14 minute read
Utajärvi (Hiltulantie
Jussilantie 2 91500 Muhos CMYK (paino) Puh. (08) 5333 779 eKukka logo-originaalit vaaka
Vanhatie 29, 91600 Utajärvi harmaasävy CMYK Puh. (08) 5421 866
Advertisement
eKukka.fi
eKukka.fi eKukka.fi
Kukkien koti Kukkien koti
•Kukkien koti Uusien hautakivien suunnittelu ja myynti • Lisänimien kaiverrukset Kukkien koti• Entisöinnit
P. 0400 917 217, hautakivityot@gmail.com
KUIVAN SYKSYN RESEPTI.
Varmista, että kotitalosi on valmis syksyn sateisiin.
Tilaa maksuton katon tai rännien kuntoraportti. Saat tietää, onko remontille tarvetta ja voit nukkua syysyösi sikeämmin. Soita tai klikkaa! 08-2377 9501 | vesivek.fi
Kotipitäjä
JULKAISIJA: Kustannus Oy Maaseutulehdet KÄYNTIOSOITE: Valtatie 30, 91500 Muhos POSTIOSOITE: PL 78, 91501 Muhos ILMESTYMINEN: Kaksi kertaa kuukaudessa JAKELUALUE: Muhos, Utajärvi, Vaala, Paltamo sekä Oulusta; Juurussuo, Madekoski, Heikkilänkangas, Pikkarala TAITTO: Kustannus Oy Maaseutulehdet JAKELU: Oulu Suorajakelu Oy ja Kaleva 365 PAINO: Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani YHTEYSTIEDOT: Toimitusjohtaja ja päätoimittaja: Raimo Klasila, p. 044 242 8040 raimo.klasila@maaseutulehdet.fi Myyntineuvottelija: Satu Kantojärvi, p. 044 986 9690 satu.kantojarvi@maaseutulehdet.fi Toimittaja: Mika Hamari, p. 050 511 8917 mika.hamari73@outlook.com Ilmoitukset: aineisto@maaseutulehdet.fi www.maaseutulehdet.fi
Työajan lyhennys ikääntyvienkin työllisyyden takeeksi?
RGM (www)Sanna Marinin hallituksen oiva tavoite kohti 75 %:n työllisyysastetta on, että "Työuria pidennetään alusta, keskeltä ja lopusta." Lisäksi hallitusohjelmassa eKukka.fi Kukkien koti sanotaan: "Kehitetään ura- ja ohjauspalveluita työttömien lisäksi erityisesti pitkään perhevapailla olleille ja ikääntyneille työntekijöille." e Kukkien koti Kukka.fi Kuitenkin on selvästi syntynyt vastakkainasettelu työn tuottavuuden nostamiseksi: työnantajapuoli vannoo viikkotyötuntien nostamisen nimiin, kun työntekijäpuolella Kukkien koti nähdään yhtenä keinona työajan lyhentämisen – etenkin ikääntyvien työntekijöiden työurien pidentämiseksi. Tai vähintään työajan osan käyttämisestä uusien työn teon taitojen oppimiseen. Kesäkuussa VTT ja ex-työmarkkinaneuvos Pekka Peltola kirjoitti Kalevi Sorsa säätiön julkaisussa politiikkasuosituksena: "Tämän kokeilun tulosten perusteella olisi perustelua aloittaa uusia kokeiluja työajan lyhentämisestä. Kokeiluissa tulisi tarkastella erityisesti 6+6-mallin ja nelipäiväisen työviikon etuja ja haittoja. Tarvitaan kokeilujen antamaa ymmärrystä prosessin luonteesta. Työajan lyhentämisen myönteiset vaikutukset kansalaisille ja yrityksille riippuvat suuresti sen toteuttamisen tavoista. Toimivin on paikallinen ja yrityskohtainen sovellus, jossa työntekijöiden osallistuminen suunnitteluun ja toteutukseen on keskeistä.
Kokeilujen pitää olla riippumattomia. Tulosten soveltaminen koko yhteiskunnassa vaatii sekä lainsäädäntöä että työmarkkinajärjestöjen keskinäistä sopimista ja toteutus asteittaisuutta. Lyhyen työajan järjestelyihin on saatavissa vuonna 2021 koronaperusteisesti jaettavia EU-varoja
SURE-ohjelmasta. Jaossa on 100 miljardia euroa ja lisäksi 25 miljardia euroa takuihin." Heinäkuussa, Työajan lyhentämisen pitkä perinne – ja tulevaisuus julkaisussa Peltola edelleen jatkoi: "Historiallisessa tarkastelussa tuottavuuden kasvu on mahdollistanut sen, että vaatimuksia lyhyemmistä työajoista on toteutettu. Ajatus kahdeksan tunnin työpäivästä lienee ollut aikanaan utopistisempi kuin nykyiset visiot kuusituntisesta työpäivästä tai nelipäiväisestä viikosta, joita jo monissa maissa sekä yrityksissä kokeillaan. Tietenkään työajan lyheneminen ei ole ollut mikään automaatio, vaan joskus verisenkin taistelun tulos", kuten Peltola tekstissään huomauttaa.
Työajan lyhentäminen ei ole uusi keksintö. Jo 2000-luvulle tultaessa EU:n Vihreässä kirjassa kiteytettiin: "Työajan lyhentämisen on liityttävä työnteon joustavuuden ja turvallisuuden välisen tasapainon yleiseen paranemiseen. Työajan lyhentäminen työn organisointimallia muuttamatta kääntyy itseään vastaan. Työnjako on suunniteltava ja työaikamallit sovitettava uuteen tilanteeseen. Työn uusjako on toteutettava aktiivisen koulutuspolitiikan kanssa, tai muutoin ammattitaidon puuteet ovat todennäköisiä."
Komissiokin lausui, Peltolankin mukaan kaiken olennaisen: "Työajan lyhennysten on liityttävä monivuotisiin työmarkkinasopimuksiin. Monet viime vuosikymmeninä toteutetut työajan lyhennykset, esimerkiksi Saksassa, Belgiassa ja Alankomaissa, ovat olleet monivuotisten palkkaratkaisujen osa. Pitkäaikaisten sopimusten avulla tuottavuuden kasvua voidaan käyttää työajan lyhentämiseen useiden vuosien aikana, mutta samalla voidaan vähentää työajan lyhentämisen kompensoimiseen tarvittavia palkankorotuksia."
Minulle on herännyt kesän aikana kysymys; onko Suomessa jämähdetty ja alettu pakittamaan työllisyys ja tuottavuus keskustelussa? Eikö pitäisi olla valmiutta kokeiluihin ja uudelleen ajatteluun – edellisten esimerkkien mukaisessa hengessä? Mielestäni kyllä.
Raimo Piirainen kansanedustaja/sd
Kirja-arvostelu
Touhukas sisäministeri
Pohjoissavolaiset lähettivät Kari Rajamäen eduskuntaan 32 vuodeksi. Puolueilla on tapana valita pitkäaikaisia kansanedustajia myös ministeriksi. Rajamäestä tehtiin v. 2003 Jäätteenmäen hallituksen sisäministeri. Sen kaaduttua sama porukka jatkoi, Jäätteenmäki ulos, Vanhanen sisään ja hänen tilalleen sotaministeriksi Seppo Kääriäinen.
Ministerin pesti on palkkio hyvistä töistä isänmaan ja puolueen hyväksi, tarkoituksena ajaa puolueen tavoitteita kansakunnan parhaaksi.
Oltuaan vuoden ministerinä Rajamäki otti kantaa sisäiseen turvallisuuteen Warkauden lehdessä:” Vaikka terrorismista puhutaan näinä päivinä paljon ja pitääkin puhua, liittyvät suurimmat sisäisen turvallisuuden uhat Suomessa työttömyyden, köyhyyden, eriarvoisuuden, ulkomaalaisten puutteellisen kotoutumisen , sairauksien ja päihteiden käytön lisääntymiseen.” Hyvin sosialidemokraattista puhetta.
Sisäministeri hoitaa mm poliisi- ja maahanmuuttoasioita. Sisäministeriön tuolloinen kokoomuslainen kansliapäällikkö Kari Häkämies neuvoi ministeriä, että poliisia ei saa koskaan tyytyväiseksi, ne vaativat aina lisää voimavaroja. Toisin on puolustusvoimat, rajavartiosto ja pelastustoimi. Ne osaavat hoitaa tehtävänsä annetuilla voimavaroilla vikisemättä.
Rajamäki on touhukas mies. Hän lähti päälliköksi virastoon. Matkalla näyttää käyneen niin, että ministeri on omaksunut ulkomaalaispelkoisten poliisien ja muiden ministeriön virkamiesten ulkomaalaiskammon.
Ministerin tehtävänä oli nimittää ulkomaalaisviraston johtaja. Häntä varoitettiin poliisin nimittämisestä, mutta Rajamäki nimitti poliisitaustaisen Jorma Vuorion.
Rajamäki omaksui ulkomaalaispelkoa tuntevien retoriikan, oli ”laittomia maahanmuuttajia”, ”lumeavioliittoja” ja paperittomat piti poistaa maasta eikä heille saanut järjestää terveydenhuoltoa.
Rajamäki ylpeilee kansanedustajana viime töinään kikkailemallaan paperittomien terveydenhuollon estämisen eduskunnassa.
Hallituksessa Rajamäellä oli ihmisoikeuksiin liittyvissä kysymyksissä erimielisyyksiä Erkki Tuomiojan ja Tarja Filatovin kanssa.
Tuomioja vastusti myös Rajamäen vierailua Moskovaan Venäjän tiedustelupalvelun FSB:n vieraaksi. Rajamäki haki vierailulleen julkisuutta mm tapaamalla etukäteen kaksi Helsingin Sanomien toimittajaa. Ministerin pettymykseksi HS ei uutisoinut vierailua lainkaan. Samaa julkisuutta kaikissa toimissaan ministeri odotti televisiolta ja koko medialta.
Jännitystäkin ministerin työhön liittyi. EU:n maatalouskomissaari Fischler vieraili Seinäjoella, edellisenä päivänä maatalousministeri Juha Korkaoja oli saanut varoitusviestin. Häntä varoitettiin olemasta komissaarin vieressä, koska komissaari ammuttaisiin. Rajamäki pani tutkinnan ripeästi päälle, supo ja rikospoliisi selvittivät uhkaajan. Hän oli kepulainen maanviljelijä ja kunnallispoliitikko. Pyssy pois ja mies käräjille. Tuomio tuli virkamiehen vastustamisesta. Miksi ei syytetty ja tuomittu murhan yrityksestä?
Kirjan on kirjoittanut toimittaja Markku Silvennoinen. Se on tehty haastattelemalla puhelimessa Rajamäkeä ja hänen kanssaan työskennelleitä.
Kirja on Rajamäen näköinen. Kirjaan on liikaa kopioitu vanhoja puheita ja kirjoituksia. Niistä useimmat lienevät virkamiesten ja avustajien aikanaan kirjoittamia. Kukaan ministeri ei ehdi puheitaan ja nimissään julkaistuja kirjoituksia itse kirjoittaa.
Kirjassa selviää mitä kulisseissa tehdään ja muutama pikku juorukin tiedonhaluisille löytyy.
SDP:ssä on katto korkealla ja seinät levällään. Rajamäen ajatukset maahanmuutosta ja maahanmuuttajista ovat hyvin lähellä Perussuomalaisten esittämiä ajatuksia.
Vaalan hyvinvointilautakunnan puheenjohtaja Hanna Karppinen: Hyvinvointityö rakentuu kaikilla tasoillaan yhteistyöstä
Vaalan kunnanvaltuusto valitsi 12. elokuuta hyvinvointilautakunnan jäsenet 31.5.2023 asti jatkuvalle kaudelle. Kahden vuoden ajan puheenjohtajana toiminut Hanna Karppinen jatkaa samassa luottamustehtävässä. Varapuheenjohtajaksi valittiin Heikki Kivioja ja muiksi jäseniksi Pasi Brotkin, Meeri Keränen, Outi Koukkari, Janne Tikanoja ja Pertti Väyrynen.
Hyvinvointilautakunta ohjaa kunnan hyvinvointi- ja sivistysosastojen toimintaa olemalla sekä päättävä että valmistelua linjaava elin. – Meidän roolimme on olla mahdollistamassa kattavaa koulutusta ja varhaiskasvatusta kuntamme lapsille ja nuorille. Sitten ihan koko kunnan väestön kannalta olemme turvaamassa oikeutta hyviin kuntapalveluihin ja hyvinvointiin, Hanna Karppinen kertoo.
Vuosittain hyvinvointilautakunta päättää esimerkiksi perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelmista, kansalaisopiston lukuvuosisuunnitelmasta, päiväkodin esiopetusajoista ja kirjaston aukioloajoista. Monissa asioissa päätöksenteko etenee portaittain siten, että hyvinvointilautakunta esittää asiaa kunnanhallitukselle ja valtuustolle, joka ylimpänä toimielimenä tekee päätöksen. Esimerkiksi toukokuussa lautakunta esitti vuodelle 2024 ulottuvaa kotouttamisohjelmaa ylempien toimielinten hyväksyttäväksi.
Kunnan osastot antavat vuosittain oman talousarvioesityksensä. Esimerkiksi viime vuoden lokakuussa hyvinvointijohtaja Pirjo Nikula ja sivistysjohtaja Tapani Karhu esittelivät osastojensa talousarvioesitykset hyvinvointilautakunnalle, joka asiasta keskusteltuaan esitti kunnanhallitukselle ja valtuustolle niiden hyväksymistä. Hanna Karppinen sanoo hyvinvointilautakunnan isoksi päämääräksi sitä, että molemmilla osastoilla on riittävät resurssit toimia sekä syventää yhteistyötään kaikkien tahojen kanssa.
Ennaltaehkäisy säilyy tärkeänä sote-uudistuksessa
Vaalan kunnassa painotetaan ennaltaehkäisevän hyvinvointityön tärkeyttä. Hanna Karppisen mukaan tähän pystytään panostamaan sitä paremmin, mitä enemmän eri-ikäisistä kuntalaisista on kokonaisvaltaista hyvinvointitietoa. – Kun on tulossa sote-uudistus, niin se korostuu mielestäni tässä kahden vuoden sisällä ihan älyttömän paljon, koska epätietoisuus on vielä aika vahvasti läsnä tässä uudistuksessa.
Sote-uudistus toteutuu vaiheittain siten, että vuoden 2023 alussa vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä siirtyy kunnilta hyvinvointialueille. Kunnissa tehty hyvinvointityö on myös jatkossa ensiarvoisen tärkeää. Karppinen näkee, että ennaltaehkäisevään työhön panostaminen maksaa itsensä takaisin, koska sen ansiosta sote-kustannukset jäävät huomattavasti pienemmiksi. – Hyvinvointilautakunnan rooli säilynee edelleenkin samanlaisena, että pyritään turvaamaan kuntalaisille mahdollisimman paljon hyvinvointia tukevia asioita ja turvaamaan resurssit.
Sama koskee sivistysosaston toimintaa. Karppinen sanoo esimerkiksi omaa lukiota yhdeksi Vaalan kunnan isoksi elinvoimatekijäksi, jonka
Vaalan hyvinvointilautakunnan puheenjohtajana jatkava Hanna Karppinen sanoo hyvinvointityön rakentuvan yhteistyössä, sillä kukaan ei yksin sitä pysty hoitamaan. Hän haluaa viime kauden tapaan luoda lautakunnalle yhdessä tekemisen henkeä ja keskustelevaa kulttuuria. (Kuva: Kati Leinonen)
eteen tulee jatkossakin tehdä töitä. Hyvinvointilautakunta pyrkii takaamaan hyvät resurssit kunnan kaikille lapsille ja nuorille käydä omaa koulupolkuaan. – Pyritään turvaamaan laadukas varhaiskasvatus ja opetus ja takaamaan se, että jokaisella oppilaalla on mahdollisuus opiskella turvallisesti ja itselleen sopivassa rytmissä. Meidän lapsemme ja nuoremme ovat hyvissä käsissä. Se on kyllä myös semmoinen asia, mihin täytyy jatkossa yhtä lailla kiinnittää huomiota, Karppinen linjaa. Asioista päätetään yhdessä keskustelemalla
Vaalan hyvinvointilautakunta kokoontuu uudella kokoonpanollaan ensimmäisen kerran 20. syyskuuta. Puheenjohtaja Hanna Karppinen toivottaa kaikki jäsenet tervetulleiksi. Kaikki lähtee omasta kiinnostuksesta. – Jokainen luottamushenkilö saa ilmaista mielenkiintonsa eri lautakuntapaikkoja kohtaan. Se on varmaan aika luonnollista, että semmoiset ihmiset, jotka ovat kiinnostuneita tai joilla on historiaa tämmöisestä hyvinvointi- ja sivistystyöstä, hakeutuvat sitten myös tänne lautakuntaan.
Tämä kuvaus pätee mainiosti Vaalan kunnan hallinnon suunnittelijana työskentelevään Hanna Karppiseen itseensä, sillä hänellä on luontainen kiinnostus ihmisen hyvinvointia kohtaan. – Olen toiminut aikaisemmin hyvinvointialan yrittäjänä ja päässyt silloin erilaisten hankkeiden kautta kunnan hyvinvointityöhön sisälle. Sen näkeminen, miten hyvinvointia luodaan täällä hallintotasolla, on ollut tosi mielenkiintoista, millä tavalla se hyvinvointityö jalkautuu päätöksenteosta kuntalaisten puolelle. Kyllä siinä iso prosessi on ja monta ihmistä tekee sitä työtä, luottamushenkilöt, viranhaltijat, työntekijät ja sitten itse kuntalaiset ja järjestötoimijat. Hyvinvointityö rakentuu nimenomaan yhteistyössä, kukaan ei yksin sitä pysty hoitamaan.
Karppinen on tyytyväinen siihen, miten jouhevasti päätöksenteko etenee Vaalan kunnassa. Hän sanoo, että viranhaltijoiden tekemän perusteellisen työn ansiosta lautakunnassa pystytään käsittelemään erilaiset näkökulmat asioista päätettäessä. – Ainakin meillä hyvinvointilautakunnassa on iso merkitys sillä asioiden esittelyllä, mutta myös sillä, että me usein pystymme keskustelemaan asioista aika avoimesti ja hakemaan yhteisymmärrystä. Se on minun mielestäni ollut tässä lautakuntatyöskentelyssä semmoinen suola, että keskustelemalla päästään aina päätöksenteossa eteenpäin.
Sama eteenpäin pyrkiminen on myös tällä kaudella tavoitteena. Hanna Karppinen haluaa puheenjohtajana viime kauden tapaan edistää hyvinvointilautakunnan hyvää keskustelukulttuuria. – Puheenjohtajan virallinen rooli on johtaa kokousta ja jakaa puheenvuorot, mutta kyllä minä pyrin myös siihen, että kaikki saisivat oman äänensä kuuluviin. Puheenjohtajan rooli on minun mielestäni luoda tietynlainen henki lautakunnalle, ja se on nimenomaan semmoinen yhdessä tekemisen henki ja keskusteleva kulttuuri.
Mika Hamari
AIKA ALOITTAA KUNTOILU!
LAIFFIJÄSENYYS
Elo-syyskuussa nyt ilman aloitusmaksua (10 €)
2990 €/kk
SYKSYN RYHMÄLIIKUNTATUNNIT (23.8.-31.12.)
MA:
10.00 Lempijumppa 17.45 TRX45
TI:
18.15 FasciaMethod45
KE:
11.00 IisiGymi (helppo kuntosalikiertoharjoittelu) 18.00 Kuntonyrkkeily
TO:
10.00 Lempeä Kehonhuolto45 17.45 Kahvakuula
SU:
17.00 VPR 18.00 Kehonhuolto45
Keskellä Muhosta Valtatien varressa!
LaiffiGym sijaitsee osoitteessa Valtatie 21, Muhos www.laiffigym.fi p. 044 053 3243
HYVÄ LUKIJA, JOS ET SAANUT LEHTEÄ KOTIISI, KOTIPITÄJÄÄ ON JAETTAVISSA MYÖS Kahvila-ravintola Ihmeessä, Utajärvellä K-market Meiramissa, Vaalassa S-marketissa ja K-market Tervaportissa. Lehti on myös luettavissa www.maaseutulehdet.fi
KIVILIIKE HEIKKINEN
• 1945 •
HAUTAKIVET KIVITASOT KVARTSITASOT
- Uudet hautakivet - Lisäkaiverrukset - Entisöinnit - Asennukset
Edustaja Oulujokilaaksossa Teemu Nurkkala 0400-985 703 www.kiviliikeheikkinen.fi yritys@kiviliikeheikkinen.fi
PEMAN OY TALVIVARMAT SIISTII METSÄÄNTARJOUKSET SYYSPIHAT!
HUSQVARNA 445 Kevyt ja tehokas yleissaha. Ainutlaatuinen X-TORQ®-moottori vähentää polttoaineenkulutusta ja haitallisia päästöjä merkittävästi. Kummuntie 2 (Veturitien varrella), Muhos Avoinna: ma-pe 9-17, la 9-14 Husqvarna TERÄPAKETTI sis. 2 terää
399,-549,TALVIVARMAT TARJOUKSET
HUSQVARNA 543XP Kompakti ja kätevä MS 193 C-E Erittäin kevyt. 549,- MS 201 C-M Ihanteellinen karsinnassa.
Kevyt ja tehokas Husqvarna 543 XP® on am mattimaiseen käyttöön ja ammattitasoa vaativalle tarkoitettu suorituskykyinen saha. Keveyden ja teräketjun suuren nopeuden ansiosta saha sopii 199,- 399,- 699,Husqvarna metsurikypärä FM-radiolla 159,- TÄYDELLINEN VARUSTEVYÖ 149,hyvin tehokkaaseen karsintaan. HUSQVARNA ERÄ esittelymoottori- ja raivaussahoja nyt ERIKOISHINTAAN!799,-BR 450 C-E Käynnistys helposti napista. RE 98 Hiljainen RE 109 KorkeapaineFS 260 C-E ErgoStart kevytkäynnistys KYPÄRÄSARJAT 699,HUSQVARNA 543XP Ammattimaiseen käyttöön ja ammattitasoa vaativalle tarkoitettu suorituskykyinen saha. Keveyden ja teräketjun suuren nopeuden ansiosta saha sopii hyvin tehokkaaseen 49,- LUMILINGOT POISTOHINTAAN! 199,induktiomoottori. 269,letku 7m 49,-alk.
Osaavaa ja ammattimaista palvelua jo 30 vuotta.
399,HUSQVARNA 445
Kevyt ja tehokas yleissaha. Ainutlaatuinne X-TORQ -moottori vähentää polttoaineenkulutusta ja haitallisia päästöjä merkittävästi.
R
HUSQVARNA METSURIN KYPÄRÄ 159,HUSQVARNA TERÄPAKETTI 49,-
Sis. 2 terää + laippa ja viilat Moottorisahat, raivaussahat, 599,- tarvikkeet - Pienkonepolttoaineet, öljyt - Teräketjuöljyt Puh. 020 7350 150
TÄYDELLINEN VARUSTEVYÖ 149,HUSQVARNA Hoidettu metsä tuottaa jopa 50 % enemmän. LUMILINGOT POISTOSAAPUNEET, Meiltä saat kaikki metsänhoitopalvelut saman HINTAAN! KYSY TARJOUS!katon alta. Ammattimaiset palvelut takaavat vahvan metsän tulevaisuudessa.
TUIRA | Valtatie 49 (08)554 2983 AVOINNA MA–PE 9–18 LA 9–14 OULUNLAHTI, Jukolankuja 1-3 (08) 5542 987 Palvelemme: ma-pe 9-17 OULUNLAHTI Palvelemme: ma-pe 9-18 -14
Metsänhoitoyhdistys Oulun seutu toimistot: OULUNLAHTI | Jukolankuja 1–3 (08)554 2987 AVOINNA Oulu • 0405796225 • 0503262977 Ylikiiminki • 0400287288 • 0400124564 Haukipudas • 0407197640 Muhos • 0447342702 • 0442440847 MA–PE www.mhy.fi/oulun-seutu
KOTIMAISTA PUUPELLETTIÄ
500 kg / säkki 040 721 4293 Muhos
Meillä käy käteisen lisäksi myös yleisimmät pankki- ja luottokortit.
Pyydä tarjous alueesi ostomieheltä:
Jukka Pulkkinen;
Kuhmo, Nurmes, Valtimo ja Lieksa Puh. 0500 137 012
Matti Kyllönen;
Hyrynsalmi ja Suomussalmi Puh. 0500 202 325
Harri Tegelberg;
Kajaani, Paltamo, Ristijärvi, Puolanka ja Vaala Puh. 050 300 7756
www.kuhmo.eu
Höylätty lista on hyvin aikaa kestävä laatutuote
Muhoksen vanhimmassa toimivassa yrityksessä Tillman Oy:ssä on tällä hetkellä jo kolmas sukupolvi menossa. Toiminta sai alkunsa vuonna 1932, kun Onni ja Jenny Tillman perustivat viljan jauhamista ja puutavaran sahausta varten Tillmanin Myllyn ja Sahan. Vuonna 1945 sodan jälkeen rakennettiin höyläämö puutavaran jatkojalostukseen. 1970-luvun puolivälissä höyläämössä alettiin Risto Tillmanin johdolla valmistaa entisöintikohteiden ja julkisten tilojen erikoisprofiileja. Puusepänverstaassa tehtiin erikoisprofiloituja ovia ja ikkunoita sekä liimattuja ja taivutettuja listaprofiileita.
Yrityksen sahaustoiminta päättyi 1980-luvun puolivälissä ja viljan jauhaminen 2000-luvun alussa. Toiminta keskittyy erikoislistojen ja sisustusrakenteiden valmistamiseen. Vuodesta 2013 lähtien Tillman Oy:n toiminnasta ovat vastanneet Timo ja Tiina Tillman.
Yrityksen asiakkaina on tukku- ja rakennusliikkeitä sekä yksityishenkilöitä ympäri Suomea. Kysymykseen sijaintitekijöistä Timo Tillman vastaa, että kun vuonna 1932 on tähän Muhokselle muutettu ja juuret ovat tänne kasvaneet, toimitaan täältä. – Tietysti tämä on keskeinen paikka Suomen mittakaavassa, mutta rakentaminen painottuu tuonne Etelä-Suomeen. Sinne on pidempi matka toimittaa tavaraa, mutta nykypäivänä tämä logistiikka toimii niin hyvin, että rahtiliikkeet kyllä vievät tavaraa ympäri Suomea ja tarvittaessa ulkomaille. Koko Suomen laajin listavalikoima
Puutavara luokitellaan paksuutensa ja leveytensä perusteella esimerkiksi lankuiksi, soiroiksi, laudoiksi ja rimoiksi. Lista eroaa rimasta siten, että siinä on sahapinnan sijaan höyläpinta. – Lista on yleisnimitys puutuotteille, mihin on höylätty joku muoto. Meillä on oksattomat eli paremmat laadut tuotannossa käytössä. Me ostamme ne sahatavarana ja jatkojalostamme täällä listaksi, Timo Tillman kertoo.
Esimerkiksi lattian ja seinän rajaan tulevat listat ovat jalkalistoja, oviaukkoja kiertävät peitelistoja. Erilaisia listamalleja löytyy Tillmanin mukaan yli 1500, mikä on koko Suomen laajin valikoima. – Yleensä lähialueen rautakaupat tietävätkin, jos sieltä lähtee kyselemään erikoisempaa tavaraa, niin ne osaavat jo ohjata suoraan meille.
Tillmanin puusepänverstaalla listoja pystytään jatkojalostamaan ja tekemään niihin myös kaarevia muotoja. Verstaalla valmistetaan esimerkiksi kierreportaiden kaiteita.
Yleisimmin listat valmistetaan männystä. Koivun, valkotammen ja muiden puulajien käyttö vaihtelee trendeittäin. Tillmanilta löytyy välivarastot, ja puuta ostetaan aina tarpeen mukaan. – Koko ajan tavaraa liikkuu, että tulee raaka-ainetta ja lähtee valmiita tuotteita. Kyllä siinä rekka käy aina, jos ei nyt ihan joka päivä, mutta aika usein.
Varastosta löytyy soitinrakentajia ja askartelijoita var-
– Lista on yleisnimitys puutuotteille, mihin on höylätty joku muoto. Meillä on oksattomat eli paremmat laadut tuotannossa käytössä. Me ostamme ne sahatavarana ja jatkojalostamme täällä listaksi, Timo Tillman kertoo. Tillman Oy:ltä löytyy Timo Tillmanin mukaan yli 1500 erilaista listamallia, mikä on koko Suomen laajin valikoima. Puusepänverstaalla listoja pystytään jatkojalostamaan ja tekemään niihin myös kaarevia muotoja. (Kuvat: Timo Tillman)
ten muutaman lankun verran myös eksoottisia puulajeja.
Lista ei ole kertakäyttötuote
Tillman Oy:llä on neljä ulkoista työntekijää, joista uusin on aloittanut kymmenen vuotta sitten. Uutta osaavaa työvoimaa on Timo Tillmanin mukaan aika vaikea löytää. – Meilläkin on tämä ala hyvin pitkälti semmoinen, että ei ole semmoista koulua olemassa, mistä valmistuisi suoraan tämmöiseen erikoistoimintaan. Perustaitoja saa tietysti puusepän linjalta, mutta käytännössä työ opettaa sitten itse itseään.
Tillman kertoo alan kehittyvän, mutta ei läheskään yhtä nopeassa tahdissa kuin esimerkiksi tietotekniikka.
– Alalle on tullut komposiittirakenteita ja uusia kyllästetapoja, mutta peruslista on pysynyt jo satoja vuosia suurin piirtein samanlaisena.
Puu on kaunis ja erittäin käyttökelpoinen materiaali. Timo Tillman sanoo, että kun ympäristöasiat ovat tärkeitä, luonnonmukaisesta ja uusiutuvasta puusta saa siltäkin kannalta hyviä tuotteita. – Suurin osa listoista on kunnostettavissa, ne eivät ole kertakäyttötuotteita. Vanhan maalipinnan pystyy hiomaan pois ja maalaamaan uudestaan. Listat kestävät satoja ja jopa tuhansia vuosia.
