RÄSYMATTO ANTAA VANHALLE TEKSTIILILLE UUDEN ELÄMÄN

Kun kylmä hohkaa ikävästi lattiasta tai parketti kaipaa sisustuksellista lisäilmettä, päättää moderni ihminen helposti lähteä kodinsisustuskaupoille. Maton voi kuitenkin tehdä kätevästi myös itse. Materiaalit saattavat löytyä omasta vaatekaapista, ja tekemiseen saa ohjausta ympäri maan.

Suomessa syntyy joka vuosi 70–100 tuhatta tonnia tekstiilijätettä. Määrä on jatkuvassa nousussa.

Tekstiilijätteen kierrätystä kehitetään, mutta kierrätyspisteet ovat vielä harvassa. UFF:n vaatekeräyslaatikoita on toki ollut katukuvassa jo kauan, mutta niihin kelpaavat vain ehjät ja käyttökelpoiset vaatteet.

Tunnollinen kierrättäjä saattaa kerätä talteen vanhoja lakanoita ja rispaantuneita vaatteita siinä toivossa, että saisi vielä vietyä ne asiaankuuluvaan keräysastiaan. Lumpuille voi kuitenkin tarjota uuden elämän myös itse: omatekoinen räsymatto kestää käyttöä helposti parisenkymmentä vuotta, hyvin tehtynä jopa sukupolvelta toiselle.

Taitokeskukselle oppimaan

Vaikka mattomateriaalit eli kuteet löytyisivätkin omasta takaa, ei kutomistai- to ole nykypäivän yleistietoa. Onneksi apua saa monilta tahoilta, kuten kansalaisopistoilta ja opintokeskuksilta.

– Täysin kokematonkin kutoja voi tehdä meillä maton, kertoo Taitoliiton viestintäkoordinaattori Johanna Aydemir.

Taitoliitto on valtakunnallinen käsityötaitojen edistämisen verkosto, jonka alaisuudessa toimivat Taitoyhdistykset järjestävät käsityökursseja, -kerhoja ja -työpajoja sekä harjoittavat yleistä käsityöneuvontaa ympäri Suomen.

Taitokeskusten matonkudontakursseilla opetellaan ensin kuteiden valikointia ja leikkaamista, minkä jälkeen pääsee tekemään oman mattonsa kangaspuilla. Taitokeskukselta voi myös vuokrata kangaspuut käyttöönsä vaikkapa viikonlopuksi.

Lointa – eli kangaspuihin viritettävää lankariviä, jonka varaan kangas kudotaan – ei tarvitse laittaa itse, vaan Taitokeskuksen työntekijät tekevät sen valmiiksi. Etukäteen pitää miettiä maton haluttu pituus ja leveys, sillä loimi suunnitellaan sen mukaan.

Kun kuteet on leikattu, tarvitsee ne vain kutoa loimen lomaan. Lopuksi matto leikataan irti tukeista, joihin loimi on sidottu. Loimen päät solmitaan mattohapsuiksi, ja matto on valmis.

Mikä soveltuu matonkuteeksi?

Historiallisesti räsymattoon on kelvannut kaikenlainen materiaali. Kun 1800-luvun lopulla tekstiilijätettä alkoi kotitalouksissa syntyä, kudottiin se mattoihin ja muihin räsyvalmisteisiin. Sotaja pula-aikana mattomateriaalina käytettiin jopa voipaperia ja muovipusseja. Rikkinäisiä sukkahousujakin on voinut päätyä kuteiksi, ovathan ne jo valmiiksi oikean muotoisia.

– Kaikkea kangasta ei mattoon kannata laittaa. Jos kangas purkautuu hel- posti kuteiksi leikatessa, päästää se langanpätkiä yhtä lailla osana mattoa, Aydemir varoittaa.

Esimerkiksi villakankaita Aydemir ei suosittele matonkuteiksi. Puuvillan ja puuvillasekoitteet hän sen sijaan mainitsee hyviksi materiaaleiksi:

– Puuvilla kestää paitsi käyttöä myös rajua kuuraamista.

Kudemateriaaleja hankkiessa kannattaa suosia tekstiilejä, joista saa leikattua helposti mahdollisimman pitkää jatkuvaa kaistaletta. Vanhat lakanat ja verhot ovat siis sekä muodoltaan että materiaaliltaan oivaa tavaraa.

Mattoon voi kutoa muistoja

Parimetrinen matto ei synny muutamasta vanhasta paidasta. Jos kudemateriaalia ei ole tarpeeksi omasta takaa, lisää on helppo hankkia. Sukulaisilta ja paikallisista Facebook-ryhmistä kannattaa kysellä vanhoja joutotekstiilejä. Parikin vuosikymmentä vanha kangas on todennäköisesti laadukkaampaa kuin uusi.

Materiaalia löytää myös kirpputoreilta ja kierrätyskeskuksista. Lisäksi Taitokeskukset myyvät valmiiksi leikattua ja kerittyä trikookudetta, joka on tyypillisesti tekstiiliteollisuuden ylijäämämateriaalia.

Perinteinen mummolan räsymatto on satunnaisen kirjava, mutta omasta matosta voi suunnitella juuri sellaisen kuin itse haluaa. Kudemateriaaleja etsiessä kannattaa miettiä värimaailmaa. Vaaleat lakanat voi helposti värjätä pesukoneväreillä ennen kuteiksi leikkaamista.

Maton ulkomuoto muuttuu myös erilaisilla sidoksilla. Perinteinen räsymatto tehdään palttinasidoksella, mutta lointa muuttamalla saadaan helposti näyttävämpi matto.

– Mattoon voi kutoa myös muistoja. Vanhat, rakkaat vaatteet jäävät elämään pysyvästi maton raitoina, sanoo Aydemir.

Monisatavuotista käsityöperinnettä

Itse tehty räsymatto on arvokas käyttöesine ja sisustuselementti, jonka myötä pääsee osaksi monisatavuotista käsityöperinnettä. Käsin tehdessä mieli rentoutuu. Vipukangaspuiden kolahdellessa ja kankaan muotoutuessa aika kuluu mielekkäästi.

Käsin tekeminen asettaa kaupassa myytävien tuontimattojen hinnat uuteen kontekstiin. Mikä yhden maton todellinen hinta pitäisi olla, jotta kaikki valmistusketjuun osallistuneet saisivat työstään reilun palkan? Maton tehneenä osaa myös paremmin arvioida kaupan mattojen materiaaleja ja työn laatua.

Räsymattoon saa uppoamaan ison määrän vanhoja tekstiilejä, jotka muuten päätyisivät jätteeksi. Vanhan vaatteen elinkaarta voi pidentää helposti kymmenillä vuosilla, kun sen kutoo mattoon.

Räsymatto on vain yksi perinteinen esimerkki kangasjätteen uudelleenkäytöstä. Taitoliiton ja muiden vastaavaa toimintaa harjoittavien tahojen nettisivuilta tai toimitiloissa käymällä saa lisätietoa monenlaisista käsityötekniikoista, joihin voi upottaa vanhaa tekstiiliä.

Räsytekniikoita käyttämällä sekä huojentaa omaa kulutusahdistustaan että pitää osaltaan hengissä vanhaa käsityökulttuuria.