Verkoston Kasvua yli rajojen

Kasvua yli rajojen A LU EID EN VENÄJ Ä-VERKOSTO Y R IT YS K E H IT TÄ JIEN VA LTA KU NNA LLINEN VENÄJ Ä-VERKOSTO

1

ESIPUHE

SISÄLTÖ

Yritysneuvojat tuntevat Venäjän-kaupan 4 Rovaniemen Kehitys Oy ja Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy

Aktiivista Venäjän-kaupan markkinointia

6

Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy ja Kehittämiskeskus Oy Häme

Vauhtia Venäjän-kaupan palveluihin EU-hankkeista

8

Venäläisten matkailuvetovoiman taustalla laaja yhteistyöverkosto

10

Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy LAKES ja Kokkolanseudun Kehitys Oy KOSEK

Suomen ja Venäjän talousyhteistyö on vahvaa

Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy

Yhteistuumin Venäjän markkinoille 12 Raahen seudun yrityspalvelut

Palveluja venäläisten ostosmatkailijoiden tarpeisiin

14

Rovaniemen Kehitys Oy

Venäläisten marjanpoimijoiden osaamisella kysyntää

16

Sisä-Savon seutuyhtymä

Seudullisten kehittämisyhtiöiden Venäjän-kaupan palvelut • Länsi-Uusimaa: Novago Yrityskehitys Oy, 11 • Turun seutu: Turun Seudun Kehittämiskeskus, 11 • Forssan seutu: Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy, 11 • Hämeenlinnan seutu: Kehittämiskeskus Oy Häme, 13 • Kotkan–Haminan seutu: Kotkan–Haminan seudun kehittämisyhtiö Cursor Oy, 13 • Kouvolan seutu: Kouvolan kaupunki, Elinkeinotoimi ja Kouvola Innovation Oy, 13 • Lahden alue: Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy LAKES, 15 • Lappeenranta–Imatra seutu: Wirma Lappeenranta Oy ja Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy, 15 • Tampereen kaupunkiseutu: Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy, 15 • Porin seutu: Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK, 15 • Mikkelin seutu: Mikkelin seudun elinkeinoyhtiö Miset Oy, 17 • Jämsä–Jyväskylä–Äänekoski -kehittämisvyöhyke: Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy, 17 • Joensuun seutu & Keski-Karjala: Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy, 18 • Kuopion alue: Kuopion kaupunki, Yrityspalvelut, 18 • Seinäjoen kaupunkiseutu: Seinäjoen seudun elinkeinokeskus SEEK, 18 • Vaasan seutu: Vaasanseudun Kehitys Oy VASEK, 18 • Kokkolan seutu: Kokkolanseudun Kehitys Oy KOSEK, 18 • Nivala-Haapajärven & Haapaveden-Siikalatvan seutu: Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry, 18 • Kainuun alue: Kainuun Etu Oy, 19 • Raahen seutu: Raahen seudun yrityspalvelut, 19 • Kemi–Tornion alue: Kemi–Tornio alueen kehittämiskeskus ja Team Botnia Oy, 19 • Rovaniemen seutu: Rovaniemen Kehitys Oy, 19 • Koillis-Suomi & Itä-Lappi: Koillis-Suomen kehittämisyhtiö Naturpolis Oy, 19 • Pohjois-Lappi: Pohjois-Lapin alueyhteistyön kuntayhtymä, 19 • Savonlinnan seutu: Savonlinnan seudun kuntayhtymä, 19 • Etelä-Pohjanmaan järvialue: Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelu Oy, 19 • Varkauden–Pieksämäen seutu: Navitas Kehitys Oy, 19 • Pietarsaaren seutu: Pietarsaaren seudun Elinkeinokeskus Concordia Oy, 19

Alueiden Venäjä-verkosto Yrityskehittäjien valtakunnallinen Venäjä-verkosto Työ- ja elinkeinoministeriön alainen Yrityskehittäjien valtakunnallinen Venäjäverkosto yhdistää julkiset ja puolijulkiset alueelliset ja kansalliset Venäjän-kaupan toimijat ja heidän Venäjä-osaamisensa.

Venäjän-kaupan toimijat puhaltavat yhteen hiileen ja tekevät asioita yhdessä aiempaa enemmän.

Verkoston kautta suomalaiset elinkeinosa ja Venäjällä aiempaa yhtenäisempänä kaupan ja elinkeinoyhteistyön verkostona.

Alueelliset toimijat saavat verkoston kautta kansainväliseen elinkeinoyhteistyöhön ja yritysten palvelemiseen lisää osaamista sekä aiempaa laajemmin Venäjä-asiantuntijoiden neuvoa ja tukea, kontakteja, koulutusta, taustatietoa sekä uusia toimintamalleja ja -kanavia. Verkosto hyödyntää nykyisiä palveluja ja palveluntarjoajia.

lut lähemmäksi yrityksiä siten, että Venäjän-kaupan toimijat pelaavat aiempaa tiiviimmin yhteen. Venäjä-osaamista tarjotaan yritysten käyttöön uudella tavalla –

Venäjä-verkosto. Verkoston isäntäorganisaationa toimii Seudullliset

koko Suomessa. Elinkeinoyhteistyötä ke-

Kehittämisyhteisöt SEKES ry. Verkoston toimintaa rahoittavat työ- ja

hitetään myös Suomen ja Venäjän aluei-

elinkeinoministeriö, Uudenmaan liitto sekä verkostossa mukana olevat alueet.

den välillä.

• Tekstit ja taitto: Viestintä-Paprico Oy

2

Suomessa asuu noin 50 000 venäjänkielistä henkilöä, jotka ovat Suomelle suuri voimavara. Suomen olisi hyvä heidän osaamisensa hyödyntämisen lisäksi kasvattaa venäjän kielen opetuksen määrää kaikilla kouluasteilla, jotta pystyisimme myös tulevaisuudessa palvelemaan yrityksiä ja jalostamaan yhteistyötä rajan molemmin puolin.

Venäjän jäsenyys maailmankauppajärjestö WTO:ssa tukee maidemme välistä yhteistyötä. Tämä on otettu huomioon myös työ- ja elinkeinoministeriön alaisessa Alueiden Venäjä-verkostossa (Yrityskehittäjien valtakunnallisessa Venäjä-verkostossa). Verkosto yhdistää julkiset ja puolijulkiset alueelliset ja kansalliset Venäjän-kaupan toimijat ja heidän Venäjä-osaamisensa. Verkoston toiminnan myötä Venäjän-kaupan toimijoiden yhteistyö tiivistyy, mikä vaikuttaa positiivisesti yritysten saamaan palveluun.

”Suomessa asuu noin 50 000 venäjänkielistä henkilöä, jotka ovat Suomelle suuri voimavara.”

Vuoden 2010 alusta toimineen verkoston ansiosta suomalaiset elinkeinoelämän Venäjä-toimijat näkyvät Suomessa ja Venäjällä aiempaa yhtenäisempänä kaupan ja elinkeinoyhteistyön verkostona. Verkostolla on hyvät yhteistyösuhteet monien Venäjän alueiden ja näiden toimijoiden kanssa niin oman toimintansa kuin myös työ- ja elinkeinoministeriön kautta.

Tässä lehdessä esitellään muutamia verkostossa leviäviä hyviä käytäntöjä. Tervetuloa tutustumaan Alueiden Venäjä-verkostoon!

Verkosto edistää kehittämisyhtiöiden Venäjä-osaamista ja resurssien jakamis-

• Julkaisija: Alueiden Venäjä-verkosto – Yrityskehittäjien valtakunnallinen

• Paino: Oy Fram Ab.

uomen ja Venäjän yhteistyöllä on pitkä historia, ja taloudellinen yhteistyö maidemme välillä on vahvaa. Muun muassa seuraavien faktojen kautta maidemme kanssakäymisen tiiviys tulee esiin: Suomesta tehdään Venäjälle runsaasti virallisen tason vierailuja, venäläisille myönnetään vuosittain noin miljoona viisumia ja ennusteiden mukaan viisumien määrä on kasvussa. Venäläiset matkailijat ovat antaneet piristysruiskeen monille Suomen alueille.

elämän Venäjä-toimijat näkyvät Suomes-

ta. Verkosto tuo Venäjän-kaupan palve-

KASVUA YLI RAJOJEN

S

www.sekes.fi/venajaverkosto

Käytännön tasolla pystyt parhaiten löytämään Venäjän-kaupan yhteyksiä ja lisäämään Venäjä-tietouttasi ottamalla yhteyttä seudulliseen kehittämisyhtiöön omalla alueellasi. He auttavat sinua mielellään Venäjän-kaupan kysymyksissä. Добро пожаловать!

Pauli Saapunki, verkoston johtoryhmän puheenjohtaja Venäjän Federaation kunniakonsuli

3

ESIPUHE

SISÄLTÖ

Yritysneuvojat tuntevat Venäjän-kaupan 4 Rovaniemen Kehitys Oy ja Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy

Aktiivista Venäjän-kaupan markkinointia

6

Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy ja Kehittämiskeskus Oy Häme

Vauhtia Venäjän-kaupan palveluihin EU-hankkeista

8

Venäläisten matkailuvetovoiman taustalla laaja yhteistyöverkosto

10

Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy LAKES ja Kokkolanseudun Kehitys Oy KOSEK

Suomen ja Venäjän talousyhteistyö on vahvaa

Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy

Yhteistuumin Venäjän markkinoille 12 Raahen seudun yrityspalvelut

Palveluja venäläisten ostosmatkailijoiden tarpeisiin

14

Rovaniemen Kehitys Oy

Venäläisten marjanpoimijoiden osaamisella kysyntää

16

Sisä-Savon seutuyhtymä

Seudullisten kehittämisyhtiöiden Venäjän-kaupan palvelut • Länsi-Uusimaa: Novago Yrityskehitys Oy, 11 • Turun seutu: Turun Seudun Kehittämiskeskus, 11 • Forssan seutu: Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy, 11 • Hämeenlinnan seutu: Kehittämiskeskus Oy Häme, 13 • Kotkan–Haminan seutu: Kotkan–Haminan seudun kehittämisyhtiö Cursor Oy, 13 • Kouvolan seutu: Kouvolan kaupunki, Elinkeinotoimi ja Kouvola Innovation Oy, 13 • Lahden alue: Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy LAKES, 15 • Lappeenranta–Imatra seutu: Wirma Lappeenranta Oy ja Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy, 15 • Tampereen kaupunkiseutu: Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy, 15 • Porin seutu: Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK, 15 • Mikkelin seutu: Mikkelin seudun elinkeinoyhtiö Miset Oy, 17 • Jämsä–Jyväskylä–Äänekoski -kehittämisvyöhyke: Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy, 17 • Joensuun seutu & Keski-Karjala: Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy, 18 • Kuopion alue: Kuopion kaupunki, Yrityspalvelut, 18 • Seinäjoen kaupunkiseutu: Seinäjoen seudun elinkeinokeskus SEEK, 18 • Vaasan seutu: Vaasanseudun Kehitys Oy VASEK, 18 • Kokkolan seutu: Kokkolanseudun Kehitys Oy KOSEK, 18 • Nivala-Haapajärven & Haapaveden-Siikalatvan seutu: Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry, 18 • Kainuun alue: Kainuun Etu Oy, 19 • Raahen seutu: Raahen seudun yrityspalvelut, 19 • Kemi–Tornion alue: Kemi–Tornio alueen kehittämiskeskus ja Team Botnia Oy, 19 • Rovaniemen seutu: Rovaniemen Kehitys Oy, 19 • Koillis-Suomi & Itä-Lappi: Koillis-Suomen kehittämisyhtiö Naturpolis Oy, 19 • Pohjois-Lappi: Pohjois-Lapin alueyhteistyön kuntayhtymä, 19 • Savonlinnan seutu: Savonlinnan seudun kuntayhtymä, 19 • Etelä-Pohjanmaan järvialue: Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelu Oy, 19 • Varkauden–Pieksämäen seutu: Navitas Kehitys Oy, 19 • Pietarsaaren seutu: Pietarsaaren seudun Elinkeinokeskus Concordia Oy, 19

Alueiden Venäjä-verkosto Yrityskehittäjien valtakunnallinen Venäjä-verkosto Työ- ja elinkeinoministeriön alainen Yrityskehittäjien valtakunnallinen Venäjäverkosto yhdistää julkiset ja puolijulkiset alueelliset ja kansalliset Venäjän-kaupan toimijat ja heidän Venäjä-osaamisensa.

Venäjän-kaupan toimijat puhaltavat yhteen hiileen ja tekevät asioita yhdessä aiempaa enemmän.

Verkoston kautta suomalaiset elinkeinosa ja Venäjällä aiempaa yhtenäisempänä kaupan ja elinkeinoyhteistyön verkostona.

Alueelliset toimijat saavat verkoston kautta kansainväliseen elinkeinoyhteistyöhön ja yritysten palvelemiseen lisää osaamista sekä aiempaa laajemmin Venäjä-asiantuntijoiden neuvoa ja tukea, kontakteja, koulutusta, taustatietoa sekä uusia toimintamalleja ja -kanavia. Verkosto hyödyntää nykyisiä palveluja ja palveluntarjoajia.

lut lähemmäksi yrityksiä siten, että Venäjän-kaupan toimijat pelaavat aiempaa tiiviimmin yhteen. Venäjä-osaamista tarjotaan yritysten käyttöön uudella tavalla –

Venäjä-verkosto. Verkoston isäntäorganisaationa toimii Seudullliset

koko Suomessa. Elinkeinoyhteistyötä ke-

Kehittämisyhteisöt SEKES ry. Verkoston toimintaa rahoittavat työ- ja

hitetään myös Suomen ja Venäjän aluei-

elinkeinoministeriö, Uudenmaan liitto sekä verkostossa mukana olevat alueet.

den välillä.

• Tekstit ja taitto: Viestintä-Paprico Oy

2

Suomessa asuu noin 50 000 venäjänkielistä henkilöä, jotka ovat Suomelle suuri voimavara. Suomen olisi hyvä heidän osaamisensa hyödyntämisen lisäksi kasvattaa venäjän kielen opetuksen määrää kaikilla kouluasteilla, jotta pystyisimme myös tulevaisuudessa palvelemaan yrityksiä ja jalostamaan yhteistyötä rajan molemmin puolin.

Venäjän jäsenyys maailmankauppajärjestö WTO:ssa tukee maidemme välistä yhteistyötä. Tämä on otettu huomioon myös työ- ja elinkeinoministeriön alaisessa Alueiden Venäjä-verkostossa (Yrityskehittäjien valtakunnallisessa Venäjä-verkostossa). Verkosto yhdistää julkiset ja puolijulkiset alueelliset ja kansalliset Venäjän-kaupan toimijat ja heidän Venäjä-osaamisensa. Verkoston toiminnan myötä Venäjän-kaupan toimijoiden yhteistyö tiivistyy, mikä vaikuttaa positiivisesti yritysten saamaan palveluun.

”Suomessa asuu noin 50 000 venäjänkielistä henkilöä, jotka ovat Suomelle suuri voimavara.”

Vuoden 2010 alusta toimineen verkoston ansiosta suomalaiset elinkeinoelämän Venäjä-toimijat näkyvät Suomessa ja Venäjällä aiempaa yhtenäisempänä kaupan ja elinkeinoyhteistyön verkostona. Verkostolla on hyvät yhteistyösuhteet monien Venäjän alueiden ja näiden toimijoiden kanssa niin oman toimintansa kuin myös työ- ja elinkeinoministeriön kautta.

Tässä lehdessä esitellään muutamia verkostossa leviäviä hyviä käytäntöjä. Tervetuloa tutustumaan Alueiden Venäjä-verkostoon!

Verkosto edistää kehittämisyhtiöiden Venäjä-osaamista ja resurssien jakamis-

• Julkaisija: Alueiden Venäjä-verkosto – Yrityskehittäjien valtakunnallinen

• Paino: Oy Fram Ab.

uomen ja Venäjän yhteistyöllä on pitkä historia, ja taloudellinen yhteistyö maidemme välillä on vahvaa. Muun muassa seuraavien faktojen kautta maidemme kanssakäymisen tiiviys tulee esiin: Suomesta tehdään Venäjälle runsaasti virallisen tason vierailuja, venäläisille myönnetään vuosittain noin miljoona viisumia ja ennusteiden mukaan viisumien määrä on kasvussa. Venäläiset matkailijat ovat antaneet piristysruiskeen monille Suomen alueille.

elämän Venäjä-toimijat näkyvät Suomes-

ta. Verkosto tuo Venäjän-kaupan palve-

KASVUA YLI RAJOJEN

S

www.sekes.fi/venajaverkosto

Käytännön tasolla pystyt parhaiten löytämään Venäjän-kaupan yhteyksiä ja lisäämään Venäjä-tietouttasi ottamalla yhteyttä seudulliseen kehittämisyhtiöön omalla alueellasi. He auttavat sinua mielellään Venäjän-kaupan kysymyksissä. Добро пожаловать!

Pauli Saapunki, verkoston johtoryhmän puheenjohtaja Venäjän Federaation kunniakonsuli

3

Rovaniemen Kehitys Oy ja Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy

Yritysneuvojat tuntevat

Venäjän-kaupan

Kehittämisyhtiöiden kansainvälisiä palveluja tarjoavat yritysneuvojat kouluttavat myös muita.

R

Rovaniemen Kehitys Oy on ollut mukana luomassa koulutusmallia venäläisille yritysneuvojille. Tavoitteena on, että he osaisivat palvella aiempaa monipuolisemmin venäläisiä yritysasiakkaita, jotka ovat kiinnostuneita kansainvälistymisestä. Koulutus on osa Lapin ELY-keskuksen hanketta, jossa vahvistetaan Murmanskin alueen työllisyyskeskusten yhteydessä sijaitsevien Business Centereiden yritysneuvonta- ja kansainvälistymisosaamista. Osa heidän työnkuvaansa on yritysten perustamisneuvonta. ”Näimme tärkeäksi, että Murmanskin alueella yritysneuvojilla on kansainvälistymisneuvonnan osaamista”, yritysneuvoja Eija Jussila-Salmi Rovaniemen Kehitys Oy:stä sanoo.

Jussila-Salmen mukaan Murmanskin alueella on kiinnostusta perustaa yritystoimintaa Suomeen.

”Näimme tärkeäksi, että Murmanskin alueella yritysneuvojilla on kansainvälistymis­ neuvonnan osaamista.”

KUVA: RISTO SILVOLA/TULLI

Eija Jussila-Salmi Yritysneuvojille esiteltiin koulutuksissa pohjoista Suomea investointikohteena ja kerrottiin perusasioita, joita on tiedettävä yrityksen perustamisesta Suomessa. ”Koulutuksessa avattiin, mitä kansainvälistymisneuvonta tarkoittaa asiakaspalvelutyössä.

Kuinka esimerkiksi selvitetään yrityksen kansainvälistymisvalmiuksia ja kansainvälistymisen vaihtoehtoja. Kävimme läpi myös onnistuneita ja epäonnistuneita käytännön esimerkkejä. Teimme samalla tutuksi Rovaniemen seutua sekä Yrityskehittäjien valtakunnallisen

4

Venäjä-verkoston muita alueita ja heidän yhteyshenkilöitään”, Jussila-Salmi kertoo. ”Apuna tässä oli venäjänkielinen verkoston alueita elinkeinopainotteisesti esittelevä yhteisesite. Siten yhteystiedot jäivät yritysneuvojille jatkoa ajatellen.”

Lisää osaamista yritysneuvojille Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy:n projektilla yritysneuvojat saavat oppia suomalaisten yritysten tukemiseksi Venäjänkaupassa. Samalla tavoin myös venäläiset yritysneuvojat saavat uutta näkemystä venäläisten yritysten ohjaamiseksi Suomeen.

JOSEKissa on käynnissä Cities by the water – new opportunities for business development -projekti, jolla kehitetään muun muassa yhteisiä työkaluja venäläisille ja suomalaisille yritysneuvojille ja yrityksille rajan ylittävän kaupan edistämiseksi. Projektin lähtökohtana on hyödyntää Joensuun, Kiteen, Sortavalan ja Petroskoin sijaintia veden äärellä alueiden yritystoiminnan kehittämisessä.

Yritysneuvojille on järjestetty muun muassa työpajat Joensuussa ja Petroskoissa, joissa käytiin asiantuntijoiden johdolla läpi venäläisten kysymyksiä Suomesta ja suomalaisten kysymyksiä Venäjästä. Kysymyksiä nousi muun muassa yritysmuotojen eroavaisuuksista, tullaus- ja verotusasioista sekä liiketoimintaeroista Suomen ja Venäjän välillä. ”Projekti tarjoaa mahdollisuuden tutustua toisenlaiseen liiketoimintakulttuuriin”, projektipäällikkö

”Suomalaisten yritysneuvojien tulee tuntea venäläinen liiketoiminta­ympäristö.”

Aleksanteri Jääskeläinen kertoo. ”Tavoitteena on, että projektin päätyttyä Suomessa ja Venäjällä on asiantuntijoita, jotka tuntevat sekä suomalaiset että venäläiset tavat toimia yritysten kanssa ja osaavat neuvoa yrityksiä tekemään kauppaa molempiin suuntiin.”

Toisen JOSEKin projektin Lisää potkua Venäjän-kauppaan tavoitteena on kehittää yritysneuvojien ja yritysten taitoja käydä kauppaa venäläisten kanssa Suomessa ja Venäjällä. Projektin osatoteuttajana toimii Pohjois-Karjalan kauppakamari. ”Lähialueiden lisäksi projektin toiminta-alueina Venäjällä ovat Jekaterinburg, Ufa ja Tjumen Uralin alueella”, kertoo projektipäällikkö Arja Nevalainen. ”Omilta yritysneuvojiltamme tuli pyyntö kehittää heidän osaamistaan venäläisten yrittäjien neuvonnassa. He olivat törmänneet neuvontatilanteissa käsite-eroihin. Suomalaisten yritysneuvojien tulee tuntea venäläinen liiketoimintaympäristö, jotta he osaavat huomioida eroavaisuudet esimerkiksi liiketoimintasuunnitelmissa ja -tavoissa, yritysmuodoissa sekä lainsäädännössä”, Nevalainen toteaa.

Projektissa on mukana yhdeksän yritysneuvojaa Josekista, Pikesistä, Ketistä ja Pohjois-Karjalan Uusyrityskeskuksesta. ”Tavoitteenamme on, että projektin päättyessä 6−8 yritysneuvojaa Pohjois-Karjalassa on erikoistunut Venäjän-kaupan neuvontaan”, toteaa Nevalainen.

Lisätietoja JOSEKin projekteista: www.josek.fi/fi/projektit n Teksti: Tommi Salo

Arja Nevalainen

5

Rovaniemen Kehitys Oy ja Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy

Yritysneuvojat tuntevat

Venäjän-kaupan

Kehittämisyhtiöiden kansainvälisiä palveluja tarjoavat yritysneuvojat kouluttavat myös muita.

R

Rovaniemen Kehitys Oy on ollut mukana luomassa koulutusmallia venäläisille yritysneuvojille. Tavoitteena on, että he osaisivat palvella aiempaa monipuolisemmin venäläisiä yritysasiakkaita, jotka ovat kiinnostuneita kansainvälistymisestä. Koulutus on osa Lapin ELY-keskuksen hanketta, jossa vahvistetaan Murmanskin alueen työllisyyskeskusten yhteydessä sijaitsevien Business Centereiden yritysneuvonta- ja kansainvälistymisosaamista. Osa heidän työnkuvaansa on yritysten perustamisneuvonta. ”Näimme tärkeäksi, että Murmanskin alueella yritysneuvojilla on kansainvälistymisneuvonnan osaamista”, yritysneuvoja Eija Jussila-Salmi Rovaniemen Kehitys Oy:stä sanoo.

Jussila-Salmen mukaan Murmanskin alueella on kiinnostusta perustaa yritystoimintaa Suomeen.

”Näimme tärkeäksi, että Murmanskin alueella yritysneuvojilla on kansainvälistymis­ neuvonnan osaamista.”

KUVA: RISTO SILVOLA/TULLI

Eija Jussila-Salmi Yritysneuvojille esiteltiin koulutuksissa pohjoista Suomea investointikohteena ja kerrottiin perusasioita, joita on tiedettävä yrityksen perustamisesta Suomessa. ”Koulutuksessa avattiin, mitä kansainvälistymisneuvonta tarkoittaa asiakaspalvelutyössä.

Kuinka esimerkiksi selvitetään yrityksen kansainvälistymisvalmiuksia ja kansainvälistymisen vaihtoehtoja. Kävimme läpi myös onnistuneita ja epäonnistuneita käytännön esimerkkejä. Teimme samalla tutuksi Rovaniemen seutua sekä Yrityskehittäjien valtakunnallisen

4

Venäjä-verkoston muita alueita ja heidän yhteyshenkilöitään”, Jussila-Salmi kertoo. ”Apuna tässä oli venäjänkielinen verkoston alueita elinkeinopainotteisesti esittelevä yhteisesite. Siten yhteystiedot jäivät yritysneuvojille jatkoa ajatellen.”

Lisää osaamista yritysneuvojille Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy:n projektilla yritysneuvojat saavat oppia suomalaisten yritysten tukemiseksi Venäjänkaupassa. Samalla tavoin myös venäläiset yritysneuvojat saavat uutta näkemystä venäläisten yritysten ohjaamiseksi Suomeen.

JOSEKissa on käynnissä Cities by the water – new opportunities for business development -projekti, jolla kehitetään muun muassa yhteisiä työkaluja venäläisille ja suomalaisille yritysneuvojille ja yrityksille rajan ylittävän kaupan edistämiseksi. Projektin lähtökohtana on hyödyntää Joensuun, Kiteen, Sortavalan ja Petroskoin sijaintia veden äärellä alueiden yritystoiminnan kehittämisessä.

Yritysneuvojille on järjestetty muun muassa työpajat Joensuussa ja Petroskoissa, joissa käytiin asiantuntijoiden johdolla läpi venäläisten kysymyksiä Suomesta ja suomalaisten kysymyksiä Venäjästä. Kysymyksiä nousi muun muassa yritysmuotojen eroavaisuuksista, tullaus- ja verotusasioista sekä liiketoimintaeroista Suomen ja Venäjän välillä. ”Projekti tarjoaa mahdollisuuden tutustua toisenlaiseen liiketoimintakulttuuriin”, projektipäällikkö

”Suomalaisten yritysneuvojien tulee tuntea venäläinen liiketoiminta­ympäristö.”

Aleksanteri Jääskeläinen kertoo. ”Tavoitteena on, että projektin päätyttyä Suomessa ja Venäjällä on asiantuntijoita, jotka tuntevat sekä suomalaiset että venäläiset tavat toimia yritysten kanssa ja osaavat neuvoa yrityksiä tekemään kauppaa molempiin suuntiin.”

Toisen JOSEKin projektin Lisää potkua Venäjän-kauppaan tavoitteena on kehittää yritysneuvojien ja yritysten taitoja käydä kauppaa venäläisten kanssa Suomessa ja Venäjällä. Projektin osatoteuttajana toimii Pohjois-Karjalan kauppakamari. ”Lähialueiden lisäksi projektin toiminta-alueina Venäjällä ovat Jekaterinburg, Ufa ja Tjumen Uralin alueella”, kertoo projektipäällikkö Arja Nevalainen. ”Omilta yritysneuvojiltamme tuli pyyntö kehittää heidän osaamistaan venäläisten yrittäjien neuvonnassa. He olivat törmänneet neuvontatilanteissa käsite-eroihin. Suomalaisten yritysneuvojien tulee tuntea venäläinen liiketoimintaympäristö, jotta he osaavat huomioida eroavaisuudet esimerkiksi liiketoimintasuunnitelmissa ja -tavoissa, yritysmuodoissa sekä lainsäädännössä”, Nevalainen toteaa.

Projektissa on mukana yhdeksän yritysneuvojaa Josekista, Pikesistä, Ketistä ja Pohjois-Karjalan Uusyrityskeskuksesta. ”Tavoitteenamme on, että projektin päättyessä 6−8 yritysneuvojaa Pohjois-Karjalassa on erikoistunut Venäjän-kaupan neuvontaan”, toteaa Nevalainen.

Lisätietoja JOSEKin projekteista: www.josek.fi/fi/projektit n Teksti: Tommi Salo

Arja Nevalainen

5

KUVA: TARJA HYVÖNEN

Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy ja Kehittämiskeskus Oy Häme

Aktiivista Venäjän-kaupan markkinointia Venäjän-kaupan palveluja kannattaa markkinoida – yritykset tarvitsevat Venäjä-tietoa säännöllisesti.

P

”Pääasia on, että Venäjän-kaupan asiat ovat säännöllisesti yrityksiin päin esillä. Silloin yritykset oppivat hyödyntämään kehittämisyhtiöiden Venäjän-kaupan palveluja”, kiteyttää Venäjän aluevastaava Minna Haapala Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy:stä.

Haapala korostaa kehittämisyhtiöiden omaa aktiivisuutta säännöllisessä yhteydenpidossa yrityksiin, joita Venäjän markkinat voisivat kiinnostaa. Hän sanoo, että yksittäiseen tapahtumaan voi olla vaikea saada yrityksiä mukaan, jos esillä olevat asiat eivät ole juuri silloin yrityksissä ajankohtaisia. ”On myös tärkeää kertoa julkisuuteen Venäjällä menestyksekkäästi toimivista yrityksistä ja avata niiden tarinoita. Onnistumiset kannattaa tuoda rohkeasti esille”, täydentää Kehittämiskeskus Oy Hämeen yritysasiamies Anas­ tasia Kanervisto.

Venäläisillä asiantuntijoilla ajankohtaisinta tietoa Jykesillä on pitkä kokemus Venäjän markkinoista, sillä kehittämisyhtiöllä on ollut oma toimisto Pietarissa vuodesta 1993. Jykes välittää yrityksille säännöllisesti sähköpostilla Venäjä-tietoa ja järjestää useamman kerran vuodessa maksuttomia aamukahvitilaisuuksia, joissa pureudutaan johonkin ennalta valittuun teemaan. Tällaisia ovat esimerkiksi sopimusasiat

6

ja logistiikkakysymykset.

Lisäksi Jykes järjestää maksullisia Venäjä-koulutustilaisuuksia, joissa koulutuksentarjoaja voi olla joku muu kuin kehittämisyhtiö itse. Vähintään kerran vuodessa Jykes organisoi isomman Venäjä-seminaarin. Venäjän-kaupan palveluihin kuuluu lisäksi yritysten kanssa yhdessä tehtyjä tutustumis- ja messumatkoja Venäjälle. ”Venäjän mahdollisuuksien markkinoinnissa kannattaa hyödyntää venäläisiä asiantuntijoita. Sikäläinen asiantuntija pystyy esimerkiksi arvioimaan yrityksen tuotteen menestysmahdollisuuksia Venäjällä”, Haapala muistuttaa.

Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy:n yhteydessä olevassa Pietari-keskuksessa Jykesin Venäjän aluevastaava Minna Haapala (vas.), Venäjän-koordinaattori Suvi Kaikkonen, Sergei Nikolajev Pietarin kaupungin ulkosuhteiden komiteasta, Elena Jatsuk Jykes ZAO:sta ja Varvara Semchenko Pietarin kaupungin ulkosuhteiden komiteasta.

Markkinoinnissa kaikkien kanavat käyttöön Kehittämiskeskus Oy Häme solmi yhteistyösopimuksen Pietarin yrityskontaktikeskus Bizkonin kanssa vuonna 2008. Sen jälkeen Venäjän-kaupan palvelu on ollut Hämeenlinnassa aktiivista ja säännöllistä.

Kehittämiskeskus tuo 3–4 kertaa vuodessa Pietarista delegaation Hämeenlinnaan. Mukana on yleensä venäläisyritysten edustajia sekä paikallisten toimijoiden, kuten kaupungin ja oppilaitosten, edustajia. ”Haemme vierailuilla bisnesyhteistyön lisäksi muun muassa koulutusyhteistyötä. Pyrimme sitouttamaan vierailuihin omat yritysneuvojamme, jotta heidän toimialansa yritykset hyötyisivät vierailuista”, Kanervisto kertoo.

Kerran kahdessa kuukaudessa Hämeenlinnassa kokoontuu kansainvälisten asioiden verkosto, jossa suunnitellaan ja toteutetaan

KUVA: TOMMI SALO

yhteistä Venäjä-markkinointia. ”Yhdessä saamme enemmän näkyvyyttä, kun jokainen hyödyntää omia kanaviaan. Samalla vältytään tekemästä päällekkäistä työtä”, Kanervisto sanoo.

Kehittämiskeskus järjestää 3–4 kertaa vuodessa yrityskontakti­ matkan Pietariin. Mukana on yleensä 4–8 yritystä ja muita paikallisia toimijoita. ”Pyrimme tekemään matkoista juttuja lehtiin ja omiin uutiskirjeisiimme. Lehtijutun ilmestymisen jälkeen yrityksistä tulee normaalia enemmän yhteydenottoja”, Kanervisto huomauttaa.

Kehittämiskeskus Oy Häme järjestää yhdessä Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy:n kanssa

Hämeenlinnan seudulla kaksi kertaa vuodessa yrityksille aamukahvitilaisuuden, jossa kerrotaan liiketoimintamahdollisuuksista Pietarissa. Tilaisuuden jälkeen yrityksille tarjotaan aikaa yrityskohtaiseen klinikkaan, jossa asioita voidaan käydä läpi tarkemmin.

Tuoreimmat kuulumiset Pietarista tulevat esille myös Hämeen Yrittäjien lehdessä, jossa kolumnistina kirjoittaa Elena Jatsuk. Hän toimii Forssan ja Hämeenlinnan seutujen yhteyshenkilönä Jykesin Pietarin toimistossa. ”Venäjä-toimintamme tunnetaan koko ajan paremmin. Yritysten edustajat tietävät, keneen voivat ottaa yhteyttä”, Kanervisto summaa.

Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy:n Pietarin toimiston edustaja Marina Golovko vierailee tasaisin väliajoin Jyväskylässä kertomassa yrityksille Venäjän ajankohtaisista asioista ja keskustelemassa yritysten edustajien kanssa Venäjänkaupan mahdollisuuksista.

Jyväskylän ja Hämeenlinnan seudut toimivat yhdessä

J

yväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy ja Kehittämiskeskus Oy Häme toteuttavat markkinointia osittain yhdessä. Lisäksi Jykes edustaa Hämeenlinnan seutua Suomi-talossa Pietarissa. Jyväskylän ja Hämeenlinnan kehittämisyhtiöissä toimii myös samantyyppiset Pietari-keskukset.

Jyväskylän seudulla Pietari-keskus on kehittämisyhtiön omien toimitilojen yhteydessä. Pietarin kaupungin omistamassa keskuksessa on tarjolla muun muassa yritys- ja matkailutietoutta, kirjallisuutta ja esitteitä. Hämeenlinnan seudulla Pietarin kaupungin yrityskontaktikeskus sijaitsee Palvelupiste Kastellissa.

Venäjän markkinoista kiinnostuneille on tarjolla samantyylistä materiaalia kuin Jyväskylän seudulla.

n Tekstit: Tommi Salo

7

KUVA: TARJA HYVÖNEN

Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy ja Kehittämiskeskus Oy Häme

Aktiivista Venäjän-kaupan markkinointia Venäjän-kaupan palveluja kannattaa markkinoida – yritykset tarvitsevat Venäjä-tietoa säännöllisesti.

P

”Pääasia on, että Venäjän-kaupan asiat ovat säännöllisesti yrityksiin päin esillä. Silloin yritykset oppivat hyödyntämään kehittämisyhtiöiden Venäjän-kaupan palveluja”, kiteyttää Venäjän aluevastaava Minna Haapala Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy:stä.

Haapala korostaa kehittämisyhtiöiden omaa aktiivisuutta säännöllisessä yhteydenpidossa yrityksiin, joita Venäjän markkinat voisivat kiinnostaa. Hän sanoo, että yksittäiseen tapahtumaan voi olla vaikea saada yrityksiä mukaan, jos esillä olevat asiat eivät ole juuri silloin yrityksissä ajankohtaisia. ”On myös tärkeää kertoa julkisuuteen Venäjällä menestyksekkäästi toimivista yrityksistä ja avata niiden tarinoita. Onnistumiset kannattaa tuoda rohkeasti esille”, täydentää Kehittämiskeskus Oy Hämeen yritysasiamies Anas­ tasia Kanervisto.

Venäläisillä asiantuntijoilla ajankohtaisinta tietoa Jykesillä on pitkä kokemus Venäjän markkinoista, sillä kehittämisyhtiöllä on ollut oma toimisto Pietarissa vuodesta 1993. Jykes välittää yrityksille säännöllisesti sähköpostilla Venäjä-tietoa ja järjestää useamman kerran vuodessa maksuttomia aamukahvitilaisuuksia, joissa pureudutaan johonkin ennalta valittuun teemaan. Tällaisia ovat esimerkiksi sopimusasiat

6

ja logistiikkakysymykset.

Lisäksi Jykes järjestää maksullisia Venäjä-koulutustilaisuuksia, joissa koulutuksentarjoaja voi olla joku muu kuin kehittämisyhtiö itse. Vähintään kerran vuodessa Jykes organisoi isomman Venäjä-seminaarin. Venäjän-kaupan palveluihin kuuluu lisäksi yritysten kanssa yhdessä tehtyjä tutustumis- ja messumatkoja Venäjälle. ”Venäjän mahdollisuuksien markkinoinnissa kannattaa hyödyntää venäläisiä asiantuntijoita. Sikäläinen asiantuntija pystyy esimerkiksi arvioimaan yrityksen tuotteen menestysmahdollisuuksia Venäjällä”, Haapala muistuttaa.

Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy:n yhteydessä olevassa Pietari-keskuksessa Jykesin Venäjän aluevastaava Minna Haapala (vas.), Venäjän-koordinaattori Suvi Kaikkonen, Sergei Nikolajev Pietarin kaupungin ulkosuhteiden komiteasta, Elena Jatsuk Jykes ZAO:sta ja Varvara Semchenko Pietarin kaupungin ulkosuhteiden komiteasta.

Markkinoinnissa kaikkien kanavat käyttöön Kehittämiskeskus Oy Häme solmi yhteistyösopimuksen Pietarin yrityskontaktikeskus Bizkonin kanssa vuonna 2008. Sen jälkeen Venäjän-kaupan palvelu on ollut Hämeenlinnassa aktiivista ja säännöllistä.

Kehittämiskeskus tuo 3–4 kertaa vuodessa Pietarista delegaation Hämeenlinnaan. Mukana on yleensä venäläisyritysten edustajia sekä paikallisten toimijoiden, kuten kaupungin ja oppilaitosten, edustajia. ”Haemme vierailuilla bisnesyhteistyön lisäksi muun muassa koulutusyhteistyötä. Pyrimme sitouttamaan vierailuihin omat yritysneuvojamme, jotta heidän toimialansa yritykset hyötyisivät vierailuista”, Kanervisto kertoo.

Kerran kahdessa kuukaudessa Hämeenlinnassa kokoontuu kansainvälisten asioiden verkosto, jossa suunnitellaan ja toteutetaan

KUVA: TOMMI SALO

yhteistä Venäjä-markkinointia. ”Yhdessä saamme enemmän näkyvyyttä, kun jokainen hyödyntää omia kanaviaan. Samalla vältytään tekemästä päällekkäistä työtä”, Kanervisto sanoo.

Kehittämiskeskus järjestää 3–4 kertaa vuodessa yrityskontakti­ matkan Pietariin. Mukana on yleensä 4–8 yritystä ja muita paikallisia toimijoita. ”Pyrimme tekemään matkoista juttuja lehtiin ja omiin uutiskirjeisiimme. Lehtijutun ilmestymisen jälkeen yrityksistä tulee normaalia enemmän yhteydenottoja”, Kanervisto huomauttaa.

Kehittämiskeskus Oy Häme järjestää yhdessä Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy:n kanssa

Hämeenlinnan seudulla kaksi kertaa vuodessa yrityksille aamukahvitilaisuuden, jossa kerrotaan liiketoimintamahdollisuuksista Pietarissa. Tilaisuuden jälkeen yrityksille tarjotaan aikaa yrityskohtaiseen klinikkaan, jossa asioita voidaan käydä läpi tarkemmin.

Tuoreimmat kuulumiset Pietarista tulevat esille myös Hämeen Yrittäjien lehdessä, jossa kolumnistina kirjoittaa Elena Jatsuk. Hän toimii Forssan ja Hämeenlinnan seutujen yhteyshenkilönä Jykesin Pietarin toimistossa. ”Venäjä-toimintamme tunnetaan koko ajan paremmin. Yritysten edustajat tietävät, keneen voivat ottaa yhteyttä”, Kanervisto summaa.

Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy:n Pietarin toimiston edustaja Marina Golovko vierailee tasaisin väliajoin Jyväskylässä kertomassa yrityksille Venäjän ajankohtaisista asioista ja keskustelemassa yritysten edustajien kanssa Venäjänkaupan mahdollisuuksista.

Jyväskylän ja Hämeenlinnan seudut toimivat yhdessä

J

yväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy ja Kehittämiskeskus Oy Häme toteuttavat markkinointia osittain yhdessä. Lisäksi Jykes edustaa Hämeenlinnan seutua Suomi-talossa Pietarissa. Jyväskylän ja Hämeenlinnan kehittämisyhtiöissä toimii myös samantyyppiset Pietari-keskukset.

Jyväskylän seudulla Pietari-keskus on kehittämisyhtiön omien toimitilojen yhteydessä. Pietarin kaupungin omistamassa keskuksessa on tarjolla muun muassa yritys- ja matkailutietoutta, kirjallisuutta ja esitteitä. Hämeenlinnan seudulla Pietarin kaupungin yrityskontaktikeskus sijaitsee Palvelupiste Kastellissa.

Venäjän markkinoista kiinnostuneille on tarjolla samantyylistä materiaalia kuin Jyväskylän seudulla.

n Tekstit: Tommi Salo

7

”Ei riitä, että jokainen seutukunta käy vuorollaan kertomassa omista vahvuuksistaan.”

Denis Mustonen

EU-hankkeista vauhtia Venäjän-kaupan palveluihin Kokkolan ja Lahden seuduilla Venäjän elinkeinoyhteistyötä kehitetään aktiivisesti EU-rahoituksen tuella. Molemmilla seuduilla nähdään, että suomalaisten on tehtävä aktiivista yhteistyötä, jotta yritykset voivat etabloitua Venäjälle.

V

Vielä 2000-luvun alkupuolella Lahden alueella panostettiin Kiinan markkinoihin. Vuonna 2009 kuitenkin päätettiin lähteä hakemaan uusia bisnesmahdollisuuksia lähempää, Pietarista. Liikenneyhteydet tukevat strategiaa: Allegro-junalla matka Pietarin ja Lahden välillä kestää vain 2,5 tuntia.

Lahden kaupungin päätös lähteä mukaan Helsingin, Tampereen ja Kotkan kanssa yhteiseen edustustoon Pietarissa antoi uutta pohjaa yhteistyön kehittämiselle. ”Toimintaympäristö Lahdessa on

8

nyt kypsä Venäjän elinkeinoyhteistyön laajentamiseen. Russia House II -hankkeessa kokoamme yritysryhmiä, joilla on yhteinen tavoite Venäjän-kaupan kehittämisessä. Yritykset sitoutuvat monipuoliseen kehittämisohjelmaan, johon sisältyy koulutusta, messukäyntejä ja kontaktointia yritysten tarpeiden mukaan. Fokus on erityisesti mekatroniikan ja hyvinvointialan yrityksissä, joiden kansainvälistymistä haluamme edistää”, kertoo liiketoiminnankehit­ täjä Denis Mustonen Lahden

Alueen Kehittämisyhtiö Oy Lakesista.

Lakesin hallinnoima Russia House II -hanke on jatkoa Russia House I -hankkeelle, jolla kehitettiin Venäjän-kauppaan liittyvää toimintaympäristöä Lahdessa. Hankkeen aikana alueen keskeiset organisaatiot sitoutuivat Venäjä-yhteistyöhön. Tämän pohjatyön hyödyntämistä päätettiin jatkaa uudella hankkeella. ”Ensimmäisen hankkeen aikana alueen keskeiset toimijat, kuten Lahden kaupunki, Lahden tiede- ja yrityspuisto ja Lahti Travel, lähtivät aikaisempaa vahvemmin Venäjä-yhteistyöhön. Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat myös Hämeen Venäjän-kaupan kilta ja Hämeen kauppakamari”, Mustonen kertoo.

Lahti on tehnyt aktiivista yhteistyötä Yrityskehittäjien valtakunnallisen Venäjä-verkoston toimijoi-

den kanssa.

Mustosen mukaan Venäjä on niin suuri markkina-alue, että Suomen on esittäydyttävä yhtenäisenä. ”Olemme järjestäneet muun muassa Kouvola Innovation Oy:n, Kotkan–Haminan seudun kehittämisyhtiö Cursor Oy:n, Kehittämiskeskus Oy Hämeen ja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy:n kanssa Venäjällä yhteisiä invest in -tilaisuuksia venäläisille yrityksille. Yhteistyö on antanut meille hyvää taustatukea kokeneemmilta toimijoilta”, Mustonen kiittää.

Invest in -toiminnasta hyviä tuloksia Denis Mustonen on tyytyväinen myös Lahden alueen invest in -toiminnan tuloksiin. ”Russia House I:n aikana alueellemme sijoittautui kuusi venäläisyritystä. Venäläiset yritykset ovat kiinnostuneita Suomesta, sillä Suomi tarjoaa heille mahdollisuuden toimia koko EU:n alueella.

Venäläisyritykset haluavat myös tuoda innovaatiotaan EU:n alueelle ja hajauttaa riskejään”, Mustonen toteaa.

Russia House II -hankkeessa on suunnitteilla uusia invest in -tilaisuuksia Pietarissa yhdessä Alueiden Venäjä-verkoston toimijoiden kanssa. Yhteistyössä järjestetyt tilaisuudet ovat Mustosen mukaan erinomainen tapa yhdistää alueiden resursseja sekä jakaa kustannuksia ja vastuuta. ”Invest in -seminaarit ovat osoittautuneet hyväksi keinoksi kertoa venäläisyrityksille Suomen verotuksesta, rahoituksesta, tullauskysymyksistä sekä yrityksen perustamiseen ja kirjanpitoon liittyvistä asioista.”

Kokkolan ja Pietarsaaren seutujen yritykset hakevat jalansijaa Venäjältä

T

eknologiakeskus Ketekin toiminta-alueella Kokkolan ja Pietarsaaren seuduilla yritysten yhteistyö Ruotsin suuntaan on ollut luontevaa maantieteellisistä ja historiallisista syistä. Entisen Neuvostoliiton kanssa kauppayhteistyötä oli 1970ja 1980-luvuilla muun muassa vaate­teollisuusalan yrityksillä. Kun Neuvostoliitto hajosi, yhteistyö väheni.

Nyt kauppasuhteita itäiseen naapuriin rakennetaan uudelleen. Työkaluna Ketekillä on tässä hanke ”Venäjän lähialueen kaupalliset mahdollisuudet Keski-Pohjanmaan metalli- ja konepajayrityksille”. Mukana hankkeessa on kymmenkunta alueen metalli- ja kone­paja-alan yritystä. ”Hanketta suunniteltiin yli vuosi. Selvää oli, että alueemme yrityksille on markkinoita erityisesti Pietarissa, kunhan yritykset onnistuvat etabloitumaan sinne”, Teknologiakeskus Ketek Oy:n kehityspäällikkö Tuomo Peltola toteaa.

Tavoitteena luoda uudenlaista ajattelutapaa Hankkeen tavoitteena on luoda kontakteja venäläisyrityksiin ja saada aikaan kauppasuhteita.

Alkuvaiheessa yritykset saavat koulutusta liiketoimintansa tuek­ si: suunnitteilla on muun muassa kielikoulutusta sekä kauppa- ja tapakulttuuriin liittyvää tietoutta. Ketek on valmis myös tarjoamaan apuaan yrityksille kauppaan liittyvien asiakirjojen laatimisessa. ”Haluamme tuoda yrityksille uudenlaista ajattelutapaa, joka mahdollistaisi Venäjä-yhteistyön ja auttaisi näkemään naapurim-

petteri kivimäki

KUVA: VR Group

Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy LAKES ja Kokkolanseudun Kehitys Oy KOSEK

me nopeasti kasvavien markkinoiden tarjoamat mahdollisuudet”, Peltola toteaa.

Peltola näkee yritysyhteistyössä laajempia mahdollisuuksia. ”Alueemme yritykset voisivat esimerkiksi teettää alihankintatöitä Venäjällä, mikäli sopivia yhteistyökumppaneita löytyy.”

Suurimmat haasteet liittyvät kielitaitoon ja uudenlaisten yhteistyömuotojen luomiseen. ”Kyseessä on pitkäjänteinen kehittämisprojekti. Alkuvaiheessa haemme kontakteja osallistumalla alan messuille Venäjällä sekä tekemällä tutustumismatkoja. Olemme valmiita tekemään yhteistyötä Alueiden Venäjä-verkoston toimijoiden kanssa, koska monilla seutukunnilla elinkeinoyhteistyötä venäläisten kanssa on tehty jo pitkään. Uskon, että verkostomainen toimintatapa seutujen kesken hyödyttää kaikkia”, Peltola pohtii. n Tekstit: Timo Sillanpää

9

”Ei riitä, että jokainen seutukunta käy vuorollaan kertomassa omista vahvuuksistaan.”

Denis Mustonen

EU-hankkeista vauhtia Venäjän-kaupan palveluihin Kokkolan ja Lahden seuduilla Venäjän elinkeinoyhteistyötä kehitetään aktiivisesti EU-rahoituksen tuella. Molemmilla seuduilla nähdään, että suomalaisten on tehtävä aktiivista yhteistyötä, jotta yritykset voivat etabloitua Venäjälle.

V

Vielä 2000-luvun alkupuolella Lahden alueella panostettiin Kiinan markkinoihin. Vuonna 2009 kuitenkin päätettiin lähteä hakemaan uusia bisnesmahdollisuuksia lähempää, Pietarista. Liikenneyhteydet tukevat strategiaa: Allegro-junalla matka Pietarin ja Lahden välillä kestää vain 2,5 tuntia.

Lahden kaupungin päätös lähteä mukaan Helsingin, Tampereen ja Kotkan kanssa yhteiseen edustustoon Pietarissa antoi uutta pohjaa yhteistyön kehittämiselle. ”Toimintaympäristö Lahdessa on

8

nyt kypsä Venäjän elinkeinoyhteistyön laajentamiseen. Russia House II -hankkeessa kokoamme yritysryhmiä, joilla on yhteinen tavoite Venäjän-kaupan kehittämisessä. Yritykset sitoutuvat monipuoliseen kehittämisohjelmaan, johon sisältyy koulutusta, messukäyntejä ja kontaktointia yritysten tarpeiden mukaan. Fokus on erityisesti mekatroniikan ja hyvinvointialan yrityksissä, joiden kansainvälistymistä haluamme edistää”, kertoo liiketoiminnankehit­ täjä Denis Mustonen Lahden

Alueen Kehittämisyhtiö Oy Lakesista.

Lakesin hallinnoima Russia House II -hanke on jatkoa Russia House I -hankkeelle, jolla kehitettiin Venäjän-kauppaan liittyvää toimintaympäristöä Lahdessa. Hankkeen aikana alueen keskeiset organisaatiot sitoutuivat Venäjä-yhteistyöhön. Tämän pohjatyön hyödyntämistä päätettiin jatkaa uudella hankkeella. ”Ensimmäisen hankkeen aikana alueen keskeiset toimijat, kuten Lahden kaupunki, Lahden tiede- ja yrityspuisto ja Lahti Travel, lähtivät aikaisempaa vahvemmin Venäjä-yhteistyöhön. Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat myös Hämeen Venäjän-kaupan kilta ja Hämeen kauppakamari”, Mustonen kertoo.

Lahti on tehnyt aktiivista yhteistyötä Yrityskehittäjien valtakunnallisen Venäjä-verkoston toimijoi-

den kanssa.

Mustosen mukaan Venäjä on niin suuri markkina-alue, että Suomen on esittäydyttävä yhtenäisenä. ”Olemme järjestäneet muun muassa Kouvola Innovation Oy:n, Kotkan–Haminan seudun kehittämisyhtiö Cursor Oy:n, Kehittämiskeskus Oy Hämeen ja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy:n kanssa Venäjällä yhteisiä invest in -tilaisuuksia venäläisille yrityksille. Yhteistyö on antanut meille hyvää taustatukea kokeneemmilta toimijoilta”, Mustonen kiittää.

Invest in -toiminnasta hyviä tuloksia Denis Mustonen on tyytyväinen myös Lahden alueen invest in -toiminnan tuloksiin. ”Russia House I:n aikana alueellemme sijoittautui kuusi venäläisyritystä. Venäläiset yritykset ovat kiinnostuneita Suomesta, sillä Suomi tarjoaa heille mahdollisuuden toimia koko EU:n alueella.

Venäläisyritykset haluavat myös tuoda innovaatiotaan EU:n alueelle ja hajauttaa riskejään”, Mustonen toteaa.

Russia House II -hankkeessa on suunnitteilla uusia invest in -tilaisuuksia Pietarissa yhdessä Alueiden Venäjä-verkoston toimijoiden kanssa. Yhteistyössä järjestetyt tilaisuudet ovat Mustosen mukaan erinomainen tapa yhdistää alueiden resursseja sekä jakaa kustannuksia ja vastuuta. ”Invest in -seminaarit ovat osoittautuneet hyväksi keinoksi kertoa venäläisyrityksille Suomen verotuksesta, rahoituksesta, tullauskysymyksistä sekä yrityksen perustamiseen ja kirjanpitoon liittyvistä asioista.”

Kokkolan ja Pietarsaaren seutujen yritykset hakevat jalansijaa Venäjältä

T

eknologiakeskus Ketekin toiminta-alueella Kokkolan ja Pietarsaaren seuduilla yritysten yhteistyö Ruotsin suuntaan on ollut luontevaa maantieteellisistä ja historiallisista syistä. Entisen Neuvostoliiton kanssa kauppayhteistyötä oli 1970ja 1980-luvuilla muun muassa vaate­teollisuusalan yrityksillä. Kun Neuvostoliitto hajosi, yhteistyö väheni.

Nyt kauppasuhteita itäiseen naapuriin rakennetaan uudelleen. Työkaluna Ketekillä on tässä hanke ”Venäjän lähialueen kaupalliset mahdollisuudet Keski-Pohjanmaan metalli- ja konepajayrityksille”. Mukana hankkeessa on kymmenkunta alueen metalli- ja kone­paja-alan yritystä. ”Hanketta suunniteltiin yli vuosi. Selvää oli, että alueemme yrityksille on markkinoita erityisesti Pietarissa, kunhan yritykset onnistuvat etabloitumaan sinne”, Teknologiakeskus Ketek Oy:n kehityspäällikkö Tuomo Peltola toteaa.

Tavoitteena luoda uudenlaista ajattelutapaa Hankkeen tavoitteena on luoda kontakteja venäläisyrityksiin ja saada aikaan kauppasuhteita.

Alkuvaiheessa yritykset saavat koulutusta liiketoimintansa tuek­ si: suunnitteilla on muun muassa kielikoulutusta sekä kauppa- ja tapakulttuuriin liittyvää tietoutta. Ketek on valmis myös tarjoamaan apuaan yrityksille kauppaan liittyvien asiakirjojen laatimisessa. ”Haluamme tuoda yrityksille uudenlaista ajattelutapaa, joka mahdollistaisi Venäjä-yhteistyön ja auttaisi näkemään naapurim-

petteri kivimäki

KUVA: VR Group

Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy LAKES ja Kokkolanseudun Kehitys Oy KOSEK

me nopeasti kasvavien markkinoiden tarjoamat mahdollisuudet”, Peltola toteaa.

Peltola näkee yritysyhteistyössä laajempia mahdollisuuksia. ”Alueemme yritykset voisivat esimerkiksi teettää alihankintatöitä Venäjällä, mikäli sopivia yhteistyökumppaneita löytyy.”

Suurimmat haasteet liittyvät kielitaitoon ja uudenlaisten yhteistyömuotojen luomiseen. ”Kyseessä on pitkäjänteinen kehittämisprojekti. Alkuvaiheessa haemme kontakteja osallistumalla alan messuille Venäjällä sekä tekemällä tutustumismatkoja. Olemme valmiita tekemään yhteistyötä Alueiden Venäjä-verkoston toimijoiden kanssa, koska monilla seutukunnilla elinkeinoyhteistyötä venäläisten kanssa on tehty jo pitkään. Uskon, että verkostomainen toimintatapa seutujen kesken hyödyttää kaikkia”, Peltola pohtii. n Tekstit: Timo Sillanpää

9

FINAVIA

Venäläisten matkailuvetovoiman taustalla laaja

yhteistyöverkosto reella suurin ulkomainen matkailijaryhmä. Venäläismatkailijoiden määrä on kasvanut tasaisesti ja ennusteiden mukaan kasvaa edelleen.

T

Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy edistää koko Pirkanmaan matkailuelinkeinoa. Sen keskeisiä yhteistyökumppaneita matkailun kehittämisessä ovat alueen isot matkailutoimijat: Särkänniemi, Tampere-talo, Ikaalisten kylpylä, sisävesiristeilyjä tarjoava Hopealinja ja Ideapark. Myös Tampereen kauppakamari on tärkeä yhteistyökumppani. ”Teemme yhteistyötä myös Tampereella sijaitsevan Itämeriinstituutin kanssa ja olemme mukana Pietarin Suomi-talossa toimivassa Helsinki-keskuksessa, joka tarjoaa meille kontakteja ja yhteistyöpintaa”, toteaa Tredean Venäjä-koordinaattori Päivi Nahkola.

Venäjän matkailun kehittämistyön pohjana on korkeakoulujen tuottama tutkimustieto yhdessä venäläisten yhteistyökumppaniensa kanssa.

Hankkeilla on muun muassa selvitetty markkinointikanavien mahdollisuuksia tavoittaa venäläisiä asiakkaita, asiakkaiden elämysja kokousmatkailuun liittyviä käsityksiä ja ennakko-odotuksia sekä markkinointitoimenpiteiden pohjaksi median käyttöä Pietarin ta-

10

Markkinointi siirtynyt internetiin Nahkolan mukaan Tampereen – ja koko Pirkanmaan – venäläisten matkailijoiden vetovoimaisuutta selittää monipuolinen tarjonta.

Alueen kylpylät, Särkänniemi, sisävesiristeilyt, monipuoliset kaupungin ja sen lähellä sijaitsevien kauppakeskusten ostosmahdollisuudet sekä suomalainen luonto tarjoavat kompaktin paketin. Laaja tarjonta merkitsee myös, että Pirkanmaalle matkustavat venäläiset edustavat erilaisia kohderyhmiä: yksi on kiinnostunut luonnosta, toinen luksusshoppailusta.

Nahkola uskoo, että aktiivinen markkinointi lisää vetovoimaisuutta. Venäjänkielisen visittampere. ru-matkailuportaalin sisältö ja varausjärjestelmä on rakennettu venäläisen kohderyhmän näkökulmasta.

median avulla tavoitamme venäläisiä myös keskeisten kohdealueidemme ulkopuolelta.”

Yhteydenpito kehittämisyhtiön ja matkailualan yrittäjien ja organisaatioiden kanssa on säännöllistä. Yhteistapaamisten lisäksi järjestetään tiimitapaamisia. Keskeisiä tiimejä ovat hotelli-, varustamo- ja museotiimit, joiden tapaamisissa on mukana myös Tampereen kaupunkiseudun elinkeinoja kehitysyhtiö Tredea Oy:n edustaja.

Markkinointiin kuuluu jalkautuminen kohderyhmän keskelle. Esimerkiksi Pietarissa järjestettyjen Helsinki-päivien yhteydessä Tredean edustajat jakoivat Pietarissa Suomi-talon edessä taskukalentereita ja esitteitä, joissa markkinoitiin venäjänkielistä visittampere. ru-matkailuportaalia. ”Lisäksi olemme järjestäneet venäläisille matkanjärjestäjille workshoppeja ja osallistuneet messutapahtumiin.”

”Keskeisiä painopistealojamme Venäjätoiminnassa ovat matkailu, hyvinvointi ja rakennusteollisuus. Länsi-Uudellamaal­ la panostetaan voimakkaasti venäläisiin matkailijoihin. Keskitymme erityisesti lä­ hialueisiin, Pietariin ja Moskovaan. Alu­ eellinen matkailuyhtiö kehittää Venäjän ja Länsi-Uudenmaan matkailuyhteistyö­ tä. Lisäksi alueemme energiatehokkai­ ta taloja rakentavat yritykset ovat laajen­ tamassa toimintaansa, ja markkinointia suunnataan Venäjälle.

Olemme aktivoineet alueemme yrittä­ jiä järjestämällä Venäjä-tilaisuuksia, jois­ sa kerrotaan Venäjän tarjoamista mah­ dollisuuksista. Tilaisuuksissa Venäjä-yh­ teistyötä jo tekevät yritykset kertovat ko­ kemuksistaan. Lisäksi Alueiden Venä­ jä-verkoston yhteyksistä Venäjälle ja ver­ koston tekemistä Venäjän matkoista on tiedotettu alueen yrityksille.”

Turun Seudun Kehittämiskeskus

n Teksti: Timo Sillanpää

”Yhteistyöalueitamme ovat Pietari ja Le­ ningradin alue. Yhteistyötä toteuttaa Pie­ tarin yrityskontaktikeskus, joka tarjo­ aa suomalaisille ja venäläisille yrityksil­ le muun muassa yritysneuvontaa ja -pal­ velua sekä ajankohtaista tietoa Suomen ja Venäjän välisestä kaupasta ja elinkei­ noelämästä.

Vuorovuosina Pietarissa järjestetään Turku-päivät ja Turussa Pietarin päivät, joiden ohjelmaan kuuluu seminaareja, yritystapaamisia ja kulttuuria. Pietaris­ sa on Suomi-taloon avattu Turku-keskus, mikä parantaa kontaktien luomista.

Suunnittelemme osallistumista Venä­ jällä toteutettaviin yhteistyöprojektei­ hin.”

Yana Borzova, assistentti, Venäjä

Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy

Säännöllistä yhteistyötä verkostossa Monet matkailukohteet, yritykset ja kauppakeskukset ovat rakentaneet myös venäjänkielisiä nettisivustoja ja lisänneet venäjänkielistä palvelua. ”Matkailijat hakevat yhä enemmän tietoa kohteista suoraan netistä, kun aiemmin painottuivat matkanjärjestäjien tarjoamat palvelut. Uskomme, että sosiaalisen

Novago Yrityskehitys Oy

Seppo Kolo, projektijohtaja

TOUKO HUJANEN

Venäläiset ovat Tampe-

lousalueella ja Suomessa. ”Tavoitteena on lisätä ja parantaa pirkanmaalaisten toimijoiden Venäjän markkinatuntemusta sekä media- ja markkinointiosaamista ja kehittää tutkimuslähtöistä yhteistyötä alan avaintoimijoiden kesken Pirkanmaalla”, toteaa Nahkola.

”Haasteena on tulevaisuudessa kehittää edelleen julkista liikennettä. Lahdesta pitäisi saada parempi syöttöliikenne Allegrojunalla saapuville. Lisäksi suora lentoyhteys Pietarin ja Tampereen välillä lisäisi houkuttelevuutta, sillä Pirkkalan lentokenttä on monille venäläisille yksi väylä Eurooppaan”, toteaa Tredean Venäjä-koordinaattori Päivi Nahkola.

TAMPEREEN KAUPUNKI/Jari Mäkinen

Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy

Seudullisten kehittämisyhtiöiden Venäjän-kaupan palvelut

”Venäjä-toiminnan kohderyhmät ovat rakennustuote- ja elektroniikkateolli­ suus. Kehitämme Venäjän-kaupan toi­ mintojamme yrityskohtaisilla toimenpi­ teillä ja osallistumalla Alueiden Venäjäverkoston toimintaan. Yhteistyökumppa­ neitamme ovat muun muassa SuomalaisVenäläinen kauppakamari ja Hämeen ELY-keskus.”

Tärkeitä toimijoita matkailun kehittämisessä Tampereella ovat muun muassa Särkänniemi ja sisävesiristeilyjä tarjoavat yritykset.

Antti Aaltonen, yritysasiamies

11

FINAVIA

Venäläisten matkailuvetovoiman taustalla laaja

yhteistyöverkosto reella suurin ulkomainen matkailijaryhmä. Venäläismatkailijoiden määrä on kasvanut tasaisesti ja ennusteiden mukaan kasvaa edelleen.

T

Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy edistää koko Pirkanmaan matkailuelinkeinoa. Sen keskeisiä yhteistyökumppaneita matkailun kehittämisessä ovat alueen isot matkailutoimijat: Särkänniemi, Tampere-talo, Ikaalisten kylpylä, sisävesiristeilyjä tarjoava Hopealinja ja Ideapark. Myös Tampereen kauppakamari on tärkeä yhteistyökumppani. ”Teemme yhteistyötä myös Tampereella sijaitsevan Itämeriinstituutin kanssa ja olemme mukana Pietarin Suomi-talossa toimivassa Helsinki-keskuksessa, joka tarjoaa meille kontakteja ja yhteistyöpintaa”, toteaa Tredean Venäjä-koordinaattori Päivi Nahkola.

Venäjän matkailun kehittämistyön pohjana on korkeakoulujen tuottama tutkimustieto yhdessä venäläisten yhteistyökumppaniensa kanssa.

Hankkeilla on muun muassa selvitetty markkinointikanavien mahdollisuuksia tavoittaa venäläisiä asiakkaita, asiakkaiden elämysja kokousmatkailuun liittyviä käsityksiä ja ennakko-odotuksia sekä markkinointitoimenpiteiden pohjaksi median käyttöä Pietarin ta-

10

Markkinointi siirtynyt internetiin Nahkolan mukaan Tampereen – ja koko Pirkanmaan – venäläisten matkailijoiden vetovoimaisuutta selittää monipuolinen tarjonta.

Alueen kylpylät, Särkänniemi, sisävesiristeilyt, monipuoliset kaupungin ja sen lähellä sijaitsevien kauppakeskusten ostosmahdollisuudet sekä suomalainen luonto tarjoavat kompaktin paketin. Laaja tarjonta merkitsee myös, että Pirkanmaalle matkustavat venäläiset edustavat erilaisia kohderyhmiä: yksi on kiinnostunut luonnosta, toinen luksusshoppailusta.

Nahkola uskoo, että aktiivinen markkinointi lisää vetovoimaisuutta. Venäjänkielisen visittampere. ru-matkailuportaalin sisältö ja varausjärjestelmä on rakennettu venäläisen kohderyhmän näkökulmasta.

median avulla tavoitamme venäläisiä myös keskeisten kohdealueidemme ulkopuolelta.”

Yhteydenpito kehittämisyhtiön ja matkailualan yrittäjien ja organisaatioiden kanssa on säännöllistä. Yhteistapaamisten lisäksi järjestetään tiimitapaamisia. Keskeisiä tiimejä ovat hotelli-, varustamo- ja museotiimit, joiden tapaamisissa on mukana myös Tampereen kaupunkiseudun elinkeinoja kehitysyhtiö Tredea Oy:n edustaja.

Markkinointiin kuuluu jalkautuminen kohderyhmän keskelle. Esimerkiksi Pietarissa järjestettyjen Helsinki-päivien yhteydessä Tredean edustajat jakoivat Pietarissa Suomi-talon edessä taskukalentereita ja esitteitä, joissa markkinoitiin venäjänkielistä visittampere. ru-matkailuportaalia. ”Lisäksi olemme järjestäneet venäläisille matkanjärjestäjille workshoppeja ja osallistuneet messutapahtumiin.”

”Keskeisiä painopistealojamme Venäjätoiminnassa ovat matkailu, hyvinvointi ja rakennusteollisuus. Länsi-Uudellamaal­ la panostetaan voimakkaasti venäläisiin matkailijoihin. Keskitymme erityisesti lä­ hialueisiin, Pietariin ja Moskovaan. Alu­ eellinen matkailuyhtiö kehittää Venäjän ja Länsi-Uudenmaan matkailuyhteistyö­ tä. Lisäksi alueemme energiatehokkai­ ta taloja rakentavat yritykset ovat laajen­ tamassa toimintaansa, ja markkinointia suunnataan Venäjälle.

Olemme aktivoineet alueemme yrittä­ jiä järjestämällä Venäjä-tilaisuuksia, jois­ sa kerrotaan Venäjän tarjoamista mah­ dollisuuksista. Tilaisuuksissa Venäjä-yh­ teistyötä jo tekevät yritykset kertovat ko­ kemuksistaan. Lisäksi Alueiden Venä­ jä-verkoston yhteyksistä Venäjälle ja ver­ koston tekemistä Venäjän matkoista on tiedotettu alueen yrityksille.”

Turun Seudun Kehittämiskeskus

n Teksti: Timo Sillanpää

”Yhteistyöalueitamme ovat Pietari ja Le­ ningradin alue. Yhteistyötä toteuttaa Pie­ tarin yrityskontaktikeskus, joka tarjo­ aa suomalaisille ja venäläisille yrityksil­ le muun muassa yritysneuvontaa ja -pal­ velua sekä ajankohtaista tietoa Suomen ja Venäjän välisestä kaupasta ja elinkei­ noelämästä.

Vuorovuosina Pietarissa järjestetään Turku-päivät ja Turussa Pietarin päivät, joiden ohjelmaan kuuluu seminaareja, yritystapaamisia ja kulttuuria. Pietaris­ sa on Suomi-taloon avattu Turku-keskus, mikä parantaa kontaktien luomista.

Suunnittelemme osallistumista Venä­ jällä toteutettaviin yhteistyöprojektei­ hin.”

Yana Borzova, assistentti, Venäjä

Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy

Säännöllistä yhteistyötä verkostossa Monet matkailukohteet, yritykset ja kauppakeskukset ovat rakentaneet myös venäjänkielisiä nettisivustoja ja lisänneet venäjänkielistä palvelua. ”Matkailijat hakevat yhä enemmän tietoa kohteista suoraan netistä, kun aiemmin painottuivat matkanjärjestäjien tarjoamat palvelut. Uskomme, että sosiaalisen

Novago Yrityskehitys Oy

Seppo Kolo, projektijohtaja

TOUKO HUJANEN

Venäläiset ovat Tampe-

lousalueella ja Suomessa. ”Tavoitteena on lisätä ja parantaa pirkanmaalaisten toimijoiden Venäjän markkinatuntemusta sekä media- ja markkinointiosaamista ja kehittää tutkimuslähtöistä yhteistyötä alan avaintoimijoiden kesken Pirkanmaalla”, toteaa Nahkola.

”Haasteena on tulevaisuudessa kehittää edelleen julkista liikennettä. Lahdesta pitäisi saada parempi syöttöliikenne Allegrojunalla saapuville. Lisäksi suora lentoyhteys Pietarin ja Tampereen välillä lisäisi houkuttelevuutta, sillä Pirkkalan lentokenttä on monille venäläisille yksi väylä Eurooppaan”, toteaa Tredean Venäjä-koordinaattori Päivi Nahkola.

TAMPEREEN KAUPUNKI/Jari Mäkinen

Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy

Seudullisten kehittämisyhtiöiden Venäjän-kaupan palvelut

”Venäjä-toiminnan kohderyhmät ovat rakennustuote- ja elektroniikkateolli­ suus. Kehitämme Venäjän-kaupan toi­ mintojamme yrityskohtaisilla toimenpi­ teillä ja osallistumalla Alueiden Venäjäverkoston toimintaan. Yhteistyökumppa­ neitamme ovat muun muassa SuomalaisVenäläinen kauppakamari ja Hämeen ELY-keskus.”

Tärkeitä toimijoita matkailun kehittämisessä Tampereella ovat muun muassa Särkänniemi ja sisävesiristeilyjä tarjoavat yritykset.

Antti Aaltonen, yritysasiamies

11

Raahen seudun yrityspalvelut

Kehittämiskeskus Oy Häme

Yhteistuumin Venäjän markkinoille

”Hämeenlinnassa toimii Pietarin yrityskontaktikeskus. Toiminnan pääpainopisteenä on pk-yritysten kansainvälistymisen edistäminen ja oppilaitosyhteistyö. Yhteistyötä venäläisten yritysten kanssa tehdään erityisesti metalli- ja koneenrakennuksessa, ym­ päristöalalla ja elintarviketeollisuudessa, jotka ovat alueemme vahvuuksia.

Yhteistyökumppaneitamme ovat Pietari ja Leningradin alue. Tarkoituksena on laa­ jentaa toimintaa myös Venäjän muihin kaupunkeihin, esimerkiksi Tveriin.”

KUVA: LEHTIKUVA

Anastasia Kanervisto, yritysasiamies/kansainvälistyminen

Useita Keski- ja PohjoisPohjanmaan seutukuntia

Kotkan–Haminan seudun kehittämisyhtiö Cursor Oy

on mukana rakentamassa

”Kehitämme suomalaisten ja venäläisten yritysten yhteistyötä sekä edistämme ve­ näläisten yritysten sijoittautumista Suomeen. Suomalaisyritysten vahvoja toimialoja ovat rakennusalan palvelut ja tuotteet sekä ict-alan ratkaisut. Yritykset ovat onnistu­ neet solmimaan yhteistyötä erityisesti Pietarin ja Leningradin alueen yritysten kanssa.

Teemme venäläisten yritysten etabloitumiseksi Suomeen proaktiivista työtä. Suo­ meen sijoittautuu erityisesti venäläisiä teknologiaintensiivisiä yrityksiä sekä ict-alan start-up-yrityksiä, joiden tavoitteena on pääsy globaaleille markkinoille. Myös yksityi­ siä investoijia houkutellaan Suomeen. Tulevaisuudessa venäläisyritysten sijoittautu­ minen Suomeen lisääntyy edelleen.

Ostosmatkailu näkyy Kotkan-Haminan seudulla. Esimerkiksi tax-tree-kauppa on kasvanut noin 50 prosenttia.”

laajaa yhteistyöverkostoa kansainvälisen liiketoiminnan kehittämiseksi.

Tämä on saanut alkunsa Yrityskehittäjien valtakunnallisen Venäjä-verkoston toimintamalleista.

Sergey Troshkov, ohjelmapäällikkö, Venäjä

P

Pilottina Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla toteutettavassa kehittämistyössä on Venäjän-kauppa: kiinnostuksen kohteena on erityisesti Pietari, mutta myös sitä ympäröivä Leningradin alue.

Alueen elinkeinoelämälle toimijoiden yhteistyö merkitsee uusia kontakteja Venäjällä ja tietoa Venäjän-kaupan erityispiirteistä.

Seutukuntien laajapohjainen yhteistyö nähdään vahvuutena, kun tavoitteena on kauppasuhteiden luominen nopeasti kehittyvien Venäjän alueiden kanssa.

Rakennus- ja energia-alan hankkeet kiinnostavat Yhteistyö alkoi, kun Raahen seudun yrityspalvelujen kansainvälistymispäällikkö Kaj Sartorisio kutsui Raahen naapuriseutujen elinkeinotoiminnasta vastaavat organisaatiot pohtimaan, miten kansainvälistä kaupankäyntiä ja varsinkin Venäjän-kauppaa voitaisiin kehittää yhteisvoimin. ”Jokaisella seudulla kansainvälisen elinkeinotoiminnan kehittämiseen on tarjolla varsin vähäiset resurssit. Yhdistämällä voimia ja hyödyntämällä seutujen kontakteja voimme tarjota uusia mahdollisuuksia alueen yrityksille”, Sartorisio toteaa.

12

Kouvola Innovation Oy

Pietarin suuret rakennushankkeet kiinnostavat suomalaisyrityksiä. Kuvassa Pietariin rakennettavan uuden jalkapallostadionin työmaa. Venäjällä järjestetään vuonna 2018 jalkapallon MM-kisat, joka tarjoaa yrityksille isoja mahdollisuuksia.

Yhteistyössä mukana ovat Raahen seudun yrityspalvelut, BusinessOulu, Nivala-Haapajärven seutukunta Nihak ry, Ylivieskan seutukunta, Kokkolan seudun Kehitys Oy KOSEK ja Oulunkaaren seutukunta. Myös ELY-keskuksen kv-foorumin kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. Yhteistyötä lisätään myös muilla markkina-alueilla.

Sartorision mukaan suomalaiselle osaamiselle on kysyntää Venäjällä erityisesti metalliteollisuudessa sekä energia- ja ict-aloilla. ”Esimerkiksi Pietarissa on koko

ajan käynnissä suuria investointihankkeita, jotka liittyvät muun muassa energiaratkaisujen kehittämiseen. Suomalaista osaamista arvostetaan myös isoissa rakennus­hankkeissa.”

Yritysten kiinnostus Venäjän markkinoita kohtaan on vahvaa.

Raahen seudulla on järjestetty esimerkiksi ”Venäjä kaupan mahdollistajana” -tilaisuus, joka keräsi runsaasti Venäjän-kaupasta kiinnostuneiden yritysten edustajia. Tilaisuudessa käsiteltiin muun muassa erilaisia rahoitusmah-

dollisuuksia ja kerrottiin, millaisia mahdollisuuksia Luoteis-Venäjä tarjoaa suomalaisyrityksille. ”Vastaavia sparraustilaisuuksia aiheesta järjestetään myös jatkossa. Yritykset tarvitsevat tietoa muun muassa siitä, miten kauppasuhteita luodaan, ja konkreettisista kysymyksistä, kuten tulliasioihin liittyvistä yksityiskohdista”, Sartorisio toteaa.

”Panostamme venäläisten matkailuun. Teemme matkailun kehittämiseen liittyviä markkinointi- ja kehittämishankkeita sekä selvityksiä ja tutkimusta, joissa venäläisillä matkanjärjestäjillä on tärkeä rooli. Matkailijoiden määrä on selvästi noussut.

Kannustamme pk-yrityksiä toimialasta riippumatta aloittamaan tai laajentamaan toimintaa Venäjälle. Suurin osa yrityksistä on aiemmin paperiteollisuudessa muka­ na olleita.

Järjestämme seudun yrityksille venäjänkielen koulutusta sekä tilaisuuksia, joissa tarjotaan ajankohtaista tietoa Venäjän-kaupasta. Yhteistyökumppaneitamme Venäjäl­ lä ovat Pietari, Leningradin alue ja Vologda.

Panostamme sijoittautumismarkkinointiin, sillä rakennemuutos vaatii uutta yritys­ toimintaa. Venäjä on yhtenä sijoittautumismarkkinoinnin kohdealueena, ja tarjoam­ me kaikenkokoisille venäläisille yrityksille mahdollisuuden sijoittautua Kouvolaan.

Yhtenä esimerkkinä on pietarilaisen kauppaketju Lendin vientikeskuksen sijoitta­ minen Kouvolaan. Tähän asti Venäjällä ovat toimineet vain suuret suomalaiset elin­ tarvikealan yritykset, mutta nyt mukaan pääsevät myös pienet ja keskisuuret yritykset tuotteineen. Kouvolaan sijoittunut vientikeskus ottaa vastaan suomalaisia tuotteita, jotka hyväksytään Lendin valikoimiin. Monelle elintarvikealan yritykselle vienti Venä­ jälle on ollut hankalaa ja houkuttelevista markkinoista on luovuttu. Kauppatalo Len­ din sijoittuminen Kouvolaan helpottaa merkittävästi vientiä. Lend jakelee suomalaisia tuotteita laajasti Venäjälle.

Yhteistyötä tehdään Kaakkois-Suomen toimijoiden kanssa. Kumppaneita ovat Ky­ menlaakson ammattikorkeakoulu, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, ELY-keskus, kehittämisyhtiöt, yrittäjäjärjestöt, kauppakamari ja yksityiset palveluntarjoajat.

Olemme käyneet muun muassa Kouvolan ja Iitin yrittäjien kanssa Pietarissa tutus­ tumassa paikalliseen toimintakulttuuriin ja siellä toimiviin suomalaisiin ja venäläisiin toimijoihin.”

Aleksandra Airikainen, projektipäällikkö

n Teksti: Timo Sillanpää

13

Raahen seudun yrityspalvelut

Kehittämiskeskus Oy Häme

Yhteistuumin Venäjän markkinoille

”Hämeenlinnassa toimii Pietarin yrityskontaktikeskus. Toiminnan pääpainopisteenä on pk-yritysten kansainvälistymisen edistäminen ja oppilaitosyhteistyö. Yhteistyötä venäläisten yritysten kanssa tehdään erityisesti metalli- ja koneenrakennuksessa, ym­ päristöalalla ja elintarviketeollisuudessa, jotka ovat alueemme vahvuuksia.

Yhteistyökumppaneitamme ovat Pietari ja Leningradin alue. Tarkoituksena on laa­ jentaa toimintaa myös Venäjän muihin kaupunkeihin, esimerkiksi Tveriin.”

KUVA: LEHTIKUVA

Anastasia Kanervisto, yritysasiamies/kansainvälistyminen

Useita Keski- ja PohjoisPohjanmaan seutukuntia

Kotkan–Haminan seudun kehittämisyhtiö Cursor Oy

on mukana rakentamassa

”Kehitämme suomalaisten ja venäläisten yritysten yhteistyötä sekä edistämme ve­ näläisten yritysten sijoittautumista Suomeen. Suomalaisyritysten vahvoja toimialoja ovat rakennusalan palvelut ja tuotteet sekä ict-alan ratkaisut. Yritykset ovat onnistu­ neet solmimaan yhteistyötä erityisesti Pietarin ja Leningradin alueen yritysten kanssa.

Teemme venäläisten yritysten etabloitumiseksi Suomeen proaktiivista työtä. Suo­ meen sijoittautuu erityisesti venäläisiä teknologiaintensiivisiä yrityksiä sekä ict-alan start-up-yrityksiä, joiden tavoitteena on pääsy globaaleille markkinoille. Myös yksityi­ siä investoijia houkutellaan Suomeen. Tulevaisuudessa venäläisyritysten sijoittautu­ minen Suomeen lisääntyy edelleen.

Ostosmatkailu näkyy Kotkan-Haminan seudulla. Esimerkiksi tax-tree-kauppa on kasvanut noin 50 prosenttia.”

laajaa yhteistyöverkostoa kansainvälisen liiketoiminnan kehittämiseksi.

Tämä on saanut alkunsa Yrityskehittäjien valtakunnallisen Venäjä-verkoston toimintamalleista.

Sergey Troshkov, ohjelmapäällikkö, Venäjä

P

Pilottina Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla toteutettavassa kehittämistyössä on Venäjän-kauppa: kiinnostuksen kohteena on erityisesti Pietari, mutta myös sitä ympäröivä Leningradin alue.

Alueen elinkeinoelämälle toimijoiden yhteistyö merkitsee uusia kontakteja Venäjällä ja tietoa Venäjän-kaupan erityispiirteistä.

Seutukuntien laajapohjainen yhteistyö nähdään vahvuutena, kun tavoitteena on kauppasuhteiden luominen nopeasti kehittyvien Venäjän alueiden kanssa.

Rakennus- ja energia-alan hankkeet kiinnostavat Yhteistyö alkoi, kun Raahen seudun yrityspalvelujen kansainvälistymispäällikkö Kaj Sartorisio kutsui Raahen naapuriseutujen elinkeinotoiminnasta vastaavat organisaatiot pohtimaan, miten kansainvälistä kaupankäyntiä ja varsinkin Venäjän-kauppaa voitaisiin kehittää yhteisvoimin. ”Jokaisella seudulla kansainvälisen elinkeinotoiminnan kehittämiseen on tarjolla varsin vähäiset resurssit. Yhdistämällä voimia ja hyödyntämällä seutujen kontakteja voimme tarjota uusia mahdollisuuksia alueen yrityksille”, Sartorisio toteaa.

12

Kouvola Innovation Oy

Pietarin suuret rakennushankkeet kiinnostavat suomalaisyrityksiä. Kuvassa Pietariin rakennettavan uuden jalkapallostadionin työmaa. Venäjällä järjestetään vuonna 2018 jalkapallon MM-kisat, joka tarjoaa yrityksille isoja mahdollisuuksia.

Yhteistyössä mukana ovat Raahen seudun yrityspalvelut, BusinessOulu, Nivala-Haapajärven seutukunta Nihak ry, Ylivieskan seutukunta, Kokkolan seudun Kehitys Oy KOSEK ja Oulunkaaren seutukunta. Myös ELY-keskuksen kv-foorumin kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. Yhteistyötä lisätään myös muilla markkina-alueilla.

Sartorision mukaan suomalaiselle osaamiselle on kysyntää Venäjällä erityisesti metalliteollisuudessa sekä energia- ja ict-aloilla. ”Esimerkiksi Pietarissa on koko

ajan käynnissä suuria investointihankkeita, jotka liittyvät muun muassa energiaratkaisujen kehittämiseen. Suomalaista osaamista arvostetaan myös isoissa rakennus­hankkeissa.”

Yritysten kiinnostus Venäjän markkinoita kohtaan on vahvaa.

Raahen seudulla on järjestetty esimerkiksi ”Venäjä kaupan mahdollistajana” -tilaisuus, joka keräsi runsaasti Venäjän-kaupasta kiinnostuneiden yritysten edustajia. Tilaisuudessa käsiteltiin muun muassa erilaisia rahoitusmah-

dollisuuksia ja kerrottiin, millaisia mahdollisuuksia Luoteis-Venäjä tarjoaa suomalaisyrityksille. ”Vastaavia sparraustilaisuuksia aiheesta järjestetään myös jatkossa. Yritykset tarvitsevat tietoa muun muassa siitä, miten kauppasuhteita luodaan, ja konkreettisista kysymyksistä, kuten tulliasioihin liittyvistä yksityiskohdista”, Sartorisio toteaa.

”Panostamme venäläisten matkailuun. Teemme matkailun kehittämiseen liittyviä markkinointi- ja kehittämishankkeita sekä selvityksiä ja tutkimusta, joissa venäläisillä matkanjärjestäjillä on tärkeä rooli. Matkailijoiden määrä on selvästi noussut.

Kannustamme pk-yrityksiä toimialasta riippumatta aloittamaan tai laajentamaan toimintaa Venäjälle. Suurin osa yrityksistä on aiemmin paperiteollisuudessa muka­ na olleita.

Järjestämme seudun yrityksille venäjänkielen koulutusta sekä tilaisuuksia, joissa tarjotaan ajankohtaista tietoa Venäjän-kaupasta. Yhteistyökumppaneitamme Venäjäl­ lä ovat Pietari, Leningradin alue ja Vologda.

Panostamme sijoittautumismarkkinointiin, sillä rakennemuutos vaatii uutta yritys­ toimintaa. Venäjä on yhtenä sijoittautumismarkkinoinnin kohdealueena, ja tarjoam­ me kaikenkokoisille venäläisille yrityksille mahdollisuuden sijoittautua Kouvolaan.

Yhtenä esimerkkinä on pietarilaisen kauppaketju Lendin vientikeskuksen sijoitta­ minen Kouvolaan. Tähän asti Venäjällä ovat toimineet vain suuret suomalaiset elin­ tarvikealan yritykset, mutta nyt mukaan pääsevät myös pienet ja keskisuuret yritykset tuotteineen. Kouvolaan sijoittunut vientikeskus ottaa vastaan suomalaisia tuotteita, jotka hyväksytään Lendin valikoimiin. Monelle elintarvikealan yritykselle vienti Venä­ jälle on ollut hankalaa ja houkuttelevista markkinoista on luovuttu. Kauppatalo Len­ din sijoittuminen Kouvolaan helpottaa merkittävästi vientiä. Lend jakelee suomalaisia tuotteita laajasti Venäjälle.

Yhteistyötä tehdään Kaakkois-Suomen toimijoiden kanssa. Kumppaneita ovat Ky­ menlaakson ammattikorkeakoulu, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, ELY-keskus, kehittämisyhtiöt, yrittäjäjärjestöt, kauppakamari ja yksityiset palveluntarjoajat.

Olemme käyneet muun muassa Kouvolan ja Iitin yrittäjien kanssa Pietarissa tutus­ tumassa paikalliseen toimintakulttuuriin ja siellä toimiviin suomalaisiin ja venäläisiin toimijoihin.”

Aleksandra Airikainen, projektipäällikkö

n Teksti: Timo Sillanpää

13

KUVA: YLE/MARJUKKA TALVITIE

aikojen avuksi oppaat, jotka palvelevat venäläisiä asiakkaita heidän äidinkielellään”, Jussila-Salmi kertoo.

Vastaavanlainen rekrytointitilaisuus on järjestetty myös uudelleen. Kauppiaat ovat saaneet lisäksi tax-free-myyntiin liittyvää koulutusta. Murmanskin alueen matkanjärjestäjät ovat käyneet myös Rovaniemellä. Vuorovaikutus on aktiivista.

Rovaniemen Kehitys Oy

Sesonkina majoitus­ kapasiteetti täynnä

Palveluja venäläisten ostos­ matkailijoiden tarpeisiin Rovaniemellä huomattiin, että uudet tuontisäännökset kasvat­ tivat venäläisten ostos­matkailijoiden määrää.

14

V

Venäläisten lisääntyneeseen kiinnostukseen Rovaniemen ostosmahdollisuuksista reagoitiin nopeasti: suuret kauppakeskukset ja Rovaniemen Kehitys Oy ryhtyivät tehostamaan markkinointia ja venäläisten asiakkaiden palvelukonsepteja. ”Rovaniemelle saapuvat ostosmatkailijat edustavat ylempää keskiluokkaa, joka arvostaa korkealuokkaisia vaatteita, kenkiä, elektroniikkaa ja elintarvikkeita. Venäläiset luottavat Suomessa myytäviin tuotteisiin ja siihen, että merkkituote on alkuperäinen, ei kopio. Myös elintarvikkeiden laatuun ja alkuperään luotetaan”, kertoo yritysnevoja Eija Jussila-Salmi Rovaniemen Kehi-

tys Oy:stä.

Suurten kauppakeskusten ja Rovaniemen Kehityksen edustajat matkasivat Murmanskiin. Kauppiaita kiinnosti, millaista tarjonta on paikallisissa liikkeissä ja miten paikalliset matkanjärjestäjät suhtautuvat ostosmatkailuun.

Matkan aikana kävi ilmi, että Rovaniemelle tarvitaan parempaa venäjänkielistä opastusta, mikä johti uudenlaisen asiakaskonseptin luomiseen. ”Järjestimme rekrytointitilaisuuden, jossa kauppiaat tapasivat Rovaniemen oppilaitoksissa opiskelevia venäjänkielentaitoisia opiskelijoita sekä paikkakunnalle muuttaneita venäläisiä. Kolme suurta kauppakeskusta palkkasi sesonki-

Ostosmatkailijat tulevat Rovaniemelle vajaan 800 000 asukkaan Murmanskin alueelta. Alueen pääkaupungissa, Murmanskissa, on yli 300 000 asukasta. Matkailijat tulevat Rovaniemelle omilla autoilla tai pikkubusseilla. ”Joulun ja uuden vuoden sesonkina Rovaniemelle ja koko Pohjois-Suomeen saapuu matkailijoita Pietarista, Moskovasta ja niiden lähialueilta. Matkailijat hyödyntävät myös Lapin muiden keskusten mahdollisuuksia. Sesonkiaikana Rovaniemen majoituskapasiteetti on täynnä, ja venäläismatkailijat majoittuvat myös muille paikkakunnille ja lähiseudun mökkikyliin”, Jussila-Salmi toteaa. ”Olennaista on, että kauppiaiden asennoituminen on muuttunut. On oivallettu, että venäläiset arvostavat laatua ja hyvää asiakaspalvelua äidinkielellään.”

Hyviä käytäntöjä muilta Yrityskehittäjien valtakunnallisen Venäjä-verkoston alueet käyvät benchmarkkaamassa toistensa hyviä käytäntöjä. Rovaniemen Kehitys Oy ja Koillis-Suomen kehittämisyhtiö Naturpolis Oy kävivät tutustumassa Lappeenrannan vilkkaaseen ostosmatkailuun. ”Lappeenrannassa kävimme läpi niitä haasteita, joita ostosmatkailun nopea kasvu tuo paikkakunnalle. Venäläisten asiak­kaiden palvelussa on lähdettävä perusasioista, kuten siitä, miten auton voi pysäköidä ilman pelkoa pysäköintivirhemaksusta.” n Teksti: Timo Sillanpää

Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy – LAKES ”Teemme yhteistyötä Venäjälle yritys-, kunta- ja valtiotasolla. Siten voimme taata ta­ voitteidemme toteutumisen. Lahden alueen tärkeimmät Venäjän yhteistyöalueet ovat Pietari, Tatarstan ja Kaluga. Toiminnan kohderyhmiä ovat ympäristöala, mekatroniik­ ka, hyvinvointi, vilja (leipomo ja panimo -ketjut) ja logistiikka.

Lahden alueella panostetaan toimintaympäristön parantamiseen, jotta kansainvä­ listen toimijoiden olisi helppo ja hyvä toimia alueella. Tämä kehitystyö koskee niin viennin edistämistä kuin alueelle sijoittautuvia yrityksiä ja kohdistuu oman toiminnan lisäksi sidosryhmien toiminnan kehittämiseen. Venäjä-toimintaa ja kansainvälistä nä­ kökulmaa on tarkoitus integroida vahvemmin Lakesin toimintaan. Suunnitelmissa on Venäjän yhteistyöverkoston toiminnan konkretisointi ja hallittu laajentaminen muil­ le Venäjän alueille.

Lakes toimii yhteistyössä sidosryhmien kanssa – sidosryhmiä ovat muun muas­ sa Lahden kaupunki, alueen kunnat, Lahden tiede- ja yrityspuisto, Lahti Travel, ELYkeskus, maakunnan liitto, kauppakamari, yritysjärjestöt, oppilaitokset ja Hämeen Ve­ näjän-kaupan kilta – pyrkien siihen, että päällekkäistä toimintaa olisi mahdollisim­ man vähän. Yhteistyön tavoitteena on myös se että sidosryhmien toiminta tukee La­ kesin toimintaa. Rajallisilla resursseilla ei voi toimia ilman tehokasta yhteistyöverkos­ toa. Yhteistyötä kehitetään myös jatkuvasti monien muiden toimijoiden kanssa. Kan­ sallisesti Lakes kehittää yhteistyötä ennen kaikkea metropolialueen toimijoiden kans­ sa. Myös Etelä-Suomen muut kehittämisyhtiöt, jotka ovat aktiivisesti Venäjän-kaupan toiminnassa mukana, ovat tärkeitä kumppaneita.”

Denis Mustonen, liiketoiminnan kehittäjä

Wirma Lappeenranta Oy ja Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy ”Venäjä-toimintojemme painopisteet ovat rajalogistiikka ja matkailu. Pääkumppa­ neina ovat Pietari ja Leningradin alue. Tavoitteenamme on edelleen kehittää Venä­ jään liittyvää liiketoimintaympäristöä ja -osaamista. Pyrimme myös keskittymään sel­ keämmin painopistealueisiimme.

Teemme yhteistyötä muun muassa maakunnan elinkeinoyhtiöiden ja maakunnan liiton kanssa, myös yliopistoyhteistyötä on tehty rajan yli. Hankkeiden ja rajat ylittä­ vien yhteistyöohjelmien kautta Venäjä-yhteistyötä on lisätty. Verkostoituminen viran­ omaisten kanssa, liittyen rajanylityksen sujuvoittamiseen, on tärkeässä roolissa.”

Tea Laitimo, kansainvälistymisasiat, johtaja Krista Huovila, ohjelmajohtaja

Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy ”Toiminnan painopisteenä on invest in -toiminta, kansainvälistymistoimet, matkailun edistäminen ja innovaatioyhteistyön edistäminen alueen strategisiin klustereihin kes­ kittyen.

Tärkeimmät yhteistyöalueemme Venäjällä ovat Pietari ja Leningradin alue. Pyrim­ me parantamaan Tampereen seudun saavutettavuutta ja tavoitteenamme on saada suora lentoyhteys Pietarista Pirkkalaan. Lisäksi toiveissa on suora Allegro-yhteys, jo­ ka jatkuisi pitkälle Länsi-Suomeen, tai ainakin sujuva syöttöliikenne nykyiselle Alleg­ ro-reitille.”

Päivi Nahkola, Venäjä-koordinaattori Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy ”Palvelemme Pietarin markkinoista kiinnostuneita yrityksiä kysynnän mukaan. Yh­ teistyökumppanimme on Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy:n Pietarin toi­ misto. Hyödynnämme myös muiden Venäjän-kaupan toimijoiden palveluja yrityksil­ lemme.”

Jytta Poijärvi-Miikkulainen, kehittämispäällikkö

15

KUVA: YLE/MARJUKKA TALVITIE

aikojen avuksi oppaat, jotka palvelevat venäläisiä asiakkaita heidän äidinkielellään”, Jussila-Salmi kertoo.

Vastaavanlainen rekrytointitilaisuus on järjestetty myös uudelleen. Kauppiaat ovat saaneet lisäksi tax-free-myyntiin liittyvää koulutusta. Murmanskin alueen matkanjärjestäjät ovat käyneet myös Rovaniemellä. Vuorovaikutus on aktiivista.

Rovaniemen Kehitys Oy

Sesonkina majoitus­ kapasiteetti täynnä

Palveluja venäläisten ostos­ matkailijoiden tarpeisiin Rovaniemellä huomattiin, että uudet tuontisäännökset kasvat­ tivat venäläisten ostos­matkailijoiden määrää.

14

V

Venäläisten lisääntyneeseen kiinnostukseen Rovaniemen ostosmahdollisuuksista reagoitiin nopeasti: suuret kauppakeskukset ja Rovaniemen Kehitys Oy ryhtyivät tehostamaan markkinointia ja venäläisten asiakkaiden palvelukonsepteja. ”Rovaniemelle saapuvat ostosmatkailijat edustavat ylempää keskiluokkaa, joka arvostaa korkealuokkaisia vaatteita, kenkiä, elektroniikkaa ja elintarvikkeita. Venäläiset luottavat Suomessa myytäviin tuotteisiin ja siihen, että merkkituote on alkuperäinen, ei kopio. Myös elintarvikkeiden laatuun ja alkuperään luotetaan”, kertoo yritysnevoja Eija Jussila-Salmi Rovaniemen Kehi-

tys Oy:stä.

Suurten kauppakeskusten ja Rovaniemen Kehityksen edustajat matkasivat Murmanskiin. Kauppiaita kiinnosti, millaista tarjonta on paikallisissa liikkeissä ja miten paikalliset matkanjärjestäjät suhtautuvat ostosmatkailuun.

Matkan aikana kävi ilmi, että Rovaniemelle tarvitaan parempaa venäjänkielistä opastusta, mikä johti uudenlaisen asiakaskonseptin luomiseen. ”Järjestimme rekrytointitilaisuuden, jossa kauppiaat tapasivat Rovaniemen oppilaitoksissa opiskelevia venäjänkielentaitoisia opiskelijoita sekä paikkakunnalle muuttaneita venäläisiä. Kolme suurta kauppakeskusta palkkasi sesonki-

Ostosmatkailijat tulevat Rovaniemelle vajaan 800 000 asukkaan Murmanskin alueelta. Alueen pääkaupungissa, Murmanskissa, on yli 300 000 asukasta. Matkailijat tulevat Rovaniemelle omilla autoilla tai pikkubusseilla. ”Joulun ja uuden vuoden sesonkina Rovaniemelle ja koko Pohjois-Suomeen saapuu matkailijoita Pietarista, Moskovasta ja niiden lähialueilta. Matkailijat hyödyntävät myös Lapin muiden keskusten mahdollisuuksia. Sesonkiaikana Rovaniemen majoituskapasiteetti on täynnä, ja venäläismatkailijat majoittuvat myös muille paikkakunnille ja lähiseudun mökkikyliin”, Jussila-Salmi toteaa. ”Olennaista on, että kauppiaiden asennoituminen on muuttunut. On oivallettu, että venäläiset arvostavat laatua ja hyvää asiakaspalvelua äidinkielellään.”

Hyviä käytäntöjä muilta Yrityskehittäjien valtakunnallisen Venäjä-verkoston alueet käyvät benchmarkkaamassa toistensa hyviä käytäntöjä. Rovaniemen Kehitys Oy ja Koillis-Suomen kehittämisyhtiö Naturpolis Oy kävivät tutustumassa Lappeenrannan vilkkaaseen ostosmatkailuun. ”Lappeenrannassa kävimme läpi niitä haasteita, joita ostosmatkailun nopea kasvu tuo paikkakunnalle. Venäläisten asiak­kaiden palvelussa on lähdettävä perusasioista, kuten siitä, miten auton voi pysäköidä ilman pelkoa pysäköintivirhemaksusta.” n Teksti: Timo Sillanpää

Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy – LAKES ”Teemme yhteistyötä Venäjälle yritys-, kunta- ja valtiotasolla. Siten voimme taata ta­ voitteidemme toteutumisen. Lahden alueen tärkeimmät Venäjän yhteistyöalueet ovat Pietari, Tatarstan ja Kaluga. Toiminnan kohderyhmiä ovat ympäristöala, mekatroniik­ ka, hyvinvointi, vilja (leipomo ja panimo -ketjut) ja logistiikka.

Lahden alueella panostetaan toimintaympäristön parantamiseen, jotta kansainvä­ listen toimijoiden olisi helppo ja hyvä toimia alueella. Tämä kehitystyö koskee niin viennin edistämistä kuin alueelle sijoittautuvia yrityksiä ja kohdistuu oman toiminnan lisäksi sidosryhmien toiminnan kehittämiseen. Venäjä-toimintaa ja kansainvälistä nä­ kökulmaa on tarkoitus integroida vahvemmin Lakesin toimintaan. Suunnitelmissa on Venäjän yhteistyöverkoston toiminnan konkretisointi ja hallittu laajentaminen muil­ le Venäjän alueille.

Lakes toimii yhteistyössä sidosryhmien kanssa – sidosryhmiä ovat muun muas­ sa Lahden kaupunki, alueen kunnat, Lahden tiede- ja yrityspuisto, Lahti Travel, ELYkeskus, maakunnan liitto, kauppakamari, yritysjärjestöt, oppilaitokset ja Hämeen Ve­ näjän-kaupan kilta – pyrkien siihen, että päällekkäistä toimintaa olisi mahdollisim­ man vähän. Yhteistyön tavoitteena on myös se että sidosryhmien toiminta tukee La­ kesin toimintaa. Rajallisilla resursseilla ei voi toimia ilman tehokasta yhteistyöverkos­ toa. Yhteistyötä kehitetään myös jatkuvasti monien muiden toimijoiden kanssa. Kan­ sallisesti Lakes kehittää yhteistyötä ennen kaikkea metropolialueen toimijoiden kans­ sa. Myös Etelä-Suomen muut kehittämisyhtiöt, jotka ovat aktiivisesti Venäjän-kaupan toiminnassa mukana, ovat tärkeitä kumppaneita.”

Denis Mustonen, liiketoiminnan kehittäjä

Wirma Lappeenranta Oy ja Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy ”Venäjä-toimintojemme painopisteet ovat rajalogistiikka ja matkailu. Pääkumppa­ neina ovat Pietari ja Leningradin alue. Tavoitteenamme on edelleen kehittää Venä­ jään liittyvää liiketoimintaympäristöä ja -osaamista. Pyrimme myös keskittymään sel­ keämmin painopistealueisiimme.

Teemme yhteistyötä muun muassa maakunnan elinkeinoyhtiöiden ja maakunnan liiton kanssa, myös yliopistoyhteistyötä on tehty rajan yli. Hankkeiden ja rajat ylittä­ vien yhteistyöohjelmien kautta Venäjä-yhteistyötä on lisätty. Verkostoituminen viran­ omaisten kanssa, liittyen rajanylityksen sujuvoittamiseen, on tärkeässä roolissa.”

Tea Laitimo, kansainvälistymisasiat, johtaja Krista Huovila, ohjelmajohtaja

Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy ”Toiminnan painopisteenä on invest in -toiminta, kansainvälistymistoimet, matkailun edistäminen ja innovaatioyhteistyön edistäminen alueen strategisiin klustereihin kes­ kittyen.

Tärkeimmät yhteistyöalueemme Venäjällä ovat Pietari ja Leningradin alue. Pyrim­ me parantamaan Tampereen seudun saavutettavuutta ja tavoitteenamme on saada suora lentoyhteys Pietarista Pirkkalaan. Lisäksi toiveissa on suora Allegro-yhteys, jo­ ka jatkuisi pitkälle Länsi-Suomeen, tai ainakin sujuva syöttöliikenne nykyiselle Alleg­ ro-reitille.”

Päivi Nahkola, Venäjä-koordinaattori Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy ”Palvelemme Pietarin markkinoista kiinnostuneita yrityksiä kysynnän mukaan. Yh­ teistyökumppanimme on Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy:n Pietarin toi­ misto. Hyödynnämme myös muiden Venäjän-kaupan toimijoiden palveluja yrityksil­ lemme.”

Jytta Poijärvi-Miikkulainen, kehittämispäällikkö

15

Sisä-Savon seutuyhtymä

Sisä-Savon toimijat selvittivät, miten osaavan

Venäläisten marjanpoimijoiden

työvoiman saatavuus turvataan alueella ja miten työvoiman kysyntä ja tarjonta saadaan kohtaamaan.

S

osaamisella kysyntää

Sisä-Savossa työvoiman kohtaanto-ongelmaan kehitettiin ratkaisuksi Suonenjoen Mansikkakarnevaalien yhteydessä järjestettävä rekrytointitapahtuma, jossa työnhakijoita ovat ulkomaiset marjanpoimijat. ”Kutsuimme pilottikokeiluun mukaan yrityksiä ja yhdistyksiä monelta toimialalta, jotta alueen työmahdollisuuksista saatiin kerrottua poimijoille mahdollisimman laajasti. Tavoitteena oli saada kokemusta siitä, miten Sisä-Savon työnantajat voisivat rekrytoida jo Suomessa olevaa osaavaa ulkomaista työvoimaa”, seutukehittäjä Olli Kokander Sisä-Savon seutuyhtymästä sanoo.

Kokanderin mukaan vastaavanlaisia rekrytointitapahtumia on tarkoitus järjestää Suonenjoen­ Mansikkakarnevaaleilla myös jatkossa. ”Tapahtumaa tulee jatkaa, sillä tulevaisuudessa on rekrytointitarvetta eikä osaavaa työvoimaa saada välttämättä lähiseuduilta. Jatkossa tapahtumasta on tarkoitus tehdä maakunnallinen”, Kokander kertoo.

Yrityksille lisää näkyvyyttä

”Ulkomaiset poimijat voisivat toimia osaajina esimerkiksi maa- ja metsätalouden perustöissä sekä rakennusprojekteissa.”

Olli Kokander

KUVA: LEHTIKUVA

16

Alueen yritysten näkyvyyttä pyritään lisäämään rekrytoitavien keskuudessa lähettämällä poimijoille jo etukäteen tietopaketteja, joissa kerrotaan yrityksistä. Tarkoituksena on saada yrityksistä tietoa myös Petroskoin työvoimatoimiston neuvontapisteeseen. ”Toimitamme tietoa yrityksistä myös alueemme marjatiloille. Toivomme, että rekrytointitapahtumaan osallistuvat vievät tietoa mukanaan Venäjälle”, Kokander sanoo.

Sisä-Savossa kehitetty toimintamalli on Yrityskehittäjien valtakunnallisen Venäjä-verkoston alueiden

käytettävissä. ”Meille luonteva kohderyhmä on ulkomaiset marjanpoimijat, mutta kukin alue voi valita kohderyhmän omien tarpeidensa mukaan.

Esimerkiksi Suomessa opiskelevat venäläiset voisivat olla hyvä kohderyhmä.”

Osaavaa työvoimaa on tarjolla Uudenlaisen rekrytointimallin kehitystyön pohjana oli Itä-Suomea maahanmuuttopolitiikan pilottialueeksi kehittävä hanke ja sen yhtey­dessä tehty tutkimus. Tutkimuksen mukaan Sisä-Savon marjatiloilla on runsaasti osaavaa työvoimaa.

Tutkimuksessa selvitettiin noin 250 poimijan koulutus- ja työtausta sekä valmius pysyvämpään työntekoon Suomessa. ”Reilusti yli puolet vastaajista oli valmis työskentelemään nykyistä pidempään Suomessa. Totesimme, että marjanpoimijoiden osaamista kannattaisi alueellamme hyödyntää. Suonenjoen seudulla on joka kesä noin 3 000 poimijaa, joista valtaosa on venäläisiä”, Kokander kertoo.

Hänen mukaansa suurin osa poimijoista on opiskelijoita. Mukana on myös paljon kesälomiaan viettäviä opettajia sekä monia kaupallisen alan, maa- ja metsätalousalan sekä rakennusalan osaajia. ”Opiskelijat ovat potentiaalisia työntekijöitä moniin eri tehtäviin, ja opettajille voisi löytyä töitä muun muassa kansalaisopistoista.

Suomalaisilla maatiloilla on pulaa lomittajista. Ulkomaiset poimijat voisivat toimia osaajina esimerkiksi maa- ja metsätalouden perustöissä sekä rakennusprojekteissa”, Kokander toteaa.

Mikkelin seudun elinkeinoyhtiö Miset Oy ”Viennin kasvuun pyritään erityisesti ympäristöteknologia-alan yrityksissä.

Mikkelin seudun tärkein kohdealue Venäjällä on Pietari.

Viennin kasvua tuetaan hyödyntämäl­ lä Itä-Suomen Business-edustusto ISBE Oy:n asiantuntemusta ja kokemusta yri­ tysten etabloitumisessa Venäjän markki­ noille. Huolehdimme myös aktivointitoi­ menpiteistä ja riittävästä koulutustarjon­ nasta yrityksille.

Kehitämme paikallista palvelutar­ jontaa myös venäläisille asiakkaille. Li­ säämme venäjänkielistä matkailuinfor­ maatiota, hyödyntäen erityisesti säh­ köisiä kanavia, sekä yhteistyötä venä­ läisten matkatoimistojen kanssa. Toteu­ tamme venäläisiä matkailijoita huomioi­ via tapahtumia ja järjestämme koulutus­ ta paikallisille yrityksille, jotta nämä voi­ vat entistä paremmin palvella venäläisiä asiakkaita.

Miset Oy on osakkaana ISBE:ssä, jolla on toimipisteet Mikkelissä ja Pietarissa.

Tiivistä yhteistyötä tehdään myös Aaltoyliopiston Pienyrityskeskuksen sekä in­ novaatio- ja teknologiakeskus Miktechin kanssa yritysten auttamisessa Venäjän markkinoille.”

Anitta Sihvonen, kehittämispäällikkö

Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy ”Venäjän-kaupan palveluja tarjotaan alu­ een yrityksille toimialasta riippumatta.

Palvelujen pääkohderyhmänä ovat Kes­ ki-Suomen seuraaviin kärkiklustereihin kuuluvat yritykset: Kehittyvä asuminen, Uudistuvat koneet ja laitteet sekä Bio­ energiasta elinvoimaa.

Jykesin Pietarin toimisto on palvellut yrityksiä jo 18 vuoden ajan.

Toiminnassa ennakoidaan Venäjän tulevaa WTO-jäsenyyttä ja sen tuomia muutoksia yritysten Venäjän-kauppaan.

Venäjällä yrityksiä avustetaan hyödyn­ tämään uusia mahdollisuuksia erityises­ ti Venäjän modernisointiohjelman pää­ toimialoilla, esimerkiksi energiatehok­ kuudessa.

Järjestämme yhteistyössä alueen mui­ den toimijoiden kanssa – koulutuslai­ tokset, kauppakamari, Finpro, ELY-kes­ kus, konsulttiyritykset – Venäjän-kaup­ paan liittyviä tilaisuuksia sekä koko­ amme yritysten tarpeiden mukaiset palveluntarjoa­jat alueelta.”

Minna Haapala, aluevastaava, Venäjä

n Teksti: Tommi Salo

17

Sisä-Savon seutuyhtymä

Sisä-Savon toimijat selvittivät, miten osaavan

Venäläisten marjanpoimijoiden

työvoiman saatavuus turvataan alueella ja miten työvoiman kysyntä ja tarjonta saadaan kohtaamaan.

S

osaamisella kysyntää

Sisä-Savossa työvoiman kohtaanto-ongelmaan kehitettiin ratkaisuksi Suonenjoen Mansikkakarnevaalien yhteydessä järjestettävä rekrytointitapahtuma, jossa työnhakijoita ovat ulkomaiset marjanpoimijat. ”Kutsuimme pilottikokeiluun mukaan yrityksiä ja yhdistyksiä monelta toimialalta, jotta alueen työmahdollisuuksista saatiin kerrottua poimijoille mahdollisimman laajasti. Tavoitteena oli saada kokemusta siitä, miten Sisä-Savon työnantajat voisivat rekrytoida jo Suomessa olevaa osaavaa ulkomaista työvoimaa”, seutukehittäjä Olli Kokander Sisä-Savon seutuyhtymästä sanoo.

Kokanderin mukaan vastaavanlaisia rekrytointitapahtumia on tarkoitus järjestää Suonenjoen­ Mansikkakarnevaaleilla myös jatkossa. ”Tapahtumaa tulee jatkaa, sillä tulevaisuudessa on rekrytointitarvetta eikä osaavaa työvoimaa saada välttämättä lähiseuduilta. Jatkossa tapahtumasta on tarkoitus tehdä maakunnallinen”, Kokander kertoo.

Yrityksille lisää näkyvyyttä

”Ulkomaiset poimijat voisivat toimia osaajina esimerkiksi maa- ja metsätalouden perustöissä sekä rakennusprojekteissa.”

Olli Kokander

KUVA: LEHTIKUVA

16

Alueen yritysten näkyvyyttä pyritään lisäämään rekrytoitavien keskuudessa lähettämällä poimijoille jo etukäteen tietopaketteja, joissa kerrotaan yrityksistä. Tarkoituksena on saada yrityksistä tietoa myös Petroskoin työvoimatoimiston neuvontapisteeseen. ”Toimitamme tietoa yrityksistä myös alueemme marjatiloille. Toivomme, että rekrytointitapahtumaan osallistuvat vievät tietoa mukanaan Venäjälle”, Kokander sanoo.

Sisä-Savossa kehitetty toimintamalli on Yrityskehittäjien valtakunnallisen Venäjä-verkoston alueiden

käytettävissä. ”Meille luonteva kohderyhmä on ulkomaiset marjanpoimijat, mutta kukin alue voi valita kohderyhmän omien tarpeidensa mukaan.

Esimerkiksi Suomessa opiskelevat venäläiset voisivat olla hyvä kohderyhmä.”

Osaavaa työvoimaa on tarjolla Uudenlaisen rekrytointimallin kehitystyön pohjana oli Itä-Suomea maahanmuuttopolitiikan pilottialueeksi kehittävä hanke ja sen yhtey­dessä tehty tutkimus. Tutkimuksen mukaan Sisä-Savon marjatiloilla on runsaasti osaavaa työvoimaa.

Tutkimuksessa selvitettiin noin 250 poimijan koulutus- ja työtausta sekä valmius pysyvämpään työntekoon Suomessa. ”Reilusti yli puolet vastaajista oli valmis työskentelemään nykyistä pidempään Suomessa. Totesimme, että marjanpoimijoiden osaamista kannattaisi alueellamme hyödyntää. Suonenjoen seudulla on joka kesä noin 3 000 poimijaa, joista valtaosa on venäläisiä”, Kokander kertoo.

Hänen mukaansa suurin osa poimijoista on opiskelijoita. Mukana on myös paljon kesälomiaan viettäviä opettajia sekä monia kaupallisen alan, maa- ja metsätalousalan sekä rakennusalan osaajia. ”Opiskelijat ovat potentiaalisia työntekijöitä moniin eri tehtäviin, ja opettajille voisi löytyä töitä muun muassa kansalaisopistoista.

Suomalaisilla maatiloilla on pulaa lomittajista. Ulkomaiset poimijat voisivat toimia osaajina esimerkiksi maa- ja metsätalouden perustöissä sekä rakennusprojekteissa”, Kokander toteaa.

Mikkelin seudun elinkeinoyhtiö Miset Oy ”Viennin kasvuun pyritään erityisesti ympäristöteknologia-alan yrityksissä.

Mikkelin seudun tärkein kohdealue Venäjällä on Pietari.

Viennin kasvua tuetaan hyödyntämäl­ lä Itä-Suomen Business-edustusto ISBE Oy:n asiantuntemusta ja kokemusta yri­ tysten etabloitumisessa Venäjän markki­ noille. Huolehdimme myös aktivointitoi­ menpiteistä ja riittävästä koulutustarjon­ nasta yrityksille.

Kehitämme paikallista palvelutar­ jontaa myös venäläisille asiakkaille. Li­ säämme venäjänkielistä matkailuinfor­ maatiota, hyödyntäen erityisesti säh­ köisiä kanavia, sekä yhteistyötä venä­ läisten matkatoimistojen kanssa. Toteu­ tamme venäläisiä matkailijoita huomioi­ via tapahtumia ja järjestämme koulutus­ ta paikallisille yrityksille, jotta nämä voi­ vat entistä paremmin palvella venäläisiä asiakkaita.

Miset Oy on osakkaana ISBE:ssä, jolla on toimipisteet Mikkelissä ja Pietarissa.

Tiivistä yhteistyötä tehdään myös Aaltoyliopiston Pienyrityskeskuksen sekä in­ novaatio- ja teknologiakeskus Miktechin kanssa yritysten auttamisessa Venäjän markkinoille.”

Anitta Sihvonen, kehittämispäällikkö

Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy ”Venäjän-kaupan palveluja tarjotaan alu­ een yrityksille toimialasta riippumatta.

Palvelujen pääkohderyhmänä ovat Kes­ ki-Suomen seuraaviin kärkiklustereihin kuuluvat yritykset: Kehittyvä asuminen, Uudistuvat koneet ja laitteet sekä Bio­ energiasta elinvoimaa.

Jykesin Pietarin toimisto on palvellut yrityksiä jo 18 vuoden ajan.

Toiminnassa ennakoidaan Venäjän tulevaa WTO-jäsenyyttä ja sen tuomia muutoksia yritysten Venäjän-kauppaan.

Venäjällä yrityksiä avustetaan hyödyn­ tämään uusia mahdollisuuksia erityises­ ti Venäjän modernisointiohjelman pää­ toimialoilla, esimerkiksi energiatehok­ kuudessa.

Järjestämme yhteistyössä alueen mui­ den toimijoiden kanssa – koulutuslai­ tokset, kauppakamari, Finpro, ELY-kes­ kus, konsulttiyritykset – Venäjän-kaup­ paan liittyviä tilaisuuksia sekä koko­ amme yritysten tarpeiden mukaiset palveluntarjoa­jat alueelta.”

Minna Haapala, aluevastaava, Venäjä

n Teksti: Tommi Salo

17

Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy

Vaasanseudun Kehitys Oy VASEK

Kainuun Etu Oy

”Venäjä-toimintojen painopisteet ovat metsä- ja metalli­ala se­ kä metsäenergia-alan koko ketju mukaan lukien korjuu ja logis­ tiikka.

Yhteistyöalueemme ovat Karjalan tasavalta ja Pietari sekä Je­ katerinburg, Ufa, Tjumen ja Voronezhin alue.

Hyödynnämme Itä-Suomen Businessedustusto ISBE Oy:n pal­ veluja ja pyrimme laajentamaan sen toimintaa rajan molem­ min puolin. Teemme yhteistyötä muun muassa kauppakamarin, maakuntaliiton, muiden kehittämisyhtiöiden, ELY-keskuksen, Itä-Suomen yliopiston, METLAn ja Finnveran kanssa yritysten Venäjän-kaupan edistämiseksi. Suunnittelemme ja toteutamme mm. yhdessä eri puolilta Venäjää tulevien elinkeinoelämän ja vi­ ranomaistahojen edustajien Pohjois-Karjalan vierailuja.

Pohjois-Karjalalla on oma elinkeinopoliittinen Venäjä-strate­ gia, johon alueen toimijat ovat sitoutuneet. Lisäksi Pohjois-Kar­ jalassa toimii maakunnallinen Venäjä-ryhmä, jossa elinkeinoelä­ mä on vahvasti edustettuna. Yritysten Venäjä-toimintoja kehi­ tämme myös käynnissä olevien hankkeiden avulla.”

”Vaasan seudun Venäjä-painopisteet ovat energiateknologiassa eli energiantuotannossa ja -tehokkuudessa. Monien seudun yri­ tysten liikevaihdosta huomattava osa tulee Venäjältä ja monilla on tuotannollista toimintaa tai palvelutoimintaa Venäjällä. Suu­ rin haaste on saada pk-sektorin yritykset kiinnostumaan Venä­ jän markkinoiden mahdollisuuksista, ja siihen Alueiden Venäjäverkosto tarjoaa apua.

Tarjoamme aiempaa aktiivisemmin yhteistyössä Venäjän-kau­ pan toimijoiden kanssa yhteistyö- ja markkinamahdollisuuk­ sia alueemme pk-yrityksille. Olemme jo nyt nähneet, että Venäjä kiinnostaa pk-sektoria entistä enemmän.

Teemme yhteistyötä Viexpon ja lähialueen kehittämisorgani­ saatioiden kanssa, ja nyt siirretään osaamista myös VASEKin ja muiden Alueiden Venäjä-verkostoon kuuluvien kehittämisyhti­ öiden välillä.”

”Venäjä-toiminnan painopistealueiden – matkailu, liikenne ja logistiikka – kehittämistä jatketaan. Tavoitteena on lisätä kult­ tuuri- ja hyvinvointialojen sekä luonnonvaroihin liittyvää yhteis­ työtä ja jatkaa viranomaisyhteistyötä.

Yhteistyöalueemme on Karjalan tasavalta. Yhteistyötä tehdään myös Arkangelin ja Kostamuksen kanssa.

Lisäämme yritysten välistä liiketoimintayhteistyötä, kaupan­ käyntiä ja venäläisten ostosmatkailua. Huomioimme Venäjän WTO-jäsenyyden tuomat mahdollisuudet. Mahdollisuutena on houkutella venäläisiä pääomasijoittajia sijoittamaan yrityksiin osana pääomarahoitushanketta.”

Marko Kanniainen, johtaja, ICT-, elektroniikka- ja metallitoimiala

Venäläinen kuvausryhmä Sadko teki Jykesin toimeksiannosta markkinointivideon ja televisio-ohjelmia Jyväskylän seudusta. Kuvassa Sadko-kuvausryhmän jäsenet Larisa Bazylevits, Marija Suhova, Elena Ushakova, Sergei Bilyk, Aleksandr Pashuta, Jykesin edustaja Suvi Kaikkonen sekä kalastusopas Jarkko Mäkinen.

Raine Vasanoja, yritysneuvoja

Raahen seudun yrityspalvelut

Koillis-Suomen kehittämisyhtiö Naturpolis Oy

”Metalliteollisuus on tärkein Venäjä-toimintamme painopiste­ alue. Yhteistyöalueita Venäjällä ovat Murmansk, Pietari ja Tshe­ repovetsin alue. Merkittävä yhteistyökumppani kauppasuhtei­ den kehittämisessä on Tsherepovetsin kaupungin investointivi­ rasto, jonka avulla olemme saaneet yritykset saman pöydän ää­ reen.

Olemme osallistuneet messuille ja matchmaking-tapahtumiin muun muassa Murmanskissa ja Pietarissa. Venäjän-kaupan se­ minaarit ovat myös yksi Venäjän-kaupan kehittämisväline.

Lisäämme yhteydenpitoa venäläisten yhteistyökumppaneiden kanssa sekä laajennamme Venäjä-toimintoihin liittyvää verkos­ toyhteistyötä.”

”Venäjä-toiminnan painopistealueenamme on matkailuyhteis­ työn kehittäminen. Kehitämme matkailukeskusten välistä yh­ teistyötä, koulutusta, liikuntamatkailua sekä rajat ylittäviä mat­ kailutuotteita.

Pääyhteistyökumppanit ovat Murmanskin alueella Kantalah­ den, Kirovskin, Apatiitin ja Polarnie Zorin kaupungit ja matkai­ lualan yritykset sekä Murmanskin aluehallinnon ministeriöt.

Pyrimme edistämään viisumikäytäntöjen yksinkertaistamis­ ta ja Salla–Alakurtti ja Kortesalmi–Louhi teiden parantamis­ ta. Tavoitteena on myös palauttaa ratayhteys Sallan ja Kantalah­ den välille.

Venäjän-kaupan edistämiseksi yrittäjille on järjestetty Ve­ näjän-kauppaan liittyvää koulutusta, suomalaisten ja venäläis­ ten yrittäjien tapaamisia, kehitetty markkinointia ja osallistuttu messuille. Tavoitteena on kaupan esteiden madaltaminen, muun muassa elintarvikkeiden tarkastuspisteen saaminen alueelle.”

Arja Nevalainen, projektipäällikkö

Kuopion kaupungin yrityspalvelu ”Kuopio on venäläismatkailun kohdealue. Matkailupalveluja ke­ hitetään venäläisten matkailijoiden näkökulmasta. Tahkon mat­ kailukeskuksen merkitys alueen turistikohteena on suuri. Kuo­ piolla on perinteitä myös rakennusalan matchmaking-tilaisuuk­ sien järjestämisestä yhdessä venäläisten kanssa. Yhteistyötä teh­ dään erityisesti Pietarin toimijoiden kanssa.

Yritysten Venäjän-kaupan palveluja kehitetään Pohjois-Savon ELY-keskuksen pk-yritysten kansainvälistymistä edistävän mal­ lin, Golden Gavian, avulla.

Venäjä-yhteistyö on yksi Kuopion kansainvälisyysohjelman painopisteistä. Kauppakamari on toteuttanut Venäjän-kaupan aktivointitoimia ja vetänyt alueellista Venäjä-toimijoiden fooru­ mia, jossa on mukana kunta-, yritys-, oppilaitos- ja kulttuuritoi­ mijoita. Käytössä on myös Itä-Suomen Businessedustusto ISBE Oy:n palvelut Pietarissa.”

Johanna Liukkonen, yrityskoordinaattori Seinäjoen seudun elinkeinokeskus ”Seinäjoen seudun yrityksillä on tuotantolaitoksia muun muassa Moskovassa ja Pietarissa. Yrityksillä on myös vientiä sekä pitkä­ aikaisia myyntiverkostoja Venäjällä.

Pyrimme yhteistyössä kauppakamarin ja muiden Venäjä-toi­ mijoiden kanssa edistämään suhteita muun muassa Luoteis-Ve­ näjälle (Pietari ja Leningradin alue), joista tuleville elintarvi­ kealan toimijoille olemme jo järjestäneet seminaareja ja yritys­ käyntejä Seinäjoen seudulla.

Myös logistiikan kehittäminen Suomen poikittaisliikentees­ sä on työn alla. Tiedotusta lisätään Venäjän-kaupan toimijoista muun muassa toimintakalenterin käyttöä aktivoimalla.

Keskeisiä yhteistyökumppaneitamme ovat kauppakamari, Suomi–Venäjä-seura, oppilaitokset ja yritykset.”

Jouni Pekkala, toimialapäällikkö

18

Teknologiakeskus Ketek Oy, Kokkola ”Venäjä-toiminnan painopisteemme liittyvät metalli- ja konepa­ jateollisuuteen. Yhteistyöalueitamme ovat Murmanskin ja Ar­ kangelin alueet sekä Karjalan tasavalta, Pietari ja Leningradin alue.

Venäjän-kaupan palvelut kehittyvät asiakaskontaktien ja vie­ railujen kautta, yritysten kanssa Venäjällä järjestettäviin mes­ suihin osallistumalla ja kuuntelemalla suomalaisten ja venäläis­ ten asiakkaiden näkemyksiä yhteistyön kehittämisen mahdolli­ suuksista.”

Jüri Feldmann, vanhempi asiantuntija

Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry ”Tarjoamme Venäjän-kaupan eri vaiheissa oleville yrityksille pal­ veluja yritysten tarpeiden mukaan: 1) Voimme esimerkiksi tukea jo pitkään Venäjällä toimineita yrityksiä markkinoinnissa, kuten messujärjestelyissä, 2) Venäjästä kiinnostuneita yrityksiä voim­ me auttaa esimerkiksi etsimällä yhteistyökumppaneita, kontak­ teja ja rahoituskanavia ja 3) yrityksille, jotka eivät vielä ole toi­ mineet Venäjällä, mutta hakevat kasvua ulkomailta, tuomme Ve­ näjää esille mahdollisuuksien maana tarjoamalla tietoa ja tutus­ tumismahdollisuuksia Venäjään.

Tavoitteenamme on luoda lisää kontakteja venäläisiin päättä­ jiin ja rakentaa toimintaedellytyksiä alueemme yrityksille sekä verkostoitua Venäjän-kaupan asiantuntijoiden kanssa – itse ei tarvitse osata kaikkea.

Järjestämme yhteisiä fact finding -matkoja muiden kehittä­ misyhtiöiden kanssa. Olemme aktiivisesti mukana Alueiden Ve­ näjä-verkoston toiminnassa keräten tietoa hyvistä käytännöistä ja alan osaajista.”

Ari Alakangas, vientiasiantuntija

Kaj Sartorisio, kansainvälistymispäällikkö Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskus ja Team Botnia Oy ”Venäjä-yhteistyön keskeisiä kehittämiskohteita ovat matkailu ja ostosmatkailu. Tavoitteena on lisätä myös muuta yhteistyötä ja monipuolistaa liiketoimintaa. Olemme käynnistämässä yhteis­ työtä Murmaskin kauppakamarin kanssa sekä rakentamassa yh­ teistyökanavia Moskovan suuntaan.”

Risto Alaheikka, toimitusjohtaja

Rovaniemen Kehitys Oy ”Venäjän-kaupan palvelujen kohderyhmät ovat matkailu, kaup­ pa ja palvelut (ostosmatkailu). Venäjän yhteistyöalueenamme on Murmanskin alue.

Tiivistämme yhteistyötä Murmanskin alueen kanssa mm. toi­ mialakohtaisilla yrityskontaktimatkoilla ja lisäämme alueemme markkinointia kohdealueella. Osallistumme esimerkiksi Mur­ manskin vapaa-ajan messuille Rovaniemen yhteisosastolla.

Yhteistyötä tehdään kauppakamarin, Barentskeskus Finland Oy:n, ELY-keskuksen sekä muiden kehittämisorganisaatioiden kanssa muun muassa tutustumis- ja matchmaking-matkojen jär­ jestämisessä Murmanskin alueelle. TE-toimiston kanssa on jär­ jestetty venäjänkielentaitoisten työhakijoiden ja paikallisten yri­ tysten välisiä rekrytointitilaisuuksia venäläisten matkailuseson­ keja varten.”

Eija Jussila-Salmi, yritysneuvoja, kansainvälistymispalvelut

Erkki Oikarinen, projektikoordinaattori, Venäjä

Pohjois-Lapin alueyhteistyön kuntayhtymä ”Venäjä-toimintojen painopisteenä ovat liikenne- ja logistiikka (Lotta–Murmansk-tie), matkailu mukaan lukien ostosmatkailu, bioenergia (hakkeen tuonti) ja rakennusala.

Keskeisiä toiminta-alueita ovat Murmansk ja Kuola.

Kehitämme Venäjä-toimintojamme yritysvierailujen ja yhteis­ työhankkeiden kautta.

Keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat aluehallinto, kehittämis­ organisaatiot ja media. Venäjän-kauppaa pidetään esillä tv-mai­ noksilla, lehti-ilmoituksilla, messuesiintymisillä ja yritysvierai­ luilla.”

Timo Lohi, kehittämispäällikkö

Alueiden Venäjä-verkostoon kuuluvat myös: • Savonlinnan seudun kuntayhtymä • Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelu Oy • Navitas Kehitys Oy • Pietarsaaren seudun Elinkeinokeskus Concordia Oy

19

Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy

Vaasanseudun Kehitys Oy VASEK

Kainuun Etu Oy

”Venäjä-toimintojen painopisteet ovat metsä- ja metalli­ala se­ kä metsäenergia-alan koko ketju mukaan lukien korjuu ja logis­ tiikka.

Yhteistyöalueemme ovat Karjalan tasavalta ja Pietari sekä Je­ katerinburg, Ufa, Tjumen ja Voronezhin alue.

Hyödynnämme Itä-Suomen Businessedustusto ISBE Oy:n pal­ veluja ja pyrimme laajentamaan sen toimintaa rajan molem­ min puolin. Teemme yhteistyötä muun muassa kauppakamarin, maakuntaliiton, muiden kehittämisyhtiöiden, ELY-keskuksen, Itä-Suomen yliopiston, METLAn ja Finnveran kanssa yritysten Venäjän-kaupan edistämiseksi. Suunnittelemme ja toteutamme mm. yhdessä eri puolilta Venäjää tulevien elinkeinoelämän ja vi­ ranomaistahojen edustajien Pohjois-Karjalan vierailuja.

Pohjois-Karjalalla on oma elinkeinopoliittinen Venäjä-strate­ gia, johon alueen toimijat ovat sitoutuneet. Lisäksi Pohjois-Kar­ jalassa toimii maakunnallinen Venäjä-ryhmä, jossa elinkeinoelä­ mä on vahvasti edustettuna. Yritysten Venäjä-toimintoja kehi­ tämme myös käynnissä olevien hankkeiden avulla.”

”Vaasan seudun Venäjä-painopisteet ovat energiateknologiassa eli energiantuotannossa ja -tehokkuudessa. Monien seudun yri­ tysten liikevaihdosta huomattava osa tulee Venäjältä ja monilla on tuotannollista toimintaa tai palvelutoimintaa Venäjällä. Suu­ rin haaste on saada pk-sektorin yritykset kiinnostumaan Venä­ jän markkinoiden mahdollisuuksista, ja siihen Alueiden Venäjäverkosto tarjoaa apua.

Tarjoamme aiempaa aktiivisemmin yhteistyössä Venäjän-kau­ pan toimijoiden kanssa yhteistyö- ja markkinamahdollisuuk­ sia alueemme pk-yrityksille. Olemme jo nyt nähneet, että Venäjä kiinnostaa pk-sektoria entistä enemmän.

Teemme yhteistyötä Viexpon ja lähialueen kehittämisorgani­ saatioiden kanssa, ja nyt siirretään osaamista myös VASEKin ja muiden Alueiden Venäjä-verkostoon kuuluvien kehittämisyhti­ öiden välillä.”

”Venäjä-toiminnan painopistealueiden – matkailu, liikenne ja logistiikka – kehittämistä jatketaan. Tavoitteena on lisätä kult­ tuuri- ja hyvinvointialojen sekä luonnonvaroihin liittyvää yhteis­ työtä ja jatkaa viranomaisyhteistyötä.

Yhteistyöalueemme on Karjalan tasavalta. Yhteistyötä tehdään myös Arkangelin ja Kostamuksen kanssa.

Lisäämme yritysten välistä liiketoimintayhteistyötä, kaupan­ käyntiä ja venäläisten ostosmatkailua. Huomioimme Venäjän WTO-jäsenyyden tuomat mahdollisuudet. Mahdollisuutena on houkutella venäläisiä pääomasijoittajia sijoittamaan yrityksiin osana pääomarahoitushanketta.”

Marko Kanniainen, johtaja, ICT-, elektroniikka- ja metallitoimiala

Venäläinen kuvausryhmä Sadko teki Jykesin toimeksiannosta markkinointivideon ja televisio-ohjelmia Jyväskylän seudusta. Kuvassa Sadko-kuvausryhmän jäsenet Larisa Bazylevits, Marija Suhova, Elena Ushakova, Sergei Bilyk, Aleksandr Pashuta, Jykesin edustaja Suvi Kaikkonen sekä kalastusopas Jarkko Mäkinen.

Raine Vasanoja, yritysneuvoja

Raahen seudun yrityspalvelut

Koillis-Suomen kehittämisyhtiö Naturpolis Oy

”Metalliteollisuus on tärkein Venäjä-toimintamme painopiste­ alue. Yhteistyöalueita Venäjällä ovat Murmansk, Pietari ja Tshe­ repovetsin alue. Merkittävä yhteistyökumppani kauppasuhtei­ den kehittämisessä on Tsherepovetsin kaupungin investointivi­ rasto, jonka avulla olemme saaneet yritykset saman pöydän ää­ reen.

Olemme osallistuneet messuille ja matchmaking-tapahtumiin muun muassa Murmanskissa ja Pietarissa. Venäjän-kaupan se­ minaarit ovat myös yksi Venäjän-kaupan kehittämisväline.

Lisäämme yhteydenpitoa venäläisten yhteistyökumppaneiden kanssa sekä laajennamme Venäjä-toimintoihin liittyvää verkos­ toyhteistyötä.”

”Venäjä-toiminnan painopistealueenamme on matkailuyhteis­ työn kehittäminen. Kehitämme matkailukeskusten välistä yh­ teistyötä, koulutusta, liikuntamatkailua sekä rajat ylittäviä mat­ kailutuotteita.

Pääyhteistyökumppanit ovat Murmanskin alueella Kantalah­ den, Kirovskin, Apatiitin ja Polarnie Zorin kaupungit ja matkai­ lualan yritykset sekä Murmanskin aluehallinnon ministeriöt.

Pyrimme edistämään viisumikäytäntöjen yksinkertaistamis­ ta ja Salla–Alakurtti ja Kortesalmi–Louhi teiden parantamis­ ta. Tavoitteena on myös palauttaa ratayhteys Sallan ja Kantalah­ den välille.

Venäjän-kaupan edistämiseksi yrittäjille on järjestetty Ve­ näjän-kauppaan liittyvää koulutusta, suomalaisten ja venäläis­ ten yrittäjien tapaamisia, kehitetty markkinointia ja osallistuttu messuille. Tavoitteena on kaupan esteiden madaltaminen, muun muassa elintarvikkeiden tarkastuspisteen saaminen alueelle.”

Arja Nevalainen, projektipäällikkö

Kuopion kaupungin yrityspalvelu ”Kuopio on venäläismatkailun kohdealue. Matkailupalveluja ke­ hitetään venäläisten matkailijoiden näkökulmasta. Tahkon mat­ kailukeskuksen merkitys alueen turistikohteena on suuri. Kuo­ piolla on perinteitä myös rakennusalan matchmaking-tilaisuuk­ sien järjestämisestä yhdessä venäläisten kanssa. Yhteistyötä teh­ dään erityisesti Pietarin toimijoiden kanssa.

Yritysten Venäjän-kaupan palveluja kehitetään Pohjois-Savon ELY-keskuksen pk-yritysten kansainvälistymistä edistävän mal­ lin, Golden Gavian, avulla.

Venäjä-yhteistyö on yksi Kuopion kansainvälisyysohjelman painopisteistä. Kauppakamari on toteuttanut Venäjän-kaupan aktivointitoimia ja vetänyt alueellista Venäjä-toimijoiden fooru­ mia, jossa on mukana kunta-, yritys-, oppilaitos- ja kulttuuritoi­ mijoita. Käytössä on myös Itä-Suomen Businessedustusto ISBE Oy:n palvelut Pietarissa.”

Johanna Liukkonen, yrityskoordinaattori Seinäjoen seudun elinkeinokeskus ”Seinäjoen seudun yrityksillä on tuotantolaitoksia muun muassa Moskovassa ja Pietarissa. Yrityksillä on myös vientiä sekä pitkä­ aikaisia myyntiverkostoja Venäjällä.

Pyrimme yhteistyössä kauppakamarin ja muiden Venäjä-toi­ mijoiden kanssa edistämään suhteita muun muassa Luoteis-Ve­ näjälle (Pietari ja Leningradin alue), joista tuleville elintarvi­ kealan toimijoille olemme jo järjestäneet seminaareja ja yritys­ käyntejä Seinäjoen seudulla.

Myös logistiikan kehittäminen Suomen poikittaisliikentees­ sä on työn alla. Tiedotusta lisätään Venäjän-kaupan toimijoista muun muassa toimintakalenterin käyttöä aktivoimalla.

Keskeisiä yhteistyökumppaneitamme ovat kauppakamari, Suomi–Venäjä-seura, oppilaitokset ja yritykset.”

Jouni Pekkala, toimialapäällikkö

18

Teknologiakeskus Ketek Oy, Kokkola ”Venäjä-toiminnan painopisteemme liittyvät metalli- ja konepa­ jateollisuuteen. Yhteistyöalueitamme ovat Murmanskin ja Ar­ kangelin alueet sekä Karjalan tasavalta, Pietari ja Leningradin alue.

Venäjän-kaupan palvelut kehittyvät asiakaskontaktien ja vie­ railujen kautta, yritysten kanssa Venäjällä järjestettäviin mes­ suihin osallistumalla ja kuuntelemalla suomalaisten ja venäläis­ ten asiakkaiden näkemyksiä yhteistyön kehittämisen mahdolli­ suuksista.”

Jüri Feldmann, vanhempi asiantuntija

Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry ”Tarjoamme Venäjän-kaupan eri vaiheissa oleville yrityksille pal­ veluja yritysten tarpeiden mukaan: 1) Voimme esimerkiksi tukea jo pitkään Venäjällä toimineita yrityksiä markkinoinnissa, kuten messujärjestelyissä, 2) Venäjästä kiinnostuneita yrityksiä voim­ me auttaa esimerkiksi etsimällä yhteistyökumppaneita, kontak­ teja ja rahoituskanavia ja 3) yrityksille, jotka eivät vielä ole toi­ mineet Venäjällä, mutta hakevat kasvua ulkomailta, tuomme Ve­ näjää esille mahdollisuuksien maana tarjoamalla tietoa ja tutus­ tumismahdollisuuksia Venäjään.

Tavoitteenamme on luoda lisää kontakteja venäläisiin päättä­ jiin ja rakentaa toimintaedellytyksiä alueemme yrityksille sekä verkostoitua Venäjän-kaupan asiantuntijoiden kanssa – itse ei tarvitse osata kaikkea.

Järjestämme yhteisiä fact finding -matkoja muiden kehittä­ misyhtiöiden kanssa. Olemme aktiivisesti mukana Alueiden Ve­ näjä-verkoston toiminnassa keräten tietoa hyvistä käytännöistä ja alan osaajista.”

Ari Alakangas, vientiasiantuntija

Kaj Sartorisio, kansainvälistymispäällikkö Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskus ja Team Botnia Oy ”Venäjä-yhteistyön keskeisiä kehittämiskohteita ovat matkailu ja ostosmatkailu. Tavoitteena on lisätä myös muuta yhteistyötä ja monipuolistaa liiketoimintaa. Olemme käynnistämässä yhteis­ työtä Murmaskin kauppakamarin kanssa sekä rakentamassa yh­ teistyökanavia Moskovan suuntaan.”

Risto Alaheikka, toimitusjohtaja

Rovaniemen Kehitys Oy ”Venäjän-kaupan palvelujen kohderyhmät ovat matkailu, kaup­ pa ja palvelut (ostosmatkailu). Venäjän yhteistyöalueenamme on Murmanskin alue.

Tiivistämme yhteistyötä Murmanskin alueen kanssa mm. toi­ mialakohtaisilla yrityskontaktimatkoilla ja lisäämme alueemme markkinointia kohdealueella. Osallistumme esimerkiksi Mur­ manskin vapaa-ajan messuille Rovaniemen yhteisosastolla.

Yhteistyötä tehdään kauppakamarin, Barentskeskus Finland Oy:n, ELY-keskuksen sekä muiden kehittämisorganisaatioiden kanssa muun muassa tutustumis- ja matchmaking-matkojen jär­ jestämisessä Murmanskin alueelle. TE-toimiston kanssa on jär­ jestetty venäjänkielentaitoisten työhakijoiden ja paikallisten yri­ tysten välisiä rekrytointitilaisuuksia venäläisten matkailuseson­ keja varten.”

Eija Jussila-Salmi, yritysneuvoja, kansainvälistymispalvelut

Erkki Oikarinen, projektikoordinaattori, Venäjä

Pohjois-Lapin alueyhteistyön kuntayhtymä ”Venäjä-toimintojen painopisteenä ovat liikenne- ja logistiikka (Lotta–Murmansk-tie), matkailu mukaan lukien ostosmatkailu, bioenergia (hakkeen tuonti) ja rakennusala.

Keskeisiä toiminta-alueita ovat Murmansk ja Kuola.

Kehitämme Venäjä-toimintojamme yritysvierailujen ja yhteis­ työhankkeiden kautta.

Keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat aluehallinto, kehittämis­ organisaatiot ja media. Venäjän-kauppaa pidetään esillä tv-mai­ noksilla, lehti-ilmoituksilla, messuesiintymisillä ja yritysvierai­ luilla.”

Timo Lohi, kehittämispäällikkö

Alueiden Venäjä-verkostoon kuuluvat myös: • Savonlinnan seudun kuntayhtymä • Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelu Oy • Navitas Kehitys Oy • Pietarsaaren seudun Elinkeinokeskus Concordia Oy

19

Alueiden Venäjä-verkosto Yrityskehittäjien valtakunnallinen Venäjä-verkosto Seudulliset Kehittämisyhteisöt SEKES ry Toinen linja 14, 00530 Helsinki www.sekes.fi/venajaverkosto Heidi Saario, Projektipäällikkö p. 045 326 4846 heidi.saario@sekes.fi Petriina Punna, Projektiasiantuntija p. 045 326 3988 petriina.punna@sekes.fi

20