Pakkaus 3/2021 by Pakkaus

Tutkimus ja kehitys

3/2021

PAKKAUSALAN AMMATTILEHTI

Kuidun uudet sovellukset Ali Harlinin agendalla s. 12

Laaja tuoteportfolio vaatii laajan pakkausvalikoiman

Jätelakipaketti eduskuntaan

Pula-aika iski muovialalle

Tasapainottelua kestävyyden kriteerien välillä

Kaikki kierrätettävä pakkausmateriaali ei ole samanlaista Huipputason kierrätettävyys 100 % monomateriaali polyeteeniä

Huipputason suojaus kosteutta ja happea vastaan OTR ja WVTR < 1

Tehokas tuotannossa 20 mikronin konesuunnassa orientoitu polyeteenikalvo

Kalvon on päällystänyt ja metalloinut SAES Coated Films. Kalvoja on saatavana myös kirkkaana happibarrieerilla ja AlOx- päällystettynä vaativiin kaasubarrieerisovelluksiin.

Bang & Bonsomer Group Oy Itälahdenkatu 18 A, 00210 Helsinki polymerspackaging@bangbonsomer.com

SÄILÄN SANA PÄÄKIRJOITUS

Suomi on pakkaustutkimuksen maailmanluokan keskittymä – otetaan siitä kaikki hyöty irti!

2021 nro 3 57. vuosikerta Julkaisija Suomen Pakkausyhdistys ry Aikakausmedian jäsen Vastaava päätoimittaja Antro Säilä 040 589 1891 antro.saila@pakkaus.com Toimituspäällikkö Johanna Nikunen 050 314 3562 johanna.nikunen@pakkaus.com Taitto Aino Laine 040 548 3740 aino.laine@pakkaus.com Ilmoitusmyynti Saarsalo Oy Santeri Selin 044 238 0511 santeri.selin@saarsalo.fi Roni Hurskainen 044 752 0320 roni.hurskainen@saarsalo.fi Toimitus Rautatieläisenkatu 6, 00520 Helsinki www.pakkaus.com Toimitusneuvosto Marjo Halonen, Metsä Board Oyj Suvi Hjelm, DS Smith Kati Lök, Stora Enso Packaging Oy Johanna Mäkelä, Kotkamills Maija Olkkonen-Seppo, Packdesign ID Oy Johanna Nikunen, Suomen Pakkausyhdistys ry Antro Säilä, Suomen Pakkausyhdistys ry Tilaushinnat vuosikerta 140 euroa vuosikerta ulkomaille 200 euroa tilaukset@pakkaus.com Ilmoitushinnasto www.pakkaus.com tai ilmoitusmyynti Kannen kuva: VTT:n professori Ali Harlinin kuvasi Johanna Nikunen. Paino: PunaMusta Oy Lehden sisältöä saa lainata lähteen mainiten. Lehdessä esitetyt mielipiteet ja näkökulmat ovat haastateltujen tai kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä edusta Suomen Pakkausyhdistys ry:n kantaa.

ISSN 0031-0131

www.pakkaus.com Lisää pakkausuutisia myös osoitteessa

2000-luvun alkuvuosina Nokian suosio ja sen valmistamien matkapuhelinten tuotanto Suomessa olivat huipussaan. Menestystarinaa ihmeteltiin ja ihailtiin sekä tultiin tutkimaan ulkomaita myöten. Tutkimuksen ja kansallisen innovaatiojärjestelmän avulla muutkin alat kehittäisivät ylivoimaisia tuotteita ja palveluita maailman markkinoille. Suomen tie johtaisi ennennäkemättömään hyvinvointiin ja vaurauteen. Synnytettiin strategisen huippuosaamisen keskittymät eli SHOKit muun muassa metsä-, konepaja- ja ympäristöteknologia-aloille, unohtamatta tietenkään kruununjalokiveämme eli informaatioteknologiaa. Kun matkapuhelinten valmistus sitten loppui Suomessa ja Nokia kutistui verkkolaitevalmistajaksi, loppui myös usko tutkimukseen ja kehitykseen. Julkista tutkimusrahoitusta leikattiin. SHOKitkin ajettiin alas alle kymmenen vuotta niiden aloittamisen jälkeen, vaikka realistien mukaan tuloksia olisi voinut odottaa vasta vuosikymmentä myöhemmin. Pakkausalalle ei koskaan saatu omaa SHOKkia. Ehkäpä onneksi – eipä ollut mitään alas ajettavaa. Sen sijaan pakkauksia tutkitaan ja kehitetään ja alaa opetetaan Suomessa yli kymmenessä yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja tutkimuslaitoksessa. Yhteensä pakkausalan tutkimusta, kehitystä ja innovaatiotoimintaa on meidän maassamme reilusti yhden yliopiston tiedekunnan verran eli enemmän kuin kokoluokkamme verrokkimaissa ja suhteessa enemmän kuin ehkäpä missään muualla! Suomalaiselle pakkaustutkimukselle on myös tilausta. VTT on yksi tehokkaimmista julkisen tutkimusrahoituksen saajista EU:ssa. Myös Strategisen Tutkimuksen Rahasto on myöntänyt VTT:n vetämälle Package Heroes -hankkeelle ennätysmäisen 5,9 miljoonan euron rahoituksen viideksi vuodeksi. Olemme kaikki saaneet seurata ympäristöaktivistien lobbaamisen seurauksena hyökyaaltona lisääntyvää pakkauksiin kohdistuvaa sääntelyä. Kiertotalouspakettia on seurannut muovistrategia ja SUP-direktiivi. Seuraavaksi odotellaan uutta sääntelykierrosta, vaikka edellisiäkään ei ole vielä saatu

jäsenvaltioissa käsiteltyä. Paine uusien, ympäristöystävällisempien pakkausratkaisujen kehittämiseen kasvaa joka päivä. Suomalaisen laaja-alaisen pakkaustutkimuksen mahdollisuudet tarjoavat yrityksille ainutlaatuisen kilpailuedun. Isojen ja pienten kehityshankkeiden ja niissä mukana olevien yritysten muodostamat verkostot luovat edellytykset maailmanluokan pakkausinnovaatioille. Lisäksi tarvitaan rohkeita johtajia, jotka uskaltavat asettaa yritysten ja kansakunnan tavoitteet korkealle sekä satsata yksityistä ja julkista rahaa tutkimukseen ja kehitykseen. Toivotan kaikille Pakkaus-lehden lukijoille aurinkoista kevättä ja rohkeutta omien tavoitteiden asettamisessa!

Antro Säilä

Sisältö 8 D-PAK palaa markkinoille

3 Säilän sana – pääkirjoitus

Suomi on pakkaustutkimuksen maailmanluokan keskittymä – otetaan siitä kaikki hyöty irti!

6 Uusi pullonpuhalluslinja vähentää materiaalia

Pyhäntäläinen elintarvikkeiden sopimusvalmistaja Maustaja siirtyy käyttämään tuotannossaan itsepuhallettavia, kierrätettäviä PET-pulloja.

6 Kehitteillä uusi biopohjainen suojapinnoite

Kotimainen maalivalmistaja Teknos kehittää elintarvikepakkauksiin uudenlaista biopohjaista suojapinnoitetta yhteistyössä suomalaisen Brightplus-biomateriaaliyrityksen kanssa.

7 Puuvaahto korvaamaan muovia ja styroksia

Aalto-yliopiston tutkimushankkeessa kehitetään puupohjaisia vaahtomateriaaleja tekoälyn avulla. Puupohjaiset materiaalit voivat korvata styroksin ja kuplamuovin pakkauksissa.

7 Nyt korkki pysyy kiinni

Tetra Pak on kehittänyt SUP-direktiivin vauhdittamana kierrekorkin, joka ei irtoa pakkauksesta. Kiinteitä korkkeja tarjotaan myös kasvipohjaisina.

Elopak on tuonut markkinoille esimerkiksi pesuaineille soveltuvan D-PAK-nestekartonkipakkauksen, joka alun perin kehitettiin 1990-luvun alussa. Nyt yhtiössä on arvioitu ajan olevan oikea pakkauksen uudelleenlanseeraukselle.

8 Näkymätön koodi tuo monia hyötyjä

Digimarc-viivakoodi on lähes näkymätön koodi, joka lisätään pakkausdesigniin ennen painatusta. Se tarjoaa tietoa ja tuo hyötyjä pakkauksen elinkaaren kaikissa vaiheissa.

8 Huhtamäki investoi Kiinaan

Huhtamäki ostaa kiinalaisen paperipussien, käärepapereiden ja taivekartonkipakkausten valmistajan Jiangsu Hihio-Art Packaging Co.Ltd:n.

9 Kespron kuljetukset pantillisiin muovilaatikoihin

Kestomuovilaatikoiden avulla Kespro vähentää pahvilaatikoiden kulutusta 95 000 kpl vuodessa. Pahvia säästetään noin 50 tonnia vuositasolla yhden laatikon painaessa noin puoli kiloa.

10 Paperiset pillit ja puiset aterimet pikaruoka-aterioihin

Suomen McDonald’s korvaa muovipillit paperisilla ja muoviset aterimet vaihdetaan puisiin.

Ilmoittautuminen on käynnissä!

STA N R SC A 2021

STUDENT

26 Pula-aika iski muovialalle

Muoviraaka-aineista on tällä hetkellä pulaa Euroopassa ja muualla maailmassa. Pula on johtanut korkeampiin raakaainehintoihin ja toimitusvaikeuksiin. Tämä vaikuttaa myös pakkausten valmistajiin.

27 Kestävä ruokapakkaaminen on tasapainottelua kestävyyden eri kriteerien välillä

Elintarvikkeiden tuotannon ympäristövaikutukset ovat usein monikymmenkertaiset pakkauksen valmistukseen ja kierrätykseen verrattuna. Monet pakkausjätteen vähentämiseen ja kierrättämiseen keskittyvistä toimista eivät ota huomioon pakkausten toiminnallista roolia ruokaketjussa.

10 Uusia päivämääriä messuille

30 Kestävä ruokapakkaaminen ja päättäjäsuositukset

Interpack järjestetään Düsseldorfissa 4.–10.5.2023 ja Scanpack Göteborgissa 4.–7.10.2022. Kotimainen PacTec, FoodTec ja PlastExpo -näyttely pidetään ensi vuoden keväällä kaksipäiväisenä tapahtumana 16.–17.3.2022 Helsingin Messukeskuksessa.

Package-Heroes-hankkeessa on esitetty päättäjille ja yrityksille neljä suositusta, joilla elintarvikepakkaamisen kestävyyttä voitaisiin kehittää. Pyysimme pakkausalan ja valtiohallinnon edustajia kommentoimaan suosituksia.

32 ScanStar ja kevät kuuluvat yhteen

Ilmoittautumisaika ScanStar-kilpailuun on alkanut. Myös opiskelijoille järjestetään oma kilpailunsa.

10 Ikoniset pakkaukset – Caran d’Ache -kynät

Puukynät metallirasiassa on tämänkertainen klassikkomme.

12 Työ & ura: Kuidun uudet sovellukset agendalla

VTT:n professori Ali Harlinilla on omien sanojensa mukaan syntilistallaan 8,5 miljoonaa tonnia polyolefiinejä vuodessa. Nyt hän keskittyy kuitupakkauksiin erilaisissa hankkeissa.

16 Yritys tutuksi: Laaja tuoteportfolio vaatii laajan pakkausvalikoiman

Fazerin tuoteportfolioon kuuluu makeisia, leipomotuotteita, jauhoja, hiutaleita, kaurapohjaisia juomia ja välipalaratkaisuja. Kun valikoimaan kuuluu niin kiinteitä, jauhemaisia kuin nestemäisiäkin tuotteita, riittää pakkauskehityksellä töitä.

20 Jätelakipaketti eduskuntaan

SPY kokosi eduskuntakäsittelyyn edenneen hallituksen jätelakiesityksen keskeisimmät kohdat pakkausten näkökulmasta.

23 Termit tutuksi: Paperi ja kartonki

Pakkausalan termit tutuksi -palstalla kerrotaan kuitumateriaaleista.

25 Kolumni: Lisää tietoa, lisää kustannuksia

Pakkauskierrätys RINKI Oy:n toimitusjohtaja Juha-Heikki Tanskanen kommentoi jätelakiesitystä.

33 Kierrätettävät ja kompostoituvat kalvot elintarvikekäyttöön

Monomateriaalit pakkauksissa täyttävät kiertotalouden vaatimukset ja edistävät kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista.

34 Pakkaus tutkii: Minkä ehjänä palauttaa, sen edestään löytää

Kuluttajapakkausten uudelleenkäyttö on vähentynyt vuosi vuodelta. Pakkaus tutki, millaisia uudelleenkäytettäviä kuluttajille tarkoitettuja pakkauksia Suomessa on käytössä.

38 Nimityksiä

Uusi pullonpuhalluslinja vähentää materiaalia

Maustaja

Pyhäntäläinen elintarvikkeiden sopimusvalmistaja Maustaja Oy siirtyy käyttämään tuotannossaan itsepuhallettavia, kierrätettäviä PET-pulloja. Uuden pullonpuhalluslinjan käyttöönotto vähentää CO2-päästöjä vuosittain jopa 50 000 kiloa. Laskennassa on käytetty nykyistä tuotantovolyymiä ensivaiheessa korvattaville pullomalleille. Päästöt ovat aiheutuneet pullojen kuljettamisesta. – Kun meille aiemmin tuli vuodessa noin miljoona valmista pulloa konteissa Isosta-Britanniasta, nyt meille tulee sama määrä pulloaihioita lähempää Euroopasta. Jos konttiin mahtuu 100 000 pulloa, pulloaihioita siihen menee yli puoli miljoona, havainnollistaa Maustajan materiaalipäällikkö Sami Sikkilä. Itsepuhallettu pullo on suunniteltu aiemmin käytettyä polypropeenipulloa kevyemmäksi. Sen vuoksi myös muovin määrä vähenee vuositasolla noin 6 000 kiloa. PET-pullo on täysin kirkas, mutta pullo pystytään myös värjäämään. Kokovariaatioita on aina 200 millilitrasta 1,5 litraan.

Kehitteillä uusi biopohjainen suojapinnoite

Teknos

Kotimainen maalivalmistaja Teknos kehittää elintarvikepakkauksiin uudenlaista biopohjaista suojapinnoitetta yhteistyössä suomalaisen Brightplus-biomateriaaliyrityksen kanssa. Yhteistyön tavoitteena on kehittää biopohjaisia ja biohajoavia ratkaisuja, joilla voidaan korvata fossiilipohjaisia muovikalvoja sekä lisätä elintarvikepakkausten ympäristöystävällisyyttä. – Korvaamalla muovikalvo uudella biopohjaisella pinnoitteella voimme parantaa elintarvikepakkausten ympäristöystävällisyyttä ja vähentää niistä syntyvän jätteen määrää. Ratkaisu voi myös mahdollistaa kuitumateriaalien laajempaa käyttöä ruokapakkauksissa, kertoo Teknoksen Group Commercial Manager Tuomas Aspiala. Teknoksen ja Brightplusin yhteistyössä käynnistyy nyt toinen vaihe. Ensimmäisessä vaiheessa kehitettiin biopohjainen materiaali, ja nyt ratkaisua ryhdytään pilotoimaan. – Olemme tehneet kehitystyötä noin vuoden ajan. Toisessa vaiheessa tarkoituksena on kehittää materiaalin toiminnallisuutta. Lisäksi otamme askelia materiaalin skaalaamisessa ja pilotoimisessa. Tämän vuoden aikana tavoitteena on varmistaa raaka-aineen kaupallinen saatavuus teollista tuotantoa varten, kertoo Jarkko Leivo, Brightplus Oy:n teknologiajohtaja. Vastuullisuusohjelmansa mukaisesti Teknos pyrkii tuomaan markkinoille ratkaisuja, joilla voidaan vastata ympäristö- ja muihin yhteiskunnallisiin haasteisiin. Maaliteollisuuden ratkaisujen hyödyntäminen pakkausteollisuudessa on globaalissa mittakaavassa uutta. – Meillä on laaja kokemus erilaisista raaka-aineista, pintamateriaaleista ja pinnoitustavoista. Onkin luonnollista, että hyödynnämme tätä vahvaa osaamistamme meille uuden alan sovelluksissa, Aspiala kiteyttää.

Pakkausuutisia Puuvaahto korvaamaan muovia ja styroksia

Nyt korkki pysyy kiinni

Tetra Pak

Tetra Pak on kehittänyt kierrekorkin, joka ei irtoa pakkauksesta niiden avaamisen jälkeenkään. Kiinteitä korkkeja tarjotaan myös kasvipohjaisina. Uudenlaisen korkin kehittämisen vauhdittajana on ollut SUP-direktiivi. Yhteensä direktiivi vaikuttaa noin 40 erilaiseen Tetra Pakin korkilliseen pakkausmalliin. – Kiinteiden korkkien suurin haaste on muutos, jonka tämä aiheuttaa koko arvoketjulle. Pelkästään Euroopassa tämä tarkoittaa, että yli 1000 pakkauslinjaa saattaa muuttua, ja yli 20 miljardia pakkausta on suunniteltava uudelleen. Tämä on tehtävä kolmen vuoden sisällä, kertoo Lars Holmquist, Tetra Pakin pakkausratkaisuista vastaava johtaja. Ensimmäinen markkinoille tullut tuote on HeliCapTM 26 Pro -suljin, johon on kehitetty kierre- ja avauskonsepti itselukittuvalla saranalla. Korkki varmistaa e l i n t a r v i k e t u rvallisuuden ja tarjoaa samalla käyttäjäystävällisen kuluttajakokemuksen.

forest.fi

Aalto-yliopiston Älyä vaahtoihin -tutkimushankkeessa kehitetään puupohjaisia vaahtomateriaaleja tekoälyn avulla. Puupohjaiset vaahtomateriaalit voivat korvata styroksin ja kuplamuovin esimerkiksi pakkauksissa. Puuvaahto kestää iskuja ja kuumuutta ja sopii jopa syötäväksi. – Hanke perustuu biomimetiikkaan, jossa jäljitellään luonnon ilmiöitä. Pyrimme tekoälyn avulla kehittämään vaahtoa, jolla on puun kaltaisia ominaisuuksia, kuten lujuus, joustavuus ja lämmönkestävyys, sanoo professori Mikko Alava Aalto-yliopistosta. Tutkijat pyrkivät optimoimaan vaahdon ominaisuuksia. Esimerkiksi ligniinin, puukuidun ja laponiitin eli nanosaven seoksesta voi syntyä iskun- ja kosteudenkestävää vaahtoa, jolla voidaan korvata muovia. Ligniini on puukuitujen sidosaine. Kuivattuna vaahtona se on kovaa, kestää vettä ja jopa johtaa sähköä. Uudelle materiaalille etsitään kaupallisia sovelluksia ja markkinoita Business Finlandin rahoituksella. Kaupallistaminen ja esimerkiksi pakkauskäyttö edellyttää, että vaahto todella on biohajoavaa, edullista ja että sitä on saatavilla paljon.

Paperipussi sopii lähes kaikkeen pakkaamiseen! Paperipussi on lisäksi ekologinen ratkaisu!

Puh. 03 213 6700 / paperipussi@peltolanpussi.fi / peltolanpussi.fi Patamäenkatu 3, 33900 Tampere

D-PAK palaa markkinoille

Elopak

Elopak on tuonut markkinoille D-PAK-nestekartonkipakkauksen, joka alun perin kehitettiin jo 1990-luvun alussa. Tuolloin asiakkaina olivat pääasiassa pesuaineteollisuuden toimijat, ja harjakattopakkauksia valmistettiin noin 500 miljoonaa kappaletta vuodessa. Vuosien varrella muut pakkaustyypit ajoivat kartonkipakkauksen ohi, mutta nyt yhtiössä on arvioitu ajan olevan oikea pakkauksen uudelleenlanseeraukselle. Orkla on lähtenyt mukaan kehitystyöhön ja tehnyt kuluttajatestejä, joissa kartonkipakkaus sai hyvät arvosanat muun muassa käytettävyydestä. Orkla on jo ottanut kartonkisen täyttöpakkauksen käyttöön kaikkialla Norjassa ja pakkaa siihen Klar-brändin saippuoita ja pesuaineita. Pesuainepakkauksen erottamiseksi elintarvikkeiden pakkaamiseen käytettävistä kartonkitetroista sen korkin päälle lisätty paperietiketti, jossa on maininta sisällöstä.

Huhtamäki investoi Kiinaan

Digimarc-viivakoodi on lähes näkymätön koodi, joka lisätään pakkausdesigniin ennen painatusta. Se sisältää samat tiedot kuin perinteinen EAN-koodi ja niiden lisäksi paljon muuta tietoa. Koodin avulla voidaan lukea koodinluku- ja mobiililaitteiden kautta verkossa olevaa tietoa tuotteesta, pakkauksesta tai brändistä. Piilossa oleva koodi-informaatio on pakkauksen joka puolella, joten se on nopeasti luettavissa ilman pakkauksen kääntelyä. Digimarcin avulla kauppojen kassatyöskentely nopeutuu ja myyntierien jäljitettävyys paranee. Hävikkikin voi pienentyä muun muassa entistä tarkempien toimituserien vuoksi. Merkinnästä on hyötyä myös pakkausten kierrätyksessä. Kierrätyslaitosten lajittelu voi tehostua jopa kymmeniä prosentteja, sillä Digimarc varmistaa ja nopeuttaa automaattista lajittelua. Hyötyä on myös pakkauksen painajalle, joka voi sisällyttää koodiin painatusajankohdan tai muuta jäljitettävyyteen liittyvää tietoa. Koodi auttaa pakkaajaa valitsemaan oikean kalvon vaikkapa kampanjapakkauksiin. – Miller Graphics Group on virallinen, strateginen yhteistyökumppani Digimarc-koodille, voimme lisätä koodin aineistoihin sekä myymme lisenssejä niiden käyttöön, kertoo Pertti Krook Miller Graphicsilta.

Jiangsu Hihio-Art Packaging

Näkymätön koodi tuo monia hyötyjä

Huhtamäki on sopinut ostavansa johtavan kiinalaisen paperipussien, käärepapereiden ja taivekartonkipakkausten valmistajan Jiangsu Hihio-Art Packaging Co. Ltd:n. Yhtiö palvelee tällä hetkellä kansainvälisiä pikaruokaravintoloita sekä valtakunnallisia leipomoketjuja. Yritysoston myötä Huhtamäki vahvistaa edelleen asemaansa elintarvikepakkausten toimittajana Aasiassa, ja laajentaa tuotevalikoimaansa palvellakseen paremmin nykyisiä ja uusia asiakkaitaan Kiinan kasvavilla markkinoilla. Jiangsu Hihio-Art Packaging Co. Ltd. työllistää noin 200 työntekijää Xuzhoun kaupungissa Jiangsussa. Yksityisomisteisen yhtiön liikevaihto vuonna 2020 oli noin 20 miljoonaa euroa. Yritysoston jälkeen Huhtamäellä on Kiinassa yhteensä neljä tuotantoyksikköä: Guangzhoussa, Shanghaissa, Tianjinissa ja Xuzhoussa. – Kaupungistuminen, keskiluokan kasvu ja innovaatiot ympäristöystävällisiin pakkausratkaisuihin ohjaavat kasvua kaikkialla Aasiassa. Jiangsu Hihio-Art Packaging Co. Ltd:n osto laajentaa tuotevalikoimaamme ja avaa meille pääsyn uuteen asiakassegmenttiin. Tämä antaa meille mahdollisuuden vauhdittaa kasvua Kiinassa, sanoo Eric Le Lay, Huhtamäen Fiber Foodservice EAO liiketoimintasegmentin johtaja. Yrityskaupan velaton kauppahinta on 27 miljoonaa euroa.

– Arviomme mukaan pantillinen kestomuovilaatikko on kaikista pakkausvaihtoehdoista ympäristöystävällisin kuljetettaessa tuotteita foodservice-alan asiakkaille kun materiaalien kestävyys, uusiokäyttörasitus ja materiaalin valmistuksen ympäristörasitus otetaan huomioon, kertoo Kespron osto- ja myyntijohtaja Nora Hortling. – Kulunut vuosi on ollut ravintola-alalle haastava. Uudelleenkäytettävillä pantillisilla kestomuovilaatikoilla pystymme helpottamaan ravintola-asiakkaidemme arkea ja vähentämään heille koituvia jätekustannuksia. Samalla vähennämme merkittävästi pahvisten kuljetuslaatikoiden käyttötarvetta kuljetuksissamme, kertoo Hortling. Kestomuovilaatikoiden avulla Kespro vähentää pahvilaatikoiden kulutusta 95 000 kappaleella vuodessa. Pahvia säästetään noin 50 tonnia vuositasolla yhden laatikon painaessa noin puoli kiloa. Kespron pantilliset kestomuovilaatikot tulevat käyttöön kaikissa Kespron asiakastoimituksissa. Yhden kestomuovilaatikon pantin arvo on kymmenen euroa. Laatikko palautetaan Kesprolle ja takaisin kiertoon esimerkiksi seuraavan kuljetuksen yhteydessä. Laatikot pestään pesulassa kunkin käyttökerran jälkeen. Kestomuovilaatikot valmistaa Schoeller Allibert Oy Heinolan tuotantolaitoksellaan. Laatikon arvioitu käyttöikä normaalikierrossa on viisi vuotta. Tullessaan käyttöikänsä päähän laatikko kierrätetään ja raaka-aine hyödynnetään muissa muovituotteissa. Laatikoilla on elintarvikekelpoisuussertifikaatti.

Kespro

Kespron kuljetukset pantillisiin n kestomuovilaatikoihin

Paperiset pillit ja puiset aterimet pikaruoka-aterioihin

Huhtamäki

Suomen McDonald’s korvaa muovipillit paperisilla ja muoviset aterimet vaihdetaan puisiin. – Ensisijaisesti tavoitteenamme on vähentää pillien käyttöä ravintoloissamme, riippumatta siitä ovatko pillit muovisia vai paperisia, kertoo Suomen McDonald’sin viestintäjohtaja Heli Ryhänen. Pillit poistettiin ravintolasaleista jo vuonna 2019. Toimenpiteellä pillien käyttö väheni noin 30 prosenttia. Tarvittaessa juomaan saa ravintolassa pillin, mutta automaattisesti ne tulevat mukaan vain kotiinkuljetus- ja autokaistatilauksiin. Paperiset pillit valmistetaan Huhtamäen tehtaalla Puolassa. Huhtamäki toimittaa paperipillit kaikkiin McDonald’sin ravintoloihin Pohjoismaissa. Pillit valmistetaan elintarvikekäyttöön sertifioidusta paperista, ja hygienian varmistamiseksi ne on yksittäispakattu. Pillit voi kierrättää paperi- tai kartonkijätteenä. McDonaldseissa siirrytään käyttämään myös puupuristeisia aterimia. Biohajoavat puupuristeiset aterimet voi kierrättää biojätteenä. Aiemmin tehdyillä puuro-, pirtelö- ja salaattikuppien vaihdolla kartonkisiin ja muovikansien vähentämisellä on muovin käyttöä pystytty vähentämään jo 31 000 kiloa. Nyt tehdyt muutokset vähentävä muovin kulutusta vielä 32 000 kiloa lisää.

Ikoniset pakkaukset Caran d’Ache-kynät

Uusia päivämääriä messuille Jo kahteen kertaan pandemian takia peruuntuneiden Interpack-messujen ajankohta on varmistunut. Interpack järjestetään seuraavan kerran Düsseldorfissa 4.–10.5.2023. Scanpack on myös jouduttu perumaan tältä syksyltä. Messut on siirretty vuoteen 2022 ja ne pidetään Göteborgissa 4.–7.10.2022. Myös Easyfairs ilmoittaa järjestävänsä Empackmessut Kistassa, Tukholmassa 5.–6.10.2022! Kotimainen PacTec, FoodTec ja PlastExpo -näyttely pidetään ensi vuoden keväällä kaksipäiväisenä tapahtumana 16.–17.3.2022 Messukeskuksessa Helsingissä.

Lisää pakkausuutisia löydät osoitteesta

Tämänkertainen klassikkopakkauksemme on värikynät metallirasiassa, jonka kannessa on sveitsiläisen Matterhorn-vuoren kuva. Caran d’Ache-brändin kynät ovat hyvä esimerkki tuotteesta, jossa pakkaus on tavallistakin kiinteämpi osa tuotetta. Nämä taiteilijatasoiset, hinnaltaan aika kalliit värikynät pidetään hyvässä tallessa ja värijärjestyksessä niihin kuuluvassa metallisessa rasiassa. Metallinen pakkaus kestää lähes ikuisesti, ja kun kynät kuluvat ahkerassa käytössä, niitä voi ostaa erikseen uusia. Rasiaa ei saa rikki muuten kuin saranoista vääntämällä, mutta vahingossa rikkoutuminen ei tapahdu edes vilkkaamman koululaisen selkärepussa. Caran d’Ache -kynillä on yli satavuotinen historia ja kynien valmistus aloitettiin jo vuonna 1915. Brändin nimi otettiin käyttöön 1924 omistajavaihdoksen yhteydessä ja se tulee venäjän kielestä, jossa se tarkoittaa yksinkertaisesti kynää. Nimeä käytti myös eräs kuuluisa ranskalainen poliittisten pilapiirrosten tekijä. Perheyrityksen värikynät valmistetaan tehtaalla Genevessä, jossa yrityksen johdossa on sukuyrityksen neljännen polven edustaja. Jos päivittäin tehtaalla valmistetut värikynät asetettaisiin jonoon, ne riittäisivät Genevestä Roomaan.

Muovivannetta Suomesta VALMISTAJAN VERKKOKAUPASTA

MUOVIVANNE.FI

Pramia PET -muovivanteen edut:

KORKEALUOKKAINEN JA TASALAATUINEN

STANDARDIEN MUKAISET VANTEET

Sopii kaikkiin markkinoilla oleviin käsi-ja automaattikoneisiin. Muovivanteet ovat varastosta heti toimitettavissa kaikkialle Suomeen kahden arkipäivän sisällä.

Tuotantolinjamme mittaa vanteen ominaisuuksia automaattisesti ja voimme tutkia laatua myös takautuvasti. Lisätutkimuksia teemme omassa laboratoriossamme.

LAATUTAKUU

SELVÄSTI KILPAILIJOITA PIENEMPI HIILIJALANJÄLKI

SUOMALAISESTA KIERRÄTYSJÄRJESTELMÄSTÄ TULEVA RAAKA-AINEEMME ON MAAILMAN TASOKKAINTA

VALMISTETTU 100 % SUOMALAISELLA TYÖLLÄ

Muovivanteemme on markkinoiden ympäristöystävällisin, koska raaka-aineemme tulee Suomesta, tuotamme vanteen huippumodernilla laitteistolla ja pelkällä kotimaisella tuulivoimalla.

Jos et ole tyytyväinen vanteisiimme, noudamme ne kustannuksellamme pois ja hyvitämme käyttämättömät rullat.

Kaikki käyttävät vannetuotantonsa raaka-aineena kierrätysmuovipulloja, mutta vain meillä materiaali on peräisin sataprosenttisesti samasta kierrätysjärjestelmästä ja omalta pesulinjalta.

Koko tuotantomme on Keski-Pohjanmaalla, Toholammilla. Maksamme kaikki veromme Suomeen.

POHJOISMAIDEN MODERNEIN LINJASTO

Tehtaamme tuotanto pyörii pelkällä tuulivoimalla. Osa tuulivoimasta on emoyhtiömme Pramian tuottamaa.

TUOTETTU 100 % SUOMALAISELLA TUULIVOIMALLA

Suoramyynti tehtaalta loppukäyttäjälle, oma raaka-aine sekä pitkälle viety automaatio takaavat kilpailukykyiset hinnat.

KIERTOTALOUDEN EDELLÄKÄVIJÄ

Otamme asiakkaidemme pätkittyä vannetta uudelleen tuotantoon.

MUOVIVANNE.FI

Muovivannetta Suomesta

Markkinoiden edullisin 29,80 euroa/rulla alv 0 %

VALMISTAJAN VERKKOKAUPASTA

MUOVIVANNE.FI

Pramia PET -muovivanne Leveys mm

kg/rulla

Vetomurtolujuus (kg)

Rullia/ lava

km/lava

Lavan paino (kg)

3000

22,1

230

144

1132

3000

22,5

230

144

1149

8,0

2500

20,0

270

120

1029

8,7

2500

21,7

290

120

1108

0,60

11,0

2000

22,0

360

1123

0,70

12,8

1750

22,5

420

1147 1031

Vahvuus mm

g/m

m/rulla

9,00

0,60

7,4

9,50

0,56

7,5

12,00

0,56

12,50

0,60

15,50 15,50

KUVIOITU

16,00

0,80

14,3

1400

20,0

550

67,2

16,00

0,90

16,9

1300

21,9

560

62,4

1120

19,00

0,80

17,0

1200

20,4

630

57,6

1051

19,00

0,80

17,0

3800

64,8

630

26,6

474

19,00

1,00

20,3

1000

20,3

770

1043

19,00

1,00

20,3

3500

71,1

770

566

SILEÄ 19,00

0,80

20,1

1200

24,1

720

57,6

1224

19,00

0,80

20,1

3800

76,2

720

26,6

554

19,00

1,00

25,1

3500

87,7

810

635

Juustotie 25, 69300 Toholampi

www.pramiaplastic.fi

MUOVIVANNE.FI

Työ & ura

Teksti ja kuvat: Johanna Nikunen

Kuidun uudet

sovellukset agendalla Ali Harlin kertoo vapautuneensa juuri haastattelusta ja kertoo päätään pyöritellen toimittajan olleen omasta mielestään jymyuutisen jäljillä. Kasvomaskeista on löytynyt matoja, ja lehtijuttuun halutaan professorin kommentti. Harlin on saanut nähdäkseen mikroskooppikuvan, johon toimittajan tieto viittaa. Mikroskooppikuvan madonnäköiset luikerot Harlin on tunnistanut tekstiilikuiduiksi, jotka ovat liikkuneet ilmavirran vaikutuksesta. Juttu kommentteineen päätyy seuraavan päivän lehteen. Pakkausalan, sekä kuitupakkausten että muovien asiantuntija Ali Harlinista on korona-aikana tullut myös maskiasioissa toimittajien luottohaastateltava. Haastattelupyyntöjä tästäkin aiheesta on riittänyt VTT:n professorilla, joka osaa selkeällä, ymmärrettävällä ja suorasanaisella tavalla selvittää asioita ja niiden taustoja suurelle yleisölle. Se, miten pakkausalan asiantuntija on päätynyt median luottomieheksi myös maskiasioissa, selviää Harlinin historiasta. Aikanaan Harlin on opiskellut kemian tekniikkaa Teknisessä korkeakoulussa pääaineenaan polymeeriteknologia. – Luin myös sellun pitkänä, eli jo siinäkin vaiheessa keskityin kahteen kokonaisuuteen. Valmistumisen jälkeen tie vei Neste Chemicalsille eli nykyiseen Borealikseen, jossa kului toistakymmentä työvuotta. – Sinä aikana kehitettiin Borstar-prosessi tai parikin versiota siitä. Borstar on yksi maailman johtavista polyolefiinimuovien valmistusprosesseista. Olen ollut aika syvällä petrokemiassa, hän kommentoi. Sen jälkeen Nokia osti Harlinin rakentamaan kaapelikoneita tietoliikenneverk-

kojen kasvaessa. – Pyörin aikani pitkin poikin itäistä pallonpuoliskoa. Tulin kuitenkin siihen tulokseen, että on mukavampi olla perheen kanssa samassa osoitteessa. Loikka verkonrakennuksesta maailmalta oli aikamoinen kuitumateriaalitekniikan professoriksi Tampereelle – nyt tie vei Tampereen teknilliseen korkeakouluun. Pian yhteisprofessuuri VTT:n kanssa toi miehen Otaniemeen ja sieltä edelleen metsäteollisuuden keskuslaboratorioon KCL-tutkimusalueen johtajaksi. – Sieltä palasin VTT:lle, jossa olen viettänyt tämän vuosituhannen miettimässä, mitä kuidusta valmistettaisiin, kun paperi ei enää mene kaupaksi. Vastaus on aika selkeä: pakkauksia.

Polyolefiinit syntilistalla Harlinin alku-uralla kehitetyt uudet materiaalit bimodaali-polyeteeni ja -polypropeeni ovat nyt isoja juttuja myös pakkauksissa. – Niillä saavutettiin materiaaliparannuksia, joilla jopa puolitettiin pakkauksen paino. Nyt materiaalia valmistavia tehtaita on Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Itävällassa, Kiinassa ja USAssa. – Syntilistallani on 8,5 miljoonaa tonnia polyolefiinejä vuodessa. Olihan siellä muitakin tekemässä, mutta jos keksisin tänään vaihtoehdon muoville, en ole ihan varma ehtiikö se kasvamaan yhtä suureksi omana aikanani. Kovaa pyrkimystä kuitenkin on, Harlin nauraa. Tällä hetkellä biopohjaisten pakkausten kehittämisen sijaan keskitytään enemmän kierrätettävyyden parantami-

3 seen sekä muovien ja kuitumateriaalien yhdistämiseen. Nykyisin Ali Harlinin työt ovat liukuneet enemmän Suomen Akatemian hankkeisiin, joita on meneillään useita. Yksi tärkeimmistä on Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama Package Heroes. – Tämäntyyppisissä hankkeissa ei enää niinkään tutkita materiaaleja, vaan pyritään tekemään ymmärrettäväksi päättäjille, mitä pakkaaminen on, mitä se vaatii ja mitä kestävyys oikeasti on. Eli materiaalikehityksestä on edetty systeemitasolle. Harlin on mukana myös tutkimuskokonaisuudessa, joka keskittyy pandemioiden teknologisiin, käyttäytymistieteellisiin ja yhteiskunnallisiin suojausratkaisuihin. Hankkeessa kehitetään muun muassa teknologioita henkilösuojauksen parantamiseksi, pyritään ymmärtämään ihmisten suojauskäyttäytymistä sekä kehitetään poikkitieteellisesti keinoja, joilla huoltovarmuus Suomessa voidaan var-

KYSYMYSTÄ

Ali Harlin

Mikä on suosikkipakkauksesi? No ihanan paheellinen suklaarasia tietysti. Se on eksklusiivinen, yleensä kuidusta valmistettu pakkaus, joka varmasti tuo tuotteelle lisäarvoa. Miten kierrätät? Kierrätykselle kyllä! Kierrätän pahvit, paperit, muovit, lasin, metallin ja kinkunrasvankin. Selvittelin juuri taloyhtiön puolesta, kun muovin kierrätyspönttöjen tyhjennysvälit eivät enää riitä. Yleisroskiksia on saatu kuitenkin poistettua.

mistaa. – Näitä tutkitaan ennen seuraavaa pandemiaa, että emme olisi enää samanlaisessa juupas-eipäs keskustelussa kuin nyt, Harlin toteaa. Kolmas tutkimusohjelma, jossa Ali Harlin on mukana, on Akatemian lippulaivaohjelma FinnCeres, jossa etsitään selluloosan uusia ominaisuuksia, jotain mikä ylittää lisäarvollaan paperin ja kartongin. Kaikesta ei voi kertoa julkisesti. – Pyörimme muun muassa nanoselluloosan ympärillä. Pakkausmateriaalien isot haasteet hapen ja rasvan pidätyskyvyn parantamiseksi biomateriaaleilla ovat mahdollisia jo nykyisillä tekniikoilla, kuten ohutfilmillä, mutta kuinka siepata haitta-aineita tai tehdä ikkuna joka ei valon läpäisyllään pilaa tuotetta onkin jo isompi haaste, pyörittelee Harlin vastaustaan kysymykseen, mitä ohjelmassa tutkitaan. Tutkimuksessa on kuitenkin edetty isoin askelin. – Nyt 10 vuotta sitten tehdyt satunnaiset harakanvarpaat muistikirjassa alkavat olla jo menossa demovaiheeseen tai jopa ylös skaalausvaiheeseen. VTT on monessa mukana ja Harlin arvioi, että viime vuosina julkistetuista metsäteollisuuden hankkeista noin 70 prosentissa VTT:llä on ollut osuutta asiaan. Tämä näkyy myös VTT:n rahoituksessa, jossa yrityksiltä tulevan rahan osuus on kasvanut.

Mistä pakkauksesta et luovu? Pahvikupeista, joita kuluu nyt vähemmän, kun ei ole automaattia vieressä. Kartonkikuppi ei ole kertakäyttöinen, siihen voi hakea automaatista myös santsikupin. Tanskalaisessa SUP-roskien vertailututkimuksessa kartonkikupit eivät edes mahtuneet raportoitujen rantaroskien listoille, joten onko direktiivissä kysymys vain periaatteista? Jos kaikki tasapäistetään, sillä ei ole ohjaavaa vaikutusta ja tilanne on niin kuin aina ennenkin, paitsi että EU kerää veroa. Oletus siitä, että ihmiset opittuaan juomaan kahvia koska ja milloin tahansa luopuisivat siitä, on kuvittelua eikä niin tule käymään. Säännön on tainnut kirjoittaa ihminen, joka käy vain ravintolassa katetun pöydän ääressä. Sellainen maailma kuitenkin meni jo.

– Aikaisemmin noin kolmasosa VTT:n tutkimuksesta rahoitettiin maksullisella tutkimuksella. Nyt suora budjettituki on pienentynyt ja yritysten osuus kattaa pian jo lähes puolet toiminnan kuluista. Samoin on kasvanut EU-rahoituksenkin siivu. Koronapandemiasta huolimatta töitä on pystytty tekemään normaalitahdilla. − VTT:n toiminta kehittyy jatkuvasti yhä kansainvälisemmäksi. Olemme erikoistapaus, sillä monet kilpailijat ovat ilmoittaneet, etteivät voi tehdä tällaisena aikana töitä, mutta meillä on ollut koko ajan täysi miehitys päällä. Tilanne on raskas, mutta ei mahdoton. Harlin ennustaa, että tämä pandemia ei ole viimeinen koettelemus, ihan yhtä vähän kuin se on ensimmäinen. – Eivät nämä mitään Egyptin vitsauksia ole, vaikka ainahan joku maailmanloppu on ollut käynnissä, ydinpommi tai happosateet vai loppuvatko kalat merestä. Ilmaston lämpeneminen on tämän vuosikymmenen todellinen agenda. Kaikki vaikuttaa toimintaympäristöömme. − EU on julkistanut Green Dealin, joka on monialainen ympäristötekijöitä huomioiva ohjelma ja samaan aikaan elpymisrahat kytketään sen seuraamiseen. Tämä sitouttaa toimialoja mm. SUP-direktiivin tavoitteisiin. Silti vapaaehtoinen sopiminen olisi parempi kuin tiukka lainsäädäntö, sillä että teknisessä ja kaupallisessa toimintaympäristössä tulee tapahtumaan monta innovaatiota 2020-luvun aikana, uskoo Harlin. Näivetystauti Suomessa Mutta on meillä omia, kotikutoisiakin haasteita. Sellaiseksi Harlin kutsuu suomalaista näivetystautia, jossa veronmaksajien määrä ja talous pienenee, eikä kilpailukyky jaksa kasvaa. – Pitäisi tehdä todella paljon ja kestävästi, että saataisiin aitoa kasvua aikaiseksi. Eiväthän keskustelut maan ja metsän käytöstä, ympäristön likaantumisesta ja vaikkapa mikromuoveista ole mihinkään hävinneet pandemian aikana. Suomi pystyy uusilla ja älykkäillä tuotteilla ratkaisemaan ongelmia maailmanmarkkinoilla. Bulkkia ei sinne kannata työntää, vaan valikoidusti tehdä vähän parempaa. Lisäarvo takaa, että raaka-aine ja tulot riittävät jatkossakin. Pakkaamisen kohdalla tämä tarkoittaa Harlinin mukaan, että perustuotteiden sijaan vientiin pitäisi tarjota pidemmälle jalostettuja tuotteita. Näin vaikka asiakasmarkkinat ovatkin kaukana.

3 Se vähemmän tunnettu fakta Sen lisäksi, että Ali Harlin harrastaa biomateriaalien kehitystä, hän on vaskipuhaltaja ja soittaa muun muassa trumpettia ja baritonia useissakin bändeissä.

logistisesti tehokas. Mutta pitääkö se tehdä kuten kuluttaja nyt keräilemällä kaupassa toimituslaatikoihin. Harlinin mukaan nykyinen kulutustrendi, jossa ostetaan valmista ruokaa ja napataan kahvimuki mukaan, vahvistuu. Samoin moninaiskäyttäytyminen lisääntyy. – On sunnuntaikokkeja ja lomaekoilijoita, joilla mökillä pitää olla porkkanapenkki, mutta käytännön arjessa Woltin tilaaminen onkin ihan kivaa. – Elämä koronan jälkeen ja kun pitäisi saada kasvua aikaan, ei esimerkiksi muovitiekartan ja SUP-direktiivin tavoitteita ole ollenkaan niin helppo saavuttaa kuin ne olisi voitu saavuttaa ennen koronaa.

– Tulevaisuudessa saatamme tarjota esimerkiksi muovinomaisia selluloosatuotteita, kuten kirkkaita filmejä tai syvävedettävää kartonkimateriaalia. Tällä hetkellä tehdään paljon myös kuituvalostekniikan ympärillä, eli tutkitaan tapoja saada kananmunakennosta kehittyneitä pakkauksia. Tärkeitä ovat lisäksi erinäiset flexpack- ja barrieer-materiaalien kehittäminen, muovien kierrätyksen ongelmien ratkaisu, Harlin vihjaa tulevista sovelluksista. – Tämä tulee olemaan paitsi materiaalivientiä, myös teknologiavientiä tuotteiden osana. Olemme jo nyt ihan aito teknologian ja tietotaidon viejä. Vähentäminen ja uudelleenkäyttö Muovin uudet ratkaisut ovat VTT:n näkövinkkelistä keskeisiä: esimerkiksi muovien kemiallisen kierrätyksen kehittäminen ja digitaalisten ratkaisujen kytkeminen kierrätykseen, samoin kuin jätehierarkiassa kierrätystäkin korkeammalle nostettu uudelleenkäyttö. – Kertakäyttömuovin paine on ruuan ulosmyynnin ja pikaruuan pakkausten puolella. Pakkauksia on jo kevennetty ja kehitetty pitkälle, eikä siellä ole enää paljon vähennettävää. Asiat muuttuvat Harlinin mukaan erilaiseksi, kun on otettu käyttöön uusia palvelualustoja, kuten Foodora, Wolt tai Etelä-Euroopassa vahvaa jalansijaa jo saanut Uber-food. Hän odottaa kiinnostuneena, miten terveysja hygieniakysymykset ratkaistaan, jos ruokaketjussa aletaan suosia uudelleenkäytettäviä pakkauksia. Valmista ratkaisua ei vielä ole ja Harlin heittääkin ilmaan ajatuksen metallin takaisintulosta. – Armeijan pakki kestää loputtomasti kovaakin käyttöä. Näitä mietitään ja tutkitaan. Selvää kuitenkin on, että mitä tiiviimmin me asumme kaupungissa, jossa alakerrassa on kaikki palvelut, sitä vähemmän tarvitaan keittiötä. Mitä enemmän neliöt kallistuvat, sitä vähemmän tilaa liikenee keittiölle. Asuntoneliön hinta siis vaikuttaa siihenkin, millainen pakkausratkaisu tarvitaan. Netti muuttaa myös ruuan vähittäiskauppaa. Ruuan kotiin toimittaminen perustuu hyvään pakkaukseen, joka on

Näe mitä ostat Sisällön näkyminen ruokapakkauksissa on tärkeää, se vaikuttaa päätökseen: ei sikaa säkissä. Siksi kuitupakkauksissakin pitäisi nähdä sisältö. – Näitä on jo, mutta muutaman vuoden sisällä tulee lisää tarjontaa. Pakkausfilmi on yksi nopeimmin kasvava muovin käyttöalue. Kun markkina kasvaa, löytyy uusia mahdollisuuksia sellufilmeille. Näitäkin kehitetään myös VTT:llä yritysyhteistöinä.

Adara Pakkaus Oy Radanvarsitie 9 FI-37600 Valkeakoski

Teksti: Aino Laine Kuvat: Fazer

Laaja tuoteportfolio vaatii laajan pakkausvalikoiman Makeisia, leipomotuotteita, jauhoja, hiutaleita, kaurapohjaisia juomia ja välipalaratkaisuja. Siinä suppea lista Fazer-tuoteperheen jäsenistä. Kun valikoimaan kuuluu niin kiinteitä, jauhemaisia kuin nestemäisiäkin tuotteita, on sanomattakin selvää, että pakkauskehityksellä riittää töitä. – Jokainen pakkaus suunnitellaan tuote edellä, muistuttaa Fazerin pakkauskehitysjohtaja Piia Soininen-Tengvall.

Yritys tutuksi

Fazerin toiminta on jakautunut kolmeen segmenttiin: Leipomot, Makeiset ja Lifestyle Foods, ja aiemmin jokaisen pakkauskehitys on hoidettu pääosin oman segmentin sisällä. Huhtikuun alusta yhtiöön on perustettu koko Fazerin laajuinen pakkauskehitys. Tuoreen organisaation vetäjäksi löytyi pakkausosaaja oman talon sisältä, kun Fazer Leipomoiden pakkauskehityksestä aiemmin vastannut Piia Soininen-Tengvall nimitettiin konsernin pakkauskehitysjohtajaksi. – Fazer Leipomoilla on ollut käytössä vastuullisen pakkaamisen ohjelma kolmisen vuotta, ja muissakin yksiköissä on tehty paljon vastuullisuuden parantamiseksi. Yhtenäinen pakkauskehitysorganisaatio vähentää toiminnan siiloutumista, ja odotan innolla, että pääsemme kehittämään koko konsernin kattavaa vastuullisen pakkaamisen ohjelmaa, Soininen-Tengvall toteaa.

Fazerin tuote- ja pakkausrepertuaari on niin laaja, että ainakin ulkoa käsin kokonaiskuvan hahmottaminen voi olla hankalaa. Moniulotteisuuden vuoksi pakkauskehitystoiminnan keskittäminen onkin tärkeää. On selkeämpää edistää esimerkiksi pakkausten kierrätettävyyttä yhtenä rintamana kuin jos jokainen segmentti painisi näiden asioiden kanssa yksin. Pakkauksia mittatilaustyönä Kuluttajien puheista kuultaa usein mustavalkoinen toive pakkausten ja materiaalien ympäristöystävällisyyteen panostamisesta. Mutkia oiotaan vaatimalla yksiselitteisesti muovista luopumista ymmärtämättä aina täysin niitä perusteita, joilla materiaalivalintoja tehdään. Aiemmin juomateollisuuden varsin homogeenisen tuotevalikoiman ja pakkausten parissa työskennellyt Piia Soininen-Tengvall muistuttaa, että pakkaussuunnittelu lähtee aina tuotteen lähtökohdista. – Erityyppisille elintarvikkeille on suunniteltava juuri niille tarkoitettuja pakkauksia. Puhumme Fazerilla itse mittatilauspuvusta: jokaisella tuotteella on erityisvaatimukset, joihin pakkauksen tulee mukautua. Soininen-Tengvall kiittelee kuluttajia siitä, että vastuullisuusasioita pidetään esillä keskusteluissa. Suurelta elintarvikealan toimijalta myös odotetaan konkreettisia tekoja liiketoiminnan vastuullisuuden suhteen. – Vastuullisuus ja ympäristöystävällisyys ovat tärkeitä tekijöitä koko elintarvikkeen valmistusketjussa ja ne on hyvä huomioida kaikissa toiminnoissa, myös muissa kuin pakkauskehityksessä. Pakkaus on yksi tärkeä elementti kokonaisuudessa, ja me haluamme olla edelläkävijä niiden kehittämisessä. Kehitys kehittyy, jatkuvasti Fazerilla pakkauskehitys on paljon muutakin kuin valmiiden pakkausten ostamista ja tuotteiden pakkaamista niihin. Kullekin elintarvikkeelle valitaan sopivin pakkausmateriaali, ja pakkaukselle mitataan ja piirretään tuotetta sekä konetta vastaava rakenne. Yhtiö toimii aktiivisessa yhteistyössä pakkausten tuottajien

ja toimittajien kanssa. Lisäksi yhteistyötä tehdään eri tutkimuslaitosten, kuten VTT:n ja Luken kanssa, ja yhtiö on mukana erilaisissa pakkausmateriaalien kehityshankkeissa. Yksi hyvä esimerkki tällaisesta hankkeesta ja sen tuloksista on alkuvuodesta lanseerattu kaurankuoripussi, joka otettiin käyttöön Fazer Myymäläleipomoissa helmikuussa. 25-prosenttisesti kaurankuoresta valmistettu paperipussi oli monen tekijän summa: paperi valmistettiin delfort Tervakosken tehtaalla, pussit valmisti Peltolan Pussi ja painatuksesta vastasi Marvaco. Koska pussiin pakataan leipää, oli materiaalin täytettävä elintarvikekontaktimateriaalivaatimukset. Sen lisäksi pussin soveltuvuus kauraleivän pakkaamiseen varmistettiin mittavin säilyvyys- ja makutestein. Pakkausmateriaalien testaaminen onkin Fazerille tuttua kauraa. – Mitään pakkausta ei meillä oteta käyttöön ilman perusteellisia testejä. Sen lisäksi, että mietimme vastuullisuutta ja tutkimme elintarvikkeen ja pakkauksen yhteisvaikutuksia, tuotteille ja pakkauskoneille on mitoitettava sopivat, materiaalitehokkaat pakkaukset. Jokaiselta uudelta pakkaustyypiltä vaaditaan kolme hyväksyttyä testiajoa ennen kuin se tulee käyttöön, Soininen-Tengvall valaisee. Kaurankuoripussin käyttöönoton lisäksi Fazer Leipomot on kehittänyt pakkausmateriaalivalikoimaansa muun muassa vaihtamalla kaikki metallipakkaukset vähemmän luontoa kuormittaviin materiaaleihin. Yhtiö on lisäksi ollut mukana kehittämässä aiempaa ekologisempaa EGP-painatustekniikkaa. Tuote- ja pakkauskehitys on jatkuvaa työtä, ja uusia ympäristö edellä tehtyjä pakkausuudistuksia on tulossa lisää, vaikka niiden sisällöistä Soininen-Tengvall ei vielä voikaan tarkemmin kertoa. Materiaalioptimointia tuotteiden ehdoilla Kaurankuoripussin raaka-aine saatiin Fazerin oman myllyn sivuvirrasta, jauhamisesta jäljelle jäävistä kaurankuorista, jotka muuten menisivät polttoon tai eläinten rehuksi. Vaikka energiatuotannon käyttöön menevä jäte on sekin parempi kuin

Elintarvikkeiden pakkaamisessa tuoteturvallisuus menee aina pakkausmateriaalien optimoinnin edelle, sanoo Piia Soininen-Tengvall. kokonaan hävikiksi päätyvä materiaali, Soininen-Tengvall huomauttaa, että materiaalin hyödyntäminen uuden tuotteen raaka-aineeksi on aina polttoakin parempi vaihtoehto. – Kiertotalousajattelun mukaisesti tähtäämme siihen, että kaikki käytettävissä oleva materiaali käytetään uudelleen. Tämä on suuri syy siihen, miksi Fazerin pakkauksiin on merkitty selkeät lajitteluohjeet: yritetään tehdä kierrättäminen mahdollisimman helpoksi ja selkeäksi kuluttajille, jotta kaikki mahdollinen materiaali saadaan tehokkaasti kiertoon ja hyödynnetyksi uusien pakkausten raakaaineena. Selväkieliset sanalliset lajitteluohjeet ovat osa Fazerin vuonna 2018 aloittamaa

pakkausuudistusta, ja nykyään lajitteluohjeet löytyvät jo 99 prosentista Leipomon pakkauksia. Myös uudelleenkäytöllä vähennetään pakkausten ympäristövaikutuksia: puiset kuormalavat ja muoviset leipälaatikot kiertävät jopa vuosia, rikkinäisiä lavoja korjataan ja lopulta materiaalit hyödynnetään uusien muovipakkausten tai puu- ja paperituotteiden valmistuksessa. Kolme vuotta sitten alkanut projekti rakentuu kolmen peruspilarin päälle: pakkausmateriaalin ja erityisesti muovin vähentäminen, kierrätettävyyden parantaminen sekä ekologisempien pakkausten kehittäminen. Yhtiön kaikki olemassa olevat pakkaukset tarkastetaan ja tarvittaessa uudistetaan näiden kriteerien mukaisesti, ja uudet pakkaukset suunnitellaan luonnollisesti vastaamaan vastuullisuusohjelman vaatimuksiin. Työtä on paljon, mutta sen tulokset alkavat myös näkyä. Esimerkiksi Fazer Leipomoiden pakkauksista on viimeisten kolmen vuoden aikana saatu vähennettyä 11 prosenttia muovia, mikä vastaa vuositasolla noin 40 000 000 leipäpussia. Vuoden 2025 loppuun mennessä tavoitteena on vähentää muovia yhteensä 20 prosenttia. Soininen-Tengvall kuitenkin muistuttaa, että elintarvikkeiden pakkaamisessa tuoteturvallisuus menee aina pakkausmateriaalioptimoinnin edelle. – Koneellinen pakkaaminen asettaa materiaalin kestävyydelle omat vaatimuksensa. Jos esimerkiksi muovipakkausta ohennetaan liikaa, pakkauslinjalla saattaa ilmetä pakkausrikkoja. Koneiden säädöillä ja muutoksilla voidaan jossain määrin estää pakkausrikkoja linjalla, mutta aina se ei ole mahdollista. Kuluttajien ääni kuuluviin Testausta ja tutkimusta tehdään laboratorioissa ja tuotantolinjoilla, mutta aina sekään ei välttämättä riitä. Miten sitten

tiedetään, mikä pakkaus toimii käytössä, meidän jokaisen keittiössä, ja mikä ei? – Kuuntelemalla kuluttajia. Kuluttajapalveluumme voi ottaa yhteyttä, jos tuotteen tai pakkauksen suhteen tulee kysyttävää tai kehitysehdotuksia, minkä lisäksi viestintämme seuraa herkällä korvalla esimerkiksi somessa syntyvää keskustelua. Kaikki palaute kerätään ja toimitetaan edelleen kyseisistä aiheista vastaaville tahoille. Fazerin pakkauskehitys on osa yrityksen markkinointiyksikköä, jossa toimii myös kuluttaja- ja markkinatutkimukseen keskittyvä tiimi. Kuluttajanäkemys otetaan huomioon uusia tuotteita kehitettäessä, mikä vaikuttaa pakkauskehitykseenkin, sillä pakkaussuunnittelu on mukana uutuuksien innovoinnissa ja luomisessa jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Lisäksi oma pakkauskehitystiimi nopeuttaa tuotteiden markkinoille saattamista, kun pakkaukset voidaan suunnitella yhtä jalkaa tuotteen kanssa. Jotain uutta, jotain vanhaa Perinteisenä elintarvikealan toimijana Fazer ja sen tuotteet tunnetaan hyvin. Tämä vaatii sekä tuotteilta että pakkauksilta ominaisuuksia, jotka täyttävät niiden käyttäjien odotukset. Kaupan hyllyllä kuluttajan huomiosta kilpailee lukuisa määrä samankaltaisia tuotteita, joten visuaalisuudella on suuri merkitys tuotteen houkuttelevuuteen. Verkkokaupan kuvakatalogeissa ulkoasun näyttävyyden ja toisaalta myös tunnistettavuuden merkitys kasvaa entisestään. – Houkutteleva, laadukas ja vastuullinen pakkaus on tärkeä osa tuotetta ja sen brändimielikuvaa. Kuluttajan ensimmäinen ja viimeinen kosketus tuotteeseen on useimmiten pakkaus, joka luo mielikuvaa ja tarjoaa informaatiota tuotteesta, Piia Soininen-Tengvall sanoo. Fazerin portfolioon kuuluu monia kymmeniä klassikkotuotteita, jotka tun-

nistaa ikonisen pakkausilmeen perusteella. Kuluttaja ei välttämättä tule aina edes huomanneeksi, kuinka paljon niissäkin on tapahtunut muutosta vuosien ja vuosikymmenten kuluessa. Kun naapurituotteet hyllyllä vaihtuvat ja muuttavat ulkoasuaan, täytyy ikisuosikitkin välillä pukea uuteen asuun, jotta ajanhenkisyys säilyy. – Bränditalolle on tärkeää pitää klassikkojen tunnistettavuudesta kiinni, mutta samalla uudistaa ulkoasu vastaamaan nykytrendejä. Tämäntyyppiset pakkausuudistukset ovat todellista tasapainoilua uuden ja vanhan välillä, ja ne tehdään aina tarkkaan harkiten. Paitsi klassikkojen pysyvyys myös uudistumiskyky on kantanut Fazeria jo 130 vuotta. Niin tuotteiden kuin pakkaustenkin kehittäminen on jatkuvaa työtä, joka varmistanee vahvan aseman elintarvikemarkkinoilla myös jatkossa.

KOMMENTTI –

Aino Laine

Fazerin, delfort Tervakosken, Peltolan Pussin ja Marvacon yhteisponnistus tiivistyi alkuvuonna kaurankuoripussin muotoon. Tampereen ammattikorkeakoulun, Luken ja Design Forum Finlandin yhteisestä Herää Pahvi! -hankkeesta alkunsa saanut idea otti toteutuakseen kolme vuotta. Kyseinen pakkaus on osoitus yhteistyön voimasta, ja projektissa kiteytyy se tosiasia, että kehitystyötä ei kukaan pysty tekemään yksin eikä varsinkaan yhdessä yössä. Pahat kielet voisivat kalkattaa, että kyse on marginaalisesta hankkeesta, jolla ei pelasteta maailmaa. Yksinään kaurankuoripussi ei tietenkään ratkaise kaikkia maailman pakkausongelmia, mutta jostain on kuitenkin lähdettävä liikkeelle. Innovaatio ei koskaan synny tyhjästä eikä ilman vaivaa, vaan taustalle tarvitaan joskus hullultakin tuntuva idea sekä tarpeeksi tahdonvoimaa projektin läpiviemiseen. Kun uutta lähdetään luomaan, myös käytännöt on keksittävä tai ainakin muovattava tarkoitukseen sopiviksi. Tämä vaatii aikaa, resursseja ja ennen kaikkea rohkeutta. Investoinnit ovat suuria ja tuotteet yleensä perinteisiin kilpailijoihin verraten hintavia, mutta jos ratkaisu toimii ja käytännöt vakiintuvat, myös hinta tulee ennen pitkää alas.

3 Teksti: Antro Säilä Kuvitus: Aino Laine

Jätelakipaketti eduskuntaan Euroopan komissio hyväksyi joulukuussa 2015 kiertotalouden toimenpideohjelman, jonka tarkoituksena on vauhdittaa Euroopan siirtymistä kohti kiertotaloutta, parantaa kilpailukykyä, tukea kestävää talouskasvua ja luoda uusia työpaikkoja. Osana toimenpideohjelmaa EU:ssa hyväksyttiin kesällä 2018 ns. jätesäädöspaketti, jonka keskeisenä tavoitteena on tehostaa jätehierarkian (etusijajärjestys) noudattamista ja lisätä materiaalien resurssitehokasta käyttöä ja kierrätystä.

Jätesäädöspaketti sisältää neljä jätealan direktiiviä, joilla muutetaan kuutta jätealan keskeistä direktiiviä: jätedirektiiviä 2, pakkausjätedirektiiviä, kaatopaikkadirektiiviä sekä romuajoneuvodirektiiviä, paristo- ja akkudirektiiviä sekä sähkö- ja elektroniikkalaiteromudirektiiviä (SER-direktiivi). Direktiivimuutokset tulivat voimaan heinäkuussa 2018 ja ne on pantava täytäntöön jäsenvaltioiden kansallisessa lainsäädännössä 5.7.2020 mennessä. Lisäksi EU:ssa hyväksyttiin kesällä 2019 tiettyjä muovituotteita koskeva niin sanottu SUP-direktiivi, jonka vaatimukset on pantava kansallisesti täytäntöön 3.7.2021 ja 31.12.2024 välisenä aikana. SUP-direktiivin 3.7.2021 toimeenpantavat osat (markkinarajoitukset ja merkintävaatimukset) on sisällytetty nyt eduskunnalle jätettyyn jätelakipakettiin. Ympäristöministeriö julkisti hallituksen esityksen jätelain ja eräiden muiden lakien muuttamiseksi 24.4.2020. Asiaa valmistellut ympäristöministeriön asettama laajapohjainen työryhmä sai työnsä valmiiksi jo lokakuussa 2019. Työryhmän loppuraportti ei ollut yksimielinen. Toukokuussa 2020 ympäristöministeriö lähetti lausuntokierrokselle luonnoksen jätelakipaketiksi. Lausuntopalautteen runsauden ja hallituksen sisäisten poliittisten erimielisyyksien vuoksi lakipaketin valmistelu viivästyi maaliskuun 2021 lopulle. Suomen Pakkausyhdistys ry:n näkökulmasta esityksen selvästi huonoin puoli on kustannusten nousu, joka kohdistuu tuottajiin eli pakattuja tuotteita markkinoille tuoviin yrityksiin. Suurimmat maksajat ovat elintarviketeollisuuden ja kaupan alan yritykset, joiden yhteenlaskettu osuus maksuista on noin 90 prosenttia.

Hallituksen esityksen keskeinen sisältö pakkausalan kannalta Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet Yhdyskuntajätteen uudelleenkäytön valmistelua ja kierrätystä ( jäljempänä kierrätys) koskevaa tavoitetta kiristetään nykyisestä 50 prosentista asteittain siten, että tavoite on 55 % vuonna 2025, 60 % vuonna 2030 ja 65 % vuonna 2035. Kierrätysasteen laskentaa yhtenäistetään vuodesta 2020 lähtien siten, että tavoite koskee kaikkea yhdyskuntajätettä. Samalla luovutaan nykyisestä neljästä vaihtoehtoisesta laskentatavasta tavoitteen toteutumisen seuraamiseksi. Yhdyskuntajätteen kierrätystä (ml. uudelleenkäytön valmistelu) koskevat tavoitteet vuosille 2025, 2030 ja 2035 ovat Suomelle erittäin kovia. Direktiivimuutoksen mukaiset uudet kierrätysasteen laskentasäännöt pienentävät todennäköisesti muutamalla prosenttiyksiköllä Suomen nykyistä kierrätysastetta (noin 41–42 %), mikä lisää haastetta entisestään. Suomi on nykyisin jätteen kierrätyksessä EU-maiden keskitasoa. Komissio arvioi varhaisvaroitushankkeessaan Suomen olevan yksi niistä 14 jäsenmaasta, joiden vuoden 2020 kierrätystavoitteet ovat vaarassa jäädä saavuttamatta. Tilastotiedot eivät kuitenkaan ole vertailukelpoisia eri maiden välillä, sillä kierrätysasteen laskentamenetelmät ja yhdyskuntajätteen määrittelyt poikkeavat vielä huomattavasti toisistaan. Pakkausjätteiden kierrätystavoitteet Pakkausjätteiden kierrätystavoitteita kiristetään, mutta tavoitteet ovat direktiivin edellyttämällä minimitasolla lukuun Pakkausmateriaali

ottamatta alumiinia, jonka kierrätysaste on kansallisesti nostettu samalle tasolle rautametallien kanssa ja jonka kierrätysaste on Suomessa jo erittäin korkea. Suomalaisille toimijoille ei näin ollen aiheudu suhteellista kilpailuhaittaa verrattuna muihin EU-jäsenmaihin. Pakkausjätteen kokonaiskierrätysastetta koskevat tavoitteet ovat yleisiä, Suomea jäsenvaltiona sitovia tavoitteita, eikä niitä kansallisessa lainsäädännössä kohdistettaisi sitovasti kehenkään yksittäiseen toimijaan. Sen sijaan materiaalikohtaiset pakkausjätteen kierrätystavoitteet säädettäisiin tuottajia ja tuottajayhteisöjä (mukaan lukien juomapakkausten palautusjärjestelmät) sitovina velvoitteina. Uutena velvollisuutena alumiini- ja rautametallipakkausjätteelle asetetaan erilliset tavoitteet. Pakkausjätteen kierrätysasteiden laskentamenetelmää muutetaan samaan tapaan kuin edellä esitettyä yhdyskuntajätteen kierrätysasteen laskentaa. Yksityiskohtaiset pakkausjätteiden laskenta- ja raportointisäännökset annetaan komission täytäntöönpanopäätöksellä (EU) 2019/66526. Tavoitteisiin voidaan laskea mukaan puupakkausten korjaus uudelleenkäyttöä varten. Kansainvälinen etäkauppa tuottajavastuuseen Tuottajavastuun soveltamisala ehdotetaan nykyistä selvemmin ulotettavaksi myös niihin, jotka myyvät tuotteita kansainvälisellä etäkaupalla. Tuottajien olisi tuottajavastuuvelvoitteistaan huolehtimiseksi pääsääntöisesti liityttävä tuottajayhteisöön tai perustettava sellainen yh-

Nykyinen Tavoite 2025 tavoite (paino-%) (paino-%)

Tavoite 2030 (paino-%)

kaikki pakkaukset 55

muovi

22,5

puu

rautametallit

paperi ja kartonki 60

alumiini lasi

Pakkausjätteiden kierrätystavoitteet.

dessä muiden tuottajien kanssa. Muualla kuin Suomessa olevat tuottajat voisivat hoitaa tuottajavastuuvelvoitteensa Suomessa valtuutetun edustajan kautta. Verkkokaupan alustan ylläpitäjällä olisi vastaava mahdollisuus hoitaa alustalta toimivien etäkauppiaiden tuottajavastuuvelvoitteet näiden valtuuttamana.

Pakkausten tuottajayhteisöjen tulee kattaa kaikki materiaalit Tuottajayhteisöjä ja niiden toimintaa koskevaa sääntelyä lisättäisiin. Yhden luukun periaatteen toteuttamiseksi tuottajayhteisöjen tulisi edistää tuottajien mahdollisuutta hoitaa tuottajavastuuvelvoitteensa keskitetysti yhden toimijan kautta. Pakkausten tuottajayhteisön toimialan tulisi jatkossa kattaa kaikki pakkausmateriaalit. Tuottajayhteisön tulisi olla voittoa tavoittelematon yhteisö. Tuottajien maksuosuuksia tulisi pyrkiä mukauttamaan erityisesti ottaen huomioon tuotteiden elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset, kuten niiden kestävyys, korjattavuus ja uudelleenkäytettävyys sekä kierrätettävyys ja vaarallisten aineiden esiintyminen. Erilliskeräys kuntien ja tuottajien yhteistoimintana Asumisessa syntyvän pakkausjätteen erilliskeräys ja kuljetus ehdotetaan järjestettäväksi kuntien ja pakkausten tuottajien yhteistoimintana. Mallin lähtökohtana

3 olisi, että kunnat hoitaisivat pakkausjätteen erilliskeräyksen ja kuljetuksen asuinkiinteistöiltä tuottajan järjestämään käsittelyyn tai jatkokuljetukseen. Pakkausten tuottajayhteisö ja kunnat sopisivat erilliskeräyksen järjestämisestä ja korvauksista, jotka tuottajayhteisö maksaisi kunnille näiden järjestämästä erilliskeräyksestä ja kuljetuksesta. Korvausten maksamisen seurauksena pakkausten tuottajien tulisi kattaa vähintään 80 % pakkausjätehuollon kustannuksista ja kustannusvastuun täyttyminen tulisi laskea pakkausmateriaaleittain. Ehdotuksen mukaan tuottajien kustannusvastuun pohjana käytettävään pakkausjätehuollon kokonaiskustannuksiin laskettaisiin mukaan kustannukset, jotka aiheutuvat lakisääteisten velvoitteiden mukaisesta pakkausjätteen erilliskeräyksestä ja kaiken vastaanottamansa erilliskerätyn pakkausjätteen kierrätyksestä ja muusta jätehuollosta, mukaan lukien neuvonnan ja tiedottamisen sekä seurantatietojen toimittamisen kustannukset. Jos pakkausten tuottajayhteisö ja kunnat eivät pääsisi sopimukseen erilliskeräyksen järjestämisestä ja tuottajayhteisön maksamista vuosittaisista korvauksista, pakkausten tuottajayhteisö voisi käynnistää ympäristöministeriön johtaman sovittelun. Ympäristöministeriön olisi osapuolia kuultuaan tehtävä esitys sovinnon aikaansaamiseksi. Jos sopimusta ei syntyisi kuuden kuukauden aikana sovittelun alkamisesta, pakkausten tuottajayhteisön tulisi yhteistoiminnasta poiketen järjestää

€

€ €

pakkausjätteen kiinteistöittäinen erilliskeräys alkaen kolmen vuoden kuluttua sovittelulle annetun määräajan päättymisestä. Aluekeräyspisteiden lukumäärää voidaan vähentää Pakkausten tuottaja velvoitettaisiin nykyiseen tapaan järjestämään pakkausjätteen alueellinen vastaanotto. Kiinteistöittäisen keräyksen lisääntymisen vuoksi asetuksella säädettävää, asumisessa syntyvän lasi-, metalli- ja kuitupakkausjätteen alueellisten vastaanottopaikkojen vähimmäismäärää voitaisiin jonkin verran pienentää nykyisestä. Muovipakkausjätteen vastaanottopaikkojen vähimmäisvaatimusta puolestaan nostettaisiin samalle tasolle muita pakkausmateriaaleja koskevan vaatimuksen kanssa. Tarkemmin asiasta määrätään asetuksella lain hyväksymisen jälkeen – todennäköisesti aluekeräyspisteiden määrä on minimissään 1 000. Kertakäyttömuoveja koskevan SUP-direktiivin tuotekiellot ja merkintävaatimukset SUP-direktiivi tähtää kertakäyttöisistä muovituotteista aiheutuvan roskaantumisen vähentämiseen ja etenkin roskaantumisesta vesiympäristölle aiheutuvien haitallisten vaikutusten ennalta ehkäisemiseen. Direktiivi sisältää toimenpiteitä, kuten kertakäyttöisten muovituotteiden kulutuksen vähentämisvelvollisuuden, tiettyjen muovituotteiden markkinoille saattamisen kieltämisen, tuotteiden merkintävaatimuksia sekä laajennettua tuottajavastuuta koskevien järjestelmien käyttöönoton eräiden tuoteryhmien osalta. Tämän hallituksen esityksen yhteydessä tarkasteltavia direktiivin toimenpiteitä ovat eräiden tuotteiden markkinoille saattamista koskevat kiellot sekä tuotteiden merkintävaatimukset. Muita direktiivin edellyttämiä toimenpiteitä käsitellään myöhemmin valmisteltavassa lakiesityksessä. Esitykseen sisältyvän ehdotuksen mukaan SUP-direktiiviin sisältyvät eräiden muovituotteiden markkinoille saattamisen kieltäminen sekä eräiden tuotteiden merkintävaatimukset saatettaisiin osaksi kansallista sääntelyä jätelain nojalla annetavalla asetuksella. Sekä tuotekiellot

että merkintävaatimukset ovat sellaisenaan ehdottomia direktiivin vaatimuksia, joihin ei sisälly kansallista liikkumavaraa. Jätelain mukaisena valvontaviranomaisena jo nykyisin toimiva Tukes valvoisi tuotekieltoja ja SUP-merkintävaatimuksia. Tuotekieltojen piiriin kuuluvat muovia sisältävät vanupuikot, ruokailuvälineet (haarukat, veitset, lusikat, syömäpuikot) ja lautaset (myös muovipäällysteiset kartonkilautaset), pillit ja juomien sekoitustikut, ilmapallojen muoviset varret sekä vaahdotetusta polystyreenistä valmistetut ruoan tai juoman kertakäyttöpakkaukset ja -astiat kansineen. EU:n lääkinnällisiä laitteita koskevan sääntelyn soveltamisalaan kuuluvat pillit ja vanupuikot eivät kuitenkaan ole SUP-tuotekieltojen piirissä. Merkintävaatimusten piiriin kuuluvat muovia sisältävät terveyssiteet, tamponit ja niiden asettimet, kosteuspyyhkeet, suodattimelliset tupakkatuotteet ja suodattimet sekä juomamukit. Tuottajavastuun kustannukset nousevat Arvioitu kustannusten nousu on ympäristöministeriön mukaan 40–50 miljoonaa €/a kun pakkausten tuottajavastuun kustannus on vuositasolla tällä hetkellä n. 20 miljoonaa €. Pakkausten tuottajavastuun kustannus eli yrityksen maksama pakkausten kierrätysmaksujen summa yli kolminkertaistuu. Lakiesityksessä mainitaan lisäksi kertakäyttömuovidirektiivin aiheuttamat kustannukset – erityisesti julkisten ulkoalueiden siivous – joiden tuottajavastuuorganisaatioiden järjestö EXPRA on arvioinut nousevan tasolle 5–20 €/capita/a eli Suomessa 5,5 miljoonaa x 5–20 € = 27,5–110 miljoonaa €. Yhteensä nyt käsillä oleva ja jo tiedossa olevat tulevat pakkausten tuottajavastuun kustannukset nousevat 60–170 miljoonaan €/a:n, joka on nykyisiin kustannuksiin nähden kolme–kahdeksankertainen. Kun lisäksi tiedetään, että 2030 ja 2035 velvoitteet kiristyvät ja kustannusten nousu samalla kiihtyy, kun joudutaan hakemaan yhä pienempiä ja kalliimpia materiaalivirtoja ja mm. lajittelemaan sekajätteen joukosta kierrätettäviä pakkauksia, on lopputulos todella raskas tuottajille.

Lisätietoja jätelakiesityksen kohdista, jotka koskevat pakkauksia: https://www.pakkaus.com/hallituksen-esitys-jatelain-muuttamisesta-spyn-analyysi-esityksen-sisallosta/

TERMIT TUTUKSI

Tällä palstalla selvitetään, mitä pakkausalalla usein käytettävät termit tarkoittavat. Onko mielessäsi jokin sana, jonka merkityksen haluaisit tietää? Kerro siitä meille osoitteella johanna.nikunen@pakkaus.com ja etsimme alan parhaan asiantuntijan vastaamaan.

Teksti: Ali Harlin, VTT Package-Heroes-hanke www.packageheroes.fi

Paperi ja kartonki Kuiduista valmistettu paperi keksittiin noin 2000 vuotta sitten Kiinassa. Siitä on tullut niin luonnollinen osa elinympäristöämme, että sille ei ole virallista standardin mukaista määritelmää. Paperi voitaisiin määritellä niin, että se on lyhyistä kuiduista vetysidoksilla valmistettu rainamainen materiaali, joka on pulpperoitavissa ja uudelleen rainattavissa.

Paperissa yleisimmin käytettyjä mineraaleja ovat kaoliniittisavi ja kalsiumkarbonaatti eli liitu. Myös hienoksi jauhettua kiteistä marmoria, kipsiä ja titaanioksidia käytetään. Syväpainatuksessa voidaan käyttää myös talkkia.

Sellukartonki on valkoisesta sellusta valmistettua yksitai monikerroksista kartonkia, jossa voi olla savipäällystys painatusjäljen parantamiseksi. Sellukartongin tärkein käyttökohde on laminointi nestepakkauskartongiksi.

Pahvi on vähintään 250 g/m² painavaa paksua kartonkia. Pahvi-nimitystä käytetään puhekielessä yleensä ulkopakkauskartongeista tai ulkopakkauskartongin ja aallotuskartongin muodostamasta puolivalmisteesta, ei kartonkikerrosten väliin jäävästä aallotuspahvista.

Paperin ja kartongin välinen standardinmukainen erottelu kulkee grammapainossa 125 g, jonka yli olevia laatuja kutsutaan kartongiksi. Paperien neliömassat vaihtelevat välillä 6–300 g/m² kun taas kartongin neliömassat ovat välillä 125–600 g/m². Kartonki on usein myös monikerroksista toisin kuin paperi. Kerroksissa voidaan käyttää erilaisia raaka-ainetyyppejä haluttujen ominaisuuksien saavuttamiseksi.

Taivekartonkia (200–400 g/m²) käytetään erilaisten koteloiden valmistukseen. Se on käytetyn kuidun osalta kolmikerroksinen. Keskikerros on mekaanista sellua, pintakerrokset valkaistua sellua. Yläpinta on yleensä kaksoissavipäällystetty ja kiillotettu, ja joskus myös alapinta on ohuelti savipäällystetty tai pigmentoitu. Taivekartongin sileä pinta sopii hyvin offset- tai syväpainokäyttöön. Taivekartonkia voidaan päällystää muovilla tai laminoida alumiinilla.

Ulkopakkauskartongit eli aaltopahvit valmistetaan kahdesta osasta: pinnan lainerista ja pintojen väliin tulevasta aallotetusta osasta, flutingista eli aallotuskartongista. Laineri voi olla valkaistua, valkaisematonta tai uusiokuitua.

Autamme sinua rakentamaan kestävää tulevaisuutta. Walkin missiona on vauhdittaa siirtymistä jätteettömään talouteen. Innovatiiviset pakkausratkaisumme auttavat brändejä luomaan asiakkailleen todellista lisäarvoa kiertotalouteen siirryttäessä.

Tutustu tulevaisuuden ratkaisuihimme: walki.com

KOLUMNI

Lisää tietoa, lisää kustannuksia

Sanna Marinin hallituksen tuore esitys jätelain muuttamiseksi vie kohti kiertotaloutta. Lain myötä kansalaisten mahdollisuudet lajitella jätteensä paranevat, kierrätys lisääntyy ja jätealan liiketoiminta kasvaa merkittävästi. Samalla kuluttajien jätemaksut jopa alenevat. Pakkaustuottajat ovat tulevien muutosten maksumiehiä. Tuotteita pakkaavien ja pakattuja tuotteita maahantuovien yritysten vuotuiset kierrätysmaksut kasvavat kymmenillä miljoonilla euroilla. Tästä huolimatta jätelakiesitys on tuottajien näkökulmasta kohtuullisen hyvä. Tuottajavastuu laajenee pääosin direktiivien pakottamana. Tämä kova muutostahti on ymmärretty lakiesityksessä. Pakkausjätedirektiivin tiukkoja kierrätystavoitteita ei ole juurikaan kiristetty kansallisesti. Suomi myös soveltaa direktiivin poikkeusta, jonka mukaan pakkaustuottajien vastuu rajataan 80 prosenttiin täyden kustannusvastuun sijaan. Tämä helpottaa muun muassa uusien yritysten saamista mukaan kantamaan lakisääteistä vastuuta. Jätelakiesityksen parasta antia on ulkomaisen etäkaupan saaminen tuottajavastuun piiriin. Lopultakin kotimaisten yritysten velvollisuus maksaa ulkomaisen verkkokaupan pakkausjätteiden keräys ja kierrätys päättyy. Suomalaisten yritysten

mahdollisuudet kilpailla asiakkaista tasapuolistuvat. Nyt on varmistettava riittävät resurssit lain noudattamisen valvontaan. Keskustelua on herättänyt se, että kerros- ja rivitaloihin tuleva pakkausmateriaalien keräys ehdotetaan järjestettäväksi kuntien ja tuottajien yhteistyönä. Kunnat toimisivat keräyksen organisoijina, tuottajat maksajina ja jätealan yksityiset yritykset hoitaisivat itse keräystyön. Joutuvatko tuottajat tässä kuntien toiminnan maksumiehiksi? Huoli on turha ja yhteistyö on tuottajien etu. Ensinnäkin kuntayhteistyö on edellytys sille, että tuottajien kustannusvastuu voidaan rajata 80 prosenttiin täyden vastuun sijaan. Toiseksi tuottajilla on aina mahdollisuus järjestää keräys itse, mikäli kuntien kanssa ei päästäisi yhteiseen näkemykseen yhteistyön ehdoista, kuten hinnasta. Tuottajien näkökulmasta kansallista harkintaa olisi toivonut käytettäväksi siinä, että tuottajavastuu olisi rajattu kierrätystavoitteiden saavuttamiseen. Nyt tuottajien on lisäksi kustannettava kuluttajille niin sanottu minimipalvelutaso lajitteluun. Tämä tarkoittaa kartonki-, lasi-, metalli- ja muovipakkausten keräämistä kaikilta vähintään viiden perheen asuinkiinteistöiltä. Tämä johtaa joidenkin pakkausmateriaalien osalta korkeampiin

”

kustannuksiin kuin pelkkä kierrätystavoitteiden saavuttaminen edellyttäisi. Lakiesitys on kuitenkin monen osatekijän summa ja kokonaisuus on hyväksyttävä. Ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden väheneminen on ratkaistava. EU on havainnut tuottajavastuun hyväksi keinoksi tähän ja on syytä valmistautua siihen, että vastuut vain kiristyvät jatkossa. Kierrätystavoitteiden rinnalle ovat tulossa tuotteiden ja pakkausten kestävyyteen, kierrätettävyyteen ja raaka-aineisiin liittyvät vaatimukset. Osin ne tuodaan pakottavina, kuten tuotekiellot, ja osin ohjaavina. Tärkeää on huolehtia siitä, että kiristyvä säätely kohtelee yrityksiä tasapuolisesti ja markkinoille annetaan mahdollisuus löytää parhaat mahdolliset ratkaisut tavoitteiden saavuttamiseen. Seuraava lakivääntö odottaa jo kulman takana: SUP:iin eli kertakäyttömuovidirektiiviin liittyvä jätelain muutos käsiteltäneen eduskunnassa jo ensi syksynä.

Juha-Heikki Tanskanen Toimitusjohtaja Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy

Teksti: Johanna Nikunen Kuva: Mostphotos

Pula-aika iski muovialalle Muoviraaka-aineista on tällä hetkellä pulaa Euroopassa ja muualla maailmassa, ja pula on johtanut korkeampiin raaka-ainehintoihin ja toimitusvaikeuksiin. Tämä vaikuttaa myös pakkausten valmistajiin. IKEM (Innovation and Chemical Industries in Sweden) kirjoittaa lehdistötiedotteessaan, että pulaa on pääasiassa polyolefiineistä, kuten polyeteenistä (PE) ja polypropeenistä (PP), mutta myös muista materiaaleista, kuten PVC:stä ja polyamideista. Saksan muovipakkausten teollisuusyhdistys IK (Industrievereinigung Kunststoffverpackungen) kertoo, että 80 prosenttia saksalaisista muovipakkausten valmistajista arvioi muoviraaka-ainepulan rajoittavan jo niiden tuotantoa. He kertovat myös toimitusvaikeuksista. Muoviraaka-ainepulan odotetaan jatkuvan tai jopa pahentuvan tulevina viikkoina. – Saman käsityksen jakavat myös useat IKEM:n jäsenyritykset, joiden on vaikea saada tarvitsemiaan raaka-aineita. Ja mitä saat, on erittäin kallista, sanoo Henrik Oxfall, joka vastaa IKEM:issä muovinjalostusasioista. IKEM:n jäsenyritykset Ruotsissa ovat nyt huolissaan siitä, että ne saattavat joutua lopettamaan tuotannon materiaalipulan takia tai että tuotteiden valmistaminen on yksinkertaisesti liian kallista. – Tilanne on erittäin vaikeaa yrityksille, jotka ostavat raaka-aineita spottimarkkinoiden kautta, mutta jopa pidempiin toimitussopimuksiin sitoutuneilla on vaikeuksia saada haluamiaan määriä, Henrik Oxfall sanoo tiedotteessa. Muoviraaka-aineiden kysyntä kasvoi jyrkästi vuoden 2020 lopussa, ja kasvua oli paljon odotettua enemmän. Sen jälkeen kysyntä on kasvanut tasaisesti, mikä on nostanut hintoja. Tämä johtuu siitä, että suuret määrät Yhdysvalloissa ja Saudi-Arabiassa tuotettuja raaka-aineita on ohjattu Aasian markkinoille sen sijaan,

että ne päätyisivät Eurooppaan. Lisäksi on toimitusvaikeuksia. Syitä toimitusvaikeuksiin on useita, mutta muun muassa viimesyksyinen hirmumyrskykausi vaikutti jalostamoihin ja Texasissa tämän vuoden alussa esiintyneet laajat sähköongelmat ovat vaikeuttaneet tilannetta. Lisäksi globaalissa logistiikassa on tällä hetkellä epätasapainoa koronapandemian vuoksi. Epätasapaino tarkoittaa muun muassa sitä, että tyhjät lähetyskontit eivät ole siellä, missä niitä tarvitaan, mikä rajoittaa suuresti toimitusmahdollisuuksia. – Kaikki tämä yhdessä on johtanut nykytilanteeseen, eikä tällä hetkellä ole ennustetta siitä, kuinka kauan ongelma jatkuu. On selvää, että yritysten on varauduttava tilanteen jatkumiseen, Henrik Oxfall toteaa. Raaka-ainepula näkyy myös suomalaisten pakkausvalmistajien arjessa. Hinnat ovat nousseet ja toimitusajat pidentyneet. Perusmuovien (PP ja PE) saatavuus on ollut hyvä. Erikoismuoveissa, joita tarvitaan muun muassa monikerroskalvojen barrieereihin (EVOH, PA) on selvästi hankalampaa, kertovat suomalaiset muovipakkausten valmistajat. Toistaiseksi alalla kommentoidaan, että on pärjätty ”jotenkuten”, mutta kannattavuus on kärsinyt. – Muovia sisältävien raaka-aineiden hinnat ovat nopeasti nousseet historiallisen paljon. Olemme nähneet isoja, kaksinumeroisia korotusprosentteja. Pahimmillaan puhutaan jopa noin 40 prosentin korotuksista verrattuna loppuvuoteen 2020, kertoo etikettejä valmistavan Nordic Labelin myynti- ja markkinointijohtaja Heikki Kotala. Muovipakkauksia valmistavan Aspelin Groupin arvio hinnannoususta

on vielä tätäkin suurempi. – Hinnat ovat nousseet jopa 50–60 prosenttia hieman tuotteesta riippuen, toimitusjohtaja Jarmo Aspelin arvioi. Ainakin toistaiseksi tilanteesta on kuitenkin selviydytty. Varautuminen on suomalaisyrityksissä ollut hyvää, eikä raaka-ainepula ole päässyt rajoittamaan toimintaa. – Meillä on merkittävät puskurivarastot raaka-aineissa juuri tällaisia tilanteita varten. Lisäksi hyvät pitkäaikaiset suhteet kaikkiin keskeisiin raaka-ainetoimittajiin ovat auttaneet, Kotala sanoo. Lisätyötä ja ennakointia tilanne kuitenkin vaatii. – Tilanne aiheuttaa paljon lisätyötä ja uutta suunnittelua. Polypropeenin tilanne on ollut kaikista haastavin. Olemme ennakoineet hankintoja ja kasvattaneet varastoja, niiltä osin kuin se on ollut mahdollista, Jarmo Aspelin sanoo. Mutta kuinka kauan raaka-ainepula jatkuu? Tilanteen ei odoteta paranevan ihan lähitulevaisuudessa. – Nopeaa helpotusta ei todennäköisesti tulla näkemään, mutta toivomme todella, ettei tilanne ainakaan pahene nykyisestä. Oletamme, että tilanne voisi helpottua kohti loppuvuotta, Kotala toivoo. Jarmo Aspelin jakaa näkemyksen. – Näyttäisi siltä, että tilanne säilyy haastavana Q2-kvartaalin ajan. Osa ennusteista näyttää haasteiden jatkuvan syksylle saakka, mutta oma näkemykseni on, että kesän aikana tilanne saattaisi jo hieman helpottaa. Varautuminen tapahtuu edelleen aika lailla samoilla keinoilla kuin tähänkin asti, mutta kovin helppoahan se ei ole, hän toteaa.

3 Teksti: Maria Åkerman ja Henna Sundqvist-Andberg, VTT Kuvat: Mostphotos ja VTT

KESTÄVÄ RUOKAPAKKAAMINEN – TASAPAINOTTELUA KESTÄVYYDEN ERI KRITEERIEN VÄLILLÄ

Pakkaukset ovat nykyisten pitkien, globaalien ruokaketjujen aikana välttämätön osa toimivaa ja turvallista ruokajärjestelmää. Tarkoituksenmukainen pakkaus suojaa ruokaa, edistää ruuan säilyvyyttä ja vähentää siten ruokahävikkiä ja siitä syntyviä hiilidioksidipäästöjä. Pakkausten käytöllä on kuitenkin myös negatiivisia ympäristövaikutuksia, kuten käytöstä syntyvä pakkausjäte sekä roskaaminen. Jätemäärä ei ole pieni, sillä esimerkiksi ruokapakkausten osuus tuotetusta muovijätteestä on lähes 60 %.

3 Euroopan unioni on asettanut vuonna 2018 julkaistussa muovistrategiassaan tavoitteeksi, että vuoteen 2030 mennessä kaikki unionin alueella käytetyt muovipakkaukset ovat joko uudelleenkäytettäviä tai helposti kierrätettäviä. Lisäksi vuonna 2019 säädetty kertakäyttömuovidirektiivi pyrkii vähentämään kertakäyttöisten muovituotteiden kulutusta, mukaan lukien syömävalmiin ruuan pakkauksia, sekä kieltämään joukon muovia sisältäviä tuotteita EU:n alueella. Elintarvikkeiden tuotannon ympäristövaikutukset ovat usein monikymmenkertaiset pakkauksen valmistukseen ja kierrätykseen verrattuna. Monet pakkausjätteen vähentämiseen ja kierrättämiseen keskittyvistä politiikkatoimista eivät nykyisellään ota huomioon pakkausten

toiminnallista roolia ruokaketjussa. Maaliskuussa 2020 julkaistussa EU:n kiertotalouden toimintasuunnitelman päivityksessä asetetaan tavoitteeksi, että tulevaisuudessa tuotteiden ja niiden suunnittelun kestävyysperiaatteet ohjaavat laajempaa poliittista ja lainsäädännöllistä kehitystä. Jotta tämä toteutuisi ruokapakkausten kohdalla, tarvitaan kokonaiskuva ruokapakkaamisen kestävyyden toiminnallisista kriteereistä ja niiden välisistä jännitteistä. Ruokapakkaamisen kestävyyden kriteerit Ruokapakkaamisen kestävyydellä voidaan viitata ekologiseen, taloudelliseen, sosiaaliseen ja kulttuuriseen kestävyyteen. Kestävyyden arvioinnissa

tulee huomioida paitsi itse pakkaus, sen valmistus ja raaka-aineketjut, myös pakkauksen merkitys ruuan tuotannon, jakelun, kuluttamisen ja jätehuollon kokonaisuudessa. Ruokapakkauksen tehtävä on suojata tuotetta logistisessa ketjussa, kaupassa ja kotitalouksissa: tarkoitus on saada tuote syödyksi ja vältettyä ruokahävikki. Lisäksi pakkausratkaisun tulisi helpottaa ruokaketjun toimijoiden ja kuluttajien arkea, sopia ongelmattomasti jätehuolto- ja kierrätysjärjestelmiin sekä olla kustannus- ja resurssitehokas. Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa PackageHeroes-tutkimushankkeessa on tunnistettu kuusi keskeistä ruokapakkaamisen kestävyyden kriteeriä.

Kestävän ruokapakkaamisen kriteerit

Pakkaus suojaa ruokaa ja vähentää hävikkiä Ruokapakkauksen toiminnallinen tehtävä on suojata ruokaa. Tämä osaltaan vähentää ruokahävikkiä ja siten ruoan tuotantoketjusta aiheutuvia ympäristövaikutuksia. Tämän toiminnallisuuden saavuttamiseen tarvitaan erilaisia pakkausmateriaaleja ja prosesseja, joilla on omat ympäristövaikutuksensa.

Pakkauksen ympäristövaikutukset ovat pienet Ruokapakkausten elinkaaren aikaisiin ympäristövaikutuksiin vaikuttaa merkittävästi käytettävän pakkausmateriaalin laatu, määrä ja raaka-aineen alkuperä sekä pakkausten käytön jälkeiset vaiheet ja hyötykäyttö. Elintarvikepakkaus voi koostua hyvin erilaisista materiaaleista, kuten fossiilisista tai biopohjaisista muoveista, kuitupohjaisista materiaaleista, metalleista, lasista ja erilaisista yhdistelmämateriaaleista, joilla kaikilla on omat ympäristövaikutuksensa.

Pakkaus takaa ruuan turvallisuuden ja laadun Ruuan turvallisuuden takaaminen on yksi ruokapakkauksen tärkeimmistä tehtävistä. Tämän vuoksi ruokapakkausten materiaaleja säännellään ja valvotaan EU:ssa tarkasti muun muassa elintarvikekontaktiin soveltuvien materiaalien sääntelyllä. Sen lisäksi, että pakkauksen tulisi suojata ruokaa terveyttä vaarantavalta pilaantumiselta, pakkauksen tulisi myös turvata ruuan maun ja rakenteen säilyminen mahdollisimman hyvinä.

Pakkaus tukee ruokaketjun toimijoiden liiketoimintaa Taloudellisesti kestävä ruokapakkaus edistää ruokaketjun toimijoiden liiketoimintaa. Tällainen pakkaus on suunniteltu materiaali- ja kustannustehokkaaksi niin, että pakkaus suojaa tuotetta sekä mahdollistaa kustannustehokkaan kuljetuksen, varastoinnin ja käsittelyn. Pakkaus myös viestii tuotteesta, sen säilyvyydestä, tuoteturvallisuudesta ja kestävyydestä sekä edistää tuotteen myyntiä kaupoissa. Toisaalta pakkauksen ei tulisi houkutella lisäämään kulutusta yli tarpeen.

Pakkaus on tehokkaasti kierrätettävissä/uudelleenkäytettävissä Erityisesti muovia sisältävän pakkausjätteen vähentäminen on tärkeää. Näin ollen pakkausmateriaalien ja pakkausten tehokas kierrätettävyys ja uudelleenkäytettävyys ovat keskeisiä kriteereitä kestävälle ruokapakkaukselle. Muovisten ruokapakkausten uudelleenkäyttö on edelleen harvinaista, mutta Suomessa on yrityksiä, jotka ovat kokeilleet uudelleenkäyttöratkaisuja. Muovijätteen keräys ja kierrätys ovat sen sijaan lisääntyneet merkittävästi viime vuosina. Pakkaus sopii kuluttajan arkeen ja valintoihin Kulttuurisesti kestävä pakkaus sopii kuluttajan arkeen ja arjen valintoihin. Se on vaivaton käyttää, säilyttää ja kierrättää sekä kustannuksiltaan sopiva. Kulttuurinen kestävyys on edellytys sille, että kuluttajat hyväksyvät ja ottavat käyttöön uudet pakkaus- ja kierrätysratkaisut. Kuluttajanäkökulma jää pakkauskehityksessä helposti teknisten näkökulmien varjoon, ja kulttuurisen kestävyyden tukemista edesauttaisi kuluttajien ottaminen mukaan päätöksentekoon.

Kestävän ruokapakkaamisen kriteerit sekä esimerkkejä kriteereiden välisistä jännitteistä.

Tasapainottelua kriteerien välillä Kestävyyden eri kriteerit ovat usein ristiriidassa keskenään. Siksi yksittäistä ruokapakkaamisen kestävyystavoitetta edistävä toimi saattaa hankaloittaa toisen kestävyystavoitteen saavuttamista. Esimerkiksi muovisten ruokapakkausten kierrätystavoitteet saattavat olla ristiriidassa muiden ympäristötavoitteiden, kuten materiaalin käytön tai kulutuksen vähentämisen kanssa. Lisäksi elintarvikepakkauksissa käytettävät monikerrosmuovit ovat hankalia kierrätettäviä, kun taas helposti mekaanisesti kierrätettävissä muovipakkauksissa saattaa olla enemmän materiaalia. Turvallinen ja maukas ruoka ovat tavoitteita, jotka ohjaavat sekä yritysten että kuluttajien pakkauksille asettamia vaatimuksia. Samaan aikaan erityisesti ruuan turvallisuutta takaavaa elintarvikekontaktimateriaalien sääntelyä ei ole helppo sovittaa yhteen EU:n muovistra-

tegian ja kertakäyttömuovidirektiivissä asetettujen kierrätystavoitteiden kanssa. Nykyisen käytännön mukaan kierrätysmuovia ei esimerkiksi voi käyttää elintarvikekontaktissa ilman erityislupaa. Tuotteen suojaaminen saattaa edellyttää ratkaisuja, jotka lisäävät pakkauksen yksittäisiä ympäristövaikutuksia, mutta tuote-pakkauskokonaisuuden ympäristövaikutukset kuitenkin vähenevät. Kuluttajan arkea hankaloittava pakkaus jää ostamatta, ja valinta saattaa kohdistua ympäristön kannalta huonompaan ratkaisuun. Kuluttajan näkökulmasta huono pakkaus ei esimerkiksi sulkeudu kunnolla uudelleen ja voi siten aiheuttaa ruokahävikkiä, ei suojaa tai informoi riittävästi tuotteen ominaisuuksista ja/tai on hankala lajitella ja kierrättää. Vaikka pakkauksen tehtävänä on edistää tuotteen houkuttelevuutta ja kysyntää, se on yrityksille myös kustannustekijä. Uusien pakkausratkaisujen

käyttöönotto saattaa olla kallista ja brändin sekä tuotteen kysynnän kannalta riskialtista. Pakkausmateriaaleille asetetut elintarviketurvavaatimukset ovat tiukat. Tämä kasvattaa uusien pakkausratkaisujen kehittämisen riskiä ja kustannuksia. Kestävyyden arvioinnin apuvälineille on tarvetta Pakkauksen elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset pitää aina suhteuttaa pakkauksen toiminnalliseen tehtävään. Kestävän pakkauksen pitäisi täyttää ruokajärjestelmää palvelevat tehtävänsä mahdollisimman pienillä ympäristörasitteilla ja järkevillä kustannuksilla. Jotta yritykset, viranomaiset ja poliittiset päätöksentekijät pystyvät tekemään tietoon perustuvia valintoja, tulee yllä esitetyn kriteeristön kaltaisia kestävyyden arvioinnin apuvälineitä kehittää edelleen ja ottaa käyttöön.

Kestävä ruokapakkaaminen ja

PÄÄTTÄJÄSUOSITUKSET

Package-Heroes-hankkeessa tunnistettujen kuuden keskeisen kriteerin lisäksi hankkeessa on esitetty päättäjille ja yrityksille neljä suositusta, joilla elintarvikepakkaamisen kestävyyttä voitaisiin kehittää. Pakkaus-lehden toimitus pyysi pakkausalan ja valtiohallinnon edustajia kommentoimaan suosituksia.

SUOSITUS 1 Kestävän ruokapakkaamisen strategiset tavoitteet ja toimenpideohjelma osaksi muovitiekarttatyötä Suomen muovitiekarttatyön toimeenpanossa on erinomainen mahdollisuus määritellä kestävälle ruokapakkaamiselle selkeät, mitattavissa olevat strategiset tavoitteet ja toimenpidesuunnitelma ympäristösuorituskyvyn, materiaalitehokkuuden ja materiaalien kierrätysasteen seuraamiseksi ja edistämiseksi. Lisäksi olisi hyvä luoda esitys johdonmukaisesta politiikkatoimien kokonaisuudesta, jolla vähennetään ympäristön pilaantumista ja tuetaan uusien, kestävämpien ja kilpailukykyisten pakkausmateriaalien ja -ratkaisujen kehitystä. Leena Ylä-Mononen, Ympäristöministeriö: Arvioimme parhaillaan kansallisen muovitiekarttatyön vaikuttavuutta ja jatkotoimien tarvetta. Tässä yhteydessä on ajankohtaista arvioida myös kestävän ruokapakkaamisen strategisen ohjelman kytkeytyminen muovitiekarttatyöhön. Muovitiekarttatyössä tavoitteena on jatkossakin muovin kierrätyksen vauhdittaminen, fossiilisen muovin korvaaminen ja muovin kertakäytön vähentäminen. Elintarvikepakkaamisella ja sen kehityksellä on suuri vaikutus muovin kulutukseen ja käyttötapoihin, ja siten myös suuri merkitys muovitiekartan tavoitteiden toteuttamisessa – vaikkakin myös muita materiaaleja kuin muovia käytetään elintarvikepakkauksiin myös tulevaisuudessa. Yhteinen tavoite koko EU:ssa on, että vuoteen 2030 mennessä kaikki pakkaukset ovat täysin kierrätettäviä tai uudelleen käytettäviä. Keskeisiä pakkausmateriaalien kehitystä tukevia muutoksia on odotettavissa komission pakkaus- ja pakkausjätedirektiivin uudistusehdotuksen yhteydessä loppuvuodesta. EU:n komissio on esittänyt tavoitteeksi myös lisätä kierrätetyn muovin käyttöä ns. sekoitevelvoitteen avulla erimerkiksi juuri pakkauksissa. Materiaalien ja pakkaamisen kehittäjät toimivat eturintamassa tarvittavien uusien, kestävien ratkaisujen luojina. Innovaatiorahoittajat sekä julkiset hankkijat voivat merkittävästi vauhdittaa uusien ratkaisujen kehitystä ja käyttöönottoa. Muovitiekartan yhteistyöverkostomme ja viestintämme tavoittaa suoraan tai epäsuorasti keskeiset toimijat ja voimme levittää tietoa alan kehityksestä ja uusista mahdollisuuksista. Sanonta kuuluu, että sitä saadaan mitä mitataan, joten strategisten tavoitteiden olisi oltava myös mitattavia ja todennettavia. Kun rinnakkaisina tavoitteina ovat pakkauksen kierrätettävyys ja toisaalta kyky suojata elintarvikkeita, puhutaan varsin erityyppisistä tavoitteista, joille yhtenäisten ja painoarvoltaan samanlaisten mittareiden löytyminen voi olla vaikeaa. Materiaalien kokonaisvaltainen ympäristövaikutusten tarkastelu on myös yksi muovitiekartan esiin nostamista pyrkimyksistä. Käytännössä tällainen arviointi perustuu standardoituun elinkaariarviointimenettelyyn. Arviointien tulokset voivat silti vaihdella huomattavasti riippuen arvioinnissa tehdyistä valinnoista. Lisäksi kokonaisvaltaisessa tarkastelussa tulisi huomioida materiaalivalintoja laajempi kokonaisuus ja siihen liittyvät ratkaisumahdollisuudet, kuten kulutustottumukset, elintarvikeketjun vaikutus jne. Siksi tarvitsemme panostusta aiempaa kokonaisvaltaisempien mittareiden ja arviointivälineiden kehittämiseen.

3 SUOSITUS 2 Ministeriöiltä vahvempaa tukea vapaaehtoisten sopimusten osana tapahtuvaan innovaatiotyöhön Ruokapakkaamisen kestävyyden edistäminen vaatii elintarvike- ja pakkausteollisuudelta tekoja, kuten panostusta tuotekehitykseen ja uudenlaisiin liiketoimintamalleihin. Elintarvike-, pakkaus- ja kaupan alat ovat jo ryhtyneet yhteistyöhön elintarvikealan materiaalitehokkuuden edistämiseksi MATSIT-sitoumuksessa. Vapaaehtoiset sitoumukset luovat pohjan yritysten väliselle tiedonvaihdolle ja yhteiskehittämiselle sekä pakkausten resurssitehokkuuden ja ympäristösuorituskyvyn edistämiselle. Sopimusten tulee tukea ja edistää systemaattisesti ruokapakkaamisen innovaatioita. Ministeriöiden ja julkisten rahoittajien tulisi tarjota kannusteita, kuten kohdennettua TKI-rahoitusta ja -ohjelmia innovaatioyhteistyön tukemiseksi. Mika Honkanen, Työ- ja elinkeinoministeriö: Materiaalitehokkuussitoumuksia rahoitetaan kansallisen materiaalitehokkuusohjelman kautta. Ohjelmassa keskeinen tekijä on yritysten materiaalitehokkuuskatselmukset, joita Business Finland tukee. Suoraan yrityksille suunnattuja varsinaisia TKI-toimia materiaalitehokkuusohjelmassa ei ole. Toisaalta materiaalitehokkuus on osa kiertotaloutta, jota ollaan tällä hetkellä edistämässä niin Suomessa kuin EU:ssa. Tavoitteena on vahvistaa vähähiilistä kiertotaloutta edistävän TKI- ja ekosysteemitoiminnan sekä demonstraatio- ja laitosinvestointien rahoitusta. Tätä kautta avautunee myös uusia TKI-rahoitusmahdollisuuksia ruokapakkaamiselle.

SUOSITUS 3 Yhteistyöllä Suomesta johtava kestävän ruokapakkaamisen innovaatioalusta Kestävän kasvun ja kiertotaloussiirtymän tukemiseksi Suomeen tulisi luoda kestävän ruokapakkaamisen innovaatioalusta, jolla nopeutetaan uusien pakkausmateriaalien ja -ratkaisujen tutkimusta, kehittämistä sekä markkinoille tuloa ja yhteiskunnallista hyväksyttävyyttä. Tavoitteena on kehittää ympäristömyönteisiä ratkaisuja, jotka ovat kustannustehokkaita ja kuluttajien arkeen sopivia. Pakkausratkaisujen ympäristösuorituskyky tulee osoittaa tieteellisesti ennen käyttöönottoa huomioiden myös toiminnallisuus, mahdollisuus uudelleenkäyttöön ja tehokas kierrätettävyys. Alustalla tulee myös tukea innovaatioiden kaupallistamista sekä kokeilla ja kehittää hankintayhteistyötä valtion ja kuntien kanssa. Innovaatioalustan käynnistäminen ja koordinointi vaatii tutkimusrahoittajien, alueellisten innovaatiotoimijoiden, tutkimuslaitosten ja yritysten välistä yhteistyötä. Antro Säilä, Suomen Pakkausyhdistys ry: Package Heroes -hankkeen julkaisemat päättäjäsuositukset ovat täysin kohdallaan. Johtuen siitä, että pakkausala ei ole toimiala, olemme ajautumassa – osittain jo ajautuneet – tilanteeseen, jossa pakkauksia säännellään ristiriitaisin tavoittein ja toimenpitein. Huolimatta kunnianhimoisista tavoitteista tilanne on johtamassa sekasotkuun, jonka tuloksena ympäristölle aiheutuvat haitat eivät suinkaan pienene vaan kasvavat. Juurisyy ristiriitoihin on tiedon puute ja sen korvautuminen uskomuksilla ja tunteilla. Paine ympäristön kannalta parempiin pakkauksiin ei hellitä tulevaisuudessakaan. Meillä Suomessa on erinomaiset edellytykset nousta paljon kokoamme suuremmaksi tekijäksi tulevaisuuden ympäristöystävällisten pakkausten kehittäjänä ja osaajana. Korkeakoulu- ja tutkimuslaitosinfrastruktuurimme on jo maailmanluokkaa, samoin teollisuutemme. Puuttuu vain poliittista näkemystä ja tahtoa panostaa pakkausalaan. Toivon, että päättäjät tutustuvat huolellisesti suosituksiin ja käyvät toimeen – tätä tilaisuutta ei pidä jättää käyttämättä!

SUOSITUS 4 Tuottajayhteistyötä tarvitaan tuotemerkintöjen ja pakkausten kierrätettävyyden selkiyttämiseksi Nykyiset kierrätettävyyttä koskevat merkinnät ovat kuluttajalle sekavia ja hankalasti tulkittavia. Kierrätyksen edistämiseksi pakkausten tulee kertoa kuluttajalle yksiselitteisesti, kuinka ne voidaan lajitella ja kierrättää. Tuottajien vastuulla on tukea kuluttajien kestäviä valintoja johdonmukaisen tiedotuksen ja tuotemerkintöjen avulla sekä huomioida pakkauksen kierrätettävyys ja elinkaari jo suunnitteluvaiheessa. Pakkausvalmistajien toiminnan läpinäkyvyyden ja markkinoiden avoimuuden lisäämiseksi tuottajayhteisöltä tarvitaan selkeitä standardeja ja yhteisiä sertifikaatteja, joiden avulla kuluttajat voivat vaivattomasti lajitella ja kierrättää pakkaukset. Juha-Heikki Tanskanen, Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy: Selkeät ohjeet kuluttajille ovat keskeinen edellytys lajittelun ja sitä kautta kierrätyksen onnistumiselle. Kansallisella tasolla pakkausten lajittelusta päättävät tuottajayhteisöt, joille yksittäiset yritykset ovat siirtäneet vastuunsa kuluttajapakkausten kierrätyksestä. Onkin tärkeää, että yksittäiset yritykset noudattavat tuottajayhteisöjen ohjeistusta merkinnöissään ja kuluttajaneuvonnassaan. Koska EU on yhteismarkkina, jossa tuotteet liikkuvat varsin vapaasti, kansalliset merkit ovat monille yrityksille hankalia käyttää. Paras ratkaisu olisikin yhteisten eurooppalaisten kierrätysmerkkien kehittäminen. Keskustelu asiasta onkin kiihtymässä. Hanke on kuitenkin haastava, sillä jätemateriaalien keräys-, käsittely- ja kierrätysratkaisut ovat vahvasti kansallisia. Näin myös lajitteluohjeet ovat maakohtaisia. Yhteisten kierrätysmerkkien tulisi siis olla joustavia ja istua useisiin erilaisiin lajitteluohjeisiin. Kaiken kaikkiaan kuluttajien ohjeistusta on tarpeen kehittää ja lajittelun tulee olla helppoa. Yhteispohjoismaiset kierrätysmerkit, jotka on jo otettu käyttöön Tanskassa, Norjassa ja Ruotsissa, on mielenkiintoinen hanke. Merkkien käyttöönottoa pohditaan nyt Suomessakin. Jos merkit päätetään ottaa täällä käyttöön ja niitä voi painaa pakkauksiin, painamisen tulee olla yrityksille vapaaehtoista. Parasta olisi, jos saisimme aikaiseksi EU:n laajuiset kierrätysmerkit. Kierrätysmerkkien eurooppalainen standardointityö voisi olla yksi keino päästä tässä eteenpäin.

STA N A R C S 2021

STUDENT

ScanStar ja kevät kuuluvat yhteen Ilmoittautuminen ScanStar 2021 -kilpailuun on käynnissä! Nyt myös alan opiskelijat saavat oman kilpailunsa, kun heille järjestetään oma, ScanStar Student -kilpailu. Kilpailuissa menestyneille pakkauksille aukeaa ovi WorldStar-kilpailuun, jossa tarjolla on maailmanlaajuista kunniaa ja mainetta. Suomalaiset pakkausvalmistajat ja pakkausten käyttäjät ovat menestyneet viime vuosina loistavasti yhteispohjoismaisessa pakkauskilpailussa, ja Suomeen on ropissut palkintoja lähes yhtä paljon kuin muihin Pohjoismaihin yhteensä. Viime vuonna suomalaisille pakkausratkaisuille myönnettiin kahdeksan tähteä. Nyt on aika varmistaa menestys jatkossa ja ilmoittaa parhaat innovaatiot kilpailuun. Kilpailuun voi osallistua uusi, jo markkinoilla oleva pakkaus ja sen voi kilpailuun ilmoittaa pakkauksen käyttäjä, suunnittelija tai valmistaja muiden osapuolten suostumuksella. Kilpailuun ilmoittaudutaan täyttämällä verkossa ilmoittautumislomake ja lähettämällä itse pakkaus – mahdollisesti sisältöineen – tuomariston arvioitavaksi. Ilmoittautuessa lähetetään

myös kuva pakkauksesta, mutta myös muuta aineistoa, esimerkiksi videoita, kirjallista selostusta pakkauksen hyödyistä tai linkkejä kannattaa lähettää tuomariston päätöksenteon tueksi mahdollisimman monipuolisesti. Kilpailun ilmoittautumislomake on oltava täytettynä 1.6.2021 mennessä ja fyysisten pakkausten perillä viimeistään 4.6.2021. ScanStarilla palkitut pakkausratkaisut saavat osallistumisoikeuden WorldStar -kilpailuun, jossa sielläkin on tullut viime vuosina menestystä, viime vuonna jopa kahdelle pakkaukselle. Opiskelijatkin mukaan! Myös opiskelijoille järjestetään tästä vuodesta lähtien oma kilpailu, ScanStar

Student. Opiskelijoiden säännöt ovat erilaiset. Pakkaus voi olla vasta suunnitteluasteella eikä sen tarvitse olla suunniteltu tietylle yritykselle tai tuotteelle. Myöskään mock upeja tai muutakaan fyysistä ei tarvitse lähettää tuomaristolle, digitaalinen aineisto riittää. Ilmoittautumiset Student-kilpailuun 31.5.2021 mennessä. Kilpailussa menestynyt pakkaus jatkaa niin ikään matkaansa WorldStar Student -kilpailuun. Tänä vuonna sekä yritysten että opiskelijoiden ScanStar -kilpailun järjestämisvastuussa on Ruotsi ja siellä Svenska Förpackningsgillet. Suomessa kilpailun yhteistyökumppanina toimii Suomen Pakkausyhdistys ry. Lisätietoja ja ilmoittautumisohjeet molempiin kilpailuihin: www.scanstar.org

Kierrätettävät ja kompostoitavat kalvot elintarvikekäyttöön Täydestä kierrätettävyydestä on tulossa yksi elintarvikepakkausten tärkeimmistä edellytyksistä. Monet nykyiset pakkausmateriaalit koostuvat useista kerroksista ja monia materiaaleja sisältävinä niitä ei voi kierrättää helposti tai ne eivät ollenkaan sovellu kierrätykseen. Monomateriaalit pakkauksissa sitä vastoin täyttävät kiertotalouden vaatimukset ja edistävät kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista. SAES Coated Films on kehittänyt kierrätyskelpoisen polyeteenikalvon ja biohajoavia ratkaisuja elintarvikekäyttöön.

Joustopakkaukset ovat keveitä ja tehokkaita materiaaleja, jotka täyttävät monet kestävän kehityksen tavoitteet, mutta niiden funktionaaliset vaatimukset haittaavat usein kierrätettävyyttä. SAES Coated Films on kehittänyt uuden polyeteenikalvon, joka antaa suorituskykyisen happibarrieerin yhdistettynä helposti toteutettavaan kierrätettävyyteen. Ensimmäiset kaupalliset kalvosovellukset ovat jo markkinoilla pusseissa, zipper mukaan lukien. Kalvo on tuotannon tehokkuuden ja jatkojalostuksen luotettavuuden kannalta erittäin toimiva ratkaisu. Yrityksen perustuote on konesuuntaisesti orientoitu PE-kalvo, jossa yhdistyvät erinomainen jalostettavuus ja korkea lämmön kestävyys. Se voi korvata jäykät kalvot kuten polyesterin tai nylonin, joita yleisesti käytetään polyeteenikalvojen kanssa laminaateissa happibarrieerin vuoksi. Tämä mahdollistaa monomate-

riaalisen PE-pakkauksen suunnittelun. Tehokkaan estokerroksen saavuttamiseksi SAES käyttää pinnoitteena vesipohjaista Coathink-materiaalia. Sen ja metalloinnin avulla happi- ja kosteusbarrieerit jäävät alle yhteen. Estokerroksen osuus pakkauksen painosta on alle 1–2 prosenttia, kuten kierrätyksen kansainvälisissä pääohjeissa suositellaan. SAES Coated Filmsin pakkauskalvo täyttää nykyiset lainsäädännölliset vaatimukset ja mahdollistaa siirtymisen kohti kestäviä ratkaisuja ja kiertotaloutta. Vaikka polyolefiinit ovatkin periaatteessa kierrätettäviä yhdessä, MDO-PE tarjoaa selvän edistysaskeleen helpomman kierrätettävyyden ja erityisesti lajittelun helppouden ansiosta. Kompostoituva barrieerikalvo SAES Coated Films on tutkinut ja kehittänyt intensiivisesti funktionaalisia materiaaleja. Työn tuloksena SAES Coated Films valmistaa erilaisia kompostoituvia ratkai-

SAES Coated Films on SAES Groupin yritys, joka suunnittelee, valmistaa high barrier -kalvoja ja pinnoitteita muovi- tai biomateriaalikalvoille sovellusalueena elintarvikepakkaukset, hygieniatuotteet ja teollisuuspakkaukset. SAES Coated Films keskittyy tarjoamaan innovaatioita ja kestäviä tuoteratkaisuja pakkausteollisuudelle.

suja elintarvikepakkauksiin, jotka täyttävät EN 13432 -standardin vaatimukset. Uudet ratkaisut tarjoavat perinteisiin pakkausmateriaaleihin verrattavissa olevan kaasun ja vesihöyryn läpäisevyyden, ja ne voidaan kierrättää käytön jälkeen yhdessä teollisesti kompostoitavan jätteen kanssa. Kasviperäisistä raaka-aineista tuotetut pakkausratkaisut ovat ihanteellisia vaihtoehtoja muovipakkauksille, joita ei kierrätetä esimerkiksi suurten elintarvikejäämien vuoksi. Ne tulevat luonnosta ja palaavat luontoon ja sulkevat siten teollisesti kompostoituvina kiertobiotalouden kehän. Nämä uudet kalvot on tarkoitettu laminointiin ja elintarvikkeiden pakkaamiseen ja käytön jälkeen teolliseen kompostointiin. Uutuuksien kehitystyön aikana kalvojen toimivuus on todistettu niin laminointikoneissa kuin pakkauslinjoilla kattavan tutkimus-, kehitys-, teollistumis- ja testausjakson aikana. Valikoimaan kuuluu kolme barrieerikalvoa, jotka soveltuvat laminaateissa tuotantoon missä tahansa pakkauskoneessa. Tuoteperheen lippulaivakalvo sai OK Compost -sertifikaatin ja antaa barrieerit OTR < 0,5 cm3/m2/24 h ja WVTR < 1,8 g/m2/24 h. Pinnoiteteknologia mahdollistaa huippubarrieerit ohuen estokerroksen avulla ja käytön jälkeisen teollisen kompostoinnin.

Teksti: Johanna Nikunen Kuvat: Mostphotos ja Johanna Nikunen

Minkä ehjänä palauttaa,

sen edestään löytää

Uudelleenkäyttö on nostettu kierrätystäkin korkeammaksi tavoitteeksi jätehierarkiassa. Jätehierarkian mukaan ensimmäinen tavoite on kulutuksen vähentäminen ja uudelleenkäyttö on heti toisella sijalla. Sen jälkeen hierarkiassa tulee kierrätys. Viimeisimpinä vaihtoehtoina hierarkiassa ovat jätteen energiakäyttö ja loppusijoitus. Kierrätyksellä tarkoitetaan toimintaa, jossa jäte hyödynnetään aineena. Uudelleenkäytöllä puolestaan tarkoitetaan kulutetun tuotteen tai sen osan käyttämistä uudelleen samaan tarkoitukseen kuin mihin se on alun perin suunniteltu. Miksi uudelleenkäyttöä tavoitellaan? Uudelleenkäytöllä vältetään uuden tuotteen valmistaminen kokonaan, jolloin toiminnan ympäristövaikutukset muodostuvat lähinnä kuljetuksista ja tuotteen mahdollisesta puhdistustarpeesta. Toimivia uudelleenkäyttöjärjestelmiä on

esimerkiksi metallitynnyreille ja kuormalavoille. Myös muovipakkausten uudelleenkäyttö on vakiintunutta ja laajaa elintarviketeollisuuden ja kaupan välisessä logistiikassa. Liha- ja meijeriteollisuuden, panimoiden sekä leipomoiden tuotteet kuljetetaan kauppoihin uudelleenkäytettävissä laatikoissa. Laatikot palautetaan ja pestään jokaisen käyttökerran jälkeen. Pakkaus käytetään samassa muodossa ja yleensä samassa käyttötarkoituksessakin uudestaan ja uudestaan. Kun nämä muovilaatikot tulevat tiensä päähän, ne

rouhitaan ja materiaali käytetään uusien tuotteiden valmistuksessa. Kuluttajapakkausten uudelleenkäyttö on sen sijaan vähentynyt vuosi vuodelta. Pakkaus tutki, millaisia uudelleenkäytettäviä kuluttajille tarkoitettuja pakkauksia Suomessa on käytössä. Esittelyssä olevien pakkausten lisäksi monet päivittäistavarakaupat ovat alkaneet tarjota uudelleenkäytettäviä kauppakasseja, joista maksetaan panttimaksu ja jotka voi palauttaa samaan kauppaan uudelleenkäytettäviksi.

Lasipullo Alun perin pullonpalautuksen ideana oli nimenomaan kierrätys, mutta nykyisin suurin osa Palpan järjestelmiin palautetut pullot ja tölkit hyödynnetään materiaalina. Muutamat lasipullot kuitenkin vielä uudelleenkäytetään: kierrossa on 0,33 litran ruskea lasipullo ja samankokoinen kirkas lasipullo, joista maksetaan 0,10 euron panttimaksu. Näihin Hartwall pakkaa aika laajaa juomavalikoimaa, muun muassa Karjala-olutta, kivennäisvesiä, keltaista Jaffaa ja Pepsiä. Pullot pestään Hartwallilla pullonpesukoneessa korkeassa lämpötilassa, etiketit poistetaan ja lopuksi huuhdotaan vedellä. Tämän jälkeen pullot vielä tarkistetaan ennen uudelleentäyttöä. Lasipullot voidaan täyttää uudelleen keskimäärin 33 kertaa. Ennen täyttöä tehtävässä tarkastuksessa huonokuntoiset pullot otetaan kierrosta pois lasinkierrätykseen. Kuvaavaa on, että pääkaupunkiseudun isosta hypermarketista löytyi kyllä satoja ruskeaan olutpulloon pakattuja pienpanimotuotteita, mutta ison panimon oluet myydään siellä tölkeissä ja niiden monikkopakkauksissa.

Myös erilaisia miksereitä pakataan uudelleenkäytettäviin lasipulloihin. Kulumisjälki näkyy renkaana pullon paksuimmassa kohdassa.

3 RePack Nettikaupan yleistyessä koteihin kertyy kaiken aikaa enemmän ja enemmän pahvilaatikoita ja muovipakkauksia kierrätettäväksi. RePack on kehittänyt uudelleenkäytettävät, polypropyleenistä valmistetut verkkokauppapakkaukset, joita on käytössä jo lähes 200 verkkokaupassa. Pakkaus sopii erityisesti vaate- ja muotiverkkokauppojen käyttöön ja niitä on käytössä kolmea eri kokoa. Suomessa niitä käyttävät mm. Purewaste, Nudge, Varusteleka, Makia, Scandiavian Outdoor store ja ulkomailla Zalando, The Body Shop, Calida, Blissim, Marc o’Polo, Haglöfs, GANNI ja Volcom. Verkkokaupan asiakas palauttaa pakkauksen lähimpään kirjepostilaatikkoon, josta pakkaus palautuu vastauslähetyksenä logistiikkakeskukseen Tallinnaan. Siellä pakkaus tarkistetaan, puhdistetaan ja pakataan uudestaan käyttöä varten. Palautuksen yhteydessä pakkauksen koodi luetaan ja asiakas saa palkkiona voucherin, jonka voi käyttää valitsemaansa RePackia käyttävään verkkokauppaan eli periaate on vähän sama kuin pullopanteissa. Esimerkiksi Varustelekassa pantin arvo on 3,50 €. Pakkauksen teknisen käyttöiän on suunniteltu olevan noin 20 kierrosta.

Kaasupullo Nestekaasupullo voisi olla myös ikoninen pakkaus -palstallamme, niin perinteinen pakkaus se on. Muun muassa grillaajien vakivarusteisiin kuuluvaa kaasupulloa on markkinoilla kahta erilaista versiota: teräksinen ja kevyempi komposiitista valmistettu pullo. Kaasupulloja myydään kolmessa eri koossa: 2, 5 ja 10/11 kilon vetoisina. Niiden tyhjentyessä pullo palautetaan johonkin nestekaasua myyvään paikkaan, jossa se vaihdetaan täysinäiseen pulloon. Näin asiakkaan tarvitsee maksaa vain itse sisällöstä eli nestekaasusta, koska itse pullo painoventtiileineen on aika arvokas. Nestekaasupulloissa ei ole varsinaista pullopanttia, eli ensimmäistä pulloa tarvittaessa maksetaan myös itse pullosta. Nestekaasupulloa käsitellään ja säilytetään aina pystyasennossa, koska vaakatasossa käytettynä kaasu voi tulla venttiilistä ulos nestemäisenä. Lisäksi varoventtiili estää pullon räjähtämisen tulipalon sattuessa. Nestekaasu on hajustettu vuotojen havaitsemisen helpottamiseksi. Kaasupullot on suunniteltava, valmistettava, tarkastettava ja testattava niille määrättyjen standardien mukaisesti. Suomessa kaasupullojen materiaalin on kestettävä vähintään -40 oC lämpötilaan saakka. Suomessa käyttöön hyväksytyn kaasupullon tunnistaa hyväksymismerkinnästä ja voimassa olevasta määräaikaistarkastusleimasta. Hyväksymismerkintöjä on erilaisia riippuen kaasupullon iästä ja käyttötarkoituksesta. Hyväksymismerkinnät sijaitsevat yleensä kaasupullon venttiilipään hartiassa.

3 Soda Stream ja MySoda -hiilidioksidisylinterit Kuplavesien ystävät voivat lisätä hiilidioksidia veteensä myös kodeissaan. Sekä israelilainen Soda Stream että kotimainen MySoda myyvät kuplavettä valmistavia laitteita ja makutiivisteitä. Molempien yritysten laitteisiin tarvitaan uudelleentäytettävä, alumiininen hiilidioksidipullo, joiden avulla laitteistoon kuuluvaan vesipulloon laskettu hanavesi hiilihapotetaan. Nämä laitteet sopivat hyvin Suomeen, jossa hanavesi on hyvin laadukasta ja yritykset markkinoivatkin laitteistoaan muovin ja ympäristövaikutusten vähentämisellä, joita tulee juomien pakkaamisesta ja kuljetuksista. Kun elintarvikehiilidioksidia sisältävä pullo on tyhjä, voi sen vaihtaa täyteen pullonvaihtojärjestelmään kuuluvassa toimipisteessä, mm. ruokakaupoissa. MySodan hiilidioksidisylinterit täytetään Helsingin Roihupellossa käyttäen tuulivoimaa. CO2-sylintereille on yhteinen eurooppalainen standardi, mikä tarkoittaa, että eri merkkien sylinterit ovat yhteensopivia. SodaStream laskee, että sen laitteistolla valmistetun kuplaveden litrahinnaksi tulee noin 0,19 euroa. Itse laite on pitkäikäinen, mutta siinä käytettävässä paineenkestävässä, muovisessa juomapullossa on viimeinen käyttöpäivä ajan myötä tapahtuvan muovin kovettumisen vuoksi.

Kamupak EU:n Green Dealin tavoitteiden mukaan syömävalmiiden, mukaan otettavien ruoka-annosten kertakäyttöisiä pakkauksia olisi pyrittävä vähentämään. Tähän tarpeeseen iskee helsinkiläinen start up -yritys Kamupak, joka tarjoaa pantillisia muovirasioitaan ja kahvikuppeja take away -käyttöön. Käytä, palauta, toista on Kamupakin motto. Järjestelmässä mukana oleva ravintola, kahvila tai kauppa perii astiasta pantin, jonka saa takaisin kun astia palautetaan. Kamupak sopii hyvin esimerkiksi keitoille, sushille ja salaateille. Nyt yrityksen astioissa voi tilata annoksensa myös Woltin kautta, eikä Wolt peri astiapantista normaalia komissiotaan. Iso merkitys on datalla. Kamupak tarjoaa käyttäjilleen puhelimeen ladattavaa sovellusta, jonka avulla käyttäjä näkee mm. kestoastioiden palautuspaikat ja oman krediittisaldonsa. Kamupakin kooditarroilla varustetut PP-muovirasiat valmistaa Orthex Ruotsissa ja Kamukupit Bochatech Eko Core Saksassa. Kamupakissa on laskettu, että jokainen pakkaus voisi kiertää satakin kertaa.

Suomen Pakkausyhdistys tiedottaa

Nimityksiä Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy

Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy:n uudeksi viestintäpäälliköksi on nimitetty FM Heli Satuli. Satuli on toiminut aiemmin toimittajana ja EU-kirjeenvaihtajana Aamulehdessä, Kauppalehdessä, Nykypäivässä ja MustReadilla. Hän on työskennellyt

myös matkailu- ja ravintola-alan työnantajajärjestö MaRan viestintäpäällikkönä, Outokummun konserniviestinnässä sekä Alexander Stubbin erityisavustajana. Satuli siirtyy Ringin viestintäpäälliköksi ja johtoryhmän jäseneksi suomalaisen sähköautojen latauspalveluyritys Virran (Liikennevirta) viestintäjohtajan paikalta.

Pyroll

Pyroll vahvistaa myyntiä ja tuotesuunnittelua. Pyroll Pakkausten myyntipäälliköksi on nimitetty Sanna Piispa. Tuotesuunnittelijaksi on nimitetty Kirsi Riihiluoma.

PAKKAUSALAN

PERUSKURSSI I jakso 29.–30.9.2021 II jakso 23.–25.11.2021

III jakso 19.–20.1.2022

Lisätiedot ja ilmoittautuminen: www.pakkaus.com/tapahtumat

SUOMEN PAKKAUSYHDISTYS RY THE FINNISH PACKAGING ASSOCIATION

| AT11-20E |

: leijuva, kosketukseton, älykäs! Kappaleensiirtoa vapaasti kuudessa vapausasteessa

Leijuvat liikeyksiköt

6D liikkeenhallinta

Joustava kuormankanto

Liikenopeus aina 2 m/s asti

Yksilöllinen kappaleensiirto

Vapaasti valittava layout

www.beckhoff.com/xplanar XPlanar luo täysin uusia ulottuvuuksia kappaleenkäsittelytehtäviin: Planar-moduleista voidaan muodostaa alusta aina tarpeen mukaisesti ja alustan päällä leijuvien liikeyksiköiden liikeradat ovat vapaasti ohjelmoitavissa. Kappaleensiirtoa 2 m/s nopeudella Paikan- ja liikkeenhallinta kuudessa vapausasteessa Kaikki ohjaus ja hallinta keskitetysti yhdessä järjestelmässä Ei kuluvia osia, helppo puhdistaa, täyttää hygieniavaatimukset Räätälöidyt konelayoutit mahdollisia vapaasti rakennettavan alustan ansiosta Liikeyksiköitä on mahdollista ohjata yhdessä tai erikseen Täysin integroitu Beckhoffin PC-pohjaiseen ohjausjärjestelmään (TwinCAT, PLC IEC 61131, liikkeenohjaus, mittaus, koneoppiminen, konenäkö, kommunikointi, HMI) Soveltuu kaikille toimialoille: kokoonpano, elintarvike, pakkaus, lääketeollisuus, laboratoriot, viihdeteollisuus, ... www.beckhoff.com | info@beckhoff.fi | p. 020 7423 800

www.beckhoff.com/xplanar

Kevään ja alkukesän webinaariaikataulu on julkistettu: https://bit.ly/webinaarit2021

Yhdessä edistämme ympäristöystävällisiä valintoja Me Kotkamillsillä olemme jo astuneet muutokseen valmistamalla täysin kierrätettäviä pakkausmateriaaleja. Teemme jatkuvaa kehitystyötä kuluttajien ja ympäristön tarpeita kunnioittaen. Ota tulevaisuus haltuusi. Valitse täysin kierrätettävät ja käänteentekevät ja -kartongit.

Kotkamills on Norwich City FC:n kaikkien aikojen ensimmäinen kestävän kehityksen kumppani.

#GREENERTOGETHER