4 minute read
ILMIÖ Etäpartiossa kekseliäisyys ja soveltaminen on valttia
ETÄPARTIOSSA KEKSELIÄISYYS JA SOVELTAMINEN ON VALTTIA
Partio on elänyt vallitsevan pandemiatilanteen mukaan. Paikoitellen kokoontumisia on siirretty etäkokouksiksi tai pelkästään ulkona pidettäviksi. Onko etäpartio ”oikeaa” partiota?
Advertisement
Susanna ”Sussu” Paavolaisen
mukaan etäpartio mielletään helposti koneen äärellä istuttavaksi kokoukseksi, mutta se voi olla vaikka ulkona oleva rastirata, kotona tehtävä viikkotehtävä tai retki, jossa maja rakennetaan makuuhuoneeseen. Etäkokouksissa ei vaan istuta vaan toimitaan ja jaetaan fiiliksiä ryhmän kesken. – Annan työssäni valmiita partio-ohjelmaan pohjautuvia konkreettisia ja helppoja vinkkejä etä- sekä ulkokokouksiin, Paavolainen kertoo.
Paavolainen on toiminut Suomen Partiolaisten projektikoordinaattorina kehittämässä etäpartiota. Ensimmäinen osa hanketta on lippukuntien tukeminen korona-ajan tukemisessa, toinen muutaman etänä olevan ryhmän pilotointi ja niistä saatujen kokemusten hyödyntäminen.
METSÄRETKET KOETAAN MYÖHEMMIN
Vuosiselosteen mukaan keväällä 2020 partio oli kokonaan tauolla 46 prosentilla kyselyyn vastanneista lippukunnista, 69 prosenttia oli taasen hyödyntänyt etäpartiomateriaaleja. Akela Kristiina Elovaara Maskun Hemmingin tyttäristä ja pojista iloitsee, että syksyllä partio pystyttiin aloittamaan suht normaalisti käsidesin ja maskin siivittämänä. – Teen opettajan pedagogisia opintoja työn ohessa. Tiedän, minkälaista etänä oleminen on, se ei korvaa yhdessä teke”Partio on onneksi mistä. Nyt harjoittelemme ensimmäisen vuoden paljon muutakin kuin sudenpentujen kanssa nuotion sytyttämistä; mitä partio on, retket ja partio-ohjelman mukaista ohjelmaa leirit koetaan sitten myöhemmin. Onneksi meillä on täällä hyvät ulkoilupystyy joustavasti mahdollisuudet. pitämään etäälläkin.”
ETÄMERKISTÄ JOULUISEEN ETÄRETKEEN
Tampereella Messukylän Metsätytöt siirtyivät etäpartioon heti koronan alettua. – Viime keväänä ideoimme lippukunnalle oman merkin #KOTIMETYn. Se sisälsi noin 50 eri ikäisille sopivaa aktiviteettia, joita oli noin kuukausi aikaa tehdä ja raportoida omalle johtajalle. Reilu 50 lippukuntalaista teki yli kuusi aktiviteettia ja sai merkin, kertoo ohjelmajohtaja ja sampo Juulia Pihlaja. – Esimerkiksi sudenpentujen piti tehdä luontotaideteos kotipihaan, seikkailijoiden hyvä työ, tarpojien nukkua yö parvekkeella ja johtajien valmistaa simaa.
Joulukuussa lippukuntaretki jouduttiin perumaan viime tipassa koronarajoitusten muututtua. Päivän etäretki järjestettiin pikaisesti neljälle eri ikäkaudelle Teams-yhteydellä. Välillä tehtiin tehtäviä jouluaskartelusta kansanperinteisiin, välipalan laitosta etäolympialaisiin. – Etäretkistä tuli hyvää palautetta vanhemmilta, kiittivät kun pidimme retken kuitenkin. Partio on onneksi paljon muutakin kuin nuotion sytyttämistä; partio-ohjelman mukaista ohjelmaa pystyy pitämään joustavasti etäälläkin, sanoo Pihlaja ja mainitsee, että heillä etäpartiota on kokeiltu myös perhepartiossa ja johtajahuollossa.
TEKNISIÄ ONGELMIA JA KOKOUSPUUTUMISTA
Etäpartio vaatii kannettavan tietokoneen tai älypuhelimen, pelkkä tabletti ei aina riitä. Varsinkin pienemmillä partiolaisilla osallistuminen vaatii vahvan tuen vanhemmilta. – Ryhmänjohtajan on tärkeää pitää yhteyttä vanhempiin, ettei kukaan koe jäävänsä ulkopuolelle. Jos kaikilla ei ole laitteita, voi antaa etäpassitekemistä.
Osallistumattomiin lapsiin voi pitää yhteyttä vaikka soittamalla, painottaa Paavolainen.
Helsinkiläinen Vuoren Valppaat on kokeillut etäpartiota myös sudenpennuilla ja seikkailijoilla, tarpojista lähtien kaikki kokoukset ovat olleet etänä loppusyksystä lähtien. Myös perhepartio on toiminut onnistuneesti etänä. Välillä kokouksiin on osallistuttu heikosti. On ollut hankala selvittää, kenellä on tarvittavat laitteet ja pääsy osallistua. Vanhempien kautta lähetetyt viestit eivät ole aina tavoittaneet. – Etäkoulut ja muu etätoiminta tuntuvat väsyttäneet osan vanhemmista ja lapsista. On haastavaa, kun kokous on valmisteltu, ja siihen ei tule kukaan tai sitten vain muutama. Loppuihin ei välttämättä saa kontaktia. Se on turhauttavaa, toteaa lippukunnanjohtaja, laumanjohtaja Henri Salmi. – Etäkokouksissa vain yksi pystyy puhumaan kerralla. Jos jollain on teknisiä ongelmia, on vaikeaa auttaa ja pitää muille samalla kokousta. Johtajien kokouksissa osallistujat jäävät helposti nimimerkin taakse, kun isommissa kokouksissa kameroita ei pidetä aina päällä. Ryhmädynamiikan lukeminen etänä on hankalaa, vaikka tuntisikin porukan. Haastetta on myös pitää johtajiston kokoukset sellaisina, että ne eivät ole puuduttavia.
Salmi kertoo, että lippukunnan tykätyin juttu on ollut etänä tehdyt rastiradat. Niitä aiotaan tehdä jatkossakin. Myös seikkailijoiden etänä pidetty Minecraft-retki keräsi paljon osallistujia.
DIGITAALISUUS VOI ROHKAISTA KASVOKKAISEEN
Etäpartiossa partion syvin luonne ei toteudu: yhteisöllisyys ja yhdessä tekemällä oppiminen. Etäversiot huudoista ja sisaruspiireistä ovat korvikkeita. – Olemme erilaisia; jollekin digitaalisesti
kohtaaminen voi rohkaista kasvokkain toimimiseen. Myös syrjäseuduilla etätoiminta on hyvä mahdollisuus. Digitaalinen partio on tulevaisuutta, joskus voi olla kokonaan etänä toimivia lippukuntia, Paavolainen väläyttää. – Etäpartio on ollut meille iso oppimisen paikka. Myös turhat matkat ovat vähentyneet.
Juulia Pihlaja kannustaa lippukuntia kokeilemaan etätoimintaa rohkeasti avoimin mielin. – Lippukuntamme tahtotila on: Jos emme voi tavata, haluamme tarjota toimintaa etänä lapsille ja johtajaikäisille. Etäkokous voi olla lapselle hyvin odotettu kohokohta viikossa. Varmistamme sillä, että he haluavat olla partiossa vielä jatkossakin, kun päästään koronasta.
LINKKIVINKIT
Vinkkejä partiotoiminnan järjestämiseen korona-aikana: partio.fi/koronakipina Teams lippukunnille: partio.fi/teamslippukunnille Vinkkejä, verkkoluentoja ja ohjeita digitaaliseen nuorisotyöhön: verke.org
DIGITAALISESSA NUORISOTYÖSSÄ KOKEILLAAN ROHKEASTI UUTTA
– Koronan tullessa digitaalista nuoristyötä harjoiteltiin ja kokeiltiin eri kanavia. Nyt jo osataan, ja mietitään miten tehdä vielä parempaa, kertoo suunnittelija Mimmi Mäkinen-Kokkonen Verkestä, digitaalisen nuorisotyön osaamiskeskuksesta.
Verke pitää koulutuksia ja sparreja sekä antaa käytännön tukea kunnille, seurakunnille ja järjestöille. Verken sivuilta löytyy itseopiskelumateriaaleja, vinkkilistoja ja käyttöopastusta videoin.
Etäharrastaminen digitaalisesti vaatii paitsi laitteita, valmiuden ajatella uudella tavalla. Etätyöskentely muuttaa omaa ajankäyttöä ja vaatii erilaista joustamista. Etämahdollisuuksien monipuolisuus on yllättänyt kaikki. – Kaikkea tekemistä voi soveltaa ja kokeilla, vaikkapa lautapelien pelaamista digitaalisesti yhdessä. Vaikka uusi normaali palautuu, osa toimintatavoista jää. Niillä on tavoitettu uusia nuoria. Ei ole olemassa yhtä tapaa, joka sopii kaikille. Myös tekniikka ja käyttäjien tottumukset ratkaisevat, Mäkinen-Kokkonen toteaa.
MITÄ VINKKEJÄ ALAN KONKARI ANTAA ETÄHARRASTAMISEEN?
Otetaan toiminnan suunnitteluun kaikki mukaan. Haetaan yhdessä toimivin tapa tehdä etänä. Ja sitten muokataan, jos se ei toiminutkaan.
Uutta harrastuskertaa odottaessa yhteisöllisyyttä voi pitää yllä välitoiminnalla.
Voi antaa viikkotehtäviä ja erilaisia inspiroivia juttuja, jotka johdattavat seuraavaan kertaan ja pitävät keskustelua ja ajatusta yllä ”sitten kuin meillä on ensi viikolla tämä”.