Meriitti 2/2020

NUMERO 2/2020

Itse uskon siihen, että asiat jalostuvat, kun ne törmäävät ja niistä debatoidaan.

Sari Nevanlinna, s. 8

SUOMEN NUORKAUPPAKAMARIT RY:N JÄSEN- JA SIDOSRYHMÄLEHTI

VASTUULLISEN JOHTAJUUDEN KEHITTÄJÄ

WWW.JCI.FI

SPEAKERSFORUM

SUSANNA KETOLA

4

13

4

MILLAISEN TULEVAISUUDEN HALUAMME? Esko Valtaoja

8

VASTARINTA KUULUU ASIAAN Sari Nevanlinna

11

KURKISTUS MAHDOLLISUUKSIEN AARREARKKUUN

13

TOGETHERNET 24 H bringing the JCI magic around the world

16

ALUEHENKEÄ ETSIMÄSSÄ Alueiden 10-vuotisjuhlavuosi

20

ASTETTA PAREMMAT AFTERIT

JULKAISIJA Suomen Nuorkauppakamarit ry, www.nuorkauppakamarit.fi – kansainvälisen Junior Chamber International:n (JCI) jäsenorganisaatio, www.jci.cc PÄÄTOIMITTAJA Eveliina Sillanpää TAITTO Kallo Works PAINO Grano Oy ILMOITUSMYYNTI Mari Männistö, mari.mannisto@jci.fi KANSIKUVA Nonna Achren ILMESTYMINEN 2020 Viikolla 13, viikolla 24, viikolla 38 ja viikolla 47. Aineistovaraukset 6 viikkoa ennen ilmestymistä. TWITTER @JCIFI FACEBOOK (sivu) JCI Finland - Suomen Nuorkauppakamarit (ryhmä) Suomen Nuorkauppakamarit - Jäsenryhmä ISSN 1457-5515 (painettu) ISSN 2490-1598 (verkkojulkaisu)

YHTEISTYÖSSÄ YHTEISKUNNAN JA JOHTAJUUDEN HYVÄKSI

2

KOLUMNI

PÄÄKIRJOITUS

RIIKKA KYLÄHEIKO

KORONA HAPPOTESTAA JOHTAJAN RESILIENSSIÄ KORONAKEVÄT laukaisi globaalin digiloikan, myös aloilla joilla se on kauan tuntunut mahdottomuudelta. Uusia yhteistyön ja yhdessäolon muotoja on viime kuukausina tupsahdellut kuin sieniä sateella.

Myös johtajuuden saralla on vaadittu sama harppaus. Kun kaikki strategiat ja toimintasuunnitelmat yhtäkkiä murskaantuvat, johtajia punnitaan uudella tavalla.

Nyt ei ole aika lamaantua, vaan kasvaa seuraavalle tasolle.

NUORKAUPPAKAMARITOIMINNAN vuosi per virka -periaate kansallisessa matriisiorganisaatiossa vaatii meiltä tiettyä vuosittaista rytmiä, ja teemme kovasti töitä ”oman vuotemme” valmistelun eteen. Tänä keväänä olemme joutuneet siirtymään systemaattisesta ja strategisesta toiminnasta reaktiiviseen tekemiseen. Tällaisessa kriisissä osa johtajista näkee mahdollisuuksia ja nousee uudelle tasolle, osa menettää motivaationsa.

MOTIVAATIONPUUTE on ymmärrettävä reaktio kun valtaosa johtajuuden ulkoisista hienouksista ja statuselementeistä on karsittu pois ja jäljelle jää vain kolikon toinen puoli: kriisijohtamisen korkeakoulu. Itse toivoin tältä vuodelta johtajuuden korkean paikan leiriä, ja sitä se on todella ollut. Ratkaisevaa tässäkin oppimisympäristössä on asenne.

Kriisi tuo mukanaan mahdollisuuden saavuttaa jotain, mitä ei olisi koskaan edes kuvitellut kokeilevansa. Winston Chrchill on kehottanut: ”Never let a serious crisis go to waste.”

NYT ei ole aika lamaantua, vaan kasvaa seuraavalle tasolle. Ketterä oppiminen on työelämän supervoima. Nyt jos koskaan tarvitaan rohkeaa kokeilukulttuurihenkeä. Kriisin silmässä johtajalta ei vaadita virheettömyyttä vaan aktiivisuutta, läsnäoloa, rauhallisuutta ja improvisaatiokykyä. Millainen johtaja (itsesi ja muiden) sinä haluat olla? Antaudutko kriisin imuun, työnnät pääsi hiekkaan ja annat epävarmuuden vyörytä yllesi? Vai etäännytkö huolestumisen tilasta, hyväksyt faktat ja pohdit vallitsevan tilanteen tuomia kehittymisen mahdollisuuksia?

TÄTÄ kirjoittaessani luonto on rankoista säistä huolimatta jälleen heräämässä vehreyteen, tuoden ilosanomaa orastavasta kesästä. Niin mekin selviämme tästä kriisistä, toivottavasti entistä elinvoimaisempina ja varmempina.

KESÄ on tuonut huumaavan vihreyden mukana toiveikkuutta. Vaikka elämmekin vielä poikkeuksellisia aikoja, positiivisia uutisia alkaa kuulua sieltä täältä. Olen ilolla seurannut paikalliskamareissa pandemian johdosta (tai ansiosta) syntyneitä projekteja ja lähdin itsekin innokkaana mukaan järjestämään Togethernet 24h -tapahtumaa huhtikuun lopussa. Kun oma shokki laantui, halusin olla osaltani tekemässä parempaa huomista. On hienoa, että kamarin kautta näitä vaikuttamisen paikkoja on tarjolla muutenkin kuin epidemia-aikana. Tänä keväänä olen ollut erityisen kiitollinen tälle harrastukselle. Ilman nuorkauppakamarin tarjoamia eväitä saattaisin olla yrittäjänä arempi ja pysyä poterossani vaikka nyt juuri kaivataan rohkeutta muuttua, muuttaa ja tarttua ennakkoluulottomasti mahdollisuuksiin.

LEHDEN SIVUILTA löytyy lukuisia esi-

merkkejä ketteristä muutoksista, joihin omaakin toimintaa kannattaa peilata.

Kamarissa jokainen tekijä muuttaa toimintaa ja projekteja omana vuonnaan - ja hyvä niin. Tänä vuonna on ollut erityisen hienoa olla jäsenlehtemme päätoimittaja.

Olen saanut olla mukana tekemässä isoa muutosta lehden sisältöön ja visuaaliseen ilmeeseen. Toivon lehtimuutoksen tuovan nuorkauppakamaritoiminnan hienoutta yhä laajemman piirin tietoisuuteen ja palvelevan yhä paremmin jäseniämme tarjoamalla kiinnostavaa luettavaa ja vinkkejä oman toiminnan tueksi.

MISTÄ SINÄ haluaisit lukea? Vielä ehdit

vaikuttaa lehtiuudistukseen osallistumalla kyselyyn osoitteessa: bit.ly/snkk-jasenlehti

MICHAELA PALMBERG, kansallinen puheenjohtaja

EVELIINA SILLANPÄÄ päätoimittaja

3

AJANKOHTAISTA

Millaisen tulevaisuuden haluamme?

SIIHEN, MITÄ SYKSYLLÄ OLEMME OPPINEET KARATEENISTA ON JO OLEMASSA MONTA TULKINTAA, MUTTA AALUEEN ACCESS-VAALIKOKOUKSEN PÄÄPUHUJAN ESKO VALTAOJAN MIELESTÄ ON LIIAN AIKAISTA VETÄÄ MUITA JOHTOPÄÄTÖKSIÄ KUIN, ETTÄ HALUTUNLAINEN TULEVAISUUS ON SAAVUTETTAVISSA.

NIIN on aina ollut. Ihmiskunta ei ole vielä toistaiseksi kohdannut ylitsepääsemätöntä haastetta. Meillä ihmisillä on taipumus kokea asiat voimakkaammin ja suurempina silloin, kun ne ovat omalla kohdalla, kuin mitä ne lopulta ovat koko ihmiskunnan historian perspektiivistä katsottuna, Esko pohtii.

PANDEMIA EI MUUTA MITÄÄN, ELLEMME HALUA MUUTTUA – Yhteiskuntamme pyörii kolmella tasolla: ylikansalliset toimijat, yhteisöt ja yhteiskunnat sekä yksilöt. Nämä kaikki vaikuttavat toinen toisiinsa. Mikäli niissä vastuu esimerkiksi ilmastomuutoksesta tai vastuullisesta kuluttamisesta siirretään eteenpäin jollekin muulle muutosta peläten, mikään ei muutu, Esko sanoo.

Esko muistuttaa miten muutaman viimeisen vuosikymmenen aikana ihmis-

ten hyvinvointi, onnellisuus ja elintaso on noussut kohisten: ihmiskunnan pelastamiseksi on tehty siis hyvää työtä, mutta se on tehty maapallon kustannuksella.

KÄSITYS NORMAALISTA VOIDAAN MUUTTAA – Tieto on se, mikä pyörittää yhteiskuntaamme, perustelee päätöksemme ja oikeuttaa toimintamme. Pandemia osoittaa, kuinka tyrmistyttävän vähän meillä on tietoa viruksen leviämisestä ja sen vaikutuksista. Vastaavasti, kun 60-luvulla syntyneet aloittivat työnsä ihmisen pelastamiseksi, ei ollut näin kattavasti tietoa ilmastovaikutuksista ennen kuin sitä alettiin kerätä systemaattisemmin. Se mitä tiedämme ja kuinka paljon tiedämme vaikuttaa ratkaisevasti siihen, millaisen tulevaisuuden saavutamme, Esko kertaa.

Hän muistuttaa siitä, että pandemian kaltainen yllättävä tapahtuma ei pyyhi pois SPEAKERSFORUM

Esko Valtaojan keynotepuheenvuoroa pääsee kuuntelemaan syksyllä Turussa A-alueen vaalikokouksessa.

4

kulutusyhteiskunnan megatrendejä tai historiaa, joiden pohjalle nykyinen käsityksemme normaalista rakentuu.

– Ihmiset haluavat palata takaisin ”normaaliin” eli vanhaan. Pelkäämme maapallon pelastamisen takoittavan sitä, että joudumme luopumaan saavuttamistamme eduista, talouskasvusta tai edistysaskeleista. Paluu takaisin luontoon ja edistyksestä luopuminen on tuskin tulevaisuus, jota kukaan oikeasti haluaa, Esko sanoo.

Eskon mukaan luontoon palaamisen sijaan meidän pitää tehdä yhteistyötä ja kantaa vastuu valinnoistamme: meillä on jo tietoa ja teknologioita, joilla ilmastonmuutoskin voidaan ratkaista.

Talouskasvu ja kukoistava yritystoiminta ovat riippuvaisia hyvinvoivasta yhteiskunnasta ja yksilöistä, joilla on varaa kuluttaa. Tiedämme, että asia on näin, mutta unohdamme sen usein käytännössä.

Karanteenissa me kuluttajat olemme varmasti huomanneet, miten riippuvaisia olemme elinkeinoelämästämme palveluntarjoajina ja elintasomme mahdollistajina. Vastaavasti ehkä yrittäjät ja yritykset ovat huomanneet, miten arvokas yksikin asiakas on. Pandemia on konkretisoinut näitä riippuvuussuhteita, joiden toimivuutta ja olemassaoloa olemme pitäneet lähes itsestäänselvinä.

Kokemus on näin ollen lisännyt tietoamme ja osoittanut mistä tiedämme liian vähän. Samoin se on osoittanut millaisiin muutoksiin pystymme yhdessä, kun tiedämme sen olevan välttämätöntä.

– Suomi on jälleen ollut esimerkkimaa siitä, mihin pystymme tahtoessamme ja kun jokainen kolmesta tasosta kantaa vastuunsa. Meille mieluisa tulevaisuus on saavutettavissa, jos vain haluamme saavuttaa sen, Esko päättää.

MIIA-TATJAANA SALAKKA

AJANKOHTAISTA

NIRO ÅHMAN

Some-Sampo syntyi nopeasti

Akaa laittoi hyvän kiertämään ”JOULUPUU-keräyksissä voi lahjoittaa ruokakauppojen lahjakortteja perheille, joille apu on tarpeen. En muista kuka niitä on koordinoinut, mutta ehkä nyt olisi tarvetta vastaavaan toimintaan?” Näin paikallisessa FB-ryhmässä huudeltiin avun perään 18.3. ja Akaan Nuorkauppakamari vastasi huutoon. 26.3. keräys oli virallisesti pystyssä.

– Se vauhti, into ja taito, millä tämä keräys saatiin pystyyn oli hengästyttävä. Projektiin perustettu WhatsApp -ryhmä piippasi taukoamatta, muistelee Akaan Nkk:n puheenjohtaja Saija Vuorinen.

Kun Palmunlehvä-keräys oli saatu käyntiin omassa kaupungissa, oli aika antaa hyvän kiertää ja jakaa idea ja materiaali muille nuorkauppakamareille. Palmunlehvä-keräyksen ovat käynnistäneet Järvenpään ja Valkeakosken Nkk:t ja Kokkolan Nkk inspiroitui tekemään projektin omalla tyylillään.

Akaan seurakunnan diakoni SatuTuulia Halkosaaren viesti Palon, että Palmunlehvä-keräyksellä on ollut suuri merkitys paikallisille vähävaraisille. Avun tarve kasvoi nopeasti eikä diakoneilla olisi ollut rahkeita järjestää lisäapua sitä tarvitseville.

– Meillä on ollut enemmän mahdollisuuksia auttaa tämän keräyksen ansiosta, Halkosaari kertoo.

Keräyksen alussa avunpyyntöjä tuli erityisesti niistä lapsiperheistä, joissa koulujen sulkeuduttua päivän toinen lämmin ateria siirtyi perheiden vastuulle. Toinen esimerkki avun tarvitsijoista alkuaikana olivat kehitysvammaiset, joiden ruokajakelu häiriytyi Koronan myötä. Halkosaari arvioi, että erityisesti opiskelijat tulevat tarvitsemaan apua kesällä kesätyöpaikkojen vähennyttyä. SAIJA VUORINEN

WARKAUDEN Nuorkauppakamari järjesti toukokuussa virtuaalimessut Facebookissa nimellä Some-Sampo. Tapahtuma herätti hyvin kiinnostusta ja siellä kohtasivat paikalliset yrittäjät sekä seudun asukkaat.

– Some-Sampo syntyi yhteisestä halusta auttaa alueen yrittäjiä kriisin keskellä, kertoo Warkauden Nuorkauppakamarin puheenjohtaja Emma Miettinen.

Tapahtumaan saatiin idea virtuaalisista Kässämessuista sekä vuonna 2019 alueen parhaana projektina palkituista Savon Sampo -messuista. Vuosi 2020 on messuille välivuosi, mikä antoi hyvän mahdollisuuden kokeilla ja oppia uutta.

– Kamarillamme on vahva tausta projektien teossa ja erityisesti messuissa, joten oivalsimme, että arvostettu konsepti alueella voidaan tuoda myös verkkoon kevyempänä toteutuksena, Miettinen kertoo.

Messupäivän ohjelmaan kuului muun muassa yritysten esittelyä ja livemusiikkia. Virtuaaliareena on nyt hiljentynyt, mutta tuotetut sisällöt jäävät pidemmäksi aikaa elämään muistutuksena siitä, mitä kaikkea seudulta löytyy.

Some-Sampo toteutettiin yhteistyössä Future-Savo-projektin, seudullisen kehitysyhtiö Navitaksen ja Varkauden kaupungin kanssa. Messut olivat osallistujille ilmaiset, sillä tavoitteena oli ennen kaikkea kantaa yhteiskuntavastuuta. Tapahtuman ohjausryhmä toimi Teamssovelluksen kautta, joten kamarilaiset saivat uudenlaisia kokemuksia projektinhallinnasta etänä. SUVI BRUNOU

5

AJANKOHTAISTA

Uusi normaali pakottaa yritykset toimenpiteisiin KORONAKRIISIN AIKANA ON KÄYTETTY AHKERASTI TERMIÄ ”UUSI NORMAALI”, JOLLA VIITATAAN EPIDEMIAN MUKANAAN TUOMIIN UUSIIN YHTEISKUNNALLISIIN JA SOSIAALISIIN KÄYTÄNTÖIHIN. YRITYKSET OVAT JOUTUNEET LENNOSTA OPETTELEMAAN UUDENLAISIA TOIMINTATAPOJA.

MATKUSTAJAVOLYYMIN pudotus pakotti Porin-Linjojen liikennöitsijän toimenpiteisiin.

– Meillä Porin paikallisliikenteessä matkustajamäärät putosivat keväällä noin 85 % normaalista, kertoo Porin Linjat Oy:n toimitusjohtaja ja Linja-autoliiton hallituksen jäsen Markku Hermonen.

– On selvää, ettei tyhjiä autoja kannata ajaa, joten siirryimme kesäaikatauluihin. Näin pystymme takaamaan työmatkaliikenteen toimivuuden ja sitä kautta yhteiskunnan perustoimintojen ylläpitämisen. Jouduimme turvautumaan myös lomautuksiin ja jätimme pois noin puolet kalustostamme liikennekäytöstä, Hermonen kertoo.

LähiTapiola Satakunnan toimitusjohtaja Pasi Aakula vahvistaa, etteivät vakuutusyhtiöt ole selvinneet koronakriisistä ilman kangerteluja.

– Vakuutusalalla seurataan luonnollisesti muutenkin terveys- ja turvallisuusympäristöä tarkkaan, mutta huolellisesti tehdyistä suunnitelmistamme huolimatta tilanne tuli eteen todella yllättäen. Valmiussuunnitelmamme kuitenkin toimi ja pystyimme jatkamaan toimintaamme täysipainoisesti koko ajan etänä, Aakula kertoo.

SANNA JÄÄSKELÄINEN, SATAKUNNAN VIIKKO

Markku Hermonen LÄHITAPIOLA SATAKUNTA

Pasi Aakula

ja -turvallisuuteen liittyvät kysymykset nousevat pintaan.

– Kuljettajillemme on jaettu suojamaskeja ja suojalaseja, minkä lisäksi autoihin on heitä varten viety suojakäsineitä ja käsidesipulloja, Hermonen sanoo.

Samojen asioiden kanssa ollaan varovaisia myös LähiTapiolassa. Konttorit on varotoimena suljettu asiakkailta ja kokoukset järjestetään sähköisesti.

Aakula näkee etätyön johtamisen koronanjälkeisen ajan tärkeänä johtajuustaitona.

– Johtamisessa korostuu entisestään hajautuneiden resurssien ja verkostojen hallinta. Olen huomannut, että kriisitilanne nostaa perusasiat kunniaan – tässä ajassa johtajalta kaivataan selkeyttä ja suoraviivaisuutta. Ihmiset kaipaavat henkilöä jota seurata, mutta samaan aikaan peräänkuulutetaan innovatiivisuutta, joustavuutta ja näkemyksellisyyttä, Aakula luettelee.

Innovatiivisuuden perään huudetaan myös joukkoliikennepuolella. Viime vuosina Suomessakin on nähty autonomisesti liikkuvia busseja ja Hermosen mukaan niiden käyttöönotto häämöttää horisontissa.

– Itseohjautuvat autot ovat tulossa ja uskon, että niiden yleistyminen tapahtunee jopa huomaamatta, Hermonen sanoo.

Itseohjautuvia busseja ja kokonaan sähköisiä vakuutusyhtiöitä saamme vielä odottaa, mutta luultavasti koronakevät nopeuttaa niiden kaltaisten sovellutusten kehitystä. Mullistuksissa piilee paljon luovaa voimaa ja lukuisia uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

ANTTI-JUSSI VESA

TARVITAAN INNOVATIIVISUUTTA JA JOHTAJUUSTAITOJA Kriisin luonne aiheuttaa sen, että johtajat eivät joudu kamppailemaan pelkästään liikkeenjohdollisten haasteiden parissa, vaan myös työterveyteen

6

6

AJANKOHTAISTA

Panosta Paikalliseen KUN korona iski voimakkaasti yrityksiin, JCI Auranmaa ei jäänyt toimettomaksi.

Facebookiin luodulla keskustelualustalla Auranmaan ja Liedon alueiden yritykset pystyivät vapaasti mainostamaan tuotteitaan, palveluitaan ja tarjouksiaan. Ryhmän avulla kuluttajat löysivät paikallisia palveluita ja tuotteita sekä pystyivät myös suosittelemaan paikallisia yrityksiä. Ryhmän tarkoitus oli suosia paikallisia, jotta alueella olisi vielä koronakriisin jälkeenkin aktiivista yritystoimintaa ja työpaikkoja.

Ryhmän aktiivisuuden innoittamana syntyi myös idea omasta verkkokaupasta. Kunnat ja yhteistyökumppanit olivat alusta asti innolla mukana. Paikallinen taiteilija Johanna Oras toteutti kaupan visuaalisen ilmeen ja kauppa avautui huhtikuun puolessa välissä.

Verkkokaupassa on myynnissä kaikenlaista elintarvikkeista ja lahjakorteista kalliomurskeeseen ja polttopuihin. ANNA-MARI ALKIO Lisätiedot: panostapaikalliseen.fi/

Tuplasti hyvää RAUMAN NUORKAUPPAKAMARI osoitti ketteryyttä ja yhteiskuntavastuuta koronakevään aikaan olemalla mukana sekä Tue Raumalaista -lahjakorttikaupan lanseerauksessa että Vappu yhdessä –tapahtuman järjestelyissä.

Vapputapahtuman ansiosta Rauman nuorkauppakamari sai yhdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa kerättyä 4300 euroa paikallisyhteisön hyväksi. Varat vaikuttavat paikallisyhteisöön kekseliäästi tuplana, eli varoilla ostetaan ensin lahjakortteja paikallisiin liikkeisiin, jonka jälkeen lahjakortit luovutetaan koronasta kärsiville sosiaalitoimen vähävaraisille asiakasperheille.

Vappu yhdessä -tapahtuman osalta Rauman Nuorkauppakamari sai kiitoksia siitä, että kamari on osoittanut paikallisyhteisössä erityistä luotettavuutta ideoiden esittäjänä ja innokkaana toteuttajana. ARTO LILJA

PAPERISESTA VIRTUAALISEKSI PUUHAKIRJAKSI AJATUS ePuuhakirjasta syntyi, kun Kouvolan Nuorkauppakamarin suunnittelema lasten puuhakirja jäi tauolle odottamaan alueen taloustilanteen kohentumista. ePuuhakirjan avulla haluttiin helpottaa niin aikuisia kuin myös lapsia, jotka joutuivat jäämään kotiin koulujen ja päiväkotien sulkeutuessa. ePuuhakirjan projektitiimi saatiin nopeasti kasaan ja vain parissa päivässä puuhakirjasta muokattiin ePuuhakirja -projekti.

IDEASTA TOTEUTUKSEEN ePuuhakirjaan luotiin muun muassa tarina, tehtäväkuvat ja -kuvaukset kolmen viikon ajaksi. Projektitiimiin hyppäsi mukaan ennakkoluulottomasti tekijöitä, jotka eivät olleet olleet mukana alkuperäisessä puuhakirja -projektissa.

Ketterästä toiminnasta saa kunniamaininnan projektiin mukaan lähtenyt yhteistyökumppani MLL Kaakkois-Suomen piiri. He innostuivat projekti-ideasta ja antoivat maskottinsa mukaan ePuuhakirjan seikkailuihin. ePuuhakirjassa seikkailevat Kouvolan Nuorkauppakamarin ja MLL Kaakkois-Suomen

piirin maskotit; ystävykset apina Konu ja pöllö Möllö Pöötinen. ePuuhakirjan kautta Kouvolan Nuorkauppakamari halusi luoda tekemistä, joka ei asettaisi lapsia eriarvoiseen asemaan. ePuuhakirjan tehtävät suunniteltiin niin, että älypuhelinta tai nettiä tarvitsee vain kulloisenkin päivän tehtävän katsomiseen; muuten toteutustapa oli vapaa ja lapsen oma mielikuvitus pääsi töihin. Lasten vanhemmat julkaisivat ePuuhakirjan tehtävien tuotoksia sosiaaliseen mediaan, jonka vuoksi projektiryhmä kertoo tehtäviä toteutetun niin piirtämällä kuin pahvilaatikosta rakentaen ja kaikkea siltä väliltä.

Kouvolan Nuorkauppakamarin juniorijaostoon kuuluvat näyttivät hienosti esimerkkiä ePuuhakirjan tehtäviä toteuttaessaan. ePuuhakirjan tehtävät ovat edelleen nähtävissä konuka.fi/ projektit/ePuuhakirja -sivuilla ja toteutuksia näkee mm. Instagramissa #epuuhakirja -merkinnän takaa. JAANA KUUSISTO

7

JOHTAJAKSI KASVANUT

SARI NEVANLINNAN ARKISTO

Sari Nevanlinna 38-vuotias Helsingin satama Oy:n matkustajaliikenteen liiketoimintajohtaja Koulutukseltaan yhteiskuntatieteilijä, YTM ja ekonomi KTM Perheeseen kuuluu mies ja tytär Harrastaa tennistä ja kilpailee lajissa.

Tennis on koko perheen harrastus.

Voitti vuonna 2019 Suomen Nuorkauppakamareiden järjestämän Vuoden nuori johtaja -kilpailun.

8

VASTARINTA KUULUU ASIAAN HELSINGIN SATAMA OY:N MATKUSTAJALIIKENTEEN LIIKETOIMINTAJOHTAJA SARI NEVANLINNA ON TOTTUNUT SIIHEN, ETTÄ JOKU ON USEIN ERI MIELTÄ. VAIKKA HÄNEN TEHTÄVÄNSÄ ON KEHITTÄÄ JA PARANTAA, TARKOITTAA SE MUUTOSTA, JOTA EI OLE AINA HELPPO OTTAA VASTAAN. TEKSTI MAARIT KESTI

”15 vuoden työurallani mikään uudistus ei ole mennyt läpi niin, etteikö ihmiset niitä kyseenalaistaisi ja haastaisi, ovatko muutokset ylipäätään tarpeellisia, hän sanoo.

Nevanlinna kuitenkin ymmärtää, miksi muutos aiheuttaa vastarintaa. Siksi, että toimintatapojen – ja mallien muuttaminen, vanhasta poisoppiminen, on hankalaa – jo mukavuudenhaluiset aivomme pistävät vastaan – ja siksi, että muutos voi pelottaa.

– Ihminen voi pelätä, oppiiko uusia asioita yhtä nopeasti kuin muut tai oppiiko ylipäätään. Hän voi myös miettiä, että mitä jos en olekaan enää relevantti tai tärkeä tekijä. Pelko on yksi merkittävin asia, mistä vastarinta nousee.

Hän huomauttaa, että usein muutoksessa on myös kyse vallasta ja valtasuhteiden muuttumisesta, jossa kaikki eivät ole voittajia.

Muutos ja muutosjohtajuus saatetaan helposti mieltää negatiiviseksi. Nevanlinna muistuttaa, että muutosjohtajan palkkaaminen yhtiöön ei aina tarkoita yt-neuvotteluita ja työpaikkojen menettämistä. Hänet on palkattu kehittämään eikä pilkkomaan yhtiötä palasiksi.

– Silti minäkin olen urani aikana törmännyt kaikkiin muutosvastarinnan ilmentymiin, mitä voi olla, hän sanoo.

SARI Nevanlinna napattiin Helsingin Satamaan vuoden 2018 lopulla headhunterin avulla. Sitä ennen hän työskenteli Finnairilla liiketoimintajohtajana, vastuunaan lisäpalveluliiketoiminta, eli kuluttajille lentolipun lisäksi suunnattujen palveluiden kehittäminen.

Helsingin Satamassa hänen tehtävänsä on kehittää satamaalueita ja terminaaleja asiakasystävällisemmiksi, kuten lentokentät ja isot juna-asemat jo ovat.

– Työ alkoi ihan siitä, että määrittelimme uusiksi, kuka on sataman asiakas. Aikaisemmin se on ollut vahvemmin vain varustamo, kuten Viking Line, TallinkSilja tai Eckerö, mutta kyllähän se asiakas olen minä ja sinä, kuka tahansa matkustaja.

< ”Olen aina uskonut siihen, että tekemällä oppii eniten.

On tärkeä hyväksyä ne asiat, joita ei voi tai kannata yrittää muuttaa ja laittaa energiansa sellaiseen, johon omalla työllään voi vaikuttaa.”

Pelko on yksi merkittävin asia, mistä vastarinta nousee.

Matkustajia ajatellaankin yhtiössä nyt ihan uudella tavalla.

Nevanlinna on juurruttanut taloon ajatuksen siitä, että satamasta lähteminen tai sinne tuleminen on osa matkaa – kokonaiselämystä. Siksi myös matkustajaterminaaleilla ja niiden palveluilla on iso merkitys.

– Meillä on käynnistetty paljon hankkeita. Kun puhutaan terminaaleista ja infrasta, ne eivät itsestään muutamassa kuukaudessa rakennu. Hyvässä vauhdissa meillä on Katajanokan terminaalin kasvojenkohotus. Siellä uudistetaan muun muassa pinnat ja wc-tilat. Sinne tulee muun muassa elämysseinä, uudistetut kahvilapalvelut, pankkiautomaatti ja Postin pakettiautomaatti. Ajatuksena on, että terminaalin uudet palvelut hyödyttäisivät myös Katajanokan asukkaita.

Myös Länsiterminaalia kehitetään. Sinne rakentuu esimerkiksi moderni pysäköintiratkaisu. Terminaaliin on myös haettu uusia kumppaneita virkistämään palvelutarjontaa muun muassa testaamalla loungea kanta-asiakkaille ja pop-up myymälöitä.

– Olemme kokonaisvaltaisesti pyrkineet miettimään, mitä matkustajat haluavat. Ja meidän kaiken tekemisen ytimessä on data, kuten NPS, segmentointi ja matkustajatyytyväisyysmittarit.

Nevanlinna on saanut reilussa vuodessa paljon aikaan.

Matkustajille muutokset ovat myönteisiä, mutta kaikki eivät katso myllerrystä hyvällä. Nevanlinna kuitenkin huomauttaa, että muutosta tapahtuu koko ajan, vaikka itse ei sitä haluaisi.

Maailma muuttuu, ilmasto muuttuu, ihmiset muuttuvat. Satamienkin on muututtava, jotta ne palvelevat asiakkaita myös tulevaisuuden toimintaympäristössä kestävällä tavalla.

Silti kritiikki ja eriävät mielipiteet ovat Nevanlinnan mukaan tervetulleita.

– Itse uskon siihen, että asiat jalostuvat, kun ne törmäävät ja niistä debatoidaan. Jos olisi tosi herkkä ihminen, niin ehkä

9

tällaisessa tehtävässä ei pärjäisi, missä vastustaminen on ihan normaalia.

Hänen mukaansa muutosjohtajan tehtävä on omiaan heille, jotka pystyvät nopeaan tahtiin tuomaan selkeyttä epämääräisiinkin asioihin ja tilanteisiin. Nevanlinna korostaa myös ihmislähtöistä tapaa lähestyä muutoksia. Se tarkoittaa muun muassa sitä, että työntekijät otetaan mukaan muutokseen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

– En usko, että pelkkänä asiajohtajana voi tehdä pitkällä aikavälillä hyvää tulosta, hän pohtii.

Nevanlinnan mukaan ihmisten johtaminen on tänä päivänä paljolti sitä, että johtaja tuntee tiimiläisensä ja tietää, miten heitä motivoidaan työskentelemään entistä paremmin. Erot hyvien ja huonojen johtajien välillä syntyvätkin siitä, miten ymmärtää ihmisiä ja syitä ihmisten käyttäytymisen taustalla.

– Tulevaisuudessa johtajilta vaaditaan entistä enemmän diversiteetin ymmärtämistä. Esimerkiksi milleniaaleilla on täysin erilaiset tarpeet kuin aiemman sukupolven edustajilla.

Johtajan pitää myös olla joustava, mutta samalla suoraselkäinen ja oikeudenmukainen. Yksilön pitää antaa olla yksilö, mutta tiimejä pitää pystyä johtamaan kokonaisuuksina.

– Johtajuuteen liittyy välillä keskenään hyvinkin ristiriitaisia odotuksia.

JOHTAJANA voi joutua ristiriitaisten odotusten, aggressiivisen palautteen ja vastuun puristukseen. Miten siitä kaikesta selviää?

– Itse olen viime vuosina käyttänyt erilaisia mentorointipalveluita ja valmentajia. On tärkeää, että itsellä on peilejä ja palloseiniä, joiden avulla voi tarkastella omaa toimintaansa. Työelämässä tulee vastaan paljon vaikeita tilanteita, joten niistä on hyvä puhua luottamuksella ammattilaisten kanssa, eikä jäädä yksi pyörittelemään niitä.

Nevanlinna painottaa myös palautumisen, kuten unen ja harrastusten, sekä asioiden äärelle pysähtymisen merkitystä.

Vaikka muutosjohtajan paikka on kova, viihtyy Nevanlinna työssään.

– Tärkeintä työssä on merkityksellisten asioiden parissa työskentely ja tulosten aikaansaaminen ihmisten osaamisen kehittymisen kautta. Aika harvassa ovat ne toimialat tai työpaikat, joissa voi pysyä paikoillaan ja olla silti relevantti ja menestyvä, hän huomauttaa.

10

Nuorkauppakamarin ainutlaatuisuus piilee vastuullisuuden ja bisneksen rajapinnalla OLEN viime aikoina pohtinut paljon nuorkauppakamaritoiminnan merkitystä niin yksilön kuin yhteiskunnankin näkökulmasta. Olemmeko bisnesverkosto ja johtajuuskouluttaja vai olemmeko hyväntekeväisyysjärjestö? Vai löytyisikö nuorkauppakamaritoiminnan ainutlaatuinen merkityksellisyys sittenkin näiden ääripäiden rajapinnoilta - sieltä, missä taloudellinen hyöty ja yhteiskunnallinen vastuullisuus toteutuvat samanaikaisesti?

Olin erittäin iloinen osallistuessani tämän vuoden online-eurooppakokouksen Conference Assemblyyn ja kuullessani Secretary General Kevin Hinin sanat: ”As JCI, it’s our responsibility to empower young enterprising leaders, who want to create sustainable change”. Kevin tarkensi, että hän käytti tarkoituksella termiä ”nuoret yritteliäät johtajat” eikä ”nuoret aktiiviset kansalaiset”, sillä hän halusi painottaa, että JCI-toiminta on kuin onkin paljon enemmän kuin pelkkää positiivisesti yhteiskuntaan vaikuttavaa hyväntekeväisyystoimintaa. Nuorkauppakamaritoiminnassa jokainen jäsen titteliin katsomatta on muutosta aikaansaava johtaja.

Henkilökohtaisesti toivon, että tämä kansainvälisen kattojärjestömme pääsihteerin painottama linjaus tulee näkymään teoissa ja konkretisoituisi myös toiminnan palkitsemisen painopisteissä, joista saamme nauttia seuraavan kerran juhannuksena Online-EC:n palkintogaalassa!

Vastuullisuuden ja bisneksen yhdistävä arvolupaus puhuttelee myös tulevaisuuden jäseniämme. Nuorisobarometrin 2019 mukaan nuoret arvostavat luonnon hyvinvointia yli kaksi kertaa enemmän kuin omaa aineellista hyvinvointiaan ja trendi on kasvanut joka vuosi. Viestimällä ja tekojen kautta osoittamalla olevamme järjestö, joka tarjoaa nuorille yritteliäille johtajille mahdollisuuden yhteiskunnalliseen vastuullisuuteen ja vaikuttamiseen bisnestwistillä – uskon, että tässä on tulevaisuuden jäsenhankinnan voittava resepti.

Jäsenlehtemme uudistuu ja sen tulee jatkossa palvella entistä paremmin myös tulevaisuuden kohderyhmäämme. Kehitystiimi on käyttänyt kohderyhmämäärittelynä nuoria johtajia, jotka haluavat luoda vastuullista muutosta yrityksiin ja yhteiskuntaan. Oletko samaa mieltä? Puuttuuko jokin tärkeä näkökulma? Kenelle nuorkauppakamaritoiminta on tai pitäisi olla?

VAIKUTA JA vastaa kyselyyn osoitteessa: bit.ly/snkk-jasenlehti

Lähde/nuorisobarometri: Valtion nuorisoneuvosto, tietoanuorista.fi

MARI MÄNNISTÖ, viestintäjohtaja

AJANKOHTAISTA

Talent Poolissa vertaissparraajina ja mentoreina toimivat kokeneet jäsenet, jotka ovat kuitenkin jo ”uransa ehtoopuolella”.

Mentorointiohjelmassa ehdokkaalle ei anneta valmiita vastauksia, vaan ohjataan sopivan suunnan löytymisessä, autetaan roolin sisäistämisessä sekä tuetaan kasvupolulla.

Kurkistus mahdollisuuksien aarrearkkuun TEHDÄÄNPÄ PIENI AIKAMATKA HETKEEN, KUN TÄYTÄT 40 VUOTTA JA KAMARIURASI ON PÄÄTTYMÄSSÄ.

MITÄ OLET SILLOIN SAANUT IRTI TÄSTÄ HARRASTUKSESTA? MITÄ OLET OPPINUT, KEITÄ IHMISIÄ TAVANNUT, MIHIN PROJEKTEIHIN OSALLISTUNUT? TEKSTI ELLIMAIJA AHONEN

VÄLILLÄ on hyvä miettiä ja suunnitella omaa kamariuraa lankakerän toisesta päästä, eli siitä hetkestä, kun et enää ole aktiivijäsen omassa kamarissasi. Vuosi per virka –ajattelu antaa mahdollisuudet kerryttää omaa osaamista järjestelmällisesti ja saada itselleen uutta näkökulmaa niin harrastuksen kuin työelämän osaamiseen.

Kun uudelle koejäsenelle kerrotaan mahdollisuuksista nuorkauppakamariharrastuksen parissa, on eri urapolkuja ja oppimisen paikkoja valtavasti. Mahdollisuudet johtamispolkuun, kansainväliset verkostot, esiintymiskokemuksen kartuttaminen, vaikuttavien projektien ajurina toimiminen – tätä kaikkea ja paljon muuta kamaritoiminta voi tarjota jäsenilleen.

Mahdollisuuksien aarrearkku voi tuntua välillä läkähdyttävältä, mutta kaukaiselta. Mistä aloittaa ja mihin tarttua?

Kannustammekin kaikkia kurkistamaan

säännöllisesti määräaikaisen harrastuksen loppupuolelle: kuka minä olen silloin, mitä osaamista minulta tulee löytyä ja millaisessa verkostossa haluan tuolloin vaikuttaa? Työelämää on jäljellä tuossa vaiheessa keskimäärin puolet, joten tietojen ja taitojen hyödyntäminen on vasta pääsemässä vauhtiin!

TALENT POOLISSA SPARRATAAN KOKONAISVALTAISESTI Talent Pool on rakennettu tulevaisuuden tähtien sparraamoksi; mentorointiohjelma auttaa miettimään omaa kamariuraa ja seuraavia askelmerkkejä. Talent Pool on osaa JCI Finland 3LED -koulutuskokonaisuutta, johon kuuluu Talent Poolin lisäksi DP-valmennus eli varapuheenjohtajavuosi sekä Johtajaksi kasvanut eli puheenjohtajavalmennus. Parhaimmillaan 3LED-kokonaisuus voi kestää 3–5 vuotta.

Talent Poolin mentoriohjelma on tarkoitettu alueiden sekä kansallisen tason

virkoihin hakeutuville. Kesän ja syksyn aikana mentoroinnissa käydään läpi oma lähtötaso ja vahvuudet, tutustutaan kamaritoiminnan kulmakiviin verkkovalmennuksissa (Hyvä hallinto, Budjetointi, Kumppanuudet, Strategia 2021–2025), rakennetaan omaan rooliin sopiva toimintasuunnitelma, perehdytään virkaan liittyviin haasteisiin sekä hiotaan vaikuttava kampanjasuunnitelma. Tavoitteena on, että syksyllä tähdet pääsevät tuikkimaan aluekokouskierroksella ja Kansallisessa vaalikokouksessa!

Sikapamaus eli kaikkien ehdokkaiden yhteinen esiintulo syksyn kampanjointia varten tullaan järjestämään verkossa 7.8.2020.

11

KUMPPANIARTIKKELI

Miltä maailma näyttää koronan jälkeen?

KORONAVIRUSKRIISI ON ISKENYT POIKKEUKSELLISEN KOVAA SUOMEN JA MAAILMAN TALOUTEEN.

TEKSTI: TIMO HIRVONEN, PÄÄEKONOMISTI, HANDELSBANKEN SUOMI

Parhaillaan puretaan yhteiskunnan ja talouden rajoittamistoimia. Vaikka talous alkaisi elpyä tuntuvasti loppuvuoden aikana, kestää pitkään ennen kuin koronaviruksen aiheuttama kuoppa on kurottu umpeen.

Taloudessa ainakin osa asioista palannee ennalleen ja normaaliin päiväjärjestykseen, mutta paljon myös muuttuu.

Julkisen talouden velkataso jää korkealle ja työttömyys vähenee hitaasti. Koronaviruskriisin jälkihoidon lisäksi meillä ovat edessä samat talouden haasteet kuin ennenkin, ne eivät ole hävinneet mihinkään.

Toisaalta viime aikoina on tehty nopeasti ja joustavasti merkittäviä päätöksiä, joihin olisi normaalioloissa kulunut runsaasti aikaa. Toivottavaa olisi, että tätä joustavuutta löytyisi myös jatkossa.

MIKÄ ON KORONAN PERINTÖ MAAILMANTALOUDESSA? Mikrotason perintö: Koronavirus voi nopeuttaa uusien teknologioiden ja bisnesmallien käyttöönottoa. Esimerkiksi Sarsin leviäminen vuonna 2003 kasvatti onlinekauppaa Kiinassa. Etätyön ja -opiskelun lisääntyminen avaa uusia mahdollisuuksia innovaatioille ja sovelluksille. Erilaisia terveydenhoitoon liittyviä uusia sovelluksia voi myös hyvin syntyä. Digitalisaation osalta voidaan nähdä merkittäviä loikkia eteenpäin.

Makrotason perintö: Koronavirus voi aiheuttaa taka-askeleita globalisaatiossa, johon Kiinan ja Yhdysvaltojen välinen kauppasota on jo viime vuosina vaikuttanut. Yritykset voivat haluta yksinkertaistaa jatkossa tuotantoketjujansa ja siirtää niitä mahdollisuuksien mukaan lähemmäs yritysten päämarkkinoita.

Poliittinen perintö: Koronavirus voi lisätä koordinaatiota ja yhteistyötä eri

12

maiden välillä. Olemme samassa veneessä -ajattelu voi lisätä kansainvälisellä tasolla yhteishenkeä ja tahtoa ratkaista viheliäitä globaaleja ongelmia. Tai sitten johtaa lisäeristyneisyyteen eri maiden välillä, kuten Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä. Aika näyttää, mihin suuntaan tässä edetään.

Viime aikoina on tehty nopeasti ja joustavasti merkittäviä päätöksiä, joihin olisi normaalioloissa kulunut runsaasti aikaa.

AJANKOHTAISTA

SUSANNA KETOLA

Bringing the JCI magic to jaycees and non-jaycees around the world

TOGETHERNET 24H – ONLINE LEARNING JOURNEY GATHERED 2500 ATTENDEES FROM 85 COUNTRIES TO LEARN ABOUT VARIOUS TOPICS AND NETWORK. THE EVENT WAS FREE OF CHARGE AND OPEN FOR EVERYONE. TEXT: MILLA-MARIA KOSKELA, KATARINA WECKMAN, PAULIINA PAPUNEN

IT all started in the middle of March. All the planned events for the springtime were beginning to get cancelled. Despite this, jaycees in Finland had already found creative solutions for the situation, e.g. the streamed awards ceremony organized by Area C. Elna Jokinen and Hanna Kallio-Kokko had just had a brainstorming discussion about what more we could do and how we could use our international networks. The idea for the Togethernet 24h originated from this discussion.

The planning accelerated fast. The ambitious goal was to make the world’s largest remote training event that would offer participants a way to learn and step up to the next level.

The idea of the event was presented to the national presidents, and everyone loved the idea. Jaycees from all around Finland were also inspired by the idea and joined the project team even though they knew they would have to give a lot of time and effort for the project.

The project was executed in only 4 weeks. The team worked in Teams and had meetings up to two to three times a week.

The team consisted of 38 people. Pauliina Papunen was the project manager and Elna Jokinen the executive director. The project team planned the training schedule, contacted the trai-

The ambitious goal was to make the world’s largest remote training event. ners and speakers, updated the social media and Lyyti pages, gave technical guidance, marketed the project in social media, negotiated partnerships and gathered the materials for the event.

TRAINERS, SPEAKERS AND HOSTS Fourty-four trainers and speakers from all around the world offered high-quality program for the entire 24 hours starting on 17th of April 5 pm UTC +3. The training sessions had inspiring topics such as foresight methods, crisis management, giving feedback and writing a phenomenal speech. The trainers and speakers were from many countries and used unique styles of

13

AJANKOHTAISTA

presenting, for an example, Simo Engbom and Juha Ketola had a chat in Finnish nature by a campfire.

Five hosts presented the high-quality program and offered surprises for viewers during the program. For example, on Friday the hosts Susanna Ketola and Karim Hafez were seen visiting the sauna of Tampere Exhibition and Sports Centre during the live broadcast! The hosts added warmth, playfulness and sense of community for the event.

Besides the high-quality trainings and speakers, TogetherNet 24 h also included greetings from JCI World President Itai Manyere, JCI Finland National President Michaela Palmberg and Minister for Foreign Affairs of Finland Pekka Haavisto.

14

VASTUULLISUUS ja tulevaisuus ovat kansallisen vaalikokouksen 2020 ajankohtaisia teemoja. Compensate haluttiin yhteistyökumppaniksi sen ketterän, vastuullisen ja kestävämpään tulevaisuuteen tähtäävän agendansa vuoksi. Mikä mahtaa olla vaalikokouksen hiilijalanjälki?

Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen on aikamme yksi tärkeimmistä haasteista. Näyttämällä yksilöinä suunnan, yritykset, politiikka ja systeeminen muutos seuraavat mukana.

Compensate on voittoa tavoittelematon suomalainen säätiö, jonka tehtävä on torjua ilmastonmuutos tarjoamalla ihmisille keinoja hyvittää arjessa syntyviä päästöjä.

TIEDÄ ENEMMÄN, MIETI VIELÄ, VALITSE PAREMMIN – Elämä luo väistämättömiä päästöjä ja arkisetkin valinnat voivat rakentaa hiilinegatiivista tulevaisuutta. Kun kompensoimme, jokainen ostopäätös on samalla ilmastoteko, kertoo Niklas Kaskeala, Compensaten vastuullisuusjohtaja.

– Tavoitteemme on vähentää hiilidioksidin määrää ilmakehässä.

Haluamme olla auttamassa yksilöitä tekemään kestävämpiä valintoja ja ostamme päästövähennysyksiköitä hiilensidontaprojekteista, Kaskeala jatkaa. ELINA LÄHTEENMÄKI-IKONEN

Niklas Kaskeala on lokakuussa puhumassa Suomen Nuorkauppakamarit ry:n kansallisessa vaalikokouksessa.

Compensaten toteuttaman testin avulla voit selvittää hiilijalanjälkesi ja miettiä mistä voisit päästöjäsi leikata: compensate.com/ fi/start-test

COMPENSATE

NETWORKING In the spirit of physical distancing and emotional closeness, the event had a live chat where the attendees could chat with each other, ask questions from the hosts or even discuss with the trainers. During the night time in Europe, some participants who were planning to stay awake the whole 24 hours were encouraging one another.

Many attendees were very active also in social media, where people could share pictures from their home studios with the hashtag #togethernet24h. The pictures with the hashtag were also seen in the social media feed on the same page with TogetherNet 24 h live broadcast. In addition to home studios, some behind the scenes footage was shared from TogetherNet 24 h studio in Tampere.

During the TogetherNet 24h there was a possibility to also network with other attendees in Tavata networking tool. Two hundred eighty-six people logged in to Tavata during the event to network globally.

RajuLive Oy took care of the technical execution of the 24 hour livestream with three men from RajuLive Oy working tirelessly. The men from Rajulive also streamed the Palkintopamaus JCI Finland National Awards after TogetherNet 24 h.

Tampere Exhibition and Sports Centre offered space for livestream studio, where it was possible to keep physical distance during the project.

Ole cool - ole hiilinegatiivinen!

KUMPPANIARTIKKELI

Teknisestä toteutuksesta asiakaslähtöiseen tarinankerrontaan – NYKYPÄIVÄNÄ laadukas tekninen toteutus pelkästään ei riitä. Videototeutuksen keskiöön on tuotava tarina, pohtii RajuLiven perustajajäsen Johan Ekman. Kilpaillulla tapahtuma-alalla RajuLiven valttikortti on laadukkaan, monipuolisen kuvatuotannon lisäksi kyky toteuttaa asiakkaan näköistä sisältöä.

Siinä, missä perinteisemmissä tapahtumatekniikan yrityksissä keskitytään ääni- ja valotekniikkaan, tuo RajuLive tapahtumatekniikan airueksi sisällöntuotannon. Osana tapahtumatuotantoon erikoistunutta Apaja-konsernia pieni videotuotantoyhtiö on päässyt toteuttamaan mitä mielenkiintoisimpia, suuria projekteja.

Hyvä tarina syntyy yhteistyössä asiakkaan kanssa. RajuLive pyrkii mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tuotantoprosessia asiakkaan juttusille.

Tarinankertominen alkaa jo ennen ensimmäistä tapaamista huolellisella taustatyöllä. Ymmärrystä kerätään tutustumalla asiakkaaseen etukäteen. Ekmanin mukaan usein ideat tuotantoon löytyvät lopulta asiakkailta itseltään.

– Ratkaisu voi löytyä ihan vain juttelemalla siitä, mitä toteutuksessa halutaan saavuttaa, ja miten voimme siinä asiakasta auttaa, Ekman summaa.

Ekmanilla ja Niemisellä ei ole seinällä taulua yrityksen arvoista. Tärkeintä on, että tekeminen on kivaa ja innostavaa niin asiakkailla kuin tekijöilläkin.

– Arvostamme omaa tekijäporukkaamme ja haluamme, että myös meillä viihdytään, Ekman lisää.

Myös nuorkauppakamarilaiset ovat päässeet viihtymään RajuLiven seurassa kuluvana keväänä Togethernet 24 -koulutustapahtuman ja kotikatsomoihin striimatun Palkintopamauksen yhteydessä.

Ekman ennustaa teknisen laadun tuottamisen arkipäiväistyvän tapahtuma-alalla. Kalusto halpenee ja tekninen tuottaminen helpottuu. Kun tekniikka kehittyy ja asiakkaan laatutietoisuus

RAJULIVE

RajuLive TOIMIALA: Video- ja kuvatuotanto MITÄ TEKEE: Monipuolista, asiakkaan näköistä videotuotantoa, mm. livescreenausta, virtuaalitapahtumia, mainosfilmejä, bränditarinoita.

PERUSTAMISVUOSI: 2018 PERUSTAJAJÄSENET: Johan Ekman ja Jani Nieminen. Molemmilla jo pitkä aiempi yrittäjähistoria.

HENKILÖSTÖ: Ydintiimi 4 henkilöä, keikoilla jopa 20 IDEOLOGIA: Suurinta nautintoa tarjoaa se, kun homma kehittyy ja saadaan aina parempaa.

Tuure Kilpeläinen ja tapahtuman ammattilaiset RajuLive crew. RajuLiven perustajayrittäjä Johan Ekman alarivissä kolmas vasemmalta. kasvaa, on videotuotantoalalla menestyäkseen osattava myös tehdä asioita jatkuvasti uudella tavalla. Myös yrittäjyydessä Ekmania itseään kiehtoo mahdollisuus kasvaa ja oppia.

– Kaikessa, mitä teen, haluan kehittyä. Haluan tehdä omasta jutusta aina vain parempaa, kuvaa Ekman.

Virtuaalitapahtumien Ekman uskoo tulleen jäädäkseen. Erilaiset hybridija puhtaat etätoteutukset tulevat vain yleistymään.

– Me ollaan oltu tekemässä puhtaasti virtuaalitapahtumia, jossa kukaan ei varsinaisesti kokoonnu missään. Toisissa toteutuksissa taas kokoamme eri striimit yhteen ja lähetämme ne olematta itse läsnä kuvauspaikalla, Ekman kertoo. Vaikka oikeaa ihmiskontaktia ei voida verkossa korvata, on nykyään paljon keinoja saada virtuaalitapahtumaan interaktiivisuutta. Etätyökalut tehostavat työntekoa. Etä on myös ekologista: Virtuaaliosallistuminen pienentää sekä osallistujan että tapahtumanjärjestäjän hiilijalanjälkeä. SUSANNA VALKEUS

15

ALUEILTA

ALUEHENKEÄ ETSIMÄSSÄ

Alue A KAMAREITA: 21 AKTIIVISIA JÄSENIÄ, koejäseniä ja

Senaattoreita: n. 1500 ALUE ADJEKTIIVEINA: Dynaaminen,

kansainvälinen, innovatiivinen A:N TERVEISET muille alueille: Tehdään täysillä ja näytetään maailmalle, mistä kamaritoiminta on tehty!

TEKSTI: SUSANNA VALKEUS

SUOMEN NUORKAUPPAKAMAREIDEN 68 PAIKALLISTA KAMARIA YHDISTYVÄT NELJÄN ALUEEN, A, B, C JA D ALLE MAANTIETEELLISEN SIJAINTINSA MUKAISESTI. ALUEJAOLLA PYRITÄÄN VARMISTAMAAN JÄRJESTÖN PALVELUKYKY PAIKALLISJÄRJESTÖJEN SUUNTAAN JA TEHOSTAMAAN NUORKAUPPAKAMAREIDEN TOIMINTAA. ALUEET TARJOAVAT PAIKALLISKAMAREILLE MONENLAISIA PALVELUJA, KUTEN TUKEA JA KOULUTUKSIA, PALKINTOTOIMINTAA JA TIEDOSTUSTA ALUEEN AJANKOHTAISISTA AIHEISTA. NYKYISELLEEN VAKIINTUNEET ALUEET NÄYTTIVÄT KUITENKIN VIELÄ IHAN ERILAISELTA KYMMENEN VUOTTA SITTEN. NELJÄÄ ALUETTA EDELTÄVÄSSÄ ALUEJAOSSA SUOMEN KARTALLE SIJOITTUI TUOLLOIN KYMMENEN NUMEROIN NIMETTYÄ ALUETTA.

A

AL

UE I DEN •

•

KAIKKIA neljää aluetta A:sta D:hen yhdistää alueen sisäinen monimuotoisuus. Jokaisella paikallisella kamarilla on oma, erityinen taustansa ja historiansa. Ne ovat erikokoisia ja niissä tehdään myös erilaista toimintaa.

Alueittain yhteen liittyessään kamarit muodostavat kuitenkin ainutlaatuisen, yhtenäisen, alueelle tyypillisen hengen, jonka voi aistia liikkuessaan eri tapahtumissa ympäri Suomea. Mutta millaisia nämä tänä vuonna 10-vuotissynttäreitä juhlivat neljä aluetta ovatkaan?

B

C VU OT TA

16

H L A U OS V

I

•

•

JU

D

A:lla maalataan isolla pensselillä MAANTIETEELLISESTI pienimmän, mutta kamari- ja jäsenmäärältään suurimman A-alueen henkeä etsitään yhdessä aluejohtaja Veera-Juulia Koiviston ja vuoden 2011 aluejohtaja Jan Metsolan #72335 kanssa. Ennen aluejohtajan pestiä Metsola oli mukana luomassa alueet 2 ja 5 yhdistäneen alueen perinteitä ensin Vihdin kamarin puheenjohtajana. Hän toteaakin paikallisten puheenjohtajien ja aluejohtajien merkityksen keskeiseksi aluehengen rakentamisessa. Heti alkuun saatu hyvä startti A-alueella on vaikuttanut siihen, että alueen toiminta on ollut aktiivista ja hyvää kautta historiansa.

Etelä-Suomen alueen kattava alue on hedelmällinen maantieteellisesti.

A-alueelle sijoittuu kaksi suurta, kasvavaa talousaluetta: Pääkaupunkiseutu ja Turun seutu. Vahvat kasvukeskukset mahdollistavat nopean tekemisen syklin. Yhteistyö talousalueen muiden kamareiden kanssa on yleistä ja yhdessä voidaan ponnistaa isojakin projekteja.

Puitteet tehdä suurta ja vaikuttavaa kamaritoimintaa ja kasvattaa jäsenmäärää ovat siis A:lla kohdillaan. Toisaalta näissä kasvukeskuksissa aktiivisten tekijöiden vapaa-aikaa on jakamassa myös paljon muitakin kilpailevia aktiviteetteja. Niinpä paitsi jokaisen paikalliskamarin, myös alueen on pidettävä kirkkaana mielessä se, mikä erottaa nuorkauppakamaritoiminnan muista jäsenten ajankäytön kilpailussa.

– Tärkeintä on kamareiden jatkuvuuden ja elinvoimaisuuden turvaaminen.

Tekijöitä on löydettävä myös tulevaisuudelle, Koivisto korostaa.

Koiviston ja Metsolan mielestä parasta alueella on oma, aamainen kult-

tuuri. Tämän kulttuurin luovat alueen omat jiiceet. A:lle tyypillistä on laadukas, kunnianhimoinen tekeminen. A:lla uskalletaan tavoitella isoja juttuja ja luoda uutta isolla pensselillä. A-alueella ei levätä laakereilla vaan suunnataan rohkeasti eteenpäin.

Koivisto nostaa A-alueen vahvaksi ominaispiirteeksi aktiivisen kansainvälisen toiminnan. Kuluvana keväänä aluejohtajan mieltä lämmitti, kun kansallisessa Palkintopamauksessa Suomen kansainvälisimmän kamarin shortlistillä komeilevat kolme kamaria tulivat kaikki A:lta.

Aluejohtaja Veera-Juulia Koivisto (alarivi 3. vas) ja aluetiimiläisiä A-alueen 10-vuotisständillä vuosikokouksessa maaliskuun alussa Lohjalla. Ainoana alueena A ehti viettää aluevuosikokouksensa ennen kuin korona jäädytti nuorkauppakamaritapahtumat ympäri Suomen. Suunnitelmissa on juhlia 10-vuotiasta A:ta Hallitusakatemiassa lisää.

B jättää muistijäljen KUN alueet 4 ja 6 yhdistyivät B:ksi, ei menty keskiarvon mukaan, vaan tulokseksi saatiin täysi kymppi. Aktiivisimpia toimintavuosiaan keskusliitossa ahkeroinut lappeenrantalainen Jami Holtari #69982 seurasi alueen yhteishengen nopeaa kehittymistä sen alkutaipaleella.

– Kaikki oli aina hyvin mutkatonta.

Hitaat hämäläiset, lupsakat karjalaiset ja vekkulimmat savolaiset sopeutuivat hyvin keskinäisiin rientoihin.

Välimatkat eivät ainakaan pienellä ja pippurisella B:llä muodostu harrastustoiminnan esteeksi. Alueen laidalta toiselle matkaa kertyy vajaat 260 km. Aluejohtaja Aleksi Tolvanen korostaa matkailun avartavan myös verkostoja ja sosiaalisia suhteita. Kauemmas nuorkauppakamarin tilaisuuteen lähteviä hän rohkaisee kysymään kyytiläisiä myös muista lähikamareista.

B:n erikoisuuksia ovat perinneohjelmat, kuten vuodesta 1984 toiminut Vientitykkiprojekti, jossa palkitaan alueella toimiva,

kansainvälisesti menestynyt yritys. B-alueen omat mestaruuskisat ja Munaklubi tarjoavat viihdettä ja lämminhenkistä yhdessäoloa. Perinteikkäästä Käkriäiskisasta kuulemma muut voivat ottaa mallia alueiden tiimihengen nostatuksessa.

B:ssä parasta Tolvasen mielestä on linjakas tekeminen ja kamarien keskinäinen tuki. Vieruskamaria autetaan haasteissa ja esimerkiksi koulutuksia järjestetään yhteistyössä. Sopiva tsemppi ja kilpailuhenki on pitänyt kamarit kuosissaan haastavimpinakin aikoina.

– On ilo seurata edelleen jokavuotista jännitystä palkintojenjaossa. Hienot persoonat ja toimijat myös innostavat uusia kamarilaisia eteenpäin, sanoo Holtari.

B-alueen hengen mukaisesti pienistä ei niuhoteta. Pienellä alueella asioista sopiminen tapahtuu joustavasti. Jousto ei kuitenkaan tarkoita tehokkuuden puutetta tai aikatauluista lipsumista. B:llä ei myöskään vierasteta uutta. Uskalla kokeilla -slogan kuvaa edelleen hyvin beemäistä toimintatapaa. B:llä pyritään siihen, että jokainen, joka on mukana nuorkauppakamarissa, saa elämäänsä pysyvän muiston. Tämä voi olla yhtä hyvin saatu apu henkilökohtaiseen elämään, toiminnasta kerätyt verkostot tai elämässä eteenpäin vievät opit.

Aluejohtaja Aleksi Tolvanen (edessä keskellä) iloisten B:n puheenjohtajien ympäröimänä. Tolvanen kehaisee B-alueen puheenjohtajia toimitusvarmuudesta: esimerkiksi puheenjohtajaraportit on sataprosenttisesti palautettu ajallaan. Tolvasen mukaan B:tä kuvaa rento tekemisen meininki.

Alue B KAMAREITA: 13 AKTIIVISIA JÄSENIÄ, koejäseniä ja

Senaattoreita: 811 B-ALUE ADJEKTIIVEINA: Uskalias,

kannustava, ikimuistoinen B:N TERVEISET muille alueille: Muistetaan pitää pilke silmäkulmassa ja panostetaan viihtymiseen. Aina, kun muistetaan pitää hauskaa, hoituvat myös vähemmän mukavat asiat sujuvasti.

”Aluejakoa on Suomen Nuorkauppakamareissa muutettu vuosien saatossa muutamaan kertaa.

Ennen tätä viimeisintä aluejakouudistusta meillä oli 10 aluetta. Kun uudistuksen suunnittelu käynnistyi, oli yhteisenä tavoitteena saada aikaan kamareiden toimintaa paremmin tukeva ja demokraattisempi kokonaisuus. Lisäksi samalla haluttiin tehdä Keskusliiton toiminnasta ketterämpää, kun ns. työvaliokunta poistuisi. Kuten kuvitella saattaa, ei parasta mahdollista aluejakoa ollut helppo löytää. Asiaa pohdittiin paljon vuoden 2008 ja 2009 puheenjohtajien kesken.

Välimatkat ja aluejohtajien ajankäytön haasteet mietityttivät jäsenistöä eniten.”

JENNI SALMENKANGAS, TAMMERKOSKEN NUORKAUPPAKAMARI, SENAATTORI #72593

17

Yhtenäinen C korostaa persoonallisuuden arvoa C-ALUEJOHTAJA Hanna Kallio-Kokko on ylpeä alueensa yhteishengestä ja avoimuudesta. Seinäjoen Seudun Nuorkauppakamarin puheenjohtaja Jari Puolijoki on samaa mieltä.

– C:n jiiceet ovat aidosti läsnä ja haluavat toisilleen parasta.

Alueella autetaan toinen toistaan eteenpäin kannustaen hyvissä ajoissa ja auttaen haastavimmissa jaksoissa. Hyvä esimerkki yhteishengestä on muutaman vuoden takaa, kun Seinäjoen Seudun Nuorkauppakamari riensi auttamaan kriisissä olevaa Vaasan kamaria.

C:ssä yhdistyvät vanhasta aluejaosta peräti nelljä aluetta: alueet 1, 3, 9 ja 10.

C:llä näkyy vahvasti alueen sisäinen monimuotoisuus. Alueelle mahtuu niin suuria ja vahvoja kuin ihan pikkuruisiakin kamareita. Isot kamarit jakavat mielellään vakiintunteinta käytänteitään ja toimintaansa pienemmille kamareille esimerkiksi kouluttaen.

Alue C

KAMAREITA: 19 AKTIIVISIA JÄSENIÄ, koejäseniä ja

Senaattoreita: n. 1300 C-ALUE ADJEKTIIVEINA: Yhtenäinen, rohkea,

lämminhenkinen C:N TERVEISET muille alueille: Uskokaa aina tulevaisuuteen! Yhteistyössä on voimaa!

– Meillä mennään tekemisen tasosta riippumatta yhtenä joukkueena eteenpäin. Kaikki auttavat kaikkia! kuvaa Kallio-Kokko alueen henkeä.

Parasta Kallio-Kokon mielestä C:llä on alueen ihmisläheinen filosofia: Persoonallisuus on rikkaus, ja kaikille on tilaa.

Puolijoki lisää, että tasavertaisuuden ajattelumalli on C-alueen ehdoton etu. C:llä ei ole kuppikuntia eikä ketään katsota sen kummemmin alas- kuin ylöspäinkään.

Kallio-Kokon mukaan alueella vallitsee vahva kasvattamisen ja eteenpäin työntämisen kulttuuri. Tästä puhuu puolestaan Suomen Nuorkauppakamareiden lähihistoria: C-alue on kasvattanut paitsi istuvan, myös viisi muuta kansallista puheenjohtajaa viimeisen kymmenen vuoden sisällä.

C:llä uskotaan tulevaisuuteen. KallioKokko painottaa uusien tulokkaiden mukaan ottamisen merkitystä: paukkujen laittaminen first timereihin maksaa itsensä takaisin sitoutuneina, innokkaina uusina tekijöinä. Itsekin aktiivisena verkostoitujana Puolijoki uskoo kamarienvälisen yhteistyön voimaan.

– Yhteistyön vaaliminen on parhaimmillaan erittäin hedelmällistä ja tuottoisaa kaikkien kannalta, Puolijoki summaa.

Molempien mukaan C:llä asiat tehdään ripeästi ja rohkeasti. Uusia asioita lähdetään kokeilemaan ennakkoluulottomasti.

Alueelle tyypillinen avoimuus on vain korostunut korona-aikana. Tekemiseen tartutaan, kun tehtävää löytyy.

Pitkien välimatkojen ja sydämellisten ihmisten D

Keskellä ei-mitään. D-alueen entiset aluejohtajat, kuluvan vuoden aluetiimi ja istuvat paikalliskamarien puheenjohtajat kokoontuvat vuosittain tammikuussa Jauhovaaraan Kuhmoon alueen kick offiin.

Kuvassa vuoden 2020 puheenjohtajia ja aluetiimin jäseniä reippaina sunnuntaiaamuna. Sari Mielonen (edessä oikealla) hehkuttaa deeläisten sitoutumista paikalliseen toimintaan.

18

VUONNA 2009 Warkauden Nuorkauppakamarin puheenjohtajana toiminut Pekka Saraketo #71502 äänesti uuden aluejaon puolesta. Heti seuraavana vuonna hän astuikin historian ensimmäisen D:n aluejohtajan saappaisiin. D-alueeksi yhdistyneet alueet 7 ja 8 olivat jo tätä ennen toimineet sujuvasti yhteistyössä esimerkiksi aluekokouksia yhdistämällä, joten tyhjästä ei uuden alueen yhtenäisen kulttuurin ja D-hengen luomismatkalle Sarakedon mukaan lähdetty.

Nyt 10-vuotiaan D:n aluejohtaja Sari Mielonen nostaa esiin, että jokainen aluejohtaja vaikuttaa omalla persoonallaan alueen henkeen. Mielonen painottaa yhteisöllisyyden hengen olevan D:llä erityisen vahva. D:llä nautitaan porukassa olosta ja yhteisestä ajanvietosta. Pitkien välimatkojen vuoksi kokousreissuun lähdetään perjantaina, jollei jo torstaina, ja palataan vasta sunnuntaina

Saraketo muistelee, että juuri D:n pitkistä välimatkoista oltiin erityisesti A:lla alkuun ihmeissään. Pelkästään Warkauden kamarista lähimpään naapurikamariin on jo yli tunnin ajomatka. Alueen yhteisiin puheenjohtajien tilaisuuksiin lähdetään kaukaisimmista nurkista jo ennen viittä aamulla. Paiskittuaan töitä aamusta iltaan ajavat he seuraavana päivänä saman matkan takaisin. Toisaalta pitkät ajomatkat mahdollistavat autokunnissa perinpohjaisen tutustumisen muihin matkustajiin. Porukka hitsautuu yhteen jo ennen kohteeseen saapumista. D:llä ollaan myös vieraanvaraisia: on ihan itsestään selvää tarjota yösijaa kotoaan pitkänmatkalaiselle kamarikaverille.

Molempien aluejohtajien mielestä D:stä D:n tekevät sydämelliset ihmiset, suuret etäisyydet ja kamareiden erilaisuus.

– D:llä tehdään tosissaan, muttei totisena, kuvaa Saraketo D:n toimintakulttuuria.

Kuvan täydeltä C-tyyppejä. C-tyypin palkinto jaetaan haasteita kaihtamattomalle, näkyvälle persoonalle, joka toimii aktiivisesti ja luo positiivista ilmapiiriä ympärilleen. Tänä vuonna palkinto puolestaan ojennettiin monessa mukana olleen Jari Puolijoen mukana Seinäjoen Seudun Nuorkauppakamariin. C-aluejohtaja Hanna Kallio-Kokko pokkasi pokaalin vuonna 2016.

K i l p a i l u a i k a 4Vuosien . 4 . –kumppanuus 22.5.2016 Tuottava Idea hakemuksen avulla

”

Deeläiset harrastavat nuorkauppakamaritoimintaa tosissaan siihen ryhtyessään.

Asioita viedään paikallisesti eteenpäin kovalla draivilla. Alueella ollaan yhtä perhettä, mutta tekemisen tasolla ja työskentelyssä tehdään luontevasti työtä läheisen kamarin kanssa.

Alueella kannustetaan toiminnan kehittämiseen ja muutoksen tekemiseen. “Pienikin kamari, joka aloittaa jotain uutta tai parantaa toimintaansa huomattavasti, palkitaan”, toteaa D-aluejohtaja Mielonen.

– VUOSI 2013, Tuottava Idea, hakemus? Tämä oli ensimmäinen jäsenvuoteni ja sain apua kokeneemmilta, muistelee Riku Happonen, Tuottavan Idean kilpailupäällikkö 2020 ja korostaa kamareiden brändiarvoa – jopa pörssiyhtiöt vastaavat, kun kamarista soitetaan.

– Uskalsin soittaa Olvi Oyj markkinointijohtaja Olli Heikkilälle ja teimme Angry Birds –limuista hakemuksen. Menestystä ei kilpailussa tullut, mutta tuo suora kontakti on auttanut jo kahta kamaria.

Kahdella alueella muun muassa kokousprojekteissa on ollut hyvä yhteistyö Olvin kanssa. Tämä on tuonut sekä tuloja että säästöjä projekteihin, Happonen kertoo.

– Olvin ja nuorkauppakamarin yhteiset juuret ovat pitkät ja syvät. Edesmennyt teollisuusneuvos ja yhtiön pitkäaikainen hallituksen puheenjohtaja Heikki Hortling oli innokas kammarilainen ja olvilaisia on ollut mukana toiminnassa runsaasti vuosien varrella. Molemmin puolin ollaan oltu tyytyväisiä ja yhteistyö on jatkunut Rikun kanssa jo seitsemän vuotta. Näemme nuorkauppakamarilaiset, ei pelkästään tuotteiden kohderyhmänä, vaan mielipidejohtajina hyvien verkostojensa sekä yhteiskunnallisen aktiivisuutensa takia. Olemme mieluusti tukemassa toimintaa ja uskomme hyötyvämme siitä sekä suoraan että välillisesti niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikavälillä, sanoo Olvi Oyj :n Olli Heikkilä.

Meiltä löytyy hienoja ideoita, innovaatioita ja os Mutta ne eivät yksin riitä. Innostuneet ihmiset ta rohkeutta ja pääomaa visioidensa toteuttamiseen. P hankinta ideoiden, keksintöjen ja uutuuksien kaup kehittämiseen onkin suurimpia haasteitamme. H Alueosana D pörssi, Suomen pääomamarkkinoiden ekosy jatkettu rahoitta haluaa tukea innovaatioita ja Kilpailuaikaa auttaa on niiden 30.6. asti.

Toivonkin, että Tuottava idea Lisätietoa -kilpailun menestyjät ja hakuohjeet: www.tuottavaidea.fi vat vahvasti kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä k systemaattisesti yrityksiään – ja ehkäpä joskus tu KAMAREITA: 15 AKTIIVISIA JÄSENIÄ, koejäseniä ja

Senaattoreita: n. 700

D-ALUE ADJEKTIIVEINA: Rento,

sydämellinen, päämäärätietoinen D:N TERVEISIET muille alueille: Yhteishenki on tärkeintä! Ei ole meiltä pois, että jaetaan tietoa, avataan yhteisesti ja jeesataan kaveria.

19

KOKEILUCORNER

Astetta paremmat afterit LOIMAAN SEUDUN NUORKAUPPAKAMARIN PRES TANJA UUSITALO HALUSI JÄRJESTÄÄ DP-VUONNAAN UUDENLAISEN KOEJÄSENILLAN. KALVOSULKEISTEN SIJASTA ENERGINEN UUSITALO NÄKI MIELESSÄÄN JOTAIN OIKEASTI MUKAANSATEMPAAVAA JA UUTTA.

TEKSTI KATRIINA REIJONEN

KOEJÄSENILTAA lähdettiin suunnittelemaan työnimellä ”astetta paremmat afterworkit”. Hallitus siunasi idean, eikä budjetissa säästelty.

– Yleensä koejäsenillan budjetti on 250 euroa. Tämän budjetti oli 3 100 euroa.

Tapojen mukaan lähti vähän lapasesta, elinkeinoasiantuntijana työskentelevä Uusitalo virnistää.

Koejäseniltaan haettiin Finland Foundation -tukea täydet tuhat euroa, ja sai koko summan. Kyseessä oli säätiönkin mielestä jotain uutta ja erilaista. Kumouksellista.

Käytännön toteutus kuitenkin jäi, kuten usein käy, aivan kalkkiviivoille. Koejäsenillan oli määrä olla syksyllä, ja toimeen tartuttiin vasta kesälomakauden jälkeen.

Loimaan Seudun Nuorkauppakamarissa tuolloin vasta koejäsenenä ollutta Merikerttu Mutalaa aikataulu ei hirvittänyt.

– Sanoin, että viisi viikkoa, ja tämä on valmis, taiteen maisteri ja musiikkiteatte-

rin BA (Hons) Mutala kertaa.

Projektitiimi saatiin kasaan vaivatta, ja koko projekti tuntui etenevän hämmentävän suotuisassa myötätuulessa. Vaikka työryhmästä valtaosa oli teatterin ensikertalaisia, kahdet harjoitukset riittivät käsikirjoituksen omaksumiseen.

Uusitalo oli luonnostellut käsikirjoitukseen rungon, johon hän oli upottanut YK:n kestävän kehityksen tavoitteita (SDG). Tavoitteet haluttiin nostaa illan aikana esiin luontevasti, ei päälle liimatusti. Siksi 17 tavoitteesta rajattiin ainakin 14. tavoite, vedenalainen elämä, käsikirjoituksen ulkopuolelle.

BISSEÄ, burgeria ja bisnestä (BBB) -afterworkit järjestettiin lokakuussa 2019 loimaalaisessa ravintolassa. Tavoitteeksi oli asetettu kolmekymmentä osallistujaa, joista puolet tulisi nuorkauppakamarin ulkopuolelta.

Illan aikana yrittäjähenkinen yleisö sai nauttia murhamysteerin lisäksi ver-

kostoitumisesta ja pöytiin tarjoillusta burgeriateriasta jälkiruokineen. BBB:n yhteistyökumppaniksi saatiin VarsinaisSuomen nuorten yrittäjien toimikunta.

BBB ylitti odotukset, sillä osallistujia oli 35, joista 17 oli kamarin ulkopuolisia. Viidelle tarjottiin koejäsenmahdollisuutta ja jokainen viidestä päätti tarttua tilaisuuteen.

NUORKAUPPAKAMARITOIMINNASSA hoetaan kokeilukulttuuria, mutta Uusitalo on valmis kyseenalaistamaan kokeilukulttuurijargonin. BBB oli esimerkki jostain oikeasti erilaisesta, epämukavuusalueelle menemistä.

BBB-mysteerissä taide ja bisnes ottivat toinen toisiaan kädestä kiinni tuoden vakavia aiheita esiin ilman pönötystä. Paikallistasollakin on mahdollista tehdä SDG:n mukaisia valintoja, jotka edistävät parempaa huomista. Niin meillä Suomessa kuin kehittyvissä maissa.

KATRIINA REIJONEN

Tanja Uusitalo ja Merikerttu Mutala iloitsevat siitä, että murhamysteeri kiinnosti yli aluerajojen. Murha-aftereille osallistui nuorkauppakamarilaisia viidestä kamarista.

20

KOLUMNI

TANJA UUSITALO

TANJA UUSITALO

Illan päätteeksti paljastui, että plaseeratut pöydät edustivat kukin eri SDG:tä.

Näin SDG:t saatiin hienolla tavalla nostettua keskustelun ytimeen vielä illan päätteeksi.

– Jos verrataan Afrikan nuorkauppakamariin, siellä ratkotaan perustason ongelmia kuten ruoan riittävyyttä ja hygieniaa. Kun meillä puhutaan SDG:stä, puhutaan koulutuksesta, infrastruktuurista ja kestävistä kaupungeista, Uusitalo luonnehtii.

Taiteen ammattilainen ja yhdistyksen INT Mutala uskoo, että nuorkauppakamaritoiminnalla voisi olla paljon ammennettavaa kulttuurista, jos vain niin halutaan. Loimaan Seudun Nuorkauppakamarissa ei epäröidä tuottaa vastaavia projekteja.

– Me olemme pieni kamari, jolla on isot munat. Tosi pienikin voi saada suurta tehtyä, yhdistyksen puheenjohtaja kehaisee.

– Se on fiksuutta. Kun mukana on fiksuja päitä, pienellä porukalla voi saada jotain suurta aikaiseksi. Kunhan hahmotetaan mitä kannattaa tehdä, ja miten se tehdään, Mutala tiivistää.

Tämäkin kokous olisi voinut olla sähköposti LAAJAMITTAINEN etätyöskentely on hyvä happotesti yrityskulttuurille. Luottamus joutuu koetukselle, jos yrityksessä ei olla yhteisellä kartalla toiminnan päämäärästä, merkityksestä, arvoista ja työn tavoitteista. Toisaalta, jos yrityksessä ollaan kaikki yhteisellä asialla, arvot toimivat yrityksen autonomian mittana, vastuu paremmasta huomisesta koetaan yhteisenä ja työtä mitataan yksilö- ja tiimitason tavoitteista eikä tehdyistä tunneista käsin, on se hedelmällinen pohja myös etätyöskentelylle.

Yhteistyötä ei voi johtaa tuloksellisesti, jos yhteisössä ei ole luottamusta. Luotetaanko yrityksessä yksilöön ja työn tuloksellisuuteen, kun kukin saa itse päättää, miten työnsä parhaiten hoitaa.

Toisaalta merkitystä on myös, miten yksilö kokee luottamuksensa tiimissään, esimiessuhteessaan ja yrityksessä. Luottamus saavutetaan parhaiten jaetulla näyllä ja selkeydellä: avoimella ja täsmällisellä kommunikaatiolla sekä yhteisillä mittareilla, jotta onnistumisia voidaan mitata muutenkin kuin työpäivän päätteisellä fiiliksellä.

Kokoukset ovat johtajan tärkeimpiä työkaluja vaikuttamiseen.

Kokoukset ovat kuitenkin kärsineet inflaation. Asioita, joita voitaisiin hoitaa sähköpostilla tai pikaviestillä, on venytetty kokouksiksi.

Toisaalta tärkeistä asioista ei osata puhua ja konflikteja vältellään.

Vaikka pitäisi puhua ja kohdata. Vaikuttaa vuorokkain. Ellei kasvokkain, niin vähintään videoyhteydellä.

Johtaja, kokousten laatu on sinun vastuullasi. Päätä kokouksen muoto ja aikataulu, luo agenda, valitse oikea media, varmista pihvi ja tarkista, kenen tulee olla läsnä: yksilö, tiimi, liiketoimintayksikkö vai koko henkilöstö. Luo jännitettä kokouksiin. Jos kokoukset koetaan tylsiksi tai hyödyttömiksi, muuta kaavaa. Varaa aikaa kokouksen loppuun varmistaaksesi selvyyden päätöksistä, vastuun niiden toimeenpanosta ja aikataulusta. Varaudu myös kokouksen jälkeen näiden päätösten vuorovaikuttamiseen asianomaisille.

Arvonpuute on pilannut kokousten maineen. Ja siksi sanonta, tämäkin kokous olisi voinut olla sähköposti. Mitä jos tekisit toisin.

JARKKO KURVINEN on kasvujohtaja palveluna ja tietokirjailija. Hänen seuraava tietokirjansa “Paras työpaikka ikinä” kertoo voittavan yrityskulttuurin rakentamisesta.

21

JCI SENATE IN FINLAND RY – SUOMEN SENAATTI

Senaatin vuosikokous 2020 Joensuussa Kokoushotelli on Sokos hotelli Kimmel.

Perjantai 14.8.pelataan Karelia Golfin kentällä Kontioniemessä Senaatin SM Golf-kilpailu. Kilpailu alkaa klo 9.30 yhteislähdöllä.

Ei golffaaville vieraille on perjantain toinen ohjelmavaihtoehto vierailu John Deeren metsäkonetehtaalla. Ohjelma alkaa klo 12.00. Tehdaskierros kestää n. 2 tuntia ja sisältää lounaan. Matkalla näemme Suomen korkeimman puurakenteisen kerrostalon. John Deere on yksi maailman johtavista metsäkonetehtaista.

John Deere Forestry Oy on valmistanut metsäkoneita Joensuussa vuodesta 1972 lähtien. John Deere Forestry Oy investoi parhaillaan 15 miljoonaa euroa metsäkoneiden valmistuksen kehittämiseen Joensuun tehtaallaan. Laajennuksen jälkeen John Deeren tilat ovat Joensuussa kokonaisuudessaan 3,2 hehtaarin laajuiset.

Työntekijöitä Joensuussa on 480.

Toinen vaihtoehto on vierailu Kolilla.

Bussi lähtee klo 9.00 ja paluu n. 16.00.

Perjantain tulojuhla on ravintola Kerubissa kävelymatkan päässä Kimmelistä.

Ohjelmassa golf-kisan palkintojenjako, ehdokasesittelyjä ja yllätysohjelmaa.

Lauantai alkaa 10.00 ”Puusta pitkälle – Uitosta Hightechiin” – seminaarilla Joensuun Tiedepuistolla. Seminaarissa keskitytään joensuulaiseen metsäosaa-

22

miseen. Puhujana on mm. Mia Mantsinen, Mantsinen Group toimitusjohtaja.

Seminaarin jälkeen suuntaamme teemalla ”Kansallispelin huumaa kera karjalaisen ruoan” Kerubi Stadionille, hallitsevien pesäpallomestareiden kotistadionille. Joensuun pesäpallostadion on Suomen puurakentamisen mestarinäytös. Stadionilla Senaattorit Tommi Moilanen (joensuulaisen pesäpallon vahva vaikuttaja) ja Markku Korjonen (stadionin suunnitellut arkkitehti) kertovat pesäpallosta ja puurakentamisesta. Stadionilla nautimme rekisteröintimaksuun sisältyvän lounaan.

Hotellille palaamme n. 16.30.

Gaala alkaa klo 19.00 Kimmelin Riverside salissa.

Sunnuntai on Senaattoriaamiainen klo 8.30 alkaen ja Suomen Senaatin kokous klo 10.00.

75 euron rekisteröintihintaa on jatkettu 15.6.2020 saakka (huom! tätä ei ole korjattu rekisteröintilomakkeeseen).

Laskuja lähetämme rekisteröityneille aikaisintaan 15.6. jälkeen edellyttäen, että olemme silloin varmoja kokouksen pitämisestä.

Tarkemmat tiedot ja rekisteröintilomake löytyvät www.suomensenaatti.fi/ vuosikokous-2020.

SENAATIN YHTEYSTIEDOT: KARI EHARI #52188 Puheenjohtaja kari.ehari@ suomensenaatti.fi +358 400 673 103

Monta hyvää syytä osallistua Kansalliseen vuosikokoukseen Helsinkiin 9.–11.10.2020

Kaipaatko sinäkin senaattoriystäviesi jälleennäkemistä ja hersyvää naurua? Entä laadukasta ohjelmaa? Niin mekin.

Nyt sinulla on siihen loistava mahdollisuus. Rekkaroidu heti Dream and LEAD BIG vaalikokoukseen Helsinkiiin vaalikokous2020.fi/ ja varmista paikkasi huikeassa Senaattori-ohjelmassa.

Elämyksesi alkaa lauantaina 10.102020 jo kuljetuksestamme Hotelli Presidentistä. Paikan päällä meidät johdattaa jalkapallon ihmeellisen maailmaan elävä legenda, jalkapallovalmentaja ja entinen jalkapalloilija Pasi Rautiainen. Pasi on joskus todennut; “Ota vanhat norsut mukaan, niin sä olet aina keitaalla.” Tee siis työtä käskettyä.

Keitaan ominaisuudessa meitä palvelee mikäs muukaan tilanteeseen paremmin sopiva kuin upea, uudistettu Urheilumuseo Olympiastadionin kupeessa. Saat myös nauttia maittavan lounaan juomineen ja osallistujilla on mahdollisuus tutustua Urheilumuseon näyttelyyn sekä aistia uudistetun Olympiastadionin tunnelma.

Tervetuloa mukaan ja muista tuoda Senaattoriystäväsikin. Kunniajäsenet ovat myös tervetulleita.

Lisätietoja: Projektipäällikkö, Tuula Erolainen #74446 tuula.erolainen@suomensenaatti.fi, 040- 5077030

MIKE VON WEHRT #68435 Edellinen puheenjohtaja mike.vonwehrt@ suomensenaatti.fi +358 40 736 0500 JARNO KANNINEN #71772 Varapuheenjohtaja jarno.kanninen@ suomensenaatti.fi +358 40 548 4415 JARMO MALIN #65493 Hallituksen jäsen jarmo.malin@ suomensenaatti.fi +358456345450 MICHAELA PALMBERG #77781 Hallituksen jäsen michaela.palmberg@ suomensenaatti.fi +358 40 840 1770 SARIANNA VISURI #67526 Puheenjohtajan erityisavustaja sarianna.visuri@ suomensenaatti.fi +358 50 581 5462

TUULA EROLAINEN #74446 Varapuheenjohtajan erityisavustaja tuula.erolainen@ suomensenaatti.fi +358405077030 OSMO SOINIO #70855 Talouspäällikkö osmo.soinio@ suomensenaatti.fi +358 40 575 1735 SALLA LAIHO #68990 Viestintäpäällikkö salla.laiho@ suomensenaatti.fi +358 40 7253 472 ALUE LEADERIT A - JANNE PUURUNEN #75392 +358 40 558 7987 B - SAARA LIUKKONEN #70503 +358 40 5020 583 C - JARI TOIVOLA #66662 +358 44 0260 166 D - MATTI NEVALAINEN #64648 +358 50 5457 745

https://suomensenaatti.fi/ 23

MÄL EHTI LEHT I JÄSE N- JA SIDO SRYH KAU PPAK AMA RIT RY:N

SUO MEN NUO R

RILL E JOHTAJIL LE LEHT I ROH KEIL LE NUO

LEHT I TÄYS IN UUD ISTU NUT

Jäsenlehtemme uudistuu.

NUM ERO 3/20 20

t.

Varaa ilmoituspaikkasi ny mari.mannisto@jci.fi SIVU

10

WWW .JCI.F I

Mitä sinä haluaisit lukea seuraavasta lehdestä?

Osallistu kyselyyn ja vaikuta: bit.ly/snkk-jasenlehti 24