Pakkaus 1/2021 by Pakkaus

Pakkausmateriaalit ja hankinnat

1/2021

PAKKAUSALAN AMMATTILEHTI

Mika Santanen virtaviivaisti superruokien pakkausprosessit s. 16

Paperitehtaalta maailmalle

Pullonpalautus â&#x20AC;&#x201C; suomalainen menestystarina

Pakkausalan tilastot

Piilopullat paperipusseissa

Osallistu innovaatiokilpailuun!

PAKKAUSTARINOITA 2021 Onko sinulla oivaltava tuotepakkaus tai idea, joka auttaa vähentämään turhaa muovia tai lisäämään pakkausten kierrätettävyyttä? Voisiko olla? Lidlissä tavoitteemme on vähentää muovin määrää omien merkkiemme tuotepakkauksista 20 prosentilla vuoteen 2025 mennessä. Lisäksi aiomme tehdä kaikista pakkauksistamme kierrätettäviä. Kutsumme yritykset ja korkeakoulut kirittämään meitä tavoitteidemme saavuttamisessa ja keksimään ratkaisuja turhan muovin vähentämiseksi. Parhaat ideat keksineille on luvassa hyviä palkintoja sekä mahdollisuus nähdä oma pakkausratkaisu Lidlin hyllyssä.

Lue lisää ja ilmoittaudu: lidl.fi/pakkaustarinoita

ÄLÄ JÄTÄ VIIME TIPPAAN Osallistu 31.3.2021 mennessä

SÄILÄN SANA PÄÄKIRJOITUS

Pakkausalan hankintaopas – täsmätiedolla tukea pakkausten hankintaan

2021 nro 1 57. vuosikerta Julkaisija Suomen Pakkausyhdistys ry Aikakauslehtien liiton jäsen Vastaava päätoimittaja Antro Säilä 040 589 1891 antro.saila@pakkaus.com Toimituspäällikkö Johanna Nikunen 050 314 3562 johanna.nikunen@pakkaus.com Taitto Aino Laine 040 548 3740 aino.laine@pakkaus.com Ilmoitusmyynti Saarsalo Oy Santeri Selin 044 238 0511 santeri.selin@saarsalo.fi Roni Hurskainen 044 752 0320 roni.hurskainen@saarsalo.fi Toimitus Rautatieläisenkatu 6, 00520 Helsinki www.pakkaus.com Toimitusneuvosto Marjo Halonen, Metsä Board Oyj Suvi Hjelm, DS Smith Jaana Lindman, Pakkauskierrätys RINKI Oy Kati Lök, Stora Enso Packaging Oy Johanna Mäkelä, Kotkamills Maija Olkkonen-Seppo, Packdesign ID Oy Johanna Nikunen, Suomen Pakkausyhdistys ry Antro Säilä, Suomen Pakkausyhdistys ry Tilaushinnat vuosikerta 140 euroa vuosikerta ulkomaille 200 euroa tilaukset@pakkaus.com Ilmoitushinnasto www.pakkaus.com tai ilmoitusmyynti Kannen kuva: Inpack Oyn:n toimitusjohtaja Mika Santasen kuvasi Johanna Nikunen. Paino:

Lehden sisältöä saa lainata lähteen mainiten. Lehdessä esitetyt mielipiteet ja näkökulmat ovat haastateltujen tai kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä edusta Suomen Pakkausyhdistys ry:n kantaa.

ISSN 0031-0131

www.pakkaus.com

Kuluneen sanonnan mukaan me elämme Tämän Pakkaus-lehden liitteenä on Paktietoyhteiskunnassa. Käytännössä tietoyh- kausalan Hankintaopas painettuna versiona. teiskunta näkyy yksityiselle kansalaiselle tai Sama opas löytyy myös Suomen Pakkausyhyrityksen edustajalle suoranaisena tietovyö- distyksen nettisivuilta digitaalisena versiona rynä erilaisia kanavia pitkin. osoitteesta www.pakkaus.com/hankintaopas Tieto ja sen välittäminen on aina ollut ar- sekä suomeksi että englanniksi. vokasta kauppatavaraa. Tiedon välittäminen Hankintaopas on pakkausalan täsmäoli pitkään suurin rajoite. Suuri mullistus hakukone, joka menestyy hyvin kilpailussa tapahtui, kun 1800-luvun puolessa välissä internetin yleisten hakukoneiden kanssa. siirryttiin kuriireista sähköiseen tiedonväli- Hankintaoppaasta löytää vain ja ainoastaan tykseen. Yli sata vuotta elettiin sitten maa- ajantasaista tietoa pakkauksista – ei sivutolilmassa, jossa tietoa kulki pitkiäkin matkoja kulla vaikeasti hahmotettavaa markkinointisähköisesti, mutta viestintää. aluksi ja lopuksi se Pakkausalan HanHankintaopas on pakkausalan kintaopas on itse piti kirjoittaa tai painaa aina paperille. täsmähakukone, joka menestyy asiassa hyvä esiDigitalisaatio on hyvin kilpailussa internetin yleis- merkki tiedonvälimuuttanut koko tyksen muutoksesten hakukoneiden kanssa. tiedonvälityksen ta. Sen edeltäjä eli 1980-luvun lopulta Pakkausalan Tuotelähtien; kaikilla on luku- ja kirjoituslaitteet luettelo oli 1970-luvulta alkaen aluksi luon24/7 mukanaan ja myös käytössä. Olemme nollisesti vain painotuote. Nyt mennään saavuttaneet tiedonvälityksen kyllästymis- hybridillä, ja ehkä jatkossa on olemassa vain pisteen eli tilan, jossa erään ajattelijan mu- sähköinen hankintaopas. kaan ”kaikki haluavat viestiä, mutta kenelläHaluan toivottaa kaikille Pakkaus-lehden kään ei ole aikaa lukea”. ja Hankintaoppaan lukijoille menestykseAika ajoin tuntuu siltä, että kohtuutto- kästä uutta vuotta 2021 – toivottavasti pian man suuri osa työajasta menee erilaisen voimme tavata taas ilman maskeja ja rajoipyytämättä ja yllättäen tulleen tiedon ana- tuksia! lysointiin ja luokitteluun. Joukossa on paljon tärkeää ja hyödyllistä tietoa, mutta kokonai- Antro Säilä suutena ”tietotsunami” on liian massiivinen – kaikkea ei millään ehdi käymään läpi. Luulen, että aika moni meistä kohtaa saman ongelman työssään. Digitalisaation myötä syntyi myös lähes koko maailman kattava worldwide-web eli www eli internet. Alkuihmettelyn jälkeen internetin tiedonvälityspotentiaali alkoi selvitä ja tiedon määrä kasvaa. Tarvittiin siis apuvälineitä tämän apuvälineen hallintaan. Syntyivät hakukoneet, joista tunnetuin lienee tällä hetkellä Google. ”Guuglaamalla” internetin syövereistä löytyy kyllä paljon tietoa, mutta sen hyödynnettävyys on suurten massojen vuoksi hankalaa ja työlästä.

Sisältö 8 Kuusi suomalaisyhtiötä ilmastotyön A-luokassa

3 Säilän sana – pääkirjoitus

Täsmätiedolla tukea pakkausten hankintaan.

6 Kuitupohjainen kertakäyttöpakkaus ja uudelleenkäytettävä astia vastakkain

Rambollin tekemän tutkimuksen mukaan kertakäyttöpakkausten käytöllä saavutetaan ympäristöetuja pikaruokaravintoloissa.

6 Muovipulloja appelsiininkuorista

VTT:n kehittämällä teknologialla pektiinipitoisista maatalousjätteistä saatavasta materiaalista voidaan valmistaa PEF-muovipulloja.

6 UPM Raflatacille uusi tuotantolinja Puolaan

Yhtiö kasvattaa taustapaperittomien etikettiratkaisujen tuotantoaan ja uusi tuotantolinja käynnistyy vuoden 2021 loppuun mennessä.

7 Cooleri kartonkipakkauksesta

Metsä Boardin valmistamasta ecobarrier-kartongista ja Senolith-päällysteestä valmistettiin vedenkestävä olutpulloille tarkoitettu jäähdytysastia.

A-luokkaan ylsivät Kesko, S-ryhmä, Kone, Metsä Board, Nokia ja UPM-Kymmene.

8 Kierrätettävä kutistepussi lihalle ja juustolle

Amcor kehitti mono-PE-materiaalista kierrätyskelpoisen kutistepussin.

9 Mayr-Melnhof Karton osti Kotkamillsin

Kotkamills sai uuden omistajan, kun MB Rahastot myi yrityksen koko osakekannan Mayr-Melnhof Groupille. Kauppa vaatii vielä kilpailuviranomaisen hyväksyntää.

9 Keittiötuotteita puumuovista

Orhex alkaa valmistaa keittiörasioita Woodlyn selluloosapohjaisesta muovimateriaalista.

9 Kiertotalousohjelmassa ehdotuksia ympäristö- ja taloushaasteisiin

Kiertotalouden strategisen ohjelmaehdotuksen laatinut työryhmä esittää tavoitteet ja keinot, joilla kiertotaloudesta tehdään Suomen talouden uusi perusta vuoteen 2035 mennessä.

19 Kolumni: Materiaalitehokkuudella taklataan kaksi suurta ihmiskunnan haastetta

kerralla

Kemianteollisuus etenee pala kerrallaan kohti hiilineutraaliutta, kirjoittaa Kemianteollisuus ry:n Rasmus Pinomaa.

20 Yritys tutuksi: Pullonpalautusjärjestelmä on suomalainen menestystarina

10 Kelmuvex-projekti selvittää jokien muovijätteen keräystä

VTT:n johtaman projektin tavoitteena on kehittää menetelmiä, joilla kelluvaa muovijätettä voidaan nostaa indonesialaisesta joesta ja hyödyntää raaka-aineena esimerkiksi rakennusmateriaalien ja polttoaineiden valmistuksessa.

Ei pelkästään pullopanteissa kiinni oleva raha, mutta myös syvälle juurtunut kulttuuri ohjaa suomalaista kuluttajaa palauttamaan pantilliset pullot tunnollisesti kauppaan.

24 Pakkaustilastot

Tilastokeskuksen Pakkaus-lehdelle toimittamista tilastoista selviää, miten paljon eri toimialat käyttivät euroja pakkaamiseen.

26 Suomeen kaksi WorldStaria

Onnea Papticin materiaalista tehdylle verkkokauppapakkaukselle ja Stora Enson pellettilaatikolle, jotka toivat palkinnot kotiin tämän vuoden WorldStarkilpailussa!

10 Huhtamäki investoi Venäjällä

Huhtamäki perustaa Tatarstanin-yksikkönsä yhteyteen uuden kuitupakkaustehtaan vastatakseen vähittäiskaupan ja kananmunapakkaamisen nopeaan kehitykseen Itä- ja KeskiVenäjällä.

10 Markem-Imajen laitteiden jakelu Informalle

Markem-Imaje Finlandin toiminnan loppuessa Informasta tulee ainoa yrityksen tuotteiden jakelija Suomessa ja Virossa.

11 Pohjoimaiset lajittelusymbolit käyttöön Suomessa?

28 Uusi vuosi, uudet trendit

Ikoniset pakkaukset: Vanhin vielä 11 voimissaan

30 Pakkaus tutkii: Piilopulla paperipussissa?

12 Työ & ura: Paperitehtaalta maailmalle

32 Termit tutuksi: Muovin kierrätys

Pihlajan, eli tuttavallisesti kettukarkkien pakkauksia on alusta asti kuvittanut ketunpää-piirroshahmo. Pihlajanmarjaa tuote ei kuitenkaan enää sisällä.

Ilkka Harjun ura on alkanut Kaipolan paperitehtaan tuotannosta. Nyt hän vastaa Metsä Boardin pakkauspalvelusta ja on ollut tiiviisti mukana uuden Excellence Centerin suunnittelussa ja rakentamisessa.

Mitkä trendit ohjaavat pakkausalaa alkaneena vuonna?

Kauppaketjujen paistopisteiden tuotteet pakataan paperipusseihin. Pussien premiumtuote on kotimaista alkuperää, selviää Pakkaus-lehden jutusta.

Muovien kierrätys alentaa muovijätteen määrää ja neitseellisen raaka-aineen tarvetta muovien valmistuksessa. Package Heroesin Ali Harlin valottaa kierrätyksessä käytettäviä termejä.

16 Superruokaa virtaviivaisesti pakkauksiin 34 Nimityksiä

Inpackin Mika Santanen on tiiviisti mukana, kun Puhdistamon prosesseja ja pakkauksia ollaan uudistamassa.

Kuitupohjainen kertakäyttöpakkaus ja uudelleenkäytettävä astia vastakkain

UPM Raflatacille uusi tuotantolinja Puolaan UPM

Suunnittelu- ja konsultointialan yritys Rambollin tekemän elinkaariarvioinnin (LCA) mukaan paperipohjaisilla kertakäyttöpakkauksilla on pikaruokaravintolakäytössä huomattavia ympäristöetuja verrattuna uudelleenkäytettäviin muoviastioihin. Ympäristöedut johtuvat ensisijaisesti uudelleenkäytettävien astioiden pesuun tarvittavan energian hiilidioksidipäästöistä sekä pesuun tarvittavan veden määrästä. Arvioinnissa todettiin, että uudelleenkäytettävien astioiden hiilijalanjälki oli 2,7 kertaa suurempi kuin paperipohjaisten kertakäyttöpakkausten. Tärkein ilmastonmuutokseen vaikuttava tekijä on sähkön menekki uudelleenkäytettävien astioiden pesuprosessissa. Kaiken kaikkiaan käyttövaiheen osuus on 83 prosenttia kokonaisvaikutuksesta. Kertakäyttöpakkauksilla oli myös merkittäviä ympäristöetuja veden kulutuksen kannalta, sillä uudelleenkäytettävien astioiden kanssa vettä käytettiin 3,6 kertaa enemmän.

Muovipulloja appelsiininkuorista

Mostphotos

VTT on kehittänyt teknologian, joka tarjoaa mahdollisuuden biopohjaisten PEF-muovipullojen valmistuksen korvaamaan fossiilipohjaiset PET-pullot. Teknologia perustuu pektiinipitoisen maatalousjätteen, kuten sitrushedelmien kuorien ja sokerijuurikasmassan käyttöön raaka-aineena. Muovipullojen hiilijalanjälki on puolitettavissa, jos niiden PET-polymeerit korvataan PEF-polymeereillä. Materiaali pidentää samalla elintarvikkeiden hyllyikää. − Lähitulevaisuudessa voit ostaa appelsiinimehua muovipulloissa, joissa on käytetty raaka-aineena appelsiininkuoria. Uusi elintarvikejätevirtoja hyödyntävä teknologia on kiertotalouteen perustuva ja kasvihuonekaasupäästöjä vähentävä ratkaisu vaativiin elintarvikepakkauksiin, toteaa VTT:n työelämäprofessori Holger Pöhler.

Sisäisen teknologiakehitystyönsä, johtavan tuoteportfolionsa sekä maailmanlaajuisen jakeluverkostonsa ansiosta UPM Raflatac on valmis kasvattamaan taustapaperittomien etikettiratkaisujen tuotantoaan ja hyödyntämään mahdollisuuksiaan yhdessä tarramateriaalien jatkojalostajien, laitevalmistajien ja loppukäyttäjien kanssa. 13 miljoonan euron investoinnin myötä Puolan Nowa Wiesin tehtaalle rakennetaan uusi linerless -päällystyslinja ja laitoksen leikkaus- ja pakkauskapasiteettia lisätään. Tämä kasvattaa yhtiön vuotuista taustapaperittomien etikettiratkaisujen tuotantokapasiteettia 100 miljoonalla neliömetrillä. Suorituskykyisten ja kestävän kehityksen mukaisten taustapaperittomien etikettiratkaisujen suosio on viime vuosina kasvanut vauhdilla, ja Direct Thermal (DT) linerless on kustannustehokas vaihtoehto perinteisille tarramateriaaleille. Uuden tuotantolinjan odotetaan olevan toiminnassa vuoden 2021 loppuun mennessä.

Pakkausuutisia

Muun muassa päällysteitä ja fleksovärejä valmistava saksalainen Weilburger Graphics on kehittänyt kierrätettävän kartonkisen juomajäähdyttimen, joka voidaan käytön jälkeen kierrättää. Pakkaukseen kuuluu jäähdytysalusta, johon mahtuu 500 grammaa jäämursketta tai kylmää vettä. Cooleripakkauksen sisäpuolella on käytetty MetsäBoard Prime FBB EB -ecobarrier-kartonkia yhdistettynä Weilburger Graphicsin uuteen vesipohjaiseen Senolith-barrierpäällysteeseen, joka tekee pakkauksesta vedenkestävän. – Sekä itse ajatus että sen toteutus osoittautuivat erittäin onnistuneiksi. Tulevaisuudessa tällainen pakkaus voi olla hyvä vaihtoehto myös tuoreille hedelmille ja muille jäähdytystä vaativille elintarvikkeille, sanoo Metsä Boardin asiakkuusjohtaja Gabriel Goldmayer.

Opas kuluttajametallijätteen tutkimiseen

Paperipussi sopii lähes kaikkeen pakkaamiseen! Paperipussi on lisäksi ekologinen ratkaisu!

Mepak-Kierrätys Oy on julkaissut oppaan, jossa ohjeistetaan, miten kuluttajilta erilliskerätyn metallijätteen koostumusta tulisi tutkia. Oppaassa kerrotaan muun muassa, miten erilliskerätystä metallijätteestä otetaan edustavia näytteitä ja miten näytteet lajitellaan käsin eri jakeisiin siten, että tulokset palvelevat koostumustutkimukselle asetettuja tavoitteita mahdollisimman hyvin. Oppaan ovat tuottaneet yhteistyössä Teknologian tutkimuskeskus VTT ja metallipakkausten tuottajayhteisö Mepak-Kierrätys.

Puh. 03 213 6700 / paperipussi@peltolanpussi.fi / peltolanpussi.fi Patamäenkatu 3, 33900 Tampere

Metsä Board

Cooleri kartonkipakkauksesta

Lauri Rotko, Yhteishyvä

Kuusi suomalaisyritystä ilmastotyön A-luokassa

Hennalan S-Marketin katolla aurinkopaneelit ja isännöitsijä Hannu Tauriainen.

Yritysten ilmastotoimia ja ympäristöraportointia tutkiva CDP-järjestö on antanut korkeimman A-arvosanan kuuden suomalaisyrityksen ilmastotyölle. Maailmanlaajuisesti A-listalle pääsi 270 yritystä, joista suomalaisia ovat Kesko, S-ryhmä, Kone, Metsä Board, Nokia ja UPM-Kymmene. CDP:n ilmastokyselyyn 2020 vastasi yli 9 600 yritystä. Pakkausalan yrityksistä Tetra Pak ylsi myös A-luokkaan. Ilmastotyöstään kiitosta saanut K-ryhmä etenee tiedotteensa mukaan kohti hiilineutraaliutta lisäämällä uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön ja lämmön osuutta sekä siirtymällä biopolttoaineisiin kotimaan kuljetuksissa. Myös S-ryhmä ylsi kansainvälisessä CDP-arviossa nyt A-arvosanaan, kun vuotta aiemmin arvosana oli A-. Tunnustuksen merkitystä kasvattaa se, että arvioinnin kriteeristöä on tiukennettu aiemmasta, kommentoidaan yrityksen tiedotteessa.

Orkla

Amcor

Kierrätettävä kutistepussi lihalle ja juustolle

Ravintolisät kierrätysmuovipurkkeihin Möller on tuonut markkinoille uutuuksia, joissa on panostettu terveyden lisäksi erityisesti ympäristöön ja kalakantojen hyvinvointiin. Möllerin uuden omega-3 -tuotesarjan vastuullisuus on varmistettu MSC-merkillä, mikä kertoo kuluttajalle, että tuotteen kala on aina villiä, vastuullista ja jäljitettävissä. Uudet pakkaukset on valmistettu 98-prosenttisesta r-PET-kierrätysmuovista. – Uusi Möller omega-3 -sarja sisältää tärkeitä pitkäketjuisia omega-3-rasvahappoja sekä tarkoin valittuja vitamiineja ja kivennäisaineita yksilöidyille kohderyhmille. MSC-merkki ja ympäristöä vähemmän kuormittavan kierrätysmuovin käyttö pakkauksessa tekevät tuotteista myös entistä vastuullisempia, kertoo Möllerin Brand Manager Anu Tuominen.

Amcor on lanseerannut kutistepussin, joka ei sisällä PVDC:tä ja joka voidaan käytön jälkeen kierrättää PE-muovin kierrätyksessä. Amcor Eco-Tite R on monikerroksinen mono-PE-materiaali, jonka tehokkaat happi- ja höyrybarrieerit toimivat myös kosteissa ympäristöissä. Uutta kutistepussia voidaan käyttää tuoreen lihan ja juustojen pakkaamiseen. – Tiimimme on onnistunut kehittämään korkean suorituskyvyn kutistepussin, joka on kierrätettävä ja samalla varmistaa tuoteturvallisuuden. Tämä on suuri edistysaskel ja esimerkki siitä, että ongelmamateriaalien poistaminen pakkauksista on mahdollista, toteaa Amcorin liha- ja tuoretuotteista vastaava markkinointipäällikkö Rosalia Rosalinova.

Orthex

Kotkamills

Kotkamills Mayr-Melnhof Kartonin omistukseen

Euroopan kolmanneksi suurin taivekartongin tuottaja itävaltalainen Mayr-Melnhof Group on allekirjoittanut kauppakirjan koko Kotkamills Group Oyj:n osakekannan ostamisesta. Kauppa edellyttää kilpailuviranomaisten tavanomaista hyväksyntää. Kaupan arvioidaan toteutuvan vuoden 2021 puoliväliin mennessä. MB Rahastojen vajaan kuusivuotisen omistajuuden aikana Kotkamills on vakiinnuttanut paikkansa korkealuokkaisen kuluttajapakkauskartongin valmistajana. Kotkamillsin tuotteet vahvistavat Mayr-Melnhofin asemaa pakkauskartonkimarkkinalla, kun tarjoama laajenee nykyisten uusiokuidusta valmistettujen kartonkien ja päällystetyn kraftlinerin lisäksi Kotkamillsin neitseellisestä kuidusta valmistettuihin taivekartonkeihin ja dispersio-suojakerrospäällysteisiin kartonkeihin. Lisäksi laminaattipaperin tuotanto monipuolistaa liiketoimintaa entisestään.

Keittiötuotteita puumuovista Käyttötavaroiden valmistaja Orthex tuo ensimmäisenä yrityksenä markkinoille kestokäyttöiset tuotteet, joiden valmistusmateriaalina on käytetty selluloosapohjaista Woodly-puumuovia. Orthexin ja Woodlyn yhteishanke puumuovin hyödyntämisestä keittiörasioissa on uusi aluevaltaus. Aiemmin Woodlyn materiaalista on valmistettu pakkauksia. Puumuovista valmistetut tuotteet lanseerataan vuoden 2021 aikana. Ne tulevat myyntiin Orthex Groupin verkkokaupassa sekä vähittäiskaupoissa. – Orthex Group tähtää hiilineutraaliksi vuoteen 2030 mennessä, mikä on pääasiassa muovia hyödyntävälle yritykselle varsin kunnianhimoinen tavoite. Yhteistyö Woodlyn kanssa on yksi askel kohti tätä päämäärää, sanoo Orthexin toimitusjohtaja Alexander Rosenlew.

Kiertotalouden strategisen ohjelmaehdotuksen laatinut työryhmä esittää tavoitteet ja keinot, joilla kiertotaloudesta tehdään Suomen talouden uusi perusta vuoteen 2035 mennessä. Tavoitteena on hillitä luonnonvarojen ylikulutusta, ilmastonmuutosta ja luonnon köyhtymistä sekä vahvistaa taloutta ja työllisyyttä. Työryhmä ehdottaa, että valtioneuvosto asettaa konkreettisen ja kunnianhimoisen tavoitteen luonnonvarojen kestävälle käytölle. ”Uusi suunta – Ehdotus kiertotalouden strategiseksi ohjelmaksi” sisältää suosituksia ja 41 toimenpide-ehdotusta. Ohjelmaehdotusta on valmistellut noin 250 hallinnon, järjestöjen, elinkeinoelämän sekä tutkimuslaitosten edustajaa. Valmistelua tuki myös kansalaisten kiertotalousraati, ja ohjelmaa voi kommentoida avoimissa verkkokyselyissä. – Kiertotalousohjelma on laaja-alainen ja sen tavoitteet tukevat Suomen edelläkävijyyttä. Se mahdollistaa toteutuessaan kestävän hyvinvoinnin rakentamisen. Tarvitsemme koko suomalaisen yhteiskunnan muutoksen, jotta lineaarisesta taloudesta voidaan siirtyä ympäristö- ja taloushaasteisiin ratkaisuja tarjoavaan kiertotalouteen, ohjausryhmän puheenjohtaja Reijo Karhinen.

Mostphotos

Kiertotalousohjelmassa ehdotuksia ympäristö- ja taloushaasteisiin

hta mä ki

Kelmuvex-projekti selvittää jokien muovijätteen keräystä

Mostphotos

Huhtamäki investoi Venäjällä

Johanna Nikunen

Merissä kelluva muovijäte ajautuu nopeasti kauas syntysijoiltaan, jolloin kerääminen on vaikeaa ja kallista, eikä tehtävä ole kenenkään vastuulla. Ongelmaan on helpompi tarttua siinä vaiheessa, kun muovijäte on vasta päätynyt jokeen ja kiinnostaa paikallisia asukkaita, viranomaisia ja yrityksiä. Jätelautat nostettaisiin, jos se onnistuisi kohtuullisin kustannuksin ja jos muovijäte voitaisiin kierrättää arvokkaiksi materiaaleiksi. VTT:n johtama kaksivuotinen Kelmuvex-projekti tähtää tällaiseen kierrätyskonseptiin. Projektin kohdealueeksi on valittu Indonesian Jakarta, jossa PET-pullot sekä kestävät polypropeenituotteet, kuten putket ja säiliöt, kierrätetään, mutta muu muovijäte päätyy sekajätteen mukana kaatopaikoille tai huuhtoutuu rannoilta jokiin ja edelleen meriin. Kelmuvex-projektin tavoitteena on kehittää menetelmiä, joilla kelluvaa muovijätettä voidaan nostaa joesta ja hyödyntää raaka-aineena esimerkiksi rakennusmateriaalien ja polttoaineiden valmistuksessa.

Huhtamäki perustaa Alabugassa, Tatarstanissa sijaitsevan yksikkönsä yhteyteen uuden kuitupakkaustehtaan vastatakseen vähittäiskaupan ja kananmunapakkaamisen nopeaan kehitykseen Itä- ja Keski-Venäjällä. Valmisteleva työ tontilla on käynnissä, ja kuitupakkaustuotannon odotetaan alkavan vuoden 2022 ensimmäisen neljänneksen aikana. – Venäjä on yksi avainmarkkinoistamme, sanoo Eric Le Lay, vastikään yhdistetyn Fiber and Foodservice Europe-Asia-Oceania -segmentin johtaja. − Lisäkapasiteetti kierrätyskuidusta valmistetuille kananmunapakkauksille tukee kannattavaa kasvua Venäjällä jatkossakin. Sijainti Alabugassa mahdollistaa paremman palvelun nopeasti kehittyvällä Keski- ja Itä-Venäjän alueella toimiville asiakkaillemme, hän jatkaa.

Markem-Imajen laitteiden jakelu Informalle alkuvuodesta Informa on myynyt Markem-Imajen merkintälaitteita ja -tarvikkeita sekä toimittanut asennus- ja huoltopalveluita Markem-Imaje Finlandin rinnalla jo useamman vuoden ajan. Markem-Imaje Finlandin toiminnan loppuessa yhteistyö syvenee uuden jakelusopimuksen myötä ja Informasta tulee ainoa Markem-Imajen tuotteiden jakelija Suomessa ja Virossa 1.2.2021 lähtien. – Markem-Imajen merkintälaitteet, kulutustarvikkeet ja ohjelmistot ovat laadultaan sekä monipuolisuudeltaan markkinoiden kärkeä. Valikoimista löytyy sopiva ratkaisu kaikkiin merkintätarpeisiin. Jakeluvastuun siirtyminen meille vahvistaa Informan asemaa merkintäratkaisujen toimittajana ja parantaa entisestään kykyämme palvella asiakkaitamme, sanoo Informan toimitusjohtaja Eero Kytölä.

Tanska, Norja ja Ruotsi ovat päättäneet yhtenäistää jätehuollon lajitteluohjeitaan yhteisellä kuva- ja värisymbolijärjestelmällä, jotka yhdistävät pakkaukset ja niiden keräysastiat. Yhtenäisillä kuvaohjeilla halutaan lisätä kuluttajien lajitteluintoa ja tehdä lajittelusta entistä helpompaa. Nyt järjestelmän käyttöönottoa selvitetään myös Suomessa. Julkisen jätehuollon ja kuntien 31 jätelaitoksen edustaja Suomen Kiertovoima (KIVO) koordinoi yhteispohjoismaisten lajittelusymbolien hanketta Suomessa. Tällä hetkellä pakkausten käyttäjien kannattaa kuitenkin odottaa, että pohjoismaisista kierrätysmerkeistä tehdään Suomessa tarvittavat päätökset. Esimerkiksi tuottajayhteisöt ja Rinki päättävät siitä, korvataanko nykyiset lajittelusymbolit pohjoismaisilla symboleilla Rinki-ekopisteissä.

KIVO

Pohjoismaiset lajittelusymbolit käyttöön Suomessa?

Heinolan flutingtehdas täyttää 60 vuotta Ikoniset pakkaukset

Stora Enso

Vanhin vielä voimissaan

Stora Enson Heinolan flutingtehtaassa on valmistettu aallotuskartonkia eli flutingia aaltopahvipakkausten raaka-aineeksi vuodesta 1961 lähtien. 60 toimintavuoden aikana tehtaan tuotanto on lähes kuusinkertaistunut. Tehdas on yksi suurimpia työllistäjiä Heinolassa. Tampella-osakeyhtiö perusti Heinolan flutingtehtaan, ja se oli ensimmäinen alan tehdas Euroopassa. Se sijoitettiin Heinolaan, koska alueelta löytyivät tärkeät elementit: riittävästi vettä, koivuvaltaisia metsiä ja hyvät rautatieyhteydet Etelä-Suomen satamiin. Tehtaaseen kuuluu voimalaitos, sellu- ja kartonkitehdas. Jo vuonna 1963 Heinolan kartonki oli löytänyt tiensä 30 eri maahan ja kaikkiin maanosiin. Suurin osa kartongista vietiin tuolloin Länsi-Eurooppaan, erityisesti Länsi-Saksaan. Nykyäänkin noin 90 % tuotannosta menee vientiin ja päämarkkina-alue on Eurooppa.

Fazerin Kluuvikadun konditoriassa Helsingissä vuonna 1895 alkunsa saanut Pihlaja-marmeladi on vanhin edelleen myynnissä oleva Fazer-tuote. Alun perin makeisen nimi oli Pihlajanmarja, sillä alkuperäinen resepti sisälsi pihlajanmarjaa, mutta vuosien varrella resepti on muuttunut, ja sen myötä myös tuotenimi vaihtunut Pihlajaksi. Pihlaja on isolle osalle meistä aina Kettukarkki, koska marmeladin käärepaperia on alkuajoista asti koristanut tunnistettava kettukuviointi. Karkki on siis saanut kansan suunmukaisen nimensä juuri pakkauksensa mukaan. Viime vuonna Fazer toi markkinoille myös Pihlaja Kettukarkki -pussin, jonka kuvituksena samainen kettufiguuri seikkailee. Tämän pussin sisältä ketut kuitenkin ponnistavat maailmalle ilman yksittäiskääreitä – vegaaniset karkit ovat perinteisen kettukuvion mallisia ja maistuvat samalta kuin Pihlaja-marmeladit.

Metsä Boardin Excellence Centren eri toiminnot ovat miltei kosketusetäisyydellä toisistaan. Suunnittelupöydän ääressä Ilkka Harju (vas.) ja Marko Leiviskä, Iiro Numminen ikkunan toisella puolella.

Työ & ura Teksti: Aino Laine Kuvat: Metsä Board

Paperitehtaalta

maailmalle

Paperituotanto-osaamista kolmessa polvessa, kiinnostuksen ja kokemuksen kautta kehittynyt ymmärrys raaka-aineesta sekä ehtymätön halu kokeilla uutta ja kehittää suomalaista pakkausmuotoilua. Näillä eväillä voi päästä pitkälle ja niittää mainetta pakkausalalla myös kansainvälisesti, mistä Metsä Boardin pakkauspalvelusta vastaava Ilkka Harju on elävä esimerkki.

1 Loppuvuoden ajan puhuttanut Kaipolan paperitehtaan sulkeminen päätti tehtaan monenkirjavan historian, kun tuotantolaitos ajoi alas viimeisenkin paperikoneensa toiminnan vuodenvaihteessa. Tehtaalla on tehty painopapereita 70 vuotta, ja sieltä on kerätty kokemusta paperinvalmistuksesta ja raaka-aineen työstämisestä sukupolvien ajan. Täältä on kotoisin myös yksi Suomen tunnetuimmista pakkaussuunnittelijoista. – Olen syntyjäni Kaipolasta, ja lapsuudenkotini sijaitsi noin kolmensadan metrin päässä paperitehtaan piipusta, Ilkka Harju kertoo. Harju on kasvanut paperitehtaan tyvessä ja sukua työskenteli paperituotannossa jo parin sukupolven ajan ennen häntä. Harju lähti itsekin tehtaalle töihin jo melko nuorena, 16-vuotiaana. Samalla käytiin UPM:n koulut ja kasvettiin sisään tehdaskaupungin kulttuuriin. Paperitehtaan porukassa ymmärrys kuitumateriaalista ja sen työstämisestä lisääntyi, ja vuonna 2001 Harju oli valmis lähtemään maailmalle toteuttamaan oppimaansa myös kotimaan rajojen ulkopuolelle. – Lähdin tuotantoavuksi UPM:n tehtaalle Walesiin, missä tehtaanjohtajana silloin toimi Jussi Pesonen. Tehtaalla oli tuolloin seitsemän suomalaista työntekijää. Parin vuoden pestin jälkeen Harju palasi takaisin Suomeen. Opiskelupaikka Tampereen ammattikorkeakoulusta

avautui vuonna 2003, englanninkieliseltä Pulp and paper technology -linjalta. Metsäteollisuuden insinööriopinnot eivät kuitenkaan olleet itsestään selvä valinta. – Suuntautumisalan valitseminen tuntui hankalalta, ja punnitsin metsäteollisuuden ja tuotesuunnittelun välillä. Paine metsäteollisuuden valintaan tuli ulkoapäin: minulle tehtiin aika selväksi, ettei suunnittelupuolen töillä elätä itseään. Koulujen jälkeen ja itse asiassa jo opiskeluaikana Harju päätyi romuttamaan näitä epäilyksiä. – Hankin lisätienestejä toteuttamalla erilaisia tuotesuunnitteluprojekteja opiskelun ohessa. Yksi töistäni herätti muotoilija Eero Aarnion kiinnostuksen, ja siitä alkoi yhteistyö, jonka tuloksena syntyi muun muassa futuristinen Float-saunakiuas IKI-kiukaalle. Askeleita korporaatioista pienempiin yrityksiin ja takaisin Metsäteollisuuden työsulku Suomessa vuonna 2005 aiheutti Ilkka Harjun uralla suunnanvaihdoksen, ja hän siirtyi erikoispaperipuolelta pakkausalalle. Tuotepäällikön pesti löytyi Nummelasta, SCA:n eli nykyisen DS Smithin toimipisteeltä. Tämä oli se hetki, jolloin Harju tajusi pakkausten kehittämisen olevan hänelle ”se juttu”. – Pakkausten maailmassa pääsin yhdistämään opintojen kautta kertyneen teknisen ymmärryksen sekä suunnittelun.

KYSYMYSTÄ

Ilkka Harju

Mikä on suosikkipakkauksesi? Kuitupohjainen hylsypakkaus. Sen hyödyntämisestä on käytetty vasta murto-osa. Se taipuu bulkkipakkaamisesta premium-pakkaamiseen ja se on mahdollista tehdä osaksi tuotetta liitännäisosien avulla. Lisäksi se on kustannustehokas ja äärimmäisen kestävä. Mistä pakkauksesta et luovu? Aurinkolasien kotelo. En halua edes arvailla, kuinka monesti ilman sitä olisin joutunut uusimaan lasini. Miten kierrätät? Lajittelen kaikki jakeet. Suomessa pakkausjätteen keräys on hoidettu niin hyvin, että ainakaan siitä lajitteluinnon ei pitäisi jäädä kiinni.

Excellence Centre avattiin Äänekosken tehdasalueelle syksyllä 2020.

1 Halusin oppia itseoppineilta pitkän linjan pakkaussuunnittelijoilta. Samalla sain arvokasta oppia myynnistä ja asiakasrajapinnassa toimimisesta. Nummelasta tie vei takaisin Tampereelle, tällä kertaa vastaamaan SCA Packagingin Design Centren toiminnasta. Muutaman vuoden kuluttua asemapaikaksi vaihtui Lahti, kun Harju siirtyi Stora Ensolle. – Yhtiö laajensi voimakkaasti toimintaansa Euroopan lisäksi Aasian suuntaan suurten asiakkuuksien myötä. Itse siirryin integraatiovaiheessa vastaamaan Stora Enson kansainvälisten markkinoiden pakkaussuunnittelusta aaltopahvipuolella. Stora Enson jälkeen Harju siirtyi pariksi vuodeksi Pyrollille, ja sen jälkeen taas pariksi vuodeksi Starckelle. – Näissä yrityksissä sain mahdollisuuden syventää osaamistani ja kokeilla eri ratkaisuja joustavasti, mihin suuryrityksissä ei ehkä olisi auennut mahdollisuutta. Olen iloinen, että olen saanut mahdollisuuden jatkaa yhteistyötä aiemmin edustamieni yritysten kanssa. On ollut suuri rikkaus tutustua ihmisiin ja tekijöihin matkan varrella. Olen saanut työskennellä mahtavissa tiimeissä, Harju kiittelee. Huippuosaaminen vietiin alkulähteille Vuodesta 2018 lähtien Harju on kuulunut Metsä Boardin vahvuuteen ja vastannut pari viimeistä vuotta Euroopan ja Aasian markkinoiden pakkauspalvelusta. Konseptiin kuuluu pakkausten suunnittelu tiiviissä yhteistyössä pakkausvalmistajien ja brändinomistajien kanssa. Lähiaikojen suurin yksittäinen voimainkoitos Metsä Boardin pakkauspalvelussa on ollut viime syksynä avatun Excellence Centren toteuttaminen. Keskus haluttiin perustaa suuren kaupungin sijasta tuotannon juurille, joten paikaksi valikoitui Metsä Boardin Äänekosken tehdasalue. Harju oli mukana Excellence Centren suunnittelussa alusta alkaen. – Keskuksen valmistuminen oli sykähdyttävä hetki, koska kyseessä on maailmanlaajuisestikin hyvin ainutlaatuinen kokonaisuus: harvassa paikassa suunnittelija pääsee tarvittaessa kävelemään suoraan työpisteeltään kartonkikoneen äärelle keskustelemaan kartongin ominaisuuksista operaattoreiden kanssa, Harju kertoo. Excellence Centre työllistää noin parikymmentä henkeä, ja sen tärkeimpiä ominaisuuksia on, että siinä on tuotu saman katon alle R&D-laboratorio, pakkaussuunnittelu ja asiakaspalautekeskus.

Modernit tilat ja työvälineet helpottavat suunnittelua ja työskentelyä tiiminä. Ilkka Harju ja Marko Leiviskä yhteisen projektin äärellä. – Eri toimintojen yhdistäminen samaan paikkaan parantaa huomattavasti sisäistä tiedonkulkua ja tehostaa käytännön työtä. Kun keskus saatiin valmiiksi, oli työtavat heti muovattava vallitsevaan koronatilanteeseen sopiviksi ja ajateltava pakkaussuunnitteluprosessit uusiksi. Lähes kaikki asiakasyhteistyö jouduttiin siirtämään sähköiseksi. – Vaikka suunnitteluprojektit onnistuvat hyvin etänäkin, toivomme pääsevämme pian hyödyntämään Excellence Centren ominaisuuksia tehokkaammin, kunhan koronatilanne sen sallii. Metsä Boardin tavoitteena on ollut tehostaa pakkaussuunnittelupalveluaan, joten Harjun tiimiin palkattiin jo alkuvuodesta 2019 kaksi suunnittelun asiantuntijaa lisää, Iiro Numminen ja Marko Leiviskä, joiden osaamista asiakkaat pääsevät hyödyntämään muun muassa pakkausuudistuksissaan. Uusi Excellence Centre vahvistaa yhtiön palvelutarjontaa entisestään. Menestys puhuu puolestaan Itseoppinut designer voi menestyä maailmanlaajuisesti, kunhan kiinnostusta alaa kohtaan, halua kehittyä ja ymmärrystä raaka-aineen ja materiaalien ominaisuuksista on riittävästi. Tästä toimivat todisteena Ilkka Harjun tiimeineen saavuttamat useat tunnustukset erilaisissa kansainvälisissäkin pakkauskilpailuissa. Viimeaikaisia menestystarinoita ovat muun muassa Korpikuusikon Hunaja

Oy:lle suunniteltu pakkaus, joka on palkittu European Carton Excellence Awards -pakkauskilpailussa sekä viimevuotisessa ScanStar-kisassakin palkittu Arctic Blue Gin -revontulipakkaus. – Pakkaussuunnittelu toteutetaan aina kolmikantayhteistyönä brändinomistajan, pakkausvalmistajan ja designtiimin kesken. Niin kilpailuissa kuin markkinoillakin pätee sama sääntö: pakkaus ja tuote menestyvät yhdessä, jos kokonaisuus sen ansaitsee, Harju toteaa. Suomi on Harjun mukaan pakkaussuunnittelulle hyvä kotimaa. Hän nimittääkin Suomea pakkausten koelaitokseksi. – Suomessa pystytään tekemään todella hyvää pakkauskehitystyötä laajalla rintamalla. Täällä voidaan suunnitella ja testata pakkauskonsepteja tehokkaasti ja joustavasti. Lisäksi meiltä löytyy halua ja uskallusta kokeilla ja testata vaikeitakin asioita. Kuituosaaminen on Suomen ja Pohjoismaiden vahvuus, ja pohjoisista metsistä saatavan raaka-aineen maine tunnetaan muuallakin. Metsässä on kuitenkin pakkausalalle vielä paljon ammennettavaa uusien ja tulevien innovaatioiden muodossa. – Kartonki on upea materiaali, jolla on Suomessa ja kotelonvalmistuksessa vahvat perinteet. Uskomme kuitenkin, että siitä on vielä paljon enempään, ja tulevaisuudessa kartonkia voidaan varmasti hyödyntää vielä tehokkaammin uusien teknologioiden myötä, Harju toteaa.

Teksti: Johanna Nikunen Kuvat: Puhdistamo ja Johanna Nikunen

Superruokaa

virtaviivaisesti pakkauksiin

Mitä monta kymmentä prosenttia vuodessa kasvavan yrityksen pitäisi tehdä, kun laajan tuoteportfolion tuotteet pakataan semiautomaattisesti ja kysyntäkäyrät näyttävät ylöspäin? – Kannattaa tehdä yhteistyötä pakkausalan tuntevan asiantuntijan kanssa, toteaa Inpackin toimitusjohtaja ja yrittäjä Mika Santanen. Puhdistamon, omien sanojensa mukaan Suomen ensimmäisen superfood -yrityksen yläkerran toimistoon kantautuu rakennustyön ääni. Tuotantotiloja laajennetaan saman rakennuksen alakerrassa – tilaa tarvitaan uusille pakkauskoneille ja -laitteille. Ensimmäisiä uusia laitteita kootaan jo ne toimittavan yrityksen tiloissa ja tänne Lempäälään ne saapuvat myöhemmin tämän kevään aikana.

Puhdistamo valmistaa ja maahantuo laajaa superfoodien tuotevalikoimaa – portfoliossa on juomia, jauheita, patukoita, kapseleita, öljyjä. Monissa tuotteissa yritys on Suomessa ensimmäinen valmistaja tai maahantuoja. Yrityksen historian ensimmäiset tuotteet, kuten chiansiemenet, tuotiin ulkomailta ja myytiin verkkokaupan kautta tuontibrändien mukaisina. Yritys on ollut

uranuurtaja Suomessa monen muunkin tuotteen kohdalla, ja Puhdistamo on lanseerannut esimerkiksi kombucha-juomat Suomessa. Syötävä kollageeni, goji-marjat, macajauhe, MCT-öljy, raakakaakao – monet superfoodit ovat tulleet tutuiksi ja siirtyneet suomalaisten arkikäyttöön. Sittemmin yrityksen nimi brändättiin ja nykyisin kaikki tuotteet myydään oman Puhdistamo-brändin alla ruokakaupois-

1 sa. Nyt yrityksellä on noin 14 miljoonan liikevaihto ja suunnitelma aloittaa tuotteiden vienti Ruotsiin Pureness-brändillä. Tuotteiden määrä on suuri, ja niiden makuvarianttien määrä kasvattaa portfolion yli 120 nimikkeeksi. Ja koska tuotteita on juomista kapseleihin, kasvaa myös tarvittavien pakkausten määrä isoksi kunkin tuotteen eräkoon ollessa suhteellisen pieni. Koska hyvinvoinnin ja terveyden megatrendi ei näytä laantumisen merkkejä, buumin myötä näiden ilman lisäaineita tarjottavien superruokatuotteiden kysyntä jatkaa kasvamistaan. Pienestä verkkokaupasta on kasvanut 80 henkeä työllistävä yritys, jonka tuotteita myydään ruokakaupoissa. Yrityksen tuotantoa, joista noin 80 prosenttia tuotetaan Lempäälässä Ideaparkin tuntumassa, on siis tarvetta tehostaa. Yrityksen operatiivinen johtaja Riku Calderón otti yhteyttä vanhaan kontaktiinsa Inpackin Mika Santaseen. – Olen koulutukseltani tuotantotalouden insinööri, ja vähän ajauduin pakkausalalle vuonna 2010. Ala imaisi mukaansa, ja toimin kahden sopimuspakkaamista harjoittavan yrityksen toimitusjohtajana ennen Inpackin perustamista, kertoo Santanen taustastaan.

Santanen opiskelee harrastusmielessä funktionaalista ravintotiedettä, joka osaltaan tukee hänen kokemustaan elintarvikealalta. – On mahtavaa olla osana yritysten kehitystarinaa auttamassa ja jakamassa vuosien aikana karttunutta kokemusta ja osaamista. Inpackin ja Puhdistamon yhteistyö aloitettiin sen suunnittelemisella, miten toimitusketjusta saataisiin irti enemmän tehoa, miten resursseja käytettäisiin tehokkaammin, millaisia tiloja, laitteita ja pakkauksia tarvitaan. Monta kysymystä on ollut yhtä aikaa pöydällä.

– Lähes puolet Puhdistamon tuotekategorian pakkauksista uudistuu. Mutta uusiksi eivät mene vain pakkaukset, vaan olemme yhdessä miettineet koko tuotantotehokkuuden uusiksi ja kartoittaneet pullonkaulat tuotannossa ja varastoinnissa, Mika Santanen kertoo. – Nyt meillä automatisoidaan vielä lisää tuotantoa. Semi-automaatiosta siirrytään automatisoituun pakkaamiseen, Riku Calderón toteaa. Homma aloitettiin Mika Santasen tekemällä selvitystyöllä. Esimerkiksi jauhemaisten tuotteiden ja kapselien tuo-

Inpack Elintarvikkeiden pakkaamiseen kuuluu kymmeniä työvaiheita aina tuoteideasta raaka-aineisiin, pakkausmateriaaleista hinnoitteluun sekä laatuasioista varastointiin ja logistiikkaan. Usein pakkausprosessin vaiheiden moninaisuus tulee yllätyksenä, ja tarvitaan tukea, suuntaa, näkemystä ja apua. Inpack tarjoaa asiantuntijuutta elintarvikepakkaamiseen ja apua ideoiden paketointiin tai tuotteen pakkausprosessin kehitykseen. Palvelut sovelletaan aina kunkin asiakkaan tarpeisiin. Inpack toteuttaa yrityksille yksittäisiä konsultointipäiviä, joissa käydään läpi valitut pakkaamisen prosessit. Pidempiaikaisissa kumppanuuksissa yrityksestä saa tukea muutostilanteissa ja valvontaa, että prosessien kehitys toteutuu käytännössä, joko omana työnä tai yhteistyökumppanien ja asiantuntijaverkoston kautta.

Myyntieräpakkauksen pikapohja nopeuttaa pakkaamista ja myymälätyöskentelyä, toteaa Inpackin Mika Santanen (oik.) Puhdistamon tuotantojohtaja Aki Kannistolle ja kehityspäällikkö Viivi Kankaalle.

tanto on tähän asti ollut kaksivaiheinen – tuotteet on ensin valmistettu ja sitten varastoitu isommissa erissä. Myöhemmin varastoidut tuotteet on palautettu uudelleen tuotantoon kuluttajapakkauksiin purkittamista varten. Tuotteiden kirjo on vaatinut myös paljon kohdennettuja työvaiheita toimitusketjussa. Uudet laitteet tuottavat suoraan kuluttajavalmiita pakkauksia, jotka pakataan myyntieräpakkauksiin. Resursseja vievästä kaksivaiheisuudesta päästään eroon. Automatisoinnin lisäksi Inpack on kartoittanut järkevimmät pakkausmateriaalit, pakkausmuodot ja näille painatustekniikat, etsinyt näille toimittajat ja vertaillut tarjouksia ja toimittajien vasteaikoja. – Toimittajien löytäminen ei ollut ihan helppoa. Luottamus on tärkeää, samoin tarjotut vasteajat, Mika Santanen sanoo. – On selvää, että kaikki ei aina mene kuin Strömsössä. Siksi on tärkeää, että haasteet pystytään ratkaisemaan nopeasti, Calderón painottaa. Esimerkiksi jauheiden pakkauksissa päätettiin siirtyä käyttämään entisen kaksiosaisen muovipussi-kartonkikotelo -yhdistelmän sijaan pystypussia. – Valittuja pakkaustyyppejä on tarkasteltava monelta kantilta. Koska Puhdistamon tuotteissa ei käytetä lisä- tai säilöntäaineita, vaaditaan myös pakkausten säilytysominaisuuksilta enemmän. Pys-

Riku Calderónin mukaan laite- ja pakkaustoimittajien lupaamat vasteajat painottuivat toimittajien valinnassa. typussien painatukset tehdään digitaalisesti, mikä virtaviivaistaa ja monipuolistaa pakkaamisen mahdollisuuksia, Mika Santanen sanoo. Elintarvikepakkauksen tärkein tehtävä on suojata elintarviketta, mutta pakkauksiin ja pakkausmateriaaleihin voidaan tuoda myös paljon muita ulottuvuuksia, ja tähän Inpackilla on tarjota lisäarvoa.

Esimerkiksi pakkausten käytettävyys on tärkeässä roolissa. Pystypusseihin tuleekin nyt tiiviin uudelleensulkemisen mahdollistava mekanismi. Lisäksi uusille pakkauksille valittiin uudet kartonkiset myyntieräpakkaukset. – Uudessa myyntieräpakkauksessa on pikapohja, seikka, joka nopeuttaa pakkaamista tuotannossa ja hyllyttämistä kaupoissa. Valituissa myyntieräpakkauksissa ei myöskään tarvita teippikiinnitystä, Santanen selvittää. – Kun siirrytään pakkausmuodosta toiseen ja hankitaan uusia laitteita, on myös asetusaikojen pituudella väliä. Puhdistamon monista tuotteista valmistetaan pieniä eriä kerrallaan, joten on tärkeää, että laitteet ovat helppokäyttöisiä ja vaihdot sujuvat nopeasti, muistuttaa Mika Santanen. – Superfoodien maailmassa tuotteet muuttuvat nopealla tahdilla ja uutuudet pitää saada nopeasti markkinoille. Siksi laitteiden on tärkeää olla sellaisia, että ne suoriutuvat muutoksista, sanoo kehityspäällikkö Viivi Kangas. – Tuoteportfolio ei voi jämähtää paikoilleen, trendejä on seurattava ja uudet tuotteet on saatava nopeasti markkinoille. Kun laitteet uusitaan, myös työolot paranevat. – Toistamista vaativat käsityövaiheet vähenevät ja työasennot paranevat. Työntekijöille tulee uusia vastuita, joten työ myös muuttuu mielekkäämmäksi, selvittää Kangas, joka vastaa myös Puhdistamon työsuojeluasioista.

KOLUMNI

Materiaalitehokkuudella taklataan kaksi suurta ihmiskunnan haastetta kerralla – kemianteollisuuden pakkauspilotin tulokset ovat selvillä Tuotteet ja niiden pakkaukset ovat tärkeä palanen ilmastonmuutoksen torjunnan palapelissä. Raaka-ainevalinnat tuotteissa ja pakkauksissa voivat vähentää ympäristövaikutuksia huomattavasti. Ympäristökuormituksen väheneminen edistää myös luonnon monimuotoisuutta. Kemianteollisuus etenee kohti hiilineutraalisuutta pala kerrallaan. Kemianteollisuudessa hiilineutraalisuutta voi lähestyä kolmen eri osakokonaisuuden kautta. Suorat päästöt aiheutuvat pääosin omasta prosessihöyryn ja energian valmistuksesta sekä valmistusprosessien päästöistä. Epäsuorat energiapäästöt aiheutuvat ostetusta energiasta sekä sen tuottamisen päästöistä. Lisäksi otetaan tarkasteluun myös epäsuorat muut päästöt, joista suurin osa tulee raaka-aineiden hankintaketjun päästöistä. Jotta ilmastonmuutosta voitaisiin torjua ja kiertotaloutta kiihdyttää, tuotteisiin ja pakkauksiin käytettävät raaka-aineet ovat keskiössä. Niin tuotteiden kuin pakkausten fiksulla raaka-ainekäytöllä voidaan taklata sekä ilmastonmuutosta että luonnon monimuotoisuuden vähentymistä. Kemianteollisuus ry ja neljä sen jäsenyritystä ovat selvittäneet millaisia pakkauksia kemianteollisuudessa käytetään ja miten niitä voisi muuttaa vastaamaan kestävän kehityksen tarpeita. Selvityksen toteutustapa oli syksyllä 2020 järjestetty pakkauspilotti, jossa mukana olivat Berner,

Kiilto, Lumene ja Teknos. Pilotissa kerättiin tietoa alle tuhannen kilon tuote-erien pakkauksista sekä niissä käytettävistä materiaaleista. Pakkausten kokonaismäärästä muovipakkauksia oli vähän yli 50 %, metallipakkauksia noin 34 % ja puupohjaisia pakkauksia noin 13 %. Muita pakkauksia oli noin 3 %. Pakkausten alkuperät jakautuivat seuraavasti: uudelleenkäytettäviä pakkauksia oli noin 10 %, uusiutuvista raaka-aineista valmistettuja pakkauksia noin 11 % ja kierrätysmateriaalista valmistettuja pakkauksia noin 9 %. Neitseellisiin raaka-aineisiin pohjautuvia pakkauksia oli kaiken kaikkiaan noin 62 %. Noin 30 % mitatuista pakkauksista on jo tällä hetkellä kiertotalouden periaatteiden mukaisia. Yrityksissä kehitetään aktiivisesti uusia ratkaisuja, jotta kestävien pakkausten määrä kasvaisi. Yksi selkeä haaste, joka pilotin aikana havaittiin, oli datan saatavuus pakkausten toimittajilta. Tulevaisuudessa ei riitä, että yritys tuntee ainoastaan oman toimintansa, vaan dataa on saatava myös raaka-aineiden ja pakkausten arvoketjuista. Pilottia tullaan jatkamaan vuonna 2021, jotta voidaan vertailla kehitystä vuosien välillä. Yritykset ovat ilmastonmuutoksen torjunnan eturintamassa. Niissä tehdään se käytännön vastuullisuustyö, joka aloitettiin jo kolme vuosikymmentä sitten Responsible Care -vastuullisuusohjelman myötä. Kemianteollisuudessa onkin jo

”

useita vuosia kehitetty raaka-aineiden käytön seurantaa ja datankeruuta. Responsible Care -vastuullisuusohjelmaan sitoutuneet yritykset raportoivat vuosittain muun muassa käyttämänsä raaka-ainejakeet. Kiertotalouden periaatteisiin pohjautuva resurssien käyttö vähentää myös uusien raaka-aineiden tarvetta. Pakkausten uudelleenkäyttö, niiden vähäpäästöinen tuotanto sekä kierrätettävyys ovat keskeisiä ominaisuuksia pakkausraaka-aineen valinnassa. Kemianteollisuus on matkalla kohti hiilineutraalisuutta teko kerrallaan – usein se teko on raaka-ainevalinta.

Rasmus Pinomaa Asiantuntija Kemianteollisuus ry

Teksti: Johanna Nikunen Kuvat: Palpa ja Tomra

menestystarina

Pullonpalautusjärjestelmä on suomalainen

Ei pelkästään pullopanteissa kiinni oleva raha, mutta myös syvälle juurtunut kulttuuri ohjaa suomalaista kuluttajaa palauttamaan pantilliset pullot tunnollisesti kauppaan. Panttipakkauksen palauttaminen kauppaan on lähes kansalaisvelvollisuus eikä kovin moni pullonkuluttaja sorru heittämään pulloja pois.

Ruskeat lasipullot ovat nykyisin lasipulloista ainoat, jotka uudelleenkäytetään eli palautetaan juomavalmistajalle pestäväksi ja uudelleentäytettäviksi. Muut lasipullot hyötykäytetään uusina tuotteina.

Yritys tutuksi Pantillisten juomapullojen kierrätysasteet ovat Suomessa huiman korkeat – eri materiaaleista valmistettujen juomapakkausten yhteenlaskettu palautusaste on 93 prosentin luokkaa. Pystyykö lukemia oikeastaan enää nostamaan, Suomen Palautuspakkaus Oy:n eli Palpan toimitusjohtaja Pasi Nurminen? – Kehitys on aika tasaista ja isoja harppauksia vaikea ottaa kohti sataa prosenttia. Tosin materiaalikohtaisia eroja on, ja korkeimmat kierrätysprosentit tulevat alumiinitölkeistä. Vaikka ihan sataan prosenttiin ei ylletäkään, Palpan kautta kulkee valtava määrä juomapakkauksia: vuosittain suomalaiset kierrättävät yli 2 miljardia pulloa ja tölkkiä. – Palautuneilla tölkeillä pystyttäisiin peittämään valtatie Helsingistä Kittilään, Nurminen vertaa. On helppo ymmärtää, miksi juomapakkausten panttiin perustuva palautusjärjestelmä on aikanaan luotu. Materiaalit pitää saada luonnosta pois ja kiertoon korvaamaan neitseellisiä raaka-aineita.

PETin suljettu kierto Juomapakkausten materiaalit sopivat kierrätykseen erityisen hyvin. Pulloissa käytettävä PET-muovi kelpaa suljetun kierron takia kierrätettynäkin elintarvikekäyttöön. Tölkkien alumiinia puolestaan pystytään kierrättämään lähes ikuisesti ja käytettäessä kierrätysmateriaalia uusien tölkkien valmistukseen tarvitaan vain 5 prosenttia siitä energiamäärästä, joka kuluisi tölkin valmistamiseen neitseellisistä raaka-aineista. Myös kierrätyslasin käyttö säästää energiaa uusia lasipakkauksia valmistettaessa. Pulloista saatava raaka-aine on hyvää. – Olisi hölmöä hukata kierrätyksestä saatava materiaali. Nyt pullonpalautuksesta saatavasta materiaalista pystytään tekemään uusia juomapakkauksia. Aina kun kierrätysmateriaaleja käytetään elintarvikekäyttöön tarkoitettujen pakkausten valmistamiseen, pitää niiden olla peräisin suljetusta kierrosta, jollainen pullonpalautusjärjestelmä on. Nurminen vertaa järjestelmän tavoitteita monikerroksiseen täytekakkuun.

– Yritämme pysytellä kierrätyskakun ylimmässä kerroksessa, jossa lähtökohtana on, että palautuksessa palautuneesta materiaalista valmistetaan uusia juomapakkauksia. Joskus kuitenkin joudutaan pudottamaan materiaalia kakun seuraavaan kerrokseen. – Esimerkiksi värillisistä muovipulloista saatava materiaali joudutaan tiputtamaan alemmas. Materiaali laitetaan toki kiertoon, mutta värinhallinnan syistä sitä on haasteellista käyttää uusiin juomapakkauksiin. Se kelpaa esimerkiksi tekstiilien raaka-aineeksi. Ei keppiä, vaan porkkanaa Järjestelmään liittymisen kannustimena käytetään Suomessa porkkanaa. Tiettyjen alkoholi- ja virvoitusjuomien pakkauksista kannetaan juomapakkausveroa, jonka suuruus on 0,51 euroa litralta. Veroa ei tarvitse maksaa, jos pakkaukset on liitetty pantilliseen järjestelmään. Sen juomien valmistaja tai maahantuoja voi järjestää itse tai on mukana toimivassa järjestelmässä, käytännössä Palpassa.

Järjestelmä on maailman paras, mutta korkeasta palautusasteesta pitää kiittää suomalaisia kuluttajia, jotka tekevät yli 2 miljardia ekotekoa vuodessa.

Järjestelmässä mukanaolo on siis kannattavaa maahantuojalle tai juomavalmistajalle. – Mutta liittyminen on myös imagokysymys: Esimerkiksi monet mehuvalmistajat haluavat olla mukana järjestelmässä, vaikka eivät saa siitä verohyötyä. He haluavat panttimerkin pullon kylkeen osoituksena vastuullisuudestaan, Nurminen toteaa. Palautusjärjestelmien kierrätystavoitteista ja erilaisten juomapakkausten panttien vähimmäisarvoista määrätään asetuksella. Panttimaksut lienevät aika kohdallaan, kun pullonpalautus koetaan mielekkääksi ja pantin suuruus on sellainen, että järkevä ihminen ei heitä pakkauksia luontoon tai roskiin. Panttimaksu houkuttelee myös poimimaan luontoon heitetyn pakkauksen ja palauttamaan sen kauppaan. Pasi Nurmisen mukaan yhtä tärkeä tekijä korkean palautusasteen saavuttamisessa on tottumus ja lapsesta saakka opittu kulttuurimme, johon pullonpalautus on juurtunut. – Palauttamisesta on yritetty myös tehdä mahdollisimman helppoa.

Maksut ohjaavat Kierrätysmaksujen määrällä halutaan ohjata markkinoita. Koska kirkas PET-muovipullo on helpoimmin kierrätettävissä, sen maksu on värillistä alhaisempi. Lasista taas tulee isoimmat kustannukset materiaalin painon ja logistiikkakustan-

nusten takia. Ihan ilmaista palautusjärjestelmän ylläpito ei kuitenkaan ole. Yritykset vastaavat palautusjärjestelmän kustannuksista, jotka kertyvät logistiikasta, materiaalin käsittelystä ja palautuspisteille maksettavista korvauksista. Palpa on voittoa ta-

Alumiinitölkki • Palautusaste 95 %, 1,3 miljardia palautettua tölkkiä/vuosi. • Kerätystä materiaalista käytännössä 100 % voidaan käyttää uusien tölkkien valmistukseen. • Kierrätystä voidaan toistaa lähes loputtomiin. • Uusien tölkkien valmistus kierrätetystä alumiinista vaatii vain noin 5 % ensivalmistusprosessin energiasta. PET-muovipullo • Palautusaste 90 %, 490 miljoonaa palautettua pulloa/vuosi. • Uusiomuovista valmistetaan mm. uusia pulloja, pakkaustarvikkeita ja tekstiilejä. Lasipullo • Palautusaste on 87 %, 140 miljoonaa palautettua pulloa/vuosi. • Kierrätyslasista valmistetaan uusia lasipulloja, muita lasipakkauksia, purkkeja, lasivillaa ja vaahtolasia.

Helpotusta pullonpalautukseen. Tomran uuteen pullonpalautusautomaattiin voi kaataa kerralla kokonaisen kassillisen muovipulloja ja alumiinitölkkejä.

voittelematon yhtiö. – Tavoitteenamme on olla mahdollisimman tehokkaita, ettei maahantuojille ja juomavalmistajille koituisi turhia kustannuksia. Viime kädessä järjestelmä tulee kuluttajan maksettavaksi ja se, millainen osuus juomapullon hinnasta koostuu palautusjärjestelmästä, vaihtelee materiaaleittain. – Puolen litran PET-limsapullon hintaan tulee muutama lisäsentti, Pasi Nurminen arvioi. Kalleimmaksi tulee lasipullo.

set panttijärjestelmän piiriin. Kuluttajan ei palautettaessa tarvitse miettiä, mistä juoma on ostettu, sanoo Nurminen. Missään muualla maailmassa ei ole näin kaikenkattavaa pullonpalautusjärjestelmää. Nurminen on syystäkin ylpeä. – Hollannissa ja Saksassa on omanlaisiaan palautusjärjestelmiä, mutta mitä etelämmäksi Eurooppaa mennään, sitä vähemmän palautusjärjestelmiä on käytössä, hän toteaa.

Pohjoismaissa vastaavat järjestelmät – Palpan panttijärjestelmää luotaessa otettiin aikanaan mallia Ruotsin Pantamera-järjestelmästä, mutta nyt oma järjestelmämme on tuloksiltaan jo mennyt siitä ohi, Pasi Nurminen kehaisee. Pantamera ottaa nykyisin vastaan tölkit ja muovipullot, lasipullot kulkeutuvat naapurimaassa kiertoon muuta reittiä. Samantyyppinen järjestelmä on käytössä kaikissa Pohjoismaissa ja Baltiassa Latviaa lukuun ottamatta, joka on vuonna 2022 sekin tulossa mukaan panttijärjestelmämaiden joukkoon. – Suomessa otetaan kaikista kolmesta materiaalista valmistetut juomapakkauk-

Lidlillä oma järjestelmä Lidl-kauppaketju ottaa vastaan kaikkien Palpa-pantillisten juomien pakkaukset ja maksaa niistä palautuksen. Muut kaupat puolestaan ottavat Suomessa Lidlin muovipullot vastaan, mutta eivät maksa niistä panttimaksua. Lidlillä oli oma muovipullojen kierrätysjärjestelmä valmiina jo ennen kuin ketju tuli Suomeen. Saksalaisketju pyrkii tällä varmistamaan, että sen omien juomamerkkien muovipullot palautuvat sen omiin kierrätysjärjestelmiin. – Mielellään Palpassa otettaisiin vastaan Lidlinkin muovipullot, mutta järjestelmään kuulumatonta muovipulloa emme

voi hyväksyä kierrätettäväksi. Jos esimerkiksi muovipullopaalissa on yksikin PVC-pullo, rapauttaa se koko erän. Korkit pysyvät kiinni jo nyt Vuonna 2024 voimaan tulevan EU-direktiivin mukaan muovisten juomapakkausten korkkien on pysyttävä pakkauksessa kiinni myös pulloja palautettaessa. Tehdyn tutkimuksen mukaan 96 prosenttia pulloista palautui Suomessa korkkeineen jo nyt. Direktiiviä on kuitenkin noudatettava ja pulloja ja korkkeja muokattava niissäkin maissa, joissa korkeista ei ole aiheutunut roskaantumisongelmaa. – Ja tarvittavan muovin määräähän kiinnitys tulee joka tapauksessa lisäämään, Nurminen harmittelee. Miten korkki kiinni -direktiivi muuttaa pullonpalautusta? – Direktiivi on huono juttu ja askel taaksepäin. Sen seuraukset jäävät nähtäväksi. Toivomme, että palautusautomaatteihin ei tarvitsisi tehdä kovin suuria muutoksia, jotta korkit ja niiden kiinnitykset eivät jäisi linjastoon kiinni. Emme haluaisi, että nyt hyvällä tasolla oleva asiakaskokemus huonontuu.

Pakkaustilastot 2019 Pakkausten hankintamenot toimialoittain 2019 Toimiala

Hankitut pakkausaineet, 1000 euroa

Kulut yhteensä, 1000 euroa

Hankitut pakkausaineet koko teollisuudesta, %

Pakkausainekulujen osuus kaikista kuluista, %

1 056 338

123 109 616

100,00%

0,90%

531 346

8 977 986

50,30%

5,90%

Tekstiilien valmistus

2 890

296 626

0,30%

1,00%

Vaatteiden valmistus

3 589

481 038

0,30%

0,70%

Nahan ja nahkatuotteiden valmistus

2 344

164 731

0,20%

1,40%

Sahatavaran sekä puu- ja korkkituotteiden valmistus (pl. huonekalut); olki- ja punontatuotteiden valmistus

34 826

6 410 713

3,30%

0,50%

Paperin, paperi- ja kartonkituotteiden valmistus

171 920

21 146 641

16,30%

0,80%

3 434

628 192

0,30%

0,50%

9 002 760

0,00%

Kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmistus

68 927

7 992 494

6,50%

0,90%

Lääkeaineiden ja lääkkeiden valmistus

25 439

1 075 955

2,40%

Kumi- ja muovituotteiden valmistus

36 393

2 484 224

3,40%

1,50%

Muiden ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus

24 456

2 349 831

2,30%

1,00%

Metallien jalostus

29 045

13 038 825

2,70%

0,20%

Metallituotteiden valmistus (pl. koneet ja laitteet)

48 775

5 634 568

4,60%

0,90%

7 627

17 037 545

0,70%

0,00%

Sähkölaitteiden valmistus

14 620

4 102 221

1,40%

0,40%

Muiden koneiden ja laitteiden valmistus

25 008

15 042 860

2,40%

0,20%

10 271

1 710 563

1,00%

0,60%

395

2 057 809

0,00%

Huonekalujen valmistus

5 621

995 273

0,50%

0,60%

Muu valmistus

8 457

530 492

0,80%

1,60%

955

1 948 268

0,10%

Yhteensä Elintarvikkeiden ja juomien valmistus

Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Koksin ja jalostettujen öljytuotteiden valmistus

Tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten laitteiden valmistus

Moottoriajoneuvojen, perävaunujen ja puoliperävaunujen valmistus Muiden kulkuneuvojen valmistus

Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus

0,00% Lähde: Tilastokeskus 19.1.2021

Pakkaustarvikkeiden valmistus, tuonti ja vienti 2010–2019 Pakkaustarvikkeiden valmistus 2010–2019 (1000 €) 1 600 000 1 400 000

2019 valmistus yhteensä (1000 €): 1 914 468

1 200 000 1 000 000

1 341 454 Kuitupohjaiset materiaalit 259 203 Muovit 200 060 Metallit 113 751 Puu 0 Lasi

800 000 600 000 400 000 200 000 0

2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

2017

2018

2019

Pakkaustarvikkeiden tuonti 2010–2019 (1000 €) 350000 300000

2019 tuonti yhteensä (1000 €): 727 912

250000 200000

232 417 314 268 122 847 24 465 33 915

150000 100000

Kuitupohjaiset materiaalit Muovit Metallit Puu Lasi

50000 0

2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

2017

2018

2019

Pakkaustarvikkeiden vienti 2010–2019 (1000 €) 1200000 1000000

2019 vienti yhteensä (1000 €): 1 526 028

800000

1 067 052 Kuitupohjaiset materiaalit 292 886 Muovit 140 025 Metallit 25 699 Puu 366 Lasi

600000 400000 200000 0

2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

2017

2018

2019

Maailman parhaat pakkaukset palkittiin

Suomeen kaksi WorldStaria Suomalaisyritysten pakkaukset ovat saaneet kaksi palkintoa maailman parhaiden pakkausten WorldStar -kilpailussa, jonka järjestää World Packaging Organization WPO. Suomalaisista yrityksistä palkinnot saivat omilla pakkausratkaisuillaan Paptic Oy ja Stora Enso Packaging Oy.

Paptic Paptic Tringa -materiaalista valmistettu verkkokauppakuori on kehitetty korvaamaan muovia. Materiaali on pehmeää ja kestävää ja se tuo lisäarvoa brändille. Papticin materiaali on selluloosapohjaista, kierrätettävää, kosteutta kestävää, tulostettavaa ja hyvin konvertoitavissa olemassaolevien pakkauslinjojen kanssa. Aaltopahvisiin vastaaviin tuotteisiin verrattuna Papticin verkkokauparatkaisu vie vähemmän tilaa ja on nopeampi täyttää ja sulkea. Paptic Tringa -materiaali on miellyttävä haptisesti eikä se pidä rapisevaa ääntä. Voittoisan pakkauksen käyttäjä on Stockmann, joka haluaa tarjota kestävämpiä pakkausratkaisuja. – Tavoitteenamme on innostaa ja tukea asiakkaitamme tekemään vastuullisia valintoja joka päivä. On ollut todella ilo saada asiakkailta innostunutta palautetta Paptic-pakkauksista. Haluamme onnitella Papticin tiimiä upeasta palkinnosta ja kiittää heitä meille tärkeästä yhteistyöstä kestävämmän tulevaisuuden puolesta, sanoo Stockmannin toimitusjohtaja Jari Latvanen.

Stora Enso Stora Enson kartonkipakkaus on suunniteltu lämmitykseen tarkoitettujen puupellettien pakkaukseksi eli kestävyyttä vaativaan käyttöön pellettien kuljetukseen ja varastointiin. Palkittu pakkaus on vastuullinen vaihtoehto pellettiteollisuuden käyttämälle tavalliselle muovipussille. Voittaneen pakkauksen suunnittelussa kiinnitettiin erityistä huomiota sen käytettävyyteen, kierrätettävyyteen ja ulkonäköön. Muovipussin korvaava 12-kiloinen pellettirasia on helppo tuoda kaupasta kotiin kantokahvan ansiosta. Pakkaus on lahtelaisen pakkaussuunnittelijan Karoliina Pennasen ja Stora Enson pakkausautomaatiotiimin yhteistyötä. – Pellettipakkaus on hyvä esimerkki siitä, kuinka älykäs muotoilu voi tukea muovin korvaamista uusiutuvilla, kierrätettävillä ja vähähiilisillä materiaaleilla, sanoo Tom Lind, Stora Enson Corrugated Nordics -yksikön johtaja. – Pakkauksella on vahvat käytettävyysedut verrattuna vaihtoehtoisiin pellettipakkauksiin, mikä helpottaa niin kuljetusta, kaatamista kuin tuotteen kompaktia varastointia.

Ympäristöystävällisten pakkausten suunnittelu sekä valmistus samojen ovien sisällä

Toimitusjohtaja Ari Henttonen on hyvin luottavainen yrityksen kasvuun. Nykypäivänä tärkein ajatus on vähentää muovia ja lisätä ympäristöystävällisiä tuotteita, jotka on tehty kierrätysmateriaalista.

Ecopulp Finland Oy on valmistanut ekologisia pakkauksia jo vuosikymmenen ajan. Raaka-aineena käytetään täysin biohajoavaa ja kierrätettävää, kotimaista keräyspaperia. Kouvolalaisella yrityksellä on hyvä kilpailuetu. Se on ainoa teollisuusyritys Skandinaviassa, joka käyttää kuituvalostekniikkaa muotoiltujen pakkausten valmistuksessa. Kolmannes valmistettavista tuotteista lähtee vientiin juurikin Skandinaviaan ja Baltiaan. Ecopulpin valttina on myös se, että he suunnittelevat tuotannossa käytettävät muotit itse. Tämän avulla he pystyvät toteuttamaan muodoltaan haastavia pakkauksia. Tuotteiden valmistusketju on täysin kotimainen. Suomessa on kaadettu puut, valmistettu paperi, tuotteet suunniteltu, valmistettu, kierrätyksestä puhumattakaan. Paperikuidun kierrätys on mahdollista seitsemän kertaa, ja sen jälkeenkin sitä voi hyödyntää energialähteenä. Ecopulp Finland Oy:tä voidaan siis pitää ekologisen pakkaamisen kotimaisena suunnannäyttäjänä.

Ecopulp Finland Oy Perustettu Korialla vuonna 2009. Valmistaa, kehittää ja suunnittelee muotoiltuja kuituvalupakkauksia. 10 työntekijää. www.ecopulp.fi info@ecopulp.fi

1 Teksti: Johanna Nikunen

UUSI VUOSI, UUDET TRENDIT Mitä pakkausalalla tapahtuu vuonna 2021? Sen lisäksi, että ala odottaa uuden jätelain eduskuntakäsittelyä ja lain voimaantulon tuomia muutoksia, millaisia muita trendejä pakkausalalla liikkuu tänä vuonna? Se on ainakin varmaa, että vastuullisuuden trendi jatkuu tänäkin vuonna. Pakkausten määrä maailmassa on lisääntynyt huimasti verkko-ostamisen ja ravintolaruuan kotiinkuljetuksen kasvun myötä niin meillä Suomessa kuin maailmallakin. Pakkaukset on myös tunnistettu kriittiseksi toimialaksi pandemian aikana huoltovarmuuden kannalta.

Vastuullisuus

Vihreät vallanpitäjät

Pakkausten käyttö on lisääntynyt koronapandemian myötä ja monet pelkäävät maailman merien roskaantumisen kasvavan. Kuluttajat haluavakint pakkausten olevan entistä ekologisempia, ja myös tietoa pakkausten vastuullisuudesta ja niiden kierrätyksestä kaivataan. Tutkimusten mukaan kuluttajat länsimaissa olisivat valmiita jopa maksamaan enemmän ympäristöystävällisistä pakkauksista. Monet yritykset asettavat itselleen aikarajoja, jolloin niiden käyttämien pakkausten luvataan olevan kierrätettäviä, kompostoituvia, uudelleenkäytettäviä tai uusiutuvista raaka-aineista valmistettuja.

Lainsäädännön muutospaine kasvaa ja osaltaan luo paineita muuttaa käyttämiämme materiaaleja. SUP-direktiivin myötä syömävalmiiden ruokien pakkausten määrää tulisi vähentää kappalemääräisesti 20 prosentilla, vaikka nykyiset trendit, kuten ravintoloiden ulosmyynnin kasvu, päinvastoin lisäävät niiden tarvetta.

Hygienia

Pakkausten suunnitteleminen käytettävyys edellä on aina ollut trendikästä. Nyt käytettävyyden lisäksi on otettava huomioon myös se, että virukset eivät pääsisi pakkausten pinnoilla leviämään. Maailmalta kantautuneiden tietojen mukaan pakkausten ei ole todettu levittävän virusta muutamaa epäilyttävää tapausta lukuunottamatta, mutta National Institutes of Health -organisaation tiedotteen mukaan Covid 19 -viruksen on todettu elävän kartonkipinnoilla jopa 24 tuntia ja muovi- ja teräspinnoilla jopa kaksi-kolme päivää.

1 Kertakäyttöastiat

Rambollin Huhtamäki Oyj:lle tekemän elinkaariarvion mukaan paperipohjaisilla kertakäyttöpakkauksilla on pikaruokaravintolakäytössä huomattavia ympäristöetuja verrattuna uudelleenkäytettäviin astioihin. Ympäristöedut syntyvät uudelleenkäytettävien astioiden pesuun tarvittavan energian hiilidioksidipäästöistä ja pesuun tarvittavan veden määrästä. Ilmastonmuutoksen kannalta kertakäyttöpakkausten edut ovat merkittäviä. Arvioinnissa polypropeenista valmistettujen uudelleenkäytettävien astioiden hiilijalanjälki oli 2,7 kertaa suurempi kuin paperipohjaisten kertakäyttöpakkausten. Kunhan paperipohjaisten pakkausten kierrätysaste saadaan kasvamaan, saadaan kertakäyttöastioiden ilmastovaikutukset vähenemään entisestään.

Tiedostava kuluttaminen

Kuluttajien tietoisuus ympäristöasioista on kasvanut enemmän kuin koskaan ennen ja se on vaikuttanut ostokäyttäytymiseen ja ihmisten intoon lajitella käytetyt pakkaukset.

Suojaamisominaisuudet

Koska verkkokaupan kautta ostettavien tuotteiden määrä ei ole ainakaan vähenemään päin, pitää pakkausten suojaavuusominaisuuksiin kiinnittää entistäkin enemmän huomiota. Pakkausten tulee olla riittävän suorituskykyisiä, että ne pitävät tuotteen kunnossa, vaikka jakeluketjuun tulisikin syystä tai toisesta viivästyksiä.

Vähentäminen, ohentaminen ja uudet materiaalit

Pakkausalan yritykset ovat velhoja keksimään, miten materiaalit saadaan tehokkaasti käyttöön. Jäämme kiinnostuksella odottamaan, miten materiaalitehokkuutta saadaan edistettyä ja millaisia uusia pakkausmateriaaleja saamme markkinoille vuonna 2021.

Personoidut pakkaukset

Kun ihmiset ovat kaikkialla maailmassa linnoittautuneet koteihinsa, on avaamiskokemuksesta tullut entistäkin tärkeämpää brändeille. Avaamiskokemuksesta tulee suorastaan kuninkaallinen olo, jos pakkauksessa on mukana puhutteluviesti nimellä tai jopa personoitu pakkaus. Tämä on omiaan ylläpitämään brändiuskollisuutta.

Lähteet: Crowdspring, Huhtamäki Oyj, DS Smithin trendiraportti

Selkeys designissa

Kaupoissa ei tee mieli viettää aikaa yhtään enempää kuin on pakko, joten yksinkertaisuus on valttia. Pakkausdesignissä suositaankin nyt selkeitä värejä, kuvioita ja tekstejä, joiden avulla selviää pikaisella silmäyksellä, mikä ja millainen tuote on kyseessä. Myös Instagramin ja muun kuvallisen sosiaalisen median merkitys markkinoinnissa jatkaa kasvuaan. Selkeän pakkausdesignin käyttö tukee myös somenäkyvyyttä.

Teksti: Aino Laine Kuvat: Mostphotos ja Aino Laine

Piilopulla paperipussissa? Pikainen lounas etätyöpäivään tai nopea eväs automatkalle. Kauppojen paistopisteiltä löytyy tuoreita tarvikkeita maistuville aamiaisille, lounaille ja välipaloiksi. Ja voihan pussiin sujauttaa melko huomaamattomasti myös pullan tai munkin, jos terveellinen lounas ei tänään houkutakaan. Joskus entisaikaan ruskeaan paperipussiin saatettiin pakata evästä, jota uteliaiden silmien ei haluttu näkevän. Pussin uumenista saattoi täysin huomaamattomasti napata maistiaiset keskellä kirkasta päivää vaikka puiston penkillä luonnon kauneudesta nauttien. Nykyään ruskeita paperipusseja näkyy katukuvassa vähintään yhtä tiuhaan kuin ennenkin, mutta niiden sisältö on vaihtunut pullosta patonkiin ja pullaan. Pakkaus testasi, minkälaisia pakkausratkaisuja kauppojen paistopisteiltä löytyy. Ostimme erityyppisiä paistopistetuotteita keskiuusmaalaisten ruokakauppojen paistopisteiltä ja pakkasimme ne pisteillä tarjolla oleviin pusseihin. Testin leipomotuotteet olivat keskenään erilaisia, minkä vuoksi esimerkiksi pakkausten rasvankeston testaaminen ei ole täysin vertailukelpoinen. Testiin päätyneet pussit ovat hyvin samantyylisiä, mutta erojakin niiden välillä löytyi.

S-ryhmän myymäläleipomot S-market ja Prisma Ruskea paperipussi, johon on painettu keltaisia ja valkoisia graafisia viivakuvioita, joihin on upotettu mukaan myös S-ryhmän logon kaarevaa muotoa. Koko pussin korkeudella kirkas muovi-ikkuna, jonka läpi pussiin pakatut tuotteet näkyvät. Valmistajatietoa pussista ei löytynyt. Pussiin liitetty muovikalvo irtoaa liimauksistaan vaivatta. Muovikalvo on ohut ja liimaus voi kiireisen eväsostajan käsittelyssä irrota turhankin helposti, etenkin jos pussiin pudotetaan painavampia paistopistetuotteita. Pussin selkäpuolelle on painatettu teksti ”Käytäthän minut uudelleen joko biopussina tai lajittelet kartonkikeräykseen.” Voi siis olettaa, että pussissa oleva muovikalvo on biohajoava. Pussin materiaalimerkintänä on 22 PAP.

1 K-ryhmän myymäläleipomot K-supermarket Ruskea paperipussi, jossa valkoiset painatukset sekä läpikuultava kuitupohjainen ikkunakalvo. Valmistajatietoa ei tästäkään pussityypistä löytynyt. Pussin takapuolelle on painatettu teksti ”100 % kierrätettävä” sekä K-ryhmän tietoisku konsernin toimista ympäristön huomioimisessa. Tähän tekstiin on lisätty myös maininta, että leipäpusseissa aikaisemmin käytetty muovi-ikkuna on korvattu paperimateriaalilla. Ikkunakalvoa irrotettaessa liimaus kesti paremmin kuin pakkausmateriaalit: kalvoa ei saa pussista irti repimättä vähintään toista materiaaleista. Toisaalta tällä ei lajittelun kannalta ole merkitystä, sillä koko pakkauksen voi kierrättää kartonkikeräyksen mukana. Pussiin pakatun lihapiirakan rasva tuli paperin läpi nopeasti, mutta pussi kesti hyvin tuotteen käyttöön asti.

Fazer Leipurit – Vuoksen piirakat Prisma Testin ainoa muovipakkaus, mukana vertailun vuoksi. Muista testin pakkaustyypeistä poiketen kyseistä pussipakkausta ei ole tarjolla paistopisteillä, vaan ainoastaan myymäläleipomoiden valmiiksi pakkaamina. Kirkas muovipussi, johon pakattu kymmenen kappaletta pieniä riisipiirakoita. Pussi on suljettu sinisellä muovitarralla. Valmistajatietoa ei tässäkään pussityypissä ollut näkyvissä. Pakkauksesta löytyy luonnollisesti enemmän tekstiä kuin paistopistepusseista: pussin takapuolelle on painettu materiaalimerkintöjen ja kierrätysohjeiden lisäksi tuote- ja ravintosisältötiedot.

Lidl-paistopistetuotteet

Fazer Leipurit -myymäläleipomot Prisma ja Citymarket Valkoinen paperipussi, johon väri on lisätty painatuksilla. Pussin etupuolelle on painatettu Fazer Leipurit -tunnus, jonka alapuolella kirkas muovikalvoikkuna. Pussin takapuolelle on painettu markkinointitekstit sekä kuluttajapalvelun yhteystiedot suomeksi ja ruotsiksi. Valmistajamerkintää ei tässäkään pussissa ole päällisin puolin näkyvissä. Tarkemmassa tarkastelussa, pussin alasauman avaamisen jälkeen, tieto kuitenkin löytyy: pussi on Peltolan Pussin tuotantoa ja painatukset Marvacon käsialaa. Materiaalimerkinnän (21 PAP) lisäksi pussissa on kirjalliset kierrätysohjeet, joiden perusteella pakkaus löytää tiensä kartonkikeräykseen. Pussissa käytetty paperi on selkeästi paksumpaa ja vahvempaa kuin esimerkiksi SOK:n ja Lidlin käyttämissä pusseissa, ja testitilannetta seurannut riippumaton taho arvioi pussin tämän joukon premiumpakkaukseksi. Tavallista vehnäleipää rasvaisempi ciabatta ei lyhyen säilytyksen aikana ehtinyt aiheuttaa pakkaukseen rasvaläikkiä.

Ruskea paperipussi, jossa kuvituksena pussin koosta riippuen joko valkoiset tai tummat painatukset. Koko pussin korkeudelta ohut muovikalvoikkuna, jossa pieniä ilmareikiä. Pussin valmistajatietoa ei ole merkitty pakkaukseen. Muovikalvo on ohut ja sen saa revittyä, mutta ilmareikien ansiosta kalvo ei repeydy pitkältä matkalta, vaan repeytyminen stoppaa reikien kohdalla. Tämä tekee pussista käyttäjäystävällisen: vaikka kalvo tuotteita pakatessa lähtisikin repeämään, se ei hajoa kokonaan. Kalvon liimaus on selvästi vahvempi kuin SOK:n käyttämässä pussimallissa, ja kalvoa irrotettaessa itse pussi repeää herkästi liimauksen kohdalta. Pieni Lidlin pussi oli ainoa testin pusseista, josta löytyy kaksi materiaalimerkintää: 22 PAP sekä 05 PP. Merkintä löytyy pussin sivutaitoksesta, missä on myös elintarvikekelpoisuudesta kertova symboli sekä niin ikään testin ainoana pakkauksena PEFC-sertifiointimerkki. Isommasta pussista näistä merkeistä oli mukana vain kaksi viimemainittua, kuten oheisesta kuvastakin käy ilmi.

TERMIT TUTUKSI Teksti: Ali Harlin, VTT Package-Heroes-hanke www.packageheroes.fi

Tällä palstalla selvitetään, mitä pakkausalalla usein käytettävät termit tarkoittavat. Onko mielessäsi jokin sana, jonka merkityksen haluaisit tietää? Kerro siitä meille osoitteella johanna.nikunen@pakkaus.com ja etsimme alan parhaan asiantuntijan vastaamaan.

Muovin kierrätys Parhaillaan on meneillään moninainen ja monitasoinen keskustelu pakkausmateriaaleista ja muovien hyväksyttävyydestä. Euroopan valitsema ratkaisu on ensisijaisesti kierrätys, jonka tavoitteena on alentaa muovijätteen määrää ja neitseellisen muovin käyttöä. Samalla mekaanisen kierrätyksen rinnalle on noussut mahdollisuus kemialliseen kierrätykseen. Tämä voi olla muovin uuden ajan alku. Yksi asiaan liittyvä kysymys on se, että uudessa sääntelyssä muokatut muovinomaiset materiaalit ja synteettiset biopolymeerit nähdään yksiselitteisesti muoveina. Biohajoavat biopolymeerit, muokatut luonnonpolymeerit ja komposiitit, kuten paperijalosteet, saattavat sotkea jo nyt haastavan muovin keräilyn ja lajittelun. Tämä ei koske biopohjaisia valtamuoveja, jotka ovat pääasiassa samoja muoveja kuin vastaavat fossiiliset muovit, eli niillä on täysin samat fysikaaliset ominaisuudet mekaanisesti, termisesti, sähköisesti ja biohajoamisen suhteen.

Erilliset muovien kierrätysjärjestelmät ovat mahdollisia vain, kun muovien volyymit ovat riittävän suuria, kuten valtamuoveilla. Taloudellisen mielekkyyden kannalta on saatava toteutettua sekä teollinen lajittelu että kierrätystuotanto. Muovien kierrätyksen kannalta tärkeimmät ratkaisut muovien lajittelun jälkeen ovat mekaaninen kierrätys sulattamalla takaisin pelleteiksi tai muovin palauttaminen kemiallisesti takaisin monomeereiksi ja niiden uudelleen polymeroiminen. Mekaanisen kierrätyksen haasteena on varmistaa uusiomateriaalien puhtaus ja turvallisuus erityisesti elintarvikekontaktissa. Epäpuhtauksia ovat kiintoaineiden ja lian lisäksi myös muoviin imeytyneet kemikaalit, öljyt, sulat ja monet haju-, maku- ja väriaineet. Tämän takia vain erittäin harvoissa tapauksissa, ja erityisesti kun kyseessä on suljettu pakkauskierto, on voitu antaa lupa pakkausmateriaalin kierrättämiselle. Hyvälaatuisesta kierrätysmuovista onkin pulaa nyt, kun kierrätys lasketaan uudelleen käyttöön otetusta määrästä.

Termolyysillä voidaan hajottaa polymeerit oligomeerisiksi vahoiksi tai öljyiksi. Matalasti happipitoisia hajoamistuotteita, joita saadaan erityisesti polyeteeni- ja polypropeenifraktioista, voidaan edelleen käyttää esimerkiksi höyrykrakkausprosessin syötteenä eteenin ja propeenin valmistamiseksi, aivan samoin kuin tavallisesti käytetään naftasyöttöä. Nykyisin synteesikaasureittiä käytetään lähinnä polyolefiinien valmistukseen epätyypillisistä raaka-aineista, etenkin kivihiilestä.

Korkeasti happipitoiset polymeerit, kuten polyesterit, voidaan depolymeroida myös termolyyttisesti. Niitä ei kuitenkaan voida helposti palauttaa monomeereiksi, koska happipitoisuus johtaa suureen hävikkiin. Tämä on etenkin haaste kaasutuksessa. Kaasutuksen perusajatus on tuottaa synteesikaasua, josta voidaan valmistaa Fisher Tropsh to Olefins (FTO) -prosessilla keveitä olefiineja ja edelleen polyeteeniä ja polypropeenia.

Polyolefiinit, etenkin polyeteeni (r-PE), ovat yleisemmin mekaanisesti kierrätettyjä muoveja, koska niiden osuus koko muovijätteestä on suurin. Ne ovat myöskin helppoja käsitellä. Yhteinen haaste sekä polyeteeneille että polypropeeneille on niiden korkea affiniteetti rasvaliukoisiin epäpuhtauksiin. Lisäksi polypropeenille (r-PP) tyypillistä on nopeutuva sulaindeksin nousu. Toinen merkittävä mekaanisesti kiertävä valtamuovi on polyesteri, etenkin kierrätetty pullopolyesteri r-PET. Sille tyypillinen moolimassan aleneminen johtuu hydrolyysistä ja sen kohottaminen ekstruuderissa tapahtuu poistamalla kosteutta sekä lisäämällä kytkentäaineita. Myös useita muita termoplastisia muoveja voidaan kierrättää ekstrudoimalla. Materiaaliin voidaan seostaa neitseellistä materiaalia, sekoittaa eri kierrätyslaatuja, parantaa suorituskykyä lisäaineilla, värjätä materiaali, jne. Tärkeää on, että sula materiaali voidaan suodattaa ja poistaa siitä mekaanisia epäpuhtauksia. Tyypillisesti nämä päätyvät muihin kuin pakkaustuotteisiin.

Myös polyestereiden liuotuskierrätystä on kokeiltu pienessä mittakaavassa, mutta vaaditut liuottimet, kuten DMSO- tai ioniset liuottimet eivät vaikuta vielä teknistaloudellisilta. Vaikka kierrätyksessä käytetään liuottimia, on saatu aikaiseksi elintarvikekelpoisuusvaatimukset täyttäviä muoveja.

Monomeerien talteenotto perustuu depolymerointiin, kuten hydrolyysissä tai tietyissä termolyyseissä, tai palaamiseen jopa kauemmas taaksepäin valmistusketjussa, kuten synteesikaasun tuottamisessa ja hyödyntämisessä takaisin monomeereiksi. Tärkein hyöty palaamisesta monomeereihin saavutetaan siinä, että siten on mahdollista valmistaa laadultaan neitseellisen vertaisia uusiopolymeerejä. Kemiallisesti kierrätetyistä muoveista ei välttämättä käytetä erityistä nimikettä, koska ne voivat olla vain lisätty kierrätysosuus neitseellisen materiaalin mukana.

Polyesterien hydrolyysi on periaatteessa yksinkertaista kaikkien polyesterimuovien kohdalla. Ongelmana on PET:n tereftaalihapon erottaminen ja puhdistaminen. Se on erittäin haastavaa ja keskeistä myös hyvälaatuisen neitseellisen PTA-monomeerin valmistamisessa. Siksi polyesterin kemiallinen kierrätys ei ole yleistynyt laajamittaisena teollisena toimintana. Alkalinen hydrolyysi johtaa suolojen muodostumiseen, joiden poistaminen tuottaa merkittävästi jätettä ja nostaa kustannuksia. Glykolyysia on ehdotettu vaihtoehdoksi. Hydrolyysi metanolin avulla eli metanolyysi on kuitenkin kaikkein tehokkain menetelmä, sillä tereftaalihapon metanoliesteri voidaan suoraan polymeroida haihduttamalla vain metanoli pois.

Kemialliseksi kierrätykseksi kutsutaan myös menettelyä, jossa muovi liuotetaan ja kiteytetään uudelleen, jotta se saadaan puhdistettua. Myös mekaaniseen kierrätykseen voi kuulua tiettyjä kemiallisia vaiheita, kuten r-PET moolimassan nostaminen ekstruusiossa. Kemialliseksi kierrätykseksi voidaan mieltää myös liuotus, vaikka se onkin fysikaalinen prosessi. Liuotuksen etuna on mahdollisuus puhdistaa polymeeri perinpohjaisesti. Polyeteenin (PE-LD) ja polypropeenin (PP) kierrättäminen liuottamalla on demo-tuotannon asteella. Näistä polyeteenin kierrätys on helpompaa liuotinjärjestelmän takia, sillä polypropeeni vaatii heksaanin asemesta vaarallisemman dekaliinin käyttöä.

Muovista luopuminen ei ole uskottava ratkaisu, vaikka kertakäyttötuotteissa siihen pyritäänkin. Materiaalien hyväksyttävyydessä on painotettu hiilijalanjälkeä, vaikka pohjimmiltaan kysymys on ennemmin ympäristön roskaantumisesta ja ekosysteemien vaarantumisesta. Pakkausmateriaalit ovat muovin suurin käyttökohde ja niissä muovin tehtävä on parantaa herkkien tuotteiden, etenkin elintarvikkeiden, säilyvyyttä. Tuotteiden hävikin pienentäminen on tärkeää ilmastonmuutoksen ehkäisyssä, ja myös siksi emme voi kokonaan luopua muovista. Mutta voimme tehdä sen paremmaksi, juuri sellaiseksi kuin sen aina piti olla. Siksi muovin kierrätys on yksi eksponentiaalisen toivon mahdollisuuksista.

Suomen Pakkausyhdistys tiedottaa

Uusia jäseniä Pakkausyhdistykseen Suomen Pakkausyhdistys ry:n jäsenistö kasvoi viime vuonna usealla yrityksellä. Jäseniksi liittyivät: Robotmation Oy Inpack RePack Design Oy Jubilo Oy Arctic Biomaterials Oy NWB Finland Oy Tervakoski Oy Kuraray Europe Nordic Oy

Hannes Fahllund

Nimityksiä Multivac

Multivacin leipomokoneiden myyntijohtajaksi on nimitetty 1.8.2020 alkaen Hannes Fahllund. Myyntipäälliköksi on nimitetty Tero Mäkinen ja varatoimitusjohtajaksi Kimmo Vesterinen. Molemmat edellämainitut tulevat taloon Trimaster Oy:stä.

CHEP Suomi

CHEPin uutena maajohtajana on aloittanut KTM Mikael Brunberg. Brunbergin päätehtävänä on CHEPin saattaminen kasvu-uralle Suomessa.

HKScan

Hanna Lehtonen on aloittanut HKScanin pakkauskehitysjohtajana. Aiemmin hän on toiminut Fazer Groupin eri tehtävissä 15 vuotta, viimeksi Fazer Makeisten pakkauskehityspäällikkönä.

Jospak

Jospakin uutena toimitusjohtajana on 4.1.2021 aloittanut Janne Sokajärvi. Kansainvälistymisstrategia ja Jospakin oman teknologian kehityksen rooli osana strategiaa ovat Janne Sokajärven keskeisimmät tehtävät. Hän on aiemmin työskennellyt hankinta- ja logistiikkajohtajana Wihuri Oy:ssä sekä Tuko Logistics Osk:ssa. Tarja Heikkilä jatkaa yrityksen myynti- ja markkinointijohtajana.

Tero Mäkinen

Arla

Rasmus Diesen on nimitetty 11.1.2021 alkaen Arla Suomen liiketoiminnan kehitysjohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi. Diesen aloitti Arla Oy:n liiketoiminnan kehityspäällikkönä vuonna 2014. Tämän jälkeen hän on työskennellyt Arla Foodsilla liiketoiminnan kehitystehtävissä Isossa-Britanniassa sekä Euroopan liiketoiminnan kehitysjohtajana Tanskassa.

Kimmo Vesterinen

Pakkauksia kaikenlaisiin tarpeisiin

Pakkaukset, jotka huomioivat myös tulevaisuuden Maailman muutosvauhdin kiihtyessä kuluttajat vaativat yhä enemmän tuotteilta ja palveluilta, joita he kuluttavat. Kestävä kehitys on kuluttajille merkityksellinen asia. Meillä DS Smithillä se on liiketoimintamallimme ytimessä. Me suunnittelemme ja valmistamme pakkauksia, jotka vastaavat muuttuvan maailman tarpeisiin. Olipa pakkaustarpeesi millainen tahansa, autamme löytämään juuri oikean ratkaisun. dssmithpackaging.fi 010 245 2111

Pakkausalan tuoreimmat kuulumiset, päivittäin

Onko organisaatiossasi avoin tehtävä vailla tekijää? Kaipaatko innovaatiollesi näkyvyyttä? Ilmoittamalla Packnews-uutissivustolla ja uutiskirjeessä tavoitat suomalaiset pakkausalan osaajat.

PYYDÄ tarjous ilmoitusmyynnistämme!

Saarsalo Oy Santeri Selin, 044 238 0511, santeri.selin@saarsalo.fi Roni Hurskainen, 044 752 0320, roni.hurskainen@saarsalo.fi

Pysy kärryillä – tilaa uutiskirje!