EMBA-uutiskirjeet 2014 by oulubusinessschool

EMBA-uutiskirjeet 2014

Uutiskirje 1/2014 Vastuullinen liiketoiminta ja johtaminen – järkiasiaa vai hihhulihommaa? Sauli Sohlo Vuoden 2008 finanssikriisi synnytti maailmalla kauppakorkeakoulujen keskuudessa voimakkaan keskustelun vastuullisesta liiketoiminnasta ja johtamisesta. Kauppakorkeakoulut eivät voineet seurata hiljaa sivusta, kun heidän kasvattinsa olivat keskeisesti mukana toiminnassa, joka ei kaikin osin päivänvaloa kestänyt. Seurauksena kansainväliset johtavat kauppakorkeakoulujen akkreditointiorganisaatiot (kuten AACSB International) ja johtavat kauppakorkeakoulut ovat miettimässä kuumeisesti, miten nämä Sustainable Business & Responsible Leadership -kysymykset parhaiten otetaan osaksi kauppakorkeakoulujen opetussuunnitelmia ja tutkimusagendaa.

Sosiaalinen media on ollut osaltaan vaikuttamassa siihen, että vastuullisuus liiketoiminnassa ja johtamisessa on kansainvälisillä markkinoilla vauhdilla noussut kuluttajien kiinnostuksen kohteeksi. Sortuvat vaatetehtaat Aasiassa, erilaiset ruoan alkuperään ja valmistukseen liittyvät ongelmat, työolot ja työntekijöiden kohtelu, johdon palkitsemisjärjestelmät, teollisuuden ympäristövastuu – siinä muutamia esimerkkejä viimeaikaisista, Suomessakin puheena olleista otsikoista. Kauppakorkeakoulun näkökulmasta näitä asioita on luonteva lähestyä kiihkottomasti ja asian ansaitsemalla vakavuudella. Ja kuitenkin, näissäkin asioissa on jokaiselle myös arkipäiväinen ja henkilökohtainen kosketuspinta. On aivan selvää, että kysymykset vastuullisuudesta liiketoiminnassa ja johtamisessa eivät ole vain vuoden tai pari kestävä ohimenevä ilmiö. Kysymykset siitä mitä syöt, mitä päällesi puet ja kenen huolehdittavaksi vaikkapa säästösi luotat, koskettavat niin läheisesti ihmisen arkielämää, että liiallinen riskinotto ei hirvittävästi innosta. Jos ei muuten, niin kiinnostuksen säilymisestä pitää kyllä huolen nykyinen reaaliaikainen tiedonvälitys

Ruotsalaiset ovat tunnetusti hyviä haistelemaan trendejä. He ovat tarttuneet vastuullisuus -teemaankin vahvasti ja näkyvästi. MAX-hampurilaisketju mainostaa näyttävästi ”Vi klimatkompenserar”. SAS-lentoyhtiön pitkän matkan ruokatarjoilu ei taida sisältää ainesosaa tai edes pahvimukia, joka ei olisi ”Eko”, ”Green”, ”Organic” tai ”Responsible”.Tuoremehuyhtiöt kertovat mieluusti mehupurkkien kyljessä, että sisältö on tuotettu ”vastuullisesti”, kun ovat riittävän varmoja mistä mehu on todellisuudessa kotoisin. Suomalaisetkin yritykset ovat vauhdilla heräämässä asiaan. Se on hyvä, sillä vastuullisuus ei ole meidän kulttuurissamme lainkaan vieras tai vastenmielinen asia. Suomessa – kuten laajemminkin Skandinaviassa – on aina pidetty arvossa tietynlaista kunnollisuutta ja kohtuutta. Pohjolassa ei ole koskaan arvostettu linssiinviilaajia, välistävetäjiä eikä muunkaan laisia kieroilijoita tai kaverin kampittajia. Asian toinen puoli on, että ehkäpä juuri tuosta syystä monet yrityksemme eivät tiedosta, että heidän toimintatapansa voi jo nykyisellään hyvinkin täyttää kansainvälisen mitan mukaiset vastuullisuuden tunnusmerkit. Firmaa hoidetaan ympäristön kannalta, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla. Sitä ei vain ole itse huomattu miettiä, puhumattakaan sen hyödyntämisestä palveluiden tai tuotteiden markkinoinnissa, tai vaikkapa työntekijöiden rekrytoinnissa.

Euroopan ja Suomen kilpailukyvyn kannalta on sitä parempi, mitä enemmän kuluttajat kiinnostuvat tuotteiden ja palveluiden alkuperästä sekä siitä, millaisin periaattein ja toimintatavoin ne on tuotettu. Mitä enemmän halvan työvoiman maissa ryhdytään noudattamaan (vaikkapa eurooppalaisten kuluttajien vaatimuksesta) vastuullisen liiketoiminnan ja johtamisen periaatteita, sitä parempi on suomalaisten yritysten kilpailukyky. On syytä uskoa, että kun kansainväliset toimijat pelaavat samoilla säännöillä, me suomalaiset pärjäämme varmasti. Ja kuitenkin, jo pelkästään inhimilliseltä kannalta minäkin haluaisin tietää ja varmistua, ettei housujeni tumma väri varmasti ole kahdeksanvuotiaiden aasialaisten pikkulasten avojaloin sammiossa polkemaa. Tuon ikäiset lapset kuuluvat kaikissa maissa koulun penkille. Sauli Sohlo Varajohtaja Martti Ahtisaari Instituutti Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu

Eikö tyytyväinen asiakas enää riitäkään? Satu Nätti Markkinointiosaaminen on nostettu esille viimeaikaisessa keskustelussa yhtenä yrityksen menestyksen elinehdoista. Usein kuulee väitettävän että ”suomalainen ei osaa markkinoida”. Tämä väite perustuu kuitenkin usein suureen väärinkäsitykseen markkinoinnin sisällöstä ja roolista liiketoimintaosaamisen kentässä. Markkinointiosaaminen ei ole pelkästään myyntityötä tai mainonnan ja esitemateriaalin tuottamista, niin tärkeitä kuin nämä toiminnot yritykselle ovatkin. Asiakkuuskeskeinen ajattelutapa tulisi näkyä johtamisjärjestelmämme kaikilla tasoilla: mm. asiakastiedon hallintaa tukevissa tietojärjestelmissä sekä toimintamallissa joka on suunniteltu enemmän asiakkaita kuin tuotteita ajatellen. Markkinointiosaaminen ilmenee organisaatiokulttuurissa, jonka johtotähtenä on asiakkuuksien kehittäminen ja uuden luominen asiakkaan tulevaisuuden tarpeisiin. Se näkyy siinäkin, että ”näinhän meillä on aina tehty” korvautuu sen mietinnällä, mitä asiakkuuksien jatkuminen ja kehittyminen meiltä nyt ja tulevaisuudessa edellyttävät.

Globaali ja monimuotoistunut toimintaympäristö ei ole helppo yrityksille ja julkisille organisaatioille. Pelkkä asiakastyytyväisyys ei riitä. Se, että asiakas antaa tyytyväisyyskyselyssä toiminnastamme arvion 4/5 ei takaa vielä lainkaan, että hän pysyisi asiakkaanamme. Enemmän kuin laimeasta tyytyväisyydestä kyse on kyvystämme tuottaa arvoa asiakkaan jokapäiväiseen elämään ja sen haasteisiin. Ja vielä haastavammaksi tämän tekee se, ettei asiakas itsekään aina välttämättä osaa tai voi määrittää, mikä tuo arvoa tuottava elementti on. Yrityksen tulee siis yhä syvällisemmin ymmärtää erilaisten asiakkaidensa elämää, toimintaa, haasteita ja elämyshakuisuutta - sekä löytää noihin tarpeisiin ratkaisuja. Yksi haaste voi piillä myös siinä, että emme aina riittävästi uskalla osallistaa asiakkaita palvelujen ja tuotteiden suunnitteluun. Ajattelemme, että siten näyttäisimme asioiden keskeneräisyyden; ”meidänhän se ratkaisu pitäisi tietää”. Kuitenkin voisimme hyötyä suunnattomasti jos saisimme asiakkaat mukaan jo tuotteemme tai palvelumme kehittelyyn. Paitsi parantaa tuotteita ja palveluja, yhteiskehittely myös sitouttaa asiakkaita käyttämään tarjoomaa sen myöhemmin toteutuessa. Mikäli ensin kehitetään ja ryhdytään miettimään vasta sen jälkeen kuka tuotteen tai palvelun ostaisi, ollaan auttamatta jälkijunassa.Yksi kaupallistamisen suuri haaste saattaa piillä juuri tässä, ei niinkään ”markkinointiosaamisessamme”.

Markkinointiosaaminen on siis palannut juurilleen. Se ei enää vain fiilistele brändeillä, viestinnällä tai mielikuvilla, jotka tärkeitä ovat toki nekin elämyshakuisessa maailmassamme. Se pohtii asiakkaan toimintaa, elämää ja rakentaa viestintänsä sekä viestinnän monet kanavat tämän pohjalta. Se tulee yhä lähemmäksi asiakasta. Tuo läheisyys takaa toivottavasti myös sen, ettei markkinointiviestinnällä myöskään rakenneta vääriä odotuksia, jotka itsessään luovat asiakkaalle pettymyksiä. Kokemus nimittäin määrittyy aina myös suhteessa odotuksiin, joka tekee ”tyhjästä” ja liikaa lupaavasta markkinointiviestinnästä vaarallista asiakkuuksien kehittämisen kannalta. Kvartaalitaloudessa asiakkuuksien kehittämiseen liittyvät ratkaisut ovat usein kipeitä. Helposti ymmärrämme, että tuotantokoneistoon täytyy investoida ja voimme odottaa tuosta investoinnista tuottoja tulevina vuosina. Markkinointi-investoinnit ovat kuitenkin abstraktimpia ja tuotto-odotukset usein mielestämme spekulatiivisempia, epävarmempia. ”Väliintulevia muuttujia” on paljon. Tämä johtaa helposti siihen, että investoinnit jäävät tekemättä ja resurssit kohdentamatta. Tai kohdennetaan resursseja uusasiakashankintaan mutta olemassa olevien asiakkuuksien hoitaminen jää retuperälle. Kvartaalitalous ja sen sisään rakentuva lyhytnäköinen voiton tavoittelu on valitettavan usein ristiriitainen tavoite suhteessa asiakassuhteiden pitkäntähtäimen kehittämiseen.

Yhteistyössä Uros Oy Tommi Uhari

Uros Oy on ollut aktiivisesti mukana International MBA-ohjelman projektityökurssissa syyskuusta 2013 lähtien. Uros Oy antoi projektiryhmälle toimeksiannon Goodspeed palvelun kansainvälistämismahdollisuuksien selvittämisestä Lähi-Idässä ja Afrikassa. Uros Oy:lle oli luontevaa osallistua projektin ohjaukseen, koska siinä haettiin lisätietoa yrityksen kannalta mielenkiintoisista mahdollisuuksista. Opiskelijoille projekti auttoi konkretisoimaan liike-elämän tarpeita. Goodspeed palvelu mahdollistaa edullisen internetin käytön ulkomailla matkustatteassa. Mukana kannettavan Goodspeed matkamokkulan kautta nettiä voi käyttää rajatta tableteilla, läppäräillä tai älypuhelimilla.

Satu Nätti, KTT, yliopistotutkija Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu

Pääkohderyhmänä ovat yritykset, joiden työntekijät matkustavat kansainvälisesti. Uros Oy:lle oli tärkeää ymmärtää Goodspeed palvelun kysyntää ja jakelumahdollisuuksia sille vielä uusilla markkinoilla LähiIdässä ja Afrikassa. Kansainväliset opiskelijat pystyivät tekemään markkina-analyysin ja esittämään konkreetteja toimenpide-ehdotuksia alueista, jotka he kielitaitonsa ja kokemuksensa pohjalta pystyivät kartoittamaan tehokkaasti. Tieto on jalostettu Uros Oy:ssä helposti hyödynnettävään muotoon. Suuri määrä hyödyllistä kohdealuekohtaista tietoa on löytynyt useista eri

lähteistä. Tällaisen tiedon hakemiseen ja analysointiin ei yrityksen omalla henkilöstöllä olisi ollut mahdollisuutta näin nopealla aikataululla. Olemme saaneet erinomaista business- ja kulttuurisidonnaista ymmärrystä uusista kohdealueistamme Lähi-idässä ja Afrikassa. Yliopisto ja opiskelijat ovat olleet erittäin ammattimaisia yhteistyökumppaneita. Tommi Uhari DI, toimitusjohtaja Uros Oy

Polar Bear Pitching Oulu 7.2.2014 - Uros-yrityksen toimitusjohtaja Tommi Uhari vetosi rahoittajiin, jotta heidän yrityksensä pääsisi leviämään lämpimämpiin maihin.

Uutiskirje 2/2014 Organisaatiokulttuurin johtaminen: Mahdoton tehtävä? Saku Mantere

Kulttuurilla on kiistaton vaikutus moniin organisaation menestystekijöihin. Työntekijöitä arvostava ja työssä kehittymistä tukeva kulttuuri tukee lahjakkuuksien rekrytointia ja talossa pysymistä. Jos kulttuuri tukee luovaa ajattelua, kokeilua ja poikkeavaa käyttäytymistä, se luo pohjaa innovaatiolle. Jos kulttuuri nojaa vahvaan arvoperustaan, se tukee eettistä päätöksentekoa läpi organisaation, mikä näkyy pitkän aikavälin mainehyötyinä. Kulttuurin tulisi siis olla organisaation johdon keskeisiä mielenkiinnon kohteita. Mutta voiko kulttuuria johtaa? Yrityksen voi omistaa. Sen voi ostaa tai myydä, fuusioida, perustaa tai lopettaa. Yritys on oikeushenkilö, jonka tehtävänä on tuottaa voittoa osakkeenomistajilleen jollei yhtiöjärjestys asiaa toisin määrittele.Tästä näkökulmasta yritys on ”lainaosuuskunta”, jolle osakkeenomistajat lainaavat rahojaan odottaen taloudellista vastinetta. Yritys on myös ihmisyhteisö, jolle muodostuu oma kulttuurinsa: tässä mielessä jokainen yritys on ainutkertainen. Yrityksen kulttuuri rakentuu arjen tekemisessä rakentuvista käsityksistä, ilmaisuista, toimintatavoista; yksilöiden ja ryhmien identiteeteistä ja persoonallisuuksista.

Kulttuuria ei voi omistaa, vaan se kuuluu kaikille. Jokaisella organisaation jäsenellä on oikeus kokemukseensa: ”tällaisia me ollaan ja näin me tehdään”. Tässä mielessä kulttuurin johtaminen tai muuttaminen johtamisen tavoitteena on johtajan vaativimpia tehtäviä. Omistajien asiamiehenä johtaja voi vaatia työntekijöiltä työsopimuksen nojalla monenlaisia asioita. Kulttuuria itsessään ei voi vaatia, edellyttää tai muuttaa johdon päätöksellä. Johtaja voi omalla esimerkillään vaikuttaa kulttuuriin, ja hän tulee vaikuttaneeksi kulttuuriin kaikella toiminnallaan. Muokkaamalla toimintatapoja tai tekemällä rekrytointipäätöksiä johtaja voi vaikuttaa kulttuuriin monin tavoin, joskin vaikutukset voivat olla ennakoimattomia. Johtaja myös samastuu johtamansa organisaation kulttuuriin voimakkaammin kuin moni muu. Kulttuuri muokkaa johtajaa. Eräässä mielessä kulttuuri on yrityksen tärkein voimavara, jonka edessä hyvä johtaja on nöyrä. Kulttuurin johtaminen on ennen kaikkea kulttuurin ymmärtämistä ja oman johtamistoiminnan kulttuuristen vaikutusten hahmottamista. Saku Mantere, FT, HM, M.A. Johtamisen professori, Hanken Luennoi Oulun eMBA:ssa 27.-28.3.2014

EM Lyonin MBA-opiskelijat Oulu Business Schoolin vieraina Antti Kauppila Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu isännöi jo viidettä vuotta peräkkäin ranskalaisen Lyonin kauppakorkeakoulun (EM Lyon) International MBA -ohjelman vierailua Suomessa. Teemana tänäkin vuonna oli pohjoismainen johtamistyyli. Ryhmässä oli edustettuna 17 kansalaisuutta kun kaikkiaan 28 opiskelijaa viipyi vieraanamme sunnuntai-illasta keskiviikko iltapäivään

asti kuullen teemaan liittyviä alustuksia pohjoismaisesta historiasta, kulttuurista, mind-setistä ja johtamisen erityispiirteistä useista näkökulmista. Ryhmälle järjestetyt yritysvierailut kohdistuivat NSN:n Oulun tehtaille, jossa tutustuttiin etenkin heidän testauslaboratorioihin sekä Oulun start-up hubiin, Business Kitcheniin, jossa kuultiin mm. kattava esitys Polar Bear Pitching -tapahtumasta sekä havainnollinen esitys start up -yrityksen alkutaipaleesta Hawina Productionsin Riitta Annalan toimesta. Vaikka talvi oli jo antamassa periksi otettaan Oulussa, ehdimme kuitenkin nauttia myös ulkoilmasta ja lumesta Nallikarin Talvikylässä poro- ja moottorikelkkaajeluin ja kävipä osa ryhmästä iltojen päätteeksi Tuiran rannassa avantouinnillakin! Kaikkiaan Lyonin opiskelijoille jäi heidän antamansa palautteen perusteella vierailusta erittäin positiivinen muistijälki. Yhteistyömme EM Lyonin kanssa jatkuu konkreettisesti jo toukokuussa, kun meidän Executive MBA -opiskelijamme suuntaavat Lyoniin, Euroopan kulinaristiseen keskukseen, viikon mittaiselle seminaarijaksolle nimeltä Building and Leading Multi-cultural Teams. Antti Kauppila Ohjelmajohtaja Full Time MBA Oulu Business School

Neljännesvuosisata eMBA:aa Oulussa Matti Marttila Oulun yliopiston toteuttama Executive MBA -koulutusohjelma lukeutuu Suomen vanhimpien ko. ohjelmien joukkoon. Ohjelma käynnistettiin v. 1989 ja silloin 40 opintoviikon mittaisena. Paljon on vettä Oulujoessa virrannut sen jälkeen ja itse ohjelmakin ajan virrassa elänyt ja kehittynyt. Ohjelmasta valmistuneiden määrä lähestyy jo 500, mikä on sangen kunnioitettava määrä, mutta myös kertoo sen, etteivät kurssitettavien ryhmien koot mitenkään hirveän suuria ole – keskimäärin osallistujia on siis ollut hieman alle 20 per vuosikurssi. eMBA -koulutus poikkeaa monessakin suhteessa perinteisestä yliopistokoulutuksesta, mikä on matkan varrella aiheuttanut epätietoisuutta ja kysymyksiä koulutuksesta kiinnostuneiden keskuudessa. Yhtenä esimerkkinä voi mainita, että maksullisena koulutusohjelmana eMBA ei Suomessa johda ns. viralliseen tutkintoon, vaikka se yleisesti liike-elämässä sellaiseen rinnastetaankin. Suomessa kun on asetuksella säädetty, että korkeakouluissa tai yliopistoissa suoritettavat tutkintoon johtavat koulutusohjelmat eivät voi olla maksullisia.

Parhaillaan käydään keskustelua siitä, voidaanko ja miten tällaisesta säätelystä luopua ja kuinka silloin esim. tulisi kohdella EU-kansalaisia vs. EU:n ulkopuolisia. Ehkäpä tämän keskustelun seurauksena myös tuo hankala asetus saataisiin poistettua. Kyseessä on kuitenkin poliittisesti arkaluonteinen asia, joten antaapa veden edelleen virrata Oulujoessa ja odotellaan… Ja jos asia suuresti haittaa, voi aina mennä eMBA -todistuksen kanssa pois Suomesta. Heti rajan ylityksen jälkeen todistus muuttuu tutkinnoksi. eMBA poikkeaa muutenkin yliopiston perusopiskelusta. Osallistujat ovat keskimäärin 40 -vuotiaita ja useimmiten johtavissa asemissa työelämässä. Koulun penkilläkään ei istuta jatkuvasti vaan töitä tehdään paljon etänä ja verkossa. Samoissa ryhmissä istuu tohtoreita, insinöörejä, ekonomeja, merkonomeja ja monen muunlaisen taustan omaavia henkilöitä sulassa sovussa. Kaikkia yhdistää aito halu kohentaa ja edistää uuden oppimisen kautta sekä omaa, että taustayhteisönsä menestystä. Kukaan ei ole ryhmässä lähtökohdiltaan muita edullisemmassa asemassa eikä titteleitä tuijoteta. Kahden vuoden aikana verkostoidutaan tavalla, joka muutoin olisi käytännössä mahdotonta, ja mikä tärkeintä, rakentuneet verkostot jäävät useimmille osallistujille elämään opiskeluajan jälkeenkin. eMBA muuttuu ja kehittyy jatkuvasti eikä 25 vuotta sitten aloitettu ensimmäinen ohjelma juurikaan muistuta nykyistä mallia. Muutosta tapahtuu sekä vuosittai-

sena hienosäätönä että tietyin välein myös isompina remontteina. Parhaillaan Oulun yliopistossa tarjottavan eMBA:n rakenteet ja sisältö ovat isomman tarkastelun alla, minkä tuloksena jo ensi syksynä aloittava eMBA -ohjelma näyttänee erilaiselta kuin nykyinen. Perusidea ei kuitenkaan muutu. Se on edistää Suomen ja erityisesti oman alueemme menestystä tuottamalla entistä osaavampia johtajia niin yrityksiin kuin julkisellekin sektorille.

Matti Marttila Ohjelmajohtaja Executive MBA Oulu Business School

Uutiskirje 3/2014 Executive MBA 25 vuotta

Vuoden kouluttaja -palkinnon vastaanotti professori, KTT Heikki Karjaluoto Jyväskylän yliopistosta. Hänen opetusalansa on markkinointi. Kurssiensa priimuksina palkittiin EMBA-ohjelmasta Mari Kursukangas ja International Full-time MBA -ohjelmasta Sebastian Mohr. Huomionosoitukset jaettiin Petri Sahlströmin ja Martti Ahtisaari instituutin johtajan, Veikko Seppäsen toimesta.Tilaisuuden päätöspuheessaan Veikko Seppänen kannusti kuulijoita aktiiviseen yhteydenpitoon ja uuden luomiseen uuden tietotaidon ja verkoston avulla.

Juhlamme tervehdyssanat lausui Oulun kauppakorkeakoulun dekaani Petri Sahlström, joka painotti erityisesti kauppakorkeakoulun toteuttaman koulutuksen laadun merkitystä ja puolisen vuotta sitten ansaitun AACSB -akreditoinnin velvoittavuutta laadun jatkuvan tarkkailun ja parantamisen suhteen.

Päättäjäistilaisuudessa jaettiin 13 Executive MBA- ja 7 Full-time MBA -diplomia sekä 12 todistusta muista liikkeenjohdon koulutusohjelmista valmistuneille. Juhlan juontajana toimi ansiokkaasti Martti Ahtisaari instituutin varajohtaja Sauli Sohlo.

Yliopiston tervehdyksen juhlaan toi rehtori Lauri Lajunen ja elinkeinoelämän puheenvuoron käytti yksikön johtaja Juha Honkatukia Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta. Puheessaan Honkatukia keskittyi Suomen talouden nykytilaan ja tulevaisuudennäkymiin. Alumni -tervehdyksen juhlaan toi EMBA, FT Jaana Karjalainen Pharmatory Oy:stä.

Tilaisuuteen osallistui yli 100 henkilöä ja virallisen osuuden jälkeen nautittiin maittava BBQ -illallinen seurustelun, hyvän viinin ja yhdessäolon merkeissä. Osa vieraista jatkoi verkostoitumista vielä myöhemminkin Oulujoen maisemissa, jolloin myös iltapäivän lievä harmaus vaihtui illan mittaan kauniiksi auringon paisteeksi. Matti Marttila Ohjelmajohtaja, Executive MBA

Kiitos kuluneesta lukuvuodesta 2013-2014

EMBA-tiimi kiittää lämpimästi kaikkia sidosryhmiään! Nyt ladataan akkuja ja syksyllä jatketaan uusin kujein.

9.6.2014 valmistuneita opiskelijoita

Syksyllä jatketaan uudistetulla EMBA-ohjelmalla! Vaikka Suomen pitkäksi venähtänyt talouden alamäki ja suoranainen lama ovat koetelleet kaikkia yksityisen ja myös julkisen sektorin toimijoita jo muutaman viime vuoden aikana, putken päässä näkyy häivähdys valoa. Peruutuspeiliin tuijottamalla asioita ei saada eteenpäin vaan on katsottava eteenpäin.

Executive MBA -ohjelma kävi viime kevään aikana läpi suurimman uudistamisprosessinsa yli kymmeneen vuoteen. Ohjelma muokattiin kokonaan uuteen kuosiin ja se on ensi syksystä lähtien modulaarinen, eli ohjelma toteutetaan neljässä eri moduulissa. Erinomainen uuteen rakenteeseen liittyvä asia on, että kunkin moduulin voi suorittaa erikseen ja periaatteessa missä järjestyksessä tahansa. Näin myös tämän maksullisen ohjelman suorittamisen ja taloudellisen rasituksen voi jakaa aiempaa helpommin usealle vuodelle. Kuluvan vuoden alusta EMBA -ohjelmat määrättiin Suomessa myös alv-verollisiksi, mihin Oulussa reagoitiin ohjelman (alvitonta) hintaa alentamalla. Näin kokonaishinta (sis. alv) saatiin pysymään lähes ennallaan. Käytännössä alv-velvollisille hinta siis on laskenut, eikä myöskään omasta pussistaan maksavien hinta juuri noussut. Nykyinen hintamme 21.000 € + alv 24 % on Suomessa edelleen erittäin kilpailukykyinen verrattuna minkä tahansa muun yliopiston toteuttamaan vastaavaan ohjelmaan. Erityisesti tämä pätee, kun huomioidaan kansainvälinen AACSB -akkreditointimme, joka on lisäksemme vain kolmella muulla yliopistolla koko Skandinaviassa. Uudistettu ohjelma alkaa 4.9.2014 ja siihen voi tutustua tarkemmin osoitteessa www.emba.oulu.fi. Samassa osoitteessa voi myös täyttää ilmoittautumislomakkeen.

Uutiskirje 4/2014 Täältä löytyy tulevaisuuden liiketoimintamahdollisuudet! Olli Hietanen

Tulevaisuuden liiketoimintaosaamisen sekä visionäärisen muutosjohtamisen haasteena on tunnistaa merkittävimmät trendit sekä mahdollisista muutoksista kertovat heikot signaalit (vasta käynnistymässä olevat trendit) ja villit kortit (erilaiset yllätykset ja epäjatkuvuudet). Megatrendit ovat globaaleja muutosprosesseja/trendejä, jotka vaikuttavat kaikkialla. Gigatrendit ovat megat-

rendien taustalla olevia ajureita (eräänlaisia ”perimmäisiä syitä”), jotka muuttuvat erittäin hitaasti.Yksi ja sama megatrendi voi aiheuttaa erilaisia trendejä eri alueilla. Esimerkiksi Kiinailmiö (megatrendi) on aiheuttanut teollistumista Aasiassa (trendi) ja palveluvaltaistumista (trendi) läntisissä teollisuusmaissa. Gigatrendit, megatrendit ja trendit kertovat siitä, mihin suuntaan toimintaympäristö ja toimialat ovat kehittymässä. Mutta myös giga- ja megatrendit muuttuvat. Teesi synnyttää antiteesin ja näiden ristikkäisten voimien konfliktista syntyy lopulta kolmas, eli synteesi. Vastaavasti myös trendit synnyttävät antitrendejä ja tästä konfliktista syntyy aikanaan kolmas eli syntrendi, joka voi aluksi näyttäytyä vain heikkona signaalina. Syntrendit voivat kasvaessaan ja kehittyessään muuttua giga- ja megatrendeiksi. Tällä hetkellä Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa tutkitaan muun muassa biokautta, ubinettiä robotisaatiota, blogalisaatiota, hybriditaloutta ja 3D tulostamista. Biokausi. Kehittymässä on biokausi (rauta-, kivi- ja pronssikauden tapaan). Olemme siirtymässä yhteiskuntaan, jossa muun muassa niukentumisen ja kestä-

vän kehityksen vuoksi kaikki se, mikä on mahdollista tehdä bioraaka-aineista, myös tehdään niistä. Bioalan yritykset voivat hyödyntää mitä tahansa bioraaka-aineitta (puuta, ruohoa, levää, bakteereja jne.) ja valmistaa näistä lähes mitä tahansa: kaasua, nestettä, kuitua, biomassoja, molekyylejä, energiaa - tai vaikka eläviä koneita (synteettinen biologia). Ubinetti, automatisaatio ja robotisaatio. Internet puolestaan on astumassa ulos tietokoneista ja matkapuhelimista huonekaluihin, kodinkoneisiin, rakennuksiin, maanteihin, vaatteisiin, pakkauksiin, autoihin jne.Tämän megatrendin seurauksena tulevaisuuden pakkaukset tunnistavat kuka niitä käyttää ja valmistavat käyttäjälleen henkilökohtaista sisältöä; esimerkiksi käyttöohjeita, diagnooseja yms. Vastaavasti älykkään kodin design on virtuaalinen: tapettien värit, valaistus, äänet ja tuoksut ovat säädeltävissä. Huonekalut, lattia, jääkaappi, pakkaukset ja vaatteet kommunikoivat keskenään ja sisältävät palvelujärjestelmiä. Jääkaappi voi tehdä inventaarion ja kertoa lähikaupan päivän tarjoukset. Perheen jäsenet voivat asua eri puolilla maailmaa, mutta syödä silti illallisen ”yhdessä” ruokailuhuoneen seinän kokoisten näyttöjen avulla. Kaikki kommunikoi kaiken kanssa ja kaikella on yhteys Big Dataan, josta voi tehdä myös My Dataa. Ja jos yksi todellisuus ei riitä, niin rinnalle voi rakentaa lisätyn todellisuuden. Big Data ja kone-kone -kommunikaatio mahdollistavat myös automatisaation ja robotisaation: sairaaloissa robotit leikkaavat jo nyt ihmisten sydämiä ja munuaisia, robo-

tit tekevät pörssikauppoja ja vastaavat terveyskeskuksissa puhelimiin. Seuraavaksi näemme muun muassa robottiautot. Blogalisaatio, hybriditalous ja 3D: Sosiaalinen media on arkipäiväistymässä ja muovautumassa tuotantorakenteeksi. Kansainväliseen keskusteluun on noussut uusia tekemisen tapaan liittyviä käsitteitä, kuten joukkoistaminen ja joukkorahoitus. Blogalisaationseurauksena kaupungintalot, poliisi, sanomalehdet ja kauppahuoneistot siirtyvät Second lifeen, Habbo Hotelliin ja Facebookiin yms. virtuaalimaailmoihin, joissa ihmisetkin ovat. Samalla nämä virtuaaliyhteisöt ”vakavoituvat” ja arkistuvat (serious games). Osallistavaa ja joukkoistavaa tulevaisuuden liiketoimintaosaamista voidaan kutsua myös hybriditaloudeksi,jossa asiakkaat osallistuvat tuotteiden valmistamiseen, markkinointiin ja myymiseen (made in next door ja Pop up tuotteita sekä jakamistaloutta). Tämän trendiin seurauksena näemme tuotannon taas hajautuvan pienempiin yksiköihin.Yksilöistä tulee tuottajia: esimerkiksi plustaloissa ihmiset tuottavat itse energiansa ja myyvät ylimääräisen energian kansalliseen verkkoon. 3D tulostus yhdistää kaikki tässä esitetyt megatrendit toisiinsa, kun ihmiset voivat tulostaa bioraaka-aineista kaiken sen, mitä Big Datasta löytyy. Olli Hietanen Kirjoittaja on Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen kehitysjohtaja ja Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan pysyvä asiantuntija

Syksyllä alkavia liikkeenjohdon koulutuksia

• •

Executive MBA OULU, aloitustilaisuus 4.9.

•

Turvallisuusjohtaminen - Occupational safety, 15 op; aloitus 18.9.

•

Liiketoiminnan kasvun elementit, 18 op; aloitus 30.10.

Muutoksia Executive Education -henkilökunnassa

Liiketoimintaympäristön muutos ja strategiat, 18 op; aloitus 5.9.

Katso tarkemmin: http://www.obe.oulu.fi/koulutusohjelmat.html

Antti Kauppila, ohjelmajohtaja

Pitkäaikaisen Executive MBA -ohjelman johtajan Matti Marttilan siirtyessä vapaalle työelämän vaatimuksista syyskuun alussa vaihtuu Executive MBA ohjelmajohtajaksi Antti Kauppila.Viimeiset vuodet Antti on ollut päävastuussa kansainvälisen Full-time MBA -ohjelman vetämisestä ja toiminut myös Matin varahenkilönä EMBA-ohjelmassa. Siirtyminen sisarohjelman vetäjäksi ei siten ole iso siirto eikä aiheuta ohjelmaan epäjatkuvuuskohtia etenkin kun ohjelmakoordinaattori Pirjo Jaukkuri jatkaa edelleen ohjelmassa, kuten tähänkin asti. Toivotamme asiakkaamme lämpimästi tervetulleiksi niin rakenteen kuin vastuuhenkilöstönkin osalta uudistuneeseen EMBA OULU -ohjelmaan.

Uutiskirje 5/2014 Go out! Johanna Bluemink

Kun järki ja tunteet laitetaan vastakkain, tunne voittaa aina. Onko näin? On inhimillistä pyrkiä minimoimaan riskejä ja hakea järkiperäisiä syitä toiminnalle. Ihmiset ovat lopulta aika turvallisuushakuisia ja aikuisella iällä ns. poisoppiminen jo rutiineiksi muodostuneista tavoista on yllättävänkin hankalaa. Liiketoimintaympäristön muutosten ja trendien tulkintaa sekä liiketoiminnan uudistamista ei kuitenkaan auta tehdä liiaksi järkeillen ja siten kun aina ennenkin on tehty. Mikä toimii tänään, ei ehkä toimi enää huomenna. Saatamme jumittua päivittelemään ympärillä olevien muutosten määrää. Sekin on niin inhimillistä. Hoksaammeko ajatella, että samalla kun muutoksia tulee, myös uusien mahdollisuuksien määrä kasvaa. Avautuu uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja uusia alkuja, kun osaamme lähteä ulos katsomaan. Avoin mieli tarkkailee ympäristöä tarkasti ja kiinnittää huomiota useisiin asioihin päivän aikana. Mitä enemmän saamme vaikutteita ja käymme erilaisissa paikoissa, sitä enemmän saamme näkökulmaa omaan tilanteeseemme. Kauempaa katsottuna oma arkipäivämme näyttää erilaiselta. Uusien ihmisten tapaaminen, poikkeavien kulkureittien tai kulkuneuvojen käyttö voivat avata uusia näkökulmia. Verkottumalla muiden ihmis-

ten kanssa rakennamme pääomaa ja maailman mahdollisuudet avautuvat. Toisaalta maailmaa voi katsoa kuin pelinoppaa – jokainen numero on riski ja riskien määrä on jo heittäessä tiedossa. Heitämmekö silti? Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun uudistuneessa EMBA-ohjelmassa heittäydymme pohtimaan itseämme ja yhteisöjämme – mm. sitä miten rakennamme yhdessä todellisuutta ja tulevaa keskustelun ja yhteistyön kautta. Uusiutuminen ja uuden liiketoiminnan tai liiketoiminta-alueen käynnistäminen kysyvät kykyjä luovuuteen, tunteiden kuuntelemiseen ja uusien näkökulmien työstämiseen. Luova työ haastaa heittäytymään ja vaatii sietämään epävarmuutta ja epämääräisyyttä yhdessä toisten kanssa. Osaaminen on tänä päivänä ennen kaikkea ryhmien ominaisuus.Tämä haastaa yhteistyötaitomme uusille tasoille; miten innostamme toisiamme yhä korkeammalle ja täydennämme toistemme osaamisia? Eteen tulee myös tukalia vaiheita; umpikujiin eksyminen ja omien idean raakileiden paljastaminen testaavat sisäistä luottamustamme.

temme materiaaliksi. Kurssi pohjautui Studio-pedagogiikkaan, joka on nousemassa maailmalla uudeksi tavaksi lähestyä luovuuden, innovaatioiden ja uuden liiketoiminnan oppimista.Taiteen tekemisessä ja uuden liiketoiminnan luomisessa on paljon yhtäläisyyksiä. Molemmat haastavat tarkastelemaan tunteita, ottamaan kantaa ja perustelemaan. Lisäksi täytyy varautua tuntemaan itsensä väärinymmärretyksi hetkisenkin aikaa. Jos olet luomassa jotain uutta ja ajamassa muutosta, voit nimittäin tunnistaa sen siitä, että kaikki eivät ole heti alussa samaa mieltä. Syksyn intoa kaikille muutosagenteille – kaikki rohkeasti ulos toimistoista! Johanna Bluemink Kehityspäällikkö Oulu Business School / Business Kitchen

Itse olen tänä syksynä hakenut uusia ajatuksia pariisilaisen ESCP Business Schoolin yrittäjyyskurssilta, jossa yrittäjyyttä ja yhdessä tekemistä opittiin yhdessä toteutettujen taideproduktioiden kautta. Viikon aikana nyhjäsimme kirjaimellisesti tyhjästä hakien resursseja Pariisin kaduilta; jututimme ventovieraita, kysyimme mielipiteitä ja tutustuimme uusiin ihmisiin sekä keräsimme kierrätykseen päätyneitä roskia taideteos-

EMBA OULU Open House

Kiinalaisia ryhmiä vierailulla Oulussa

Infotilaisuus ja helmikuun 2015 sisäänotto

OyKKK:n Executive Education yksikkö toimi kesän 2014 aikana isäntänä usealle ryhmälle kiinalaisia opiskelijoita. Kaikkiaan vierailijoiden lukumäärä ylitti 50 henkilöä, kun mukaan lasketaan myös matkanjohtajat neljästä eri yhteistyöyliopistoista: Shanghai University, University of Shanghai for Science and Technology, Shanghai Publishing and Printing College sekä Anhui Water Conservancy Technical Institute. Nämä neljä oppilaitosta Shanghain seudulta olivat valinneet Oulun vierailukohteekseen Summer School -ohjelmissaan ja heistä ryhmiteltiin kolme vierailevaa ryhmää, joille kullekin räätälöitiin omat ohjelmat.

Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun Executive MBA -ohjelma alkoi uudistetulla rakenteella syyskuussa 2014 lukuvuoden ensimmäisen sisäänoton myötä. Lukuvuoden 2014 - 2015 toinen sisäänotto tapahtuu helmikuussa ja järjestämme siihen liittyen infotilaisuuden marraskuun 3. päivänä hotelli Scandicissa Lohilordi-kabinetissa alkaen klo 16.30. Ilmoittauduthan sähköpostilla emba@oulu.fi, niin osaamme varata sinulle kahvit ja pikkupurtavaa tilaisuuteen.

Ohjelmapakettiin kuului kohteita muualla Euroopassa sen lisäksi, että ryhmät viettivät useita päiviä Oulussa tutustuen paikalliseen yrityselämään, tehden toimeksiantoja ja opiskellen liikkeenjohdon sisältöjä. Keskeisessä roolissa vierailujen toteutuksessa oli Business Kitchen sekä Oulu SES, Oulu Student Entrepreneurship Society. Vierailu toteutettiin parin oppilaitoksen kanssa jo toiseen kertaan ja kaikkien kesällä Oulussa käyneiden yliopistojen kanssa toimintaa ollaan jatkamassa jopa niin, että vierailuja tapahtuu jatkossa useamman kerran vuodessa eikä pelkästään ns. Summer School -tyylisesti.

Vierailujen järjestäminen nähdään kauppakorkeakoulun toiminnassa erinomaisena tapana luoda Oulun yliopistolle ja seudulle tunnettuutta Kiinan markkinoiden kannalta keskeisellä alueella. Lisäksi tämän tyyppinen toiminta edistää laajempaa opiskelijavaihtoa ja kiinnostavuutta Shanghain seudun oppilaitoksissa valita Oulun yliopisto mahdolliseksi jatko-opintojen suorituspaikaksi sekä herättää mielenkiintoa myös suomalaiseen yrityselämään laajalti.

Mitä opiskelijat ovat olleet mieltä vierailusta? Luonnollisesti, kun kyseessä ovat vierailuryhmät Shanghain alueelta, yksi näkyvimpiä vierailujen yhteydessä esiin nousseista asioista on Suomen luonnon raikkaus ja ilman puhtaus. Tämän kautta keskusteluun on noussut suomalaisen Cleantech-osaamisen vienti Kiinan markkinoille, joka on vierailijoiden toimesta nähty isona mahdollisuutena. Antti Kauppila Ohjelmajohtaja, Executive MBA

Uutiskirje 6/2014 Hyvin hallinnoitu yritys menestyy todennäköisemmin Pertti Huuskonen

Osakeyhtiölaki on muodostunut kokemusten myötä hyvin toimivaksi liiketoiminnan kehikoksi.Ylimmät tahot osakeyhtiön hallinnossa ovat omistajat, hallitus ja toimitusjohtaja. Kullakin elimellä näillä on omat roolit ja tehtävät ja näiden peruserot on tärkeä ymmärtää. Hallituksen muodostaminen edellyttää omistajilta aktiivisuutta ja liiketoiminnan ymmärtämistä. Hallituksen kehittämistä ei tule jättää hallituksen itsensä tehtäväksi, koska silloin voi syntyä tarpeisiin nähden väärä kokoonpano. Hallitukseen pitää rekrytoida parhaat saatavissa olevat henkilöt, eikä tehdä rekrytointeja pelkästään omistajista tai lähipiiristä. Näin varmistuu uusien näkökulmien saaminen mm. strategiatyöhön. Tutkimuksien mukaan toimivin hallituksen koko on 5-6 henkilöä. Kehitysvaiheessa olevassa yhtiössä kannattaa hallitusta uudistaa säännöllisesti vahvistetun strategian pohjalta. Vaihtamalla vuosittain systemaattisesti yksi hallituksen jäsen varmistetaan hallituksen osaamisprofiilin pysyminen kehityksen mukana.

Kun ensimmäisen kerran nuorena yrittäjänä ja insinöörinä kuulin sanat Corporate Governance – hyvä hallintotapa – arvelin aluksi juristien taas keksineen oivallisen rahastusidean. Vuosikymmenien kokemusten jälkeen olen vakuuttunut, että hyvä hallintomalli on yrityksen keskeisiä menestystekijöitä.

Hallituksen jäsenten tehtävänä on ajaa kaikkien osakkaiden etua. Osakeyhtiölaki kieltää yksittäisen omistajan etujen suosimisen. Hallituksessa ei kukaan siis edusta jotain tiettyä omistajaa vaan yhtiön kaikkia omistajia. Hallituksen tulee mm. varmistaa, että sen toimintaa ohjaa vuosikello, yhtiöllä on terävä strategia ja riskien hallinta, toimitusjohtajalla ja johtoryhmällä on selkeät tavoitteet ja hallinnon kaikilla tasoilla kokouksista laaditaan esityslistat ja pöytäkirjat.

Toimitusjohtajan valinta on hallituksen tärkein tehtävä. Hallituksen tulee antaa valitulle toimintavapaus, eikä hallitus saa sekaantua yhtiön operatiivisiin asioihin.Toimitusjohtajan tulee tuoda hallitukselleen hyvin valmisteltuja esityksiä, joita hallitus arvioi eri näkökulmista. Joskus johtajat tuovat hallituksille sekavia ongelmakasoja vailla selkeitä päätösesityksiä. Näin toimiva toimitusjohtaja delegoi omaa työtään ylöspäin, mikä ei johda hyviin päätöksiin.

Liiketoimintaa ihmisten ja laitteiden Internetistä Veikko Seppänen

Erityishaasteita muodostuu, jos yrityksen omistavat yrittäjät, jotka lisäksi työskentelevät yhtiössä. Yrittäjyyden voimakas mukanaolo tuo tällaiseen yritykseen valtavan voimavaran. Näissä yhtiöissä henkilöiden pitää tunnistaa, milloin ollaan koolla omistajina, milloin hallituksena ja milloin työntekijöinä. Kulloisenkin roolin oikea ymmärtäminen on välttämätön edellytys onnistuneisiin päätöksiin ja sisäiseen tehokkuuteen. Hyvä hallinto osakeyhtiössä on kuin hyvä perustus talossa. Kun toimitaan osakeyhtiön parhaita periaatteita noudattaen, muodostuu rakennetulle yritykselle suurin todennäköisyys jatkuvaan menestykseen. Pertti Huuskonen,Teollisuusneuvos, DI, eMBA

Liiketoiminta on epäilemättä murroksessa, jonka on väitetty olevan jopa suuremman kuin teollisen vallankumouksen aikoinaan. Niin sanottu tietoyhteiskunta on realisoitumassa kovaa vauhtia varsinkin sosiaalisen median myötä, joka on tuonut yksilöt ja yhteisöt esiin muutenkin kuin vain tuotteita ja palveluja vastaanottavina passiivisina kuluttajina. Ihmisten Internet on toisin sanoen jo tosiasia, jota mikään yritys ei voi olla noteeraamatta. Toisaalta tulevaisuuden odotusten huipulla on esineiden Internet perustana älykkäille ratkaisuille yksittäisistä laitteista kokonaisiin kaupunkeihin. Kumpi on tärkeämpi vai tarvitaanko molemmat ja miten ne tulisi ottaa huomioon liiketoiminnassa?

Oikea vastaus on epäilemättä, että tarvitaan ja tosissaan. Äskettäinen Frost & Sullivanin megatrendianalyysi listaa kymmenen maailmanlaajuista muutosajuria vuoteen 2020 saakka. Ne ovat tietoteknisesti avustettu asuminen, päälle puettava tietotekniikka, älykkäät kaupungit, jakamistalous, kierrätystalous ja henkilökohtaiset robotit sekä pilviratkaisut erittäin suuria tietomassoja varten, esineiden anturointi, kolmiulotteinen tulostus ja resurssioptimointi. On helppo nähdä, että ensin mainituissa Internet tulee ihmisten käyttöön aina iholle asti ja jälkimmäiset taas tarvitaan, jotta päästään tuottamaan ja hyödyntämään digitaalista tietoa, olipa kyse teollisesta tuotannosta, koko yhteiskunnasta tai oman arjen toiminnoista. Ihmisten ja laitteiden Internetin tarjoamiin liiketoimintamahdollisuuksiin tarttumisen yksinkertaisin ja samalla vielä tavanomaisin kaava on purkaa digitaalinen arvoverkko ketjuksi peräkkäisiin osiinsa älykkäistä antureista ja toimilaitteista tuotteiden ja kokonaisjärjestelmien kautta sähköisiin palveluihin ja liittää ne toisiinsa tiedonhallinnan ja -välityksen kautta. Bisnesstrategiat, jotka perustuvat siihen, että tästä ketjusta valitaan tietty palanen, jonka oletetaan olevan kokonaisuudelle tärkeä tai jopa ainutlaatuinen, ovat varsin yleisiä ja samalla ongelmallisia. Monet tarjoavat yksittäisiä tuotteita arvoketjun alkupäähän tiedonkeruuseen ja -siirtoon, kun taas toiset kehittelevät kilvan palveluja loppupäähän.Väliin jää usein joko ammottava aukko tai sen uskotaan tulleen tukituksi vuosia aiemmin toteutetulla suljetulla toiminnanohjausjärjestelmällä.

Kiinnostavampi ja realistisempi vaikkakin haastavampi tapa on nähdä sekä ihmiset että laitteet arvoa tarjoavana lähes äärettömänä liiketoiminnan varantona, jonka Internet tuo tarjolle ilman rajoja. Helmikuussa 2005 perustettu YouTube osoittaa, mitä kaikkien maailman ihmisten Internet voi tehdä mediabisneksille, maaliskuussa 2009 perustettu Uber taas miten arkipäivän laitteet eli kulkuvälineemme saadaan melkeinpä rajoittamattomaan käyttöön Internetin avulla. Molemmat mielletään jakamistalouden airueksi, mitä ne ovatkin. Ehkä tärkeämpää on kuitenkin, että niissä yhdistyy arvoa sisältävän varannon äärimmäisen hajaantunut tuottaminen, käytännössä täysin vapaa pääsy varantokantaan ja erityisesti varannon käyttöön eikä omistamiseen liitetty suora tai epäsuora kompensaatio. Jos varanto on kokonaan digitaalinen, sen samanaikainen käyttö nostaa kompensaation korkeuksiin ja vetää Internetin kautta suuren osan ihmisistä puoleensa. Liiketoimintamallit, jotka perustuvat varantojen äärelliseen määrään, rajoitettuun pääsyoikeuteen ja kompensaatioon varannon omistuksesta tai hallinnasta, tuskin silti häviävät, mutta niitä on tarkasteltava aivan uudelta kannalta. ”Epäreilu kilpailu” ei ole tarkastelulle hedelmällisin lähtökohta, vaan ”Ihmisten ja laitteiden Internet” antaa sen sijaan sille juuri sopivan perspektiivin. Tämän perspektiivin hahmottaminen ja hyödyntäminen on mielestäni melkeinpä lukutaitoon verrattavissa oleva seikka liiketoiminnan johtamisessa. Sitä kannattaa opiskella ja se pitää oppia. Veikko Seppänen, Professori, EMBA,TkT, KTT, OTT Martti Ahtisaari Instituutin johtaja

Liikkeenjohdon koulutuksen kuulumisia Antti Kauppila

lialan yrityksessä kannustetaan ja luodaan innovaatioita. Asiantuntijuus ohjelmaan haettiin tutkimuksen ja käytännön osaamisen kentiltä ja tehtiin yhteistyötä mm.VTT:n kanssa. Kansainvälisen kasvun ja myynnin opintojakso toteutetaan marras-joulukuun aikana.ja yrityscaseina kuultiin/kuullaan, kuinka kv- ja myyntiasiat käytännössä on rakennettu VividWorks Oy:llä, IndoorAtlas Oy:llä sekä Lappset Groupissa.

EMBA-opiskeljoita Palveluinnovaatiot ja oppiva organisaatiokulttuuri -seminaarissa

Marraskuussa alkoi EMBA-historiamme ensimmäinen täysin verkkokoulutuksena järjestettävä asiakaskeskeisen liiketoiminnan opintojakso.Vastuukouluttajina toimivat yliopistotutkija, KTT Satu Nätti ja markkinoinnin lehtori KTT Saila Saraniemi. Liiketoiminnan uudistaminen ja innovaatiot -opintojaksolla loka-marraskuussa tutustuttiin palveluinnovaatioiden taustoihin ja toiminnan rakentamiseen, perehdyttiin luovuuteen, tuotekehityksen johtamiseen ja verkostojen orkestrointiin sekä nähtiin kuinka pe-

Turvallisuusjohtamisen teemassa käytiin marraskuussa läpi työturvallisuuden ja työterveyden johtamiseen liittyviä asioita ja joulukuussa perehdytään vielä turvallisuusriskien hallintaan. Nämä kurssit kuuluvat Master of Safety ja EMBA in Safety Management -ohjelmiin. Tammikuun 15. alkaa EMBA -ohjelmaan kuuluva Talouden johtaminen kurssi sisältäen kustannuslaskennan, talouden hallinnan, Corporate Governancen, rahoituksen sekä investointien teemat. Ennakkotietona vielä, että EMBA-ohjelman kuluvan lukuvuoden toinen sisäänotto ajoittuu moduulin Johtajuus ja liiketoiminnan johtaminen (14 op) alkuun eli helmikuulle 2015. Antti Kauppila Ohjelmajohtaja, eMBA

Yhteystiedot Oulu Business School Martti Ahtisaari Instituutti PL 4600, 90014 OULUN YLIOPISTO Antti Kauppila, ohjelmajohtaja Pirjo Jaukkuri, ohjelmakoordinaattori SĂ¤hkĂśposti: etunimi.sukunimi@oulu.fi Puhelin: 0294 48 7355 www.emba.oulu.fi