa. Oppii tuntemaan ihmisiä muustakin kuin omasta kamarista. Myös puheenjohtajuu-

7

JOHTAJA-04-2023.indd 7

/

J O H TA JA

20.11.2023 14.26

KUMPPA NI

LISÄÄ OSAAJIA MAAILMAN ONNELLISIMPAAN MAAHAN Workinfinland.comissa kohtaavat kansainväliset osaajat ja työnantajat.

S

TEKSTI: RIIKKA HIRSTO, HEAD OF MARKETING, WORK IN FINLAND, BUSINESS FINLAND

O H TA JA

uomessa - maailman onnellisimmassa maassa voi elää laadukasta elämää.

Voi rakentaa mielenkiintoista uraa menestyksekkäissä yrityksissä, kehittää itseään työssä sekä viettää aikaa myös perheen ja ystävien parissa. Arjen sujumista helpottaa toimivat päiväkodit ja laadukkaat koulut. Puhtaasta luonnosta nauttiminen on Suomessa itsestään selvää ja siihen jää myös työpäivän jälkeen aikaa.

Juuri työn ja vapaa-ajan sujuva yhdistäminen on tehty täällä mahdolliseksi. Tässä muutamia valttikortteja siihen, miksi Suomi on houkutteleva paikka elää ja työskennellä. Näitä asioita tuomme esille myös maakuvamarkkinoinnissamme, jonka keskeisenä kanavana toimii kansallinen workinfinland.com -sivustomme.

Laadukkaan elämän palasia arvostavat myös kansainväliset osaajat ja hyvä niin, sillä yrityksen kasvuun ja menestykseen tarvitaan kansainvälinen tiimi. Suomen tunnettuuden kasvattamisessa potentiaalisten työnhakijoiden keskuudessa

JOHTAJA-04-2023.indd 8

on vielä paljon tehtävää. Tämän vuoksi olemmekin luoneet kansalliset osaajahoukuttelun sivustot. Workinfinland. com sivuston avulla voimme houkutella kansainvälisiä osaajia Suomeen. Siellä osaajat saavat kattavaa tietoa Suomessa asumisesta, työskentelystä sekä Suomeen muuttamisesta ja löytävät avoimena olevia työpaikkoja. Workinfinland.fisivustolla voimme puolestaan tukea suomalaisia yrityksiä oikeiden osaajien löytämisessä ja rekrytoinnissa.

Uudet ajatukset, erilaiset näkökulmat ja osaamiset luovat innovatiivisia ratkaisuja, uusia tapoja kohdata globaalit asiakkaat ja ratkaista haasteet. Jos yrityksen toiveena on rakentaa kansainvälistyvää tiimiä ja löytää oikeat osaajat, Workinfinland.fi -sivustolta löytyy tietoa monipuolisista palveluista ja rahoituksesta.

Rahoituksen avulla yritys voi vaikkapa parantaa valmiuksiaan kansainväliseen kasvuun luomalla sitä tukevia työ-, organisaatio- ja johtamiskäytäntöjä.

Sivuston avulla yritys pääsee myös kontaktiin potentiaalisten työhakijoiden

kanssa, sillä sen kautta voi myös julkaista avoimia työpaikkoja, joihin myös kansainväliset osaajat voivat hakea.

– Tavoitteenamme on tarjota relevanttia tietoa kattavasti kaikille verkkosivustolla vieraileville, oli kyse sitten suomalaisista työnantajista tai kansainvälisistä työnhakijoista. Monipuolisten ja kiinnostavien sisältöjen lisäksi panostamme erityisesti käytettävyyteen, responsiivisuuteen sekä visuaaliseen ilmeeseen, kertoo verkkosivuston päätoimittaja Anne Riihimäki.

Tutustu palveluihimme! Work in Finland -tiimimme auttaa yritystäsi mielellään oikeiden osaajien löytämisessä ja kansainvälisen kasvun polulla. 

Työnantajille: workinfinland.fi Kansainvälisille osaajille: workinfinland.com

20.11.2023 14.26

40 VUODEN IKÄPYYKKI LÄHESTYY – miten voit jatkaa harrastusta pois potkittunakin

Nuorkauppakamariharrastus on antanut monille elinikäisiä ystävyyksiä ja ammatillista kasvua. Mutta mitä tapahtuu, kun täytät 40 vuotta ja kohtaat ikärajoitukset? Älä huoli, vaihtoehtoja on!

TEKSTI JA KUVA: JENNI VÄLKKY

N

uorkauppakamaritoiminnassa jäsenyys päättyy normaalisti 40-vuotiaana. Erittäin aktiiviset jäsenet voivat kuitenkin saada senaattoriarvon, joka antaa heille elinikäisen osallistumisoikeuden nuorkauppakamaritoimintaan, jopa kansainvälisesti.

Senaattoriarvo on tunnustus arvokkaasta panostuksesta järjestön eteen ja se annetaan korkeintaan 1 % jäsenistöstä.

Aktiivijäsenille, jotka eivät ihan senaattoriarvon kriteereitä täytä on mahdollisuus tulla kutsutuksi paikalliskamareiden kunniajäseniksi. Kunniajäsenet kutsutaan hallituksen esityksestä paikallisyhdistyksen kokouksessa. Kunniajäseneksi kutsutulle yhdistys haluaa osoittaa kunnioitusta tai hän on muuten jäsenaikanaan ansioitunut. Tämä kunniajäsen titteli mahdollistaa osallistumisen kamarin omiin tapahtumiin ja koulutuksiin sekä aluekokouksiin.

Mutta entäpä he, joille nämä edellä mainitut tunnustukset eivät ole saavutettavissa?

JCI Finland Foundation pinssi – pelastuskaista yli-ikäisille jäsenille Jäsenellä, jolla on JCI Finland Foundation pinssi, on oikeus osallistua SNKK:n alueellisiin ja kansallisiin tapahtumiin riippumatta iästä. Kyseisen henkilön ei tarvitse olla senaattori tai kunniajäsen.

JCI Finland Foundation pinssin voi saada joko ostamalla sen itse tai kamariystävien lahjoituksena.

JCI Finland Foundation on rahasto, johon tehdään lahjoituksia. Osoituksena rahastoon tehdystä lahjoituksesta lahjoittaja saa vastineeksi rahaston nimikkopinssin ja oikeuden osallistua SNKK:n tapahtumiin. Yksittäisen rahastoon tehtävän lahjoituksen suuruus on 400 euroa. Rahastoon voivat tehdä lahjoituksia Suomen Nuorkauppakamarit ry:n jäsenyhdistysten entiset ja nykyiset henkilöjäsenet sekä SNKK:n hallituksen päätöksellä muutkin tahot.

Lahjoituksen voi tehdä vaikka omasta aktiiviurasta kamarissa olisi kulunut jo useampikin vuosi, riittää että on ollut joskus jäsen. Säätiön toiminnasta vastaa vuosittain Kansallinen Projektit ja Toiminta Päällikkö (NO COM), jolta saa ohjeet lahjoituksen tekemiseen.

Tämän vaihtoehdon ansiosta nuorkauppakamariharrastuksesi voi jatkua myös yli 40 vuoden ikäisenä. 

JCI Finland Foundation rahasto kamareiden tukena

JCI Finland Foundation rahastoon kertyy varoja vuosittain sinne tehdyistä lahjoituksista, joista merkkinä lahjoittajalle annetaan JCI Foundation pinssi. Rahaston tärkein tehtävä on tukea Suomen Nuorkauppakamarit ry:n jäsenyhdistyksiä, eli paikalliskamareita, taloudellisesti.

Rahastosta myönnetään avustuksia ennalta määritettyihin tarkoituksiin, jotka ovat linjassa SNKK:n strategisten painopistealueiden kanssa.

Rahastosta paikalliskamareille myönnetty avustus voi olla enintään 80 % toteutuneista kuluista ja kulut tulee muodostua siitä toiminnasta, mihin tukea on haettu ja myönnetty.

Aiemmin Finland Foundation tukea on jaettu muun muassa uusille projekti-ideoille ja jäsenhankintaa vauhdittamaan. Tuki maksetaan toteutuneita kustannuksia vastaan kuittien perusteella. Tukea voidaan myöntää myös uusien kamareiden perustamiseen.

Rahaston säännöt, toimintaohje ja vuosittaiset hakuajat löytyvät jäsenintrasta.

9

JOHTAJA-04-2023.indd 9

/

J O H TA JA

20.11.2023 14.26

TEKOÄLY

– johtamisen tulevaisuus?

HANNE SUDENTAIVAL KUVAT: HANNU TOIVOSEN ARKISTO

T

ekoäly puhututtaa laajasti, niin julkisessa keskustelussa kuin kahvipöydissä.

Siitä povataan teollisen vallankumouksen kaltaista disruptiivista teknologiaa, joka tulee mullistamaan niin työ- kuin yksityiselämämme perustavanlaatuisesti. Emme vielä pysty luotettavasti arvioimaan tekoälykehityksen seurauksia, mutta varmaa on, että se tulee vaikuttamaan elämäämme, halusimme tai emme. Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen professori Hannu Toivonen on kirjoittanut kirjan ”Mitä tekoäly on?”. Hän on ystävällisesti lupautunut kommentoimaan aihetta Johtaja -lehdelle.

Tekoäly on tunnetusti ihmistä taitavampi tunnistamaan muuttuijen välisiä suhteita ja ratkaisemaan optimointitehtäviä. Se on erinomainen työkalu management -tyyppisessä johtamisessa ja päätöksenteossa. Onko tekoälyllä annettavaa leadership -puolella, eli ihmisten johtamisessa?

Tekoäly kehittäjiensä ja sille syötetyn aineiston näköinen: se heijastaa sille annettujen aineistojen asemaa ja asenteita. Kiteytät kirjassa, että tekoälyllä on sukupuoli ja ihonväri: valkoinen mies. Jos esimerkiksi naisten palkka on aineistossa pienempi kun miesten, tekoäly voi ehdottaa naiselle pienempää palkkaa sukupuolen takia. Kuinka tällaiset stereotypioita vahvistavat itseään ruokkivat kierteet vältetään? Voiko tekoälyä käyttää vahingollisten rakenteiden purkamiseen?

Tekoäly ei ole samalla tavalla tulevaisuusorientoitunut kuin ihminen.

Sen tekemät ”ennustukset” ovat käytännössä sen aineistosta tekemiä yleistyksiä – tai tarkemmin ilmaistuna todennäköisyyslaskelmia. Se ei ole vahvoilla uusissa tai harvinaisissa tilanteissa. Toisaalta se osaa poimia datamassasta ns. heikkoja signaaleita ja korrelaatioita ihmistä paremmin.

Voidaanko tekoälyllä tulevaisuudessa nykyistä paremmin ennustaa/ tunnistaa ns. mustia joutsenia, eli odottamattomia ja epätodennäköisiä tapahtumia?

Tekoälyn avulla voidaan etsiä ja tunnistaa poikkeavia tai epätodennäköisiä signaaleja, mutta niiden merkityksen arvioiminen ja ennustusten tekeminen niiden perusteella on vaikeaa. Koneoppimiseen perustuva tekoäly ei lähtökohtaisesti pysty ennustamaan mustia joutsenia – eivätkä oikein muutkaan tekoälytekniikat.

Osaako tekoäly yhdistellä ja soveltaa aineistoa luovasti – esimerkiksi poimia jostain aivan erilaisessa kontekstissa esiintyneestä historiallisesta tapahtumasta tai vaikka muinaisten filosofien pohdinnoista neuvoja tähän päivään?

Tietokoneohjelmat ovat tehokkaita käymään läpi erilaisia yhdistelmiä, ja voivat löytää luovia kombinaatioita.

Pullonkauloja on kuitenkin kaksi: sen valinta, mitä kaikkea kokeillaan yhdistää, ja yhdistelmien arvon tai relevanssin arviointi. Näissä ihminen on usein parempi.

Tehokkainta voi joskus olla ihmisen ja tietokoneohjelmien yhteistyö.

Tekoälyllä ei tietenkään ole tietoisuutta tai kykyä itsenäiseen ajatteluun (vaikka sen päätöksentekomekanismit eivät aina olekaan läpinäkyviä) vaan sen tekemät ”päätökset” perustuvat sille annettuun aineistoon ja sille asetettuihin parametreihin.

Voiko tekoälystä kuitenkin olla apua eettisten ongelmien ratkaisemisessa?

Voiko tekoäly tuoda lisää oikeudenmukaisuutta maailmaan?

Tekoälyä voi ja pitää käyttää myös oikeudenmukaisuuden edistämiseen. Sitä voidaan käyttää joidenkin mahdollisesti epäreilujen tilanteiden tunnistamiseen, sitä voidaan käyttää heikommassa asemassa olevien tueksi ja niin edelleen.

Valtaa ja vastuuta oikeudenmukaisuudesta ei kuitenkaan voi ulkoistaa tietokoneohjelmille; vain ihminen voi olla eettinen toimija. Oikeudenmukaisuuteen liittyviä kysymyksiä pitää ratkoa jos ennen kuin tekoälysovelluksia luodaan.

Mitä kieliä ja kulttuureja halutaan esimerkiksi kielimallin tuntevan?

Nuorkauppakamarin missio on toimia edelläkävijoiden kasvualustana kohti parempaa johtajuutta ja vastuullisia tekoja. Millaisia neuvoja tai terveisiä antaisit nuorkauppakamarilaisille, eli huomisen johtajille?

Kielimallit ja koneoppiminen tekevät tekoäly käytöstä helpon näköistä.

Vastuulliseen johtajuuteen kuuluu myös pohdinta tekoälysovellusten ikävistä puolista: puutteista, riskeistä ja sivuvaikutuksista kuten epäoikeudenmukaisuudesta. Kannattaa olla utelias. 

1 0

/

J O H TA JA

Ihmisten johtaminen edellyttää ihmisten ymmärtämistä, mikä on tietokoneohjelmille vaikeaa. Epäilemättä on toki monia yksittäisiä tehtäviä, joissa tekoälystä voi olla hyötyä.

Ensimmäinen askel tällaisten ongelmien välttämiseen on niiden tunnustaminen. Koneoppimisen tapauksessa täytyy ymmärtää, että järjestelmä matkii opetusaineistoaan, myös sen puutteita, vinoumia ja syrjintää. Osa ratkaisua on silloin edustavan ja oikeellisen opetusaineiston käyttö. Reilu tekoäly on aktiivinen tutkimusalue, ja siinä pyritään myös piilevien vinoumien havaitsemiseen ja välttämiseen.

JOHTAJA-04-2023.indd 10

20.11.2023 14.26

Mitä tekoäly on?

Metafora.

Tekoälyn toimintaa kuvataan usein inhimillistä toimintaa kuvaavilla ilmaisuilla: tekoäly ”oppii”, ”ymmärtää” ja ”päättää”.

Tämä luo tekoälystä mielikuvaa aktiivisena, itsenäisenä , jopa tietoisena olentona. Sitä se ei ole. Selkeämpää olisi puhua mahdollisimman konkreettisilla ominaisuuksilla metaforien sijaan. ”Älykkäiden” koneiden sijaan selkeämpää olisi ehkä puhua tietokoneohjelmista ja automatisoinnista.

Unelma ja painajainen.

Heijastamme tekoälyyn omia toiveitamme ja pelkojamme.

Optimistisimmissa tulevaisuudennäkymissä tekoäly antaa meille supervoimat, vapauttaa meidät työnteosta ja pelastaa maailman tarjoamalla ratkaisut globaaleihin ongelmiin. Dystooppisissa visioissa tekoäly manipuloi meitä, romuttaa yhteiskuntarauhan lisäämällä eriarvoisuutta tai pahimmillaan tuhoaa maailman aiheuttamalla esimerkiksi ympäristökatastrofin tai maailmansodan.

Suuri joukko erilaisia tietokoneohjelmia.

Tekoäly on laaja ja hajanainen joukko ohjelmia, jotka ovat erikoistuneet suorittamaan tietynlaisia tehtäviä, kuten tunnistamaan kasvaimia, generoimaan blogitekstejä tai optimoimaan ajoreittejä. Ei kuitenkaan ole olemassa geneeristä tekoälyä, joka kykenisi tähän kaikkeen, vaan paremminkin hajanainen joukko erillisiä ohjelmia, joista kukin on erikoistunut tietynlaisiin tehtäviin.

Sitä ei ole, koska älykkäitä koneita ei ole.

Tietokoneohjelmat voivat olla erinomaisia juuri siinä tehtävässä, johon ne on suunniteltu, mutta ne eivät ole älykkäitä siinä mielessä kuin ihminen. Niiltä puuttuu arkijärki ja sosiaalinen älykkyys, jotka ovat tarpeellisia ihmisenkaltaiselle älykkäälle toiminnalle. Ne suorittavat tehtäväänsä mekaanisesti, mutta ne eivät ymmärrä miksi tehtävä suoritetaan tai osaa erottaa oleellista epäoleellisesta.

Tarina.

Tekoäly on tarina, jolla selitetään teknologian toimintaa sekä myydään tuotteita ja palveluita. Tekoälytarinalla tietokoneohjelmista tehdään ihmismäisiä ja hämärretään niiden toimintaa. Samalla hämärtyy käsitys siitä, kuka on vastuussa tekoälyn tekemistä päätöksistä. Tarinaa ei kuitenkaan ole pakko ostaa sellaisenaan – meillä on vapaus myös tulkita ja muokata sitä.

Millainen on sinun versiosi?

Lähde: Hannu Toivonen: Mitä tekoäly on? (Teos, 2023)

1 1

JOHTAJA-04-2023.indd 11

/

J O H TA JA

20.11.2023 14.26

HYVÄT VIESTINTÄTAIDOT

- vaikuttavan johtajan elinehto Johtajalle hyvät viestintätaidot ja tunteen välittäminen ovat erittäin tärkeitä. Siitä riippuu, miten hyvin johdettavat ymmärtävät yhteistä suuntaa, mutta myös kuinka mielellään siihen halutaan kulkea. Siksi olemme nuorkauppakamarissa panostaneet paljon jäsentemme, huomisen johtajien, viestintätaitojen kehittämiseen.

Yksi tapaa kehittää viestintätaitoja on olla mukana kansallisessa viestintätiimissä. Lähes 30 viestintätiimiläistä on yrittänyt omalta osaltaan varmistaa tänä vuonna, että kohderyhmille viestinnässämme välitetään juuri oikea tunne.

Se tunne, mikä jää mieleen sen jälkeen kuin sanat ovat jo unohtuneet. Siihen

toki vaikuttaa moni asia, mutta tässä muutama, jotka mielestäni ovat korostuneet erityisesti tänä vuonna.

Sanoma - onko meillä mitään sanottavaa?

Viime vuonna teimme yhdessä TYÖ2030 -ohjelman kanssa Suomen ensimmäisen johtajuusbarometrin. Sen tulokset olivat vähintäänkin hälyttäviä, sillä 90 % vastanneista sanoi, että on kokenut työelämässä huonoa johtajuutta. Suomen Nuorkauppakamarissa haluamme edistää hyvää johtajuutta erilaisten hankkeiden kautta ja tukea jäseniämme hyvien johtamistaitojen kehittämisessä. Se jos mikä on hyvä sanoma, joka on levittämisen arvoista!

1 2

/

J O H TA JA

E

mme muista sitä, mitä joku on meille sanonut, vaan millainen tunne meille tilanteesta jäi. Olet varmaan kuullut jonkun sanovan näin? Vaikka siitä voisi päätellä, että sanoilla ei ole merkitystä, mutta todellisuudessa näin ei kuitenkaan ole. Sanat, mutta myös kaikki muut viestimistavat, luovat sen tunteen, mitä meille jää. Sanat voivat liikuttaa, aiheuttaa iloa tai vaikka ylpeyttä. Sanat voivat aiheuttaa pohdintaa ja jopa kannustaa tekemään jotain, mitä aikaisemmin emme olisi harkinneet. Tilanteen jälkeen emme välttämättä muista, mitkä sanat sen tunteen aiheuttivat, mutta tunne jää.

JOHTAJA-04-2023.indd 12

20.11.2023 14.26

“Jos sanoma kohtaa oikean kohderyhmän oikeassa paikassa, olemme jo aika lähellä.

Mutta jos sanoma ei puhuttele, niin silloin viestissä ei ole käytetty oikeita sanoja tai se kuulostaa sekavalta tai siitä vaikka puuttuu selkeä kehotus, niin tällöin viestin vaikuttavuus kärsii.”

Hyvän johtajuuden kehittäminen näkyy meidän toiminnassamme monella tavalla. Tuottava idea -kilpailussa haemme hyvää johtajuutta uusien innovaatioiden kautta. International Employer of the Year -kilpailussa haemme johtajuutta kansainvälisen työympäristön kehittämisessä.

Vuoden Nuori Johtaja -kilpailulla haemme esimerkillisiä johtajia eri aloilta. Nämä ovat kaikki hyviä esimerkkejä siitä, miten tärkeitä viestejä meillä on yhdistyksenä kerrottavana.

Jokaisen johtajan pitäisi ensin miettiä, mikä on hänen sanomansa ja miksi se kiinnostaisi ketään. Jos ei ole oikeaa sanomaa, kaikki muut toimenpiteet ovat merkityksettömiä.

Tavoitettavuus varmistaa, että ääni saadaan kuulumaan Jos ei kukaan kuule, mitä sinulla on sanottavaa, onko sillä mitään merkitystä?

Työelämälähtöisenä järjestönä LinkedIn on tullut meille viime vuosina erityisen tärkeäksi kanavaksi. Se on mahdollistanut ansiokkaan vuoropuhelun eri ihmisten, mutta myös organisaatioiden välillä.

Myös nuorkauppakamarin omat kanavat ovat olleet isossa kehityksessä. Pari vuotta sitten uudistettu Johtaja-lehti on ollut meille tärkeä kanava johtajuusaiheiden käsittelyyn. Sen rinnalle on nousemassa myös digiJohtaja, jonka tavoite on olla joku päivä Suomen suurin johtajaaiheinen digitaalinen media.

Eri kanavat kuitenkin tulevat ja menevät. Hyvän viestijän pitää analysoida säännöllisesti, missä hänen kohderyhmänsä liikkuu ja millaisia trendejä heidän kanavissaan esiintyy.

Tehdään viestintää, joka vaikuttaa Suomen Nuorkauppakamarin tämän vuoden puheenjohtaja Taru Mikkonen on painottanut tänä vuonna erityisesti vaikuttavan toiminnan kehittämistä.

Siten viestintäjohtajana olen toivonut, että käytämme viestintäkanaviamme entistä paremmin vaikuttamiseen.

Tehdään viestintää, joka vaikuttaa!

Mitä se vaikuttaminen oikein tarkoittaa? Vaikuttava viestintä saa mielestäni ihmiset liikkeelle – pohtimaan sanomaa edes hetkeksi, yhdistämään sen omaan elämään ja jopa toimimaan viestin mukaisesti.

Jos sanoma kohtaa oikean kohderyhmän oikeassa paikassa, olemme jo aika lähellä.

Mutta jos sanoma ei puhuttele, niin silloin viestissä ei ole käytetty oikeita sanoja tai se kuulostaa sekavalta tai siitä vaikka puuttuu selkeä kehotus, niin tällöin viestin vaikuttavuus kärsii. Jos tavoitteena on vaikuttaminen, hyvän tekstin kirjoittaminen ei ole vain sanojen riviin asettamista ja hyvän kuvan ottaminen ei ole vain kännykän napin painamista. Viestin tekemiselle tulee tarkoitus – me haluamme vaikuttaa, joten mietitään hetki, miten se voitaisiin saavuttaa.

Hyvän ja vaikuttavan sisällön luominen on taito, jota jokainen johtaja tarvitsee. Sillä taidolla luodaan uusia projekteja, saadaan ihmisiä liikkeelle ja niin maailmaa syleilevältä kuin se kuulostakin, sillä muutetaan maailmaa.

Muistatko, mitä sanoja olemme tänä vuonna käyttäneet Suomen Nuorkauppa-

kamareiden viestinnässä? Tuskin. Mutta varmaan sinulle on jäänyt jonkinlainen tunne siitä, mitä olemme kanssasi viestitelleet.

Suomen nuorkauppakamareissa haluamme luoda parempaa johtajuutta Suomessa. Se vaatii myös parempia viestintätaitoja ja erityisesti vaikuttavan viestinnän taitojen kehittämistä.

Joten tässä on kehotus sinulle. Mikä on sinun sanomasi? Missä voisit tavoittaa kohderyhmäsi, jotta voit saavuttaa sen sanomallasi? Ja tärkeintä – miten varmistat, että luot viestintää, joka vaikuttaa?

Toivottavasti nämä kysymykset auttavat sinua kehittymään paremmaksi viestijäksi ja paremmaksi johtajaksi.

HELENA REBANE KIRJOITTAJA TOIMII KULUVANA VUONNA SUOMEN NUORKAUPPAKAMAREIDEN VIESTINTÄJOHTAJANA.

1 3

JOHTAJA-04-2023.indd 13

/

J O H TA JA

20.11.2023 14.26

EPÄONNISTUMISIA KUULUU VIHATA JA SILTI NE TÄYTYY SALLIA Peter Vesterbacka on vahva kokeilukulttuurin, oppimisen ja yrittäjyyden puolestapuhuja.

Angry Birds -tietokonepelien ja Slush-kasvuyritystapahtuman taustahahmo kannustaa epäonnistumiseen ja haluaa saada Suomen ja suomalaiset menestymään.

TEKSTI: HEIKKI LIUKKONEN

onet tunnistavat Peter Vesterbackan kadulla tai tiedostusvälineissä juuri peliyhtiö Rovion yhtenä avainhenkilönä.

Rovio löysi kaikkien tietoisuuteen Angry Birds -tietokonepeleillä, jotka olivat 2000luvun kasvuyrityksen sinnikkään tuotekehitystyön tulos.

– Se on vain yksi pieni pätkä siitä, mitä tuli tehtyä. Mutta osa kokonaisuutta, luonnehtii Peter Vesterbacka ”vihaisten lintujen” ja tietokonepelien roolia elämässään.

Peleistä ja teknologiasta kiinnostunut Vesterbacka lähti mukaan suomalaisen mobiilipeliyhtiön menestystarinaan vuonna 2003 Hewlett-Packardilta, kun tulevat yhtiökumppanit olivat saaneet voiton työnantajansa järjestämässä pelidemokilpailussa. ”Loppu on historiaa” voisi joku luulla, jos ei tietäisi, että Angry Birds oli peliyhtiön monivuotisen historian 52. peli. 51 edellistä olivat epäonnistuneita yrityksiä, joiden siivet eivät kantaneet markkinoilla. Onnistumiseen kuljettiin pitkä matka, joka on määrittänyt Vesterbackan

elämään keskeisen opinkappaleen.

– Olen uskonut aina siihen, että kaiken voi oppia. Samalla tavalla kuin me kaikki olemme oppineet kävelemään: ensin yritetään ja sitten kaadutaan ja viimein opitaan.

Ei pidä pelätä yrittämistä ja epäonnistumisia, sillä harva asia onnistuu heti ensimmäisellä kerralla. tiivistää Vesterbacka kysymykseen, mikä on hänen supervoimansa ja menestyksensä resepti.

Startup-maailman yrittäjähenkisyyttä tarvitaan koko yhteiskunnassa Vuonna 2007 pelikehittäjä Peter Vesterbacka oli puhumassa yliopisto-opiskelijoille kasvuyrittäjyydestä ja kysyi puheenvuoronsa aikana 600-päiseltä yleisöltään, kuinka moni aikoo perustaa startupin. Vain 3 henkilöä viittasi ja Vesterbacka järkyttyi perinpohjaisesti.

– Silloin oli vallalla kulttuuri, että nuoret tulevaisuuden osaajat halusivat töihin lähinnä Koneelle, Nokialle ja muille turvallisille, vakaille ja vanhoille suomalaisyhtiöille. hän kertoo tilanteesta, jolloin ymmärsi, että oli tarve tehdä jotakin nuorten kannustamiseksi kasvuyrittäjyyteen ja siihen, mitä se pitää sisällään: uusiin innovaatioihin,

tutkimukseen ja tuotekehitykseen, yritteliäisyyteen, kokeilukulttuuriin ja epäonnistumiseen.

Seuraavana vuonna hän perusti kasvuyritystapahtuma Slushin Helsinkiin. Nyt, 15 vuotta myöhemmin, on suomalaisten suhde startup-yrittäjyyteen muuttunut vallankumouksellisesti. Myös Slush on kansainvälisestikin käsite ja startupfestivaali, joka kerää Helsinkiin alan huippunimet ja mukaan haluavat myös maailman suurimmat ja vanhimmat yritykset.

Vaikka kokeilukulttuurin edusmies puhuukin epäonnistumisten puolesta, ei sitä pidä käsittää väärin minkäänlaisen puolivillaisen puuhastelun ihannoimisena. Peter Vesterbacka kertoo olevansa erittäin vaativa sekä itseään että muita kohtaan.

– Jos esimerkiksi globaalissa kilpailussa halutaan pärjätä, siihen ei riitä suoritus, joka on ”ok” tai ”ihan jees”. Pitää pyrkiä parhaaseen. Et voi ikuisesti harjoitella kävelyä, pitää oppia kävelemään ja juoksemaankin. hän vertaa.

Yhtä lailla tärkeää on olla armollinen kuin vaativa, itselle ja muille. Kokeilukulttuurissa epäonnistuminen pitää sallia,

1 4

/

J O H TA JA

M

KUVAT: HEIKKI LIUKKONEN JA JARI PUOLIJOKI

JOHTAJA-04-2023.indd 14

20.11.2023 14.26

Peter Vesterbacka kävi puhumassa nuorkauppakamarilaisille kansallisessa vaalikokouksessa Seinäjoella lokakuussa

sillä epäonnistumisia seuraa ennen pitkää onnistuminen. Kuitenkin epäonnistumista pitää vihata, eikä sen pidä olla itseisarvo. Vesterbacka ymmärtää hyvin, kuinka kalliita tapahtumia epäonnistumiset voivat olla.

Luonnollisesti oppiminen ja onnistuminen ovat kokeilukulttuurissa aina tavoiteltava palkinto. Kyse on siitä, sallitaanko organisaation yrittäjähenkisille yksilöille todennäköisesti kivinen ja mutkainen matka kohti sitä. Lukija voi – aivan oikein – yhdistää kuvauksen myös psykologiseen turvallisuuteen.

– Kaikki vanhatkin yritykset ja organisaatiot tarvitsevat innovaatioita ja uudistumista, tekijöitä, organisaatioiden sisäisiä yrittäjiä. On käsittämätöntä, kun jossakin oletetaan, että ihmiset onnistuvat heti tehdessään jotakin uutta ensimmäistä kertaa. Eihän lastakaan voi vaatia heti kävelemään. Vesterbacka kertoo, mitä vanhat yritykset, organisaatiot ja rakenteet voisivat oppia startup-maailmasta.

Katse eteenpäin ja maailmalle!

Vihaisten lintujen ja startup-pöhinän ohella Peter Vesterbacka tunnetaan

voimahahmona monenlaisissa yhteiskunnallisissa projekteissa. Hän suunnittelee tunnelia Helsingin ja Tallinnan välille sekä rautatietä Rovaniemeltä Norjan Kirkkoniemeen, Jäämeren rannnalle.

– Viimeistään koronapandemian aikana huomattiin, että Suomi todellakin on saarivaltio. Paremmat yhteydet Eurooppaan ja Jäämerelle parantavat ratkaisevasti Suomen asemaa kansainvälisessä kaupassa. hän selittää.

Liikennehankkeiden lisäksi toinen Vesterbackalle tärkeä aihe on maailman parhaimman koulutusjärjestelmän mahdollistaminen Euroopan ulkopuolisille opiskelijoille. Hän tuo suomalaislukioihin aasialaisia nuoria ja on ollut edistämässä korkeakoulupaikkojen myöntämistä maanosan ulkopuolisille opiskelijoille. Lisäksi Vesterbacka on muun muassa IEY-kilpailun suojelija.

Yrittäjyydellään myös mittavan omaisuuden luonut yritysmaailman vaikuttaja vakuuttaa motiivinsa yhteiskunnallisiin projekteihinsa olevan hyvin epäitsekkäitä ja isänmaallisia.

– Olen suomalainen ja haluan tehdä Suomesta paremman paikan elää. Tie parantaa suomalaisten hyvinvointia on

vahva talous ja vahva, kestävä talouskasvu. Vesterbacka tähdentää.

Ylipäätään vastuullisuus ja merkityksellisyys merkitsevät hänelle tärkeitä lähtökohtia, jotka ovat integroituna kaikkeen tekemiseen. Asiakkaiden lisäksi ne vetoavat myös ja ennen kaikkea työntekijöihin.

– Jos haluaa saada kovia nuoria osaajia omaan yritykseen, pitää osata kertoa, miksi se oma tekeminen on vastuullista ja kestävää ja miksi se tekee maailmasta paremman. Hyvä palkka ei riitä, vaan merkityksellisyys ja kestävyys merkitsee nuorille tekijöille. kokenut yrittäjä julistaa.

Suomalaisille nuorille, tulevaisuuden vastuunkantajille ja huomisen johtajille, Vesterbackan viesti on selvä: – Katse tulevaisuuteen ja maailmalle!

Menneisyyteen ei ole palaamista ja maailma pitää nähdä mahdollisuuksien, ei uhkien kautta. 

1 5

JOHTAJA-04-2023.indd 15

/

J O H TA JA

20.11.2023 14.26

1 6

/

J O H TA JA

NOHO

2023-ilona-downtown-yleismainos-210x287mm-v01.indd 1 JOHTAJA-04-2023.indd 16

21.8.2023 12.25 20.11.2023 14.26

23 12.25

ITSE JOHTAMINEN ON YKSI JOHTAJAN TÄRKEIN TAITO

KUM PPA NI

Innostava ja motivoiva johtajuus on avain menestykseen. Tämä pätee erityisesti nuorille ammattilaisille, jotka ovat tulevaisuuden johtajia. Itsensä johtaminen on taito, joka erottaa hyvät johtajat loistavista. Tässä artikkelissa tutustumme itsensä johtamisen tärkeyteen ja annamme vinkkejä siihen, miten voit kehittää tätä taitoa.

TEKSTI: ANNIKA RAUTIAINEN

Itsensä johtaminen - Tie menestykseen Tiedät varmasti tilanteen, jossa työtehtävät tuntuvat kasaantuvan, aika on kortilla, ja paineet kasvavat. Tällaisissa hetkissä johtajan on oltava vahva ja motivoiva voima tiimilleen. Mutta ennen kuin voimme johtaa muita, meidän on opittava johtamaan itseämme.

Itse johtaminen - Miten se toimii?

Itse johtaminen on taito, joka vaatii itsetietoisuutta ja itsehallintaa. Kyky asettaa tavoitteita, priorisoida tehtäviä ja pysyä motivoituneena kaikissa tilanteissa on olennainen osa menestyksekästä johtajuutta. Tämä pätee kaikilla elämän osa-alueilla, niin työssä kuin yksityiselämässäkin. Itsensä johtaminen auttaa meitä saavuttamaan tavoitteemme ja olemaan parempia versioita itsestämme.

Kuinka kehittää itsensä johtamista?

1. Aseta selkeät tavoitteet: Aloita itsesi johtaminen asettamalla selkeät ja mitattavat tavoitteet. Kun tiedät, mihin pyrit, on helpompi suunnitella toimenpiteitä niiden saavuttamiseksi.

2. Priorisoi tehtävät: Opettele erottamaan kiireelliset tehtävät tärkeistä. Priorisointi auttaa sinua käyttämään aikaasi viisaammin ja keskittymään olennaiseen.

3. Hallinnoi aikaasi: Ajanhallinta on olennainen osa itsensä johtamista. Luo aikataulu ja pidä kiinni siitä. Vältä ajan hukkaamista turhiin asioihin.

4. Pidä huolta itsestäsi: Fyysinen ja henkinen hyvinvointi ovat avainasemassa itsensä johtamisessa. Liiku säännöllisesti, syö terveellisesti ja huolehdi riittävästä unesta.

5. Opi virheistä: Virheet ovat oppimisen mahdollisuuksia. Älä pelkää epäonnistua, vaan ota virheet opetuksena ja kehity niistä.

6. Pysy motivoituneena: Motivaatio on polttoaine, joka pitää sinut liikkeellä. Muistuta itsellesi säännöllisesti, miksi olet valinnut tämän polun, ja palkitse itsesi saavutuksistasi.

Itsensä johtaminen on taito, joka tekee sinusta vahvemman ja tehokkaamman johtajan. Se vaikuttaa positiivisesti kaikkiin elämän osa-alueisiin ja auttaa sinua saavuttamaan tavoitteesi. 

JOHTAJA-04-2023.indd 17

20.11.2023 14.26

Arvostava puhe on Aleksi Grafin teesi.

Vuodelle 2024 valittu keskusliitto ensimmäisessä yhteiskuvassaan Seinäjoen vaalikokouksessa

ALEKSI GRAF

HALUAA RAKENTAA LUOTTAMUSTA JA ARVOSTUSTA Suomen Nuorkauppakamareiden puheenjohtajalla vuonna 2024 on selkeä näkemys siitä, mitä Suomi ja nuorkauppakamarit tarvitsevat.

Se ei ole rakenteellisia uudistuksia tai uusia kehityshankkeita, vaan muita arvostava keskustelukulttuuri.

TEKSTI: HEIKKI LIUKKONEN KUVAT: HEIKKI LIUKKONEN JA SIMO ROKKA

JOHTAJA-04-2023.indd 18

20.11.2023 14.26

L

okakuisena lauantaina sää Seinäjoella on märkä ja kolea. Taivas on harmaa ja kova tuuli riepottelee kulkijoita. Ilmassa on markkinameininkiä, sillä kokouskeskus Frami kuhisee nuorkauppakamariväkeä ympäri maata.

Samana päivänä Suomen Nuorkauppakamareiden kansallinen vaalikokous on valinnut keuruulaisen Aleksi Grafin järjestön kansalliseksi puheenjohtajaksi seuraavalle vuodelle. ”Tärkeä ja kiireinen mies” voisi joku ennalta ajatella. Epäilemättä kalenteri on tiukilla ja kaikenlaisia kysyjiä riittää, mutta kun toimittaja on vasta tiedustellut WhatsAppissa varovasti aikaa jututtaa keskusliiton uutta nokkamiestä lähipäivinä, tulee hän melkein heti reippaana ja innokkaana taputtamaan selkää: Kävisikö nyt? Pistettiin käymään.

36-vuotias keuruulainen on vaikuttanut nuorkauppakamariharrastuksessa vuodesta 2012. Oman kasvattajaseuransa, Jyväskylän Nuorkauppakamarin puheenjohtaja hän oli 2020. Sen jälkeen urapolku vei C-alueen aluekehityspäälliköksi ja aluejohtajaksi sekä kansalliseksi varapuheenjohtajaksi ennen valintaa järjestön kansalliseksi presidentiksi. JC-harrastuksen monista alueista Grafin sydän on sykkinyt eniten kansainvälisyydelle, ennen kulttuurimuutosjohtajan unelmaa kansallisena puheenjohtajana.

– Kansainvälisyydessä hienointa on se, kuinka silloin, kun yhteistä kieltä ei ole, on oltava aivan eri tavalla läsnä ja kuunneltava voidakseen ymmärtää, mitä toinen todella haluaa sanoa. Juuri tämän vuoksi kansainvälinen toiminta ja tapahtumat ovat niin opettavaisia ja näyttävät empatian ja armollisuuden merkityksen. hän perustelee.

Aleksi Graf paljastaa olevansa toisen polven nuorkauppakamarilainen, mutta tähdentää, etteivät vanhemmat ikinä painostaneet poikaansa seuraamaan jälkiään, vaan hän on valinnut tiensä itse. Puoliso Emilia Koikkalainen on niin ikään senaattori Keurusselän Nuorkauppakamarista ja aika näyttää, tuleeko myös perheen jälkikasvusta aikanaan JC. Nuorkauppakamariharrastuksen ohella mediatekniikan insinööri Graf työskentelee kiinteistöpäällikkönä HT Laser Oy:ssä, joka on Suomen johtavia metalliteollisuuden järjestelmätoimittajia.

– Valtakunnallisen yrittäjäpalkinnon saanut perustajamme, Hannu Teiskonen,

asuu 30 sekunnin pyörämatkan päässä kotoani. Hän totesi firmaa perustaessa 80-luvulla: ”Olinhan minä Star Wars -elokuvissa nähnyt sentään lasereita.” ja nyt 30 vuotta myöhemmin meillä on käsilaserhitsausasemia. Graf naurahtaa.

Uudistumista tarvitaan Vastavalitulla uudella johtajalla on luonnollisesti myös uusia ja rakkaita näkemyksiä siitä, mihin suuntaan hän haluaa vahtivuorollaan järjestöä viedä.

– Kansainvälisessä JCI-kattojärjestössä nähdään JCI Finland ammattimaisesti johdettuna kansallisena organisaationa, jossa on prosessit ja osaaminen kunnossa. Moni ottaakin oppia Suomesta.

Olemme kilpailun kärjessä järjestömme sisällä, mutta ei tässä voi jäädä tyytyväisenä laakereilleen lepäämään, kilpailu ihmisten ajasta on kovaa. Graf sanoo päättäväisesti.

Tämän voisi luulla tarkoittavan rakenteellisia uudistuksia tai menosopeutuksia, mutta uusi puheenjohtaja tyrmää spekulaation.

– Se, mitä minä haluaisin saada aikaiseksi, on ihmisiä arvostavan kulttuurin luominen, tai ainakin sellaisen aloittaminen. Muiden arvostaminen ja psykologinen turvallisuus vähentävät vastakkainasettelua ja mahdollistavat kokeilukulttuurin.

Näin saamme lisää tarpeellisia konkreettisia uudistuksia – olivatpa ne sitten mitä hyvänsä. hän selittää.

Samaan tyyliin kuin tasavallan presidentti, myös Suomen Nuorkauppakamareiden uusi presidentti kantaa huolta nykyajan polarisoituneesta keskustelukulttuurista, jossa ihmisiä jaotellaan meihin ja teihin.

Järjestörakenteista Aleksi Graf tähdentää vielä, ettei paikallistason merkitystä voi ylikorostaa.

– Ei se jäsenarvo tai jäsenien pitovoima ole keskusliitossa vaan ehdottomasti paikalliskamareissa, joissa ihmiset kohtaavat, joissa on paljon tärkeää toimintaa ja joissa asiat käytännössä tapahtuvat.

Turvallinen paikka kokeilla asioita, joita työelämässä ei pysty Entä mikä on nuorkauppakamareiden ruokaketjun uuden pään hissipuhe nuorkauppakamarista?

– Nuorkauppakamari on turvallinen paikka kokeilla asioita, joita työelämässä ei pysty kokeilemaan. kuuluu miettimättä ja itsevarmuudella.

Nuorkauppakamarilaisia Aleksi Graf kannustaa olemaan rohkeita ja lähtemään järjestöpolulle oppimaan ja kehittämään itseä sekä verkostoaan.

Kansallisen puheenjohtajan luottamustehtävä on siinä määrin aikaa vievä ja raskas, että hyvät ajanhallintataidot ovat tarpeen ja ehkä jokunen vinkkikin olisi jaossa muille. Kysymykseen, miten voi hoitaa menestyksekkäästi yhtä aikaa kansallisen puheenjohtajuuden, leipätyön ja perhe-elämän, Aleksi Graf vastaa rehellisesti.

– Ei mitenkään. Kansallinen puheenjohtajuus, kuten monet muutkin johtavat luottamustehtävät järjestössä, ovat niin vaativia henkisesti ja ajallisesti, että lomapäiviä palaa, eikä varmaan riitäkään ja silti menen joka viikko kuin viitapiru. hän virnistää.

Graf sanoo johtavien luottamustehtävien kuormittavuuden olevan toisaalta ristiriidassa nuorkauppakamarin urakehitystä ja työelämämenestystä voimistavan maineen kanssa. Harrastuksessa voi laajentaa osaamista ja saada aikaan monia voimaannuttavia saavutuksia ja oppimiskokemuksia, mutta suurin aktiivisuus voi olla pois muilta elämän alueilta, jotka myös vaativat huomiota, aikaa ja energiaa. Siksi kunnianhimoisella JC-uralla pikavoittoja ei kannata tavoitella, vaan hektisimmät JC-vuodet ovat kuin investointi, joka tuottaa monenlaista hyvää myöhemmin.

– Toisaalta priorisointi on tärkeää myös nuorkauppakamariharrastuksessa.

Tärkeämpää kuin se, kuinka paljon jotakin teet, on, mitä teet. Tehokkuutta on tehdä asioita vähemmän, mutta paremmin. Opin kansallisen vaalikokouksen kokouspäällikkö Elisa Kannastolta hienon ohjeen arkeen: Work smart, not hard!

Graf sanoo.

Usein kansallinen puheenjohtajuus Suomessa on johtanut vääjäämättä uusiin luottamustoimiin maailman ja maanosien kattojärjestöissä, mutta ristikuulusteluun JC-urahaaveista Aleksi Graf vastaa systemaattisen varmasti.

– Teen näitä hommia one year to lead -periaatteella täydestä sydämestäni, eikä mikään tehtävä, varsinkaan kansallinen puheenjohtajuus, ole minulle väline johonkin uuteen. 

1 9

JOHTAJA-04-2023.indd 19

/

J O H TA JA

20.11.2023 14.26

GALLUP: MITÄ ON HUOMISEN JOHTAJUUS?

Peter Vesterbacka:

Mascha Fellermayer:

Jari Puolijoki:

Muiden menestymisen mahdollistamista.

Huomisen johtaja on rohkea ja enemmän ihmisläheinen ja vähemmän titteleiden kanssa menevä.

Yhdistelmä ihmisten, asioiden ja strategian johtamista.

Timo Falck:

Marianne Väkeväinen:

Mikko Lähtelä:

Vastuullisia tekoja edestä johtaen.

Innnostutaan ja innostetaan, johdetaan esimerkillä ja pistetään itsensä likoon.

Ei mitään. Johtaminen on samaa eilen, tänään ja huomenna.

Nelly Meer:

Henna Huusko:

Saila Järvinen-Junttila:

Selkeä strategia ja visio, joista inspiroitua.

Rohkeutta toimia edelläkävijänä muuttuvassa maailmassa.

Huomisen johtajuus on kestävää ja inhimillistä.

2 0

/

J O H TA JA

KUVAT JA HAASTATTELU: HEIKKI LIUKKONEN

JOHTAJA-04-2023.indd 20

20.11.2023 14.26

KUM PPA NI

TEKOÄLYLLÄ JA VASTUULLISUUDELLA KASVUA JA PAREMPAA TYÖELÄMÄÄ Tekoälyn hyödyntäminen työelämässä ei ole pelkästään teknologinen uudistus, vaan se vaikuttaa syvästi myös organisaatiokulttuuriin ja johtamiseen. Vastuullisuus ja monimuotoisuus voivat olla avaimia tekoälyn tehokkaaseen ja inhimilliseen käyttöön.

TEKSTI: TOPI JÄRVINEN, KASVU- JA KEHITYSJOHTAJA, RASTOR-INSTITUUTTI

Tekoälyn käyttöönotossa ihmiset ovat tärkeimpiä "Meidän tekoälyprojektien työstä 10 % on algoritmin kehitystä, 20 % ratkaisun implementointia ja 70 % organisaation muutoshallintaa”, totesi erään kansainvälisen konsulttiyrityksen digijohtaja.

Monesti ajattelemme, että teknologia yksinään saa aikaan muutoksen, mutta historia osoittaa toista: monissa uusissa teknologioissa höyrykoneista internetiin vaikutus jäi aluksi vähäiseksi.

Ensimmäiset tutkimukset kertovat jo, että tekoäly lisää tuottavuutta, laatua ja työtyytyväisyyttä. Parhaimmillaan meillä voi siis olla näköpiirissa tuottavuusloikka ja väsymätön apuri arjen työssä. Mutta mitä tapahtuu, kun yksi tiimin jäsen on tekoäly?

Sekä yksittäisen tiimin jäsenen että johtamisen näkökulmasta haaste on melkoinen.

Jos tekoälyn käyttöönotto ei ratkea teknologian saatavuuden turvaamisella, miten kannattaisi edetä? Yksi näkökulma voi löytyä yllättäen vastuullisuudesta.

Monimuotoisuudesta vauhtia myös tekoälyn hyödyntämiseen Tekoäly, digitalisaatio ja vihreä siirtymä linkittyvät tiukasti toisiinsa. Toisaalta digitaalisten ratkaisujen energiankulutus on ongelma ilmastonmuutoksen torjumisen näkökulmasta. Toisaalta tekoäly tuo uusia ratkaisuja kestävän kehityksen haasteisiin esimerkiksi resurssien käytön tehostamisen ja ennakointimallien avulla.

Laajemmin tarkasteltuna vastuullisuuden periaatteiden mukaisella toiminnalla voidaan myös lähestyä haasteita tekoälyn vaikuttavuuden kasvattamisessa.

Tutkimusten mukaan monimuotoiset organisaatiot ovat selkeästi innovatiivi-

JOHTAJA-04-2023.indd 21

sempia, tuottavat enemmän arvoa sekä asiakkaille että tiukassa taloudellisessa tarkastelussa yrityksille. Pelkästään tämän takia jokaisen yrityksen ja organisaation kannattaisi panostaa monimuotoisuuden kasvattamiseen palkkaamalla miehiä ja naisia, nuoria ja vanhoja, eri koulutustaustan omaavia ihmisiä sekä eri kulttuureista tulevia ihmisiä.

Monimuotoisuuden hyväksymisen ja hyödyntämisen kautta voi syntyä

Tekoälyn näkemys kirjoittajan työpäivästä tekoälyapurin kanssa..

myös otollinen maaperä myös tekoälyn laajemmalle hyödyntämiselle. Tekoälyn hyödyntäminen ja ottaminen tehokäyttöön saattaa olla helpompaa tällaisille organisaatioille, jotka jo osaavat käsitellä, hyödyntää ja johtaa monimuotoisuutta.

Näköpiirissä on tuottavampi, vastuullisempi ja monimuotoisempi työelämä.

Tekoälyä vastuullisesti, ihmisten ehdoilla ja uutta rakentaen eikä pelkästään vanhaa korvaten. 

Tekoälyn mahdollisuudet HR-työssä - Rastor-instituutti (rastorinst.fi)

Mitä tekoäly (AI) tarkoittaa HR-työssä, mihin sitä voi käyttää ja mihin ei? Aloita tekoälyn hyödyntäminen kartoittamalla sen mahdollisuuksia ja soveltuvuutta HR-työhön. Koulutuksessamme selvität, millaisia parannuksia voit tekoälyllä saada aikaan esihenkilöiden, työntekijöiden ja koko organisaation arjessa. Tee tekoälystä työkaverisi ja aloita älykkäämpi henkilöstötyö!

Tekoäly sisällöntuotannossa - Rastor-instituutti (rastorinst.fi)

Ota tekoäly arjen työkaluksi viestinnän sisältöjen suunnittelussa. Tällä käytännöllisellä kurssilla et hypetä yläpilvissä vaan otat tekoälyn osaksi viestijän tai markkinoijan työkalupakkiasi. Saat inspiraatiota ja uutta virtaa luovaan työhön. Kuulet ammattilaiselta viimeisimmät vinkit ja opit työtapoja sisältöjen ideointiin, suunnitteluun ja toteutukseen. Perehdyt mm. ChatGPT:n tehokkaaseen käyttöön ja tutustut myös muihin tekoälytyökaluihin.

Kestävä vastuullisuusjohtaminen -verkkokurssi Rastor-instituutti (rastorinst.fi)

Vastuullisuus ja kestävä kehitys ovat tärkeitä menestystekijöitä organisaatiolle. Tällä kattavalla Kestävä vastuullisuusjohtaminen -verkkokurssilla rakennat konkreettiset askeleet kohti vastuullisempaa organisaatiokulttuuria. Vastuullisuus kytketään liiketoiminnan kehittämiseen ja sen kautta voit myös tunnistaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

20.11.2023 14.26

JCI REGATTA

– ainutlaatuinen kokemus johtajuudesta purjehduksen kontekstissa JCI Regatta Kroatiassa ei ollut pelkkä purjehduskilpailu, vaan se tarjosi ainutlaatuisen tilaisuuden nuorkauppakamarilaisille ympäri Eurooppaa oppia arvokkaita johtajuustaitoja purjehduksen lomassa ja rakentaa vahvoja yhteyksiä ja ystävyyksiä eri maiden edustajien välillä.

TEKSTI JA KUVAT: JENNI VÄLKKY

E

lo-syyskuun vaihteessa Kroatiassa järjestetyssä hyväntekeväisyyspurjehduskilpailussa, JCI Regatassa, kilpaili 14 venekuntaa eri puolilta Eurooppaa. Jokaisessa veneessä oli kahdeksan miehistön jäsentä, joista osa oli ensi kertaa purjeveneessä, osa vain vähän kokemusta omaavia purjehtijoita ja osalla oli jopa kilpakokemusta taustalla. Yhteensä Regatassa oli mukana kolme suomalaismiehistöllä kilpailevaa venettä, eli 24 purjehduksesta innostunutta suomalaista. Kilpailu venepaikoista oli kova, eivätkä kaikki halukkaat mahtuneet mukaan.

Purjehduskilpailussa kippareina toimivat kokeneet purjehtijat, joilla on tarvittavat tiedot ja taidot selviytyäkseen odottamattomista tilanteista. Nämä taidot on myös osattava näyttää, jotta miehistön jäsenet voivat luottaa kipparinsa päätöksentekokykyyn vaikeissakin tilanteissa.

Tämän vuoden Regatassa kilpailupäiviä oli alun perin suunniteltu kolme, mutta vain yksi päivä soveltui kilpailujen järjestämiseen. Oli myrskyä ja oli tyyntä.

Purjehduksessa nämä odottamattomat sääolosuhteet vaativat yleensä välittömiä

Kilpailemisen ja vapaa-ajan tasapaino oli tärkeää Vaikka monet kilpailupäivät peruuntuivat myrskyisten olosuhteiden tai tuulen puutteen vuoksi, osallistujat kokivat yhteenkuuluvuutta. Yhteiset illalliset ja päiväsaikaan tehdyt uimareissut alensivat kynnystä tutustua muihin JCI-jäseniin ja myrskyistä selviäminen vahvistivat me-henkeä. Kilpailusuoritusten ja vapaaajan tasapaino teki matkasta upean kokemuksen.

Vaikka kipparin vastuu on purjehtiessa aina keskeinen, myös johtajalla on oltava mahdollisuus levätä ja ladata akkujaan. Regatan aikana kippareilla oli omia aamupalavereita, joissa käytiin läpi päivän tuuliennusteet ja mahdollisuudet

kilpailla. Tässä ryhmässä kippareilla oli myös mahdollisuus keskustella avoimesti haasteista, joihin he saattoivat törmätä niin purjehduksessa kuin miehistön kanssa. Tämä tukiryhmä tarjosi mahdollisuuden jakaa kokemuksia ja oppia toisiltaan arvokkaita vinkkejä ja strategioita.

Vaikka kilpailutilanteet olivat jännitteisiä, kipparit loivat avoimella keskustelulla positiivisen ja kannustavan ilmapiirin, joka edisti terveellistä kilpailuhenkeä ja yhteisöllisyyttä koko tapahtuman ajan.

Suomalainen voittaa aina JCI Regatta toimi paitsi purjehduskilpailuna myös tilaisuutena oppia tärkeitä johtajuustaitoja, jotka ovat arvokkaita niin vesillä kuin liike-elämässäkin. Ja vaikka sääolosuhteet asettivat tänä vuonna haasteita, kaikki suomalaistiimit osoittivat jälleen vahvaa osaamista ja taistelutahtoa.

Viimevuotiseen tapaan suomalaisvene Finntastic voitti koko kilpailun. Toinenkin suomalaisvene Finnkings sijoittui kunnioitettavasti kuudenneksi ja kolmas vene Finnbreeze ylsi sekin hienosti kymmenennelle sijalle. Kaikki kilpaveneet olivat samanlaisia Bavaria Cruiser 46 -veneitä, mikä tasoitti kilpailutilannetta ja korosti johtajuuden merkitystä tiimin menestyksen takana.

JCI Regatta 2023 oli mieleenpainuva kokemus, joka yhdistää meitä osallistujia aina. 

2 2

/

J O H TA JA

Purjehdus on laji, joka vaatii tiimityöskentelyä, nopeaa päätöksentekoa ja luottamusta johtajan visioon

reaktioita. Kipparin on kyettävä säilyttämään malttinsa ja johdettava tiimiä vaikeissakin tilanteissa. Kipparin rooli on keskeinen, sillä hän kantaa vastuun koko veneestä ja miehistöstä.

Kroatian vaihtelevissa sääolosuhteissa osa miehistöstä saattoi tuntea pelkoa, mutta kipparin kannustus ja luottamus omaan osaamiseen sekä myös tiimin taitoihin auttoivat. Toisaalta myös luottamus toiseen suuntaan, tiimin luotto kipparin kykyihin tehdä päätöksiä, oli Regatassa yksi ratkaiseva tekijä, jotta vältettiin mahdolliset vaaratilanteet ja haaverit.

JOHTAJA-04-2023.indd 22

20.11.2023 14.26

Myötätuulessa purjehtiessa purje ei pysy vedossa ilman apuja 2 3

JOHTAJA-04-2023.indd 23

/

J O H TA JA

20.11.2023 14.26

Kohtaminen ja osaaminen ovat olleet menestystekijöitä aiemminkin.

JOHTAMISEN ENSYKLOPEDIA

Sanat sekä kuvaavat että muokkaavat todellisuutta. Johtaminen on abstrakti käsite, jonka muutamia vivahteita tämä sanasto kuvaa. Mikä onkaan seuraava johtamistrendi? Eihän yhden osa-alueen korostaminen jätä muita alleen?

TEKSTI: HEINI HUOTARINEN

Asiajohtaminen

Tietojohtaminen

Siitä huolehtimista, että työvuorolistat ovat järjestyksessä, työvälineet ovat kunnossa, laskut hyväksytään ajallaan ja palkanlaskenta rullaa. Tärkeä johtamisen osa-alue, mutta ylikorostuneena voi jättää paitsioon sen, että niin johtaja kuin työntekijät ovat ihmisiä.

Tietoyhteiskunnan kehittymisen myötä yhä keskeisempi johtamisen alue, joka voi kattaa olemassa olevan tiedon parempaa hyödyntämistä organisaatiossa, tiedon jalostamista ja aineettoman pääoman johtamista. Tietojohtamisen alaa on myös yhä lisääntyvä tekoälyn hyödyntäminen.

Monimuotoisuusjohtaminen

Toivon johtaminen

On ehkä niin, että lika barn leker bäst, mutta kun halutaan saada kestäviä tuloksia, rakentaa laaja asiakaskunta tai ratkaista viheliäisiä ongelmia, tarvitaan erilaisia ihmisiä ja erilaisia osaamisia.

Monimuotoisuusjohtamisen avulla työpaikkaa tuunataan jokaiselle sopivaksi iästä, uskonnosta tai vaikkapa neurotyypistä riippumatta.

Johtamista positiivisesta ja tulevaisuusorientoituneesta toivon näkökulmasta, jossa toivolla tarkoitetaan tavoitteiden asettamista ja tavoittelemisesta. Tämä on samankaltaisuudestaan huolimatta eri asia kuin toivojohtaminen, eli johtaminen vain toivomalla. Sellainen jääköön menneisyyteen!

Palveleva johtaminen

Verkostojohtaminen

Palvelevaa johtamista voi tarkastella autoritäärisen johtamisen vastavoimana. Siinä missä autoritäärisessä organisaatiossa ohjeet tulevat ylhäältä alas ja alaisten tehtävä on totella, palveleva johtaja pysyy poissa tieltä ja kysyy, miten voisi olla avuksi tiimiläisilleen.

Vastaa kysymykseen, miten yhteensovittaa erilaisia intressejä ja saada asioita tapahtumaan ilman hierarkiaa tai määräysvaltaa.

Parhaimmillaan siiloja purkavaa, ketterää ja yhteisöllisyyttä vahvistavaa.

L to K

Johtamista seuraavaa kvartaalia pidemmällä tähtäimellä. Tavoitteellinen suunnan valitseminen auttaa kestävän brändin luomisessa ja antaa toiminnalle johdonmukaisuutta. Yhtä tärkeää kuin valita, mitä tehdään, on valita, mitä ei tehdä.

KUVAN LÄHDE: BY ARCHIVES OF THE FINNISH BROADCASTING COMPANY YLE - FLICKR, PUBLIC DOMAIN, HTTPS://COMMONS.WIKIMEDIA.ORG/W/ INDEX.PHP?CURID=41547204

/

J O H TA JA

Strateginen johtaminen

2 4

k

JOHTAJA-04-2023.indd 24

20.11.2023 14.26

Viestintä johtaa kestävämpään tulevaisuuteen Hyvällä johtamisviestinnällä tehdään tulosta. Vastuullisuus on vaatimus, ei valinta.

Vastuullinen johtamisviestintä on inhimillistä – se huomioi yksilöllisyyden ja merkityksellisyyden.

Huomisen johtajat ovat yhä useammin ajatusjohtajia, ja heidän luotsaamansa yhtiöt toimivat muutoksen ajureina.

– Tietynlainen suunnannäyttäjyys on se, mitä nuoremmat sukupolvet odottavat ja myös vaativat yrityksiltä ja organisaatioilta ja niiden johtajilta. Että on muutakin kuin liikevaihtoa ja toimintaa, on yleviä päämääriä ja tärkeitä pyrkimyksiä, tietää viestintä‑ toimisto Kumppanian toimitusjohtaja Leena Roskala.

Onnistunut johtamisviestintä on vuorovaikutusta, jolla vaikutetaan hyvinvoivaan työyhteisöön ja autetaan pääsemään tavoitteisiin. Hyvällä johtamis‑ viestinnällä pidetään myös asiakkaista kiinni.

Viestintä kysyykin oikeita tekoja, oikeaan aikaan ja oikeaan suuntaan – kohti yhteisiä tavoitteita.

Yksilöllistä ja merkityksellistä Ollakseen hyvää johtamisviestintä edellyttää jatkuvaa toimintaympäristön luotaamista: on hahmotettava, millaisessa maastossa kuljetaan ja samanaikaisesti ennustettava, millaisia yllätyksiä puun takana voi odottaa.

– Johtamisviestintää tehdään nyt hyvin karikkoisessa maastossa ja kompastumisen paikkoja tulee vastaan jatkuvasti, Roskala huomauttaa.

Pahimmat johtamisviestinnän kompastuskivet koettelevat yrityksen mainetta. Mainetta nakertaa kaikki, mikä heijastuu uskottavuus‑ tai luottamushaasteina, olivat ne sitten ihmisoikeus‑, tasa‑arvo‑ tai ympäristö‑ kysymyksiä. Nämä on huomioitava myös päätöksen‑ teossa ja johtamisviestinnässä.

Ennakoivaa ja nopeaa

Leena Roskala toimitusjohtaja, strategi Kumppania

Johtamisviestintä kattaa niin strategisen, taktisen kuin operatiivisenkin tason.

– Tekojen on oltava kestäviä, hyväksyttäviä ja suositeltavia. Kentän moninaisuus vaatii viestinnältä räätälöintiä ja huolellista hallinnointia, jottei se muutu kaaokseksi. Tarkka rakenne ja systeemi on tässä a ja o, Roskala pohtii.

Tulevaisuudessa johtamisviestintää haastaa nykyistäkin enemmän myös avoimen, läpinäkyvän, nopean ja jopa reaaliaikaisen viestinnän tarve.

Huomisen johtajan on osattava ennakoida, mitä kaikkea tietoa voidaan tarvita.

– Viestinnän on oltava salamannopeaa ja helposti pureksittavaa. Hauska kääntöpuoli tässä on se, että jotta voisi viestiä ennakoiden ja nopeasti, on viestintää suunniteltava entistä pitkäjänteisemmin ja proaktiivisemmin. Jos homma menee tulipalojen sammutteluksi, olet auttamatta aina vähän myöhässä.

Johtaminen on viestintää. Viestintä on johtamista.

On vaikeaa, ellei jopa mahdotonta, vetää rajaa, mihin johtaminen loppuu ja viestintä alkaa. Selvää on, että hyvä johtamisviestintä herättää ajatuksia ja saa aikaan haluttuja tekoja.

Valokuva: Veera Korhonen

kumppania.f i JOHTAJA-04-2023.indd 25

20.11.2023 14.26

WHAT IS LEADERSHIP TOMORROW?

I

PICTURES: KATERINA LENGOLD’S ARCHIVE

n today’s business world, effective leadership no longer relies solely on charisma and experience but hinges on an emerging and groundbreaking field: neuroscience. Understanding the human brain’s influence on leadership is now pivotal. For this issue of JOHTAJA, I spoke with Katerina Lengold, a visionary leader and founder of the Neurointegration Institute, who embodies the transformative power of neuroscience in leadership.

Katerina, the world aerospace industry’s youngest executive turned brain researcher, shared insights on the indispensable role of neuroscience in leadership and its practical applications amid today’s challenges and opportunities.

Katerina, how can neuroscience shape future mindful leaders?

Katerina: Think of it like if you have a satellite factory (like my background) and you don’t understand how satellites work, you just know what services they can provide, but you don’t know how they work and what makes them break, what makes them work really well. It’s absolutely insane! You can’t build satellites without knowing how they work. But I feel like it is a lot of what modern leadership looks like. Leaders have Emotional Intelligence trainings, some psychology stuff, but pretty redementery. When I went to Top Business Schools, in both MIT Sloan and Harvard Business School the course in Psychology was not manda-

tory in my Program. But if I don’t understand what happened with people psyche, I can’t manage those people. For me it’s pretty fascinating that leadership education is not centered on Neurosciencce and Psychology. In a past decade, we’ve learned more about human brain than in the entire history of humankind. Not using that knowledge it’s just absolutely crazy.

Once we understand the brain chemistry, how we can apply this knowledge to improve our leadership skills?

Katerina: I think that leaders should understand how to manage the most important recourse of their employees

2 6

/

J O H TA JA

TEXT:. MARINA BERZINAB

JOHTAJA-04-2023.indd 26

20.11.2023 14.26

or it contradicts to their sense of what is useful or what is important for the World, then it creates additional workload.

Now you can see how each of those components are like holes in a bucket.

And if you have lots of holes, the bucket is empty very quickly. Most leaders don’t manage those psychological factors, they manage workload. And you as a leader need to understand each of these factors and you need to manage them.

Can you share examples of how your work has made a significant impact on businesses and their leaders?

their mental energy. In Neurointegration Institute we developed a concept called PRISM. It is five factors that deplete mental energy of your employees. PRISM is the acronym.

P – Predictability. If there is no predictability our brain tries to predict what happens, it’s a prediction machine ultimately. If you don’t know what happens next your brain works to figure it out and if you live in a situation of complete unpredictability, in addition to do any of your work tasks, you are trying to figure out what’s next. As a Leader, you should mitigate it by increasing clarity and predictability as much as you can.

R - Responsibility. Pressure of responsibility is another factor that results in depletion of resources. You don’t necessarily are building a product, but you are responsible for the product to be eventually built. If you’re managing people who actually doing that, you have a high level of responsibility. So again, you can’t remove it completely, but you should understand that if you put more responsibility on somebody else’s plate, even if you don’t increase the workload just responsibility itself will deplete their mental energy.

I – Influence. The third component is Influence. This is a super interesting one. Because sometimes Leaders do not appreciate how helpful it is to be able to influence the outcome. There was an interesting experiment, with people and a little button. If they press the button, they get an electric shock. And if you ask them how painful the electric shock was, they’ll tell you like five out of ten. Now if you’re the one who pressing the button, not them, they don’t have an influence on when it happens, they will perceive the exact same shock two times more intense. So, when employees are dealing with organization’s change and they do not have influence, they experience a lot more mental workload and discomfort.

S – Social isolation. These days a lot of people are working remotely. The interesting thing is that our brain was designed to survive in social settings, not in isolation, and when we have high level of cortisol, if we spend a little bit of time surrounded by our tribe, cortisol level drops. So, when working remotely you don’t have this luxury of social connection.

M - Meaning. And the final piece. This is the part where if somebody does not understand the purpose of their work,

Katerina: We’ve been working on this framework for the past three years and we have about 5000 people in 40+ countries who went through our programs. We see people from all parts of the world, who work here in the Silicon Valley, in Google, in Geneva in Procter & Gamble, people from CIS countries. And number one thing we’ve learned is that at least two thirds of participants are in, what we call, danger zone of burn out and they are on the edge of becoming depressed or having anxiety disorder.

Number two, we’ve developed a program that lasts four weeks where we teach people four skills. Skill number one - how to measure you level of stress internally by training certain parts of your brain to become more aware to notice the difference between the stress and density.

Skill number two: we teach them how in a moment of a stressful situation they can dampen the intensity of the stress response. Number three is we help them to shorten the stress cycle, to recover from the stressful event. And forth thing, we help them to train their stress resilience system.

On average 8 of 10 participants of our program improved their conditions and out of them 35 % spend more time in what we call Integration Zone. It is when your brain works at it’s fast, you are engaged, calm, balanced and open. Each week we have about hundred waken hours, 35% of that it’s about 35 hours – this is a different person, whole different life! We are super thrilled about this research and we have a big campaign to reach out companies, we focused on Fortune 500, we see we can make a lot of impact there as they understand the cost of burn out for their turnover, for the productivity, the moral.

Results we see are incredible and it’s been the most inspiring and important work that I’ve done in my entire life. 

2 7

JOHTAJA-04-2023.indd 27

/

J O H TA JA

20.11.2023 14.26

KESKUSPUISTON MATKA NUORKAUPPAKAMARIN DEBATOINNIN KANSALLISIIN JA EUROOPAN KILPAILUIHIN TEKSTI: PAULIINA PIETILÄ KUVAT: PAULIINA PIETILÄN ARKISTO

Debattijoukkue

• Pauliina Pietilä (kapteeni) • Hanne Sudentaival • Mikko Hyvärinen • Anna-Mari Sookari

Eräänä kauniina kesäisenä keskiviikkoiltana vuonna 2022 löysimme itsemme Keskuspuiston Nuorkauppakamarin koulutusjohtaja Marjut Jalkasen järjestämistä debattitreeneistä. Olimme lähteneet mukaan haastamaan itseämme ja katsomaan, mitä tämä debatointi oikein on. Jo ensimmäisessä tapaamisessa pääsimme debatoimaan ihan toden teolla. Se oli itsensä mukavuusalueen ulkopuolelle heittämistä ja uusien taitojen oppimista. Kuten kaikkeen juuri oikeanlaisen haasteen edessä oppimiseen, tähän lajiin jäi heti koukkuun.

Alueelliset ja kansalliset kilpailut Debatoimme neljännesvälierissä, puolivälierissä ja finaalissa. Espoon joukkue pisti eniten meille kampoihin A-alueen kilpailun puolivälierissä. Voitimme A-alueen kilpailun, joka antoi meille oikeuden mennä edustamaan A-aluetta kansallisiin kilpailuihin. Kilpailu oli kova,

mutta loppujen lopuksi debatoinnissa on aika pitkälti tekniikasta kiinni. Jos looginen väittely on kummallakin joukkueella kovaa, niin voittaja ratkaistaan vain nopeiden reaktioiden ja teknisten asioiden, kuten aikarajoissa pysymisen perusteella.

Kansallisissa kilpailuissa taso oli myös kovaa. Onneksi Anna-Mari pääsi Mikon tilalle, joka oli estynyt osallistumaan.

Lopulta kuitenkin voitimme kansallisen debatoinnin mestaruuden ja saimme oikeuden lähteä edustamaan Suomea Eurooppakokouksen debattikilpailuun Romaniaan seuraavana keväänä.

Suomen kilpailut jo itsessään olivat jännittäviä kokemuksia ja kaikesta valmistautumisesta, ja itse kilpailussa olemisesta johtuen emme oikein kerenneet nauttimaan kokousviikonlopun muusta annista. Se ei toisaalta haitannut, koska tärkeintä oli itsensä haastaminen ja olihan meillä iltaohjelma, josta

2 8

/

J O H TA JA

Miten kaikki alkoi?

Jo ensimmäisessä tapaamisessa entisen Keskuspuiston kansallisen joukkueen jäsenet alkoivat meitä houkutella edustusjoukkueeseen. Vain pari viikkoa myöhemmin löysimme itsemme pääkaupunkiseudun Debattiklubilta harjoittelemasta joukkueena ja valmistautumassa Turussa järjestettyyn A-alueen debattikilpailuun. Meillä ja Espoon joukkueella oli jo todella kovia debattikilpailuita itse Debattiklubilla. Kun saimme tietää aiheet noin viikkoa aikaisemmin, niin ehdimme vielä harjoitella Debattiklubilla yhtä aihetta ennen itse kilpailua.

JOHTAJA-04-2023.indd 28

20.11.2023 14.26

Suomen kansallinen debattijoukkue piti Euroopan mestaruuskisoja opettavaisena kokemuksena

pääsimme nauttimaan oikein kunnolla voittajina!

Euroopan kilpailu Romaniassa ja siihen valmistautuminen Kun saimme varmuuden Romaniaan lähdöstä, varasimme liput ja ostimme rekisteröitymisen hyvissä ajoin. Valmistauduimme Debattiklubilla taas keväällä ennen kilpailuja ja katsoimme edellisten vuosien kilpailujen nauhoitteita. Kun saimme debatin aiheet, ehdimme myös debatoimaan englanniksi ennen Romaniaan lähtöä.

Itse Euroopan kilpailu ei olekaan mikään läpihuutojuttu vaan se on astetta haastavampi paikka. Ensinnäkin debatin kieli on englanti, mikä hankaloittaa nopeiden vasta-argumentoivien kommenttipuheenvuorojen antamista, vaikka kuinka lähes natiivipuhuja luulisi olevansa. Toiseksi briteillä ja irlantilaisilla on debattikulttuuri jo koulussa vahvem-

min läsnä, kun taas me olimme aloittaneet debatointiuraamme vasta yhdeksän kuukautta aikaisemmin. Valmistauduimme jokaiseen aiheeseen hyvin ja kävimme kaikki näkökulmat läpi.

Ku n s a av u i m m e Ro m an i a an , uskoimme, että olimme valmiit kohtaamaan Euroopan parhaat debatoijat.

Meidät arvottiin alkukarsintoihin Romanian joukkuetta vastaan. Aihe oli meille yksi niistä, jotka koimme haastavimmaksi itsellemme. Romanian joukkueen karisma ja suoritus olivat parempia kuin meidän ja valitettavasti emme edenneet pidemmälle kilpailussa. Heillä oli myös kotikenttäetu. Kisat olivat haastavat ja opimme paljon!

Mitä opimme?

Vaikka emme voittaneet debatoinnin Euroopan mestaruutta, tunsimme ylpeyttä, että saimme lähteä edustamaan Suomen Nuorkauppakamaria näissä

kilpailuissa ja olla osa kansainvälistä debattiyhteisöä.

Debatointi antaa paljon, kun uskaltaa vain heittäytyä. Siinä oppii tiimityöskentelyä, ongelmanratkaisutaitoja, vuorovaikutustaitoja, argumentointitaitoja ja kaikkein tärkeimpänä puhetaitoja.

Haluamme kiittää kaikkia, jotka jaksoivat kannustaa meitä eteenpäin. Toivottavasti tämä tarina inspiroi seuraavia uusia nuorkauppakamarilaisia lähtemään mukaan debatointiin ja menemään niin pitkälle kuin joukkueen taidot riittävät.

Debatointi on tärkeä taito työelämässä.

Kun itse oppii debatoimaan, huomaa kollegoiden loogiset argumenttivirheet ja saattaa vakuuttaa asiakkaan tai pomon seuraavassa haastavassa tilanteessa omaksi eduksi. 

2 9

JOHTAJA-04-2023.indd 29

/

J O H TA JA

20.11.2023 14.26

3 0

/

J O H TA JA

Mari Männistö

JOHTAJA-04-2023.indd 30

20.11.2023 14.27

DEFINING THE VALUE PROPOSITION OF JCI TO BUSINESSES AROUND THE 4 AREAS OF OPPORTUNITY TEXT: MARI MÄNNISTÖ, JCI PARTNERSHIPS COMMITTEE CHAIRPERSON 2023

T

his year, I have had the privilege of serving JCI as the Chairperson of the Partnerships Committee, one of JCI’s 12 operational working committees which the World President assigns every year for their respective year. As a Committee Chairperson I was invited to attend the JCI January Board Meeting (JBM), which was held in Malaysia, Kuala Lumpur – the 2023 World President Viktor Omarsson’s second home city.

At JBM, I had the privilege to work on the Partnerships Committee Objectives and Key Results (OKRs) for 2023 with the JCI Board of Directors and the Executive Committee. Afterwards we finalized the OKRs for 2023 with the Partnerships Committee members.

Here are the Partnerships Committee’s main Objectives for 2023: 1. Form partnerships with businesses that share our values 2. Form a value driven sales team by including everyone from National organizations (NOs) through to Local organizations (LOs) in sales 3. Support NOs and LOs in partnerships Some defined actions from the OKR statement: • Define the value proposition of JCI to businesses around the 4 areas of opportunity • Create a framework for the global cooperation and value for partnership sales (including gamification strategies and/or incentivizing giving leads to JCI) • Create a partnership toolkit for NOs and LOs to support their own partnership acquisition and retention • Create communications material distinguishing the differences of charity & sponsorship to a value-based partnership The first action stated above – defining the value proposition of JCI around the 4 areas of opportunity of JCI – was the most interesting thing we found in an OKR workshop which was held by Mr. President Viktor. We found that if the value we offer and promise our members, is built around opportunities in Individual development (IND), International network (INT), Community action (COM) and Business and entrepreneurship (BUS) – why should we not define the value proposition for our partners through those same 4 areas of opportunity? Because they all are relevant and all apply to partnerships as well.

A partnering business can get both strategic and operational value from JCI in 4 ways: • Individual development: • Strategic value: Investing in developing enterprising tomorrow’s leaders at scale.

• Operational value: Access to JCI’s inexpensive or free trainings for partner company employees under 40 yrs old.

• International network: • Strategic value: Supporting and advancing international, inclusive values in the community.

• Operational value: Access to JCI’s international network.

• Community action: • Strategic value: Supporting and advancing positive change in the community.

• Operational value: Getting input to the partner company’s sustainability report.

• Business and entrepreneurship: • Strategic value: Supporting and advancing sustainable leadership in the community.

• Operational value: Access to our member network of high purchasing power now and especially building the relationships for the future.

Last but not least – I encourage everyone to reach for the international positions in your JCI careers! They offer once-ina-lifetime chances for personal growth, in addition of the joy of serving our international association with all the capability that we all as JCI Finland members have. xoxo, NPP & Partnerships Committee Chair Mari :*

Partnerships team at Junior Chamber International Staff: • Partnerships Director Diana Mardarovici dmardarovici@jci.cc • Partnerships Manager ncardenas@jci.cc Partnerships Committee 2023 (changes every year): • Chairperson: Mari Männistö, JCI Finland • Commissioner for Europe: Charley van’t Leven, JCI The Netherlands • Commissioner for Americas: Andrew Defor, JCI Canada • Commissioner for Africa & Middle East: Hassane Alzouma, JCI Niger • Commissioner for Asia & Pacific: Krishnasamy Kannan Ponnraj, JCI India

3 1

JOHTAJA-04-2023.indd 31

/

J O H TA JA

20.11.2023 14.27

KIRJAVINKKEJÄ JUSSI RÄSÄNEN, HELSINGIN NUORKAUPPAKAMARI Jussi on vanha ja paatunut lukutoukka, joka lukee nykyään mieluiten elämänkertoja, klassikoita ja erilaisia tietokirjoja. Uusimpana mielijohteena hurahtanut antiikin- ja valistusajan kirjallisuuteen. Aito 90-luvun retronörtti, joka luki teininä niin Sodan ja rauhan kuin myös aimo annoksen fantasiaa ja scifiä.

Epiktetos: Ojennusnuora Epiktetos (n. 50 jKr. – n. 135 jKr.) oli antiikin kreikkalainen filosofi ja yksi stoalaisuuden tärkeimmistä hahmoista. Ojennusnuora sisältää self-help-tyylisiä minuutissa tai parissa luettavia viisauksia ja elämänohjeita.

Ehkä kirjan mielenkiintoisin anti on suomentaja K. Jaakkolan (1853–1932) erinomainen 20-sivuinen johdantoessee stoalaisuudesta. Siinä hän käsittelee Epiktetoksen merkitystä länsimaiselle sivistykselle ja tuo esiin tekstien useita yhtymäkohtia Raamattuun.

Teos muistutti minua Eckhart Tollesta, mutta ilman rasittavaa jaarittelua ja new-age-spiritualismia. Ohjenuorat ovat tiivistä tavaraa. Ne etenevät nopeasti suoraan asiaan ja ovat järkeenkäypiä. Muutamia outouksia kirjasta löytyy, mutta ne menköön parin tuhannen takaisten kulttuurierojen piikkiin.

Sopii hyvin iltalukemiseksi. Valon sammuttamisen jälkeen ”ohjenuorien” mietiskely saattaa levolliseen uneen.

John Locke (1632–1704) oli yksi valistusajan ja klassisen liberalismin tärkeimmistä filosofeista, jonka kirjoitukset vaikuttivat Amerikan vallankumoukseen, itsenäisyysjulistukseen ja Yhdysvaltain perustuslakiin. Locke aloittaa tutkielmansa

3 2

/

J O H TA JA

John Locke: Tutkielma hallitusvallasta

JOHTAJA-04-2023.indd 32

20.11.2023 14.27

(1689) kuvailemalla luonnontilaa. Siinä ihmiset ovat vapaita ja tasa-arvoisia. Luonnontilan käyttäytymiskoodisto perustuu järkeen ja tähän vedoten tila vaatii ihmisiä olemaan vahingoittamatta toisia. Jos joku loukkaa toisen oikeuksia, kuten omaisuutta, syntyy näiden ihmisten välille sotaan verrattavissa oleva tila.

Locken mukaan omaisuus syntyy yksilön työn kautta. Joutomaahan syntyy omistusoikeus, kun siitä jalostetaan työnteolla jotain arvokasta. Yhteiskuntasopimus taas syntyy, kun ihmiset siirtyvät luonnontilasta yhteiskuntaan tekemällä keskenään sopimuksen saadakseen keskinäisen turvan ja luopuakseen osasta luonnollisista oikeuksistaan. Tämä sopimus muodostaa hallituksen pohjan ja se oikeuttaa mm. verotuksen.

Hallituksen tehtävä on suojella yksilön koskemattomuutta ja omistusoikeuksia. Jos hallitus ei toimi kansan eduksi, on sillä oikeus kapinoida ja vaihtaa hallitus. Locke painotti myös vallan rajoittamista ja sen jakamista mm. lainsäädäntö- ja toimeenpanovaltaan.

Teksti on helppolukuista, mutta osa Locken järkeilyistä ja perusteluista meni minulta yli hilseen. Onko kirjalla relevanssia vuonna 2023? Suosittelen yhteiskuntateoriasta tai klassisen liberalismin perusteista kiinnostuneille. Muiden ei kannata vaivautua.

John Locke: Muutamia mietteitä kasvatuksesta Locke kirjoitti teoksen vuonna 1693, ja lukemani painos on suomennettu vuonna 1914. Lähdin tutustumaan kirjastosta löytämääni kirjaan ajatuksella, että katsotaanpa nopeasti, ovatko kirjassa kuvatut kasvatusmetodit auttamattomasti vanhentuneita.

Kun tottui kirjoitustyyliin, jossa yksi virke saattaa venyä lähes sivun mittaiseksi ja kappalejakoja ei ole tuhlailtu, kiinnostus alkoi vähitellen herätä. Kirja on täynnä konkreettisia ja edelleen järkeenkäypiä ohjeita kasvatukseen. Locke suosittelee rankaisujen sijaan palkintojen käyttämistä ja neuvoo, että lapsille pitäisi antaa vapautta tehdä valintoja ja ruokkia heidän luonnollista uteliaisuuttaan ja mielikuvitustaan. Pakkopullaa ei lapsille tulisi tuputtaa.

Locke korostaa, että kasvatuksen päämääränä ei tulisi olla vain tiedon siirtäminen, vaan ennen kaikkea moraalin ja käytöksen opettaminen. Hän kritisoi koulujärjestelmää siitä, että se keskittyy opettamaan ”rikkiviisaita” asioita järjestelmää itseään varten, eikä niinkään elämää varten. Saman huomion teki jo Seneca: ”Emme opiskele elämää varten, vaan koulua varten” (non vitae, sed scholae discimus). Onko mikään todella muuttunut?

Kirja on aikakaudelta, kun suomentajat olivat professoreja ja suomennukset elämäntöitä. Teos sisältää suomentaja ja professori J.V. Lehtosen (1883–1948) erinomaisen johdannon ja kokonaiset 193 akateemikon lisäämään selitystä ja huomautusta. Huikeaa. Tällaiseen sivistämiseen ei tekoäly kykene.

Koska Muutamia mietteitä kasvatuksesta pohjautuu Locken jo aiemmin kehittämään tietoteoriaan, herätti kirja mielenkiinnon tutustua seuraavaksi edelleen yliopistomaailmassa vaikutusvaltaiseen teokseen ”Tutkielma inhimillisestä ymmärryksestä”, joka käsittelee inhimillisen tietämyksen ja ymmärryksen perusteita.

ANNIINA SJÖHOLM, SALON NUORKAUPPAKAMARI Anniina tahkoaa kirjoissa elämänkertoja, tositapahtumiin perustuvia kirjoja tai jonkinlaisia oppaita. Hän kuluttaa kaiken kirjallisuuden äänikirjoina, sillä neljän vuoden pituiseksi venähtäneestä vanhan talon peruskorjauksesta ei olisi pelkillä radioiden hittilistoilla selvinnyt ja kohtuullisen runsas tien päällä istuminen vuositasolla mahdollistaa paremmin kuuntelemisen lukemisen sijaan.

Samu Haber: Forever yours Elämänkertoja on pulpahdellut viime aikoina markkinoille vaikka millä mitalla ja monessa kohtaa mielestäni aivan liian nuorista ihmisistä. Samu Haber on ehkä monen mielestä ristiriitainen persoona ja ärsyttäväkin, mutta hänen elämänkertansa on riittävän rehellisellä tavalla kirjoitettu persoonaa peittelemättä. Tarina alkaa jo ennen musiikkiuraa mätkähtäneestä tuomiosta lomaosakekaupoista Espanjan auringon alla ja musiikkiuran seuraaminen raottaa mielenkiintoisella tavalla kansainvälistä musiikkibisnestä. Kirja ei peittele, että isolla egolla voi päästä myös pitkälle, vaikka maailma olisi täynnä taitavampiakin muusikoita.

Paul Granholm: Paluu helvetistä - Kimmo Harjulan uskomaton tarina En oikeastaan tiedä, voinko suositella tätä kirjaa kenellekään.

Jos et kestä kuvauksia lapsiin kohdistuvasta väkivallasta, niin jo ensimmäisen tunnin kuuntelun aikana putoat pois tämän kirjan parista. Kirjan alkuvaiheen aikana tulee monta kertaa mietittyä, että tarvitseeko minun tietää tällaisesta väkivallasta ja toisaalta ajateltua, että olisiko kaikkien kuitenkin hyvä tietää, mitä suljettujen ovien takana päihdeperheissä voi tapahtua ja mitä ihmisten eriarvoiset lähtökohdat voivat radikaaleimmissa tapauksissa tarkoittaa. Loppuosassa väkivaltaisuuksia ei kuvata enää samalla yksityiskohtaisella tarkkuudella, joten kuunteleminen hieman helpottuu.

Pamela Druckerman: Kuinka kasvattaa bébé, vanhemmuus Pariisin malliin Tämä kirja on puhtaasti kaikille vanhemmille ja sellaisiksi lähiaikoina aikoville, joten se tarjoaa keskustelunaiheita enemmänkin hiekkalaatikon reunalle. Mielenkiintoista vertailua amerikkalaisen ja ranskalaisen kulttuurien eroista, mitä tulee lasten kasvattamiseen ja vanhempina toimimiseen. Tiesitkö esimerkiksi, että ranskalaisissa julkisissa päiväkodeissa tarjoillaan joka päivä lapsille neljän ruokalajin ateria ja ravintoloissa ei ole lastenlistoja, koska lapset totta kai syövät aikuisten kanssa samaa ruokaa. Kirjoittaja on amerikkalainen, joten kirjassa ei amerikkalaiseen tyyliin varsinaisesti arvostella tai haasteta mitään toimintatapaa suoraan. Kuuntelijan täytyy siis olla tarkkana, millaisten toimintatapojen kohdalla kirjailija viittaa vain lähipiirinsä kokemuksiin ja omaan mututuntumaan ja mille hän on löytänyt tieteellistäkin näyttöä. Toisaalta kirja ei pakota valitsemaan, mikä on oikein tai väärin, kuulija voi vain poimia mahdollisia tärppejä omaan arkeen.

3 3

JOHTAJA-04-2023.indd 33

/

J O H TA JA

20.11.2023 14.27

HEIKKI LIUKKONEN, HELSINGIN NUORKAUPPAKAMARI Heikkiin ”kirjakärpänen” puraisi 2021 ja siitä lähtien tahti on kiihtynyt niin, että hän uskoo saavansa 60-70 kirjaa luetuksi vuonna 2023. Valtaosa näistä on äänikirjoja, sillä urheillen ja tien päällä aika kuluu joutuisasti ja tulee tuplasti nautittua äänikirjoja kuunnellen. Kirjallisuuden klassikot, elämäkerrat, realistinen kaunokirjallisuus ja yhteiskunnalliset tietokirjat puhuttelevat Heikkiä.

Antti Heikkinen: Einari

Jos kädenvääntökisoissa pisteitä saa kukin viemällä vastapuolen käden pöytää vasten, onko parempi heiluttaa käsiä yhteistuumin puolelta toiselle pisteitä keräten vai täysin voimin kättä vääntämällä estää vastapuolta ( ja mahdollisesti myös itseä) keräämästä pisteitä?

Jos on aiemmin luullut, että neuvotteluissa pärjää parhaiten nujertamalla neuvottelukumppanin, antaa tämä kirja paljon.

Vanhan ammattiliittojuristin keskellä uraansa tekemät oivallukset neuvottelukumppanin ymmärtämisestä ja win-winyhteistyöstä olivat käänteentekeviä hänen omalla urallaan ja olisivat niitä varmasti monelle lukijalle!

Lottaliina Pokkisen Altavastaajan neuvotteluopas kirkastaa viisi neuvottelijoiden perustarvetta, jotka neuvotteluissa on niiden onnistumiseksi varmistettava: arvostus, autonomia, yhteys, status ja rooli.

Tämä syksyn uutuuskirja kannattaa lukea, oli sitten omissa neuvottelutilanteissaan, vaikka työnantajan tai työntekijän, myyjän tai ostajan, dominoivan osapuolen tai altavastaajan asemassa.

Ari Korvola: Tuppeen sahattu Nuorisosäätiö Surullisen kuuluisasta Nuorisosäätiöstä on kohistu niin kauan, että yleisö ei enää pysy skandaalien jatkumon perässä. Syksyllä 2023 ilmestynyt Ari Korvolan Tuppeen sahattu Nuorisosäätiö on lukijaansa perinpohjaisesti järkyttävä yhteenveto tutkivasta journalismista Nuorisosäätiön ympärillä viime vuosikymmeniltä tähän päivään saakka.

Kirja kertoo hätkähdyttävällä tavalla siitä, kuinka leväperäiseksi ja moraalittomaksi kulttuuri säätiöidyn, isännättömän rahan ja hyviin tarkoituksiin annetun julkisen rahan äärellä voi kehittyä.

Aktiivisen kokouspalkkioiden, vaalirahojen ja etuisuuksien lypsämisen jälkeen säätiön ja sen avainhenkilöiden säätiön kannalta epäedulliset toimet ovat oikeuslaitoksen käsittelyssä ja olivat viedä edulliseen nuorisoasumiseen perustetun säätiön vararikkoon. Kirjan kertomukset eivät ole mairittelevia edes johtavien politiikkojen osalta.

Tuppeen sahattu Nuorisosäätiö puhuttelee varmasti yhteiskunnallisesti valveutuneita lukijoita ja on mainio esimerkki vaikkapa yhdistysten toiminnantarkastajille, kuinka ei saa toimia.

3 4

/

J O H TA JA

Kerran muuan maalaiskunnan luottamus- ja virkamiesjohto veivät metsäkonemiljardöörin lounaalle kylän ainoaan kansankuppilaan. Supliikkimiehenä tunnettu Einari ei kuivakoiden kunnanisien mielistelevistä jutuista välittänyt ja huusi ”Onko tiällä hevosmiehiä?”. Baarin perällä oleva juoponretale ilmoittautui ja Einari jäi suustaan kiinni niin, että päätyi hänen kanssaan samaan pöytään ja tarjosi ruoat ja kolpakolliset olutta.

Kenties verotulojen, investointien ja työpaikkojen perässä olleet kunnan herrat istuivat omassa pöydässään aikomatta liittyä seuraan ja kun aika tuli jatkaa virallista kuntavierailua, kiitti hevosista kiinnostunut Einari kuuluvaan ääneen lounasseuraansa mehukkaista jutuista ja kutsui kylään, jos tämä liikkuisi Vieremällä: ”Tuu käömään, kylövettään ja tehhään lompit!”

Vaikka harvoin lukemani kirjat naurattavat, edellä kerrotun kuullessani olin matkalla ja minun oli pakko pysäyttää auto pahimman naurukohtauksen ajaksi.

Sellaisetkin, jotka eivät edes pidä elämäkerroista, ovat tykänneet tästä hengentuotteesta. Pidetyn, lupsakkasanaisen savolaiskirjailija Antti Heikkisen elämäkertateos Einari kertoo maalaispoika, metsätyömies Einari Vidgrenin, metsäkoneenvalmistaja Ponsse Oyj:n perustajan elämäntarinan siihen tyyliin, ettei jännittävää, koskettavaa, rehellistä ja hauskaakin kertomusta malta jättää kesken.

Vidgren ei käynyt kouluja tai syntynyt kultalusikka suussa, mutta ahkeruus, sinnikkyys, usko omaan yritykseen ja erinomaiset sosiaaliset taidot veivät pitkälle. Tie pienen maalaistalon pojasta metsätyömieheksi, metsäkoneyrittäjäksi, kyläpajan yrittäjäksi ja lopulta suuren teollisuusyrityksen johtajaksi oli pitkä ja tapahtumarikas. Tilanteet, joissa Einari ja Ponsse nousivat alakynnestä voittajiksi, olivat suorastaan henkeä salpaavia.

Einari Vidgrenin ikäluokassa kauneinta, mitä toiselle ihmiselle voi sanoa, on ”hyvä työihminen”. Sellainen oli Einari Vidgren ja se, työ ja ahkeruus, ovat tämän elämäkerran keskeinen sanoma.

Lottaliina Pokkinen: Altavastaajan neuvotteluopas

JOHTAJA-04-2023.indd 34

20.11.2023 14.27

KOLUM NI

J

ohtajuus on käsite, joka on muovautunut eri aikakausien ja yhteiskuntien tarpeiden mukaisesti. Kun tarkastelemme nykyisen nopean teknologisen kehityksen ja yhteiskunnallisten haasteiden muovaamaa ympäristöä, on selvää, että huomisen johtajuus tulee eroamaan huomattavasti tämän päivän johtajuudesta. Vai onko se selvää? Uskon, että johtajuus muovautuu jatkossakin yhteiskunnan tarpeiden mukaisesti ja tulee eroamaan tämän päivän johtajuudesta.

Toisaalta uskon siihen, että tietyt johtamiseen keskeisesti liittyvät perusasiat pysyvät muuttumattomina ja itse asiassa tulevat korostumaan tulevaisuudessa entistäkin enemmän.

Ensinnäkin, teknologian rooli huomisen johtajuudessa on keskeinen. Tämän päivän johtajien on oltava perillä digitalisaation vaikutuksista liiketoimintaan ja yhteiskuntaan, mutta huomisen johtajat tarvitsevat syvällistä ymmärrystä tekoälyn, lohkoketjujen ja muiden kehittyvien teknologioiden potentiaalista. Näiden teknologioiden nopea kehitys muuttaa liiketoiminnan dynamiikkaa ja vaatii johtajilta uudenlaista osaamista ja sopeutumiskykyä.

Toiseksi, huomisen johtajuus korostaa entistä enemmän monimuotoisuuden ja inklusiivisuuden merkitystä.

Tämän päivän johtajien on oltava tietoi-

EROAAKO HUOMISEN JOHTAJUUS TÄMÄN PÄIVÄN JOHTAJUUDESTA? sia monikulttuurisista näkökulmista ja monimuotoisista työympäristöistä, mutta huomisen johtajien on oltava aktiivisia edistämään näitä arvoja organisaatioissaan. Yhä monimuotoisemmassa maailmassa johtajat, jotka osaavat tehokkaasti johtaa monimuotoisia tiimejä ja hyödyntää erilaisia näkökulmia päätöksenteossa, ovat etulyöntiasemassa. Muutos tulee olemaan suuri tällä saralla myös Suomessa.

Kolmanneksi, yhteiskunnallisen vastuun merkitys korostuu entisestään huomisen johtajuudessa. Tämän päivän johtajien odotetaan olevan tietoisia ympäristövaikutuksista ja eettisistä kysymyksistä, mutta huomisen johtajilta odotetaan aktiivista sitoutumista kestävään kehitykseen ja vastuulliseen liiketoimintaan. Johtajat, jotka pystyvät tasapainottamaan taloudellisia tavoitteita ympäristö- ja sosiaalisen vastuun kanssa tulevat olemaan menestyviä ja arvostettuja.

Lisäksi, huomisen johtajuudessa korostuu kyky sopeutua muutoksiin ja johtaa epävarmuudessa. Tämän päivän johtajat joutuvat johtamaan nopeasti muuttuvassa liiketoimintaympäristössä, mutta huomisen johtajilta odotetaan kykyä ennakoivaan ajatteluun ja nopeaan päätöksentekoon muuttuvissa olosuhteissa. Kyky sopeutua nopeasti muuttuviin tilanteisiin ja ketterästi reagoida uusiin haasteisiin tulee olemaan yksi

tärkeimmistä johtajuustaidoista tulevaisuudessa. Tätä olen itsekin päässyt viimeisen kahdeksan vuoden aikana harjoittelemaan kriisien seuratessa toisiaan.

Vaikka moni asia johtajuudessa tulee muuttumaan, yksi asia ei tule muuttumaan, ja se on inhimillisyys. Teknologia kehittyy jatkuvasti, mutta ihmisten tarve inhimilliselle vuorovaikutukselle ei koskaan katoa. Tulevaisuuden johtajien on osattava luoda työyhteisöjä, joissa yhteisöllisyys ja inhimillisyys kukoistavat. Nämä ovat se liima, joka saa ihmiset sitoutumaan johtajiinsa ja työyhteisöihinsä - tämä ei tule muuttumaan huomennakaan.

Huomisen johtajuus vaatii tasapainoa teknologian ja ihmisten välillä. Tulevaisuuden johtajien on oltava digitaalisesti taitavia, mutta myös kykeneviä rakentamaan inhimillisiä organisaatioita.

Heidän on oltava muutosvoimaisia, mutta samalla vastuullisia ja eettisiä. Eiköhän aloiteta harjoittelemaan parempaa huomisen johtajuutta jo tänään - muunlaiseen johtajuuteen ei maapallolla ole enää varaa!

MIKKO NIEMINEN KIRJOITTAJA ON TALOUSELÄMÄÄN, KORIPALLOON JA TAITEESEEN INTOHIMOISESTI SUHTAUTUVA JOHTAJA, JOKA ON TOIMINUT MUUN MUASSA 8 VUODEN AJAN PWC SUOMEN TOIMITUSJOHTAJANA VUOSINA 2015-2023.

3 5

JOHTAJA-04-2023.indd 35

/

J O H TA JA

20.11.2023 14.27

Vuoden nuorkauppakamarilainen keksintö -palkinnon voitti kiinteistökaupan piilovirheitä ratkaiseva Riitaturva.

VUODEN NUORKAUPPAKAMARILAINEN KEKSINTÖ KUVA: JOONA PAIJA

pokkasi Antti Matikainen Joensuun Nuorkauppakamarista Visucon -nimisellä keksinnöllä. Visucon visualisoi rakennussuunnitelmat työmaatasolle hyödyntäen nykyaikaista pelimoottoria.

Kilpailuun voi osallistua monentyyppisellä keksinnöllä. Innovaatio voi olla fyysinen tai digitaalinen. Osallistujalla voi olla oma yritys tai vasta vain idea, jonka ympärille haluaisi rakentaa liiketoimintaa. Valintaprosessissa arvioidaan kaupallista potentiaalia ja innovatiivisuutta. Tarkkaa etenemissuunnitelmaa ei tarvitse olla, mutta toki se katsotaan eduksi arviointiprosessissa.

Voittajat valitsee Suomalaisten Keksijöiden Tukisäätiö. Kisafinalistit pääsevät pitchaamaan ideansa Leijonan luola -tyyppisesti suoraan SKTS:n hallituksen edustajille, jotka antavat idealle heti palautetta. Pitchaus pidetään Helsingissä, mutta tarvittaessa se voidaan järjestää myös etätoteutuksena.

Kylmiltään pitchaukseen ei tarvitse mennä, vaan ennen finaalia pidetään aiheeseen liittyvä koulutus. Tämä vuonna kouluttajana toimi menestynyt sarjayrittäjä ja sijoittaja Antti Lehto.

Pitchaus kuvataan, jos osallistuja niin toivoo. Monille tämä tuo arvokasta lisäjulkisuutta, mutta voittaja voi itse määrittää, mitä keksinnöstä kerrotaan julkisesti. Säätiö käsittelee hakemukset luottamuksellisesti.

Kilpailuun voivat osallistua kaikki Suomen Nuorkauppakamareiden jäsenet, koejäsenet, senaattorit, kunniajäsenet sekä JCI Finland Foundation -lahjoittajat.

Kuten kilpailun projektipäällikkö Juuso Autiosalo Keskuspuiston Nuorkauppakamarista kiteyttää, liian moni suomalainen keksintö jää pöytälaatikkoon. Vuoden nuorkauppakamarilainen keksintö – kilpailu voi olla tilaisuutesi korjata tilanne omalta osaltasi! 

3 6

/

J O H TA JA

V

uoden nuorkauppakamarilainen keksintö -kilpailu on Suomalaisten Keksijöiden Tukisäätiön ja järjestämä kilpailu, joka kannustaa ja tukee innovaatioiden kaupallistamista ja nuorkauppakamarilaisten yrittäjyyttä.

Kilpailu huipentui tänä vuonna voittajien julkistamiseen lokakuisessa Onnistumisriski-gaalassa Seinäjoella.

Palkintorahaa jaettiin tänäkin vuonna yhteensä 10 000 euroa. Voittajaksi nousi Päivi Riutta Tammerkosken Nuorkauppakamarista keksinnöllään Riitaturva.

Kyseessä on asiantuntijapalvelu kiinteistökaupan piilovirhetilanteiden ratkaisemiseksi.

Toiselle sijalle sijoittui Juho Pirttilahti Seinäjoen seudun Nuorkauppakamarista uudenlaisella ihmishenkiä pelastavalla sammutusjärjestelmällä. Kolmossijan

TEKSTI: HANNE SUDENTAIVAL

JOHTAJA-04-2023.indd 36

20.11.2023 14.27

KOLUM NI

VAROKAA SETÄMIEHIKSI MUUTTUMISTA!

S

anasta setämies on muotoutunut nykykieleen eräänlainen haukkumasana. Sillä tarkoitetaan työelämässä vahvaan asemaan päässyttä, yleensä vanhempaa miespuolista henkilöä, joka on ehdoton vanhakantaisten mielipiteidensä kanssa ja siksi yhteistyö hänen kanssaan ei ole suuressa suosiossa.

Jenni Karjalaisen kirjoittama Setäkuiskaajan käsikirja huomauttaa, että määritelmän mukainen setämies voi myös olla hyvin nainenkin, eikä henkilön tarvitse olla ”stereotyyppinen setä” ollakseen setämies. Sedittelyn ei siis termien antamasta vahvasta mielikuvasta huolimatta ainakaan kuulu olla ikä- ja sukupuolisyrjintää, vaan kyse on tavasta määritellä tietynlainen käyttäytyminen muita kohtaan. Ja vaikka työelämä on monin tavoin inhimillistynyt aikojen saatossa, sellaista epämiellyttävää ja muita alistavaa käytöstä on yhä olemassa.

Helppohan meidän nuorten on tietysti huudella ja arvostella norsunluutorneihinsa kavunneita työelämän vanhempia tieteenharjoittajia. Työpaikoilla asioita ei ratkaista - eikä usein pidäkään - huutoäänestyksillä, vaan jollakin on asemansa perusteella oikeus sanoa asioihin viimeinen sana. Aina tehdyt ratkaisut eivät miellytä kaikkia ja niiden kova junttaaminen voi huonontaa ilmaa.

Voiko muodollisen valta-aseman tai kokemuksen ja ansioiden vahvistaman

arvovallan antamaa voimaa sitten lainkaan käyttää ilman, että joku pahoittaa mielensä? Kyllä, ainakin periaatteessa.

Vuosien takaisesta, kuuluisasta Googlen tutkimuksesta käsitteellistynyttä psykologista turvallisuutta ajetaan joka paikkaan, tuntuu. Siinä vuorovaikutustilanteessa jokainen tuntee olevansa arvostettu ja säilyttäneen kasvonsa, oli lopputulema mikä tahansa. Psykologisessa turvallisuudessa kaikkia arvostetaan ja kuunnellaan, eikä virheitä käytetä toisia vastaan.

Toisten arvostaminen, kuunteleminen ja läsnäolo ovat tärkeitä työelämätaitoja varsinkin niille, jotka ovat jo perinteisillä mittareilla kannuksensa hankkineet.

Ylimielisyydellä kylvetään huonoa viljaa, hyvä ja kohtelias käyttäytyminen ovat investointi tulevaan. Armollisuus kannattaa, sillä joskus sitä saattaa tarvita myös itse.

Monet meistä ovat kärsimättömiä ja useimmilla on joskus huonoja päiviä ja erilaisia murheita ja huolia kannettavanaan. Se ei kuitenkaan oikeuta huonoon käytökseen muita kohtaan. Vahvankin johtajan on kärsivällisesti ja läsnäollen kohdattava opponointi, vaikka olisi asiastaan varma.

Hyvään käytökseen ovat oikeutettuja ja velvoitettuja kaikki. Vaikka setämieskeskustelussa nostetaankin tikun nokkaan usein kielikuvan mukaisia, johtavassa asemassa olevia vanhempia miehiä, on hyvä tiedostaa, että huonosti käyttäytyviä henkilöitä voi olla organisaatioiden kaikilla tasoilla

ja kaikissa ikä- ja sukupuoliryhmissä.

Puhutaan johtamistaidoista, mutta pitäisi myös puhua alaistaidoista, tai taidoista olla johdettavana.

Olen monesti ollut huomaavinani, kuinka esimerkiksi nuorkauppakamarien puheenjohtajat vuoden alussa ovat varovaisia tunnustellen uutta asemaansa ja vuoden lopussa heillä saattaa olla jopa sellaista itsevarmuutta ja arvovaltaa, joiden kanssa on vaara tulla käyttäytyneeksi kuin norsu posliinikaupassa. Silloin vaanii setämiessyndrooma.

Setämiehet eivät ole mikään nuorista erillinen ryhmä kulmahuoneen vanhoja isomahaisia pukumiehiä, vaan setämiehiksi, tai oikeammin sanottuna muita kohtaan epäkunnioittavasti käyttäytyviksi henkilöiksi voi tulla varomattomasti meistä kuka tahansa ajan myötä. Suomen Nuorkauppakamareiden ensi vuoden kansallisen puheenjohtajan, Aleksi Grafin teesi arvostavasta puheesta on mainio idea uudenvuoden lupaukseksi kenelle vain.

HEIKKI LIUKKONEN KIRJOITTAJA ON JOHTAJA-LEHDEN PÄÄTOIMITTAJA JA SETÄMIEHUUDEN VÄLTTÄMISEEN PYRKIVÄ 34-VUOTIAS TILINTARKASTUSYHTEISÖ PWC SUOMEN VERO-OSASTOLLA TYÖSKENTELEVÄ EKONOMI, JOKA NUORKAUPPAKAMARIHARRASTUKSEN, LIIKUNNAN JA ÄÄNIKIRJOJEN, KUTEN MAINITUN JENNI KARJALAISEN SETÄKUISKAAJAN KÄSIKIRJAN, LISÄKSI TOTEUTTAA VAPAA-AJALLAAN LAPSUUDEN TOIVEAMMATTIAAN EURO TRUCK SIMULATOR 2 -TIETOKONEPELISSÄ.

3 7

JOHTAJA-04-2023.indd 37

/

J O H TA JA

20.11.2023 14.27

KUMPPA NI

Mirja ja Petri Ali-Jokela kehittävät JP Postitusta vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin.

PAINETTU TUOTE HUOMATAAN AINA

T

KUVAT JA TEKSTI: PEKKA MÄENPÄÄ

J O H TA JA

urkulainen JP Postitus Oy tarjoaa monipuolisia paino-, postitus- sekä osoiterekisteripalveluita koko Suomeen. Yrityksellä on myös pitkä kokemus erilaisista kyselytutkimuksista; aina lomakesuunnittelusta valmiin datan tuottamiseen.

Toimitusjohtaja Petri Ali-Jokela kertoo, että JP Postituksen tausta on vuodessa 2011, kun Itella Asiakkuusmarkkinointi Oy lakkautti valtakunnallisen tulostus- ja postituspalvelunsa. ”Meitä oli neljä työntekijää, jotka päätimme perustaa yrityksen jatkamaan asiakkaiden postituksia mahdollisimman kivuttomasti. Nykyisin työllistämme vakituisesti noin 10 henkilöä, jotka ovat olleet talossa lähes alusta asti”.

Petrin työura jatkuu näin ollen postitusten ja tulostusten parissa, mutta nykyään yrittäjänä. Myös puoliso Mirja on työskennellyt perheyrityksessä lähes

JOHTAJA-04-2023.indd 38

alusta asti. JP Postitus on toiminut perustamisestaan asti samassa osoitteessa Leaf Centerissä Turussa.

Kahdentoista toimintavuotensa aikana JP Postituksesta on kasvanut painoalan vankkumaton ammattilainen. ”Vahvuutemme on yksilöllisesti personoitujen tuotteiden tekeminen, määrät voivat vaihdella kymmenistä kappaleista aina satoihin tuhansiin. Painamme muun muassa kuoria, flyereita, esitteitä ja suurkuvatuotteita asiakkaiden toivomusten, sekä graafisten ohjeiden mukaan. Teemme myös digitointeja ja optista tallennusta. Meiltä saa tarvittaessa koko prosessin suunnittelusta valmiiseen tuotteeseen. Se on asiakkaalle helppoa ja kustannustehokasta”.

Petri Ali-Jokelan mukaan JP Postituksen ydinarvoihin kuuluu vastuullisuus. ”Olemme ylpeitä meille myönnetyistä AAA-luottoluokituksesta, Kauppalehden Kestomenestyjä-sertifikaatista, sekä Suomen Vahvimmat Platina-sertifikaa-

tista. Ne kertovat kyvystämme ja halustamme olla taloudellisesti vahva yritys, joka pitää huolta henkilökunnastaan ja on aidosti asiakkaan puolella. Meille on myös tärkeää, että työntekijät viihtyvät työssään”, Petri ja Mirja sanovat.

JP Postitus on vastuullinen toimija ja hiilineutraali yritys. ”Kompensoimme omat ja Postin kuljetettavaksi jättämiemme lähetysten aiheuttamat päästöt. Haluamme näin kantaa oman kortemme kekoon ilmaston puolesta”.

Yrityksen tulevaisuus näyttää hyvältä, mutta kustannusten jatkuva nousu tuo omat haasteensa. Laaja tuotevalikoima ja ammattitaitoinen henkilöstö takaavat jatkuvan kehityksen.

JP Postitus on investoinut viime vuosina digipainokoneisiin, suurkuvatulostimeen, painotuotteiden tehosteisiin sekä viimeistelylaitteisiin. Tavoitteena on tulevaisuudessa kehittää verkkokauppaa myös kuluttajien palvelemiseksi. 

20.11.2023 14.27

S E NAAT I N S I V UT

SUOMEN SENAATIN HAUSKAA YHDESSÄ TUKI Suomen Senaatin teemavuosi on Hauskaa Yhdessä. Haluamme tuoda nuorkauppakamarilaiset ja senaattorit yhteen omissa kamareissa tai alueellisesti. Sen tueksi haettavissa on nyt rahallista tukea yhteisiin hauskoihin tapahtumiin. Maksimissaan tukea voi saada 300 Eur/tapahtuma.

Toimintaohjeet Hauskaa yhdessä tuen osalta; 1. Suunnittele hauska tapahtuma a. Tapahtuman järjestelyvastuu on kamarin senaattoreilla myös tuen hakemisen osalta b. Hauskaa yhdessä -tapahtumaan tulee osallistua sekä senaattoreja että nuorkauppakamarin jäseniä/koejäseniä 2. Tee hakemus Suomen Senaatille 31.12.2023 mennessä lähettämällä lyhyt kuvaus suunnitellusta tapahtumasta sähköpostitse Mika Westerbackille osoitteeseen mika.westerback@suomensenaatti.fi 3. Suomen Senaatin hallitus käsittelee saapuneet hakemukset tammikuussa ja ilmoittaa myönnetyistä tuista hakijoille tammikuun 2024 aikana. Tukea varten on varattu käytettäväksi 5500 Eur 4. Järjestä tapahtuma aikavälillä 15.1. – 30.7.2024 5. Tapahtuman jälkeen toimita kuvaus tapahtumasta, osallistuneiden senaattorien ja nuorkauppakamarilaisten lukumäärät sekä kuitit tapahtumaan käytetyistä ostoista 6. Suomen Senaatti maksaa korvaukset tapahtumasta toteutuneiden kustannusten (kuitit) mukaan kuitenkin maksaen maksimissaan tapahtumalle myönnetyn tuen määrän.

Pitäkää hauskaa yhdessä!

3 9

JOHTAJA-04-2023.indd 39

/

J O H TA JA

20.11.2023 14.27

JOHTAJA-04-2023.indd 40

20.11.2023 14.27