Elävä maaseutu 6 2014 by Kustannus Oy Maaseutulehdet

Maaseutu

Elävä Maaseutu -lehti nro 6 KESÄKUU 2014 • NETISSÄ: www.maaseutulehdet.fi

NRO 6 KESÄKUU 2014

Lääkkeet halpenevat, ruoka kallistuu

ääkkeiden hintakehitys on täysin päinvastainen kuin ruoan ja useimpien muiden kulutushyödykkeiden. Kansalaisten reseptilääkkeistään maksama hinta oli maaliskuussa 2014 liki 20% vähemmän kuin lääkevaihdon alkaessa huhtikuussa 2003. Itsehoitolääkkeet ovat halventuneet samassa ajassa kolmisen prosenttia. Kuluttajahinnat ovat keskimäärin nousseet reilussa kymmenessä vuodessa yli 20%, elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat yli 30% ja taksimatkat liki 50%. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen tilastoista. Reseptilääkkeiden hintojen halpeneminen on kompensoinut myös jo viime vuoden helmikuussa toteutetut lääkekorvausten leikkaukset, jotka nostivat hetkeksi lääkekustannuksia .– Samaan aikaan, kun lähes kaikkien tavaroiden ja palveluiden hinnat ovat Suomessa nousseet, ovat lääkkeiden hinnat koko ajan laskeneet. Potilaiden näkökulmasta meillä on erittäin toimiva järjestelmä. Hinnat ovat laskeneet, mutta silti lääkkeiden saatavuus ja apteekkipalveluiden laatu on kyetty säilyttämään erinomaisella tasolla, Apteekkariliiton toimitusjohtaja Ilkka Oksala toteaa.

Suomessa lääkkeiden osuus terveydenhuoltomenoista on EU:n pienimpiä ja selvästi alle keskiarvon. Lääkkeiden osuus terveydenhuoltomenoista on ollut Suomessa laskussa vuodesta 2004 ja on nyt samalla tasolla kuin vuonna 1996. Samalla apteekkien toimittamien reseptien määrä on koko ajan noussut. Vuonna 2003 reseptejä toimitettiin 40 miljoonaa ja ennakkotiedon mukaan viime vuonna 53 miljoonaa reseptiä. Huhtikuussa 2009 käyttöönotettu lääkkeiden viitehintajärjestelmä edisti lääkevaihtoa edullisimpiin lääkkeisiin, sillä viitehintajärjestelmässä lääke korvataan asiakkaalle lääkeryhmälle määritellyn viitehinnan mukaan. Sen ylimenevä osuus jää kokonaan asiakkaan maksettavaksi. Kansaneläkelaitoksen tilastojen mukaan lääkevaihto on säästänyt potilaiden lääkemenoja yli 587 miljoonaa euroa huhtikuusta 2003 toukokuuhun 2014. Kela on säästänyt lääkekorvausmenoissa liki 124 miljoonaa euroa, eli yhteensä säästöä on kertynyt 711 miljoonaa euroa. Reseptilääkkeiden hintojen halpeneminen on säästänyt vähintään saman verran.

Maaseutu eläväksi

TILITOIMISTOPALVELUT • Kirjanpito • Tilinpäätökset • Yrityksen perustaminen • Palkanlaskenta YKSILÖLLISESTI, • Veroilmoitukset AMMATTITAIDOLLA

Konsultoiva tilitoimisto

Jetrocap Oy Uusikatu 57-59 90100 Oulu

p. 010 3223370, fax 336 493

Elävä Maaseutu JULKAISIJA: Kustannus Oy Maaseutulehdet KÄYNTIOSOITE: Valtatie 30, Muhos POSTIOSOITE: PL 78, 91501 Muhos ILMESTYMINEN: Löydät meidät myös Kerran kuukaudessa Facebookista JAKELU:

PAINO: Suomalainen Lehtipaino Oy Sivunvalmistus Jaana Heiskari JÄSENYRITYS

Lehteä jaetaan pohjoissuomalaisiin yrityksiin, koneurakoitsijoille sekä vahvojen maatalouspitäjien maatilatalouksiin

YHTEYSTIEDOT: Raimo Klasila Janne Halonen Tea Korkala Toimitusjohtaja ja päätoimittaja: Raimo Klasila Luettavana myös verkossa ilman salasanoja ja tunnuksia puh. 050 567 9757 osoitteessa: www.maaseutulehdet.fi Myyntineuvottelija Janne Halonen puh. 045 127 7383

Myyntineuvottelija Tea Korkala puh. 044 792 2122

Faksi: (08) 340 521

NRO 6 KESÄKUU 2014

Älä tingi turvallisuudesta

Sainion perhe Anu, Minttu ja Petteri sekä karavaanarikoira Piku viihtyvät Rantasarassa. Loman koittaessa teltta kasataan vaunuun ja vaihdetaan maisemaa.

Karavaanaria kiehtoo vapaus aikatauluista K

ymmenien muiden samanhenkisten karavaanariperheiden kanssa alkukesän helteistä lauantai-iltapäivää viettää Virpiniemessä Rantasaran leirintäalueella Sainion perhe; isä-Petteri, äiti-Anu ja 12-vuotias Minttu sekä tietysti kaikista alueella liikkujista kiinnostunut karavaanarikoira-Piku. Sainioilla on kesäkausipaikka oululaisen karavaanarien paikallisjärjestö SF-Caravan Oulun Seudun rakentamalla ja ylläpitämällä leirintäalueella. Suomessa rekisteröityneitä karavaanareita on runsaat 63 000 ja runsaalla 3 800 jäsenellä Oulun paikallisjärjestö on maan toiseksi suurin. Anu Sainion mukaan perhe on harrastanut karavaanaritoimintaa ja kiertänyt vaunun kanssa maata 11 vuotta eli siitä lähtien kuin Minttu täytti vuoden. – Vaunu on ”kotimme” keskimäärin 100 päivää vuodessa. Kesät se on parkissa täällä Virpiniemessä ja talvet Iso-Syötteellä. - Kesäisin vietämme vapaaaikamme täällä siitä lähtien, kun Mintun koulu loppuu ja minä kuljen täältä käsin kesällä myös töissä. Sitten kun minun lomani alkaa, niin

kierrämme vaunun kanssa Suomea, Anu Sainio kertoo. Petteri Sainio kehuu puolestaan Virpiniemen tarjoamia harrastusmahdollisuuksia: - Golfin harrastajille 18-reikäinen kenttä on aivan tuossa vieressä, itse olen juuri lähdössä heittämään fresbeegolfia. Täältä pääsee hyvin rullaluistelemaan, liikuntaopiston lenkkipolut ja tilat ovat lähellä. Myös Minttu tuntuu viihtyvän Rantasarassa ja on mielellään reissussa. Alueella on samanikäisiä kavereita, joille järjestetään myös toimintaa muun muassa diskon muodossa. Tosin äidin mukaan Minttu saattaa joskus sanoa, että lähdetään välillä kotiin. Anu Sainio toteaa, että vaunuelämässä leirintäalueella ei ole juuri mitään rajoituksia. – Kaikki tarpeellinen tietokoneita myöten on mukana. Muu löytyy huoltorakennuksista. Televisio on tosin pienempi kuin kotona. Kesämökillä olisi vähemmän kavereita, mutta kotitöitä puolestaan enemmän.

Vapaus ja sosiaalisuus kiehtovat Mikä sitten karavaanaritoiminnassa kiehtoo? – Vapaus ja sosiaalisuus, kuuluu Anun

ja Petterin vastaus kuin yhdestä suusta. - Olemme saaneet paljon kavereita Suomea kiertäessämme ja toinen tärkeä asia on riippumattomuus aikatauluista. Karavaanarit ovat sosiaalista porukkaa, jotka viihtyvät yhdessä ja tarvittaessa aina löytyy apua ja opastusta. Karavaanarilla on paljon kavereita! ”Karavaanari on kaikkien kaveri” –tunnus on tullut vuosien mittaan tutuksi maanteillä. Silti kuulee edelleen kannanottoja autoilijoista, jotka hermostuvat karavaanarin perässä. Hätäisimmille kahdeksaakymppiä etenevä vetoauto-matkailuvaunu –yhdistelmä voi olla edelleen punainen vaate. Petteri Sainion kokemukset kanssa-autoilijoista ovat positiivisia: - Tiellä suhtaudutaan hyvin, kun muistaa itse antaa tietä. Kun huomaa taakse syntyvän jonoa, on katsottava sopiva paikka, missä jonon voi päästää ohitse. Sainiot ovat toistaiseksi matkailleet vaunun kanssa vain kotimaassa, mutta tarkoitus olisi tulevaisuudessa katsella vaunun kanssa myös ulkomaita. Sitä ovat Petterin mukaan rajoittaneet osaltaan

Karavaanari, karavaanari, on kaikkien kaveri! kalliit lauttamaksut: - Hinnoittelu on metrien mukaan. Vetoauto ja asuntovaunu yhdessä ovat helposti 13 metriä ja siitä tilasta joutuu maksamaan turhan paljon. Toistaiseksi Sainiot kertovat säästyneen reissuillaan mainittavilta kommelluksilta. – Mitä nyt alkuaikoina yhdelle reissulle lähdettäessä mikroaaltouuni tippui hyllyltä heti kotipihasta lähdettäessä. Ilkka Hietala

Liikenteessä näkyy vielä kesäkuussakin yllättävän paljon autoja, joissa on talvirenkaat, joko kitkarenkaat tai nastarenkaat joista nastat on poistettu. Useimmissa tapauksissa valinta on tietoinen: säästösyistä kuluneet talvirenkaat halutaan ajaa loppuun kesän aikana. Kokonaan toinen asia on kuinka moni talvirenkailla kesällä ajavista tietää, että se on vaarallista. Vesiliirron riski kasvaa voimakkaasti, märkäpito on kehno, reagointi ohjausliikkeisiin hidasta ja ajovakaus laadukasta kesärengasta selkeästi heikompi. Autonrengasliiton, Liikenneturvan ja poliisin tekemissä rengasratsioissa on tullut ilmi, että talvirenkailla kesällä ajavat autoilijat perustelevat valintaansa usein taloudellisilla syillä. Lain vaatima renkaiden vähimmäisuransyvyys on talvella 3 mm, kun taas kesäkäytössä renkailta vaaditaan vain 1,6 mm:n uransyvyys. Kun talvirenkaiden uransyvyys lähentelee keväällä kolmea milliä, eivätkä ne enää seuraavalla talvikaudella ole lailliset, katsovat monet autoilijat saavansa renkaista irti kaiken mahdollisen hyödyn, kun ne ajetaan loppuun kesäkaudella. Yhtä tietoisia ei tunnuta olevan talvirenkaiden huonoista ajo-ominaisuuksista nopeasti vaihtelevissa kesäkeleissä. Talvirenkaiden, etenkin pohjoismaisten nastattomien talvirenkaiden kumisekoitus on pehmeämpi kuin kesärenkaiden ja tämä korostuu lämpimissä kesäoloissa. − Hyvän kesärenkaan tärkeimmät turvallisuusominaisuudet ovat hyvä märkäpito ja renkaan kyky vastustaa vesiliirtoa. Pohjoismaisen nastattoman talvirenkaan pehmeämpi kumisekoitus ja erilainen pintarakenne heikentävät renkaan märkäpitoominaisuuksia ja auton vesiliirto saattaa alkaa kymmeniä kilometrejä alhaisemmalla nopeudella kuin laadukkailla, uusilla kesärenkailla varustetun auton vesiliirto. Myös kitkarenkaiden ohjattavuus, ajovakaus ja kulutuskestävyys ovat heikommat, opastaa Matti Morri, Nokian Renkai-

den teknisen asiakaspalvelun päällikkö. Talvirenkaiden ajo-ominaisuuksia kesäkelillä on tutkittu myös autolehtien kesärengastesteissä. Tekniikan Maailma (5/2014) testasi 14 kesärengasta ja teki lisäksi samat testit yhdelle pohjoismaiselle ja keskieurooppalaiselle kitkarenkaalle. TM kommentoi pohjoismaisen kitkarenkaan ja kesärenkaiden eroja seuraavasti: ”Pohjoismaiden talveen tehty kitkarengas on märällä asfaltilla suorastaan kelvoton ajettava. Sen jarrutuspito on huono ja ajettavuus vaikeaa”, kirjoittaa Tekniikan Maailma. Myös kylmien testinumeroiden valossa erot ovat selvät. TM:n vesiliirtotestissä paras rengas Nokian Hakka Blue lähti vesiliirtoon 84,1 km/h nopeudessa, kun se pohjoismaisella kitkarenkaalla alkoi jo 69,5 km/h nopeudessa. Parhaan renkaan jarrutusmatka märällä 80 – 5 km/h oli 28,9 metriä, kun pohjoismainen kitkarengas vaati 43,7 metrin jarrutusmatkan eli lähes kolme autonmittaa pidemmän pysähtymismatkan. Tekniikan Maailman mielestä olisi perusteltua, että joko asetuksella, valistuksella tai pitovaatimuksilla löydettäisiin keinoja estää pehmeiden, jäälle ja lumelle optimoitujen nastattomien talvirenkaiden käyttö kesällä. Samoilla linjoilla on myös Liikenneturvan turvallisuusinsinööri Ari-Pekka Elovaara. Hänen mukaansa autossa tulee kesällä olla kesärenkaat ja talvella talvirenkaat. − Mielestäni tulisi harkita talvirenkaiden käytön kieltämistä kesällä, samalla tavalla kuin kesärenkaiden käyttö on kielletty talvella. Tämä olisi myös autoilijoiden kannalta selvempää, koska nyt tuntuu monille olevan epäselvää, mitkä rengassäännöt ovat voimassa kesällä. Lisäksi tulisi myös miettiä kesärenkaiden alimman sallitun uransyvyyden nostamista. Nykyinen 1,6 millimetrin uransyvyys pääurissa on liikenneturvallisuuden kannalta aivan liian alhainen, sanoo Elovaara.

NRO NRO66 KESÄKUU KESÄKUU2014 2014

Kauppa ja tiukat tuotantovaatimukset ajavat tuottajat ahtaalle MTT:n, Kuluttajatutkimuskeskuksen ja PTT:n julkaisema tutkimus osoittaa, että kaupan ja teollisuuden osuus lihatuotteiden kuluttajahinnoista on kasvanut ja tuottajan laskenut viime vuosina. MTT:n maanantaina julkaiseman toisen tutkimuksen mukaan Suomen maatalouden kannattavuus on kymmenen vuoden aikana heikentynyt jatkuvasti muihin EU-maihin verrattuna. MTK vaatii, että tuottajan on saatava reilumpi osuus markkinoilta ja maatalouteen vaikuttavan lainsäädännön valmistelussa on otettava huomioon taloudelliset vaikutukset maatilayrityksen kannalta. Tutkimusten mukaan suomalaiset kuluttajat arvostavat kotimaista ruokaa ja luottavat sen laatuun. Kotieläintuotannon laadusta leijonanosa tehdään maatiloilla. Laatua ei ole kuitenkaan saatu siirrettyä tuottajahintoihin ja reilusti tuotetusta ruuasta ei tilitetä tuottajalle reilua hintaa. Tuottajan heikko neuvotteluasema markkinoilla ja jatkuvasti tiukentuvat tuotantoehdot näivettävät suomalaisen maatalouden. Selvää on, ettei suomalaisen ruuan EU-keskitasoa suurempi hinnan nousu johdu tuottajahinnoista. Maatalouden tuotantokustannukset ovat viime vuosina nousseet mm. rehujen, polttoaineiden ja lannoitteiden hintojen nousun sekä tiukentuneiden tuotantovaatimusten myötä. Myös oma hallintomme lisää tuotantokustannuksia tiukentamalla tuotantotapavaatimuksia. Viljelijät eivät kuitenkaan ole pystyneet siirtämään nousseita kustannuksiaan tuottajahintoihin heikon neuvotteluasemansa vuoksi. − Maatalous ei pysty parantamaan omaa kilpailukykyään ja investoimaan, jos siihen vaikuttavia lupaja tuotantovaatimuksia koko ajan tiukennetaan. Jos tuottaja ei saa suomalaisesta ruuasta lisäarvoa markkinoilta, on meidän pidemmän päälle mahdotonta kilpailla alhaisemmin standardein tuotetun tuontiruuan kanssa, sanoo MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila. − Kaikessa maatalouteen liittyvässä sääntelyssä on nyt otettava paremmin huomioon vaikutukset maatilayrityksen kannattavuuteen. Suomalaista maataloutta ei pidä säädellä kuoliaaksi, Marttila jatkaa.

Maaseutuohjelman kautta suomalaisviljelijöille maksetaan seuraavien seitsemän vuoden aikana tukea yhteensä yli kahdeksan miljardia euroa.

Uusi tukikausi luo vakaan pohjan luomutuotannon kehittämiselle M

aatalouden uusi tukikausi vuosina 2015–2020 kohtelee luomutiloja kannustavasti. Jos luomun tuottajahinnat pysyvät vähintään nykyisellä tasolla, edellytykset kannattavalle luomutuotannolle Suomessa säilyvät. Kyselytutkimuksen mukaan talous on merkittävin motiivi, kun viljelijät päättävät siirtyä luomuun. EU:n maatalouspolitiikan uudistuksen yhteydessä luomutuotannon tuki eriytettiin omaksi tukimuodokseen, kun sitä aiemmin maksettiin osana ympäristötukea. Samalla luomutuen taso nousi; Euroopan komissiolle lähetetyn kansallisen esityksen mukaan peltokasvien ja kotieläinten luomutuki nousee 6-13 prosenttia, ja avomaan vihannestuotannon luomutuki kohoaa yli kolminkertaiseksi.

Tuet hyvä perusta, kannattavuus tulee markkinoilta

Luomutukien lisäksi luomutilat voivat hakea lähes kaikkia muitakin maatalouden viljelijätukia. Tukikokonaisuuteen perehtynyt tutkija Kauko Koikkalainen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:stä arvioi, että tukipaketti mahdollistaa hyvän perustan luomutuotannon kasvulle. – Luomutila pystyy uuden tukijärjestelmän puitteissa kehittämään tuotantoaan, mutta kannattavuus tulee markkinahintojen kautta, hän korostaa.

Koikkalainen muistuttaa, että tukiesitykseen saattaa tulla vielä syksyllä pieniä muutoksia komissiossa. Uuden järjestelmän mukaisten tukien on määrä olla selvillä ja haettavissa vuoden 2015 keväällä.

Tukien kokonaisuus mietittävä tilakohtaisesti

Koikkalainen on selvittänyt EU:n kokonaan tai osittain maksamien tukien eli ns. maaseutuohjelman kautta maksettavien tukien merkitystä luomutiloille uudella tukikaudella; sen sijaan tarkastelussa ei ole huomioitu pelkästään kansallisesti maksettavia maataloustukia. Maaseutuohjelman tukijärjestelmä on varsin monimutkainen, ja tilakohtaiset tekijät vaikuttavat siihen, minkälaiseksi tukien kokonaisuus kullakin tilalla lopulta muodostuu. – Tukien optimointi on tilakohtainen asia. Jokaisen luomutilan kannattaa selvittää omat vaihtoehtonsa sekä markkinoilta saatavat tulot, ja päättää niiden perustella, miten toimia, Koikkalainen sanoo. Luomutuen lisäksi luomutilat voivat hakea maaseutuohjelmasta maksettavia muita tukia, joista tärkeimmät ovat LFA-tuki eli luonnonhaittakorvaus, ympäristökorvaus ja eläinten hyvinvointikorvaus. – Luomutiloille ei makseta ympäristökorvausta eikä eläinten hyvinvointikorvausta sel-

laisista toimenpiteistä, joiden katsotaan toteutuvan jo luomun tuotantotavan ansiosta. Näissäkin tukimuodoissa on kuitenkin useita toimenpiteitä, joita luomutilat ovat oikeutettuja hakemaan, Koikkalainen selvittää.

Luomutuotanto jo itsessään viherryttämistä

Perustukea (entinen tilatuki) ja luonnonhaittakorvausta maksetaan luomutiloille samansuuruisena kuin tavanomaisille tiloille. Koikkalainen huomauttaa, että luomutilat kuitenkin saavat perustukeen sisältyvän ns. viherryttämistuen tavanomaisia tiloja helpommin, koska luomun tuotantotapa jo sinällään sisältää tuen saamiseksi vaadittavat toimet. LFA-tukeen sisältyvä kotieläinkorvaus voi aiheuttaa monella luomukotieläintilalla ankaraa puntarointia, sillä sen maksuperusteena oleva eläinmäärä (0,35 ey/ha) on hieman suurempi kuin luomukotieläintuotannon vastaava vaatimus (0,3 ey/ha). – LFA-tuen kotieläinkorvaus on tasoltaan pienempi kuin luomukotieläinkorvaus, mutta todennäköisesti luomutilatkin pyrkivät LFA-tuen mukaiseen eläinmäärään, tutkija arvioi.

Luomun tuet vain pisara tukimeressä

Koikkalainen on laskenut, että uudella tukikaudella luomutukien osuus yksittäisen

luomutilan saamasta maataloustukien kokonaismäärästä on merkittävä. Kun kansalliset tuet eivät ole vertailussa mukana, kasvintuotantotilalla luomutukien osuus on jatkossa noin 30 prosenttia, avomaan vihannestilalla 40 prosenttia ja kotieläintilalla peräti puolet kaikista EU-tuista. Kaikkien maataloustukien kokonaisuutta tarkasteltaessa luomutuet ovat kuitenkin vain pisara meressä. Maaseutuohjelman kautta suomalaisviljelijöille maksetaan seuraavien seitsemän vuoden aikana tukea yhteensä yli kahdeksan miljardia euroa. Luomutukiin tästä on suunniteltu käytettävän 326 miljoonaa euroa eli noin neljä prosenttia.

Hallituksen luomuohjelman tavoitteesta jäätäneen

Taloudelliset seikat ovat tärkein motiivi, kun tavanomainen tila harkitsee luomuun siirtymistä, kertoo TNS Gallup Elintarviketiedon helmi-huhtikuussa 2014 tekemä kyselytutkimus. Tutkimukseen vastasi yli 4 800 viljelijää, jotka edustivat sekä tavanomaisia että luomutiloja. Hallituksen luomuohjelman tavoitteena on, että 20 prosenttia maamme peltoalasta olisi luomussa vuonna 2020. Vastausten perusteella tavoite saattaa jäädä saavuttamatta. Toimitusjohtaja Anne Kallinen TNS Gallup Elintarviketiedosta kertoo, että tulosten mukaan

luomuun aikoo siirtyä noin 2 500 tavanomaista tilaa vuoteen 2020 mennessä. – Tällöin luomutuotannossa olisi noin 6 400 tilaa, 316 000 hehtaaria ja 14 prosenttia peltoalasta vuonna 2020, Kallinen summaa. Eniten luomu houkuttelee emolehmä- ja lammastiloja, joista neljäsosa miettii luomuun siirtymistä. Myös vihannes- ja marjatiloilla kiinnostus luomua kohtaan on melko suurta.

Luomutilat luottavat tulevaisuuteen

Kyselytutkimuksen mukaan luomutilat suhtautuvat tulevaisuuteen luottavaisesti ja suunnitelmallisesti. Yli 95 prosenttia vastanneista luomutiloista arvioi, että tila jatkaa toimintaansa ja pysyy luomussa tuotannon jatkuessa. Kallinen arvioi, että luomutiloilla on vahvat yrittäjyysominaisuudet. – Etenkin luomukotieläintilat kehittävät toimintaansa aktiivisesti ja määrätietoisesti: kouluttautuvat ja käyttävät asiantuntijoita apunaan, hän huomauttaa. TNS Gallup Elintarviketiedon tekemän kyselytutkimuksen rahoitti pääosin maa- ja metsätalousministeriö. Linkki tiedotteeseen: http:// proluomu.fi/uusi-tukikausiluo-vakaan-pohjan-luomutuotannon-kehittamiselle/

NRO 6 KESÄKUU 2014

Kesästä toivotaan hyvää sienikautta

Sienestä Oy muutti Vaalasta Kontiomäkeen

eväällä Vaalasta Paltamon Kontiomäkeen siirtynyt Sienestä Oy toivoo hyvää sienisatoa. Kaksi edellistä kesää olivat sienisadoltaan heikkoja, joten nyt kaivataan ja toivotaan, että kesä antaisi viimekesiä runsaamman sadon. ”Ainakin kevätkesän korvasienisato oli hyvä, toteaa Sienestä Oy:n toimitusjohtaja Esko Holopainen. Holopainen sanoo, että korvasieniä tuli tänä vuonna niin runsaasti, ettei kaikkia tarjottuja eriä voitu ostaa. ”Toista oli viime kesänä, jolloin korvasieniä sai vain Lapista,” toteaa Holopainen. Sienestä Oy ostaa korvasienien lisäksi 12 eri sienilajia mm. kuusen- ja männyn herkkutatteja, kangassieniä, haapa-, karva- ja kangasrouskuja, huhtasieniä, suppilovahveroita, kanttarelleja ja lampaankääpiä. Sienet yritys myy eteen päin kuivattuna, suolattuna, viipaloituna ja raakapaloina, puolivalisteena tai täysjalosteena. Suurimpia ostajia ovat suurkeittiöt ja ravintolat. Sien-

ten lisäksi yrityksen ostovalikoimiin kuuluvat metsämarjat ja muutkin syötävät luonnontuotteet. Tällä hetkellä yrityksessä on hiljaista, kun korvasienisesonki on ohi, mutta heti kun marjat kypsyvät ja herkku- ja kangassienet alkavat nousta alkaa marjojen ja sienten osto ja jalostus. ”Korvasienten jälkeen seuraava sienilajike on huhtasieni, jota ei kuitenkaan kovin paljon Kainuusta löydy. Kunnon sienikausi alkaa tuossa heinäkuun puolivälin jälkeen, samoin kuin marjakausikin. Mm. herkkutattien nousua yritys odottaa innolla, sillä herkkutatit ovat hyvin kysyttyä tavaraa ulkomaita myöten. Muun muassa Italiaan niitä ostetaan paljon. Sienestä Oy on toiminut Vaalassa viisi vuotta ja nyt Kontiomäkeen muuton syyksi Holopainen sanoo ostomarkkinoiden keskittämisen Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjois-Karjalan alueille. ”Kontiomäki on ostoalueen keskivaiheilla ja kun Paltamon

kunnalta saatiin vuokralle toimivat tuontantotilat entisistä Palvipoikien tiloista oli muuttopäätös helppo tehdä”, sanoo Esko Holopainen. Holopaisen mukaan yrityksen tavoite on kehittää jalostustoimintaa niin, että toiminnasta tulisi ympärivuotinen. -PM-media/Paltamo-

Korvasienten ryöppäyspuuhissa ollut Esko Holopainen kertoo että korvasieniä tuli tänä keväänä niin runsaasti, että sisäänostoa piti jopa rajoittaa. Myös korvasienten jälleenmyynnin hän sanoo olevan vähäistä, joka sekin rajoittaa sisäänostoa.

Luomulihaa mökille kotiinkuljetuksena S uomen kesään kuuluu erottamattomasti mökkeily ja grillaus. Monen lomalaisen ruokahuoltoon aiheuttaa haasteita pitkä kauppamatka ja mökkikunnan lähikaupan suppea valikoima. Nyt uusien perunoiden kaveriksi on mahdollista tilata tuoretta laatulihaa verkkokaupan kautta – Kotitila.fi:n kotiinkuljetus löytää perille myös mökkitien päähän. Kesämökkikausi alkoi juhannuksen jälkeen, ja suurin osa Suomen noin 500 000 kesämökistä saa taas asukkaat pidemmäksi aikaa. Useiden viikkojen oleskeluun varaudutaan kääntämällä posti ja tyhjentämällä kaupunkikodin jääkaappi kylmälaukkuun. Kaikki elintarvikkeet eivät kuitenkaan ole kovin kiitollisia mökille kuljetettavia. – Esimerkiksi lihan kanssa kannattaa olla erittäin tarkkana. Kylmäketju vaarantuu, jos lihan ostaa kaupungista ja sen lämpötila altistuu vaihtelulle kuljetusmatkalla,

Suomen Kotitilan toimitusjohtaja Eeva-Maria Kytönen muistuttaa.

Verkkokaupasta laatua myös mökkiruokailuun

Kesämökillä ruokahuolto täytyy usein suunnitella huolellisesti etukäteen. Mökiltä voi olla pitkä matka lähimpään ruokakauppaan, ja sielläkään valikoima ei ole aina paras mahdollinen. – Uudet perunat ja kasvikset löytyvät pienemmänkin mökkipitäjän lähikaupasta. Myös grillimakkarat ovat tyypillisesti hyvin edustettuina, mutta lihoissa laadun ystävä joutuu usein pettymään valikoimaan. Loma on laatuaikaa, ja tilaamalla lihat

verkkokaupasta mökkikuljetuksena voi nauttia huippulaadukkaasta ruoasta myös lomallaan, Kytönen sanoo. Tuotteiden toimitusaika on Kotitilan verkkokaupassa tyypillisesti 1-2 viikkoa. Tuotteet tilataan suoraan tuottajilta asiakkaiden tekemien ostojen perusteella. Mökkeilijän kannattaa siis ennakoida lihan tarve ajoissa. Jos mökille on lähetty isolla porukalla tai kyseessä on juhlat, tilaus kuluu helposti tuoreeltaan. Isomman lihaerän voi kuitenkin myös huoletta pakastaa odottamaan kesän myöhempiä grillauksia. Yhden tilauksen koko on 4-10 kg, ja lihat on pakattu 0,5-1,0 kilon käteviin pakkauksiin.

NRO 6 KESÄKUU 2014

Metsien vuotuinen kasvu nostettava 150 miljoonaan kuutiometriin Puun saatavuus tulevaisuuden Suomessa on varmistettava, toteavat metsäalan asiantuntijat. Metsien hoidon ja kasvun aikajänne on 25 vuotta, joten kaikkia tulevia innovaatioita ja investointeja ei voida odottaa. Päätökset on tehtävä pikaisesti. - Meidän on asetettava runkopuun vuotuiseksi kasvutavoitteeksi 150 miljoonaa kuutiometriä, linjaa Meton puheenjohtaja, metsäneuvos Håkan Nystrand. – Tämä uusi tapa ajatella metsien hoidosta ja käytöstä täytyy myös kirjata tuleviin käytännön metsäohjelmiin. Suomen metsävarat kasvavat koko ajan. Eduskunnan hyväksymän uuden metsäpoliittisen selonteon 2050 mukaan puuvaranto on tällä hetkellä noin 2,3 miljardia kuutiometriä ja runkopuun vuotuinen kasvu noin 104 miljoonaa kuutiometriä. Markkinahakkuut lohkaisevat vuosittain tästä kasvusta noin 50 - 55 miljoonaa kuutiometriä ja energiapuun käyttö noin 8 miljoonaa kuutiota. Ainespuun hakkuita voidaan selonteon mukaan lisätä välittömästi 15 – 20 miljoonaa mottia vuosittain ja metsähakkeen käyttö peräti kolminkertaistaa. Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietinnössä todetaan tämän lisäksi, että vain kattavalla kestävällä hoidolla ja hyödyntämisellä mahdollistetaan uudet investoinnit ja puun käytön lisääminen. - Merkittävä osa tästä lisähakkuumarginaalista on kuitenkin jo käytetty, mikäli edes osa metsäteollisuuden kaavailluista investoinneista Suomessa toteutuu, huomauttaa Håkan Nystrand. - Esimerkiksi biotuotetehtaiden ja -jalostamoi-

den investoinnit lisäävät puun kysyntää välittömästi noin kuudella miljoonalla kuutiometrillä ja kerrannaisvaikutuksineen noin kymmenellä miljoonalla kuutiolla vuodessa. Nystrandin mukaan ratkaisut Suomen metsien tulevien vuosien puun saatavuudesta on tehtävä nyt. - Maailmalla käydään jo nyt tiukkaa kilpailua kuidusta, puusta ja kaikista uusiutuvista luonnonvaroista. Kilpailu tulee vaan lisääntymään. Meidän on ehdottomasti pidettävä huolta siitä, että Suomen asema maailman johtavana metsämaana vahvistuu. Kestävällä metsien hoidolla, kasvun turvaamisella ja puun käytön monipuolisella lisääntymisellä se onnistuu. Nystrand muistuttaa, että varmuus puun saatavuudesta vaikuttaa suoraan investointipäätöksiin. - Ilman varmuutta tulevaisuuden puuhuollosta, investointipäätöksiäkään ei synny. Senkin vuoksi näillä päätöksillä on kiire. Metsäasiantuntijoiden mukaan nyt tarvitaan uutta asennoitumista käytännön metsien hoitoon ja käyttöön. Metsä on yksi Suomen keskeisistä luonnonvaroista ja sen kilpailukyky maailmalla on kiistaton. - Biotalous on tulevaisuutta kaikkialla ja Suomella on erinomaiset mahdollisuudet menestyä, jos teemme ajoissa oikeita päätöksiä. - Metsien vuotuiseksi kasvutavoitteeksi on asetettava 150 miljoonaa kuutiometriä, Nystrand vaatii. - Sillä turvaamme maamme metsien kestävän käytön, puun saatavuuden ja Suomelle erittäin tärkeän luonnonvara-alan kilpailukyvyn maailmalla myös tulevina vuosikymmeninä.

Riistapeltojen perustaminen ajankohtaista R

iistalle viljeltävällä ravinnolla parannetaan luonnon monimuotoisuutta. Sopivat kasvilajikkeet ja riistapeltojen sopiva sijainti lisäävät erityisesti peltoympäristöissä elävän riistan ja monen muun luonnonvaraisen eläinlajin ravintoa sekä lisääntymis- ja suojapaikkoja. Riistapellot toimivat ojien ja vesistöjen varsilla myös ravinteita sieppaavina suojavyöhykkeinä. Kasvivalikoimasta riippuen riistapelloista hyötyvät riistan ja muiden nisäkkäiden ohella myös monet hyönteislajit, kuten perhoset ja mehiläiset, pikkulintuja unohtamatta. Riistapellot maatalousmaisemassa tarjoavat usein myös väriloistoa ja iloa ohikulkijalle. Riistapeltotuotannossa ratkaisut tehdään pääasiallisesti riistalajeja ajatellen. Peltokanalinnuille ja yleensä viljelysalueiden pienriistalle riistapellon muoto ja sijainti ovat tärkeämpiä kuin suuret pintaalat ja yhtenäiset peltolohkot. Peltojen pienriista, niin linnut kuin jänikset, hyötyvät parhaiten pitkänomaisista ja siten runsaammin reunavyöhykettä tarjoavista riistakasvilohkoista. Reunavyöhykkeen laatu ja määrä ovatkin peltoriistanhoidon avainsanoja.

Riistapellot kauas vilkasliikenteisistä teistä

Hirvieläimillekään riistapeltojen sijainti ei ole samantekevää ja ne tarvitsevat suurempia pinta-aloja riistapeltoa

kuin pienriista. Riistapeltojen harkitulla sijoittelulla voidaan jossain määrin ohjata hirvieläinten ravinnonkäyttöä. Liikennevahinkojen ennaltaehkäisemiseksi pellot tulee aina perustaa riittävän etäälle teistä, joiden liikennetiheys on yli 3 000 autoa vuorokaudessa. Riistapellot sitovat syyskauden aikana erityisesti hirvieläinten naaraita vasoineen magneettina toimivien riistarehukasvustojen tuntumaan. Niin kauan kuin hirven turpa on sille tarkoitetussa rehukasvustossa, on se samalla poissa esimerkiksi liikenteen jaloista. Lähtökohtaisesti riistapelloiksi soveltuvia viljelykohteita ovat viljelemättömät tai aktiivisesti viljelemättömät, mahdollisesti maatalouden eri tukimuotojen ja sopimusten ulkopuolelle jääneet kohteet kuten pienet, hehtaarin tai parin kokoiset metsäpellot. Näillä kohteilla toimiessa ei välttämättä olla sidoksissa tukiehtojen mukaisiin rajoituksiin. Kylvöajankohdat ovat vapaat ja kasvinsuojeluaineiden, kuten glyfosaatin käyttö rikkakasvien torjuntaan, on omassa harkinnassa. Seoskylvöt ehkäisevät suuria hyönteistuhoja. Maatalouden nykyinen ympäristötuki mahdollistaa peltokohteiden sijainnista ja maanomistajan tukisopimuksista sekä mielenkiinnosta riippuen riistakasvien viljelyn. Varsin yleisiä ovatkin nykyisin luonnonhoitopelto-nimikkeellä perustetut tukikelpoiset riistapellot. Tähän tarkoitukseen

soveltuvista kohteista kannattaa neuvotella maanomistajan kanssa. Vaikka luonnonhoitopeltojen tuki maanomistajalle on 300 euroa hehtaarilta, tulisi metsästäjien tukea hankkeita osallistumalla esimerkiksi siemenkustannuksiin. Luonnonhoitopellot riistalle on kylvettävä 30.6. mennessä. Sänkeen kylvö ja kotimaisten siementen käyttö on suositeltavaa. Monimuotoisuuspellon kasvustoa, joita riistapellotkin ovat, ei saa kuitenkaan ensimmäisenä vuonna perustaa suorakylvämällä edellisen vuoden nurmeen. Siemenseoksessa on oltava vähintään kahden seuraavan kasvin siemeniä: viljat, tattari, auringonkukka, öljypellava, herne, rypsi, rapsi tai sinappi, rehukaali, rehurapsi, öljyretikka, rehujuurikkaat (rehusokerijuurikas, naattinauris tai turnipsi), heinäkasvit ja apilat. Heinäkasvien siemenseoksessa on oltava aina myös jonkin yksivuotisen kasvin siementä, joka ei ole heinäkasvi tai apila. Riistakasvit voidaan kylvää kasvilajeittain kaistoina, joka lisää monimuotoisuutta ja samalla reunavyöhykettä. Riistakasveja voidaan viljellä samalla lohkolla yksi tai useampi kasvukausi. Riistakasvit on säilytettävä lohkolla vähintään kylvöä seuraavaan kevääseen. Kasvinsuojeluaineiden käyttö on kielletty näillä luonnonhoitopelloilla. Monimuotoisuuspeltoja ei saa muokata muutoin kuin kasvuston perustamisen ja

päättämisen yhteydessä. Kasvipeitteisyysvaatimuksesta ei luonnonhoitopelloilla voi poiketa. Monimuotoisuuspeltojen kasvuston perustamisen yhteydessä on mahdollista vähäinen lannoitus peittävän kasvuston aikaansaamiseksi.

Osa sadosta talviruokintaan

Riistakasvien siemenseoksilla kylvettyjen peltojen kasvusto on käytettävä riistan ruokintaan. Osa sadosta on järkevää ottaa talteen seiväskuivattuna, tai pyöröpaalata erityisesti peura- ja kaurisalueiden talviruokintaan. Niiton jälkeinen puna-apilan odelma tarjoaa useille lajeille maittavan, puoleensa vetävän kasvuston syyskaudelle. Luonnonhoitopelloilla, jotka on tehty riistalle, niitto on sallittu 1.8. alkaen. Riistapeltojen pääasiallinen kylvöajankohta eteläisessä Suomessa on kesäkuun puoliväli, vasta normaalimaatalouden kylvötöiden jälkeen. Näin esimerkiksi kaura seosviljelyssä tuleentuu sopivasti vasta syyskuun alussa. Syysrukiin ja rehuöljyretikan sopiva kylvöajankohta hirvieläinlaitumeksi ajoittuu myöhemmäksi. Ruis kylvetään eteläisessä Suomessa elokuun puolivälin tietämillä ja rehuöljyretikka elokuun alussa. Oikein ajoitetulla kylvöllä sadot ehtivät valmistua syys-lokakuulla, jolloin rehubiomassat ovat parhaimmillaan hirvien, peurojen ja metsäkauriiden varustautuessa talveen.

NRO 6 KESÄKUU 2014

Viisi vinkkiä turvallisempaa matkaa varten

www.maaseutulehdet.fi

1. Tiedosta kuntosi. Älä aja koskaan, kun olet juonut alkoholia, olet ottanut lääkettä, joka voi vaikuttaa ajokykyyn, olet hyvin väsynyt, olet tunnekuohun vallassa – se voi aiheuttaa tarkkaamattomuutta. 2. Suunnittele matka Kuljettajat, jotka eivät ole suunnitelleet taukoja matkan varrelle, yrittävät usein sinnitellä vielä hieman pitemmälle ja ajaa vielä muutaman kilometrin. Juuri silloin riskit voivat alkaa kasvaa. 3. Tarkista renkaat Rengaspaineet on tarkistettava vähintään kerran kuukaudessa. Muista tarkistaa myös urasyvyys. Riittävä urasyvyys ehkäisee vesiliirron riskiä ja lyhentää jarrutusmatkoja. 4. Muista turvaväli Pidä riittävä turvaväli edellä ajavaan autoon. Esimerkiksi jarrutusmatkat märillä teillä ovat kuluneilla renkailla jopa kaksi kertaa pidemmät kuin kuivilla teillä. 5. Hidasta nopeutta Hitaasti ajaminen voi olla vaarallista, mutta nopeutta on syytä hidastaa aina vaikeissa olosuhteissa, kuten sumussa, sateella tai auringon häikäistessä. Älä hätäile äläkä hermostu.

Helpompaa arkea apuvälineiden avulla.

TERVEYSTARVIKKEIDEN ERIKOISMYYMÄLÄ Linctus Oy, Parolantie 72, 13130 Hämeenlinna p. (03) 6125 355, info@linctus.fi

Apuvälineet liikkumiseen Kävelykepit, kyynärsauvat ja rollaattorit

Hygienia ja virtsankarkailu Alushousut, vaipat, vuoteen ja tuolin suojat

Arjen apuvälineet Suihkutuolit, WC-korottajat, tarttumapihdit jne.

Meillä myös käytettyjen apuvälineiden kauppaa! Klikkaa nettikauppaan www.linctus.fi

Keittiökalusteiden ei välttämättä tarvitse maksaa paljon! Elävä Maaseutu tiöt,- maaseudun komerot, kodinhoitohuoneet, wc-kalusteet, ovet, liukuovet asialla!

Kaikki kodin kalusteet keittiöt, komerot, kodinhoitohuoneet, wc-kalusteet, ovet, liukuovet tehtaanmyymälästä! Kaikki kodin kalusteet

usteiden ei välttämättä tarvitse maksaa paljon! Keittiökalusteiden ei välttämättä tarvitse maksaa paljon! rot, kodinhoitohuoneet, wc-kalusteet, ovet, liukuovet

Kaikki kodin kalusteet tehtaanmyymälästä! tehtaanmyymälästä! S I ON

Ota mitat ja mielikuvitus mukaan, niin suunnitellaan yhdessä komerot yksilöllisillä liukuovilla! Myymälässämme Ota mitat ja mielikuvitus paljon malliryhmiä. mukaan, niin suunnitellaan Tule ja ihastu! Ota mitat ja mielikuvitus yhdessä komerot

UKUOVET yksilöllisillä liukuovilla!

Myymälässämme paljon malliryhmiä. Tule ja ihastu!

mukaan, niin suunnitellaan yhdessä komerot yksilöllisillä liukuovilla! Myymälässämme - ilmainen suunnittelupalvelu malliryhmiä. myymälässä paljon Tule ja ihastu!

V I S I ON

- nopeat toimitukset LIUKUOVET

- ilmainen suunnittelupalvelu myymälässä - nopeat toimitukset - monipuolinen mallisto - tukkuhinnat - ei ostorajoituksia - myös jälleenmyyjille

- monipuolinen mallisto - tukkuhinnat - ilmainen suunnittelupalvelu - ei ostorajoituksia myymälässä - nopeat toimitukset - myös jälleenmyyjille - monipuolinen mallisto - tukkuhinnat - ei ostorajoituksia - myös jälleenmyyjille

Meiltä myös normaalikeittiöt! www.keittiokalustetukut.fi

www.keittiokalustetukut.fi www.keittiokalustetukut.fi www.visionliukuovet.fi vikaari-ovet et Holvikaari-ovet

% -70% 70% myös lasiovet

o-ovet -ovet

www.visionliukuovet.fi www.visionliukuovet.fi

ark. 9-18, la 9-14 ark. 9-14 ark. 9-18, 9-18, lala9-14 Lakeuden Lakeuden Lakeuden KEITTIÖKALUSTETUKKU KEITTIÖKALUSTETUKKU KEITTIÖKALUSTETUKKU myös lasiovet

myös lasiovet

valkoiset vakiomittaiset varasto-ovet

Takatie 10, 90440 KEMPELE, p. 08 376 601, fax 08 376 663 Takatie 10, 90440 KEMPELE, p. 08 376 601, fax 08 376 663

akiomittaiset varasto-ovet Helmikuun aikana 1.2.-29.2.-12 tehtyihin tilauksiin. .

aikana 1.2.-29.2.-12 tehtyihin tilauksiin.

Takatie 10, 90440 KEMPELE, p. 08 376 601, fax 08 376 663

NRO 6 KESÄKUU 2014

NYT PALMSELTA PAMAHTAA

HUIPPUTARJOUKSET! Esim. Palmse D1000 teli 400/60 R15,5 renkailla

TARJOUSHINTA

6 500 € alv 0 % + toimituskulut

Hakuaika syksyllä 2014 alkaviin, Kuusamossa järjestettäviin aikuiskoulutuksiin on nyt! • Matkailualan perustutkinto • Turvallisuusalan perustutkinto • Liiketalouden perustutkinto • Talonrakennusalan ammattitutkinto • Myynnin ammattitutkinto

Kuvan vaunussa lisävarusteena etusermi.

• Laaja valikoima Palmse -maansiirto- ja yleisvaunuja • Kantavuudet 7000-22 000 kg Esim. Palmse-perävaunut • Lisävarusteena mm. korokelaitasetti, kelautuva kautta pressukate, Agrimarketeista maan. kulutuslevypohjat, kamiperälauta

Palmse D1000 teli 400/60 R15,5 renkailla

Lisätietoja: www.agrimarket.ﬁ

Kuvan vaunussa lisävarusteena etusermi. Palmse -perävaunut Agrimarketeista kautta maan. Lisätietoja: www.agrimarket.fi

Aikuinen, vahvista osaamistasi

KONEKESKUS Zatelliitintie 10 90440 Kempele

• Laaja valikoima Palmsemaansiirto- ja -yleisvaunuja • Kantavuudet 7 000 –22 000 kg • Lisävarusteena mm. korokelaitakasetti, kelautuva pressukate, kulutuslevypohjat, kamiperälaita

TARJOUSHINTA

6 500 €

Lisätietoja Anne Koski-Heikkinen koulutuspäällikkö, opinto-ohjaaja puh. 044 497 5019 Apajatie 1 93600 Kuusamo www.kao.fi/kuusamo

www.maaseutulehdet.fi

alv 0 % + toimituskulut

trilogian ilogian kolmas osaa

Tarjous voimassa 30.6.2014 saakka.

Palmse-perävaunut Agrimarketeista kautta maan. Lisätietoja: www.agrimarket.ﬁ

Jokinen & Jokiaho

musiikkinäytelmä Ylläksellä

2.-6.9. 11.-13.9. ja 18.-20.9.2014 klo 20

kolari.fi/pienikansanilaulu pkl@yllas.fi 0400 902 221