Monella kielellä

Kielitaito kuntoon

Espoon kaupunki tukee työntekijöitään järjestämällä maksuttomia suomen kielen koulutuksia. Koulutuksilla on erilaisia painotuksia työntekijöiden tarpeiden mukaan. Tarjolla on niin keskustelua, kielitaidon aktiivisena pitämistä kuin kirjoitus- ja kuullun ymmärtämisharjoituksia. Lisätietoja koulutuksista löydät Essistä.

Yhä useammalla työpaikalla puhutaan suomen ja ruotsin lisäksi muitakin kieliä. Espoon kaupungin työpaikoilla tiedetään, että monikielisyys on rikkaus, jota ei kannata säikähtää.

KUN TYÖPAIKALLA puhutaan lähes kymmentä eri kieltä, voi käydä niin, että kaikki eivät aina ihan ymmärrä, mistä puhutaan. Joskus tällainen tilanne johtaa varsin hullunkurisiin väärinkäsityksiin.

– Meillä oli menossa yksi verkkokoulutus suomeksi, ja työkaveri ymmärsi yhden sanan väärin. Lopulta hän kysyi meiltä muilta chatissa, miksi kouluttaja puhuu kannibalismista. En muista mikä alkuperäinen sana oli, mutta tästä repesi melkoinen riemu, eikä naurusta meinannut tulla loppua, Espoo Talent Hubissa koordinaattorina työskentelevä Grace Ondo kertoo.

Gracen työpaikan viralliset työkielet ovat suomi ja englanti – ja usein niiden sekoitus. Grace puhuu itse äidinkielenään ranskaa.

– Työkaverini taas puhuvat äidinkielenään muun muassa vietnamia, kiinaa, espanjaa, venäjää, englantia, ruotsia ja ukrainaa.

Vajaa pari vuotta sitten perustetussa Espoo Talent Hubissa työskentelee kolme eri tiimiä, joista jokainen tekee tavalla tai toisella töitä monikielisyyden ja monikulttuurisuuden parissa. Espoo Talent Hub pyrkii muun muassa yhdistämään korkeakoulutetut maahanmuuttajat ja espoolaiset työnantajat, joten monikielisestä ja -kulttuurisesta taustasta on kosolti apua.

– Meitä työskentelee täällä vajaa kolmisenkymmentä henkilöä, ja paikka on käytännössä avoin kaikille espoolaisille. Järjestämme säännöllisesti erilaisia tilaisuuksia, kuten esimerkiksi korkeakoulutetuille maahanmuuttajille suunnattuja aamupalahetkiä, joissa saa vinkkejä työnhakuun, kertoo Gracen kanssa samassa tiimissä työskentelevä

Trang Pham

Jokainen kieli rikastaa työyhteisöä

Sekä Trang että Grace ovat yksimielisiä siitä, että monikielinen työyhteisö antaa enemmän kuin ottaa.

– Puhumme eri kieliä, mutta tulemme myös erilaisista taustoista. Jokainen tuo tiimiin palan omanlaisiaan tapoja tehdä töitä, mikä voi olla iso rikkaus. Tuemme toisiamme ja voimme oppia toisiltamme paljon. Tällainen työyhteisö on tosi inspiroiva ja kiinnostava, Trang sanoo.

Grace huomauttaa, että myös useiden tutkimusten mukaan hyvin johdettu, monikulttuurinen ja -kielinen tiimi on keskimäärin monokulttuurista tiimiä tuottoisampi.

– Jos haluaa kasvattaa bisnestään, tällaiseen tiimiin kannattaisi ehdottomasti panostaa. Se vaatii toki hyvää johtamista, muuten tulokset ovat helposti päinvastaiset, hän sanoo.

Monikieliseen työyhteisöön kannattaa toki heidän mukaansa pyrkiä muutenkin.

– Meillä on monella alalla työvoimapula, ja on ihan fakta, ettei suomalaisia työntekijöitä riitä kaikkiin tehtäviin. Lisäksi etenkin julkisella sektorilla kannattaa pitää mielessä, että veronmaksajille on tärkeää tarjota palveluita kielillä, joita he ymmärtävät, Grace jatkaa.

Kansainvälisille markkinoille tähtäävälle yritykselle monikielinen työyhteisö voi olla sitäkin tärkeämpi lisä.

– Monimuotoinen tiimi auttaa esimerkiksi silloin, jos yritys haluaa laajentaa ulkomaille. Kun tiimin jäseninä on muiden maiden ammattilaisia, heillä on jo valmiiksi tietoa ja ymmärrystä kyseisen maan tilanteesta, Trang huomauttaa.

Talent Hub ja Kannusali ovat varsin erilaisia, mutta toimivia monikielisiä työpaikkoja. Talent Hubissa kohtasivat Trang Pham, Simppu Silaste, Grace Ondo ja Andrés Soromaa.

–

Vieraalla kielellä työskentely kuormittaa

Vaikka monikielisyys voi olla työyhteisölle valtava voimavara, se ei ole aina helppoa. Grace ja Trang huomauttavat, että vieraalla kielellä puhuminen on usein kuluttavaa, sillä se vaatii paljon aivotyötä.

– Kun tekee asiantuntijatyötä ja joutuu koko ajan pinnistelemään ymmärtääkseen, työ voi tuntua todella kuormittavalta. Vaikka kaikki ymmärtäisivät yksinkertaista suomea, ei suomenkielisten voi olettaa toimivan kielenopettajina, Grace sanoo.

– He voivat joutua harjoittelemaan hitaasti ja selkosuomeksi puhumista, Trang lisää.

Gracen ja Trangin mukaan työpaikalla kannattaakin sopia selkeät säännöt sille, missä tilanteissa käytetään mitäkin kieltä. Espoo Talent Hubissa kieli vaihtuu usein luontevasti suomesta englantiin ja takaisin sen mukaan, mikä tuntuu kulloinkin tarpeelliselta.

Kieli auttaa sopeutumaan

Kaikissa tilanteissa ja työyhteisöissä kielen vaihtamista englanniksi ei kuitenkaan pidetä kestävänä ratkaisuna. Espoon keskuksessa sijaitsevassa Kan- nusalissa tuotetaan taide-elämyksiä aina musiikkiklubeista esittävään taiteeseen ja erilaisiin elokuvaelämyksiin. Kannusalissa työskentelee kymmenisen henkilöä ääniteknikoista kulttuurituottajiin. Vaikka kaikkien äidinkieli ei ole suomi, työkielenä siitä pidetään kiinni.

– Työssä ei vaadita täydellistä suomen kielen taitoa. Koska meillä puhutaan suomea, sellaisetkin henkilöt, jotka eivät osaa kieltä, oppivat sen kyllä työn ohessa. Moni on saattanut asua Suomessa vuosia, mutta koska heille on aina puhuttu englantia, suomi on jäänyt oppimatta, sanoo Kannusalissa työskentelevä vastaava tuottaja Simppu Silaste. Simpulla on vuosien kokemus siitä, miten monikielisessä työyhteisössä selvitään, vaikka alussa yhteistä kieltä ei olisikaan.

– On ihan totta, että monesti olisi helpompi vaihtaa englantiin. Mutta meille on tosi tärkeää, että autamme Suomeen muuttaneita ammattilaisia oppimaan myös kielen.

Monikielisyys voi auttaa samaistumaan

Monikielinen työyhteisö on Simpun mukaan etu myös siksi, että Kannusali sijaitsee alueella, jossa jopa 40 prosenttia asukkaista puhuu jotain muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään.

– Uskon, että meillä käyvien asiakkaiden on helpompi tulla paikalle, kun he pystyvät samaistumaan henkilökuntaan, Simppu sanoo.

Kannusalissa kolmatta kuukautta tuotantojärjestäjänä työskentelevä Andrés Soromaa on tästä hyvä esimerkki. Chileläis-suomalainen Andrés työskenteli aiemmin esitystekniikan alalla Chilessä. Muutto Suomeen houkutteli, sillä hän halusi parantaa kielitaitoaan. Se ei kuitenkaan käynyt helposti.

– Vasta täällä olen alkanut oppia suomea ihan kunnolla. Minulle kyllä puhuttiin lapsena suomea, mutta olen ehtinyt unohtaa kielen oikeastaan kokonaan. Nyt, kun kaikki työkaverit puhuvat suomea, kieli tulee opittua työn ohessa, hän sanoo.

Varsinkin aluksi yhteisen kielen puuttuminen on tuntunut ärsyttävältä.

– On tosi turhauttavaa, kun ei tule ymmärretyksi, Andrés sanoo.

– Andrés on kuitenkin oppinut jo kolmessa kuukaudessa ihan valtavasti, Simppu kehuu. Andrés työskentelee Kannusalissa oppisopimuskoulutuksella, ja koulutus kestää kaksi vuotta.

– Meillä on usein lyhyempiaikaisia harjoittelupaikkoja auki. Ideana on kannustaa ja kouluttaa työntekijöitä samalla eteenpäin, jotta he saavat jalansijaa suomalaiseen työelämään, Simppu sanoo.

Kielitaidon ei pidä olla kynnyskysymys

Oli tavoitteena sitten lyhyempi tai pidempi työskentelyjakso, Simppu, Trang ja Grace huomauttavat, ettei minkään työyhteisön kannattaisi pitää monikielisyyttä kynnyskysymyksenä.

– On tärkeää, että työpaikalla on turvallinen olo puhua, käytti sitten mitä kieltä hyvänsä. Kielestä ei myöskään kannata tehdä liian isoa numeroa, Grace sanoo.

Trang huomauttaa, että johdolta vaaditaan ymmärrystä etenkin perehdytysvaiheessa.

– Esimerkiksi alussa on tärkeää perehtyä dokumentteihin sillä kielellä, jota aidosti ymmärretään, hän sanoo.

Kieliä ja kulttuureita

Sekä Talent Hubin että Kannusalin työntekijät kertovat yllättyneensä siitä, miten korkealle suomen kielen taitoa arvotetaan työelämässä.

– Meille tulee todella päteviä, korkeakoulutettuja ihmisiä, jotka eivät pääse töihin siksi, että he eivät puhu täydellistä suomea. Se on hullunkurista, sillä monissa työtehtävissä suomen kielen täydellistä osaamista ei kuitenkaan tarvita, Grace sanoo.

– Lisäksi moni tuntuu pelkäävän ensimmäisen vieraskielisen työntekijän palkkaamista. Meiltä saa näihin tilanteisiin apuja, Trang lisää.

Simppu sanoo, että monella työpaikalla päädytään turhaan puhumaan pelkästään englantia.

– On turhaa jäädä puhumaan huonoa englantia, jos vaihtoehtona olisi oppia kunnolla suomea ja päästä sitä kautta paremmin kiinni suomalaiseen yhteiskuntaan ja työelämään, hän sanoo.

Parhaimmillaan monikielisessä työyhteisössä pääsee kokemaan myös kulttuurienvaihtoa aidoimmillaan. Espoo Talent Hubin työntekijät ovat ottaneet tavaksi tuoda juhlapäivinä työpaikalle ruokia omista kotimaistaan.

Vaikka kaikkien Kannusalin työntekijöiden äidinkieli ei ole suomi, työkielenä siitä pidetään kiinni. Välillä Simppu Silaste ja Andrés Soromaa turvautuvat elekieleen.

– Olemme syöneet niin amerikkalaista kurpitsapiirakkaa, ranskalaista kakkua kuin suomalaisia jouluruokia. Gracen töihin tuoma ranskalainen kakku aiheutti melkoisen spektaakkelin, koska sen leikkaamiseen kuuluivat niin erikoiset säännöt. Kakun sisältä figuurin löytänyt sai kruunun päähänsä, ja minä nuorimpana jouduin leikkaamaan kakkua pöydän alla, Trang nauraa.

sekä kaupunkisuunnitteluun että työmatkaan.

2. Ruusun normityöpäivä sisältää 2–3 kokousta, sillä yksikkö on iso ja sen sisällä tehdään paljon yhteistyötä. – Onneksi on rauhallisempiakin päiviä!

3. Maailma on todistanut, kuinka yllätyksellistä kaikki on. Siksi kaupunkisuunnittelun on Ruusun mukaan oltava joustavaa ja tarpeen mukaan nopeastikin päivitettävissä.

4 & 5. Ruususta on motivoivaa saada selvityksiä valmiiksi ja viedä niitä eteenpäin asukkaille kerrottavaksi. Vieressä kollegat Asta Tirkkonen ja Minna Hietanen-Ovaska.