Mitä meille kuuluu?

Monet kaupungin työntekijät voivat työssään entistä paremmin, kertovat tuoreet työhyvinvointikyselyt. Mutta millaisia eroja toimialojen välillä on, ja miten näitä voidaan kaventaa? Entä miten varmistetaan yhdenvertaisuus, yhteenkuuluvuus ja jaksaminen hybridityössä?

Seitsemän kymmenestä työntekijästä kokee, että Espoon kaupunki on hyvä työnantaja, jolle muidenkin kannattaa hakea töihin.

Niin ikään seitsemän kymmenestä kaupungin työntekijästä kokee, että työilmapiiri omassa tiimissä on entistä parempi, työyhteisössä on kunnioitusta ja luottamuksellinen ilmapiiri, että parannusehdotukset huomioidaan ja että työyhteisössä jokainen tuntee olevansa hyväksytty. Tätä kutsutaan sosiaaliseksi pääomaksi.

Tulokset käyvät ilmi tuoreesta valtakunnallisesta Kunta10-seurantatutkimuksesta, johon kerättiin vastauksia syys–lokakuussa 2022. Edellisen kerran Kunta10-kysely teetettiin vuonna 2020.

– Erityisesti kokemukset työilmapiiristä ja sosiaalisesta pääomasta ovat nousseet edelliseltä kierrokselta. Myös työn mielekkyys, työn hallinta ja panostaminen työhön ovat kehittyneet. Kuntien välisessä vertailussa Espoo asettuu monilla työhyvinvointimittareilla viiden kärkeen, sanoo erityissuunnittelija Mar- kus Ketonen henkilöstöhallinnosta.

Työilmapiirin lisäksi kokemukset hyvästä johtamisesta ovat parantuneet. Espoossa neljästi vuodessa toteutettavan Työfiiliskyselyn tuloksetkin viestivät, että kaupungin tasolla työhyvinvoinnissa mennään johdonmukaisesti parempaan suuntaan.

Samaan aikaan työ kuitenkin aiheuttaa monin paikoin stressiä ja liiallista kuormitusta, ja työhyvinvoinnissa on toimialakohtaisia eroja.

Mitä näille voidaan tehdä, ja miten nykyinen etätyöohje liittyy asiaan?

Työhyvinvointi on kaikkien yhteinen asia

Paineita, stressiä ja vaikeuksia palautua töistä – näitä kaupungin työntekijät kokevat Kunta10-tutkimuksen mukaan entistä enemmän. Kokemukset vaihtelevat sen mukaan, millä toimialalla tai millaisissa tehtävissä työskennellään.

Esimerkiksi kokemus työn imusta on heikentynyt kaupunkitasolla, mutta konsernihallinnon toimialalla se on hieman noussut. Kasvun ja oppimisen toimialallakin se on hienoisesta laskusta huolimatta edelleen hyvällä tasolla – sitä kertoo kokevansa 71 prosenttia Kunta10:n vastaajista.

Samaan aikaan kokemus työmäärän lisääntymisestä yli sietokyvyn on kasvanut kaupunkitasolla. Kasvun ja oppimisen toimialalla näin tuntee 56 prosenttia vastaajista, ja kasvua on yksitoista prosenttiyksikköä edelliseen kyselykierrokseen verrattuna. Konsernihallinnossa kokemus liiallisesta kuormituksesta on kuitenkin laskenut. Vuonna 2020 liiallista kuormitusta koki 35 prosenttia konsernihallinnon vastaajista, lokakuussa 2022 enää 28 prosenttia.

– Erot vaikuttavat johtuvan työn luonteesta, käytössä olevista resursseista ja toimialaan tai ammattiryhmiin kohdistuvista vaatimuksista, sanoo erityissuunnittelija Tuija Merkel, joka muun muassa vastaa Kunta10:n valmistelusta ja toteutuksesta Espoossa.

– Esimerkiksi työvoimapula-aloilla on tärkeää, että työvoiman pitoa ja saatavuutta kehitetään. Kuitenkin työn luonteesta johtuviin kuormitustekijöihin on vaikea vaikuttaa työyhteisön ulkopuolelta. Esimerkiksi lastenhoitajat eivät jatkossakaan pysty suunnittelemaan työaikojaan yhtä hyvin kuin toimistotyötä eri toimialoilla tekevät asiantuntijat. Erityisesti tällöin työhyvinvoinnin tueksi tarvitaan tiimien avointa keskustelua ja yhdessä sovittuja, hyviä käytäntöjä, Tuija sanoo.

Työyksinäisyys lisääntynyt hybridityössä

Suuri osa Kunta10:n vastaajista kokee, että korona on vaikuttanut omaan työhön, ja vaikutukset ovat olleet enimmäkseen kielteisiä. Vastaajista 19–46 prosenttia kokee koronan kuormittaneen henkisesti.

TUIJA MERKEL erityissuunnittelija

– Kokemukset voivat riippua esimerkiksi siitä, onko työntekijällä ollut mahdollisuuksia etätyöhön, Tuija sanoo.

Tällä hetkellä sataprosenttista ja jatkuvaa etätyötä ei enää suositella. Lähityö on muutenkin tärkeää työhyvinvoinnin kannalta. Etä- ja hybridityön myötä riski yksinäisyyden kokemiselle työssä on tutkitusti kasvanut. Tämä vuorostaan nakertaa hyvinvointia, suoriutumista ja yhteisiin tavoitteisiin sitoutumista.

Haaste havaittiin Espoossakin vuoden 2020 Kunta10-kyselyssä, joissa alle 30-vuotiaiden kokemukset olivat muita heikompia eri mittareilla, Tuija kertoo. – Kun perehdytyssuunnitelmaa samoihin aikoihin päivitettiin, pää- tettiin nuoriin työntekijöihin kiinnittää erityisesti huomiota. Kun työpaikka voi olla nuoren ensimmäinen, on eri tyisen tärkeää, että hänellä on alkuun yksi nimetty perehdyttäjä, ja että nuori huomioidaan keskusteluissa ja ote taan mukaan työyksikön toimiin, Tuija sanoo.

Tiimiytymistä edistää sekin, että nykyisessä etätyöohjeessa tiimien ja johtoryhmien yhteiset kokoukset suosi tellaan pitämään kasvokkain. Kun esi merkiksi tiimipalavereissa käydään läpi kullakin työn alla olevia kysymyk siä, oppii uusi tai nuori työntekijä, mitä ja miten työtä tiimissä tehdään. Täl löin hän voi myös nähdä paikkoja, joissa voi olla muille avuksi omalla osaamisel laan. Myös vapaamuotoinen keskustelu ja uuden työntekijän aktiivinen huomi ointi rakentavat keskinäistä kunnioi tusta ja luottamusta, Tuija listaa.

– Tuoreessa Kunta10-kyselyssä alle kolmekymppisten kokemukset noudatti vat jo toimialoittain muiden ikäryhmien vastauksia, Tuija sanoo.

Erona muihin ikäryhmiin oli kuiten kin alle 30-vuotiaiden heikompi koke mus työn hallinnasta ja palautumisesta.

– Ehkä se johtuu siitä, että koke muksen tuomaa varmuutta ei vielä ole yhtä paljon kuin konkareilla.

Työhyvinvointikyselyillä on tärkeä tehtävä

Se, että töissään voi hyvin, vaikuttaa koko elämään työssä ja vapaalla. Tämän varmistaminen vuorostaan on tehtävä, joka koskee koko organisaatiota ja kaik kia työntekijöitä, muistuttavat Tuija ja Markus molemmat.

– Työhyvinvoinnin johtamisessa työhyvinvointikyselyt ovat yksi tärkeä työkalu. Tuloksia käydään läpi johdon ja esihenkilöiden kanssa, mutta lisäksi on tärkeää, että niistä keskustellaan tiimeissä. Tämän tueksi HR on laatinut Essiin valmiita keskustelu- ja työpajarunkoja, Markus sanoo.

Kun tuloksista keskustellaan, saadaan tiimitasolla konkreettisia näkemyksiä siitä, missä jo onnistutaan ja missä voidaan pyrkiä parempaan.

– Aina ei tarvitse lisätä uusia toimenpiteitä, vaan on myös hyvä pohtia,

Vinkkej Mielen Hyvinvointiin Essist

FYYSISESTÄ hyvinvoinnista, kuten riittävästä liikkumisesta ja unesta sekä terveellisestä ravitsemuksesta luo pohjaa myös mielen hyvinvoinnille. Ja päinvastoin: kun mieli voi hyvin, jaksaa huolehtia myös fyysisestä hyvinvoinnista, on tyytyväisempi elämäänsä ja selviää helpommin niin yksityiselämän kuin työelämänkin haasteista.

Työterveyspalvelut on koonnut Essiin vinkkejä mielen hyvinvointiin. Löydät ne esimerkiksi kirjoittamalla Essin hakukenttään mielen hyvinvointi.

tehdäänkö tiimissä jotain turhaa ja voidaanko jostain luopua, lisää Markus.

Jotta tätä keskustelua pystyttäisiin käymään, Markus ja Tuija kannustavat myös vastaamaan säännöllisiin työhyvinvointikyselyihin. Esimerkiksi viimeisimmän, joulukuussa 2022 toteutetun Työfiiliskyselyn vastaajaprosentti oli 38.

– Kyselyillä edistetään sitä, että näistä keskusteluista tulee normaali osa arkea ja tiimeissä voidaan syventyä työhyvinvoinnin kannalta merkityksellisiin kysymyksiin. Mitä enemmän vastauksia saadaan, sitä tarkempi kuva työhyvinvoinnin kysymyksistä piirtyy, sanoo Markus.

”TYÖYHTEISÖÖN PÄÄSI NOPEASTI SISÄÄN ETÄNÄKIN”

UUSI PESTI olisi voinut alkaa helpompanakin ajankohtana. Rosa Väisänen aloitti työnsä erityisasiantuntijana konsernihallinnon kestävän kehityksen osaamiskeskuksessa joulukuussa 2020. Töitä tehtiin etänä, toimistolle Rosa pääsi vain työsopimusta allekirjoittamaan.

Etätyökäytännöt kyllä olivat jo tulleet Rosalle tutuiksi. Mutta miten uuteen 14 hengen tiimiin tutustuisi? Kauanko veisi, että muistaisi, mitä kukin työssään tekee?

Kävi ilmi, ettei kovinkaan pitkään.

– Ensimmäisellä työviikollani oli osuvasti tiimipäivä ja etäpikkujoulut. Muistan vieläkin keskustelukierroksen, jossa kaikki kertoivat, mitä elämässä tapahtuu ja mikä on tuonut hyvää mieltä. Pääsin heti tutustumaan ihmisiin työtehtävien takana, Rosa kertoo.

Se, että tiimissä tuohon aikaan työskenteli alle 20 henkilöä, helpotti kasvojen ja toimenkuvien painamista mieleen, Rosa sanoo.

Työtä tehtiin etänä pitkälle seuraavaan kevääseen. Silti Rosa koki päässeensä nopeasti uuteen tiimiin sisään.

– Osittain tämä johtui poikkihallinnollisen ja -tieteellisen työn luonteesta. Se vaatii yhteistyötä, joka luo yhteenkuuluvuuden tunnetta, Rosa sanoo.

Uuteen tiimiin asettumista helpotti sekin, että yksikössä järjestettiin alkuvuonna 2021 useampia tiimipäiviä, joissa käytiin läpi esimerkiksi työskentelykäytäntöjä ja yhteisen viestinnän tapoja. Tuoreita Kunta10-tuloksiakin käytiin läpi työpajoissa.

– Se, että yhdessä keskusteltiin esimerkiksi psykologisesta turvallisuudesta ja työskentelyilmapiiristä, loi nopeasti varmuutta tiimissä toimimiseen, Rosa sanoo.

– Niihin aikoihin tiimi kasvoi nopeasti. Lähes joka kuukausi tuli uusia työkavereita. Meillä kiinnitettiin erityisen paljon huomiota siihen, miten jokainen pääsee tutustumaan kollegoihinsa ja miten tiimissä pääsee turvallisesti tuomaan mielipiteitään esiin.

Rosa pitää hyvänä esimerkiksi tuolloista käytäntöä, jossa uudet tiiminjäsenet sopivat jokaisen kollegan kanssa kahdenkeskeisen kahvitauon. Alkuun niitä pidettiin etänä, koronarajoitusten jälkeen toimistolla. Kahvitaukojen sopiminen tuotiin osaksi uusien työntekijöiden perehdytystä.

– Yhteenkuuluvuus ja hyvä tiimihenki vaikuttavat olennaisesti työssä viihtymiseen, Rosa sanoo.

– Työskentelemme isojen haasteiden kanssa, jotka eivät aina ole ratkaistavissa. Se tuo hyvää fiilistä, kun ajatuksiaan saa jakaa ja tehdä työtä yhdessä.

Nyt koronarajoitukset ovat muisto vain. Työ kestävän kehityksen osaamiskeskuksessa on kuitenkin luonnostaan monipaikkaista, sillä työtä tehdään muun kaupunkiorganisaation ja ulkoisten kumppanien kanssa. On seminaareja ja kokousputkia.

Nykyisellään Rosa työskentelee toimistolla parina, kolmena päivänä viikossa. Moni kollega tekee samoin.

Koko osaamiskeskuksen ja tiimien säännölliset palaverit vahvistavat kokemusta yhteisen työn tekemisestä. Lisäksi hyvä tiimihenki pysyy yllä, kun jokainen huolehtii siitä osaltaan.

– Omassa tiimissäni kyselen muiden kuulumisia, ja itsekin jaan asioita myös työn ulkoisesta elämästä. Aika herkällä korvalla havainnoin kollegoiden kuormitusta ja tarjoan apua, jos jotakuta stressaa. Se tulee itselleni luonnostaan ja kuuluu kestävyyden ajatukseen. Ketään ei jätetä.