Heureka, nyt tarvitaan patenttia

Teksti: Johanna Nikunen Kuvat: Mostphotos

HEUREKA,

nyt tarvitaan patenttia!

Milloin IPR-asioilla (Intellectual Property Rights) eli aineettoman omaisuuden oikeuksilla on merkitystä? Milloin tuotteen suojaus on tarpeellista ja mistä tietää, pitäisikö hakea rekisteröityä tavaramerkkiä tai patenttia? Patentti- ja rekisterihallitus PRH, joka myöntää Suomessa molemmat, auttaa neuvontapalvelullaan teollisuusoikeusasioissa. Neuvontapalvelu on ilmaista.

IPR-asiat ovat kielto-oikeuksia, ja ne kieltävät kilpailijaa tekemästä samaa kuin yritys, joka on kehittänyt suojatun tuotteen. Tärkeää on herätä suojaustarpeeseen hyvissä ajoin. – Uutuus on avainsana. Yritysten tulisi aika aikaisessa tuotekehityksen vaiheessa huomata, milloin ollaan kehitetty jotakin aivan uutta. Lisäksi pitää osata erottaa, onko keksintö jollakin tavalla merkittävä ja onko sillä liiketaloudellista arvoa, sanoo Jorma Lehtonen, PRH:n asiakkuuspäällikkö. – Isoilla yrityksillä on lähes aina IPR-asiat hyvin hallinnassa, mutta pienemmissä yrityksissä näitä asioita ei ehkä ole mietittynä, patenttien tutkijainsinööri Anni Lähdetie PRH:stä toteaa.

Yrityksellä olisikin heti yrittäjyyden alkumetreillä hyvä olla tapa, jolla tällaiset uutuudet tunnistetaan ja kanava, jolla niitä voi viedä eteenpäin. Katse tulevaisuuteen

Koska patenttia pitää hakea jokaisessa maassa erikseen, on samalla myös mietittävä mille markkinoille tuote suunnataan joko nyt tai myöhemmin. Sekin on otettava huomioon, missä nykyiset tai mahdollisesti tulevat alihankkijat ovat. – Joskus PRH:n tietoon on tullut esimerkiksi tapauksia, jossa alihankkija on jo ehtinyt patentoida tuotteen omassa maassaan. Esimerkiksi Aasiassa kopiointikulttuuri kukoistaa, toteaa Jorma Lehtonen.

Voimaantulonsa jälkeen patentti on 20 vuotta voimassa kaikkialla, jossa sitä on haettu. – On siis osattava toimia kuten jääkiekossa, jossa sen sijaan että pitäisi katseen kiekossa pitää liikkua sinne mihin se on menossa. Eli missä kaikkialla aion tehdä tuotteellani bisnestä, vertaa Jorma Lehtonen.

Itse patenttihakemuksen laatiminen on osaamista vaativa tehtävä, joten PRH:n asiantuntijat suosittelevat käyttämään asiantuntija-apua eli asiamiestä sen kirjoittamisessa. Useat teollisuusoikeusasiamiehet, tavaramerkkiasiamiehet ja patenttiasiamiehet tarjoavat tätä palvelua.

Kun patenttihakemus tulee Anni Lähdetien tai kollegan pöydälle, hän tutkii hakemuksissa esitettyjen keksintöjen uutuuden ja arvioi niiden patentoitavuutta. – Tehtävänäni on tutkia, erottuuko keksintö kilpailijoistaan, ja yritän erottaa keksinnön ytimen, jotta voin tehdä vertailua olemassa olevaan tekniikkaan. Patentoitavan keksinnön täytyy olla paitsi uusi, myös keksinnöllinen verrattuna aikaisempaan.

Välipäätös etsii heikkoja lenkkejä

Tämän vaiheen jälkeen Lähdetie tai kollegansa laatii hakemuksesta välipäätök-

sen, jonka saa kahdeksan kuukauden sisällä hakemuksen jättämisestä. Koska päätös hakemuksen jatkamisesta muualle maailman kannattaa tehdä ensimmäisen vuoden kuluessa, yrityksellä on siis ainakin 4 kuukautta aikaa hyödyntää välipäätöstä päätöksenteossaan ja korjata hakemusta. Jos yritys hakee nopeutettua käsittelyä, ensimmäisen välipäätöksen saa 3–5 kuukaudessa.

Viraston välipäätöksen ei ole tarkoitus pelästyttää hakijaa vaan toimia tiedon suodattajana. Laaja, usein jopa 6–7 sivuinen välipäätösasiakirja perustee, miksi patentoinnille löytyy esteitä. – Välipäätösasiakirja saattaa tuntua tylynoloiselta, mutta sen tarkoituksena on antaa hakijalle infoa siitä, mihin seikkoihin tulee kiinnittää huomiota. Tehtävänämme on myöntää oikeudessa kestäviä patentteja, Anni Lähdetie sanoo ja kehottaa keskustelemaan patenttiasiamiehen kanssa välipäätöksen saamisen jälkeen. – Ymmärrettävästi tässä vaiheessa moni patentin hakija miettii, kannattaako prosessia jatkaa. Oman asiantuntevan asiamiehen kanssa keskustelu varmasti auttaa pohdintaa, vaikka viimeisen päätöksen tekee luonnollisesti aina hakija itse, Anni Lähdetie toteaa.

Ajoissa suojaan

Pienten firmojen ongelma on PRH:n asiantuntijoiden mukaan uskonpuute: ei lähdetä patentoimaan, vaikka kilpailijaa vastaan kannattaa suojautua. Omaa IPR-suojasalkkua kannattaa lähteä rakentamaan jo yrityksen alkutaipaleella, koska yrityksen kasvaessa onkin jo enemmän pelissä.

Myöskään toisen oikeuksia ei pidä mennä rikkomaan, vaikka ei uskottaisikaan kenenkään hyökkäävän kimppuun. Liian hyväuskoinen ei kannata olla. – Helposti ajatellaan, ettei aloittavaa yritystä ei kannata haastaa oikeuteen, kun varattomalta yritykseltä ei kuitenkaan saataisi mitään korvauksia.

Sinänsä keksinnön ei tarvitse olla mikään maata mullistava uutuus. Patentin voi hakea esimerkiksi pienelle tekniselle yksityiskohdalle, joka erottuu entisestä.

IPR – lyhyt oppimäärä

Patentti tarkoittaa keksinnön omistajalle myönnettyä, määräajan voimassa olevaa oikeutta kieltää muilta keksinnön ammattimainen hyväksikäyttö. Patentin voi saada keksintöön, joka on teollisesti käyttökelpoinen, uusi ja eroaa olennaisesti aikaisemmista keksinnöistä.

Patentti on voimassa vain siinä maassa, missä patenttisuoja on saatu ja sitä tulee hakea kussakin maassa erikseen.

Patentin tarkoituksena on suojata aineetonta omaisuutta ja sen avulla voi suojautua kilpailijoita vastaan tai saada etumatkaa näihin. Patentti voidaan myös myydä tai lisensoida eli sille voidaan myöntää käyttöoikeuksia.

Keksintöön voi hakea rinnakkain sekä patenttia että hyödyllisyysmallia. Hyödyllisyysmalli voi alkuun olla tarpeen, kun tarvitaan nopeasti rekisteröintitodistus keksinnön loukkaustilanteita varten. Patenttihakemuksen voi muuttaa hyödyllisyysmallihakemukseksi, jos keksintö ei ole riittävän keksinnöllinen patentin saamiseksi.

Tavaramerkki on tunnusmerkki, joka erottaa tietyn yrityksen tavarat ja palvelut muiden vastaavista. Tavaramerkki toimii siis markkinoilla erottamisvälineenä. Tavaramerkin saa haltuunsa rekisteröimällä tai vakiinnuttamalla. Tavaramerkki on tarkoitettu käytettäväksi elinkeinotoiminnassa, mutta hakijana ja haltijana voi olla yksityishenkilö.

Tavaramerkin haltijalla on oikeus kieltää muita käyttämästä samaa tai samankaltaista merkkiä samojen tai samankaltaisten tavaroiden tai palveluiden yhteydessä. Tavaramerkin hankkiminen on tehokas tapa saada suojaa omalle brändille.

Tavaramerkki voi myös olla kuluttajille tae tavaran tai palvelun laadusta; samalla merkillä varustetut tuotteet ovat yhdenmukaisia tai saman laatuisia. Merkki voi myös kertoa valmistajasta, jolloin kuluttaja merkin perusteella yhdistää tavaran tai palvelun tiettyyn tuottajaan.

Mallisuoja antaa suojaa tuotteen tai sen osan ulkomuodolle.

Hyödyllisyysmalli on patenttia nopeampi ja halvempi tapa hankkia keksintöön yksinoikeus, jolla voi kieltää keksinnön ammattimaisen käytön muilta. Hyödyllisyysmalli on tarkoitettu tuote- tai laitekeksinnöille. Kevyemmällä prosessilla eteenpäin

Koska patenttia on yleensä haettava laajasti monessa maassa, prosessi on pitkä, raskas ja tulee varsin kalliiksikin. Turhasta ei kannata maksaa, koska myös muita suojausmuotoja on, esimerkiksi hyödyllisyysmallin, mallisuojan tai tavaramerkin rekisteröinti. – Kannattaa tapauskohtaisesti miettiä, miten pitkää suojaa tarvitaan. Riittäisikö kevyempi suoja? Esimerkiksi hyödyllisyysmallin rekisteröinti on nopea ja kustannukseltaan kevyempi, Lehtonen sanoo.

Hyödyllisyysmalli on patentin tavoin oikeus kieltää muita hyödyntämästä kaupallisesti suojan kohteena olevaa teknistä keksintöä ja sen voi rekisteröidä silloin, jos patenttimenettely tulisi liian kalliiksi ja olisi liian hidas keksinnön käyttöikään verrattuna. Hyödyllisyysmallin myöntäminen on nopeaa, sen rekisteröinti onnistuu usein muutamassa kuukaudessa.

Mallioikeus puolestaan on suojamuoto tuotteen ulkomuodolle.

Tavaramerkki suojaa logoa ja brändiä ja sen rekisteröinti on myös kevyempi prosessi. Hakemuksen pystyy tekemään itse ilman asiamiehen apua – seikka, joka säästää myös kustannuksia, mutta jos on yhtään monimutkaisempi tapaus kyseessä, niin hyvä tavaramerkkiasiamies on tässäkin hintansa väärti. – Tavaramerkkihakemus itsessään on helppo tehdä, mutta hyvän ja erottuvan tavaramerkin luomisessa ammattilaisen apu voi olla tärkeää, sanoo Lehtonen.

Tavaramerkin suoja on EU:n laajuinen ja sen on voimassa 10 vuotta hakemuksen hyväksymisestä eikä sillä ole uutuusvaatimusta.

Piraattituotteiden myynti on merkittävä tulonlähde järjestäytyneelle rikollisuudelle. Huonolaatuisista, mutta aidonnäköisistä tuotteista saattaa koitua suoranaisen vaaran aiheuttamisen lisäksi myös mainehaittaa brändeille. – Kun tavaramerkki on rekisteröity, voidaan sen loukkauksiin puuttua. Se helpottaa piraattien saamista pois kaupan hyllyiltä, Jorma Lehtonen sanoo.

Pakkauksissa tavaramerkki myönnetään erottuvuudesta – suunnittelultaan pakkauksen on oltava ulkoasultaan selkeästi muista erottuva, että se olisi suojattavissa. Pakkaukset edistävät tuotteen tunnistettavuutta ja todentavat tuotteen aitoutta, joten niiden tehokkaasta IPR-suojauksesta voisi olla hyötyä.

Avoin tietokanta on aarreaitta

Jo myönnetyistä patenteista on olemassa avoin tietokanta. PRH:sta kehotetaan käymään tietokantaa läpi ja hyödyntämään tietoja. Patenttitietokannoissa on 100 miljoonaa nimikettä, jotka ovat vapaassa käytössä. Se on siis oikea aarreaitta yrittäjille. – Niiden päälle voi alkaa rakentaa omaa juttua, Jorma Lehtonen vinkkaa ja havainnollistaa tietokannan hyödyntämisosaamista kamppailulajeista tutuilla vyöarvoilla. – Tiedonhaun keltainen vyö on sellaisella käyttäjällä, joka osaa kaivaa teollisuusoikeustietokannasta mitä siellä on ja hyödyntää muiden tuottamaa informaatiota omassa liiketoiminnassaan. Vihreän vyön yritys osaa selvittää, ettei ole rikkomassa muiden oikeuksia. Sinisen vyön haltija osaa hankkia itselleen liiketoimintansa kannalta hyödyllisiä teollisuusoikeuksia. Musta vyö tarkoittaa, että sen haltija osaa tarvittaessa toimia oikeudessa, jos teollisuusoikeuksia loukataan tai jos joku syyttää niiden loukkaamisesta. Tämä vyö on käytännössä vain asiamiehillä, Lehtonen vertaa.

Mitä tehdä silloin, jos joku väittää, että yrityksesi loukkaa hänen yrityksensä patenttia? – Vaikka kysymyksessä on vakava asia, väitteiden edessä ei pidä hätääntyä. Ensin on tutkittava, mistä on kyse ja kääntyä patenttiasiamiehen puoleen. – Ammattilainen pystyy yleensä arvioimaan pian, miten uhkaan kannattaa suhtautua, Anni Lähdetie rauhoittelee.

Jorma Lehtonen. Anni Lähdetie.