Ympäristöpolitiikan tuloksellisuutta arvioiva raportti
Suomi KOHOKOHDAT
2021
OECD:n ympäristöpolitiikan tuloksellisuutta arvioivat raportit
KESKEISET YMPÄRISTÖINDIKAATTORIT 2020 Energiaintensiteetti – Energiankulutuksen kokonaismäärä asukasta kohti 5,7 toe asukasta kohti (OECD:n keskiarvo: 3,7)
OECD Taloudellisen yhteystyön ja kehityksen järjestö (OECD) tarjoaa 38 jäsenvaltiolleen foorumin, jolla valtiot voivat toimia yhdessä vastatakseen globalisaation synnyttämiin taloudellisiin, sosiaalisiin ja ympäristöllisiin haasteisiin. OECD toimii myös pyrkimysten etulinjassa auttaakseen eri maiden valtionjohtoja vastaamaan uusiin kehityksiin ja huolenaiheisiin. Järjestö tarjoaa puitteet, joissa valtionjohdot voivat vertailla kokemuksia käytännöistä, löytää ratkaisuja yleisiin ongelmiin, tunnistaa hyviä käytäntöjä ja tehdä yhteistyötä kansallisten ja kansainvälisten käytäntöjen yhdenmukaistamiseksi.
MITÄ OVAT YMPÄRISTÖPOLITIIKAN TULOKSELLISUUTTA ARVIOIVAT RAPORTIT? OECD:n ympäristöpolitiikan tuloksellisuutta arvioivat raportit tarjoavat todisteisiin perustuvaa analyysia ja arviointia siitä, miten valtiot ovat edistyneet ympäristöllisten käytäntötavoitteidensa toteuttamisessa. Ne edistävät vertaisoppimista, parantavat valtionjohdon vastuullisuutta ja tarjoavat kohdistettuja suosituksia, joiden avulla valtiot voivat parantaa ympäristöpolitiikan tuloksellisuutta. Arvioita tuetaan laajoilla taloutta ja ympäristöasioita koskevilla tiedoilla. Jokainen ympäristöpolitiikan tuloksellisuutta arvioiva raportti kattaa kaikki OECD:n jäsenmaat ja valitut kumppanimaat. Kaikki raportit ja lisätiedot ovat saatavilla ympäristöpolitiikan tuloksellisuutta arvioivien raporttien verkkosivustolla: http://oe.cd/epr.
SUOMEN KOLMAS YMPÄRISTÖPOLITIIKAN TULOKSELLISUUTTA ARVIOIVA RAPORTTI Tämä on Suomen kolmas ympäristöpolitiikan tuloksellisuutta arvioiva raportti. Aiemmat suoritettiin vuosina 1997 ja 2009. Raportissa tarkastellaan maan ympäristöpolitiikan tuloksellisuutta viimeiseltä vuosikymmeneltä. Prosessi sisälsi rakentavan ja kaikkia osapuolia hyödyttävän keskustelun käytännöistä. Tämä keskustelu käytiin Suomen ja OECD:n ympäristöpolitiikan tuloksellisuutta tutkivaan työryhmään (Working Party on Environmental Performance) osallistuvien maiden välillä. OECD haluaa kiittää kolmea tutkinnan suorittanutta maata: Norjaa, Sveitsiä ja Yhdistynyttä kuningaskuntaa. Ympäristöpolitiikan tuloksellisuutta arvioivassa raportissa esitetään 36 suositusta, jotka ympäristöpolitiikan tuloksellisuutta tutkiva työryhmä on hyväksynyt 13. lokakuuta 2021. Suositusten tarkoituksena on auttaa Suomea parantamaan käytäntöjen noudattamista ja sitä kautta rakentaa vahvaa, kestävää ja vihreää taloudellista elvytystä. Lisäksi suosituksilla pyritään ottamaan käyttöön suurisuuntaisia käytäntöjä koskien ympäristön hallintaa, ilmastonmuutoksen vaikutusten lieventämistä ja kierrätystaloutta. Suosituksissa korostettiin erityisesti ilmastonmuutosta ja hyvinvointia.
Uusiutuva energia (%-osuus energian kokonaiskulutuksesta) 37 % (OECD:n keskiarvo: 12)
Kasvihuonekaasuintensiteetti – kasvihuonekaasupäästöt asukasta kohti Hiilidioksidiekvivalentti 9,6 tonnia (OECD:n keskiarvo: 11,3)
Väestön keskimääräinen altistuminen PM2,5hiukkasille 5,6 μg/m³ (OECD:n keskiarvo: 13,9)
Yhdyskuntajäte asukasta kohti 565 kg asukasta kohti (OECD:n keskiarvo: 538)
Yhdyskuntajätteen materiaalien hyödyntäminen (kompostoinnin ja kierrätyksen %-osuus kaikesta käsittelystä) 43 % (OECD:n keskiarvo: 36)
Materiaalien tuottaminen (USD, 2010 ostovoimapariteetti / materiaalien kokonaiskulutus, kg) 1,5 USD/kg (OECD:n keskiarvo: 2,9)
Jätevedenkäsittely (%-osuus jälkikäsittelyyn liittyvästä väestöstä) 85 % (OECD:n keskiarvo: ei tiedossa)
Metsävarojen käyttöintensiteetti (vuotuisen tuotantokapasiteetin ylittävä sato tai hakkuut) 0,82 (OECD:n keskiarvo: ei tiedossa)
Ympäristönsuojelukustannukset (%-osuus BKT:sta) 2,8 % (OECD:n keskiarvo: 1,5)
Osuus hiilidioksidipäästöistä, joiden hinta on yli 60 euroa CO2-tonnilta (biomassapäästöt pois lukien) 48 % (8. sija OECD:n sisällä)
Ympäristön ja energian tutkimus- ja tuotekehitysbudjetti (%-osuus hallituksen tutkimuksen ja tuotekehityksen kokonaisbudjetista) 5,5 % (OECD:n keskiarvo: 6,4%)
Tieliikenteen ajoneuvot 88 ajoneuvoa 100 asukasta kohti
http://oe.cd/epr
(OECD:n keskiarvo on 66) *Huomaa, että luvut ovat pyöristettyjä.
KOHOKOHDAT
Yleiskatsaus Suomi on pieni ja avoin talousalue, jolla on merkittävä teollisuudenala. Se on yksi OECD:n harvimmin asutuista ja maatalousvaltaisimmista maista. Lähes kolme neljäsosaa maasta on metsää, mikä tukee vahvaa metsäteollisuutta. Suomesta löytyy myös laajat makean veden luonnonvarat ja monet Euroopan turvemaista. Suomalaiset nauttivat yhdestä OECD:n korkeimmista hyvinvointitasoista ja osoittavat laajaa ympäristötietoisuutta. Suomella on vahva maine ympäristöpoliittisten käytäntöjen ja kestävän kehityksen johtajana. Maalle tulee antaa tunnustusta sen sitoutumisesta saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä ja tulla kierrätystaloudeksi ja fossiilisista polttoaineista vapaaksi hyvinvointiyhteiskunnaksi. Maa ei kuitenkaan ole täysin aikataulussa kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttamisessa. Kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet merkittävästi, mutta vähentymisen on tapahduttava nopeammin. Jätteiden tuottaminen, materiaalien kulutus ja vesistöjen ravinnepäästöt ovat edelleen kasvaneet. Maa- ja metsätalous muodostavat paineita maan luonnon monimuotoisuudelle. Suomen tulisi muuntaa kunnianhimoiset strategiansa tehokkaiksi ja johdonmukaisiksi toimenpiteiksi. Maa pystyy hyödyntämään runsaita uusiutuvan energian lähteitään, vankkoja ympäristöpoliittisia puitteita, kokemusta taloudellisten ja vapaaehtoisten ohjauskeinojen käytöstä sekä vahvaa innovaatiokykyään. Suomen tulee ottaa käyttöön oikeita käytäntöjä turvatakseen riittävät resurssit ja varmistaakseen jatkuvan ja laajan yhteisymmärryksen kansan keskuudessa. Käytösmallien muutokseen kannustaminen ja COVID-19-pandemiasta aiheutuvan taloudellisen tilanteen elvytyksen ohjaaminen kohti vihreää muutosta vaatii yhdennettyjä toimenpidekokonaisuuksia. SUOMI 2020 Väkiluku 5,5 miljoonaa BKT asukasta kohti (nykyisellä ostovoimapariteetilla)
51 600 USD (OECD:n keskiarvo: 46 500) Kokonaispinta-ala 304 000 km2 Asukastiheys 16,4 asukasta neliökilometriä kohti (OECD:n keskiarvo: 36)
Currency (vuonna 2021) USD 1 = EUR 0.830 *Huomaa, että luvut ovat pyöristettyjä.
3
OECD:N SUOMEN YMPÄRISTÖPOLITIIKAN TULOKSELLISUUTTA ARVIOIVA RAPORTTI
Keskeiset suositukset ILMAN, JÄTTEIDEN, VESIVAROJEN JA LUONNON MONIMUOTOISUUDEN HALLINTA z
z
Tarkastellaan sellaisten taloudellisten kannustimien käyttöönottamista, jotka nopeuttavat vanhojen uunien uusimista sekä saunakiukaita ja nastarenkaita koskevien määräysten uudistamista.
Laajennetaan suojeltujen metsien aluetta (etenkin EteläSuomessa); tehostetaan ja laajennetaan ohjelmia, jotka tukevat maanomistajia maiden ja metsien biologisen monimuotoisuuden suojelussa.
z
Laajennetaan ympäristövaikutusten arviointia käsittämään pieniin metsiin, suomaihin ja turvesoihin kohdistuvat vaikutukset.
ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUSTEN LIEVITTÄMINEN z
Kannustetaan kierrättämiseen ja materiaalien hyödyntämiseen hyödyntämällä vapaaehtoisia sopimuksia ja taloudellisia ohjauskeinoja paremmin; tarkastellaan maanlaajuisen painoon perustuvan hinnoittelujärjestelmän käyttöönottoa, jolloin lajitellusta jätteestä peritään eriytyvää maksua.
Tutkitaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisskenaarioita, joille on ominaista alhainen energian tarve; korostetaan edelleen järjestelmän uudistamista ja käytösmallien muuttamista.
z
z
Kehitetään sääntelytoimenpiteitä ja kannusteita, joiden tavoitteena on vuoden 2021 kiertotalouden strategisessa ohjelmassa määriteltyjen tavoitteiden saavuttaminen.
Parannetaan biotalouden ennusteita ja arvioita sekä sen vaikutusta hiilenpoistomahdollisuuksiin ja biologiseen monimuotoisuuteen, myös metsäteollisuuden ja kotimaisen bioenergian käytön osalta.
z
z
Tarkastellaan uusia ravinteiden hallintaa ja kierrätystä kehittävien välineiden käyttöönottoa (esimerkiksi ravinneylijäämän verottaminen maatilatasolla; Itämeren valuma-alueen maatilojen välinen ravinnekatto- ja -kauppajärjestelmä).
Ilmoitetaan selkeä määräaika turpeen nostamisen lopettamiselle; vahvistetaan arviointia ehdotetuille keinoille, joilla työntekijöitä ja yhteisöjä tuetaan turpeen käytöstä pois siirtyessä; tarkastellaan valtuutetun tai useista sidosryhmistä koostuvan toimikunnan määrittämistä siirtymästä käytävän keskustelun edistämiseen ja yksimielisyyden varmistamiseen.
z
Parannetaan riippumattomien jätevedenpuhdistusjärjestelmien seurantaa ja varmistetaan jälkikäsittelynormien noudattaminen antamalla taloudellista ja teknistä apua ja tehostamalla täytäntöönpanoa.
z
Jatketaan perusteellisten jälkiasennusten sekä rakennusosien yhteishankintojen ja yhteisten korjaushankkeiden edistämistä; tutkitaan perusteellisten jälkiasennusten vaihtoehtoisia rahoitusmekanismeja.
z
Tehostetaan kaukolämmön muihin kuin palamisprosesseihin liittyvien teknologioiden taloudellista tukea; kehitetään edelleen lieventämisstrategioita, jotka ulottuvat asuntotasoa pidemmälle (esimerkiksi edistämällä monikäyttöä ja Country kompaktiutta, road, Kaunas maan County viheralueita); viherkerroinmenetelmän kehittäminen ja ottamalla pääsuuntaukseksi koko Suomessa.
z
Vähennetään autoriippuvuutta poistamalla auton omistamiseen kannustavia käytäntöjä (esimerkiksi pysäköintipaikkojen vähimmäisvaatimukset), valtavirtaistamalla tiehallinnon työkaluja (esimerkiksi teiden ja pysäköintipaikkojen uudelleen järjestäminen) ja kaupunkien uudelleensuunnittelulla; jatketaan multimodaalisten verkkojen kehittämistä.
z
Kehitetään kaupunkien liikenneviranomaisia eri puolille maata, jotta kuntienvälistä liikennettä voidaan koordinoida paremmin; laajennetaan uusien ja nykyisten viranomaisten toimialaa.
z
Jatketaan sähköajoneuvojen julkisten ja älykkäiden latausasemien taloudellista tukemista; kohdennetaan yhä enemmän tukea julkisille latauskeskuksille, jotka mahdollistavat latauksen useille eri käyttäjille ja useilla nopeuksilla.
z
z
4
Varataan riittäviä resursseja kansallisen ilmansuojeluohjelman 2030 täytäntöönpanoon keskittyen toimenpiteisiin, jotka kohdistuvat pienimuotoisesta puunpoltosta ja katupölystä aiheutuvaan PM2,5hiukkassaasteeseen.
z
Kehitetään toimintasuunnitelma, joka sisältää mitattavissa olevia tavoitteita, jotka ohjaavat biologista monimuotoisuutta koskevaa politiikkaa ja toimenpiteitä vuodelle 2030; julkaistaan säännöllisesti kehitystä ja vaikutusta seuraavia indikaattoreita; varmistetaan riittävät taloudelliset ja henkilöresurssit sekä laajennetaan taloudellisten ohjauskeinojen käyttöä hankkimaan rahoitusta biologisen monimuotoisuuden hoitoa varten.
KOHOKOHDAT
z
Sovelletaan kotimaisiin ja maahantuotuihin nestemäisiin biopolttoaineisiin sekä biopolttoaineiden tuotannon raaka-aineisiin tiukkoja kestävyyskriteerejä; sisällytetään sähköajoneuvoille tuotettu sähkö fossiilivapaita polttoaineita koskevaan velvoitteeseen.
TALOUDELLISEN TILANTEEN ELVYTYKSEN VIHERTÄMINEN z
Nopeutetaan kestävän kehityksen tai ympäristöystävällisen budjetoinnin menettelyjen täytäntöönpanoa; tätä varten luodaan riittävät hallinnolliset valmiudet ja parannetaan hallinnonalojen välistä koordinointia; varmistetaan, että toimenpidekokonaisuuksien ja resurssien kohdentamisen ympäristö- ja sosiaaliset vaikutukset arvioidaan järjestelmällisesti.
z
Säilytetään sitoumus vihreään siirtymävaiheeseen kohdentamalla resursseja kestävän kasvun ohjelmaan vuoteen 2026 asti ja mahdollisesti sen jälkeenkin; luodaan vankka seurantakehys ohjelman täytäntöönpanon ja tehokkuuden seuraamiseksi.
z
Toteutetaan tutkimus- ja tuotekehitysbudjetin kasvattamista koskevia suunnitelmia; lisätään edelleen pienten ja keskisuurten yritysten ympäristöasioihin liittyvää tutkimus- ja kehitystukea ja kohdistetaan sitä paremmin.
VIHREÄT VEROT JA TUKIPALKKIOT z
Asetetaan vuoteen 2030 ulottuva hiilidioksidin hinnoitteluennuste osana laajempaa rahoitusuudistusta, jossa käsitellään kotitalouksiin ja kilpailukykyyn kohdistuvia mahdollisia kielteisiä vaikutuksia.
z
Korjataan energiaverojärjestelmän vääristymät ja tehokkuuteen liittyvät puutteet ja vahvistetaan hiilen hinnoittelua erityisesti seuraavin keinoin: poistetaan asteittain turpeen ja maataloudessa käytettävien polttoaineiden suotuisa verokohtelu; korotetaan dieselin energiaveroa ja; mukautetaan energian ja hiilen verokantoja siten, että niiden kannattavuus ja verotulot säilyvät.
z
Arvioidaan mahdollisuutta laajentaa (elinkaaren aikaisiin kasvihuonekaasupäästöihin perustuvaa) energian ja hiilen verorakennetta koskemaan kiinteitä biopolttoaineita.
z
Suunnitellaan uudelleen verokannustimia, joilla ohjataan siirtymistä kohti kestävää liikkuvuutta, poistamalla työpaikkojen verovapaa pysäköinti, poistamalla yrityksen omistamien sähköajoneuvojen ja muiden matalapäästöisten autojen verokannustimet, ottamalla käyttöön raskaiden tavarankuljetusajoneuvojen etäisyyteen perustuva tiemaksu ja mahdollistamalla ruuhkamaksujen käyttöönotto Helsingissä ja muilla kaupunkialueilla, joissa ruuhkautumista esiintyy.
5
OECD:N SUOMEN YMPÄRISTÖPOLITIIKAN TULOKSELLISUUTTA ARVIOIVA RAPORTTI
Suomi on edistynyt merkittävästi kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa, mutta haasteita on edelleen Suomen ympäristöpolitiikan tuloksellisuus viime vuosikymmenellä on ollut vaihtelevaa. Suomi oli 165 maata käsittäneen kestävän kehityksen tavoiteindeksin kärjessä vuonna 2021. Maa on saavuttanut veteen ja puhtaaseen energiaan liittyvät tavoitteet. Haasteita on kuitenkin edelleen ilmastoon, vastuulliseen kulutukseen ja tuotantoon sekä maan ja meren biologiseen monimuotoisuuteen liittyvissä tavoitteissa. Ilmanlaatu on yksi OECD:n parhaimmista, mutta saastepäästöjä voidaan edelleen vähentää. Noin puolet pienhiukkaspäästöistä syntyy pienimuotoisen puunpolton seurauksena. Suhteellisen vanha ajoneuvokanta ja suuri hiilen, turpeen ja biomassa polton osuus ovat merkittäviä typen oksidien lähteitä. Tiepölystä aiheutuvien päästöjen vähentämiseksi Suomen tulisi tarkastella nastarenkaiden säätelyä. Rajallinen rahoitus on hidastanut kansallisen ilmansuojeluohjelman 2030 täytäntöönpanoa. Veden laatu on yleisesti ottaen hyvä, mutta maataloudesta peräisin oleva ravinteiden hajakuormitus aiheuttaa kuormitusta pintavesistöille. Joidenkin jokien ja järvien sekä useimpien
6
Vuonna 2019 Suomen vuosittainen altistuminen pienhiukkasille (PM2,5) oli keskimäärin
5.6 μg/m , Luku oli OECD:n 3
pienin.
rannikkovesistöjen ekologinen tila ei ole hyvä. Ravinteiden hallintaa ja kierrätystä parantavien taloudellisten kannusteiden käyttöönottaminen auttaisi vähentämään ravinnehävikkiä. Kaupunkien jätevedenkäsittelyn tehokkuus on korkea. Olisi kuitenkin valvottava paremmin, Väestöstä että riippumattomat käsittelyjärjestelmät on noudattavat yhteydessä jäteveden vaadittuja jälkikäsittelyä hoitaviin jälkikäsittelynormeja.
85 %
laitoksiin. Osuus on
Suomen siirtyminen yksi OECD:n kierrätystalouden suurimmista. kärkimaaksi vaatii nopeita toimia. Suomen tulee priorisoida jätteiden synnyn ehkäiseminen ja kierrätys sekä edistää uusien liiketoimintamallien syntymistä, jos maa aikoo saavuttaa kiertotalouden strategisessa ohjelmassa vuoteen 2035 asetetut tavoitteet. Yhdyskuntajätteen määrän odotetaan kasvavan. Kielto orgaanisten jätteiden sijoittamisesta kaatopaikalle ja kaatopaikkaveron korottaminen ovat osaltaan vähentäneet kaatopaikalle sijoitettavien jätteiden määrää (Kaavio 1). Vaikka kaikissa kunnissa noudatetaan painoon perustuvaa hinnoittelujärjestelmää, ainoastaan muutamissa kannustetaan erilliseen keräykseen erillisillä hinnoilla. Jätteenkeräys on kasvanut, mutta on edelleen alle 50
KOHOKOHDAT HIGHLIGHTS
prosenttia käsitellystä yhdyskuntajätteestä (vuoden 2020 tavoite). Sekä kierrätysaste että materiaalien raakaaineiden tuottamisaste ovat Euroopan alhaisimpia. Jätelakiin vuonna 2021 tehtyjen uudistusten tarkoituksena on tehostaa jätteenkäsittelyä palveluntarjoajien välistä yhteistyötä vahvistamalla. Suomen tulee tehdä enemmän biologisen monimuotoisuuden häviämisen estämiseksi. Maa on vahvistanut biologista monimuotoisuutta koskevia toimintapuitteita, mutta biologisen monimuotoisuuden tila ei ole parantunut merkittävästi. Yksi syistä on resurssien puute. Vastauksena tähän vuoden 2020 biologisen monimuotoisuuden suojeluun tarkoitettu budjetti nostettiin ennätyksellisen korkeaksi. Metsätalous on yksi metsäisen elinympäristön heikkenemistä aiheuttavista tekijöistä. Biopolttoaineiden korostuminen ilmanmuutoksen vaikutuksien lieventämisessä tulee lisäämään metsätaloutta ja voi lisätä paineita. Ympäristövaikutusten arvioinnin tulisi kattaa laajemmin
metsätalouden hankkeet. Yksityisille omistajille maksettavat taloudelliset korvaukset maansa osan suojelemisesta ovat Vuonna 2019 auttaneet joidenkin elinympäristöstä ekosysteemien ennallistamisessa. laskettiin Yksityisomistuksessa uhatuiksi. Näihin olevien maiden sisältyivät etenkin luonnonsuojelua suoalueet, metsät ja tulee kuitenkin puoliluontaiset vahvistaa, etenkin niityt kaupallisissa metsissä. Suomi saavutti vuoden 2020 maa- ja merialueiden suojelemista koskevat Aichin tavoitteet. Suojeltujen maiden laajentaminen on kuitenkin tarpeen maan eteläosissa, joissa maan käyttöön liittyvät paineet ovat korkeampia.
48 %
Kaavio 1. Jätehuollon siirtyminen kaatopaikkasijoittelusta polttamiseen Kiinteiden yhdyskuntajätteiden käsittely, 2005–2019 3,500 3,000 56%
2,000 1,500 14%
1,000 500
Kaatopaikka
Polttaminen
Kompostointi
2018
2017
2016
2015
2014
2013
2012
2011
2010
2009
2008
2007
2006
2005
0
29%
2019
1 000 tonnia
2,500
Kierrättäminen
Huomautus: Energia kerätään talteen lähes kaiken jätteenpolton yhteydessä. Vuonna 2015 muutettu jätteen kierrätyksen arviointikeino (vasen paneeli). Lähde: OECD (2021), “Municipal waste, generation and treatment”, OECD Environment Statistics (tietokanta).
7
OECD:N SUOMEN YMPÄRISTÖPOLITIIKAN TULOKSELLISUUTTA ARVIOIVA RAPORTTI
Kasvihuonekaasupäästöt laskivat, mutta hiilineutraaliuden tiellä on edellään epävarmuuksia Suomi ylitti maalle ilmastonmuutoksen vaikutusten lievittämiseen asetetut vaatimukset. Tavoitteen hiilineutraalista maasta vuoteen 2035 mennessä vaatii, että vuosittaiset päästövähennykset ovat yli 2,5-kertaiset viime vuosikymmeneen verrattuna. Tavoitteen saavuttamisen kannalta metsien käyttäminen hiilidioksidipäästöjen poistamiseen on elintärkeää (Kaavio 2). Metsien hiilinielupotentiaalin ja hakkuutasojen, biomassatarpeisiin mukaan lukien, on kuitenkin oltava tasapainossa. Energiatarpeen vähentäminen vähentäisi tarvittavan biomassan määrää ja tekisi hiilineutraaliuden saavuttamisesta todennäköisempää. Ympäristö- ja hyvinvointitavoitteiden saavuttamiseksi Suomen ilmastopolitiikan on keskityttävä paremmin energia- ja liikennejärjestelmien uudelleensuunnitteluun. Joustava ja täysin hiilivapaa energiasektori on keskeinen tekijä hiilineutraalin talouden luomisessa. Suomessa on yksi OECD:n vähiten hiili-intensiivisistä energia- ja sähköyhdistelmistä. (Kaavio 3). Uusiutuvista lähteistä tärkein on biomassa. Suomen tavoitteena on lopettaa hiilen käyttö asteittain vuoteen 2029 mennessä ja vähentää turpeen käyttö korkeintaan puoleen vuoteen 2030 mennessä. Maa voisi tarkastella hiilen ja turpeen käytön lopettamisen määräaikoja hiilineutraaliustavoitteen näkökulmasta. Suomen tulee tarkastella ehdotettuja keinoja tarkemmin tukeakseen yhteisöjä, joihin toimenpiteet vaikuttavat, ja määrittää keinoja, jotka tarjoavat laajaa tukea siirtymän aikana.
Energiatehokkuus parani, mutta energiaintensiteetti pysyy suhteellisen korkeana Suomen kylmän ilmaston, alhaisen väestöntiheyden ja suhteellisen energiaintensiivisen teollisuuden vuoksi. Energiatarve on kasvanut vuodesta 2015 ja sen odotetaan kasvavan edelleen digitalisaation ja liikenteen ja lämmityksen sähköistymisen vuoksi. Tämä vaatii tehokkaampaa toimialojen välistä yhteistyötä. Suomi on edelläkävijä sähköjärjestelmän joustavuutta parantavien älykkäiden sähköverkkojen käyttöönotossa. Vähemmän keskitettyyn verkkoon siirtyminen antaisi mahdollisuuden tarjota kuluttajille paikan päällä tapahtuvaa tuotantoa, varastointia ja kysyntään vastaamista. Tämä puolestaan vähentäisi laitoksiin ja verkkoinfrastruktuuriin tarvittavia investointeja. Rakennusten ja asuinalueiden hiilijalanjälkeä voidaan vähentää. Suomi tarjoaa jonkin verran kohdennettua rahoitustukea rakennusten perusteellisiin energiaremontteihin, mutta sen on painotettava enemmän koko rakennuksen peruskorjauksia. Pakolliset energiansäästötavoitteet ja pyrkimykset jälkiasenteiden teollistamiseksi voisivat vähentää kustannuksia merkittävästi. Muihin kuin palamisprosesseihin liittyvien teknologioiden, kuten suurten lämpöpumppujen ja hukkalämmön talteenoton, laajempi käyttö voisi vähentää biopuumassan tarvetta maan laajan kaukolämpöverkoston polttoaineena.
Kaavio 2. Kasvihuonekaasupäästöjen on laskettava nopeammin, jotta hiilineutraalius voidaan saavuttaa vuoteen 2035 mennessä, kasvihuonekaasujen päästöt ja ennusteet, Milj. CO2-ekvivalenttitonnia 80
Päästöt yhteensä, 2020: 48,3
Toteutuneet kokonaispäästöt
70 60 50
WEM-ennuste
80 70 60 50
40
14*
40
30
13**
30
20
20
WAM-ennuste
21***
10
10 0
0 2008
2011
2014
2017
2020
2023
2026
2029
2032
2035
Huomautus: WEM = nykyisillä keinoilla (with existing measures); WAM = lisäkeinoilla (with additional measures); Historic total emissions = toteutuneet kokonaispäästöt. * Päästöjen väheneminen vuoteen 2035 mennessä nykyisellä kehityksellä ja käytännöillä; ** Päästöjen väheneminen vuoteen 2035 mennessä lisäkeinoilla; *** Vuonna 2035 jäljelle jäävät päästöt, jotka neutralisoidaan hiilinieluilla. Lähde: Valtioiden toimittamat tiedot; ETA (2021), Member States GHG Emission Projections (tietokanta); ETA (2021), ESD and ETS Data Viewers (tietokanta); Tilastokeskus (2021), National Inventory Report to the UNFCCC.
8
Ajoneuvoriippuvuuden kääntämiseen tähtäävien käytäntöjen tulee olla ilmastotoimien ytimessä. Suomen haja-asutusrakenteen vuoksi tieliikenne on selvästi yleisin liikennemuoto (Kaavio 4). Pienempipäästöisiin ajoneuvoihin ja polttoaineisiin siirtymistä on rohkaistu ajoneuvojen ja polttoaineen verotuksella, biopolttoaineita koskevilla määräyksillä ja sähköajoneuvojen tuella. Vuonna 2020 hybridi- ja sähköautojen osuus myydyistä autoista oli 38 prosenttia. Päästöt vähenivät, mutta tieliikenne on edelleen suuri kasvihuonekaasupäästöjen lähde. Fossiilivapaan liikenteen etenemissuunnitelmassa esitetään, että ajettu matka ei tulisi kasvamaan 2020-luvulla, mikä on myönteinen asia. Suomen tulee poistaa henkilöauton omistamiseen kannustavat menettelytavat, kuten työpaikkojen verovapaa pysäköinti; maan tulee mahdollistaa
Kaavio 3. Suomen energialähteiden yhdistelmän hiilidioksidipitoisuus on alhainen, kokonaisenergialähteet lähteittäin, 2020; punainen laatikko tarkoittaa fossiilisia polttoaineita
80%
ruuhkamaksujen käyttöönotto Helsingissä ja muilla kaupunkialueilla, joissa ruuhkautumista esiintyy, sekä tarkastella raskaiden tavarankuljetusajoneuvojen etäisyyteen perustuvien tiemaksujen käyttöönottamista. Lisäksi Suomen tulee järjestellä lisää tiealueita julkisen liikenteen ja aktiivisen liikkumisen käyttöön sekä ohjata aluesuunnittelua esteettömämpään suuntaan. Keskushallinnon ja toiminnallisten kaupunkialueiden kuntien väliset maankäyttöön, asumiseen ja liikenteeseen liittyvät sopimukset, eli niin kutsutut MAL-sopimukset, ovat tehostaneet kaupunki- ja liikennejärjestelmien välistä koordinointia. Kaupunkien liikenneviranomaisten perustaminen, kuten Helsingissä on tehty, auttaisi vahvistamaan yhdennettyä suunnittelua ja koordinoimaan naapurikuntien välistä joukkoliikennettä. Suomen tulisi hyödyntää MaaS- (Mobility as a Service) eli Liikenne palveluna -kokeilujaan ja kehittää tehostettuun julkiseen liikenteeseen perustuva multimodaalinen verkosto koko maahan. Lisäksi tieliikenteen sähköistämisen tukeminen edelleen mahdollistaisi biopolttoaineiden ohjaamisen lentoliikenteeseen ja tavarankuljetukseen. Biopolttoaineiden kestävyyskriteerien vahvistaminen on kuitenkin tarpeen.
Kaavio 4. Suomi on henkilöautoista riippuvainen maa Yhden henkilön matkojen jakautuminen liikennemuodoittain, 2016
Muut
100% 90%
Uusiutuvat lähteet
Muut
Uusiutuvat lähteet
6% Julkinen liikenne 11%
Ydinvoima
Käv
ely/ pyö 4% räily
70%
Yksityisauto 79%
60% 50%
KOHOKOHDAT
Jotkin kaupungit, kuten Helsinki, pyrkivät tiivistämään kaupunkirakennettaan laskeakseen energian, liikenteen ja materiaalien kysyntää. Helsinki soveltaa viherkerrointa myös rakennettuun ympäristöön, minkä tavoitteena on riittävien viheralueiden säilyttäminen tulvariskin lieventämiseksi, hiilidioksidin sitomiseksi ja asuttavuuden parantamiseksi. Viherkerroinmenetelmää voisi vahvistaa ja sitä voisi laajentaa muihin kuntiin.
Maakaasu Ydinvoima
40%
Maakaasu 30% 20% Öljy Öljy
10% 0%
Hiili/turve OECD
Kävely ja pyöräily
Yksityisauto
Julkinen liikenne
Hiili/turve Suomi
Lähde: Kansainvälinen energiajärjestö (2021), IEA World Energy Statistics and Balances (tietokanta).
Lähde: Liikennevirasto (2018), Suomen kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat.
9
OECD:N SUOMEN YMPÄRISTÖPOLITIIKAN TULOKSELLISUUTTA ARVIOIVA RAPORTTI
Suomen vihreän siirtymän ytimessä ovat kestävät investoinnit, innovaatiot ja hiilen hinnoittelu Elvytyssuunnitelma on suunnattu kohti hiilineutraaliutta ja kierrätystaloutta. Vastauksen COVID-19-pandemian aiheuttamaan kriisiin, hallitus myönsi merkittävästi rahoitusta kestävään liikenteeseen, puhtaaseen energiainfrastruktuuriin ja energiatehokkuuteen, biologisen monimuotoisuuden suojelemiseen sekä tutkimus- ja tuotekehitykseen liittyviin investointeihin. Budjetin jakamista ohjasi kestävään elvytykseen liittyvät kriteerit. Vuosien 2021–2026 kestävän kasvun ohjelman vihreän siirtymisen pilari käsittää yli puolet elvytys- ja selviytymiskapasiteetista. Ohjelman varsinainen myötävaikutus vihreään siirtymään tulee riippumaan asianmukaisten toimenpiteiden suunnittelusta ja resurssien jaon tasapainosta valtion seuraavissa vuotuisissa talousarvioissa. Ohjelma voi olla liian laaja eikä se välttämättä ole suoraan verrattavissa saatavilla oleviin resursseihin, mikä voi heikentää sen tehokkuutta. Suomi voi vahvistaa kestävyyteen liittyviä talousarviomenettelyitään. Tämä auttaa kiinnittämään
kestävän kehityksen tavoitteet päätöksentekoon ja resurssien jakamiseen paremmin. Suomen yritykset ovat innovatiivisia ja aktiivisia vihreillä markkinoilla. Suomi on yksi OECD:n vihreän innovaation johtajista (Kaavio 5). Suomi on usein ollut edelläkävijä EU:n ympäristöpolitiikan täytäntöönpanossa, mikä on antanut maan yrityksille etulyöntiaseman. Kansalliset menot tutkimus- ja tuotekehitykseen ovat suuret, ja hallitus aikoo lisätä niitä edelleen. Suurin osa tutkimus- ja tuotekehitykseen käytettävistä tuloista tapahtuu yrityssektorilla. Julkinen rahoitus ympäristö- ja ilmastoasioihin liittyvään tutkimus- ja tuotekehitykseen on kuitenkin suhteellisen alhaista. Sitä tulisi kasvattaa ja sen avulla tulisi tukea pieniä ja keskisuuria yrityksiä paremmin. Perustutkimuslaitosten ja yrityssektorin välistä yhteistyötä on mahdollista parantaa, jotta innovatiiviset puhtaammat teknologiat ja tuotteet saataisiin lähemmäksi markkinoita.
Kaavio 5. Suomi on yksi OECD:n vihreän innovaation johtajista, vihreiden patenttihakemusten osuus, keskimäärin 2016–2018, OECD-maiden Top 10 Tanska Chile Slovakian tasavalta Viro Saksa Korea Kolumbia Ruotsi Itävalta Suomi 0%
5%
10%
15%
20%
25%
Huomautus: Patenttitilastot on otettu Euroopan patenttiviraston maailmanlaajuisesta tietokannasta OECD:n kehittämien algoritmien mukaisesti. Tiedot viittaavat keksijän asuinmaassa jätettyihin patenttihakemuksiin etuoikeuspäivän mukaan, ja ne koskevat ainoastaan sellaisia keksintöjä, joilla on suuri potentiaalinen kaupallinen arvo ja joille on haettu suojausta vähintään kahdella hallintoalueella. Lähde: OECD (2021), "Patents in environment-related technologies: Technology indicators", OECD Environment Statistics (tietokanta).
10
liittyvät tuotteet ja palvelut käsittivät
Hallitus ilmoitti ”kestävän kehityksen verouudistuksesta”. Suomen BKT:sta ja noin 10 Suomi otti maailman prosenttia viennistä. ensimmäisenä Luku oli suurempi kuin maana käyttöön millään muulla EU-maalla. hiiliveron, joka perustuu yksinomaan elinkaaren kasvihuonekaasupäästöihin. Hiili- ja energiaverokannat ovat kansainvälisellä mittakaavalla korkeat. Hiilen hinnoittelua voidaan kuitenkin tiukentaa edelleen. Tavarankuljetusliikenteen päästöt tulevat kohtaamaan korkeita hiilidioksidipäästöjen hintoja (Kaavio 6), mutta alle puolet muiden toimialojen päästöistä on hinnoiteltu. Tämä johtuu suurelta osin biomassan korkeasta käyttöosuudesta, sillä se ei kuulu verotuksen piiriin. Suomi voisi paremmin arvioida biomassan verotuksen mahdollisia nettovaikutuksia kasvihuonekaasupäästöihin. Jotta tavoitetaso voitaisiin saavuttaa vuoteen 2030 mennessä, maan tulisi myös harkita hiilen hinnoittelun progressiivista kasvattamista. Tämä tarjoaisi sijoittajille luotettavaa tietoa hiilidioksidin hintakehityksestä. Lisäksi ajoneuvojen verotuksen ja tiemaksujen yhdistelmä edesauttaisi tieliikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämistä ja samalla tasoittaisi sähköajoneuvoista johtuvaa polttoaineverotulon vähenemistä.
8%
Suomen olisi korjata energiaverotuksen rakenteen vääristymät ja vähennettävä fossiilisten polttoaineiden tukea. Dieselin energiavero on pienempi kuin bensiinin. Tiettyihin energialähteisiin tai aloihin (kuten maatalouteen ja kaivostoimintaan) kohdistuvat veronalennukset ja -vapautukset heikentävät kannustimia säästää energiaa tai siirtyä puhtaampiin polttoaineisiin. Turpeen verokanta kasvoi lähes kaksinkertaiseksi vuonna 2021. Turpeenkäyttö hyötyy kuitenkin edelleen suotuisasta verojärjestelmästä, joka tulisi poistaa.
KOHOKOHDAT
Vihreä teollisuus on suuri ja kasvava. Suomen yritykset sijoittavat ympäristöhallinnollisiin kohteisiin ja tarjoavat ympäristöystävällisiä tuotteita ja palveluita aktiivisesti. Suomen sääntelykulttuuri perustuu vihreiden liiketoimintakäytäntöjen vapaaehtoiseen noudattamiseen ja edistämiseen, esimerkiksi vapaaehtoisen Green Deal -sopimuksen kautta. Hiilineutraaliutta ja kierrätystaloutta edistävien uusien teknologioiden nopeutetun käyttöönoton arvioidaan luovan uusia työpaikkoja. Suomi on laajentanut ympäristöasioihin liittyvää koulutusjärjestelmäänsä ja tehnyt ympäristöosaamisesta jokaiselta toimialalta vaadittavan edellytyksen. Maan tulee jatkaa työvoiman lisä- ja uudelleenkouluttamista vihreän siirtymisen Vuonna 2019 ympäristöasioihin tukemiseksi.
Kaavio 6. Tavarankuljetusliikenteen päästöt tulevat kohtaamaan korkeita hiilidioksidipäästöjen hintoja, Tieliikenteen hiilidioksidipäästöjen keskimääräinen efektiivinen veroaste euroissa hiilidioksiditonnia kohti, Euroopan OECD-maiden Top 10 0
50
100
150
200
250
300
Yhdistynyt kuningaskunta Suomi (2021) Sveitsi Alankomaat Italia Suomi (2018) Kreikka Belgia Isanti Ranska Hiilidioksidikustannusten keskiarvio vuodelle, 2020 (EUR 60/t CO2) Yksikäsitteinen hiilidioksidivero keskimäärin, 2018
Polttoaineen valmistevero keskimäärin, 2018
Huomautus: Suomen kohdalla verokanta koskee huhtikuuta 2021, muiden maiden kohdalla sovelletaan verokantaa, joka on ollut käytössä 1. heinäkuuta 2018 alkaen. Hiilidioksidipäästöt lasketaan vuoden 2016 energian käytön tietojen mukaisesti (Kansainvälinen energiajärjestö (2018), World Energy Statistics and Balances). Biopolttoaineiden poltosta aiheutuvat päästöt sisältyvät päästöperusteeseen. Lähde: OECD:n veropolitiikan ja -hallinnon keskuksen laskelmien perusteena toimii OECD:n vuonna 2019 julkaisema raportti Taxing Energy Use 2019: Using Taxes for Climate Action.
INNOVAATIOIDEN JULKINEN HANKINTA Suomi on innovaatioiden julkisen hankinnan osalta kaikkein edistynein EU-maa. Hallitus julkaisi vuonna 2020 toimintasuunnitelman, jonka tavoitteena on nostaa innovaatioiden julkisen hankinnan osuus 10 prosenttiin kaikessa julkisessa hankinnassa vuoteen 2023 mennessä. Toimintasuunnitelman tavoitteena on edistää innovatiivisten tuotteiden ja palveluiden kysyntää, myös energia-alalla, ja sitä kautta kannustaa toimialoja niiden laajaan kaupalliseen tuottamiseen.
11
OECD:n ympäristöpolitiikan tuloksellisuutta arvioivat raportit
Suomi 2021 LISÄTIETOJA
Raportti ja kaikki tiedot ovat saatavilla osoitteessa http://oe.cd/epr-finland Ympäristöpolitiikan tuloksellisuutta arvioivien raporttien ohjelma http://oe.cd/epr
YHTEYSTIEDOT Osastopäällikkö: Nathalie Girouard Nathalie.Girouard@oecd.org Raporttikoordinaattori: Ivana Capozza Ivana.Capozza@oecd.org Follow us on Twitter: @OECD_ENV
KUVIEN LÄHTEET Kaikki kuvat ovat osoitteesta Shutterstock.com jos toisin ei mainita. Tällä asiakirjalla tai millään siinä olevalla kartalla ei ole minkäänlaista vaikutusta alueen asemaan tai suvereniteettiin, kansainvälisten rajojen määrittämiseen eivätkä minkään alueen, kaupungin tai alueen nimeen.
http://oe.cd/epr