/Yleista_turvasta

Yleist채 turvasta

89/392/CEE

EN60204

EN574

EN954

www.oem.fi 1:2

Konedirektiivit & Standardit

sivu 1:4

Uudet standardit

sivu 1:5

Riskin arviointi

sivu 1:6

Turvaluokat

sivu 1:7

Esimerkkejä turvaluokista

sivu 1:8

Hätäpysäytys

sivu 1:10

Pysäytysluokat

sivu 1:11

Yleistä turvasta

Yleistä turvasta

Linkkejä www.tyosuojelu.fi (työsuojelupiirit) www.tukes.fi (turvatekniikan keskus) www.vtt.fi www.tvl.fi (tapaturmavakuutuslaitosten liitto), lisää työturvallisuuslinkkejä www.tyoturva.fi (työturvallisuuskeskus) www.fi.osha.eu.int/ (työsuojelun tietopankki) www.inspecta.fi www.fimko.fi

Standardit www.sfs.fi www.teknologiateollisuus.fi/standard www.sesko.fi www.cenorm.be www.cenelec.org www.iec.ch www.iso.ch www.newapproach.org

Kirjallisuus - EU-Määräysten mukainen koneiden turvallisuus (Tapio Siirilä, Jorma Pahkala) - Koneturvallisuus – EU:n direktiivien ja standardien soveltaminen käytännössä (Tapio Siirilä) - Koneturvallisuus – Ohjausjärjestelmät ja turvalaitteet (Tapio Siirilä) 1:3

Yleistä turvasta Standardit Työturvallisuuslaki

A-tyypin standardit

Työturvallisuuslaki on työturvallisuuden peruslaki.

Työturvallisuuslakia täsmennetään valtioneuvoston päätöksillä eli direktiiveillä.

(turvallisuuden perusstandardit) Standardeja, joissa esitetään perusteet, suunnitteluperiaatteet ja yleiset näkökohdat, joita voidaan soveltaa kaikkiin koneisiin.

EU:n konedirektiivi

B-tyypin standardit

EU:n konedirektiivissä (valtioneuvoston koneturvallisuuspäätös) esitetään vain olennaiset turvallisuusvaatimukset.

Riskien arviointi ja niiden vähentäminen siedettävälle tasolle on konedirektiivin tärkein periaate. Konedirektiiviä täsmentävät standardit muodostavat oheisen kuvan mukaisen A-, B- ja C-tyypin standardeista rakentuvan kolmitasoisen järjestelmän.

(turvallisuuden ryhmästandardit) Standardeja, jotka käsittelevät yhtä turvallisuusnäkökohtaa tai turvallisuuteen liittyvää laitetyyppiä, jota voidaan käyttää useissa koneryhmissä:

Jos kone valmistetaan standardien mukaan, se täyttää direktiivin vaatimukset. Mutta jos näin ei toimita, on valmistajan pystyttävä osoittamaan koneen täyttävän direktiivien vaatimukset.

- B1-tyypin standardit koskevat erityisiä turvallisuustekijöitä (esim. turvaetäisyydet, pintalämpötila, melu).

- B2-tyypin standardit koskevat turvallisuuteen liittyviä laitteita (esim. kaksinkäsinhallintalaitteet, koneen toimintaan kytkentälaitteet, kosketuksen tunnistavat laitteet, suojukset).

C-tyypin standardit (konekohtaiset tyyppistandardit) Standardeja, joissa esitetään yksityiskohtaiset turvallisuusvaatimukset tietylle, standardin soveltamisalassa määritellylle koneelle tai koneiden ryhmälle.

1:4

Yleistä turvasta Standardit muuttuvat Eurooppalaisten standardoimisjärjestöt CEN ja CENELEC ja kansainväliset ISO ja IEC ovat sopineet, että jatkossa EN-standardit tulevat muuttumaan ISO-standardeiksi. Osa standardeista on jo muuttunut.

Alla taulukko jossa osa uusien standardien numeroinnista:

A-tyypin standardit Vanha standardi

Uusi standardi

EN 292 ............................................................................................. ISO 12100 Koneturvallisuus: Perusteet ja yleiset suunnitteluperiaatteet EN 1050 ........................................................................................... ISO 14121 Koneturvallisuus: Riskin arvioinnin periaatteet

B-tyypin standardit EN 294 ............................................................................................. ISO 13852 Koneturvallisuus: Turvaetäisyydet (kädet) EN 811 ............................................................................................. ISO 13853 Koneturvallisuus: Turvaetäisyydet (jalat) EN 349 ............................................................................................. ISO 13854 Koneturvallisuus: Turvaetäisyydet (turvavälit) Huom! EN 294 ja EN 811 yhdistetään ja uusi tulee olemaan ............. ISO 13857 EN 418 ............................................................................................. ISO 13850 Koneturvallisuus: Hätäpysäytyslaitteisto EN 574 ............................................................................................. ISO 13851 Koneturvallisuus: Kaksinkäsinhallintalaite EN 953 ............................................................................................. ISO 14120 Koneturvallisuus: Suojukset EN 954 ............................................................................................. ISO 13849 Koneturvallisuus: Ohjausjärjestelmä EN 999 ............................................................................................. ISO 13855 Koneturvallisuus: Turvalaitteiden sijoitus EN 1037 ........................................................................................... ISO 14118 Koneturvallisuus: Odottamattoman käynnistyksen estäminen EN 1088 ........................................................................................... ISO 14119 Koneturvallisuus: Suojusten kytkentä koneen toimintaan EN 1760 ........................................................................................... ISO 13856 Koneturvallisuus: Kosketuksen tunnistavat turvalaitteet (turvamatot, turvareunat, turvapuskurit)

Linkit www.sfs.fi www.teknologiateollisuus.fi/standard www.sesko.fi www.cenorm.be www.cenelec.org www.iec.ch www.iso.ch www.newapproach.org

1:5

Yleistä turvasta Riskin arviointi Riskin arviointiin liittyviä käsitteitä:

Riski

Turvaluokka

Vaaratilanteeseen liittyvän vamman tai terveyshaitan todennäköisyyden ja vakavuuden yhdistelmä

Turvallisuuteen liittyvien ohjausjärjestelmän osien luokittelu, joka perustuu osien vikakestoisuuteen sekä osien käyttäytymiseen vikatilanteessa ja johon päästään osien rakenteellisella järjestelyllä tai niiden luotettavuudella.

Riskianalyysi Riskianalyysillä saadaan tietoja, joita tarvitaan riskin merkityksen arvioinnissa, mikä puolestaan tekee mahdolliseksi päätöksenteon koneen turvallisuudesta.

Katso kaavio viereisellä sivulla.

Ohjausjärjestelmän turvallisuus Turvallisuuteen liittyvien ohjausjärjestelmän osien kyky toteuttaa niiden turvatoiminto (-toiminnot) tietyn ajan niille määritetyn turvaluokan mukaisesti.

Riskin arviointi (EN 292-1 s. 6, SFS-EN 1050 & SFS-EN 954-1, liite B) Turvallisuustoimenpiteiden valintaa silmälläpitäen tehty laaja arvio vaaratilanteeseen liittyvän vamman tai terveyshaitan todennäköisyydestä ja vakavuudesta.

Riskin arvioinnilla kartoitetaan koneen riskit ja vaaratekijät.

Riskin arviointi tehdään kaikille koneille ja sen perusteella määritetään mm. SFS-EN 954-1 mukainen ohjausjärjestelmän turvaluokka.

Tällä aukeamalla on esitelty riskin arviointi karkeasti yksinkertaistettuna.

Riskin arviointi on sarja loogisesti eteneviä vaiheita, jotka tekevät mahdolliseksi tutkia järjestelmällisesti koneisiin liittyviä vaaratekijöitä.

Riskin arviointiin kuuluu viereisen kaavion mukaisesti - Riskianalyysi Koneen raja-arvojen määrittäminen Vaaratekijöiden tunnistaminen Riskin suuruuden arviointi - Riskin merkityksen arviointi Riskianalyysillä saadaan tietoja, joita tarvitaan riskin merkityksen arvioinnissa, mikä puolestaan tekee mahdolliseksi päätöksenteon koneen turvallisuudesta.

ALKU

Koneen raja-arvojen määrittäminen Riskianalyysi Vaaratekijöiden tunnistaminen Riskin arvionti Riskin suuruuden arviointi

Riskin merkityksen arviointi

KYLLÄ

Kun riskin arviointi on suoritettu, on päätettävä onko tuote/kone turvallinen vai pitääkö käydä läpi seuraavat kohdat - Riskin pienentäminen suunnittelun avulla - Turvalaitteiden ja suojusten valinta - Käyttöä koskevat tiedot (informaatio jäljelle jäävistä vaaroista)

Tämän pitäisi johtaa kysymykseen: ”Onko kone turvallinen?”

1:6

Onko kone turvallinen

LOPPU

EI Riskin vähentäminen Kaavio: Iteratiivinen/toistava prosessi turvallisuuden saavuttamiseksi.

Yleistä turvasta Turvaluokat Turvaluokkien mahdollinen valinta

= Ensisijaisesti valittava luokka

Lähtökohta turvallisuuteen liittyvän ohjausjärjestelmän osan riskin suuruuden arvioimiseksi.

B

Luokka 1 2 3

= Luokassa toimenpiteitä, jotka voivat olla ylimitoitettuja kyseiselle riskille

4

= Mahdollinen luokka, joka edellyttää lisätoimenpiteitä

S1 P1 F1 P2

S = Vamman vakavuus S1 -Lievä vamma (tavallisesti palautuva) S2 -Vakava vamma (tavallisesti palautumaton) tai kuolema

S2 F2

P1 P2

F = Vaaralle altistumisen taajuus tai kesto F1 Harvoin … melko usein, tai lyhyt altistumisaika F2 Toistuvasti … jatkuvasti, tai pitkä altistumisaika

P = Vaaratekijän vältettävyys P1 Mahdollista tietyissä olosuhteissa P2 Tuskin mahdollista Tarkemmin aiheesta standardeissa SFS-EN 292 (ISO 12100) SFS-EN 1050 (ISO 14121) ja SFS-EN 954 (ISO 13849).

Yhteenveto turvaluokkien vaatimuksista (SFS-EN 954-1) Luokka1)

2)

Järjestelmän käyttäytyminen2)

B

Koneen turvallisuuteen liittyvät ohjausjärjestelmien osat tai niihin kuuluvat turvalaitteet sekä myös niiden komponentit, on suunniteltava, rakennettava, valittava, kokoonpantava ja yhdistettävä asiaankuuluvien standardien mukaisesti siten, että ne voivat kestää odotettavissa olevat vaikutukset.

Vian esiintyminen voi johtaa turvatoiminnon menettämiseen.

1

On sovellettava luokan B vaatimuksia.

On käytettävä hyvin koeteltuja komponentteja ja turvallisuusperiaatteita.

Vian esiintyminen voi johtaa turvatoiminnon menettämiseen, mutta vian esiintymisen todennäköisyys on pienempi kuin luokassa B.

On sovellettava luokan B vaatimuksia ja hyvin koeteltuja turvallisuusperiaatteita. Koneen ohjausjärjestelmän on tarkistettava turvatoiminnot sopivin väliajoin.

- Vain esiintyminen voi johtaa turvatoiminnon menettämiseen tarkistuksien välillä.

- Turvatoiminnon menettäminen havaitaan tarkistuksessa.

3

On sovellettava luokan B vaatimuksia ja hyvin koeteltuja turvallisuusperiaatteita. Turvallisuuteen liittyvät osat on suunniteltava siten, että: - yksittäinen vika missään osassa ei johda turvatoiminnon (-toimintojen) menettämiseen, ja - mahdollisuuksien mukaan yksittäinen vika havaitaan

- Turvatoiminto suoritetaan yksittäisestä viasta huolimatta.

- Eräät mutta eivät kaikki viat havaitaan.

- Havaitsematta jäävien vikojen kertyminen voi johtaa turvatoiminnon menettämiseen.

4

On sovellettava luokan B vaatimuksia ja hyvin koeteltuja turvallisuusperiaatteita. Turvallisuuteen liittyvät osat on suunniteltava siten, että: - yksittäinen vika missä osassa tahansa ei johda turvatoiminnon (-toimintojen) menettämiseen, ja - yksittäinen vika havaitaan silloin, kun turvatoimintoa tarvitaan seuraavan kerran tai ennen sitä. Jos tämä ei ole mahdollista, vikojen kertyminen ei saa johtaa turvatoiminnon menettämiseen.

- Turvatoiminto suoritetaan vioista huolimatta.

- Viat havaitaan ajoissa turvatoiminnon menettämisen estämiseksi.

2

1)

Yhteenveto vaatimuksista

Pääperiaate turvallisuuden saavuttamiseksi Pääasiassa komponenttien valinnalla.

Pääasiassa rakenteen avulla.

Luokkia ei ole tarkoitus käyttää missään tietyssä järjestyksessä tai hierarkisesti turvallisuusvaatimusten suhteen.

Riskin arviointi osoittaa, onko vioista aiheutuva turvatoiminnon (-toimintojen) menettäminen kokonaan tai osittain hyväksyttävissä.

1:7

Yleistä turvasta Esimerkkejä turvaluokista Turvaluokat SFS-EN 954-1 (ISO 13849) mukaan Standardin mukainen turvaluokkien kuvaus edellisellä sivulla.

Turvaluokka 1 Kontaktorin ohjaus ilman turvarelettä. Yksittäisen vian esiintyminen voi johtaa turvatoiminnon menettämiseen (esim. oikosulku yli ohjauspainikkeen tai kontaktorin hitsaantuminen).

Esimerkki 2

Esimerkki 1 Turvarajakytkin Kontaktori Koneen ohjaus

Turvaluokka 2 Kontaktorin ohjaus turvareleellä ja 1-kanavaisella kytkennällä. Automaattinen testaus ajoittain.

Vika testauksien välillä voi aiheuttaa turvatoiminnon menettämisen.

Esimerkki 1 Turvarajakytkin

Kontaktori TURVARELE

Koneen ohjaus

1:8

Esimerkki 2

Yleistä turvasta Turvaluokka 3 Kontaktorien ohjaus turvareleellä ja 2-kanavaisella kytkennällä. Turvatoiminnon menettäminen ei saa olla mahdollista vaikka järjestelmässä olisi yksi vika.

Esimerkki 2

Vikojen kerääntyminen voi aiheuttaa turvatoiminnon menettämisen. Toteutetaan käytännössä kahdennuksella.

Esimerkki 1 Turvarajakytkin

Kontaktori TURVARELE

Koneen ohjaus

Turvaluokka 4 Kontaktorin ohjaus turvareleellä ja 2-kanavaisella kytkennällä. Turvatoiminnon menettäminen ei saa olla mahdollista vaikka järjestelmässä olisi yksi vika. Vikojen kerääntyminen ei saa aiheuttaa turvatoiminnon menettämisen, eli kaikki viat on havaittava.

Tämän vuoksi turvareleen sisääntuloihin saa kytkeä vain yhden turvarajakytkimen tai hätäseis –painikkeen, ts. yhden turvakoskettimen/sisääntulokanava.

Toteutetaan käytännössä kahdennuksella ja jatkuvalla automaattisella valvonnalla.

Esimerkki 2

Esimerkki 1 Turvarajakytkin

Kontaktori TURVARELE

Koneen ohjaus

1:9

Yleistä turvasta Yleistä hätäpysäytyksestä Hätäpysäytys (SFS-EN 418, ISO 13850) Hätäpysäytys on toiminto, jonka tarkoituksena on - torjua uhkaavia tai pienentää olemassa olevia henkilöihin kohdistuvia vaaratekijöitä ja koneisiin tai käynnissä olevaan työprosessiin kohdistuvaa vahinkoa - käynnistyä yhdellä ihmisen suorittamalla toimenpiteellä, kun normaali pysäytystoiminto on riittämätön tähän tarkoitukseen Hätäpysäytystä koskevan konedirektiivin mukaan kaikissa koneissa on oltava hätäpysäytyslaitteisto, lukuunottamatta - koneita, joissa hätäpysäytyslaitteiston avulla ei pienennettäisi riskiä, joko siksi että se ei lyhentäisi pysähtymisaikaa tai koska se ei tekisi mahdolliseksi riskin hallitsemiseksi tarvittavia erityistoimen-piteitä, ja - käsinkannateltavia ja ohjailtavia koneita

Alla lainaus Standardista SFS-EN 418 jonka mukaan hätäpysäytystoiminnon yleiset vaatimukset ovat: - Hätäpysäytystoiminnon on oltava aina käytettävissä ja toimintavalmis riippumatta toimintatavasta.

- Ohjauslaitteen ja siihen kuuluvan hallintaelimen on toimittava mekaanisen pakkotoiminnan periaatteella.

- Hätäpysäytyslaitteistoa ei saa asianmukaisten suojaustoimenpiteiden tai automaattisten turvalaitteiden vaihtoehtona, mutta sitä voidaan käyttää varmistustoimenpiteenä.

- Hallintaelimeen vaikuttamisen jälkeen hätäpysäytys laitteiston on toimittava siten, että vaara torjutaan tai sitä pienennetään parhaalla mahdollisella tavalla.

Huom.1 Ilmaisu ”parhaalla mahdollisella tavalla” käsittää mm. optimaalisen hidastusnopeuden ja riskin arviointiin perustuvan pysäytysluokan valinnan.

- Hätäpysäytyksen on toimittava pysäytysluokan 0 tai 1-luokan mukaan.

- Hätäpysäytyslaitteisto on suunniteltava siten, että päätös vaikuttaa hätäpysäytyslaitteen hallintaelimeen ei vaadi käyttäjää harkitsemaan hätäpysäytyksen aiheuttamia seurauksia (pysähtymisvyöhyke, hidastumisnopeus jne.)

- Hätäpysäytyskäskyn tulee olla ensisijainen muihin käskyihin nähden.

- Koneen on toimittava hätäpysäytystilanteessa siten, että pysähtymiskäsky ei aiheuta uusia vaaratekijöitä.

- Hätäpysäytystoiminto ei saa vähentää turvalaitteiden tai turvallisuuteen liittyvien laitteiden tehokkuutta.

- Hätäpysäytystoiminto ei saa heikentää loukkuun jääneiden henkilöiden vapauttamiseen suunniteltujen toimenpiteiden ja laitteiden valvontaa.

1:10

- Kun hallintaelimeen vaikuttaminen aiheuttaa hätäpysäytyskäskyn, on aina seurauksena oltava myös ohjauslaitteen lukittuminen siten, että vaikka hallintaelimeen vaikuttaminen lopetetaan, hätäpysäytyskäsky pysyy voimassa kunnes hallintaelin palautetaan toimintavalmiiksi (vapautetaan lukituksesta). Ohjauslaitteen lukittuminen ei saa olla mahdollista ilman hätäpysäytyskäskyn aikaansaamista.

Ohjauslaitteen (mukaan lukien lukitukseen käytettävät osat) vikaantuessa on pysäytyskäskyn aikaansaavan toiminnon oltava ensisijainen lukitustoimintoon verrattuna.

- Ohjauslaitteen palauttaminen toimintavalmiiksi saa olla mahdollista vain itse ohjauslaitteeseen kohdistuvan käsin suoritetun toiminnon tuloksena.

Ohjauslaitteen palauttaminen toimintavalmiiksi ei saa itsestään aiheuttaa uudelleenkäynnistymiskäskyä.

Koneen uudelleenkäynnistäminen ei saa olla mahdollista ennen kuin kaikki ohjauslaitteet, joihin on vaikutettu, kukin erikseen ja tarkoituksellisesti palautetaan käsin toimintavalmiiksi.

- Tila, johon kone on saatettu hätäpysäytyskäskyn tuloksena, ei saa muuttua tarkoittamattomasti (odottamattomasti) sinä aikana, jolloin ohjauslaite on vaikutetussa tilassa.

Standardissa SFS-EN 60947-5-5 hätäpysäytyspainikkeiden ja köysihätäpysäyttimien rakenne- ja testausvaatimukset.

Yleistä turvasta Yleistä hätäpysäytyksestä Pysäytysluokat Pysäytysluokka

Kuvaus

0

Koneen toimilaitteiden välitön pysäytys katkaisemalla energian syöttö

1

Hallittu pysäytys siten, että energia on koneen toimilaitteiden käytettävissä pysähtymisen aikaansaamiseksi, jonka jälkeen energian syötön katkaiseminen, kun pysähtyminen on saatu aikaan.

2

Hallittu pysäytys siten, että koneen toimilaitteille jää energia käytettäviksi.

Huom! Tämä pysäytys on mahdollinen vain tietyillä ehdoilla.

Pysäytysluokat 0, 1 ja/tai 2 valitaan riskin arvioinnilla ottaen huomioon koneen toiminnalliset vaatimukset ja edellytykset.

Hätäpysäytyksen on toimittava pysäytysluokan 0 tai 1 mukaan, jolloin energian syöttö on katkaistu kokonaan kun pysähtyminen on saatu aikaan Pysäytysluokka 0 on ensisijainen. Pysäytystoimintojen tulee syrjäyttää käynnistystoiminnot. mm. standardeissa SFS-EN 60204-1 ja SFS-EN 418 (ISO 13850), sekä seuraavista teoksista löytyy lisätietoa aiheesta: - EU-Määräysten mukainen koneiden turvallisuus (Tapio Siirilä, Jorma Pahkala) - Koneturvallisuus – EU:n direktiivien ja standardien soveltaminen käytännössä (Tapio Siirilä) - Koneturvallisuus – Ohjausjärjestelmät ja turvalaitteet (Tapio Siirilä)

1:11