EMBA-uutiskirjeet 2016 by oulubusinessschool

EMBA-uutiskirjeet 2016

Uutiskirje 1/2016 Tiedätkö yrityksesi arvon? Juha-Pekka Kallunki

Yrityksen myynti on aina suuri taloudellinen päätös yrittäjälle ja muille yrityksen omistajille. He saavat rahallisen korvauksen vuosien tai jopa vuosikymmenien työlleen ja riskinotolle. Moni yrittäjä myy yrityksen vain kerran elämässään. Hänen tarkoituksensa on turvata yrityksestä saadulla kauppahinnalla ja sen sijoitustuotoilla eläminen vuosiksi eteenpäin. Onkin yllättävää kuinka hatarin perustein näin suuri päätös usein tehdään. Yrittäjä saattaa kysyä neuvoa yrityksen arvosta ja yrityskaupan toteuttamisesta tuttaviltaan, kirjanpitäjältään tai joltain muulta, jonka toimenkuvaan yritysjärjestelyt ja yrityksen arvonmääritys eivät varsinaisesti kuulu. Yrittäjä on kyllä tottunut pyörittämään yritystään liikemiehen asenteella. Kauppaa hän on tehnyt taitavasti, ja itse jotain ostaessaan hän on tingannut hintaa viimeiseen saakka. Yrittäjän työtunteja hän ei ole koskaan laskenut. Mutta kun lopulta tulee se tärkein kauppa – yrityksen ja usein samalla elämäntyön myyminen – liikemiehen asenne puuttuu. Yrittäjän kannalta yrityskauppaa ei tee helpommaksi se, että yrityksen ostaja on usein alan ammattilainen kuten suuryritys tai pääomasijoittaja. He teke-

vät yrityskauppoja kokemuksella, mikä näkyy heidän toiminnassaan. Ostokohteen arvoa perustellaan asiantuntevasti mahdollisimman alas, ja kaupan ehdot voidaan laatia ostajalle epäedullisiksi. Merkittävä osa kauppahinnasta maksetaan usein myöhemmin, yrityksen tulokseen perustuen, ja tuo lisäkauppahinta voi osoittautua yllättävän pieneksi. Yrityksen myymiseen täytyy suhtautua yhtä ammattimaisesti kuin yrityksen liiketoiminnan pyörittämiseen. Sitä täytyy suunnitella hyvissä ajoin etukäteen, jotta yritys on mahdollisimman hyvässä myyntikunnossa kun kauppa toteutetaan. Yrityksen taseeseen on usein vuosien myötä kertynyt verotussyistä monenlaista omaisuutta, josta ostaja ei ole valmis maksamaan. Sellainen täytyy poistaa taseesta hallitusti. Muutenkin on syytä miettiä, mitä oikeastaan ollaan myymässä ja kenelle? Yrityksen mahdollisten ostajien ja heidän tavoitteidensa tunnistaminen hyvissä ajoin mahdollistaa yrityksen jalostamisen ostajaa kiinnostavaan muotoon. Tämä luo pohjan, jolle yritystä ja siitä pyydettävää kauppahintaa voi perustella ostajalle.

Yrityksen arvonmääritys on kriittinen vaihe yritystä myytäessä. Hyvin perusteltu myyntihinta on lähtökohta yrityskauppaneuvotteluille. Yrittäjä täytyy myös itse tietää, minkä arvoinen hänen yrityksensä oikeasti on, jotta ei tule myyneeksi yritystään alle sen todellisen arvon. Kauppahinta on usein myös pystyttävä perustelemaan verottajalle. Arvonmääritys onkin aina tehtävä huolellisesti, yrityksen taloudellisiin fundamentteihin perustuen. Oman yrityksen myyminen on nähtävä yrittäjätien loppusuorana, joka täytyy muistaa juosta maaliin saakka tiukalla asenteella. Kalkkiviivoilla ei kannata pysähtyä tai edes hidastella.

Juha-Pekka Kallunki KTT, professori Oulu Business School Kallunki luennoi EMBA-seminaarissa ”Corporate governance, Rahoitus&investoinnit”

Pelkkä teknologiaosaaminen ei riitä – asiaa pk- ja start-up yritysten brändäyksestä Minna Törmälä

Brändääminen on tutkitusti tärkeää pk-yrityksille erityisesti kasvun ja kansainvälistymisen kannalta. Kovassa kilpailussa pelkkä teknologiaosaaminen ei riitä, vaan sen ympärille pitää pystyä rakentamaan myös kiinnostava ja houkutteleva brändi. Brändääminen on kuitenkin haasteellista, sillä pk- ja start-up yritykset usein kokevat, ettei heillä ole siihen vaadittavaa osaamista ja resursseja. Suurin ongelma brändäyksen hyödyntämisessä liiketoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen vauhdittamiseksi lienee kuitenkin se, että brändi itsessään on ymmärretty hyvin kapea-alaisesti. Brändi on ajattelu- ja toimintatapa Usein ajatellaan, että brändi on pelkästään raflaava nimi ja slogan, tai jotain jonka avulla yritys saadaan näyttämään paremmalta kuin se oikeasti on ja jonka toteuttamiseksi pitää palkata kallis mainostoimisto. Viimeistelty visuaalinen ilme viestii toki luotettavuudesta, mutta brändi on muutakin kuin pelkkä logo tai massiivinen markkinointikampanja. Sen sijaan, brändi on kaikkea sitä, mitä yritys tekee miten sen tuotteet toimivat, miten se palvelee asiakkaita ja kohtelee työntekijöitä.Yritysbrändi on ennen kaikkea yhdessä jaettuihin ja selkeästi ja avoimesti määriteltyihin arvoihin ja visioon perustuva ajattelutapa, joka näkyy jokapäiväisessä työssä ja ohjaa yrityksen toimintaa myös pitkällä aikavälillä. Brändin rakennuksessa keskeistä on erottua joukosta olemal-

la aito. Siinä hyvä mainostoimisto on parhaimmassa tapauksessa hyvä renki, kumppani ja sparraaja, mutta huono isäntä. Brändi ei ole kaikkea kaikille Menestyäkseen brändin täytyy olla merkityksellinen ja kiinnostava sen kohderyhmänsä silmissä. Brändi ei voi olla kaikkea kaikille, vaan brändäykseen liittyy olennaisesti yrityksen ydinosaamisen ja siihen liittyvän ydinliiketoiminnan ja kohderyhmän määritteleminen. Toimiakseen tehokkaasti ja saavuttaakseen vahvan brändiaseman, yrityksen on pystyttävä fokusoitumaan sille tärkeisiin markkinoihin ja asiakkuuksiin. Tämä on tärkeää erityisesti pienille yrityksille, joiden resurssit ovat niukat. Hyvä brändi kiteyttää yrityksen arvolupauksen, eli sen miksi yritys on olemassa ja mikä on sen toiminnan tarkoitus. Se auttaa kommunikoimaan monimutkaisen viestin selkeästi, yksinkertaisesti ja ymmärrettävästi ja lisää yritykselle persoonan ja sielun, johon asiakkaiden ja sidosryhmien on helpompi samaistua. Merkityksellisen ja kiinnostavan brändin luomiseksi tarvitaan erityisesti syvällistä ymmärrystä siitä, mikä luo arvoa sen kohderyhmän silmissä. Varsinkin yritystenvälisillä markkinoilla toimivat yritykset saavat usein alkunsa teknologisesta innovaatiosta, jonka sovelluskohteet ja markkinat eivät ole välttämättä

selvillä yrityksen perustamisvaiheessa. Tällöin myös brändiviestiä voi olla vaikea selkeästi määritellä. Syvällinen ymmärrys asiakkaiden ja sidosryhmien tarpeista sekä brändin keskeisistä erottuvuustekijöistä suhteessa niihin syntyy ainoastaan aktiivisen vuorovaikutuksen tuloksena. Asiakkaiden kuunteleminen, oppiminen ja oman toiminnan jatkuva reflektointi tulisikin nähdä keskeisenä osana brändäysprosessia. Brändi rakentuu verkostoissa Brändäykseen liittyen on keskeistä ymmärtää, että brändi on mielikuva jota ei luoda yrityksen sisällä, vaan joka syntyy useiden eri toimijoiden yhteistoiminnan tuloksena. Brändi ei ole yrityksen täysin hallittavissa. Sen sijaan yrityksen asiakkaat ja muut sidosryhmät ovat aktiivisia brändimielikuvan rakentajina. Esimerkiksi verkostoissa tapahtuva suusanallinen viestintä ja suositukset ovat tärkeitä tekijöitä erityisesti pk- ja start-up yritysten brändi-imagon kehittymiselle. Jokaisella yrityksellä on puolestapuhujia ja kumppaneita, joiden tarjoama potentiaali ja resurssit on vain osattava hyödyntää brändin rakennuksessa. Brändi ei rakennu suunnittelupöydällä, vaan toimimalla aktiivisesti omissa verkostoissa.

Minna Törmälä KTT, tutkijatohtori Oulu Business School

Uutiskirje 2/2016 Muutos haastaa johtajan Leena Ruopsa

Organisaatioita on viime vuosien taloudellisissa ja teknologisissa muutoksissa ajanut eteenpäin tehokkuuden ja taloudellisen tuottavuuden vaatimus. Organisaatiomuutos on nähty välttämättömäksi selviytymiskeinoksi ympäristöstä tulevaa pakkoa vastaan. Tutkimusten mukaan organisaatiomuutoksista epäonnistuu kuitenkin yli 70 %. Epäonnistuneet muutosyritykset aiheuttavat organisaatioille aineellisia ja aineettomia pääomamenetyksiä. Organisaation jäsenille organisaatiomuutos tarkoittaa ylimääräistä työtä ja sopeutumisen tarvetta. Organisaatiomuutos synnyttää epävarmuutta. Epävarmuus taas käynnistää organisaation jäsenissä identiteettityöskentelyn: keskustelun siitä, kuka minä olen ja keitä me olemme. Jos muutos on tarpeeksi suuri, muutos voi uhata työyhteisön jäsenten identiteettejä. Mitä väliä on työyhteisön jäsenten identiteeteillä? Ilman kokemusta oman minän eli identiteetin jatkuvuudesta työyhteisön jäsenet tuntevat olevansa hukassa. He käyvät taisteluun oman minuutensa puolesta. Tämä identiteettikonflikti tulkitaan usein muutosvastarinnaksi. Siitä ei kuitenkaan ole kysymys. Kysymys on työyhteisön jäsenten pyrkimyksistä säilyttää oma iden-

titeettinsä organisaation muuttuessa. Pyrkimys oman identiteetin säilyttämiseen saattaa näkyä joko avoimena tai piilotettuna vastarintana. Työyhteisön jäsenet pyrkivät korostamaan omaa arvoaan – jopa toisten kustannuksella. Identiteettikonflikti voi näkyä myös organisaation jakautumisena pienempiin keskenään taisteleviin klikkeihin. Kysymys on ihmisen psykologisista perusominaisuuksista. Meillä on tarve vähentää toimintaympäristön sisältämää epävarmuutta ja samalla vahvistaa omaa itsetuntoamme. Identiteettikonflikti hidastaa tai saattaa jopa estää organisaatiomuutoksen tavoitteiden toteutumisen. Johtamisen ammattitaitoa on olla tietoinen organisaatiomuutoksen ja ihmisen psykologisten ominaisuuksien välisestä jännitteestä. Ammattitaitoinen johtaja kykenee toiminnallaan lieventämään tätä jännitettä. Mitä johtaja voi tehdä? Johtajat ovat viime vuosina korostaneet sitä, että jokaisen työntekijän on kyettävä menemään ns. omalle epämukavuusalueelleen.Tämä vaatimus esitetään usein organisaatiomuutosta johdettaessa. Sen esittäminen on ammattitaidotonta provosointia. Organisaatiomuutos tarkoittaa jo itsessään vaatimusta toimia uudella tavalla. Viisas johtaja tukee organisaatiomuutoksessa työyhteisön jäseniä. Tukeminen tarkoittaa sitä, että johtaja kykenee vähentämään työyhteisön jäsenten kokemaa oman minuuden menettämisen uhkaa. Tarpeen tullen älykäs johtaja osaa tukea työyhteisön jäseniä heidän rakentaessaan muuttuvassa organisaatiossa uutta identiteettiään. Ammattitaitoinen johtaja osaa varmistaa,

että organisaatiossa toimivat voivat säilyttää hallinnan tunteen sekä tunteen omasta arvostaan. Näin työyhteisön jäsenillä on mahdollisuus positiivisen identiteetin rakentamiseen. Positiivinen identiteetti ja kuuntelemisen kyky Positiivisen identiteetin on todettu vahvistavan meidän kyvykkyyttämme käsitellä stressiä. Positiivinen identiteetti kasvattaa luovuutta, parantaa työhön liittyvää oppimista ja edistää sopeutumista uusiin työjärjestelyihin. Kaikki nuo ovat ominaisuuksia, jotka edistävät organisaatiomuutosta. Niinpä organisaatiomuutosta johdettaessa kannattaa panostaa työyhteisön jäsenten mahdollisuuksiin tuoda itseään esiin kyvykkäinä ja arvostettavina. Positiivinen identiteetti voi rakentua monin tavoin, mutta yksi keskeisimmistä on oman minuuden kertominen niin, että sille on myötämielinen kuulija. Kuunteleminen on organisaatiossa erityisesti johdon tehtävä. Valitettavan usein organisaatiomuutosta johdetaan niin, että johtaja puhuu ja työnyhteisön jäsenet kuuntelevat. Organisaatiomuutoksen onnistumiseksi olisi syytä kääntää asetelma toisinpäin. Tärkeämpää kuin puhuminen on työyhteisön jäsenten kuunteleminen ja tukeminen. Leena Ruopsa,YTT, kehittämispäällikkö Väitteli tohtoriksi Oulun yliopiston kauppakorkeakoulusta 10.3.2016

Oppimisen iloa ja uusia haasteita Anna Toppari Aloitin EMBA-opinnot Oulun yliopiston kauppakorkeakoulussa työpaikanvaihdoksen yhteydessä. Noin kymmenvuotinen ura myynnin johtamisen parissa pankkisektorilla päättyi, kun siirryin perheyrityksen leipiin sijoitusyhtiöömme syksyllä 2014. Muuttuva työnkuva innosti minua päivittämään ja syventämään kymmenen vuotta vanhaa kauppatieteiden maisterin tutkintoa sekä ymmärtämään laajemmin yrityksen johtamisen eri osa-alueita. Kun mahdollisuus EMBA-opintojen aloittamiseen avautui, olin heti valmis mukaan! Ensimmäisen vuoden aikataulu oli suhteellisen tiivis, mutta näin opit yrityksen johtamisen eri osa-alueilta täydensivät toisiaan ja muodostivat eheän kokonaisuuden. Lähipäiviä oli noin kahden viikon välein, ja niitä seurasi aiheeseen liittyvä jaksotehtävä. Jaksotehtävät oli suunniteltu niin, että ne palvelivat suoraan oman yrityksen toiminnan kehittämistä. Näin opittiin sekä teoriaa että käytäntöä yhtä aikaa. Jälkeenpäin ajateltuna käytössämme oli uskomattoman laaja kattaus osaamista ja asiantuntijoita eri aloilta: opimme muun muassa strategista ajattelua, digitaalista markkinointia, palveluliiketoimintaa, kustannuslaskentaa, luovuutta, tuotekehitystä, kansainvälistymistä, myyntiä, sijoitta-

mista, henkilöstöjohtamista, johtamisen etiikkaa sekä paljon muuta! EMBA-koulutuksen kohokohta oli ehdottomasti opintomatka Lyoniin, jossa perehdyimme erilaisiin kulttuureihin, tiimien dynamiikkaan ja niiden kehittämiseen. Opiskelu Ranskan helteissä oli innostavaa, mutta sitäkin ikimuistoisempaa oli ryhmän yhteishenki ja huumori. Kun joukko erilaisia ihmisiä erilaisine taustoineen lähetettiin Ranskaan yhteisellä asialla, posket kipeytyivät nauramisesta ja mieleen jäi paljon mukavia muistoja. Jos sanonta ”minkä ilotta oppii sen surutta unohtaa” pitää paikkansa myös päinvastoin, nämä opit jäävät mieleen loppuelämäksi! Uskon, että EMBA-koulutuksen ansiosta minulla on paremmat edellytykset menestyä työssäni nyt ja tulevaisuudessa. En usko, että EMBA tarjoaa yksittäistä työkalua tai ”avainta onneen”, vaan kehittää kokonaisvaltaista ajattelua ja ymmärrystä liikkeenjohdon kokonaisuudesta. Suosittelen lämpimästi EMBA-ohjelmaa niille, jotka haluavat kehittää johtamistaitojaan nykypäivän vaatimuksia vastaaviksi ja haastaa itsensä oppimaan uutta!

Anna Toppari, Sijoitusjohtaja, EMBA, Mevita Invest Oy

Uutiskirje 3/2016 Johtaja ja yritys sosiaalisessa mediassa Jonna Muurinen

Yhdysvaltalainen pitkän linjan johtajuuden ja etiikan tutkija Joanna Ciulla on sanonut, että johtajuutta pohdittaessa on keskeistä miettiä millaista on hyvä johtajuus. Hyvä johtajuus rakentuu hänen mielestään tehokkuuden (saadaan asioita tehtyä) lisäksi etiikasta. Useasti keskustelu niin käytännössä kuin teoriassakin on keskittynyt vain johtamisen tehokkuuteen. Nostaisin johtamisen tutkimuksesta esille kaksi uutta eri virtausta, jotka ovat mielenkiintoisia, kun puhutaan hyvästä johtajuudesta tehokkuuskeskustelun rinnalla. Mistä oikein on kyse kun puhutaan johtamisongelmasta tai hyvästä johtajuudesta? Ensimmäinen tutkimussuunta on viime vuosikymmenen aikana kääntänyt katseensa johtajista myös johtajuuteen. Enää ei keskitytä pelkästään johtajaan henkilönä ja hänen ominaisuuksiinsa tai käyttäytymiseen vaan siihen kuinka johtaja mahdollistaa hyvää johtajuutta koko työyhteisössä ja ottaa työyhteisön jäsenet tasavertaisina mukaan johtamiseen. Toisena uutena nousevana trendinä voidaan pitää sitä, että hyvällä johtajuudella tarkoitetaan myös vastuullista johtajuutta.Vastuullisuuden ytimessä on johtamisen

etiikka ja eri sidosryhmien mukaan ottaminen johtamiseen. Lisäksi vastuullisuudella tavoitellaan yrityksen pitkäkestoista menestymistä sellaisessa liiketoiminnassa, joka palvelee yhteiskuntaa. Molemmissa näissä uusissa johtamisen trendeissä koJohtajan, joka käyttää luontevasti ja jatkuvasti sosiaalista mediaa päivittäiseen viestintäänsä, on vaikea ymmärtää johtajaa, joka näin ei tee kaikista selkeistä hyödyistä huolimatta. Ehkä myös toisinpäin. Vuonna 2016 viimeistenkin somekieltäytyjien kannattaisi kuitenkin jo miettiä sosiaalisen median positiivisia puolia. Viimeistäänkin silloin, jos on mukana kansainvälisessä liiketoiminnassa. Johtaminen on viestintää Virtuaaliverkostot mahdollistavat viestien nopean kulkemisen sekunneissa ympäri maailmaa. Kun aktiivinen johtaja jakaa osaamistaan, tietoaan ja siinä sivussa myös markkinointiaan verkkoon, hän ei voi olla vaikuttamatta laajoihin verkostoihin. Samalla hän alleviivaa omaa asiantuntija-asemaansa ja antaa vahvan tuen yrityksensä tuotteiden myynnille. Hän myös viestii tärkeää sanomaa organisaatiostansa – se on selkeästikin nykyaikainen ja avoimesti viestivä organisaatio. Potentiaaliset tulevat työntekijät luovat jatkuvasti mielipidettä yrityksistä, joita he joko näkevät tai eivät näe sosiaalisessa mediassa.

Työnantajamielikuvaa on helppo viestiä rennosti somekanavissa Me strategisena sosiaalisen median markkinointiviestintätoimistona näemme jatkuvasti sitä, kuinka helppoa yrityksen on rekrytoida, jos se on avoimesti ja aktiivisesti viestivä. Jos kukaan ei ole yritystä nähnyt somessa tai koskaan kuullutkaan organisaation henkilöistä, on yrityksillä suuria haasteita rekrytoinnissaankin. Kuinka saada parhaat henkilöt rekryttyä, jos yritys on tuntematon yleisölle tai sille ei ole rakentunut mielikuvaa millainen yritys on kyseessä? Viimeisen vuoden aikana olemme toteuttaneet useampia somekampanjoita koodareita tarvitseville yrityksille. Jos yritys on hoksannut tarvitsevansa somea vasta rekryvaiheessa, ollaan aika paljon jäljessä niitä yrityksiä, jotka ovat muistaneet jatkuvasti näkyä ihmisten aikajanoilla ja fiideissä. Se heijastuu suoraan rekrytuloksiin ja ehkä siis myös yrityksen tulokseen? Viestintää voi johtaa Kun johtaja viestii sosiaalisessa mediassa, hän on aina organisaationsa edustaja. Hän brändää niin itseään kuin organisaatiotansa. Kaikki mitä hän sanoo tai mitä hän ei sano, viestii jotakin. Siksi verkkoviestintää olisi hyvä hieman pysähtyä pohtimaan. Someviestinnälle kannattaa ehdottomasti suunnitella

tavoitteet, jos sitä aiotaan tehdä tavoitteellisesti. Tällöin sitä voidaan myös mittaroida, eikä sen vaikutusta tarvitse arvailla. Kun yksittäinen ihminen organisaatiossa viestii vapaa-ajallaan yrityksen edustajana, suunnitelmaa ei ehkä tarvita, mutta ainakin organisaation yhteiset pelisäännöt on hyvä käydä läpi jo ennakkoon. Missään nimessä ei kannata lähteä rajoittamaan työntekijöitä, päinvastoin! Rohkaiskaa ja antakaa eväitä tyytyväiselle ja rohkealle työntekijälähettiläälle. Ota kansainvälinen yleisö hetkessä haltuun Sosiaalinen media mahdollistaa vihdoin sen, että organisaatiot tai yksittäiset ihmiset saavat viestinsä kohderyhmiensä korviin hetkessä. Somessa organisaatio voi keskustella potentiaalisten asiakkaiden, jälleenmyyjien, alihankkijoiden, sisäänostajien tai yhteistyökumppaneiden kanssa milloin vain ja normaalia epämuodollisemmin. Jos kansainvälistyminen on ajankohtaista, suosittelen vahvasti miettimään somestrategiaa. Omankin yritykseni ensimmäinen ulkomainen asiakas löytyi vahingossa LinkedInistä. Oikeastaan he löysivät meidät tarkkaan valitsemiensa avainsanojen avulla. Kymmenien tuhansien arvoinen kauppa ison eurooppalaisen toimijan kanssa olisi jäänyt tekemättä, ellei minulla sattuisi olemaan päivitettyä ja harkiten täytettyä henkilökohtaista LinkedIn-profiilia. Lopuksi 12 tärkeää ohjenuoraa miten johtaja voi ottaa sosiaalisen median osaksi johtamistaan

OTA OSAA JA OTA HOMMA HANSKAAN 1. Luo uskottava ja vaikuttava johtajan profiili LinkedIniin ja Twitteriin 2. Muista somekanavien yksityisyysasetukset ja vältä puhumasta luottamuksellisista asioista 3. Ole tehokkaasti yhteyksissä sinulle merkittävimpien ihmisten kanssa. NÄYTÄ ESIMERKKIÄ JOHTAJANA 4. Näytä, että yrityksenne on innovatiivinen – teillä on sosiaalisesti aktiivisia johtajia! 5. Ole aito ja helposti lähestyttävä yrityksenne edustaja somessa 6. Ole alanne ääni ja rakenna ajatusjohtajuutta TARJOA EROTTUVIA AJATUKSIA ALALTASI 7. Ole alanne ajatusjohtaja – anna muiden seurata uusia avauksianne 8. Palkkaa parhaita, koko maailmasta 9. Pidä silmällä alan kilpailua ja potentiaalisia tarjouskilpailuja KASVATA MYYNTIÄSI 10. Verkostoidu parhaiden asiakkaidesi kanssa somessakin 11. Anna tiimisi hyödyntää verkostoasi, harkintasi mukaan 12. Ole siellä missä asiakkaasikin ja tunnista uudet liidit Jonna Muurinen,Toimitusjohtaja, Kuulu Oy

Opintojen avulla digitalisaatio-junan kyytiin Sami Hakkarainen Ennen Executive MBA-opintojen aloitusta syksyllä 2014 digitalisaatio ja esineiden internet (IoT) tuntuivat epämääräisiltä uusilta trendeiltä, joiden ympärillä hukattiin paljon rahaa ja aikaa. Olimmehan Valmet Automaatiossa olleet rakentamassa varaosaverkkokauppaa asiakkaillemme jo 90-luvun lopulla ja luomassa etäyhteyksiä ohjaus- ja mittausjärjestelmiin jo ennen sitä. Opintojeni aikana sain kuulla monilta opiskelijakollegoiltani, miten digitaalisaatio on edennyt heidän liiketoiminnoissaan. Kysymys kuului, kuka onnistuu hyödyntämään parhaiten uuden teknologian työkaluja kannattavaksi liiketoiminnaksi? Omaan toimialaani ja tehtäväkenttääni liittyen pohdin sitä, kuinka Big Dataa voitaisiin kerätä pilveen, jos asiakkaamme olivat tarkkoja sisäisen verkon tiedon suojauksesta? ja milloin alan toimijat olisivat valmiita luovuttamaan mittausdataa muiden hyödynnettäväksi? Lopullisesti tajusin vasta EMBA-projektityön yhteydessä, että digitalisaatio kulkee kuin juna, ja ne, jotka ymmärtävät lähteä kyytiin menestyvät, toisten jäädessä pysäkille. Kyydistä jääneet päätyvät ihmettelemään, miten nopeasti tässä näin pääsi käymään.

Teimme projektityönä digitaalisen asiakaspolun eräälle rahoitusalan toimijalle. Projektityön yhteydessä selvisi, että digitaalisissa palveluissa tärkeintä on saada asiakas tekemään paljon enemmän kuin aikaisemmin. Samanaikaisesti palveluntarjoajan vasteaika täytyy olla eksponentiaalisesti nopeampi kuin aikaisemmin. Digitaalisaatiojuna oli siis tullut seuraavalle pysäkille ottamaan rahoitusalan matkustajia kyytiin. Edellä mainitun innoittamana aloitin tehtaassamme digitaaliset kehityshankkeet. Ajatuksia ja ideoita virtasi valtavasti ja mitä enemmän keskustelin IT-osaajiemme kanssa, sitä enemmän hyödynnettävää löytyi. Itseasiassa kyse oli taidosta yhdistää prosessiosaajat ja IT-osaajat puhumaan samaa kieltä. Ei mennyt kauaakaan, kun aloitimme toiminnanohjausjärjestelmän kehitystyön myynnin, hankinnan ja tuotannon alueilla. Jo nyt voimme nähdä upeita tuloksia, mitä digitalisaatiolla saadaan aikaiseksi, kun vain organisaation asenne uudistumiseen ja muutokseen on oikea! Teknologia on jo siis

olemassa.Tästä on mahtavaa jatkaa kohti visiota, jossa asiakkaamme voivat suoraan seurata tilauksensa kehittymistä reaaliajassa läpi koko toimitusketjun paperittomassa tuotannossamme. Eikä digitalisaatiojuna pysähdy vielä tähän, seuraavaksi kehitystyö etenee myös varsinaiseen liiketoimintaan eli perinteiseen paperi- ja selluteollisuuteen. Erityisesti mittausteknologialla on huikeat mahdollisuudet mullistaa liiketoimintamalleja... Tätä juttua kirjoittaessa kevät on lähtenyt vauhdilla käyntiin. EMBA-lopputyö odottaa kovaa loppurutistusta ja tilauskirjatkin ovat mukavasti täyttyneet. Samalla jääkiekon pudotuspelit ovat alkaneet niin Liigassa kuin Mestiksessäkin. Kyllä kevät on vaan jääkiekkoilijan parasta aikaa! Niin, onhan se jääkiekkokin tapahtumana jo hyppäämässä digitalisaatiojunan kyytiin. Keväisin terveisin Kainuusta, 26.3.2016 Sami Hakkarainen, EMBA-opiskelija

Uutiskirje 4/2016 Miksi yliopistojen pitäisi olla kiinnostuneita yrittäjyyskasvatuksesta? Matti Sarén

Juuri nyt mediassa velloo keskustelu Suomen korkeakoulujärjestelmästä. Kirjoittelua tuntuu leimaavan voimakkaammin tunteet ja ideologia. Älyllinen keskustelu siitä, minkä tarpeen korkeakoulutetut asiantuntijat ja uusi tieteellinen tieto täyttävät ei käydä. Puhumattakaan siitä millainen maa Suomeasta pitäisi rakentaa ja mikä koulutuksen rooli tässä olisi. Keskustelu kohdentuu siihen, kuinka monta opinahjoa tarvitaan ja minne ja mistä oppiaineista tulisi luopua ja kenenkä hyväksi. Suomalaisten yliopistojen tarve on muuttunut ajassa. Alussa tärkeää oli tuottaa virkamiehiä, pian tarvittiin luoda kulttuurillista identiteettiä.Tässä hetkessä näen yliopistojen kipeimmiksi yhteiskunnallisiksi tarpeiksi vaikuttavuuden ja sivistyksen. Yliopiston tehtävä on kouluttaa osaajia, asiantuntijoita ja johtajia, sekä tuottaa uusia tieteellisiä löydöksiä, jotka vievät ihmiskuntaa eteenpäin. Näistä kumpikaan tavoite ei täyty ilman aktiivista dialogia ympäröivään yhteiskuntaan. Ilman ymmärrystä tarpeesta osaajat jäävät työttömiksi. Niin ikään ilman tieteellisten tulosten kytkentää yhteiskunnalliseen keskusteluun tai hyödyntämispolkuihin olemme edistäneet tärkeää tehtäväämme kovin vähän.

Mitä roolia sivistys sitten näyttelee tässä kovin markkinahyödyn sävyttämässä maailmassa? Kun Elon Muskilta kysyttiin Esquire-lehden haastattelussa miten hän osaa olla mukana kehittämässä avaruusteknologiaa, hän vastasi:”Luen kirjoja”. Samankaltaista argonautin asennetta ei kannattane odottaa eräältä Yhdysvaltojen presidenttiehdokkaalta, joka on ylpeästi kertonut, ettei hänen kotonaan ole ainoatakaan kirjaa. Mutta hieman vakavammin, Euroopassa on selvä korrelaatio alueilla ilman korkeatasoista koulutusta siihen, että sosioekonomiset ongelmat sekä voimattomuuden tunne politiikkaa kohtaa kasvaa. Ilmeistä on myös se, että näillä alueilla on keskimääräistä matalampi tulotaso.

den kannustaminen. Jos kipinä yrittäjäksi suuntaamiseen syttyy, valmiudet ja ympäristö hankkia tarvittava osaaminen on olemassa.Yliopiston tehtävä on tarjota puitteet löytää näitä eväitä opiskelijoiden omaan ammatillisuuteen. Olemme rakentaneet opintoja, joiden kautta voi kokeilla omia siipiään. Niille jotka uskaltavat on tarjolla yrityslähtöisiä monitieteellisiä projekteja demola-toiminnassa ja niille joilla on oma tähtäimenä oma startup voimme tarjota apua osaamisesta ja verkostoista aina toimistotiloihin asti. Tämän mallin nimi on TellUs. Siinä opitaan myös toinen työelämässä välttämätön taito – olla merkityksellinen osa ryhmää ja saavuttaa tavoite, jota yksin ei kykenisi saavuttamaan.

Mutta palataanpa kysymykseen miksi yliopiston pitäisi olla kiinnostuneita yrittäjyyskasvatuksesta?

Yrittäjyyskasvatuksessa näen yhteisen mahdollisuuden tuoda yritysten ja muiden sidosryhmien relevantteja haasteista ratkaistavaksi ja tätä kautta myös johdattamaan yliopistoamme entistä merkittävämmäksi kumppaniksi luomaan onnistumista ja hyvinvointia. Tähän haasteeseen kutsun kaikki tämän uutiskirjeen saajat!

Minulle yliopiston kaksi tärkeintä oppia, joita tarvitsen edelleen päivittäin ovat olleet kriittiseen ajatteluun ja tiedonhankkimiseen oppiminen, ja se, että on oikein ja hyväksyttävää yrittää ja epäonnistua – kunhan tästä ei lannistu. Kun päästi luennolla suustaan ”sammakon”, seurasi siitä yleensä positiivinen nauru ja opiskelijoiden kokemus osallistumisesta yhteisen ymmärryksen lisääntymiseen. Yrittäjyyskasvatuksen tavoite ei ole oppia lainsäädännön tai kirjanpidon juridisia kiemuroita, vaan uskaltaa vastuullisesti vaatia ja ottaa vastuun omasta tulevaisuudestaan.Tämän vuoksi tärkeintä on yrittäjyyshenkisyy-

Laajasti ottaen yliopistollinen loppututkinto on paras yksittäinen työllistymistä selittävä tilastollinen tekijä. Se, jos mikä on vaikuttavuutta. Se jos mikä on vaikuttavuutta, jossa yrittäjyyshenkisyydellä on aivan keskeinen asema. Matti Sarén FT, EMBA,Vararehtori Oulun yliopisto

Kyllä kannatti! Paula Oksman

Muutamia vuosia sitten teimme Ponssella päätöksen kannustaa johtamistehtävissä olevia ja niihin tähtääviä MBA-opintoihin. Monipuolinen johtamisosaaminen on yrityksen kehittymisen edellytys, ja sen kasvattamiseen lyhytkursseja laajempi kokonaisuus soveltuu hyvin. Lupasimme mukaan lähteville taloudellista tukea ja aikaakin, joskin edellytimme myös omaa panostusta. Ennen lopullista päätöstä varmistimme asiasta kiinnostuneiden kanssa, että motivaatio on kohdallaan ja odotukset puolin ja toisin riittävän yhtenevät. MBA-tarjontaa tutkailimme sekä kotimaasta että ulkomailta, ja viime kädessä osallistuja sai itse valita ohjelmansa. Muutama valitsi kansainvälisen vaihtoehdon, Oulun yliopiston ohjelmaan päätyi kolme henkilöä. Heistä jokaisella on jo merkittävä työkokemus takanaan, ja se varmasti auttoi ottamaan täyden hyödyn irti sekä kouluttajien esityksistä että jakso- ja projektitehtävistä. Ohjelman kokonaisuus palveli tarkoitustaan ja kiinnostus ei hiipunut, vaikka jotkut asiat olivatkin tuttuja ja käytännössä koettuja.

Vaikka osaamispääoman kasvattamisella on arvo sinänsä, on tätäkin investointia syytä tarkastella myös saavutettavan hyödyn näkökulmasta. Tulos on vahvasti plussan puolella. Jaksotyöt ovat ihan oikeasti ja konkreettisesti sovellettavissa käytäntöön, ja jalostunut osaaminen on varmasti kaikilla kolmella käytössä joka päivä. Mutta onkohan suurin merkitys kuitenkin uusiutumisen sytyttämällä kipinällä? Osallistujien arviot MBA-matkasta voi kiteyttää otsikon lausahdukseen. Aikaa ja ajanhallintaa on tarvittu, mutta liian työlääksi he eivät ponnistusta työn ohella kokeneet. Tässä muutamia poimintoja arviointikeskustelusta: • Oli hyvä kun koulutuksen sisältöjä pääsi tehtävien kautta heti soveltamaan omaan työhön. Ajatukset selkenivät monella osa-alueella. Esimerkiksi asiakkaaseen ja palveluun liittyneet tehtävät ohjasivat analysoimaan asiakkaan toimintaympäristöä entistäkin tarkemmin, ja tämän seurauksena kokeilemme laajennettua palveluaikaa vastataksemme

paremmin asiakkaan tarpeisiin. Jos käytäntö todetaan toimivaksi, se laajennetaan myös muualle verkostoon. • Tulevaisuusnäkökulma kautta ohjelma oli erittäin tärkeä. Liiketoimintaympäristön kartoitus ja palvelutarjooman pohjalla olevat trendit antoivat vahvan pohjan kehittämiselle ja kykyä katsoa tulevaisuuteen. • Digitalisaation maailmaan sukeltaminen antoi uusia ideoita asiakashankintaan ja digitaalisten kanavien hyödyntämiseen • Strategiajakso oli mielenkiiintoisin, oma panokseni Ponssen strategiaprosessiin tulee olemaan selvästi entistä vahvempi!

Paula Oksman Henkilöstöjohtaja Ponsse Oyj Ponsse Akatemian rehtori

Uutiskirje 5/2016 Yrittäjämäisestä myynnistä eväät kasvuun Irene Lehto

Yrittäjyyteen liitetään voimakkaasti mahdollisuuksien tunnistaminen ja hyödyntäminen sekä kasvuhakuisuus. Yrittäjä mielletään usein kekseliäänä propellihattuna, jonka ideoihin ja asiantuntijuuteen tarjoaman kehitys nojaa. Myyminen puolestaan mielletään usein epämukavana ja vaikeanakin tehtävänä, joka vaatii tietynlaista ominaisuuksia ja vankkaa myyntitekniikan hallinta. Se on siis parasta jättää synnynnäisille myyjille ja ammattilaisille. Erityisesti alkuvaiheen yrityksen kasvu kotimaassa ja kansainvälisesti vaatii kuitenkin juuri yrittäjän myyntipanosta. Liiketoimintamahdollisuudet konkretisoituvat ideoista toimiviksi tuotteiksi ja palveluiksi silloin, kun yrittäjä itse keskustelee asiakkaiden kanssa – ja tämä näkyy viivan alla. Myyntiin panostaminen ja verkostoituminen kasvun ajureina Yritysten kasvun ja menestyksen – ja tätä kautta Suomen työmarkkinoiden ja elinkeinoelämän kehityksen – edellytyksenä nähdään innovointi, myynti ja kansainvälistyminen. Nämä toiminnot linkittyvät tiukasti

toisiinsa eikä niitä voi ajatella perättäisinä, erillisinä tehtävinä. Moni aloitteleva yritys panostaa tuote- ja palvelukehitykseen, mutta myynti ja markkinointi jätetään myöhempään ajankohtaan.Tuore tutkimus kuitenkin osoittaa, että uusien yritysten vakaa ja etenkin poikkeuksellisen nopea kasvu linkittyy nimenomaan myyntiin investoimiseen ja markkinointiin investoimiseen. Nämä kaksi asiaa nousivat esiin 24 liiketoiminnan käytännön joukosta. Jopa tutkimus ja kehitystoiminta erottuivat vasta vakiintuneempien yritysten nopean kasvun kannalta keskeisinä toimintoina. Nuoren yrityksen kannattaa siis todella panostaa myyntiin. Yrittäjien on siis kiinnitettävä huomio asiakasrajapintaan halutessaan kasvattaa yritystä ja kehittää uutta tai paranneltua tarjoamaa. Sisäinen tuote- tai palvelukehitys ei kerta kaikkiaan riitä, vaan validointi on saatava asiakkailta. Erityisesti yrittäjien omien aktiivisten myyntialoitteiden on todettu olevan ratkaisevia pienen, uuden yrityksen alkuvaiheen menestykselle. Yrittäjät, jotka keskustelevat asiakkaiden kanssa aktiivisesti heti alusta alkaen, ymmärtävät myös asiakkaan tarpeita ja tunnistavat liiketoimintamahdollisuuksia. Ensimmäiset asiakkaat tuleekin nähdä kumppaneina ja tarjoaman kehityksen kulmakivinä. Kansainvälistä kasvua tavoitellessa yrittäjien on keskityttävä myös verkostojen rakentamiseen ja hyödyntämiseen. Nopea ja varhainen kasvu on yhdistetty tehokkaaseen kansainväliseen suhdetoimintaan, joka

tukee markkinointia ja tuotekehitystä. Myös yrittäjien suora vuorovaikutus kansainvälisten asiakkaiden kanssa näyttäytyy menestyksen avaintekijänä. Kansainvälisen myynnin ulkoistaminen täysin myyntiedustajille puolestaan ei näytä johtavan toivottuihin tuloksiin ainakaan liiketoiminnan varhaisessa vaiheessa, kun tarjoama pohjautuu esimerkiksi erikoistuneeseen palveluun tai sen kehitys on varhaisessa vaiheessa. Henkilökohtaisten verkostojen, myyntikonsulttien ja -edustajien hyödyntäminen kansainvälisissä myyntiprosesseissa toki helpottaa yrittäjien työtä. Se säästää resursseja, auttaa ymmärtämään uutta markkinaa ja tuo kontakteja uusiin verkostoihin, mutta ei korvaa yrittäjiä myyjinä. Joustavuutta ja henkilöityä asiantuntijuuden myyntiä ennen monistettavuutta Alkuvaiheen yritykset tasapainoilevat useiden haasteiden keskellä. Toisaalta ne pyrkivät erikoistumaan ja tuottamaan lisäarvoa korkealaatuisen tarjoaman kautta, mutta myyntineuvotteluissa yrittäjien täytyy olla valmiita myös muokkaamaan tarjoamaa ja toimintatapoja asiakkaiden tarpeiden mukaan hyvinkin joustavasti.Yrittäjät myös tarvitsevat ammattimyyjiä tehokkaaseen kasvuun, sillä heidän aikansa on rajallinen ja se jakautuu monen tehtävän välillä. Heidän oma roolinsa on kuitenkin keskeinen alkuvaiheen kansainvälistymisessä, kun monistettavuutta ei ole vielä saavutettu. Yrittäjällä-myyjillä on halu kehittää liiketoimintaansa ja validoida se.Asiantuntijoina he pystyvät reagoimaan

asiakkaiden tarpeisiin, keskustelemaan ratkaisumahdollisuuksista, välttämään epärealistisia lupauksia sekä tekemään päätöksiä joustavasti ja nopeasti neuvotteluissa. Tarjoamaa kehitetään asiakaspalautteen avulla ja myynti pohjautuu pitkälti yhteiseen mahdollisuuksien visiointiin ja rakentamiseen eikä niinkään valmiin tarjoaman arvon kommunikointiin ja vakuuttamiseen. Kansainvälisesti kokeneet yrittäjät näkevät myynnin usein hyvin samanlaisena maakontekstista riippumatta korostaen sitä, että kansainvälinen liiketoiminta ei ole poikkeuksellisen vaikeaa tai eroavaa kotimaan liiketoiminnasta. Toisaalta on kuitenkin huomioitava paikalliset tarpeet ja liiketoiminnan käytännöt, joista syntyy ymmärrys paikallisten verkostojen avulla. Vaikka kansainvälistyminen on useilla aloilla kasvun edellytys ja yrittäjillä on usein visio aikaisesta kansainvälistymisestä, kotimarkkinaa voidaan käyttää harjoitusalustana etenkin, kun verkostojen luominen rajojen yli on haasteellista.

Valmistumisia juhlittiin Liikkeenjohdon koulutusten päättäjäistilaisuudessa maanantaina 20.6. jaettiin yhteensä 17 Executive MBA, Master of Safety ja erikoistumisohjelmien todistusta. Executive MBA kurssin priimuksen palkinto jaettiin Anna Topparille MEVita Invest Oy:stä.Vuoden liikkeenjohdon kouluttajaksi valittiin dosentti, KTT Petri Ahokangas hänen opetusansioistaan sekä panoksestaan liikkeenjohdon koulutuksen kehittäjänä. Ahokankaan opetusaloina ovat liiketoimintastrategiat ja kansainvälinen liiketoiminta.

Irene Lehto, FM Väitteli tohtoriksi Oulun yliopiston kauppakorkeakoulusta 27.5.2016 Lämpimät onnittelut kaikille valmistuneille ja palkituille, hyvää kesää sekä menestystä tuleviin haasteisiin!

Uutiskirje 6/2016 Digitulevaisuus on nyt – mutta miten ylittää kuilut? Veikko Seppänen Skannailin kesän lämpiminä alkupäivinä talteen vanhoja julkaisuja, esitelmiä, puheita ja sen sellaisia.Toisin sanoen digitoin aineistoja, joilla on ollut minulle merkitystä ja joita voin mahdollisesti hyödyntää jatkossakin. Tällainen omatoiminen digiaktiivisuus ulottuu melkeinpä kaikkiin arjen asioihin. Samalla kertaa etenevät kuitenkin sekä teollisuuden että liiketoiminnan digitalisoituminen rytinällä ja entiset ICT-teknologiat ovat uudistumassa moderneiksi digiratkaisuiksi. Kun Petri Ahokangas, Timo Koivumäki, Sauli Sohlo ja minä teimme Pohjois-Pohjanmaan Liitolle keväällä skenaarioselvityksen ”Digitaalinen Pohjois-Pohjanmaa 2020”, siinä juuri ICT-ala, teollinen tuotanto, liiketoiminta ja tavalliset ihmiset jäsensivät tulevaisuutta digiä tuottavina tai hyödyntävinä tahoina, joko yritykset tai yksilöt etualalla.

Digitulevaisuutta ei voi eikä kannatta estää, mutta mitä sen tiimoilta pitäisi tehdä? Teknologisesti digitalisoituminen perustuu ennen muuta laajamittaiseen tiedon keruun, analyysin, käsittelyn ja käytön automaatioon. Monet yritykset etsivät digitaalisista ratkaisuista apua liiketoiminnan innovaatioihin ja asiakasyhteistyöhön, mutta toisaalta kaikki haluaisivat samalla lisätä tuotannon ja jakelun tehokkuutta ja vähentää kustannuksia – ovathan mainitut ”ilmaisia” digitaalisessa maailmassa. Tavalliset ihmiset ovat jo ottaneet osansa hyödyistä muun muassa sosiaalisen median ja nettikaupan kautta, mutta myös yllättäneet markkinat ryhtymällä tuosta vain taksikuskeiksi, asunnon vuokraajiksi, ajo-opettajiksi ja niin edelleen. Kadunmiehistä voi tulla digitaalisten palvelualustojen avulla raskaitakin muutoksia aikaan saavia kevytyrittäjiä, ilman isojen infrastruktuurien ja kalliiden laiteinvestointien ongelmia. Olen lyhyen ajan sisällä toiminut tutorina kahdelle EMBA-tutkielmalle, joissa digitaalisuus muuttaa yrityksen koko strategista asemaa, avaten uusia mahdollisuuksia, mutta tuoden samalla isojakin muutostarpeita. Molemmat tutkielmien kohteena olleet firmat ovat palveluyrityksiä, mutta toinen hyvin pieni ja uusi, kun taas toinen omalla alallaan todella vakiintunut. Kummallekin digitaalisuus näkyi laajasti liiketoimintaympäristön kautta bisnesverkon ja -logiikan muutoksina, mutta myös sisäisesti uusien teknologioiden, tarjoamien ja palvelutuotannon kehittämisen haasteina. Polttava kysymys on, miten tehdä digiloikka romuttamatta olemassa

olevaa, vai voiko sen tai kannattaako se niin tehdä? Hyvin mielenkiintoisesti kummassakin tulivat ilmi myöskin ihmiset, eivät vain ”asiakkaina”, vaan digitaaliseen toimintaan osallistuvina tai ainakin sitä hyvin lähelle tulevina tahoina.Vaikka kyse ei näissä tapauksissa ollut mistään uber-ilmiöstä, niin molemmista näkyi silti kuilu, joka erottaa ”perinteisen” ja digitaalisen liiketoiminnan toisistaan: Miten saada ihmiset kiinnostumaan ja lopulta ehkä myös mukaan yrityksen toimintaan, mutta pitää silti bisnes omissa käsissä? Tällaista kulttuurikuilua on hyvinkin ajankohtaista pohtia vaikkapa finanssi- tai tietojärjestelmäpalveluiden tiimoilta. Molemmat on tunnistettu potentiaalisesti erittäin merkittäviksi digivientiartikkeleiksi, ne ovat skaalautuvia ja paikkariippumattomia. Kuilu on mielestäni leveämpi kuin monesti uskotaan ja sen ylittämiseksi eivät pelkät uudet palveluesitteet riitä.Tämä näkyi mainituissa EMBA-tutkielmissa erittäin selvästi – on uskallettava puuttua yrityksen strategiseen uudistumiseen. ICT-alalla on minusta toisaalta yhä olemassa melko suuri liiketoimintakuilu uusista innovaatioista menestyvään digibisnekseen. Sitä on pyritty ylittämään Suomessa viime vuosina aivan uudelle tasolle edenneen start up -toiminnan avulla, samoin kuin muun muassa yrittäjyyskoulutuksen sekä ketterien ja kokeilevien menettelyjen tuella. Tässä on ollut hyviä onnistumisia, mutta vielä on paljon tekemistä. Monet verkostot, organisaatiot, hankkeet ja jopa fyysiset tilat ovat

järjestämättä mainittua asiaa palvelemaan.Viisivuotias Business Kitchen ja Oulun yliopiston vastikään avattu Tellus -innovaatioareena kuvastavat uutta aikaa mainiosti. Kannattaa käydä katsomassa!

Veikko Seppänen on toiminut tutorina useille EMBA-tutkielmille Teollisen digitalisoitumisen esteitä on raivattu merkittävästi – jos ei aivan saksalaiseen malliin koko tuotannon siirtämiseksi uudelle ”neljännelle tasolle”, niin ainakin monien yritysten voimin Kempistä ja Ponssesta Konecranesiin. Digitaalisuus onkin antanut selvästi puhtia juuri koneita ja laitteita valmistavalle teollisuudelle, se on nyt lääketieteellisten instrumenttien ohella Suomen parhaimman luokan globaalia haitekkiä. Toisaalta, kun kuuntelee yrityksiä, jotka tarjoavat tuo-

tannon digiratkaisuja, niin melkoinen teknologiakuilu on helposti nähtävissä: Milloin investoida uuteen teknologiaan, paljonko ja millä logiikalla? Kysymys ei ole mitenkään uusi, aiemmin sen kohteena ovat olleet muun muassa siirtyminen suurkoneista minikoneisiin, mikroihin, selainpohjaisiin järjestelmiin, mobiiliratkaisuihin ja niin edelleen. Kysymykseen löytyy mielestäni parhaiten vastaus teknologiakehittäjien ja -soveltajien yhä läheisemmästä yhteistyöstä. Vielä on kuitenkin yksi digikuilu melkein näkemättä Suomessa, eli miten yksityishenkilöt, yhteisöt, kevytja satunnaisyrittäjät ja muut oman digin ”harrastajat” alkavat, jos ovat alkaakseen, laajamittaiseen digituotantoon. Ehkäpä tuota tuotantokuilua ei toisaalta silti ole tai sen yli johtavat jo YouTuben, Facebookin,Wikipedian ja vastaavien rakentamat kevyen liikenteen väylät, joiden viereen rakentuvat monikaistaiset globaalien digitaalisten palvelualustojen sillat. Niitä ei saada suljettua lakikirjoilla eikä edes palavilla autonrenkailla.

Veikko Seppänen, KTT,TKT, OTT Martti Ahtisaari Instituutin johtaja, EMBA 1995

Mielekästä oppimista ja yrityksen strategian pohdintaa Mikael Kurth Olin toiminut start-upien ja pienten teknologiayritysten johdossa jo reilut 20 vuotta.Vaikka teknologiassa, sen kehittämisessä ja sillä liiketoimintaa maailmalla tehden ei sinällään ollut mitään ihmeellistä, niin hommat oli kuitenkin aloitettu suoraan koulun penkiltä ja aina välillä tuli mietittyä, että tehdäänköhän muualla jotain paremmin ja enemmän oikein. Omista kauppatieteiden opinnoista alkoi kohta jo olla se 25 vuotta ja työssä katse oli häiritsevänkin tiukasti päivittäisissä kiireissä. Isot asiat jäävät paitsioon, kun aikavyöhykkeet vaihtuvat ja kaikki päivät ovat erilaisia.Vaikka erilaisia strategiakonsulttejakin on vuosien varrella käytetty, niin koin että niissäkin jäivät aina ne johdon ”kotiläksyosuudet” ja strategioiden soveltaminen loppujen lopuksi tekemättä. Edellisestä juontaen parasta EMBA-koulutuksessa oli kahteen vuoteen tiivistyvä yrityksen strategiatyöjakso. Koulutuksessa lähes kaikki tekeminen on mahdollista kytkeä omiin työtavoitteisiin ja oman yhtiön tarpeisiin, jos niin vain tahtoi. Kotitehtävät olivat juuri tästä syystä mielekkäitä. Tasaisin välein oli pakko pysähtyä, tai sai pysähtyä, tehdä tehtävät, ja samalla huomata, että aidosti käytti aikaa yhtiön strategian miettimiseen. Kun

koulutuksessa vielä käytiin läpi kaikki liikkeenjohdon tärkeimmät osa-alueet, niin koulutuksesta sai mukaan hyviä ja erittäin hyviä työkaluja. Sellaisia jotka mahtuvat A4:lle ja joita voi uskoa jatkossakin hyödyntävänsä. Niin kuin menestysresepti kuuluu; firmahan pitää kääntää 3 vuoden välein ympäri!

Olen kokonaisuutena hyvin tyytyväinen koulutuksen sisältöön ja opetuksen tasoon. Kurssikavereiden seuraavaa yhteistapaamista odottaen. Mikael Kurth, EMBA 2016 Toimitusjohtaja, SR-Instruments Oy

Valmistuneiden EMBA-opiskelijoiden iloa kesäkuussa 2016

Uutiskirje 7/2016 Terveydenhuollon muutos vaatii yrityksiltä yhteiskehittämistä Minna Pikkarainen Suomessa syntyy vuodessa liki 5 000 startup-käsitteen alle sopivaa yritystä. Näistä viitisen prosenttia yltää kolmessa vuodessa kunnon kasvuun. Viime vuonna Suomen terveysteknologian teollisuuden vienti kasvoi 8,3 prosenttia 1,8 miljardiin euroon. FiHTAn mukaan terveysteknologia vastaa jo noin puolesta maamme teknologian viennistä. Kaikesta Suomessa tuotetusta terveysteknologiasta vientiin menee 95 prosenttia. [1]. Samaan aikaan voidaan huomata, että koko terveydenhuoltosektori on kovan muutospaineen alla johtuen kasvavista kustannuksista [2]. Terveydenhoidon budjettirajoitteet ja kasvavat kustannukset ovat pakottaneet sekä yksityiset että julkiset toimijat radikaaleihin muutoksiin, jotka pyrkivät sairaanhoidosta ennaltaehkäisyyn ja kotihoitoon sekä ohjatusta osallistaviin terveydenhuollon palveluihin.

Digitalisaatio, esim. mobiilisuus, langattomuus, 5G verkkoteknologiat, virtuaaliset kommunikointiratkaisut, laitteiden tarkkuus ja pieneneminen, sensori-integraatio, data-analytiikka, päätöksentekojärjestelmät sekä robotiikan tuleminen ovat kaikki ICT-ratkaisuihin pohjautuvia keinoja terveydenhuollon muutoksen edistämiseksi. Datan hyötykäyttö esimerkiksi Kannasta [3] tai ihmisten itse keräämänä ja tulevaisuudessa eri sektoreilta kuten pankki- tai ostosdatoista, voidaan niin ikään nähdä uutena mahdollisuutena entistä yksilöllisempien ja tehokkaampien terveydenhuollon palvelukokonaisuuksien rakentamiseksi. Ennaltaehkäisyllä tarkoitetaan sitä, että palvelut pyrkivät muuttamaan ihmisten käyttäytymistä niin, että osa kroonisten sairauksien syntymisestä voitaisiin osittain tai kokonaan estää. Tähän liittyy nopeasti yleistyvien älykkäiden valmennusratkaisujen ohella myös riskien tunnistaminen sekä ongelmien ennakointi, esimerkiksi älykkäät kotidiagnostiikkalaitteet sekä hoitoon ohjaukset jo varhaisessa vaiheessa, jolloin vaikkapa syövän tai sydän- ja verisuonisairauksien hoitaminen on sekä terveydenhuollolle että ihmisille itselleen edullisempaa kuin tapauksissa, joissa sairaus on jo ehtinyt pidemmälle. Kustannussäästöistä johtuen sekä perusterveydenhuolto että erikoissairaanhoito pyrkivät siihen, että lääkäripalveluja käytettäisiin vähemmän, ihmiset ohjattaisiin älykkäiden hoitoonohjausjärjestelmien ja koti-

diagnostiikan ja saadun datan avulla sille ammattilaiselle, josta heille on kussakin tapauksessa eniten hyötyä. Jos jokin ongelma, kuten esimerkiksi astma ilmenee, henkilölle annetaan mittari, jolla hän voi itse seurata tilannetta kotona. Lääkäri voi vaihtaa lääkitystä tai antaa ohjeita sairauden kanssa elämiseen saadun datan pohjalta. Leikkaushoidon sijasta pyritään löytämään vaihtoehtoisia hoitomuotoja, mutta jos leikkauksiin joudutaan, tavoite on, että sairaalassa ollaan hyvin lyhyen aikaa. Leikkaukseen valmistautuminen, sairaalassa olo ja kotimittaukset ja diagnostiikka sujuvat mobiilisten hoitoa tukevien sovellusten avulla, jotka mahdollistavat keskustelun etälääkärin tai hoitajien kanssa tarvittaessa. Yhä suuremman osan leikkauksista hoitavat tulevaisuudessa robotit, joita kirurgi ohjaa tai valvoo. Leikkausroboteilla pystytään entistä täsmällisimpiin ja nopeammin paraneviin leikkaushoitoihin. Nopea kotiin pääsy edellyttää etäkuntoutussovelluksia, kotimittaamista sekä mahdollisuutta olla yhteydessä lääkäriin ja hoitajaan tarvittaessa. Yritysten näkökulmasta terveydenhuolto muutoksineen on haastava toimintakenttä. Tämä johtuu monenkirjavista potilastietojärjestelmistä ja muista terveydenhuollon ratkaisuista. Esimerkiksi Oulun yliopistollisessa sairaalassa yrityksen on integroitava ratkaisunsa sekä ESKO-, CGI:n että Tiedon järjestelmiin. Jokaisella sairaalalla ja yksityisellä terveydenhuollon toimijalla on

erilainen potilastietojärjestelmä ja erilaiset sovellukset. Samaan aikaan, kun hyvinvointipuolella tarjottavien sovellusten ja laitteiden määrä on kasvanut räjähdysmäisesti [4], standardit tai niiden hyötykäyttö eivät ole pysyneet kasvun vauhdissa. Tämä on luonut tilanteen, jossa datan käyttö eri sovellusten, laitteiden ja sairaaloiden välillä voi olla hyvin haastavaa. Kanta- ja Omakanta-ratkaisut [5] tuovat Suomessa vähän valoa tähän pimeyteen, mutta eivät silti vielä ratkaise datan siirrettävyyden ongelmaa, johon oman esteensä tuovat myös tiukat tietosuojasäännökset. Potilaan tai yksilön näkökulmasta tulevaisuuden palvelut tulisi rakentaa käyttäjäkeskeisesti niin, että ne näyttäytyvät käyttäjälle yhteen toimivana kokonaisratkaisuina siitä huolimatta, että niiden taustalla olisi kymmeniä eri toimijoita. Periaatteessa osa rajoittavista tietosuoja säännöksistä voitaisiin kiertää sillä, että ihmisille annettaisiin mahdollisuus jakaa omaa dataansa parempien terveydenhuollon palveluiden rakentamiseksi. Yhtenäisten uusien terveydenhuollon palveluiden rakentaminen edellyttää toiminnan muutosta sekä yrityksiltä että terveydenhuollon toimijoilta. Viimeksi mainituilta se edellyttää kulttuurin muutosta, jossa lääkärit ja hoitajat osallistuvat entistä enemmän yhteiskehittämiseen ja jossa he ideoivat ja kehittävät ratkaisut yhdessä yritysten kanssa. Sairaaloilta se edellyttää, että yhteiskehittäminen integroidaan sairaalan

innovaatio- ja palautejärjestelmään niin, että potilaita pyritään entistä enemmän osallistamaan myös tulevaisuuden terveydenhuollon palveluiden kehittämiseen. Yrityksille toiminnan muutos tarkoittaa liiketoimintaa yhteisenä ekosysteeminä, jossa on mukana sekä isoja että pieniä toimijoita. Tulevaisuuden Connected health -palvelut ovat kokonaisratkaisuja, jotka pohjautuvat erilaiseen dataan ja jotka on rakennettu digitaalisin keinoin tiiviissä yhteistyössä sekä yritysten että terveydenhuollon ammatilaisten kanssa.

Minna Pikkarainen Professori, Connected Health Viitteet [1] http://www.kauppalehti.fi/uutiset/terveysteknologian-vienti-rikkoi-ennatyksia/AjFvuGRg [2] https://www2.deloitte.com/content/dam/Deloitte/global/Documents/Life-Sciences-HealthCare/gx-lshc-2016-health-care-outlook.pdf [3] http://www.kanta.fi/ [4] http://www.soterko.fi/files/THL_Soterko_web. pdf [5] http://www.kanta.fi/omakanta

Nordic Spirit - The fifth element? Tero Saksman

eMBA... useita vuosia kyseinen kirjainyhdistelmä pulpahteli alitajunnan virrasta aina silloin tällöin härnäämään rationaalisen ajatteluni prosessia.Vaikka Executive MBA-opintojen aloitus periaatteessa olisi kiinnostanutkin, olin tuttavapiiristäni kuultujen eMBAn vaatimaa työmäärää koskevien kauhutarinoiden jälkeen sivuuttanut syötteet alitajunnan kovalevyhäiriöinä. Eihän minulla, elämän ruuhkavuosissa elävällä nelikymppisellä, ole aikaa sitoutua eMBAn vaativaan työmäärään! Heräte rationaalisen ajatteluprosessini uudelleenohjelmointiin tapahtui keväällä 2015, kun suuresti arvostamani liiketuttava kertoi lounastapaamisessamme innostuneesti omista eMBA-opinnoistaan ja niistä saamistaan lisätiedoista ja -taidoista. Lounaan lopuksi hän heitti puolivahingossa minulle haasteen toteamalla, että eikö Tero sinunkin olisi hyvä aloittaa omat opintosi? Spot on! Samana iltana marssin peilin eteen ja kävin palaverin itseni kanssa. Lyhyen keskustelun jälkeen päätös oli selvä, oikea aika ottaa haaste vastaan on juuri nyt! Seuraavaksi vähän haastavampi keskustelu perheen kanssa, mutta lopulta vihreää valoa tuli myös sen keskustelun tuloksena. Heti seuraavana päivänä marssin esimieheni puheille, joka varauksetta suhtautui ajatukseeni positiivisesti ja pyysi ottamaan henkilöstöjohtajamme mukaan valitsemaan minulle sopivinta koulutustahoa. Myös henkilöstöjohtajamme innostui ajatuksesta ja teki ison työn käymällä läpi käytännössä kaikki Suo-

men eMBA-koulutusta tarjoavat sekä akateemiset että yksityiset opinahjot. Aika nopeasti totesimme, että haluamme lopulliseksi kouluttajaksi akateemisen talon, jolla olisi myös kansainvälinen akreditointi koulutusformaatistaan. Loppusuoralle valikoituivat Helsingin Aalto yliopisto, Jyväskylä ja Oulu, joista kaikki vaikuttivat kiinnostavilta vaihtoehdoilta. Oma asuinpaikkani oli valintahetkellä Kuopio, joten matkapäiviä tulisi lopullisesta valinnasta riippumatta jonkin verran. Laadukkaan koulutuksen saamiseksi olin kuitenkin valmis myös matkustamaan. Kesällä 2016 muutimme yhdessä perheen kanssa Kuopiosta Espooseen, mutta logistiikan kannalta liikkuminen Ouluun vain helpottui aktiivisen lentoyhteyden ansiosta. Koulutuspaikan lopulliseen valintaan vaikuttivat kaksi asiaa: 1) ”Gut feeling”; Ohjelmajohtaja Antti Kauppilan kanssa käytyjen alustavien keskustelujen jälkeen jokin hänen ja Oulun konseptissa teki positiivisen vaikutuksen, liekö 5th element ollut Oulun Nordic Spirit? 2) Koulutuskonseptin joustavuus; esimerkiksi Aallon malliin verrattuna opintoja on Oulussa mahdollista jaksottaa useammalle vuodelle itselle parhaiten sopivan aikataulun mukaan.

Valintavaiheessa aikomukseni oli jaksottaa opinnot kolmelle vuodelle, koska operatiivisessa työympäristössä oli mm. digitalisaatiomurroksen takia paljon mielenkiintoisia mahdollisuuksia ja haasteitakin. Kun aloitin opinnot vuoden 2015 toisella vuosipuoliskolla, yllätyksekseni opintoihin löytyi hyvä rytmi ja sain yhdistettyä eMBA-lopputyöni tekemisenkin vuoden 2016 alusta alkaneeseen oman liiketoiminnan strategiaprosessiin. Hyvän opiskelurytmin löytymisen seurauksena sain valmistumispaperit käteeni marraskuussa 2016.Vastoin ennakkosuunnitelmia opintokokonaisuuden suoritukseen kuluikin siis kolmen vuoden sijaan noin vuosi. Kiitos onnistumisesta kuuluu ymmärtävälle lähipiirille sekä loistaville opiskelijakollegoille, joiden kanssa opiskelu oli todella hauskaa eikä ns. mailan puristus -vaihetta tullut eteen missään vaiheessa. Myös sekä yliopiston omat että vierailevat luennoitsijat ansaitsevat erityismaininnan. Omien kokemusteni pohjalta en pysty tekemään luennoitsijavertailua muihin yliopistoihin, mutta Oulun koordinoimana tarjolla oli erittäin korkeatasoista koulutusta ja olen kokonaisuuteen enemmän kuin tyytyväinen. Vaikka kuluneen vuoden viikonloput ovat pääsääntöisesti kuluneet eMBAn kimpussa, jaksotöistä ja panostuksista saatu lisäarvo sekä omaan oppimiseen että

käytännön työelämään ovat maksaneet jo nyt investoidut resurssit takaisin.Työelämän vaatimusten puolesta varsinaista hengähdysaikaa ei ole luvassa, mutta tulevina viikonloppuina on aika ottaa rennommin.

lijakollegoita antoisista keskusteluista sekä ikimuistoisista hetkistä niin Oulussa kuin Lyonissakin! Pidetään Nordic Spirit -henkeä yllä missä ikinä liikummekaan! Rauhallista Joulun odotusta ja loppuvuotta toivottaen,

Lopuksi haluan vielä kerran kiittää Antti Kauppilaa isällisestä ja Pirjo Jaukkuria äidillisestä huolenpidosta, luennoitsijoita ajatuksia herätelleistä päivistä ja opiske-

Tero Saksman, EMBA EVP, IT Transformation, Enfo Oyj

Yhteystiedot Oulu Business School Martti Ahtisaari Instituutti PL 4600, 90014 OULUN YLIOPISTO Antti Kauppila, ohjelmajohtaja Pirjo Jaukkuri, ohjelmakoordinaattori Sähköposti: etunimi.sukunimi@oulu.fi Puhelin: 0294 48 7355 www.emba.oulu.fi Facebook: Executive MBA OULU Twitter : @EMBAOULU Twitter : MasterOfSafety Instagram: @embaoulu